Kaupunginhallitus Sivu 1 / 79. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 79 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:35-17:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Tiina Elo Christina Gestrin Saara Hyrkkö Arja Juvonen Pertti Järvenpää Pia Kauma Hannele Kerola Laura Kiijärvi Mia Laiho Ville Lehtola Jyrki Myllärniemi Markku Sistonen Seppo Sonkeri Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Timo Soini valtuuston puheenjohtaja, saapui klo käsittelyn aikana Markus Torkki valtuuston I varapuheenjohtaja, saapui klo käsittelyn aikana Sirpa Hertell valtuuston II varapuheenjohtaja, saapui klo käsittelyn aikana, poistui klo käsittelyn aikana Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olavi Louko teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Reijo Tuori rahoitusjohtaja Timo Kuismin lakiasiainjohtaja Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Mari Immonen kaupunginsihteeri, poistui klo Riitta-Liisa Kammonen kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 79 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Jouni J. Särkijärvi Jyrki Myllärniemi Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 79 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 140 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Gumbölen kartanon alueella sijaitsevan maa-alueen 6 vuokraaminen ja vuokra-alueella olevien rakennusten myyminen Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:lle sekä kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen yhtiön lainalle (osittain Kv-asia) (pöydälle ) Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n osakemerkintä, 15 yhteisväestösuojan rakentaminen ja kaupungin antaman takauksen tarkistaminen (Kv-asia) 144 Tasa-arvotoimikunnan jäsenen ja varajäsenen 22 eronpyynnöt ja täydennysvaali 145 Pelastuslaitoksen johtokunnassa kaupunginhallituksen 23 edustajan tehtävistä eroaminen Lausunnon antaminen tarkastuslautakunnan 24 arviointikertomuksesta sekä tilintarkastajan tilintarkastusmuistiosta vuodelta Perusturvajohtajan sijaisen nimeäminen Valtuustoaloite Espoon terveydenhoitopalvelujen 27 saatavuuden ja laadun parantamisesta (Kv-asia) 149 Valtuustoaloite lapsiperheille tarjottavien kodin- ja 34 lastenhoitopalvelujen selvittämisestä (Kv-asia) 150 Valtuustokysymys eläinsuojelusta sekä 41 kaupungineläinlääkärille säädettyjen valvontatehtävien hoidosta Espoossa ja yhteistoiminta-alueella (Kv-asia) Matinkylän palvelutori, hankesuunnitelman hyväksyminen 46 (Kv-asia) 152 Asemakaavan hyväksyminen, metrotunneli välillä 49 Matinkylä - Kivenlahti, alue (Kv-asia) 153 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Lausunnon antaminen metropolialueen esiselvityksestä (Kv-asia) 67

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jouni J. Särkijärvi ja Jyrki Myllärniemi.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / /2013 Kaupunginhallitus Gumbölen kartanon alueella sijaitsevan maa-alueen vuokraaminen ja vuokra-alueella olevien rakennusten myyminen Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:lle sekä kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen yhtiön lainalle (osittain Kv-asia) (pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Olavi Louko, puh. (09) Carl Slätis, puh. (09) Juha Pulkkinen, puh. (09) Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 päättää, että Espoon kaupunki vuokraa noin 4,2 hehtaarin suuruisen, oheiseen liitekarttaan rajatun kuusi palstaa käsittävän alueen Espoon Kumpyölin kylän tilasta Storgård RN:o 11 Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:lle ratsastuskeskustoimintaa varten. Vuokrauksen pääehdot ovat seuraavat: 1.1 Vuokra-aika on 30 vuotta. 1.2 Vuosivuokra on euroa (perusvuokra). Vuokra sidotaan täysimääräisesti elinkustannusindeksiin (huhtikuu 2013). 1.3 Vuokra-alueella sijaitsevat liitekartalla numeroin 1-6 merkityt rakennukset. Rakennus numero 7 sijaitsee vuokra-alueen ulkopuolella. Rakennukset numerot 5 ja 6 omistaa Gumbölen Ratsastajat ry. Vuokralaisella on vuokra-alueella myös erillinen kasteluun tarkoitettu kastelukoppi. Vuokranantaja ja vuokralainen ovat sopineet, että vuokranantaja myy edellä mainitut rakennukset numerot 1-4 ja 7 vuokralaiselle erillisellä kauppakirjalla. Vuokralaisella on oikeus rakentaa vuokra-alueelle lisää ratsastuskeskuksen toimintaan liittyviä rakennuksia. Rakentamiseen tarvitaan kuitenkin normaali lupa.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunginhallitus Sivu 7 / Vuokralainen huolehtii rakennustensa ja vuokra-alueen kunnossapidosta, siisteydestä ja turvallisuudesta. Valmiita rakennuksia numerot 1-3 (talli, puruvaja, meijeri) ei saa osaksikaan purkaa ilman vuokranantajan kirjallista suostumusta. Puusto kuuluu vuokralaiselle. Alueella kasvavia puita ei saa vahingoittaa eikä luvatta kaataa, mikäli ne eivät aiheuta vaaraa turvallisuudelle. Vuokranantaja osallistuu tallirakennusta rasittavan pinta- tai valumavesiongelman ratkaisemiseen erikseen sovittavalla tavalla. Maa- tai kiviaineksia, joilla vuokralainen on vuokra-aikana parantanut vuokra-aluetta, ei saa poistaa. 1.5 Vuokralaisella ei ole oikeutta alivuokrata tai muutoin luovuttaa vuokraaluetta tai osaa siitä kolmannelle ilman vuokranantajan kirjallista suostumusta. Vuokralaisella on kuitenkin oikeus sallia rakennusten numerot 5 ja 6 (puomivarasto ja kioski) pitäminen vuokra-alueella ilman alivuokrasopimusta. 1.6 Alue on osa Gumbölen virkistysaluetta, eikä jalankulkua ja polkupyöräilyä vuokra-alueen läpi saa tarpeettomasti estää. Vuokranantajalla on oikeus sijoittaa alueelle jalankulku- ja pyöräilyreittejä osoittavia kylttejä ja muita alueen virkistyskäyttöä palvelevia opasteita. Vuokra-alueen aitaaminen lukuun ottamatta hevosten jaloittelualueita on kielletty. Vuokralaisella on oikeus pitää liitekartassa merkitty rakennus numero 7 (WC) nykyisellä paikallaan vuokra-alueen ulkopuolella ja käyttää sitä. 1.7 Alkuperäisen vuokra-kauden päätyttyä vuokranantaja on velvollinen lunastamaan vuokralaisen omistamat vuokra-alueella sijaitsevat rakennukset numerot 1, 2 ja 3 (talli, puruvaja ja meijeri). Vuokranantajalla on oikeus lunastaa myös lunastusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävää vuokra-alueella olevaa vuokralaisen omaisuutta, jonka voidaan katsoa palvelevan kiinteistön tulevaa käyttöä. 1.8 Vuokranantaja maksaa lunastamastaan omaisuudesta hinnan, joka on 60 % omaisuuden teknisestä arvosta vuokrasuhteen päättymisen ajankohtana. Jos maanvuokraoikeus rakennuksineen on kiinnitetty ja tähän on perustettu panttioikeus, vuokranantaja suorittaa, mikäli asia on riidaton, panttioikeudenhaltijalle tämän sitä vaatiessa hyvissä ajoin ennen vuokraajan päättymistä, lunastushinnasta panttioikeuden rauetessa tämän

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 79 saatavan asianmukaisella etuoikeudella, enintään panttikirjan osoittamaan määrään, minkä jälkeen ylijäämä tulee vuokramiehelle. 1.9 Mikäli asianosaiset sopivat vuokra-ajan pidentämisestä tai vuokra-alue annetaan vuokrakauden päättyessä välittömästi uudelleen vuokralle entiselle vuokalaiselle, vuokranantajan lunastusvelvollisuus siirtyy uuden vuokrakauden loppuun. Jos vuokranantaja on viimeistään vuotta ennen alkuperäisen vuokra-ajan päättymistä ilmoittanut vuokralaiselle olevansa halukas vuokra-ajan pidentämiseen vähintään 25 vuodeksi entisin ehdoin, tai tekemään uuden vuokrasopimuksen alkamaan edellisen sopimuskauden päättymisestä lukien oleellisesti entisin ehdoin tai sellaisesta vuokramaksusta, joka ei ylitä vuokra-alueen käypää vuokraa uudelleen vuokraamisen ajankohtana, mutta vuokralainen ei ole vuokranantajan asettamassa määräajassa hyväksynyt tarjousta, vuokranantaja ei ole velvollinen suorittamaan lunastusta. Tällöin rakennukset numerot 1, 2 ja 3, (talli, puruvaja ja meijeri) siirtyvät vuokra-ajan päättyessä vuokranantajan omistukseen korvauksetta mahdollisine sähkö- ja vesiliittymineen Vuokralainen hakee parhaalla etusijalla kolminkertaisen vuosivuokran määräisen kiinnityksen vuokraoikeuteen ja vuokra-alueella sijaitseviin vuokralaisen omistamiin rakennuksiin ja luovuttaa panttikirjan vuokranantajalle vakuudeksi vuokrasopimuksen velvoitteista. Muutoin noudatetaan kaupungin tonttien ja maa-alueiden vuokrauksessa käytettäviä yleisiä ehtoja. 2 päättää, että Espoon kaupunki myy Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:lle Espoon Kumpyölin kylän tilalla Storgård RN:o 11 sijaitsevat seuraavat liitekartalla numeroin 1-4 ja 7 merkityt rakennukset: Nro Nimi Kerrosala noin m2 1 Talli Puruvaja Meijeri 90 4 Ratsastushalli Wc 8 Kaupan pääehdot ovat seuraavat: 2.1 Kauppahinta on euroa ja se maksetaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä. 2.2

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 79 Omistusoikeus siirtyy ostajalle heti. Rakennukset ovat jo ostajan hallinnassa viimeksi allekirjoitettujen liikehuoneiston vuokrasopimusten nojalla. 2.3 Ostaja on toiminut vuokrasopimuksen nojalla tallirakennuksessa ja osassa puruvajarakennusta vuodesta 1974 lähtien. Vuokrasopimukseen on 1990 luvulla liitetty vuokralaisen rakennuttama ratsastushalli, jonka omistus on siirtynyt vuokranantajalle. Meijeri on myöhemmin liitetty vuokrasopimukseen ratsastuskeskuksen työntekijän asunnoksi. Rakennukset ovat huono- tai purkukuntoisia ja tämä on otettu huomioon kauppahinnassa. Ostajan tulee kustannuksellaan korjata tilat ratsastuskeskustoimintaansa varten tarvittavaan kuntoon ja ylläpitää rakennusten numerot 1-3 (talli, puruvaja, meijeri) kuntoa ottaen huomioon näiden rakennusten ja niiden ympäristön kulttuurihistoriallinen ja museaalinen arvo. Myyjä on teettänyt tallin katon ja sähköjärjestelmän saneeraukset, joihin urakoitsijalla on YSE:n mukainen 10 vuoden vastuu. Myyjä siirtää ostajalle näihin YSE-vastuisiin liittyvät oikeutensa urakoitsijaan nähden tämän kauppakirjan allekirjoituksin. Myyjän tiedossa ei ole kaupan kohteessa olevia olennaisia virheitä tai korjaustarpeita, joita ei olisi otettu huomioon ostajalle esitetyissä asiakirjoissa. 2.4 Kauppakirjan allekirjoituksin sovitaan päättymään allekirjoitettu huoneenvuokrasopimus, joka käsittää edellä mainitut rakennukset niiden käyttöön liittyvine maa-alueineen. Kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä osapuolet allekirjoittavat maanvuokrasopimuksen tilan noin 4,2 hehtaarin alueesta, jolla rakennukset sijaitsevat. 2.5 Ostaja vastaa kaupan kohteena olevissa rakennuksissa ja vuokraamallaan alueella käyttämänsä sähkön ja veden sekä tuottamansa jäteveden kustannuksista 3 valtuuttaa teknisen toimen johtajan päättämään maanvuokrasopimuksen ja rakennusten kauppakirjan tarkemmista ehdoista, 4 ehdottaa, että valtuusto päättää 4.1 myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti:

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 79 Lainan saaja Gumbölen Ratsastuskeskus Oy Lainan antaja kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 1,2 milj. euroa yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 15 vuotta lainan/lainojen ensimmäisestä nostosta, Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 1 vuosi lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko, 4.2 että laina tulee nostaa rakennusten peruskorjauksen edistymistä vastaavissa erissä 4.3 että yhtiön tulee pitää rakennettava kohde vakuutettuna täydestä arvosta koko takauksen voimassaoloajan, 4.4 että takauksen vastavakuudeksi kaupungin tulee saada maanvuokraoikeuteen ja rakennuksiin kiinnitys, jonka määrä on 1,3 kertaa kaupungin takaamien lainojen määrä ja jota paremmalla etusijalla on vain kaupungille vuokrasopimuksen velvoitteiden vakuudeksi haettava vastaava kiinnitys, jonka määrä on 3 kertaa vuosivuokra. 4.5 että takauksesta peritään takausprovisiota 0,30 % p.a. laskettuna lainan/lainojen keskisaldolle, 4.6 että takaussitoumus voidaan allekirjoittaa vasta, kun maavuokrasopimus on allekirjoitettu. Täytäntöönpanoon liittyviä ehtoja Päätös on voimassa saakka, johon mennessä vuokrasopimus ja kauppakirja on allekirjoitettava. Jos tämä päätös raukeaa, kaupunki ei vastaa yritykselle aiheutuneista kustannuksista, haitasta tai vahingoista.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 79 Käsittely Asia käsiteltiin 154 jälkeen. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 1 Kartta - Kaupunginhallituksen päätös Selostus Hakijaa ja hanketta koskevat tiedot Kiinteistö Espoon kaupunki omistaa Kumpyölin kylän tilan Storgård RN:o 11:0. Tilalla sijaitsee Gumbölen kartanon päärakennus, jossa on kaupungin edustustiloja ja kaupunginjohtajan virka-asunto. Kartanon talouskeskuksessa päärakennuksen eteläpuolella sijaitsee talli ja entinen meijeri sekä muita rakennuksia. Vuokra-alueella ei ole asemakaavaa. Espoon eteläosin yleiskaavassa vuokra-alue on pääosin julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) ja osittain virkistysaluetta (V). Vuokra-alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö, jolle sijoitetut toiminnot ja uudisrakentaminen tulee huolellisesti sovittaa ympäristöön.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 79 Vuokra-alueen rakennukset liitealueineen Talli on vuodesta 1974 ollut Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:n käytössä hevostallina vuokrasopimusten perusteella. Vuokraus on käsittänyt myös entisen meijerirakennuksen ja tallin vieressä olevan puruvajan sekä ratsastustoimintaan liittyviä viereisiä ratsastus-, laidun- ja pysäköintialueita. Yhtiö on rakennuttanut alueelle ratsastushallin, joka on vuokra-aikana siirtynyt vuokranantajan eli kaupungin omistukseen. Vuokralainen Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:n toimialana on vuokrasopimuksen nojalla hallita mainitun tilan maa-aluetta ja tällä olevaa tallirakennusta ja maneesirakennusta, myydä maneesi- ja tallipalveluja sekä edistää ratsastusharrastusta ja muuta hevosurheilua sekä harjoittaa näihin liittyvää toimintaa. Jokainen yhtiön A-sarjan osakkeista, joita on vähintään 40 kpl, oikeuttaa yhden tallipaikan hallintaan. Yhtiön toiminta keskittyy osakkaiden hevosiin eikä se tarjoa ratsastuspalveluja suurelle yleisölle. Gumbölen Ratsastajat ry on ratsastuskeskukseen liittyvä seura, jonka tarkoituksena on edistää jäsenensä ratsastusharrastus- ja kilpailutoimentaa järjestämällä koulutusta, kilpailuja ja yhteisiä tapahtumia. Nykyinen vuokrasopimus Nykyisin voimassa oleva kaupungin ja yhtiön välinen vuokrasopimus on tehty määräajaksi vuoden 2008 alusta vuoden 2017 loppuun, minkä jälkeen se jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Tähän vuokrasopimukseen sovelletaan lakia liikehuoneiston vuokrauksesta. Vuokra-ajan alkaessa vuokra oli euroa kuukaudessa lisättynä arvonlisäverolla. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin. Voimassa olevan vuokrasopimuksen mukaan vuokranantaja vastaa rakennusten peruskorjauksista. Vuokralainen vastaa rakennusten toiminnallisista muutoksista ja ylläpitää rakennusten kuntoa kustannuksellaan vuokranantajan hyväksymien suunnitelmien mukaisesti. Vuokratut rakennukset ovat huonokuntoisia ja peruskorjauksen tarpeessa. Tarvittavat peruskorjaukset kaupungin teettäminä tulisivat tilakeskuksen arvion mukaan maksamaan vähintään 2,5 miljoonaa euroa. Uudet viranomaismääräykset edellyttävät muutoksia hevosten tiloihin tallissa. Vuokralainen pystynee tekemään korjaukset selvästi edullisemmin. Nykyisen kaltainen huoneenvuokrasopimus tässä ja yleensä vastaavassa kohteessa on ongelmallinen. Vuokranantajalle vanhojen erikoisrakennusten vuokraaminen on usein tappiollista, jos siihen sisältyy vuokranantajalle osittainkin rakennusten kunnossa pitämistä koskeva velvoite. Toisaalta huoneenvuokralaisen on vaikea sitoutua rakennusten ja siihen liittyvän alueen kunnossapitoon.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 79 Tallin ja muiden rakennusten tarvittavat korjaukset vaatisivat huomattavaa taloudellista panostusta, johon kaupungin ei ole tarkoituksenmukaista käyttää verovaroja. Vaikka kaupunki korjaisi vanhan tallin ja muut rakennukset, on vaikea saada kaupungille kannattavaa vuokrasopimusta. Vanhojen erikoiskäytössä olevien rakennusten kuten hevostallin isännöinti ei myöskään sovellu kaupungin tilakeskukselle. Vaihtoehto vuokrasopimukselle Vuokrasopimuksen vaihtoehtona on malli, jossa kaupunki myy rakennukset ja vuokraa tarvittavan maa-alueen rakennusten ostajalle. Omistajan sitoutuminen ja intressi rakennustensa kunnostamiseen ja ylläpitämiseen on olennaisesti parempi kuin vuokralaisen tai kaupungin. Vuokraoikeus rakennuksineen on siirtokelpoinen. Vuokralainen voi saada vuokraoikeuteen ja rakennuksiin kiinnityksiä, joita se voi käyttää vakuutena. Neuvottelut Tilakeskus-liikelaitos ja Gumbölen Ratsastuskeskus Oy ovat neuvotelleet vuokra-alueen ja rakennusten saattamisesta uusien viranomaismääräysten edellyttämään kuntoon ja neuvotteluissa on sovittu, että kaupunki myy vuokra-alueella omistamansa liitekartan mukaiset rakennukset 1-4 ja 7 Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:lle ja maa-alue vuokrataan erillisellä maanvuokrasopimuksella. Lisäksi on sovittu, että kaupunki purkaa ratsastushallin. Esitys vuokraamisesta ja myynnistä Maa-alue vuokrataan Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:lle. Vuokra-aika on 30 vuotta. Perusvuokraksi on neuvoteltu euroa ja rakennusten myyntihinnaksi euroa. Vuokra sidotaan täysimääräisesti elinkustannusindeksiin. Vuokrassa ja myyntihinnassa on otettu huomioon vuokra-alueella olevien rakennusten huono kunto ja uusien viranomaismääräysten edellyttämä huomattava korjaustarve. Takaus Gumbölen Ratsastuskeskus Oy hakee Espoon kaupungin takausta lainalle, jonka se ottaa Gumbölen kartanon tallin ja maneesin peruskorjausta varten. Hanke on tarkoitus rahoittaa yhtiön osakkeenomistajilta nostettavalla vähintään euron omarahoitusosuudella sekä korkeintaan euron suuruisella, Espoon kaupungin takaamalla lainalla.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 79 Lainan korko ja lyhennyksen katetaan yhtiön A-osakkeiden (41 kpl) omistajilta kerättävällä rahoitusvastikkeella. Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:n yhtiökokous hyväksyi hankkeen ja päätti nostaa ensimmäisen erän omarahoitusosuudesta (650 euroa/a-osake) peruskorjauksen suunnittelijakustannuksia varten. Kaupungin myöntämät takaukset per ovat 898 milj. euroa, josta täytetakaukset 21 milj. euroa. Kaikista myönnetyistä takauksista Länsimetron osuus on 490 milj. euroa, Espoon Asunnot Oy:n osuus 172 milj. euroa ja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen osuus 132 milj. euroa. Yhteenveto järjestelyn perusteista Kaupungin kannalta katsoen esitetty järjestely on edullinen, koska - voidaan välttää vähintään 2,5 miljoonan euron peruskorjausinvestointi, johon ei edes ole määrärahaa - vastuu rakennusten kunnossapidosta ja hoidosta saadaan kokonaan pois kaupungilta - suojellut rakennukset voidaan pitää niille sopivassa käytössä ja säilyttää - maa-alue pysyy kuitenkin kaupungin omistuksessa - takauksessa ei ole käytännössä taloudellista riskiä, koska pahimmillaan rakennukset vain palautuvat kaupungille niin kuin olisivat ilman ehdotettavia järjestelyjä - jos nykyinen vuokralainen joutuisi luopumaan rakennuksista, uuden maksukykyisen vuokralaisen löytäminen olisi käytännössä mahdotonta. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Päätös Kaupunginhallitus: päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Tiedoksi - Tarja Wist, Gumbölen Ratsastuskeskus Oy

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunginhallitus Sivu 15 / / /2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n osakemerkintä, yhteisväestösuojan rakentaminen ja kaupungin antaman takauksen tarkistaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mikko Pirinen, puh. (09) Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n osakassopimuksen lisäsopimuksen ja muutetun yhtiöjärjestyksen edellyttäen, että valtuusto hyväksyy yhteisväestösuojan toteuttamisen sekä takauspäätöksen tarkistuksen 2 merkitsee Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n A-osakkeita 110 kappaletta. Osakkeet kirjataan Tapiolan taseyksikköön. 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan hyväksymään liitteenä olevaan osakassopimuksen lisäsopimukseen ja muutettuun yhtiöjärjestykseen tarvittaessa vähäisiä teknisluontoisia korjauksia 4 ehdottaa, että valtuusto 4.1 hyväksyy noin suojapaikkaa käsittävän alueellisen yhteisväestönsuojan toteuttamisen Tapiolan keskuspysäköintilaitoksen yhteyteen enintään 3,5 milj. euroa kustannuksin (alv 0 %) maaliskuun 2013 kustannustasossa (rakennuskustannusindeksin arvo 106,8, 2010=100) 4.2 hyväksyy, että kaupunki luovuttaa väestönsuojapaikkojen käyttöoikeuksia korvauksella euroa/suojapaikka maaliskuun 2013 kustannustasossa (rakennus-kustannusindeksin arvo 106,8, 2010=100); kulloinkin perittävän korvauksen suuruus määritetään korottamalla korvaus maksuajankohdan rakennuskustannusindeksin mukaiseen kustannustasoon 4.3

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 79 tarkistaa kaupungin myöntämää omavelkaista takausta seuraavasti Lainan saaja: Tapiolan Keskuspysäköinti Oy Lainan antaja: Kilpailutuksen perusteella Lainan määrä: enintään 30 milj. euroa yhtenä tai useampana lainana Laina-aika: Lainan lyhennykset: Lainan korko: enintään 12 vuotta kunkin lainan ensimmäisen laina-erän nostosta puolivuosittain, neljä vapaavuotta kiinteä tai vaihtuva 4.4 päättää, että takauksesta peritään takausprovisioita 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle Käsittely Teknisen toimen johtaja poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 5-kohta). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 2 Lisäsopimus osakassopimukseen Yhtiöjärjestys, muutettu - Pysäköintihalli/yhteisväestösuojan luonnossuunnitelmat Selostus Selostuksen tiivistelmä Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n pysäköintilaitosta esitetään laajennettavaksi. Pysäköintiyhtiö toteuttaa kalliopysäköintilaitokseen 110 autopaikan laajennusosan, johon liittyen kaupunki merkitsee 110 uutta pysäköintiyhtiön osaketta ja varustaa laajennusosan noin suojapaikan yhteisväestönsuojaksi. Tapiolan keskuspysäköintilaitoksen pysäköintipaikkojen kokonaispaikkamäärä kohoaa näin yli paikkaan. Pysäköintiyhtiön pysäköintiosakkeiden kokonaismäärä kohoaa osakkeeseen, josta kaupungin osuus on 557 osaketta. Tapiolan keskukseen tarvitaan uusi yhteisväestönsuoja, koska alueelle on tulossa merkittävästi uutta rakennusoikeutta. Nykyisen Tuulimäen väestönsuojan suojapaikat on täysimääräisesti käytetty. Yhteisväestönsuojaan sijoitetaan myös metron suojapaikat. Keskuspysäköinnin yhteyteen toteutettuna

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 79 suojatilat saadaan parhaalla mahdollisella tavalla hyötykäyttöön. Laajennusosa tulee louhia nyt käynnissä olevan kalliopysäköintilaitoksen louhinnan yhteydessä. Kaupungin rahoitusosuus pysäköintipaikkojen osalta on noin 5 milj. euroa, joka rahoitetaan pysäköintiyhtiön ottamalla kaupungin takaamalla lainalla. Kaupungin vastuulla olevat yhteisväestönsuojan kustannukset ovat noin 3,5 milj. euroa, jotka peritään aikanaan kiinteistöiltä väestönsuojamaksuina. Tapiolan keskuspysäköintijärjestelmän toteuttamisen eteneminen Tapiolan Keskuspysäköinti Oy perustettiin Osakkeiden määrä oli yhteensä 1501, joiden omistus jakaantui seuraavasti: kaupunki 331, Länsimetro Oy 370 ja yksityiset kiinteistöyhtiöt (5 kpl) 800 osaketta. Tapiolan keskuksen suunnitelmien edetessä kaupunginhallitus osaltaan päätti , ja pysäköintiyhtiön yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muutoksista niin, että tällä hetkellä yhtiössä on yhteensä 1933 pysäköintiin liittyvää A-osaketta ja yhteensä 353 keskushuoltoon liittyvää B-osaketta. Kaupungilla on 447 A-osaketta ja 90 B-osaketta. Länsimetro Oy:llä on 370 liityntäpysäköintiin liittyvää A- osaketta. Pysäköintiyhtiön suurimmalla omistajalla LähiTapiola-ryhmällä on A-osaketta ja 263 B-osaketta. Lisäksi Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:llä on 45 A-osaketta. Valtuusto myönsi takauksen yhtiön lainalle kaupungin osakkeiden osalta, taattava lainan enimmäismäärä 15 milj. euroa. Valtuusto päätti korottaa valtuutuksen 25 milj. euroon. Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:öön kuuluvan Tapionaukion pysäköintilaitoksen (331 paikkaa) rakentaminen käynnistettiin kesäkuussa 2011 ja laitos otettiin käyttöön Edellisen lisäksi Tapionaukiolle valmistuu 120 paikkaa kesällä Keskuksen alapuolelle kallioon metron pohjoispuolelle tulevan keskuspysäköintilaitoksen (noin paikkaa) ja keskushuollon louhintatyöt käynnistyivät keväällä Louhintatöistä on tehty nyt noin 75 %. Keskuspysäköintilaitos ja keskushuolto valmistuvat samanaikaisesti metron kanssa vuoden 2015 lopussa. Kaupunki on toteuttanut yhdessä Länsimetro Oy:n kanssa keskuspysäköinnin ajotunnelit. Alueellinen yhteisväestönsuoja Tapiolan keskuksen eteläpuolella on Tuulimäen alueellinen yhteisväestönsuoja, joka on liikuntakäytössä. Suojassa on yhteensä noin suojapaikkaa, jotka ovat täysimääräisesti useiden keskuksen kiinteistöjen voimassa olevien rakennuslupien mukaisia suojapaikkoja. Tapiolan keskukseen on tulossa merkittävästi uutta rakennusoikeutta. Monet kiinteistöt sijaitsevat niin, ettei niihin ole mahdollista tehdä

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunginhallitus Sivu 18 / 79 kiinteistökohtaisia väestönsuojia. Monissa tapauksissa tiloja on tarkoituksenmukaista käyttää liike- ja palvelutiloina eikä niitä silloin voi toteuttaa väestönsuojatiloiksi. Tapiolan keskukseen tarvitaan lisää yhteisväestönsuojatilaa. Lisätilan tarvetta keventää jonkin verran se, että vuonna 2011 voimaan tullut pelastuslaki edellyttää liike- ja toimistotiloilta suoja-alaa vain 1 %, kun vaatimus oli aikaisemmin 2 %. Toiseen suuntaan vaikuttaa kuitenkin se, että uuden lain mukaan suoja-paikan pinta-ala on 0,75 m2, kun se oli aikaisemmin 0,6 m2. Yhteisväestönsuoja on tarkoituksenmukaisinta ja taloudellisinta toteuttaa yhteiskäyttöisenä pysäköintitilan kanssa. Tapiolan keskuspysäköinnin normaaleja halleja ei voida toteuttaa väestönsuojatiloina, koska lukuisat pysty-yhteydet eivät mahdollista kohtuuhintaista ja tarkoituksenmukaista ratkaisua. Parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui yksitasoisen pysäköintihallin toteuttaminen keskuspysäköinnin pohjoispuolelle. Tällä ratkaisulla saadaan myös Tapiolan kulttuurinen keskus kytkettyä keskuspysäköintiin, kun laitokseen tulee käynti Kulttuurikeskuksen ja Keskustornin väliseltä aukiolta. Väestönsuojatoiminnon kannalta sijainti keskuksen pohjoisosassa on tarkoituksenmukainen, kun toinen yhteisväestönsuoja sijaitsee keskuksen eteläosassa. Suunnitelmissa yhteisväestönsuojaan on esitetty noin suojapaikkaa ja 110 pysäköintipaikkaa. Pysäköintiyhtiöön 110 uutta A-osaketta Pysäköintihalli, joka toimii myös yhteisväestönsuojana, tulee olemaan osa keskuspysäköintiä. Tämä järjestetään siten, että pysäköintiyhtiöön tulee 110 uutta A-osaketta, jotka kaupunki merkitsee. Tämä johtaa siihen, että kaupungin kustannusosuus kohoaa 25 milj. eurosta 30 milj. euroon. Kaupunki rahoittaa keskuspysäköinnin ja keskushuollon toteuttamista pysäköintiyhtiön ottamalla kaupungin takaamalla lainalla. Pysäköintiyhtiön laajennus edellyttää kaupungin takausvastuun vastaavaa korottamista. Tältä pohjalta Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:lle on laadittu osakassopimuksen lisäsopimus ja tarkistettu yhtiöjärjestys, jotka ovat liitteenä. Yhtiöjärjestykseen ei ole tullut merkittäviä muutoksia. Kun A-osakkeiden määrä lisääntyy 110 osakkeella, kokonaisosakemääräksi tulee A-osaketta. Muut kiinteistönomistajat eivät tässä vaiheessa ole kiinnostuneita uusien osakkeiden merkitsemisestä, koska niiden uudistushankkeet käynnistyvät aikaisintaan vuonna Kaupunki on alkuaan merkinnyt pysäköintiyhtiön osakkeita tavoitteenaan luovuttaa osakkeita uudistettaville kiinteistöille sitä mukaa kuin uudistushankkeet käynnistyvät. Kaupunki tulee kaavojen yhteydessä

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunginhallitus Sivu 19 / 79 laadittaviin maankäyttösopimuksiin sisällyttämään velvoitteen ostaa kaupungilta kaavojen ja rakennuslupien edellyttämät autopaikat keskuspysäköintilaitoksesta. Pysäköintihallin varustaminen yhteisväestönsuojaksi Pysäköintihallin varustaminen yhteisväestönsuojaksi edellyttää poistumisteihin ja ilmanvaihtojärjestelyihin erityisrakenteita ja -ratkaisuja sekä -varusteita. Kalliorakenteisiin liittyvät yhteisväestönsuojan vaatimukset hoidetaan pysäköintihallin sijoittamisella kallioon niin, että vaatimukset täyttyvät. Esityksessä lähdetään siitä, että kaupunki vastaa yhteisväestönsuojan edellyttämien lisärakenteiden ja -varusteiden kustannuksista. Nämä rakenteet ja varusteet tulevat suoraan kaupungin omistukseen. Näiden kustannusarvio on 3,5 milj. euroa (alv 0 %). Pysäköintiyhtiö hyväksyy yhteisväestönsuojajärjestelyn kaupungin kanssa ja sen, että yhteisväestönsuojaksi sisustettu pysäköintihalli otetaan kriisiaikana kaupungin toimesta väestönsuojakäyttöön. Tarkoitus on, että väestönsuojarakenteet ja -varustelu toteutetaan osana pysäköintilaitoksen sisustusurakkaa. Väestönsuojakorvauksen suuruus Tuulimäen yhteisväestönsuoja ja uusi yhteisväestönsuoja muodostavat koko-naisuuden, johon sijoitetaan kaikki Tapiolan keskuksen väestönsuojapaikat lukuun ottamatta kiinteistöjen omiin väestönsuojiin osoitettuja paikkoja. Kun kaupunki ja kiinteistö tekevät maankäyttösopimuksen uuden asemakaavan pohjalta, kaupunki edellyttää, että kiinteistön tarvitsemat uudet suojapaikat osoitetaan kaupungin yhteisväestönsuojaan ja kaupunki perii tästä suoja-paikkakohtaisen korvauksen. Korvaus väestönsuojapaikasta on määritetty talokohtaisen suojan toteutus-kustannusten perusteella. Korvaukseksi suojapaikkaa kohti on määritetty euroa/suojapaikka maalis-kuun 2013 kustannustasossa (rakennuskustannusindeksin arvo 106,8, 2010=100). Korvauksen kiinteistökohtainen suuruus määritetään aikanaan tarkistamalla korvaus maksamisajankohdan kustannustasoon rakennuskustannusindeksin pohjalta. Pysäköintihalli/yhteisväestönsuojan rakentaminen Tapiolan metroaseman louhintatyö ja metroaseman viereen sen pohjoispuolelle tulevan keskuspysäköintilaitoksen ja keskushuollon louhintatyöt ovat jo pitkällä. Pysäköintihalli/yhteisväestönsuojan louhinta tulee käynnistää ennen kesää 2013, jotta louhinta saadaan tehtyä ennen

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 79 pysäköintilaitoksen sisustustöiden käynnistämistä. Myöhemmin pysäköintihalli/yhteisväestönsuojan louhinta on käytännössä mahdotonta. Kaupungin vastuulla olevien yhteisväestönsuojarakenteiden ja - varusteiden tekeminen ja hankkiminen ajoittuu vuosille 2014 ja Päätöshistoria Kaupunginhallituksen konsernijaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen konsernijaosto 1 ehdottaa, että kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevat Tapiolan Keskus-pysäköinti Oy:n osakassopimuksen lisäsopimuksen ja muutetun yhtiöjärjestyksen edellyttäen, että valtuusto hyväksyy yhteisväestösuojan toteuttamisen sekä takauspäätöksen tarkistuksen 2 ehdottaa, että kaupunginhallitus päättää merkitä Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n A-osakkeita 110 kappaletta. Osakkeet kirjataan Tapiolan taseyksikköön. 3 ehdottaa, että kaupunginhallitus oikeuttaa kaupunginjohtajan hyväksymään liitteenä olevaan osakassopimuksen lisäsopimukseen ja muutettuun yhtiöjärjestykseen tarvittaessa vähäisiä teknisluontoisia korjauksia 4 esittää kaupunginhallitukselle, että valtuusto 4.1 hyväksyy noin suojapaikkaa käsittävän alueellisen yhteisväestönsuojan toteuttamisen Tapiolan keskuspysäköintilaitoksen yhteyteen enintään 3,5 milj. euroa kustannuksin (alv 0 %) maaliskuun 2013 kustannustasossa (rakennuskustannusindeksin arvo 106,8, 2010=100) 4.2 hyväksyy, että kaupunki luovuttaa väestönsuojapaikkojen käyttöoikeuksia korvauksella euroa/suojapaikka maaliskuun 2013 kustannustasossa (rakennus-kustannusindeksin arvo 106,8, 2010=100); kulloinkin perittävän korvauksen suuruus määritetään korottamalla korvaus maksuajankohdan rakennuskustannusindeksin mukaiseen kustannustasoon 4.3 tarkistaa kaupungin myöntämää omavelkaista takausta seuraavasti

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Kaupunginhallitus Sivu 21 / 79 Lainan saaja: Tapiolan Keskuspysäköinti Oy Lainan antaja: Kilpailutuksen perusteella Lainan määrä: enintään 30 milj. euroa yhtenä tai useampana lainana Laina-aika: Lainan lyhennykset: Lainan korko: enintään 12 vuotta kunkin lainan ensimmäisen laina-erän nostosta puolivuosittain, neljä vapaavuotta kiinteä tai vaihtuva 4.4 päättää, että takauksesta peritään takausprovisioita 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle Käsittely Louko poistui kokoushuoneesta ennen tämän asian käsittelyä. Päätös Kaupunginhallituksen konsernijaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Kaupunginhallitus Sivu 22 / / / Tasa-arvotoimikunnan jäsenen ja varajäsenen eronpyynnöt ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Sarah Ruschetti, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus valitsee tasa-arvotoimikunnan jäsenen Hanne Romppasen (KD) tilalle uudeksi jäseneksi Maria Kristiina Rajakari (KD) ja varajäsenen Harri Bollströmin tilalle uudeksi varajäseneksi Ahti Hurmalainen (KD). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Tasa-arvotoimikunnan varsinainen jäsen Hanne Romppanen (KD) ja varajäsen Harri Bollström (KD) pyytävät sähköpostillaan eroa em. tehtävistä. Tasa-arvotoimikuntaan sovelletaan tasa-arvolain kiintiösääntöä. Kiintiösäännön mukaan kunnallisissa toimielimissä, lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja, tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasa-arvotoimikunnan 12 jäsenestä kumpaakin sukupuolta tulee olla vähintään viisi henkilöä. Toimikunnan kokoonpanoa tarkastellen uudeksi jäseneksi ja varajäseneksi voidaan tässä yhteydessä valita joko nainen tai mies. Tiedoksi - Toimikunnan puheenjohtaja Marja Nuora, Tasa-arvotoimikunta, kirje

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Kaupunginhallitus Sivu 23 / / / Pelastuslaitoksen johtokunnassa kaupunginhallituksen edustajan tehtävistä eroaminen Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus valitsee Jukka Kilven (PerusS&Sit.) tilalle pelastuslaitoksen johtokunnan kaupunginhallituksen edustajaksi (PerusS&Sit). Käsittely Puheenjohtaja Juvosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Selostus Pelastuslaitoksen johtokunnan kaupunginhallituksen edustaja Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena työtehtäviin liittyvät syyt. Tiedoksi

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunginhallitus Sivu 24 / / / Lausunnon antaminen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta sekä tilintarkastajan tilintarkastusmuistiosta vuodelta 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 pyytää lautakunnilta ja johtokunnilta selvitykset mennessä arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin 2 lähettää tilintarkastusmuistion toimialoille toimenpiteitä varten ja toteaa, että kaupunginhallitus antaa tilintarkastajalle selvityksen tehdyistä toimenpiteistä mennessä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Tilintarkastusmuistio Tilintarkastuskertomus 2012 Arviointikertomus Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaisesti arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Arviointikertomus on tarkastuslautakunnan käsitys siitä, kuinka kaupunginhallitus ja muut kaupungin viranomaiset ovat onnistuneet valtuuston tahdon toteuttamisessa. Tarkastuslautakunta ehdottaa esittäessään valtuustolle vuoden 2012 arviointikertomustaan, että valtuusto velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta ja johtokunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle sekä tiedoksi tarkastuslautakunnalle.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 79 Kaupunginhallitus pyytää lautakuntia ja johtokuntia antamaan selvityksensä arviointikertomuksen havainnoista mennessä. Selvityksissä tulee huomioida myös arviointikertomushavaintojen jälkiseurannassa esitetyt havainnot. Lausunnot tuodaan kootusti valtuuston käsiteltäviksi ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi seurantaraportti I:n ja kehyksen yhteydessä syyskuun 9. päivän kokoukseen. Näin lautakuntien kannanotot ovat käytettävissä Espoo-strategian ja vuosien kehyksiä käsiteltäessä. Tilintarkastusmuistio Tilintarkastaja on antanut kaupunginhallitukselle tiedoksi ja toimenpiteitä varten tilintarkastusmuistion, jossa on käsitelty seuraavia asioita - ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien projektien sisäinen valvonta - kaupungin omaisuus- ja velkaerien seuranta - taseeseen aktivoidut ympäristövelvoitteiden aiheuttamat menot - konserniyhteisöjen valvonta ja raportointi Tiedoksi

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Kaupunginhallitus Sivu 26 / / / Perusturvajohtajan sijaisen nimeäminen Valmistelijat / lisätiedot: Sari Virkki, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus määrää, että perusturvajohtajan ja hänen sijaistensa estyneenä ollessa perusturvajohtajan sijaisena toimii terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Toimialajohtajien sijaiset määrää kaupunginhallituksen johtosäännön 10 :n mukaan kaupunginhallitus. Tiedoksi - Eetu Salunen, Terveyspalvelut

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 Kaupunginhallitus Sivu 27 / / / Valtuustoaloite Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamisesta (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jaakko Maurialan ja 22 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Valtuutettu Jaakko Mauriala ja 22 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi. Aloite on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa , kaupunginhallituksessa ja valtuustossa Viime mainitussa kokouksessa valtuusto on palauttanut aloitteen ja pyytänyt toimenpideohjelmaa jonojen lyhentämiseksi. Kevättalven 2013 aikana liikkeellä on myös Aluehallintoviraston selvityspyyntö terveysasemien jonotilanteesta. Käsiteltäessä sitä sosiaalija terveyslautakunnassa Marika Niemi on tehnyt selvityspyynnön terveysasemien tilanteesta. Hänen esittämiensä kysymyksien vastaukset on sovittu annettaviksi tämän valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä. Alkuperäisen valtuustoaloitteen ehdotus ryhmitellä potilaat eri tavoin on hyvä. Käytännössä ajatuksen voi toteuttaa myös asemien ja alueiden sisällä ilman potilasryhmien erottelua eri asemille. Tämä menettely turvaisi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 Kaupunginhallitus Sivu 28 / 79 aseman monipuolisemman palvelutarjonnan ja samalla työn monipuolisuus säilyisi, mikä on tärkeä motivointitekijä henkilöstölle. Akuuttihoidon keskittämistä on tehty monilla tavoilla. Terveysasemat tuottavat päiväaikana arkisin monin verroin enemmän akuuttikäyntejä kuin Jorvin virka-ajan ulkopuolinen päivystys muina aikoina. Keskittämistä on tehty tapaturmapotilaille, kun murtumaepäilyt ja niiden jatkohoito kipsauksineen on keskitetty kahdelle asemalle. Nykyisin ensihoito arvioi, kuinka todennäköisesti ambulanssia tarvitseva potilas päätyy sairaalahoitoon vähintään seuraavaksi yöksi. Jos tämä on todennäköistä, niin potilas kuljetetaan Jorviin päivälläkin. Suuralueiden sisällä ambulanssit vievät lisääntyvästi potilaat vain suurimmille asemille, joilla ylläpidetään seurantamahdollisuuksia. Suuralueiden sisällä potilaita ohjataan tarvittaessa suurimmille asemille, joissa on ensiaputyyppinen päivystys ilman ajanvarausta (eri alueilla vähän eri mallit). Tulevan Omenatorin konsepti liittyy kävelevien potilaiden akuuttihoitoon. Hoitajavetoista pitkäaikaissairauksiin painottuvaa kiireetöntä hoitoa toteutetaan osittain Samarian kokeilumallissa. Nykyään hoitajienkin saatavuus on vaikeutunut, mikä vaikeuttaa hoitajavetoisten järjestelmien kehittämistä. Tämän ehdotuksen riskinä on moniammatillisen yhteistyön mureneminen. Erikoissairaanhoidon jalkautuminen terveysasemille liittyy myös terveydenhuoltolakiin. HUS strategia jalkauttaa vuoteen 2016 mennessä alueen terveysasemille 150 erikoislääkärityövuotta, josta Espoon osuus on 20. Tässä voimme hyödyntää keväällä käynnistyvien yhteistyömallien kokemuksia. Espoon ja HUS:n yhteinen diabeteskeskus aloittaa toukokuussa 2013, reumakeskus on aloittanut pienimuotoisena jo huhtikuussa Toimenpideohjelma terveyskeskusjonojen lyhentämiseksi Loppuvuodesta 2012 syntyneen ajanvarauskirjojen ulkopuolisen ns. palvelupyyntökirjan purkaminen on välttämätöntä keväällä palvelupyyntökirjoilla oli pitkään hoitoa odottanutta espoolaista. Vaikka määrä ei ole Espoon mittakaavassa suuri (terveysasemilta tuotetaan vuodessa lääkärin vastaanottoa), niin palvelupyyntökirja on läpinäkymätön ja sitoo erittäin paljon työvoimaa aiheuttaen hukkatyötä. Palvelupyyntökirjalla hoitoa jonottaneille järjestetään lääkäriaika ensisijassa Espoon omille terveysasemille erikseen hankituille jonoa purkaville vuokralääkäreille. Mikäli hoitotakuun sallima kolmen kuukauden enimmäisodotus uhkaa ylittyä, järjestetään jonottaneille lääkärinaika yksityisille lääkäriasemille. Lääkäreiden ajanvarauskirjat avataan kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin. Toukokuun alussa aloittaa toimintansa Mediverkko Oy:n operoima Espoon 11. terveysasema Espoon keskuksessa. Sopimusteitse on varmistettu, että jono kiireettömään hoitoon on korkeintaan kuuden viikon mittainen. Sopimuskauden alussa Mediverkon operoimalta terveysasemalta saavat palvelunsa postinumeroalueen asukasta, mutta sopimus

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 79 mahdollistaa toiminnan laajenemisen, mikäli espoolaisilla on halua listautua Mediverkon operoimalle terveysasemalle. Jonokirjan käyttö lopetetaan kokonaan juhannukseen mennessä. Terveysasemien toimintaa supistetaan normaaliin tapaan sydänkesäksi. Elo-syyskuulle järjestetään mahdollisimman paljon lääkärin kiireettömiä ajanvarausvastaanottoaikoja virkalääkäreiden ja sijaisten voimin. Tarvittaessa käytetään vapaaehtoista lisätyötä Espoon lääkärien virkaehtosopimuksen mukaisesti. Tarvittaessa vuokralääkäreitä käytetään jonojen lyhentämiseen elo - syyskuussa. Lääkäripulan korjaamisen lisäksi lääkärin vastaanotolle pääsyn turvaaminen edellyttää suoraan potilastyöhön käytettävän ajan lisäämistä sekä lääkäreillä että hoitajilla. Tähän panostetaan esimiestyössä hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Lääkärien rekrytointia tehostetaan. Terveyspalveluiden toimialalle palkataan rekrytointikoordinaattori tehostamaan olemassa olevia rekrytointirakenteita. Koska kokeneita lääkäreitä ei ole lyhyellä tähtäimellä saatavia Espoon terveysasemien tarvitsemia määriä, niin rekrytointiponnistuksia suunnataan erityisesti vastavalmistuneisiin lääkäreihin. Tämä edellyttää, että nuorten lääkärien koulutuksesta vastaavien ns. tutorlääkäreiden määrää lisätään. Tehostetun rekrytoinnin vaikutus nähdään alkuvuodesta Marika Niemi on tehnyt sosiaali- ja terveyslautakunnalle selvityspyynnön terveysasemien tilanteesta. Kysymys: Miten Espoon terveysasemien lääkärivajaukseen tullaan puuttumaan? Vastaus: Tämän selvityksen osana on kuvattu toimenpideohjelma aiheesta. Avainsanoja suunnitelmassa ovat rekrytointi, joustavuus ja tutorlääkäreiden määrän tarkastus. Kysymys: Miten lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan työssä jaksamista ja työviihtyvyyttä tuetaan? Nuoret lääkärit tarvitsevat tutor-toimintaa sekä hoitajat lisäkoulutusta työnsä laajuus ja vaativuus huomioiden. Vastaus: yleisen työssä jaksamisen ja työviihtyvyyden tukemisen keinoina on käytetty lukuisia erilaisia asioita, joista mainittakoon mm. seuraavat: Kaikilla terveysasemilla on työpaikka- ja tiimikokoukset, joissa käsitellään yhteiseen työhön vaikuttavia asioita. Näissä käydään läpi Kunta10- kyselyn tulokset ja luodaan yhteisiä toimenpideohjelmia havaituille ongelmille. Toimenpiteiden toteutumista seurataan vastaavasti myöhemmissä kokouksissa. Omien työtyytyväisyyskyselyjen ja muiden selvitysten tuloksia käydään läpi samalla tavalla. Työyhteisöt järjestävät erilaisia työhyvinvointi (tyhy)- tapahtumia, joita kaupunki tukee vuosittain tyhy-rahalla. Myös koulutuksen järjestäminen tukee työhyvinvointia.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 148 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 79 Koulutuksella lisätään sekä yhteistä osaamista että luodaan talon pelisääntöjä. Henkilökohtainen koulutustarve arvioidaan säännöllisten kehityskeskusteluiden yhteydessä, minkä lisäksi toimintaympäristön muutokset edellyttävät laajempia koulutuksia eri henkilöstöryhmille. Espoolaisilla asemilla on sisäisten koulutusten ohjelmat, osa koulutuksista on asemakohtaisia, osa yhteisiä kaupunkitasoisia koulutuksia. Osa koulutuksesta on ulkoista. Laajempina aiheina mainittakoon hoitajien reseptinmääräämiskoulutus, johon osallistuu terveysasemien hoitajia kaupungin merkittävällä tuella sekä kustannuksiin että työpäiviin. Syksylle 2013 on suunnitteilla normaalia perehdyttämistä laajempi hoidon tarpeen arvion koulutus. Erilaisten muutosten yhteydessä järjestetään yhteistoimintalain mukaiset kuulemistilaisuudet asianomaisissa yksiköissä. Työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi työterveyshuolto on tehnyt 2012 monille terveysasemille työpaikkatarkastuksia, joiden havaintojen pohjalta kehittämistoimenpiteitä on käynnistetty. Työpaikkojen riskienarvioinnit ja niiden toimintaohjelmat tukevat osaltaan työssä jaksamista. Yksilöasioissa esimiehillä on käytössään kaupungin varhaisen puuttumisen toimintamallit. Esimiehen tehtäviin kuuluu ottaa asia esille, kun hän tunnistaa työntekijän jaksamisongelman Sijaisten hankinta on tärkeä jaksamista tukeva tekijä. Lääkärivajauksesta on maininta aiemmin, mutta hoitajien saatavuus erityisesti sijaisuuksiin on vaikeutunut. Samaan aikaan terveydenhoitajien saaminen terveysasematyön vakansseihin on heikentynyt ja hakijoita ei aina ole. Kysymys: Voidaanko siirtyä keskitettyyn ajanvarausjärjestelmään ja kehittää sähköinen ajanvarausjärjestelmä, jossa vapaan ajan lääkärille voi halutessaan saada mistä päin Espoota tahansa? Vastaus: Terveysasemilla terveydenhuollon ammattilainen tekee potilaalle nykyasetuksen mukaisesti hoidon tarpeen arvion, jonka perusteella määritellään mm. hoitava taho (voi olla muu kuin lääkäri, esim. hoitaja, fysioterapeutti) ja ajan kiireellisyys. Samalla voidaan antaa neuvontaa ja ohjeita omahoidosta. Tämän määrittelyn puitteissa vapaasti avoin ajanvarausjärjestelmä ei ole toimiva. Sen sijaan tulevaisuudessa yksi mahdollisuus on muuttaa tämä hoidon tarpeen arviointi sähköiseksi, jolloin potilas täyttää kaavakkeen netissä ja ammattilainen määrittelee sitä kautta hoidon tarpeen. Jos ajanvaraus on aiheellinen, niin potilaalle avautuisi ajanvarausvalikko, josta itselle sopivan ajan voisi valita. Terveysasemien henkilöstön näkökulmasta katsottuna ajanvarauksen keskittäminen toisi heikennyksiä, koska nykyisin omalta asemalta hoidettuna tunnetaan osa potilaista ja oman talon tilanne sekä tavat. Tästä on käytännön esimerkki Leppävaaran suuralueelta, jossa aiemmin puhelut hoidettiin 3 eri asemalta. Takaisinsoittojärjestelmän myötä puhelut siirryttiin hoitamaan omalta asemalta, mikä selkiytti asioita erityisesti päivien erilaisten poikkeamien yhteydessä.