Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) Ympäristökeskus Ympäristönsuojeluosasto Ympäristönsuojelupäällikkö

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) 15 VR-Yhtymä Oy:n ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta entisen Pasilan konepajan alueella, korttelissa HEL T Päätös Ilmoitus Ilmoituksen tekijä Alueen omistajat on hyväksynyt VR-Yhtymä Oy:n ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti. VR-Yhtymä Oy, PL 488, Helsinki Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Ari Mäkinen, puhelin , sähköposti ari.j.makinen@vr.fi Kiinteistön omistaja on VR-Yhtymä Oy. Puhdistettavaan alueeseen kuuluvan Venttiilikujan kaistaleen omistaja on Helsingin kaupunki. Ilmoituksessa esitetyn alueen sijainti, koko ja maan käyttö Pilaantumisen syy Puhdistettava alue sijaitsee Helsingin 22. kaupunginosassa (Vallila) entisen Pasilan konepajan alueella korttelissa 22401, osoitteessa Teollisuuskatu Kohteen kiinteistötunnus on /1-5. Alueen pinta-ala on 9100 m². Pasilan konepaja-alue on ollut rautatie- ja konepajakäytössä luvun alkupuolelta lähtien. Korttelin itä- ja keskiosassa on sijainnut ratapiha-alue. Korttelin länsiosassa on sijainnut Sahamäen täyttöalue, jonne on läjitetty mm. hiekkapuhalluksessa syntynyttä kuonaa ja koksijätettä. Alue on asemakaavassa merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Alueelle on suunnitteilla asuinrakentamista ja maanalainen paikoitustila korttelin itäosaan. Alueeseen kuuluu lisäksi kaistale Venttiilikujaa. Alueen rautatie- ja konepajakäytön arvioidaan aiheuttaneen maaperän pilaantumisen. Lisäksi alueelle on läjitetty mm. hiekkapuhalluksessa syntynyttä kuonaa ja koksijätettä. Alueen maaperän on todettu

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) pilaantuneen öljyhiilivedyillä, polyaromaattisilla hiilivety-yhdisteillä (PAH-yhdisteet) sekä raskasmetalleilla. Korvattavat päätökset ja aikaisemmat puhdistukset Ympäristövalvontapäällikkö on antanut päätöksen pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi Vallilassa, osoitteessa Aleksis Kiven katu 17 A ( 276). Ilmoituksessa esitetystä alueesta on puhdistamatta vielä tässä ilmoituksessa puhdistettavaksi esitetty alue. Nyt tehty päätös korvaa aiemman päätöksen tämän alueen osalta. Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen Asian vireilletulo Ilmoituksen sisältö Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan. Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004 ja 6/400/2010 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaiset ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Ympäristölautakunta on ( 372) siirtänyt tämän toimivallan ympäristönsuojelupäällikölle. Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut ympäristökeskukseen Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat: - Sijaintikartta ja kunnostettavaksi suunnitellun alueen rajaus - Kaavakartta ja selvitys maanomistusoloista toimenpidealueella - Perusselvitysraportti: Tutkimusraportti, VR, Pasilan konepaja, kortteli 22401, , Golder Associates Oy - Kunnostuksen yleissuunnitelma: VR-Yhtymä Oy, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma: Pasilan konepaja kortteli 22401, , Golder Associates Oy Ilmoituksessa esitetyt maanomistajatiedot on korjattu Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosaston valtakirja VR- Yhtymä Oy:lle Venttiilikujan alueella tehtävää pilaantuneen maaperän kunnostusta varten on toimitettu

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista: Maaperä, pohjavesi ja pintavesi Pasilan konepajan alue on ollut ennen rakentamista kosteikkoa ja suota. Suo on täytetty konepajan rakentamisen yhteydessä ja sen jälkeen. Maaperän pintakerros on pääosin täytemaata. Täyttökerroksen paksuus on noin 1 3 metriä. Täyttökerroksessa on kiviä, lohkareita, rakennusten perustusten osia, tiiltä, betonia yms. ja paikoin hiiltä. Täyttökerroksen alapuolinen turvekerros on paksuimmillaan noin kahden metrin paksuinen. Täyttömateriaali on paikoin sekoittunut turvekerrokseen. Turvekerroksen alapuolisen savikerroksen paksuus vaihtelee alle kolmesta metristä yli kolmeen metriin. Savikerroksen alla, kallion päällä, on ohut hiekka- ja moreenikerros. Alueen maanpinta on noin tasolla metriä. Kallion pinta on tasolla metriä. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen läheisyydessä käytetä pohjavettä. Orsiveden pinta on alueella noin 1,5 2,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Varsinainen pohjavesi sijaitsee pääosin savikerroksen alapuolella. Paineellisen pohjaveden painetaso on lähes sama kuin savikerroksen päällä olevan orsiveden pinta. Orsiveden arvioitu virtaussuunta on kohti Teollisuuskatua. Alue on sora- tai murskepintainen. Sade- ja sulamisvedet imeytyvät maaperään. Haitta-ainetutkimukset Maaperän haitta-ainepitoisuuksia on tutkittu vuosina Tutkimuksissa havaittiin valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaiset ylemmät tai alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä ja PAH-yhdisteitä (naftaleeni, fenantreeni, antraseeni, fluranteeni, bentso(a)antraseeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(a)pyreeni ja PAH-yhdisteiden yhteispitoisuus). Korkein havaittu öljyhiilivetyjen jakeiden C10-C21 pitoisuus oli mg/kg. PAHyhdisteiden korkein yhteispitoisuus oli mg/kg ja naftaleenin korkein havaittu pitoisuus oli 3700 mg/kg. Yhdessä pisteessä ylittyivät PAH-yhdisteistä naftaleenin ja fenantreenin ohjeelliset vaarallisen jätteen raja-arvot. PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ylitti ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon kolmessa pisteessä. Raskasmetalleista havaittiin ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia kobolttia, kuparia, nikkeliä ja sinkkiä sekä alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) kromia, lyijyä, sinkkiä, kuparia ja elohopeaa. Lisäksi arseenin, kadmiumin ja antimonin pitoisuudet ylittivät kynnysarvot. Korttelialueen itäosassa sijainneesta orsivesiputkesta on otettu vesinäyte vuonna 2006 ennen putken tuhoutumista. Vesinäytteessä havaittiin öljyhiilivetyjä 0,16 mg/l, naftaleenia 0,00015 mg/l, asenafteenia 0,00024 mg/l, bentseeniä 0,0005 mg/l, tolueenia 0,0023 mg/l ja ksyleenejä 0,0037 mg/l. Vesinäytteessä havaittiin myös metalleja. Tutkimusten perusteella alueella arvioidaan olevan pilaantunutta maata noin 4300 m²:n alueella. Haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmät ohjearvot ylittäviä maita arvioidaan olevan noin 4800 m³ ja alemmat ohjearvot ylittäviä maita noin 1700 m³. Maa-aineksia, joissa ylittyvät vaarallisen jätteen ohjeelliset raja-arvot, arvioidaan olevan noin 1000 m³. Kaivettavia, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maita arvioidaan olevan noin 7000 m³. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi perustuu valtioneuvoston asetukseen (VNA 214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Aluetta ollaan muuttamassa asuinkäyttöön, jolloin haitta-aineiden pitoisuuksia voidaan verrata asetuksen mukaisiin alempiin ohjearvoihin. Todetut pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot, joten ohjearvovertailun perusteella kohteen maaperä on pilaantunutta ja sillä on maaperän puhdistamistarve. Kunnostustavoitteena ovat valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot seuraaville haitta-aineille: - Öljyhiilivetyjakeet C10-C21 ja C22-C39 - Metalleista arseeni, kadmium, koboltti, kromi, kupari, elohopea, nikkeli, lyijy, antimoni, vanadiini ja sinkki - PAH-yhdisteistä antraseeni, fenantreeni, fluoranteeni, bentso(a)antraseeni, bentso(k)fluoranteeni, bentso(a)pyreeni, naftaleeni, PAH-yhdisteiden yhteispitoisuus Pilaantuneet maat pyritään poistamaan toimenpidealueilta siten, ettei kiinteistön käytölle jää maaperän pilaantumisen takia merkittäviä rajoituksia tai rasitteita. Mikäli pilaantuman poistamisen todetaan jollakin alueella olevan teknisesti erittäin vaikeaa ja syntyvien kustannuksien olevan huomattavan suuret verrattuna pilaantuman

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) aiheuttamaan haittaan, tehdään pilaantumakohtainen riskitarkastelu. Riskitarkastelun perusteella päätetään puhdistuksen lopettamisesta, jatkamisesta tai mahdollisista riskinhallintatoimenpiteistä. Riskinarviossa otetaan huomioon pilaantuman laatu ja laajuus sekä alueen olosuhteet ja tuleva käyttö. Mahdollisista riskinhallintatoimenpiteistä laaditaan erilliset yksityiskohtaiset suunnitelmat Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Mikäli maaperän puhdistustyössä tulee esiin haitta-aineita, joita ei ole todettu alueen aiemmissa tutkimuksissa, ko. haitta-aineille asetetaan kunnostuksen tavoitetasot aiemman periaatteen mukaisesti. Asetettavasta puhdistustavoitteesta neuvotellaan ympäristökeskuksen kanssa ennen puhdistustyön jatkamista. Haihtuville hiilivety-yhdisteille esitetään kunnostustavoitteeksi alempia ohjearvoja. Puhdistusmenetelmä Alueen maaperää puhdistetaan massanvaihdolla uudisrakentamisen yhteydessä. Maaperän kunnostus aloitetaan tutkimuksissa pilaantuneiksi todetuilta alueilta ja sitä jatketaan kunnes asetetut tavoitepitoisuudet saavutetaan. Mahdollisista toimenpiteistä sovitaan Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa, jos pilaantuneisuus ulottuu naapurikiinteistöjen alueelle. Kiinteistöltä poistettava maa-aines luokitellaan valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaisesti seuraavasti: - haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot alittava maa-aines on pilaantumatonta - haitta-ainepitoisuusiltaan kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välinen maa-aines on pilaantumatonta maata, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia - haitta-ainepitoisuuksiltaan alemmat tai ylemmät ohjearvot ylittävä maa-aines on pilaantunutta maata, joka luokitellaan maaainesjätteeksi Maa-ainesjätteen luokittelu vaaralliseksi jätteeksi perustuu jäteasetukseen (JA 179/2012). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava maaaines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä ko. maa-aineksia. Pilaantunut maa poistetaan ja toimitetaan pitoisuuksien perusteella asianmukaiset luvat omaavaan käsittelylaitokseen tai jäteasemalle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Maaaines voidaan vaihtoehtoisesti välivarastoida hyväksytylle alueelle ja

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) käsitellä myöhemmin hyväksyttävällä menetelmällä tai laitteistolla. Kuormat ohjataan sijoituspaikkoihin kenttätestien tulosten perusteella. Maa-aineksista laaditaan tarpeen mukaan sijoituskohteisiin kaatopaikkakelpoisuuslausunnot. Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja pilaantuneiden maiden kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat kuormien vastaanottajalle. Kaivantojen täyttöihin mahdollisesti soveltumattomat pilaantumattomat maat sijoitetaan maankaatopaikalle. Betonijäte kuljetetaan luvanvaraiseen vastaanottopisteeseen tai asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Kaivun aikana muodostuvat muut jätteet toimitetaan asianmukaisiin jätteiden vastaanotto- tai kierrätyspaikkoihin. Sekalaista täyttöä sisältävä maa-aines seulotaan tai välpätään ennen sen toimittamista vastaanottopaikkaan. Toiminta pyritään sijoittamaan mahdollisimman keskelle kunnostettavaa aluetta kaivu- ja työmaatilanteen mukaan. Ympäristötekninen valvoja ohjaa seulotut massat loppusijoituspaikkoihin. Kaikissa kaivutöissä on otettava huomioon, että alueella on voimassa pohja- ja orsiveden alentamiskielto. Kaivutöiden toteuttamisesta laaditaan erillinen maanrakennustekninen työohje, kun pilaantuneita maa-aineksia joudutaan poistamaan yli kahden metrin syvyydeltä ja/tai pohja- tai orsiveden pinnan alapuolelta. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Riittävän asiantuntemuksen ja kokemuksen omaava ympäristötekninen asiantuntija tarkastaa maaperän haitta-ainepitoisuudet. Asiantuntija on paikalla, kun pilaantuneita maita kaivetaan. Ympäristötekninen asiantuntija ohjaa pilaantuneiden maiden poistamista kenttätestein ja laboratorioanalyysein. Massojen ohjauksessa käytetään hyväksi aiempia laboratoriotutkimusten tuloksia. Poistettavista maista otetaan viidestä osanäytteestä koostuva ohjausnäyte jokaista noin 100 m³:a kohden. Kenttämittaustuloksista noin 10 % varmistetaan laboratorioanalyyseillä. Kenttätesteillä määritetään kokonaishiilivetypitoisuus ja metallien pitoisuudet. Lisäksi näytteistä mitataan haihtuvien hiilivetyjen suhteellista esiintymistä. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan öljyhiilivetypitoisuus C10-C40, raskasmetallipitoisuudet ja tarvittaessa PAH-yhdisteiden sekä haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet.

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otetaan kaivantojen pohjista jäännöspitoisuusnäytteitä varmistamaan, että asetetut maaperän puhdistamisen tavoitepitoisuudet saavutetaan. Orgaanisilla haittaaineilla pilaantuneilta alueilta otetaan vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista 100 m²:n aluetta kohti. Epäorgaanisilla haittaaineilla pilaantuneilta alueilta otetaan vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista 200 m²:n kaivualuetta kohti. Seinämänäyte otetaan noin m²:n aluetta kohti. Jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan laboratoriossa kyseisellä kaivualueella havaittujen haittaaineiden pitoisuudet. Tarvittaessa jäännöspitoisuusnäytteistä määritetään myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, jos niiden esiintymistä on syytä epäillä. Alueilla, joilla ei ole todettu pilaantuneisuutta tai joita ei ole tutkittu, seurataan kaivumaiden laatua aistinvaraisesti. Mikäli epäillään pilaantuneisuutta, ympäristötekninen valvoja tarkastaa maiden haittaainepitoisuudet kenttä- tai laboratoriotestein. Käytettävien analyysimenetelmien virhemarginaalit otetaan huomioon verrattaessa kohteesta otettujen maanäytteiden laboratorioanalyysien tuloksia maaperän puhdistukselle asetettuihin tavoitepitoisuuksiin. Analyysien virhemarginaalit ilmoitetaan puhdistamisen loppuraportissa. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi Pilaantuneet maat varaudutaan eristämään puhtaista täyttömaista eristysrakenteella, jos pilaantunut alue ulottuu kiinteistön ulkopuolelle tai sellaisen rakenteen alueelle, jota ei ole mahdollista tai kustannustehokasta purkaa. Eristerakennetta ei asenneta, mikäli sen todetaan aiheuttavan haittaa säilytettäville rakenteille tai rakennuksille. Eristävä rakenne estää haitta-aineiden kulkeutumisen pilaantuneelta alueelta pilaantumattomiin täyttömaihin. Öljyhiilivetyjä, haihtuvia hiilivety-yhdisteitä tai PAH-yhdisteitä eristettäessä eristerakenteena käytetään HDPE-muovikalvoa tai bentoniittimattoa esitetyn asennusohjeen mukaan. Raskasmetalleilla pilaantuneilla alueilla eristemateriaalina käytetään suodatinkangasta. Eristämisestä ilmoitetaan ympäristökeskukseen ennen toimenpidettä. Ympäristötekninen valvoja valvoo rakenteen asentamista. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Työmaa-alue aidataan tai eristetään ympäröivästä alueesta. Alueelle asetetaan näkyville riittävä määrä pilaantuneen maaperän puhdistustyöstä kertovia kylttejä.

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Seulonta ei aiheuta pilaantuneen maan leviämistä pölynä kohteen ympäristöön. Maata varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kuormaautojen renkaiden pesuun varaudutaan. Rakennushankkeen päätoteuttaja (tai rakennuttaja) vastaa työmaan turvallisuudesta ja työturvallisuutta koskevien suunnitelmien laatimisesta. Ympäristötekninen valvoja laatii työsuojeluohjeen. Työntekijöillä on käytössä henkilökohtaiset suojavarusteet. Odottamattomissa tilanteissa varaudutaan tehostamaan työsuojelutoimenpiteitä. Työsuojeluohjeita päivitetään tarvittaessa. Veden tutkiminen ja käsittely Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä pohja- tai orsivedestä otetaan näyte. Kunnostustyön aikana kaivantoihin kertyvästä vedestä otetaan vähintään yksi näyte jokaisesta kaivannosta. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivetyjen jakeiden C10-C40 ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet ja tarvittaessa raskasmetallien pitoisuudet. Kaivannoista poistettava vesi käsitellään asianmukaisesti todettujen haitta-ainepitoisuuksien edellyttämällä tavalla. Merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävä vesi pumpataan jätevesiviemäriin siirrettävän öljynerottimen tai muun puhdistimen tai suodattimen kautta. Puhdistuslaitteiston puhdistuskapasiteettia ei ylitetä pumppauksen aikana. Mikäli todettujen pitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan haittaa viemäriverkostolle tai jätevedenpuhdistamolle, pilaantunutta vettä voidaan pumpata suoraan jätevesiviemäriin. Mikäli otetussa vesinäytteessä ei todeta haitta-aineita, vesi voidaan johtaa ojaan tai pumpata sadevesiviemäriin. Vesien pumppauksesta ja vesienkäsittelystä sekä viemäriin johtamisesta sovitaan HSY Veden kanssa ennen toimenpidettä. Hiilivetypitoinen vesi voidaan poistaa myös loka-autolla asianmukaiseen käsittelyyn. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) Pilaantuneet maat pyritään kaivamaan niin, ettei muuta kuin täyttömaaksi kelpaavaa maata välivarastoida tontilla. Pilaantuneita maita voidaan kuitenkin välivarastoida tontilla lyhytaikaisesti kaivu- tai kuljetusteknisistä syistä. Välivarastoidut pilaantuneet maat peitetään. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Täyttömaana käytetään alueelta kaivettuja maita, joissa haittaainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot tai pilaantumatonta täytemaata, joka tuodaan luvanvaraiselta maa-ainesten ottopaikalta tai muulta maanrakennustyömaalta. Alueelta kaivettu hyötykäytettävä pilaantumaton maa-aines voi sisältää pieniä pitoisuuksia mm. arseenia, kuparia, lyijyä, sinkkiä ja/tai öljyhiilivetyjä. Alueelta kaivettavien pilaantumattomien maiden kokonaismääräksi arvioidaan 7000 m³. Määrät arvioidaan tarkemmin kaivutyön edetessä ja raportoidaan kunnostuksesta laadittavassa toimenpideraportissa. Hyötykäytettäviä maita välivarastoidaan alueella noin 3 6 kuukautta ennen hyötykäyttöä haitta-ainepitoisuustasoittain omissa aumoissaan. Ympäristötekninen asiantuntija seuraa hyödynnettävän maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksia. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllätyksellisissä tilanteissa Mikäli työn aikana on syytä epäillä, että asetettujen puhdistustavoitteiden saavuttaminen edellyttää massanvaihdon huomattavaa laajentamista pilaantuneen maaperän puhdistusilmoituksessa ennakoidusta tai maaperässä olevien haittaaineiden pitoisuuksien arvioidaan ylittävän huomattavasti ennakoidut pitoisuudet, jatkotoimenpiteistä neuvotellaan ympäristökeskuksen edustajan kanssa. Tiedottaminen ja raportointi Tiedot maaperän kunnostustöiden aloittamisesta, pilaantuneiden maiden sijoituspaikoista sekä ympäristöteknisen valvojan ja urakoitsijan yhteystiedot toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen ennen kunnostustöiden aloittamista. Kunnostustyön päättymisestä ilmoitetaan ympäristökeskukselle viikon kuluessa kunnostustöiden päättymisestä. Ympäristötekninen valvoja pitää kunnostustyön aikana pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien ja laboratorioanalyysien tulokset, massojen käsittely- ja sijoituspaikat ym. oleelliset tiedot. Näytepisteiden, poistettujen rakenteiden ja kaivantojen sijainnit merkitään kartalle. Eri työvaiheista otetaan tarvittaessa valokuvia.

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) Ilmoituksen käsittely Ratkaisu Tarkastukset Puhdistustyöstä laadittavassa raportissa esitetään pilaantuneilta alueilta poistettujen maamassojen määrät ja haitta-ainepitoisuudet sijoituspaikoittain, massanvaihtokaivantojen ja jäännöspitoisuusnäytepaikkojen sijainnit, alueelta otettujen näytteiden analyysitulokset ja yhteenvetotaulukot, tiedot eristerakenteista ja hyötykäytöstä sekä arvio puhdistustyön tavoitteiden saavuttamisesta. Raporttiin liitetään riskinarvio, jos puhdistuskohteeseen jää puhdistuksen tavoitetason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maa-ainesta. Mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve määritetään riskitarkastelun perusteella. Tarvittaessa ympäristökeskukselle esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma. Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan ympäristökeskukseen kolmen kuukauden kuluessa puhdistustöiden päättymisestä. Puhdistustyön ajankohta Pilaantuneen maaperän kunnostuksen on arvioitu alkavan maaliskuussa on tehnyt useita tarkastuksia Pasilan konepajan alueelle. Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen Lausunnot Helsingin kaupungin kiinteistöviraston valtakirja VR-Yhtymä Oy:lle Venttiilikujan alueella tehtävää pilaantuneen maaperän kunnostusta varten on toimitettu Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja. on tarkastanut VR-Yhtymä Oy:n ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista entisen Pasilan konepajan alueella korttelissa 22401, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin. 1. Puhdistustavoitteet

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) Puhdistustavoitteina ovat valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot ilmoituksessa esitetyn mukaisesti aiemmissa tutkimuksissa todetuille haitta-aineille. Tämän lisäksi alueelle rakennettavien rakennusten alapuolelta ja kolmen metrin etäisyydelle rakennusten seinälinjoista tulee poistaa selvästi haittaaineelta haisevat maa-ainekset pohjaveden pinnan yläpuolisesta maakerroksesta. (VNA 214/2007, JhL 32 ) Alueelle mahdollisesti rakennettavien lasten leikkipaikkojen maaperän ylimmässä 0,5 metrin maakerroksessa haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja tai vaihtoehtoisesti kunnostustavoitteiden perusarviointia tulee tarkentaa leikkipaikkojen osalta.(vna 214/2007, JhL 32 ) Jos pilaantuneen maan poistaminen ei ole teknisesti mahdollista tai se on huomattavan vaikeaa, tulee ympäristökeskukselle esittää riskinarvion sisältävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta. (VNA 214/2007, JhL 32 ) Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (VNA 214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristökeskukseen ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. Puhdistettavalla alueella mahdollisesti havaittavien haihtuvien hiilivetyyhdisteiden puhdistustavoitteet tulee määrittää em. mukaisesti. (VNA 214/2007) Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (JhL 3, 32 ) 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Lisätutkimukset Alueelta on tarvittaessa otettava lisänäytteitä siten, että jokaisen tulevan asuinrakennuksen ala on tutkittu riittävästi jokaista 100 m²:n alaa kohden rakentamisen vaatiman kaivusyvyyden alapuolelta. Näytteistä on tutkittava vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32, JL 12 ) Kaivua ohjaavat tutkimukset

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Tarvittaessa maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla, jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä. (JhL 32, YSL 108 ) Jäännöspitoisuustutkimukset Jäännöspitoisuusnäytteet voidaan ottaa ilmoituksessa esitetyllä tavalla. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haittaaineiden pitoisuudet, joita kunnostettavalla alueella on havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (JhL 32, JL 12 ) 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on paikalle asennettava soveltuva eristysrakenne ilmoituksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin epäorgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristökeskukselle tulee toimittaa kohdekohtaiset tiedot eristys- tai huomiorakenteen asentamistarpeesta. (JL 13, YSL 104 ) 4. Veden tutkiminen ja käsittely Kaivantoihin kertynyt vesi voidaan tutkia ja käsitellä ilmoituksessa esitetyllä tavalla. Haitta-aineetonta vettä voidaan johtaa ojaan tai sadevesiviemäriin maanomistajan tai viemärinomistajan luvalla. Johtamisesta on ilmoitettava ympäristökeskukseen ennen vesien johtamisen aloittamista. HSY Vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa kaivantovesien johtamisesta jätevesiviemäriin on esitettävä ympäristökeskukselle ennen vesien johtamisen aloittamista. (JL 122 ) 5. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 ) Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljettajille. (JL 29 )

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) Päätöksen perustelut Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantuneiden maiden välivarastointi ilmoituksessa esitetyllä alueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja pilaantuneita maita saa välivarastoida peitettynä puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn, analysoinnin tai kuljetuksen järjestämisen vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Haihtuvia haitta-aineita sisältävät tai voimakkaasti haisevat maa-ainekset tulee toimittaa vastaanottopaikkaan mahdollisimman pian. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 ) Välivarastointitoiminta on sijoitettava sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JhL 32 ) 6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kohteessa voi käyttää hyödyksi kohteesta kaivettuja tai muualta tuotuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Kohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi alueilla, joilla hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolelle tulee tiivis rakennekerros tai vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros. Selvästi haitta-aineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maaainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristökeskukseen vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristöja terveysvaikutuksista. (VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 ) 7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa Työnaikaisesta tarpeesta poiketa kunnostussuunnitelmasta on ilmoitettava välittömästi ympäristökeskukseen. Ympäristökeskukselle on tarvittaessa esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden lupa- tai ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. Jatkotoimet harkitaan tapauskohtaisesti. (JhL 21, 32, YSL 76, 78, JL 13, 122 ) 8. Tiedottaminen ja raportointi Loppuraportti on toimitettava myös katualueen maanomistajalle ja liitettävä alueelle rakennettavien rakennusten huoltoasiakirjoihin. (YSL 104 )

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisessa voidaan käyttää ilmoitusmenettelyä, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoitusmenettelyn edellytykset täyttyvät, koska tutkimuksia on tehty riittävästi, pilaantuneen maan poistaminen kaivamalla on vakiintunut kunnostusmenetelmä ja maaperän puhdistamistyöt pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 22 :n mukaan maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa , sovelletaan ennen voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan kuitenkin ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja jätelakia (646/2011). Kohteen maaperä on pilaantunut pääasiassa ennen vuotta 1994 alueen aiemmasta toiminnasta. Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 :n ja jätelain 13 :n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haittaaineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten esimerkiksi asuin-, puisto- ja virkistysalueilla maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) Määräysten perustelut toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin herkemmäksi, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Päätöksessä pilaantumattomalla maalla tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maalla, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maaainesta, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteissä 3 ja 4 esitetyt kriteerit täyttyvät. 1. Puhdistustavoitteet Kohteeseen on suunnitteilla asuinrakentamista. Ilmoituksessa esitetyt puhdistustavoitteet on määritetty ohjearvovertailulla. Asuinalueella vertailuarvona voidaan käyttää alempaa ohjearvoa. Perusarviointi ei yksinään riitä pilaantuneisuuden arvioinnin perusteeksi, jos kohteessa sijaitsee päiväkoti tai leikkipuisto, tämän vuoksi kohteeseen mahdollisesti rakennettavien lasten leikkipaikkojen maaperän puhdistustavoitteet on edellytetty arvioitavaksi tarkennettua arviointia käyttäen, jos maaperän haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvotasoa korkeampia. Asuinrakennusten alueen kunnostustavoitteiden ulottaminen kolmen metrin etäisyydelle asuinrakennuksista on tarpeen varmistamaan riittävää etäisyyttä asuinrakennusten ja selvästi haitta-aineelta haisevan haitta-ainelähteen välillä. Kohteessa puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittaville haihtuville hiilivety-yhdisteille on ilmoituksessa esitetty puhdistustavoitteeksi alempia ohjearvoja. Ilmoituksessa ei kuitenkaan ole arvioitu haihtuvien haitta-aineiden kulkeutumisriskiä. Tämän vuoksi haihtuvien hiilivetyyhdisteiden osalta puhdistustavoitteiden määrittely on edellytetty tehtäväksi valtioneuvoston asetuksen mukaisesti kynnysarvon ylittävien pitoisuuksien osalta.

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos pilaantuneen maan poistaminen ei ole teknisesti mahdollista tai se on huomattavan vaikeaa, ympäristökeskukselle esitettävä riskinarvion sisältävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta on tarpeen, jotta ympäristökeskus voi päättää jatkokäsittelystä tai antaa lisäohjeita. Alueella on havaittu jätetäyttöä, ja erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä. 2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta Mahdolliset lisätutkimukset rakennusten kohdilla ovat tarpeen rakennusten alapuolisen maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Puhdistettavan alueen lähistöllä on havaittu PAHyhdisteitä syvemmällä maaperässä. PAH-yhdisteet voivat aiheuttaa rakennuksissa terveysriskiä tai hajuhaittaa. Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kenttämittausmenetelmillä määritetyt haitta-ainepitoisuudet saattavat olla epätarkkoja. Kenttämittaustulosten laboratoriomäärityksillä varmennetaan havaitut pitoisuustasot. Jäännöspitoisuusnäytteillä varmennetaan puhdistustavoitteiden täyttyminen. 3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi Eristerakenteella estetään haitta-aineiden kulkeutuminen. Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkeinä pilaantuneista maakerroksista. Pilaantumattoman ja pilaantuneen maan rajan tulee olla selvästi havaittavissa mahdollisten myöhempien kaivutöiden aikana. Suodatinkangasta käytetään myös tavanomaisessa maanrakentamisessa, joten se ei riitä huomiorakenteeksi. Huomiorakenteena voidaan käyttää esimerkiksi värillistä muoviverkkoa.

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) Tiedot huomio- ja eristysrakenteista ja niiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 4. Veden tutkiminen ja käsittely Viemäröintiluvan esittäminen sekä tiedot pilaantumattoman veden johtamisesta maastoon tai sadevesiviemäriin ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. 5. Maa-aineksen kaivu, käsittely, kuljetus ja välivarastointi Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Alueelta vastaanottopaikkoihin kuljetettava maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla. Ilmoituksessa esitetyllä alueella voidaan lyhytaikaisesti välivarastoida pilaantuneita maita peitettynä niiden tarkempaa tutkimista tai kuljetusten järjestämistä varten. Haihtuvia haitta-aineita sisältävät tai voimakkaasti haisevat maa-ainekset voivat aiheuttaa terveys- tai hajuhaittaa, joten ne tulee toimittaa vastaanottopaikkaan mahdollisimman pian. Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista. 6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella Kohteeseen muulta maanrakennustyömaalta tuotava maa-aines osoitetaan pilaantumattomaksi tutkimuksilla. Kohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maaaineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, tämän vuoksi ympäristökeskus tarkastaa suunnitelman, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi. Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia. 7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella. 8. Tiedottaminen ja raportointi Loppuraportin toimittamisella Venttiilikujan alueen maanomistajalle ja liittämisellä alueelle rakennettavien rakennusten huoltoasiakirjoihin välitetään tieto maaperän haitta-aineista. Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen Sovelletut säännökset Päätöksen antaminen ja voimassaolo Muutoksenhaku Laskutus Ympäristölautakunnan vahvistaman ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristölautakunta , 163 ) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1470,00 euron maksu. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 30 a, 43, 52, 53, 54, 76, 78, 80, 96, 97, 101, 104, 105, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 3, 24, 25, 26, 27, 36 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 29, 118, 120, 121, 122, 123, 149, 150 Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24, liitteet 3 ja 4 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi. Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (19) Laskun toimittaa Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos VR-Yhtymä Oy:lle. Lisätiedot Virpi Salo, ympäristötarkastaja, puhelin: virpi.salo(a)hel.fi Liitteet 1 ilmoitus22401_allekirjoitettu.pdf 2 valtakirja_kaupunki.pdf 3 ilmoitus PIMA Pasilan konepajan kortteli Teollisuuskatu ilmoitus_22401.pdf 5 kartta_22401.pdf Otteet Ote VR-Yhtymä Oy Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, tonttiosasto Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelu HSY Vesihuollon Liite 5 liittymispalvelut Golder Associates Oy Liite 5 Liite 5 Otteen liitteet Hallintovalitus, ympäristönsuojl muk. ilmoitusmenett. kosk. päätös Liite 5 Hallintovalitus, ympäristönsuojl muk. ilmoitusmenett. kosk. päätös Liite 5 Hallintovalitus, ympäristönsuojl muk. ilmoitusmenett. kosk. päätös Liite 5 Liite 5