Yhdessä. Amerikkalainen The New York Times -lehti arvioi. teemme paremman tulevaisuuden

Transkriptio

1 ILMOITUSL IITE ILMOIT OITUSL USLIITE

2 Suomalaisen Työn Liitto on onnistunut työssään hienosti, lämpimimmät onnitteluni juhlavuoden johdosta. Suomalainen yhdessä tekeminen ja työ ovat asioita, joista on syytä olla ylpeä, Pajunen rohkaisee. 2

3 Yhdessä teemme paremman tulevaisuuden Suomalainen design saa juuri nyt runsaasti kansainvälistä huomiota, sillä Helsinki on vuoden 2012 World Design Capital. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kuluttaa designia päivittäin, ja design onkin laajasti käsitettynä koko ajan läsnä arjessamme. Teksti Miia Välikorpi Kuva Pertti Nisonen Amerikkalainen The New York Times -lehti arvioi tammikuussa Helsingin maailman toiseksi mielenkiintoisimmaksi vierailukohteeksi vuonna Designin lisäksi menestystä matkailulistalla siivitti Musiikkitalo, jonka akustiikkaa on hehkutettu avajaiskonserteista lähtien. Jo nyt olemme saaneet designpääkaupungin myötä huikeasti näkyvyyttä kansainvälisessä mediassa. New York Times -lehtikin painotti nimenomaan kiinnostavaa design-antiamme, Jussi Pajunen iloitsee. Design on kaikkialla Luonnollisesti suomalainen design on vahvasti esillä vuonna 2012 Helsingin kaupungin julkisissa tiloissa. Design laajasti käsitettynä on kaikkialla. Se on läsnä peruspalveluissa ja myös kaupunkikuvassa. Perinteisempää design-osaamista on nähtävissä esimerkiksi Kaupungintalon Virka Galleriassa järjestettävässä Muotoilijat 12 -näyttelyssä. Katukuvassa arkkitehtuuri on suomalaista designia upeimmillaan, Pajunen muistuttaa. Julkisten hankintojen kotimaisuus puhuttaa myös designpääkaupunkivuonna. Kaupungin hankinnoissa painottuvat palvelumuotoilun asiantuntijapalvelut. Pyrimme parantamaan peruspalvelujen toimivuutta ja asukaslähtöisyyttä. Lauttasaaressa toteutetaan hanke, jonka kohderyhmänä ovat kaupunginosan ikäihmiset ja heidän omaisensa. Elinkeinopalvelussa on aiemmin kehitetty palvelumuotoilun avulla tapahtumanjärjestäjille suunnattuja palvelupolkuja. Helsinki päivittyy vauhdilla Kaupunginjohtaja on ahkera suomalaisen designin kuluttaja ja käyttää designia joka päivä. Syön suomalaisista design-astioista, kulutan palveluja ja nautin kauniista kaupunkiympäristöstämme. Toivon myös, että designpääkaupunkivuosi toimii alustana hyvinvointipalvelujemme uudistumiselle, Pajunen visioi. Kaupunkien ilme elää ajassa ja Helsinginkin design päivittyy ennennäkemättömässä tahdissa. Entisten tavarasatamien muuttuminen asuin- ja työpaikkaalueiksi muuttaa huomattavasti kaupungin merellisiä kasvoja. Kruunuvuoren rakentamisen yhteydessä käynnistimme arkkitehtuurikilpailun sillan suunnittelemisesta. Eteläsataman ideakilpailu päättyi juuri, ja sen tulokset ovat mielestäni todella mielenkiintoiset. Paljon tapahtuu myös keskustan ulkopuolella. Minusta yksi hienoimmista käynnissä olevista hankkeista liittyy Myllypuroon. Kaupunginosa on vahvasti profiloitumassa liikuntaan ja hyvinvointipalveluihin, Jussi Pajunen iloitsee. Design parempi elämä, parempi bisnes Designpääkaupunkivuodella on myös taloudellinen vaikutus kaupungille ja yrityksille, ja designin merkitys liike-elämässä kasvaa koko ajan. Menestyvät ratkaisut kasvattavat yritysten liikevaihtoa ja luovat uusia työpaikkoja. Yksi keskeisimmistä tavoitteistamme on, että designin rooli liike-elämän moottorina ymmärrettäisiin entistä paremmin. Ei ainoastaan kansainvälistä kauppaa tekevissä globaaleissa firmoissa, vaan myös paikallisesti toimivissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Hyvä design on paitsi parempaa elämää myös parempaa bisnestä. Designpääkaupunkivuosi tuo Suomeen paljon myös turisteja ja ulkomaiset vieraat ovatkin hyvin kiinnostuneita helsinkiläisestä ja suomalaisesta designista. Suomalainen muotoiluperinne kiinnostaa tietysti aina, mutta kiinnostus kohdistuu myös designin hyödyntämiseen liiketoiminnassa, palvelujen kehittämisessä ja kaupunkisuunnittelussa. Helsinkiin tutustuvat kansainväliset toimittajat ovat löytäneet kestosuosikkinsa maan eli Uspenskin katedraalin alta. Siellä toimii maanalainen tietokonekeskus, jonka tuottama ylijäämälämpö ohjataan Helsingin Energian kaukolämpö verkkoon, Pajunen tarkentaa. Avoimuus ja yhteisöllisyys Suomalaisen Työn Liiton arvotutkimuksen vastaajat valitsivat merkittävimmiksi toimintakulttuuriamme hallitseviksi teemoiksi byrokratian, työttömyyden ja epävarmuuden tulevaisuudesta. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen uskoo, että yhdessä tekeminen on avain parempaan tulevaisuuteen. Meidän on panostettava avoimuuteen ja yhteisöllisyyteen, eli suomalaiseen työhön ja yhdessä tekemiseen. Teknologia ja sosiaalinen media avaavat uusia näkymiä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin. Yhteisöllisyys osoittaa konkreettisen voimansa esimerkiksi Ravintolapäivä-konseptissa. Pajunen osoittaa huolensa syrjäytymisen ehkäisyyn, joka on hyvinvointiyhteiskunnan haaste. Työ on paras tapa tulla integroiduksi yhteiskuntaan. Nuorisotyöttömyys on erityisen huolestuttava ilmiö. Julkinen sektori voi pyrkiä luomaan suotuisia edellytyksiä yritysten työllistämiskyvylle. Helsingin korkea investointitaso on hyvä esimerkki siitä, miten luomme työpaikkoja rakennusalalle. Pajunen uskoo suomalaisen työn ja osaamisen tulevaisuuteen. Suomalaista työtä tarvitaan aina ja osaaminen on tärkein luonnonvaramme. Yhdessä tekeminen on yhteiskuntamme suurin vahvuus. 3

4 SIJAINTI, SIJAINTI, SIJAINTI JA SIJAINTI TOIMITILOJA PARHAILLA KASVUPAIKOILLA ANDANTE BUSINESS PARK Perkkaa KAIVOKSELA BUSINESS PARK Kaivoksela FRESCO CENTER Kalasatama SÄTERINKALLIO Leppävaara LÄNSILOISTE Niittykumpu SWING PLUS Keilaranta KEILARANTA TOWER Keilaranta BOLERO BUSINESS PARK Pitäjänmäki Hartelan kohteet tarjoavat yrityksellesi mahdollisuuden upeisiin uusiin toimitiloihin eri puolilla pääkaupunkiseutua. Tilamme ovat viihtyisiä, muuntuvat tarpeiden mukaan ja takaavat monipuolisen palveluympäristön. Ympäristöasiatkin on otettu huomioon, ja mikä parasta, kaikki kohteemme sijaitsevat parhailla paikoilla pääkaupunkiseudun solmukohdissa. Kysy lisää: Rakennusosakeyhtiö Hartela Helena Kangas, puh Taija Koskinen, puh

5 Pääkirjoitus Vuosisadan kampanja Vuonna 1912 Suomi oli Venäjän keisarikuntaan kuuluva suuriruhtinaskunta, jota imperiumin hallitus piti kiristyvässä otteessaan. Urheilijat ja taiteilijat tekivät maata tunnetuksi ja loivat kansallista itsetuntoa. Maa- ja metsätalousmaa Suomi vei maailmanmarkkinoille lähinnä puutavaraa. Pienteollisuuden ja käsityöläisten idut olivat oraalla. Syyskuun 22. päivä 1912 Tampereelle kokoontui tehtailija Rafael Haarlan johdolla teollisuudenharjoittajia, kansanvalistajia, taiteilijoita ja käsityöläisiä, jotka perustivat Kotimaisen Työn Liiton. Kyseessä oli teollisuuden ja valistuksen liitto, jossa yhdistyi kansallinen ja taloudellinen ajattelu. Suomalaisen Työn Liitto (alun perin Kotimaisen Työn Liitto) täyttää kuluvana vuonna kunniakkaat sata vuotta. Dosentti Mikko-Olavi Seppälän kirjoittama liiton historiateos Vuosisadan kampanja julkaistaan maaliskuussa ja jaetaan kaikille jäsenille. Historiikki kertoo, kuinka liitto on tehnyt keskeytymätöntä työtä suomalaisten tuotteiden ja palvelujen puolesta. Menekin edistämistä on harjoitettu monin eri keinoin ja argumentein. Työn pitkäjänteisyydestä ja pysyvyydestä ovat osoituksena alkuperämerkit, mainoskampanjat, palkinnot, kilpailut, tempaukset ja tutkimukset. Liiton pitkän historian takana on ollut vankkumaton usko perustehtävän pysyvyyteen. Menestyksen taustalla on myös se, että liitto on kyennyt kokoamaan taakseen elinkeinoelämän lisäksi kuluttajajärjestöt, valtion ja kaupan edustajat. Liitto on kyennyt uudistumaan ketterästi ja luomaan nahkansa muuttuvassa maailmassa. Uusiutumiskykynsä ansiosta 100-vuotiaalla liitolla on vuonna 2012 enemmän yritysjäseniä kuin koskaan aikaisemmin. Tämä Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-liite on osa liiton juhlavuoden kampanjointia. Liitto näkyy ja kuuluu juhlavuotenaan vahvasti yhdessä yhteistyökumppaniensa ja jäsentensä kanssa. Suomalaisen Työn Gaalaa vietetään Helsingin Musiikkitalossa. Tervetuloa juhlimaan kanssamme. Pekka Tsupari toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto Sisältö 16 2 Yhdessä parempi tulevaisuus 7 Kierrätysmateriaaleista trendituotteita 9 Avain uudenlaiseen apteekkitoimintaan 13 Sähköistä paikallisuutta 16 Akryyli taipuu moneksi 18 Rohkeasti vanha, notkeasti nuori 20 Persoonallinen kädenjälki 22 Kotimaisesti ulkomailla 24 Sinivalkoinen linja 26 Bisnestä pienimmänkin parhaaksi 30 Kuluttajista tuotekehittäjiä Suomalaisen Työn Liiton 100-vuotisjuhlavuoden toinen Avainlippu-liite ilmestyy Ilmoitusmyynti: Pekka Hurme, puh , pekka.hurme@tulosmarkkinointi.fi Julkaisija: Suomalaisen Työn Liitto ry, Kustantaja: Alma 360, Toteutus: toimituspäällikkö Miia Välikorpi, tuottaja Marita Kokko, toimittajat Mirja Ekholm, Timo Kiiski, Marita Kokko, Merja Mantila, Hia Sjöblom, Miia Välikorpi, toimitussihteeri Tuula Kontiainen, taitto Toni Talvenheimo Ilmoitusmyynti: Pekka Hurme Kansi: Kalevala Koru oli mukana Suomen Huippumalli haussa ohjelmassa, malli Anna-Sofia Ali-Sisto 5

6

7 Turvavöistä saa Globe Hopen ideoilla tyylikkään kassin. Suhdannevaihtelut tekevät kuluttajista harkitsevampia. Hankinnoissa panostetaan laatuun. Trendikästä ja oivaltavaa maailmanparannusta Vuodesta 2003 toiminut nummelalainen Globe Hope on innovatiivinen suomalainen design-yritys, joka valmistaa ekologisia tuotteita kierrätysmateriaalista. Teksti Mirja Ekholm Kuvat Dorit Salutskij Globe Hope on sitoutunut tuotannossaan kestävän kehityksen periaatteisiin. Sen tavoitteena on suunnitella ja valmistaa ensisijaisesti esteettisiä, käytännöllisiä ja oivaltavia tuotteita, joissa kierrätys on lisäarvo. Toivon, että Design from Finland -merkistä tulee hyvän suunnittelun ja laadun käyntikortti. Kuluttajat luokittelevat tuotteet tiettyyn lokeroon ja uskon, että DFF-merkki lisää kiinnostusta ja kutsuu luokseen, sanoo yritystoimintansa alkuvaiheessa kulttuuriministeriön Suomi-palkinnon saanut yrittäjä, Globe Hope Oy:n toimitusjohtaja Seija Lukkala. Makuupussin uusi elämä Raaka-aineet tuotantoon hankitaan armeijoilta ja yrityksiltä. Trendituotteita on valmistettu Ruotsin armeijan hylkäämistä univormuista, laskuvarjoista, Naton vanhoista makuupusseista ja armeijan lumipuvuista. Helmikuussa Globe Hope aukaisee pop up -myymälän Helsinki Vantaan lentoasemalla. Siellä Design from Finland -tunnus houkuttelee asiakkaat suomalaisen ekologisen suunnittelun luo. Yritys valloitti ensimmäisen kerran yleisönsä Vatevan messuilla 2003, ja sen jälkeen alkoi tapahtua. Omia myymälöitä on kolme: Kiseleffin talossa ja Lasipalatsissa Helsingissä sekä Halikossa. Jälleenmyyjiä on 106 ja vientiä yhteentoista Euroopan maahan sekä USA:han ja Japaniin. Globe Hope -tuotteita on myös monen yhdistyksen, kuten WWF:n, Amnestyn ja Animalian varojenkeruutuotteina. Globe Hopen suunnittelu, materiaalin hankinta, esikäsittely, protojen valmistus ja tuotekehitys sekä pakkaus hoituvat Nummelassa. Valmistus ostetaan alihankintana. Nummelassa toimiston ja myymälän kalusteet ovat pääosin Nokian kumisaapastehtaan kalustusta. Samalla tyylillä kalustetaan myös kaikki myymälät. Osa kalusteista on viime vuosisadan alusta. Kesällä 2010 Globe Hope osti Secco Finlandin liiketoiminnot. Yritys valmisti tuotteita kovista kierrätysmateriaaleista, kuten LP-levyistä, tietokoneen piirilevyistä ja autonkumista. Seija Lukkalan lisäksi suunnittelutiimiin kuuluvat Inka Honkanen ja Johanna Baumann. Globe Hope työllistää noin 20 henkilöä, ja liikevaihto on 1,35 miljoonaa euroa, josta viennin osuus on kymmenen prosenttia. Seuraavaksi miehet ja kengät Uusin aluevaltaus on kevättalvella julkistettava miesten mallisto, jonka suunnittelee muotimaailmassa mainetta niittänyt Anssi Tuupainen. 7

8 Suhdannevaihtelut tekevät kuluttajista harkitsevampia. Hankintoja mietitään ja panostetaan laadukkuuteen. Olemme huomioineet naisten kestävän designin kaipuun, ja mallistossamme on nyt vaatteita myös bisnespukeutujille. Leikkaukset ovat siistiytyneet. Emme silti ole unohtaneet uskollisia nuoria asiakkaitamme. Vaatteiden pitää olla oivaltavia, leikkisiä ja trendikkäitä. Kevään Forma-messuille Globe Hope osallistuu laukkumallistolla. Ympäri maata autopurkaamoista haalituista turvavöistä ja suurkuvamainospinnoista valmistuu mainioita pussukoita ja suuria viikonloppukasseja. Globe Hopen jokaisella mallistolla on teema, jolla pureudutaan pintaa syvemmälle. Esimerkiksi puhdas vesi ja osa vesimalliston tuotosta suunnattiin tansanialaiselle kaivoprojektille. Purjeiden kierrättämisessä yritys tekee yhteistyötä Suomen purjehdus ja veneily ry:n ja purjeneulomo WB-Sailsin kanssa ja osa purjetuotteiden tuotosta lahjoitetaan Itämeren suojelemiseksi WWF:n kautta. Kesäksi 2012 Globe Hopelta tulee kenkämallisto, jossa on myös miesten kenkiä. Seuraava askel yrityksen toiminnassa on perustaa myymälä johonkin Euroopan suurkaupunkiin. Unelmani on, että uusiokäytöstä tulee valtavirtaa maailmanlaajuisesti, Seija Lukkala visioi. Japanilaiset usuttivat hakemaan laadun takeeksi Avainlippu-tunnusta vuonna 2005, Seija Lukkala sanoo.

9 Ideoidaan yhdessä! Avainapteekit tunnistaa veikeästä apukaijalinnusta. Hyvinvointi ja terveyden edistäminen ovat trendi, johon ihmiset hakevat apua ja tietoa myös apteekista. Teksti Mirja Ekholm Kuva Dorit Salutskij Avain uudenlaiseen apteekkitoimintaan Suomessa apteekkitoiminta on tiukkaan valvottua. Apteekkarit ovat yksityisyrittäjiä, joiden osaaminen painottuu farmasiaan eikä niinkään markkinointiin. Tähän saumaan asettui uusi avainliputtaja, Avainapteekit-ketjun taustalla markkinoinnista vastaava Avainapteekkien Markkinointi Oy. Se on lähentänyt apteekkeja ja asiakkaita vauhdilla. Tämän todistaa kansallisen hyvinvointibarometrin kyselytutkimus, jossa kartoitettiin suomalaisten hyvinvointia ja mielikuvia hyvinvointibrändeistä. Avainapteekit kiilasivat neljänneksi ohi kuntokeskusten ja kylpylöiden. Oletan, että olemme saaneet nopean tunnettuuden kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän Apoteekki-lehden ja sekä selkeästi erottuvan visuaalisen ilmeen ansiosta, sanoo Avainapteekkien Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja Kim Nummila. Puolentoista vuoden toiminnan jälkeen Avainapteekkeja on 64, ja niillä yhteensä 77 toimipistettä, joissa työskentelee 900 ammattilaista. Lääkemääräyksiä Avainapteekit toimittivat viime vuonna 5,6 miljoonaa. Yhteistyössä on voimaa Avainapteekit tunnistaa veikeastä apukaija-linnusta. Uusi apteekkiketju on tullut tarpeeseen. Markkinoinnissa ja muissa apteekkien toiminnoissa ja hankinnoissa yksityisyrittäjänä toimivat apteekkarit saavat verkostosta yhteistyön voimaa sekä luonnollisesti kaipaamaansa vertaistukea arjen haasteisiin. Voimme tehdä yhteishankintoja kaikista liiketoiminnalle tärkeistä materiaaleista ja palveluista. Tilausmäärät ovat suuria, mistä syntyy luonnollisesti kaivattua kustannussäästöä. Esimerkiksi kasseja apteekit kuluttavat kolme miljoonaa vuodessa. Lisäksi Avainapteekit tarjoavat kuluttajille ilmaisen avainasiakaskortin, joka kerryttää reseptivapaista ostoksista ostohyvityskertymää ja antaa suoraan alennuksen kassalla normaalihintaisista ei-lääkkeelisistä tuotteista, Kim Nummila luettelee. Apoteekki-lehti tarjoaa avainasiakkaille ajankohtaisesta tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista. Lehti esittelee myös kuukausittain vaihtuvat avainasiakastarjoukset. Apteekin ammattilaisia arvostetaan Suomalaisten apteekkien toiminta on korkeatasoista, ja asiakkaan lääkehoidon onnistuminen pyritään varmistamaan myös tietotekniikan avulla. Palvelutilanteessa farmaseutti tekee enemmän työtä kuin asiakas voi asiointitilanteessa havaita. Lääkemääräyksen yhteydessä tarkistetaan muun muassa annoksen yhteisvaikutukset ja haittavaikutukset, ja niistä kerrotaan asiakkaalle. Suomalaiset viranomaiset ovat tiukkoja lääkkeiden myyntiluvissa. Sen sijaan esimerkiksi Etelä-Euroopassa saa 9

10 vapaasti ostaa antibiootteja flunssan oireisiin. Lääkehankintojen helppous on johtanut holtittomaan antibioottien käyttöön. Näin on kehittynyt vaikeasti hoidettavia moniresistenttejä bakteerikantoja. Suomessa apteekkipalveluun kuuluu apteekin ammattilaisten opastus lääkkeiden käytössä. Kymmenen päivän antibioottikuurin vuoksi suoliston bakteeritasapaino voi häiriintyä pisimmillään vuodeksi. Tässä apteekin ammattilainen osaa suositella asiakkaalle tilanteeseen sopivat oheisvalmisteet, jotta lääkekuurin haitat jäisivät mahdollisimman vähäisiksi, Kim Nummila sanoo suomalaisten apteekkien ammattitaidosta. Avainapteekit auttavat omaishoitajia Suomessa on noin läheistään hoitavaa omaishoitajaa, joista moni tekee raskasta hoitotyötä yksin uupumuksen rajamailla. Omaishoitajien työ säästää yhteiskunnan rahaa 1,2 miljardia euroa vuodessa. Oman asuinkunnan taloudellisesta tilanteesta kuitenkin riippuu, saako omaishoitaja minimissään noin 360 euroa omaishoidon tukea, joka sekin on verotettavaa tuloa. Avainapteekit tukevat omaishoitajien jaksamista uudenlaisella valtakunnallisella yhteistyöllä. Ketjun apteekit keräävät varoja ohjelmaan valittujen, noin kymmenen volyymiltään suuren apteekkituotteen myynnistä. Varoja omaishoitajien tukemiseen kertyy lyhentämättömänä senttiä pakkaukselta. Tuotteet, jotka kuuluvat yhteistyöohjelmaan, on helppo tunnistaa kampanjamerkistä tuotteen pakkauksessa. Olemme valinneet kohteeksi kotimaisen kohteen, sillä haluamme kantaa vastuumme osana suomalaista terveydenhoitojärjestelmää. Omaishoitajien tehtävää ei Suomessa arvosteta riittävästi, Kim Nummila kritisoi. Vuoden 2011 aikana myynnistä kertyi lahjoitusvaroja yhteensä noin euroa, mikä on käytetty omaishoitajien jaksamisen tukemiseen. Haluamme tarjota näin asiakkaillemme mahdollisuuden olla mukana kanssamme tukemassa omaishoitajia. Idea omaishoitajien tukemiseen tuli apteekkarilta, joka on oman lapsensa omaishoitaja, Kim Nummila sanoo. Avainapteekit Avainklubiin On hienoa olla Suomalaisen Työn Liiton jäsen ja kiinnostuneena odotamme, mitä Avainklubi tuo tullessaan. Apteekkareillamme on paljon ideoita ja suunnittelemme myös testejä, joissa avainklubilaiset voisivat ilmaista apteekkialalla uusia ideoita, toimitusjohtaja Kim Nummila visioi. Avainapteekeilla on suunnitteilla myös uudenlainen, totutusta poikkeava verkkokauppa kuluttajille.

11 Sain ansioni mukaan. Kari Kallonen, Oy Orthex Ab:n pitkäaikainen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen, rautainen ansiomerkki vuonna Orthex on myynyt 1950-luvulta lähtien arviolta sata miljoonaa muoviämpäriä ja pakasterasiaa; voikin huoletta sanoa että niitä löytyy lähes jokaisesta suomalaiskodista. Siihen ei olisi koskaan päästy ilman motivoituneita työntekijöitä. Jo teiniikäisenä olin kiinnostunut työelämän kehittämisestä, ja luen sen yhä tärkeimpiin harrastuksiini. Mitä työltä sitten toivotaan? Vähemmän työtä, enemmän vapaa-aikaa - näin ainakin työntekijäni minulle kertoivat. Siksi lähdin kehittämään kuuden tunnin vuoroihin perustuvaa työaikamallia. Koneet pyörivät jatkuvalla syötöllä ja virkeät työntekijät pitivät laatukontrollin korkeana. Malli otettiin myöhemmin laajasti käyttöön Ranskassa, sieltä käytiin Lohjallakin hakemassa kokemuksia. Uudistustyöni palkittiin Keskuskauppakamarin rautaisella ansiomerkillä, jota kannan suurta ylpeyttä tuntien juhlaasuni rintamuksessa. Hae vähintään 10 vuotta palvelleelle työntekijällesi arvokkaaksi tunnustukseksi Keskuskauppakamarin ansiomerkki. Haku- ja käyttöohjeet: p. (09) Kira Gluschkoff kuvasi Keskuskauppakamarin vuoden 2011 muotokuvasarjan KESKUSKAUPPAKAMARI

12 Isona meistä kaikista tulee eläkeläisiä.

13 Ideoidaan yhdessä! Mäntsälän Sähkön toimitusjohtaja Esa Muukka uskoo pienten sähköyhtiöiden pitävän pintansa. Niiden vahvuus on paikallisuudessa ja osaamisessa. Läheisyys ja palvelu ydin energiavalinnoissa Mäntsälän Sähkössä panostetaan kasvollisuuteen. Toimitusjohtaja Esa Muukka näyttää esimerkillään, mitä kasvollisuus on käytännössä. Teksti Hia Sjöblom kuva Sarri Kukkonen Ovi toimitusjohtajan huoneeseen on aina auki. Juttelemaan voi tulla, kun asiaa on. Ihmiset ovat ihmisiä toisilleen, Esa Muukka sanoo. Mäntsälän Sähkö on 30 suurimman joukossa Suomen noin sadasta sähkönsiirtoyhtiöstä. Yhtiön jakeluverkon asiakkaista lähes 80 prosenttia ostaa myös sähkön paikallisyhtiöltä. Sähköenergia ja sähkönsiirto kulkevat käsi kädessä. Muukka sanoo, että asiakkaat arvostavat paikallisuutta todella paljon. Läheisyys ja palvelu ratkaisevat kuluttajan valinnoissa. 13

14 Emme pysty olemaan Suomen halvin sähkön myyjä, mutta keskivertoa kumminkin. Panostamme toimitusvarmuuteen ja pyrimme pitämään hinnan kohtuullisena. Sähköä myydään myös muiden siirtoyhtiöiden alueille. Muukka itse asuu Vantaalla, mutta ostaa sähkön johtamaltaan yritykseltä. Ei minulla taida olla vaihtoehtoa, hän nauraa. Sähkön kulutus kasvaa Esa Muukka tuli Mäntsälään kunnan omistaman sähköyhtiön johtajaksi viisi vuotta sitten työskenneltyään pitkään kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä. Kyllästyin jatkuvaan matkustamiseen ja ankkuroiduin Mäntsälään. Alalla on valtavasti haasteita. Energiahuolto on palannut yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Sähkön kulutus kasvaa jatkossakin, koska energia on tärkeää ihmisille. Yhtiössä työskentelevä asentaja sananmukaisesti kaasuttaa tehtäviinsä yrityksen pihamaalta. Yhtiön monipuolisuutta on, että se myy kaasua myös liikenteen polttoaineeksi. Esa Muukka vannoo hajautetun ja monipuolisen energiatuotannon nimiin. Hän tahtoo laajentaa kunnan kaukolämpöverkkoa. Tavoite on, että kaukolämpöä ja sähköä tuotetaan samoissa laitoksissa. Maakaasulla tehdään jo nyt kaukolämpöä, mutta samalla pitäisi tehdä sähköä. Maaseudulla avainsana on hajautettu energiantuotanto. Suomessa on metsää biomassan tekemiseen. Mäntsälässä suunnitellaan myös tuulivoimaa, mutta asia pyörii lupaviidakossa. Irti sähköpörssistä Esa Muukan sähköntuotantopalettiin mahtuu myös ydinvoima. Suomeen tuodaan ydinvoimalan tuotannon verran sähköä Venäjältä. Miksi emme voisi itse tuottaa sitä? Itse asiassa Mäntsälän Sähkö on mukana 16 yhtiön Suomen Voimassa, joka on merkittävä Fennovoiman omistaja. Suomen Voima omistaa myös vesivoimalan Norjassa. Muukan mielestä omaa sähköntuotantoa pitää kasvattaa. Tällä hetkellä vain runsaat 30 prosenttia myymästämme sähköstä tulee omista laitoksista. Tavoitteena on nostaa osuus 80 prosenttiin, mutta se edellyttää ydinvoimaa. Tuotannon kasvattaminen vähentäisi riippuvuutta sähköpörssistä helpottamalla vakaampaa hinnoittelua, Muukka sanoo. Paikallisuus kunniassa Esa Muukka uskoo paikallisten sähköyhtiöiden pärjäävän tulevaisuudessakin, kun panostetaan paikallisuuteen, asiantuntevuuteen ja osaamiseen. Hän korostaa omistajuuden merkitystä. Sen pitäisi pysyä kotimaisissa ja paikallisissa käsissä. Kuntaliitokset saattavat vähentää kuntien omistamien sähköyhtiöiden määrää. On vaikea kuvitella, että kuntaliitoksen jälkeen yksi kunta haluaisi omistaa useita yhtiöitä. Onneksi Mäntsälässä tuntuu olevan sellainen olo, että kunta säilyttää itsenäisyytensä. Sitä taustaa vastaan on helppo uskoa, että Mäntsälässä tuotetaan ja jaetaan tulevaisuudessakin sähköä kehittyvässä yhtiössä, jossa myös työtyytyväisyys on mittareiden mukaan koko ajan parantunut. Pieni pärjäsi Tapani-myrskyssä Tapaninpäivän myrsky pimensi puolet Mäntsälän Sähkön alueesta. Kuusituhatta taloutta oli ilman sähköä aamupäivällä. Illalla sähköttömiä oli vielä kolmetuhatta. Keskiviikkona illansuussa melkein kaikilla oli jo sähköt. Mutta meillä olikin suhteessa kymmenkertaiset resurssit isoihin yhtiöihin verrattuna. Kymmenen ihmistä vastasi koko ajan vikailmoituksiin. Meillä työskenteli yksi asentaja kymmentä verkostokilometriä kohti. Omaa sähköntuotantoa pitää kasvattaa. AVAINKLUBI Shop online Mäntsälän Sähkön markkinointipäällikkö Piia Sydänmaa pitää avainklubilaisuutta merkittävänä yhtiölle. Meidän tuotteemme ovat vahvasti läsnä suomalaisen ihmisen arjessa. Avainklubin avoimessa keskustelussa liikkuu ideoita ja ratkaisuja, joita voi soveltaa yritykseen. Keskustelussa kuuluu kuluttajan ääni,joka auttaa tuotteiden kehittämisessä. 14

15

16 Design kiinnostaa ja valaisimet tekevät kauppansa Keraplast Intieriorin taiteellisen johtajan Tapio Anttilan suunnittelemille TIP-valaisimille on satanut kansainvälisiä tunnustuksia A Design Award palkinnosta Good Design palkintoon. Teksti Mirja Ekholm Kuva Dorit Salutskij Design from Finland -merkki edistää vientiä ja tuo yhteen merkin käyttäjiä, Tapio Anttila uskoo. Anttilan suunnittelemissa näyttävissä valaisimissa yhdistyvät uusin led-tekniikka ja perinteinen valaisinmateriaali akryyli. Yhteys Keraplastiin syntyi, kun sisustusarkkitehti Anttila etsi palkitun ON-vuodesohvan päätyihin uutta materiaalia ja päätyi akryyliin. Keraplast pyysi häntä suunnittelemaan jotain Habitareen, toiveena oli uusi Lokki, Yki Nummen Stockmann-Ornolle suunnitteleman 1950-luvun klassikon seuraaja. Aikaa oli viikko. Nopeassa aikataulussa syntyi led-valaisin TIP. Olin juuri ehtinyt toivoa valaisinprojekteja. Valaisinsuunnittelu ei ole pelkästään muodon antamista esineelle, vaan valon ja koko valaistuksen muokkaamista. Akryylissä valo siivilöityy kauniisti ja muodot näkyvät siinä pehmeästi. Habitareen valmistui kolme protoa. Yleensä suunnittelussa voi hurahtaa vuosikin. Akryylimuovi on UV-kestävää, eikä valaisin kellastu vuosikymmenienkään jälkeen, sanoo Keraplastin tuotepäällikkö Markku Rantanen. Akryyli taipuu moneksi Jo 40 vuotta toiminut Keraplast on tunnettu valoa läpäisevien kattovalokupujen valmistajana. Orimattilassa toimivan perheyrityksen toiminta alkoi keravalaisen omakotitalon kellarista. Yhtiöjärjestykseen kirjoitettiin kattovalokupujen ja muiden muovituotteiden valmistus. Alusta asti yrityksen ideana on ollut toimittaa rakennusteknisiä kokonaisuuksia ja valokupuja päämateriaalina akryyli. Varsinainen tietotaito on juuri akryylin muovausteknologian hallinnassa. Salaisuus on siinä, miten hallita jäähtyessään kutistuvan muovin mittamuutokset. Valokupujen lisäksi akryyli on taipunut sairaaloiden vauvansängyiksi, veneiden tuulilaseiksi, puistovalaisimien kuvuiksi. Eero Aarnion suunnittelema klassikko, katosta riippuva Kuplatuolikin on metallirenkaan kannattama akryylikupu. Valaisinteollisuuden osatoimittajasta design-taloksi Keraplastin tie sisustusvalaisimien valmistajaksi juontaa toiminnan alkuvuosille. Yritys on tehnyt kattovalokupujen ja muiden valoa läpäisevien muovituotteiden ohella valaisinteollisuudelle häikäisykupuja. Retrovalaisimien myyntiin erikoistuneen Lefilightin siirryttyä Keraplastille yhtiö on satsannut oman malliston suunnitteluun. Akryylissä suunnittelijoita viehättää muovailtavuuden ohella sen lasimaisuus ja monet värivaihtoehdot. Monet luvuilla muotonsa saaneet akryylivalaisimet ovat yhä suosittuja sisustuksessa. Yki Nummen Lokit ja Modern Art sekä Heikki Turusen La Boheme, Siluette ja Julia myyvät edelleen. 16

17 Suunnitteluosaamista Italiaan Suunnittelijakaartiin on kutsuttu myös Kanadasta kotiutunut nuoren polven Elizabeth Salonen, joka on hankkinut kokemusta autoteollisuuden ja rannetietokoneiden suunnittelutiimeissä. Elizabeth Salosen suunnittelema akryylimuovinen Luoto-riippuvalaisin on saanut innoituksen tyynen veden peilaamasta luodosta. Klassikkovalaisimia olemme tehneet jo 15 vuotta. Oma valaisinmallisto on ollut kolme vuotta. Pimeä aika on valaisimien sesonki, Markku Rantanen sanoo. Design kiinnostaa ja laatuun satsataan. Valaisimien myynti on noussut koko maailmassa. Valaisin on helppo hankkia, sanoo Tapio Anttila, joka on lähdössä Finpron vientirenkaan mukana Italiaan, Milanoon tarjoamaan suunnitteluaan italialaisyrityksille. Keraplastin designerit ovat äskettäin saaneet merkittävän huomionosoituksen: Tapio Anttila on Vuoden sisustusarkkitehti 2012 ja Elizabeth Salonen Vuoden teollinen muotoilija Orimattilassa toimivan Keraplast Oy:n henkilökunnan määrä on 104 ja liikevaihto 16 miljoonaa euroa. Tervetuloa turvallisen kasvun pankkiin Suomen parasta pankkipalvelua se on POP! Aidosti lähellä ihmistä

18 Se omistajuus, jolla suomalaiset Kalevala Koruun suhtautuvat, vetää hyvin nöyräksi. Kalevala Koru menestyy suomalaisella työllä Rohkeasti vanha Kalevala Koru uskaltaa olla myös notkeasti nuori. Käsityöyhteisö osaa tehdä asiat hyvin ja nopeasti samaan aikaan. Teksti Marita Kokko Kuvat Kreetta Järvenpää, Kalevala Koru Kalevala Koru sai alkunsa varainkeruuprojektina. Kirjailija Elsa Heporauta kutsui vuonna 1935 suomalaisia vaikuttajanaisia kokoon kerätäkseen varat patsaaseen suomalaiselle naiselle. Rouvat alkoivat valmistuttaa koruja historiallisista korumalleista Louhi-patsaan rahoittamiseksi. Patsashankkeen sivutuotteena syntyi Kalevala Koru, joka on nykyisin Pohjoismaiden suurin korualan yritys. Perinteikkään yrityksen notkeudesta kertoo, että nykyisin 90 prosenttia yrityksen myynnistä tulee 2000-luvun koruista. Kalevala Korun vahva nousu 2000-luvulla on saanut voimansa uusiutumiskyvystä ja -tahdista. Yritys on aina elänyt ajassa. Voisiko se johtua siitä, että se on niin vahvasti tietoinen perinnetaustastaan. Se on monena aikana uskaltanut olla edelläkävijä, pohtii yrityksen väistyvä toimitusjohtaja Laura Lares. Hän on perustamassa oman yrityksen, mutta jää uuden toimitusjohtajan Riitta Huuhtasen rinnalle toviksi helpottamaan vaihdosta. Kalevala Korulla on nykyisin kaksi pääsuunnittelijaa. Kirsti Doukas ja Marja Suna ovat palkittuja modernin korun suunnittelijoita. Lisäksi yrityksessä on myös kultaseppiä, jotka suunnittelevat koruja työnsä ohella. Henkilöstöstämme kolmannes on tehnyt ehdotuksia mallistoomme, ja kymmenet ovat siinä onnistuneet. Tämä on hyvin harvinainen yhtälö, Laura Lares kertoo. Suomalainen kultaseppäosaaminen on jopa poikkeuksellista. Kuten monella muullakin alalla, on tässäkin perinteinen osaamiskeskittymä avannut tien vahvalle toiminnalle. Kun Kalevala Korulla on lisäksi muotoilijoinaan modernin suomalai- 18

19 sen korusuunnittelun valovoimaisimmat nimet Kirsti Doukas ja Marja Suna, on tilanteemme erinomainen, iloitsee Riitta Huuhtanen. Onnellisesti yhdessä - Kalevala Koru ja sen tytäryhtiö Lapponia ovat profiloituneet selkeästi. Kalevala Koru on inklusiivinen, suomalainen ja vahvasti yhdistävä heimokoruyritys. Lapponialla taas on eksklusiivinen taide korumallisto. Se on kansainvälinen yritys, jolla on kansainväliset suunnittelijat, kansainväliset markkinat ja kansainvälinen muotokieli. Lapponialla on viisi omaa korutaitelijaa ja Kalevala Korun 200 osaajasta 180 tekee töitä myös Lapponialle. Kun Lapponia täytti 50 vuotta, meillä käyneet vierailijat ihailivat 200 lapponialaisen työtä ja toisin päin. Pienemmällä yrityksellä ei olisi varaa ylläpitää kaikkea sitä, mitä me yhteisvoimin voimme. Meillä on vahva oma markkinointiosasto. Myös teknologiainvestoinnit ovat sellaisia, jotka ovat mielekkäitä vasta suuremmalla volyymilla, Lares sanoo. Kalevala Koru on aina ollut tekninen edelläkävijä alallaan. Yrityksellä on useita Tekes-projekteja, viimeisimpänä kolmevuotinen Kalevala Korun teknologiaohjelma. Projektissa on neljä erillistä osa-aluetta, muun muassa kolmiulotteinen osavalmistus. Tämä 3D-valmistus on seuraava askel 3D-suunnittelun ja 3D-tulostuksen jälkeen. Sen avulla on mahdollista valmistaa osia suoraan kolmiulotteisen materiaalitulostuksen kautta. Projektin takana on Aalto-yliopisto. Kalevala Koru on ottanut valmistustavan nyt käytännön tuotantotestaukseen. Suomalaisista suomalaisin Kalevala Korun ja Lapponian korut valmistuvat Suomessa, Pitäjänmäen käsityövalmistusyhteisössä. Vaikka yrityksellä on käytössään uusinta teknologiaa, jokaisessa korussa on keskimäärin 16 käsityövaihetta. Meillä on 160 ihmistä valmistustehtävissä. Tämä on yksi suurimpia suomalaisia käsityövalmistusyhteisöjä, ellei suurin. Meillä käykin noin vierasta vuosittain katsomassa työskentelyämme. 70 kultaseppää samassa työtilassa on näkemisen arvoista. Myös asiakkaat osaavat arvostaa korujen laatua. Käsityömme laatu miellyttää japanilaisia. Jokainen Japanissa toiminut tietää, että käsityön arvostus on siellä maailman huippua. Japanilaisissa on herättänyt ihmetystä korujen edullisuus. Korullakin on elämänkaari Kalevala Korulla on tänä vuonna neljä osamallistoa. Alkuperäisintä tuotantoa ovat klassikot, jotka perustuvat historiallisiin malleihin. Näillä koruilla on vahvat omat ystävänsä, mutta volyymi on pieni. Trendikorut ovat volyymiltaan suurin osamallisto, johon sijoittuvat hyvään hinta-laatu-suhteeseen perustuvat suomalaiset käyttökorut. Kalevala Korulla on myös design-mallisto, johon kuuluvat Kirsti Doukasin ja Marja Sunan palkitut korumallistot. Elämässä-korut ovat osa ihmiselämän merkkihetkiä. Mallistosta löytyvät kihla- ja vihkisormukset ja rippiristit. Eri korumallistoilla on omat elämänkaarensa. Joka vuosi tulee yli sata uutta korumallia, joten toisesta päästä täytyy saman verran myös poistua. Pitkälti kaaren mitta on kuluttajan käsissä. Mutta klassikoiden osalta on selkeä päätös, että ne säilyvät mallistossa kysynnästä riippumatta, Laura Lares kertoo. Joukkoistamalla uutta suuntaa Joukkoistaminen, käyttäjien kutsuminen suunnitteluun mukaan, on uutta suuntaa Kalevala Korun toiminnassa. Yleisö on päässyt ennalta äänestämään, mitkä mallit pääsevät tuotantoon ja äänestämään teemoista, joista Helsingin designpääkaupunkivuoden korut valmistetaan. Viimeisimpänä yleisö on päässyt tekemän koruehdotuksia kevään Saga-keräilysarjaan. Saamme vuosittain yli 500 koruehdotusta, joista sata tulee talon ulkopuolelta. Tämä on valtava voimavara. Se omistajuus, jolla suomalaiset Kalevala Koruun suhtautuvat, vetää hyvin nöyräksi, Laura Lares sanoo. Yrityksen tulevaisuuskin näyttää valoisalta. Viimeisimpien tutkimusten mukaan Kalevala Korun suurimmat fanit ovat noin 30-vuotiaat suomalaiset naiset. Verkkovientikauppamme kasvaa. Yli kymmenen prosenttia viennistä tulee verkkokaupan kautta. Laura Lares korostaa, että aikaansaamisen vauhti ja rytmi ovat Kaleva Korussa vertaansa vailla. Korut ovat parhaassa tapauksessa ideasta markkinoilla neljässä kuukaudessa. Hyvin ja nopeasti tekemisen kulttuuri on ollut talossa aina ja olen yrittänyt sitä myös vaalia. Se syntyy käsityöläisyyden hienosta ammatti-identiteetistä. Ei käsityöläinen ajattele projektisuunnitelmaa, vaan ryhtyy tekemään. Eräs malliseppä sanoi minulle, ettei ehdi selittää ideaansa, mutta on valmis näyttämään tekemällä. Suomi tarvitseekin yrityksiä, joissa ei ehditä selitellä vaan tehdään. Laura Lares on siirtymässä Kalevala Korun johtotehtävistä yrittäjäksi konsultoimaan muutosyrityksiä. Hän jatkaa kuitenkin Kalevala Korussa kapulan vaihdon ajan uuden toimitusjohtajan rinnalla. Nykyisestä työyhteisöstään hän jää kaipaamaan muun muassa muotoilu- ja kulttuurielämyksiä sekä lukuisia hyviä ystäviä. Laura Lares ehti johtaa Kalevala Korua vuodesta

20 Etsintäkuulutus: Jukka Rintala ja Matti Vaskelainen esittelevät asiakkaan tilaamaa verhoa, joka odottaa noutajaansa Kiseleffin talon studiossa. 20