JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA"

Transkriptio

1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA NURMIJÄRVEN KUNTA

2 SISÄLLYS JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA 1 JÄTEVESI 2 2 VALTIONEUVOSTON ASETUS 542/ MITÄ KIINTEISTÖNOMISTAJAN TULEE TEHDÄ? UUDISRAKENTAMINEN OLEMASSA OLEVAT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET NURMIJÄRVEN KUNNAN VIRANOMAISET 6 4 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS JA MITOITUS 7 5 JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAIHTOEHDOT VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRÖINTIIN LIITTYMINEN KIINTEISTÖKOHTAISET MENETELMÄT KÄYMÄLÄJÄTTEEN JA HARMAAN VEDEN EROTTELU KAIKKIEN JÄTEVESIEN YHTEISKÄSITTELY VAPAA-AJAN ASUNNOT 16 6 KUSTANNUKSET 17 7 AVUSTUKSET 17 8 LISÄTIETOJA 18 OHEISMATERIAALI 19 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 SUUNNITELMA JÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ NURMIJÄRVEN POHJAVESIALUEET MAASUODATIN NURMIJÄRVI 2004 (päivitetty ) 1

3 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA Hyväksytty ympäristölautakunnassa Ympärivuotisesta asutuksesta viidennes asuu haja-asutusalueilla kiinteistöissä, joita ei ole liitetty yleiseen viemäriverkkoon. Suurin osa loma-asunnoista on viemäriverkoston ulkopuolella. Erityisesti vanhojen kiinteistöjen jätevedenpuhdistuslaitteistot eivät vastaa nykyisiä vaatimuksia. Kun jätevedet puhdistetaan asiallisesti kaikkialla, vesien rehevöityminen hidastuu ja samalla asuinympäristön ja rantojen hygieeniset haitat vähenevät. Haittojen torjumiseksi talousjätevesien käsittelystä on annettu Valtioneuvoston asetus (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Valtioneuvoston asetus (542/2003) tuli voimaan ja sen mukaan kiinteistökohtainen jätevesien puhdistaminen tulee toteuttaa siten, ettei talousjätevesistä aiheudu pinta- ja/tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Kotitalouksien lisäksi asetus koskee vapaa-ajan asuntoja, karjatilojen maitohuoneita ja kodin yhteydessä olevaa yritystoimintaa, johon ei tarvita erikseen ympäristölupaa. Valtioneuvoston asetus on asettanut myös kunnille vaatimuksia haja-asutusalueiden viemäröintien kuntoon saattamiseksi. Asetuksen myötä on Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelu laatinut yhteistyössä terveydensuojelun kanssa jätevesien käsittelyoppaan haja-asutusalueiden viemäriin kuulumattomille kiinteistöille. Opas on hyväksytty ympäristölautakunnassa Oppaassa kerrotaan jätevesien käsittelystä kaikissa niissä talouksissa, joissa syntyy jätevesiä ja jotka eivät ole liittyneet vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Opas soveltuu niin uudisrakentamiseen kuin korjausrakentamiseenkin. 1 JÄTEVESI Kotitalouksien normaaleihin päivittäisiin toimintoihin käytettävä vesimäärä vaihtelee litran välillä. Keskimääräinen vedenkäyttö on noin 150 litraa vuorokaudessa asukasta kohden, josta lähes puolet käytetään peseytymiseen ja vajaa viidennes WC:n huuhteluun. Kuvassa 1 on esitetty kotitalouksien jätevesien muodostuminen. KUVA 1. Kotitalouden jätevesien muodostuminen Siivous ja muut Pyykinpesu 5 % 15 % WC:n huuhtelu 15 % Peseytyminen 45 % Ruuanlaitto ja astianpesu 20 % 2

4 Asunnon sisällä käytettävä vesi muuttuu jätevedeksi ja vaatii käsittelyn ennen ympäristöön johtamista. Jätevesien käsittelyjärjestelmä onkin aina mitoitettava veden käytön mukaisesti. Jäteveden määrän oletetaan olevan vähintään 150 litraa asukasta kohden vuorokaudessa, ellei mittauksin voida luotettavasti osoittaa vähäisempää veden käyttöä. Lisäksi järjestelmää mitoitettaessa on otettava huomioon jätevesijärjestelmään mahdollisesti pääsevän vuotoveden määrä. Jätevesi on laadultaan erilaista riippuen siitä, mistä viemäröintipisteestä se on lähtöisin. Jäteveden laatua voidaan kuvata sen sisältämien lika-aineiden tai ympäristön kuormittumista aiheuttavien aineiden määrällä tai jäteveden mitatuilla ominaisuuksilla. Tärkeimpiä laadun ilmaisijoita ovat jäteveden sisältämän orgaanisen (eloperäisen) aineen määrä, jota mitataan biologisen hapenkulutuksen määränä (BHK7), fosforipitoisuus (P) sekä typpipitoisuus (N). Orgaaninen aines, fosfori sekä typpi ovat aineita, jotka likaavat pohjavettä ja vesistöjä. Orgaaninen aines hajoaa ja kuluttaa vesistön happivaroja, jolloin esimerkiksi järven ekologinen tasapaino häiriintyy. Fosfori ja typpi ovat puolestaan ravinteita, jotka rehevöittävät vesistöjä. Typpi voi lisäksi tehdä pohjavedet juomakelvottomiksi. Tärkeitä ovat myös jäteveden sisältämän kiintoaineen määrä ja jäteveden hygieenisyys, jota voidaan mitata bakteerien määrällä. Jotkin tautibakteerit ja virukset voivat elää vesissä pitkään. Tavallisetkin pesu- ja puhdistusaineet voivat sisältää luonnolle haitallisia kemikaaleja. Haja-asutuksen jätevesiasetuksessa on orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen määrälle annettu haja-asutuksen kuormitusluvun mukaiset ominaiskuormitukset grammoina asukasta kohden vuorokaudessa. Ominaiskuormituksia on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Haja-asutusalueen kuormituslukuja kuormituksen alkuperä orgaaninen aines, BHK7 kokonaisfosfori P kok kokonaistyppi N kok g/as/vrk % g/as/vrk % g/as/vrk % uloste ,6 30 1,5 10 virtsa , ,5 80 muu ,0 10 yhteensä ,

5 2 VALTIONEUVOSTON ASETUS 542/2003 Vesien rehevöityminen on vakava ongelma koko Suomessa, minkä seurauksia ovat muun muassa ojien umpeutuminen, rantojen kaisloittuminen ja muutokset kalastossa. Rehevöitymisen myötä myös vesien virkistyskäyttö vaarantuu. Vuonna 2000 vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömissä talouksissa asuva kuormitti jätevesipäästöillään keskimäärin kuusi kertaa enemmän vesistöä kuin verkostoon liittynyt asukas. Vesien rehevöityminen hidastuu, kun jätevedet puhdistetaan asianmukaisesti kaikkialla. Samoin vähenevät asuinympäristön sekä rantojen hygieeniset haitat. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta. Vesihuoltolain (119/2001, 3 luku 10 ja 11 ) mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin, jos viemäriverkko sivuaa tonttia. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta liittyä vesijohtoon sekä viemäriin ja siksi talousjätevesistä aiheutuvien haittojen torjumiseksi on kesäkuussa 2003 annettu Valtioneuvoston asetus (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetus tuli voimaan ja sen mukaan kiinteistökohtainen jätevesien puhdistaminen tulee toteuttaa siten, ettei talousjätevesistä aiheudu pinta- ja/tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Jäteveden käsittelyjärjestelmän pitää puhdistaa jäteveden orgaanisesta aineesta 90 %, fosforista 85 % ja typestä 40 %. Puhdistusteho lasketaan vertaamalla puhdistamosta lähtevää kuormitusta asetuksessa määriteltyyn nimelliskuormitukseen. Taulukossa 2 on esitetty asetuksen mukaiset kuormituksen vähentämisvaatimukset sekä enimmäispäästöt ympäristöön eli ne lika-ainesmäärät, jotka jätevedessä saa olla käsittelyn jälkeen. Taulukko 2. Jätevesikuormituksen vähimmäisvaatimukset ja enimmäispäästöt BHK7 P N kuormituksen vähentämisvaatimus % päästö ympäristöön enintään g/as/vrk 5 0,33 8,4 Lika-aineista voi osan ottaa "talteen" jo ennen varsinaista käsittelyjärjestelmää, jolloin jätevesien aiheuttama kuormitus vähenee. Suositeltavin ratkaisu on vesikäymälän korvaaminen kompostoivalla käymälällä. Vastaava vaikutus on kiinteistön lähiympäristön kannalta käymälävesien keräämisellä umpisäiliöön ja kuljettamisella muualle käsiteltäväksi. Tällöin paikallisesti käsiteltäviksi jäävät ainoastaan niin sanotut harmaat vedet eli erilaiset pesuvedet. Niidenkin haitattomaksi tekeminen vaatii kunnollisen käsittelyn, mutta puhdistusprosessin teho voi olla vaatimattomampi kuin käsiteltäessä kaikkia jätevesiä yhdessä. Taulukossa 3 on kuormituksen puhdistustehoja prosentuaalisesti esitettynä, kun käymälän aiheuttama kuormitus on osittain tai kokonaan eroteltu. Taulukko 3. Jätevesien käsittelyjärjestelmän tarvittava puhdistusteho % BHK7 P N kaikki jätevedet johdetaan jätevesijärjestelmään virtsa otetaan talteen eikä siitä aiheudu ympäristön kuormitusta virtsa ja uloste otetaan talteen eikä niistä aiheudu ympäristön kuormitusta

6 Asukkaiden lukumäärä vaikuttaa luonnollisestikin asumisjätevesien laatuun ja määrään. Ei siis riitä, että jätevesijärjestelmä toteutetaan ottaen huomioon pelkästään rakennustoimeen ryhtyvän olosuhteet ja tarpeet. Jätevesijärjestelmä tulee toteuttaa siten, että se toimii kelvollisesti myös silloin, kun kiinteistön haltijan vaihduttua asukasmäärä ja siitä aiheutuva jätevesikuorma muuttuu. Jätevesien käsittelyjärjestelmän tulee olla käyttökelpoinen koko kiinteistön suunnitellun elinkaaren ajan kiinteistön todennäköisissä käyttötilanteissa. 3 MITÄ KIINTEISTÖNOMISTAJAN TULEE TEHDÄ? Määräykset jätevesien käsittelystä koskevat uudisrakentamista sekä niitä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä. Ei kuitenkaan ole riittävää, että tehokkaita jätevesien käsittelyjärjestelmiä rakennetaan ainoastaan uudisrakentamisen yhteydessä vaan myös vanhoissa kiinteistöissä on tehtävä parannuksia, mikäli olemassa olevalla jätevesien käsittelyjärjestelmällä ei saavuteta asetettuja vaatimuksia. 3.1 UUDISRAKENTAMINEN Tammikuun 2004 alusta lukien määräykset jätevesien käsittelystä koskevat uudisrakentamista sekä niitä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä. Talousjätevesien kokoamisesta, käsittelystä ja johtamisesta on laadittava suunnitelma, joka on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet tulee olla laadittuna ennen järjestelmän käyttöönottoa. Suunnittelu vaatii osaamista ja sen hallitsevat parhaiten vesihuoltoon perehtyneet suunnittelijat, jotka tekevät tarvittavat selvitykset paikan päällä. Varminta on valita FISEpätevyyden saanut suunnittelija. Suunnitelman teossa tulee noudattaa Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) ja erityisesti asetuksen liitteen 1 kohdissa 2A ja 2C mainittuja jätevesijärjestelmän suunnitteluun liittyviä määräyksiä ja ehtoja. Suunnitelma jätevesien käsittelystä lomake on liitteenä 1. Suunnitelman liitteinä tulee olla mm. asemapiirros sekä kopio peruskartasta. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi seuraavat asiat: maaperätutkimus ja maastomittaukset mitoitus (asukasmäärä ja huoneistoala) sijoitus tontille järjestelmän rakenne, toimintaperiaate ja puhdistustulos sadevesien ohjaus (ei saa ohjata järjestelmään) näytteenottomahdollisuus (huolto-ohjeet) varo- ja hälytyslaitteet. 3.2 OLEMASSA OLEVAT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT Jotta viemäriverkostojen ulkopuolisesta asutuksesta aiheutuva ympäristön kuormitus todella vähenisi, ei riitä, että tehokkaita jätevesien käsittelyjärjestelmiä rakennetaan ainoastaan uudisrakentamisen yhteydessä. Asetuksen mukaan myös vanhoissa kiinteistöissä on tehtävä parannuksia, mikäli olemassa olevalla jätevesien käsittelyjärjestelmällä ei saavuteta asetettuja vaatimuksia. 5

7 Olemassa olevien rakennusten jätevesijärjestelmät tulee saada asetuksen vaatimusten mukaisiksi 10 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli mennessä. Kiinteistön omistajan tulee laatia selvitys jätevesilaitteista sekä laitteita koskevat käyttö- ja hoito-ohjeet kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli ennen Jos rakennuksessa ei ole vesikäymälää, selvityksen ja hoito-ohjeet voi tehdä neljän vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli mennessä. Selvitys jätevesijärjestelmästä lomake on liitteenä 2. Selvityksen perusteella asukkaat ja viranomaiset voivat arvioida, täyttääkö jätevesijärjestelmä sille asetetut uudet vaatimukset vai pitääkö jätevesien käsittelyä tehostaa ennen vuotta Selvityksessä muun muassa kuvataan kiinteistön jätevesien käsittelytapa, arvioidaan ympäristöön joutuva kuormitus sekä esitetään jätevesijärjestelmästä ne kohdat, joita pitää säännöllisesti hoitaa, huoltaa ja valvoa. Selvityksen liitteenä tulee olla asemapiirros, johon on merkitty jätevesijärjestelmän sijainti ja jätevesien purkupaikat sekä kopio peruskartasta, johon on merkitty tontin sijainti. 3.3 KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet tulee olla laadittu niin uudisrakennusten kuin vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmille. Käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaan käytetään ja huolletaan jätevesijärjestelmää, jotta puhdistamon hyvälaatuinen toiminta olisi taattua. Huoltotoimenpiteistä, kuten säiliöiden ja saostuskaivojen tyhjentämisestä, lietteenpoisto- ja kemikaalinsyöttökerroista sekä mahdollisista näytteenottotuloksista on pidettävä kirjaa. Huoltokirjanpito on pyydettäessä esitettävä terveys- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kun kiinteistö myydään, tarvitsee uusi omistaja käyttö- ja huolto-ohjeet osatakseen hoitaa ja käyttää ostamansa kiinteistön puhdistuslaitteistoa. Lisäksi asukas voi ohjeiden perusteella tilata alan yrityksiltä helposti hoito- ja huoltopalveluja. Käyttö- ja huolto-ohjeiden tulee sisältää ohjeet koko jätevesijärjestelmälle. Vähimmäisvaatimukset erilaisille jäteveden käsittelylaitteiden käyttö- ja huolto-ohjeille on annettu Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003). Selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huolto-ohjeet säilytetään kiinteistöllä ja ne on esitettävä viranomaiselle pyydettäessä. 3.4 NURMIJÄRVEN KUNNAN VIRANOMAISET Nurmijärven kunnan rakennusvalvonta myöntää luvat jätevesijärjestelmien rakentamiseen joko rakennusluvalla tai toimenpideluvalla. Uudisrakentamisen osalta lupahakemuksen liitteenä olevan jätevesisuunnitelman tarkastaa terveydensuojeluviranomainen, vanhojen jätevesijärjestelmien uusimisen osalta ympäristönsuojeluviranomainen. Rakentaminen tulee tehdä täysin suunnitelman mukaisesti. Mikäli rakentamisen aikana huomataan, ettei rakentamista voida toteuttaa suunnitelman mukaisesti, tulee silloin ottaa välittömästi yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan ja suunnittelijaan. Pienistä muutoksista voi selvitä tekemällä muutoksen asemapiirrokseen. Isommat muutokset vaativat suunnitelmiin tehtävät muutokset ja uuden lupakäsittelyn. 6

8 Mitään jätevesijärjestelmien rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin kunnan viranomaiseen on otettu yhteyttä. Kun rakennusvalvonta on myöntänyt luvan jätevesijärjestelmän rakentamiseen, saa asennustyöt aloittaa. Vastaava työnjohtaja/ kvv-vastaava seuraa jätevesijärjestelmän rakentamista ja tarkastaa järjestelmän ennen sen käyttöönottoa sekä merkitsee tekemänsä tarkastuksen jätevesijärjestelmän rakennusaikaiseen tarkastuslistaan. Tarkastuslista annetaan täytettynä rakennusvalvontaviranomaiselle käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. 4 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS JA MITOITUS Jätevesien käsittelyjärjestelmä on kokonaisuus, joka koostuu peräkkäisistä ja/tai rinnakkaisista puhdistusprosesseista. Jätevesien puhdistuksessa jätevedestä pyritään poistamaan terveydelle ja ympäristölle haitallisia aineita erilaisten mekaanisten, kemiallisten ja biologisten prosessien avulla. Hyvän toimivuuden edellytyksiä ovat asianmukaiset asennukset ja rakennustyöt, oikeat materiaalit, oikea käyttö ja riittävä huolto. Jotta puhdistusprosessien toimivuus olisi tiedossa, on jätevesien käsittelyjärjestelmän toimintaa jatkuvasti seurattava. Mitä vähemmän vettä käytetään, sitä helpompaa on ratkaista jätevesiongelmat. Sade-, sulamisja rakenteiden kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään. Toimivuutta voivat heikentää monet asiat, joista tavallisimpia ovat seuraavat: 1. Jäteveden määrä on liian suuri eli puhdistamo on liian pieni. Esimerkiksi aiemmin talossa asunut perhe on hankkinut puhdistamon, mutta puhdistusteho ei olekaan riittävä taloon muuttavalle isommalle perheelle. 2. Hyvä puhdistamo kestää kuormitusvaihteluja, mutta jäteveden määrän vaihdellessa paljon saattaa puhdistamon teho laskea oleellisesti. 3. Jos saostussäiliöitä ei tyhjennetä tarpeeksi usein, saattaa lietettä päästä myös puhdistamoon. Saostussäiliöiden tyhjennystarvetta tulee tarkkailla säännöllisesti. 4. Puhdistamoa ei ole asennettu suoraan tai se on routanousun seurauksena vinossa. Tällöin puhdistamo kuormittuu epätasaisesti ja oikovirtauksia pääsee syntymään, jolloin puhdistusteho heikkenee. 5. Pintavesien pääsy puhdistamoon saattaa heikentää puhdistustehoa. 6. Biologinen puhdistus tarvitsee aina happea. Happea syötetään jätevesien käsittelyjärjestelmään koneellisesti tai painovoimaisesti. 7. Aina tulee varmistaa, ettei viemäriin pääse biologista prosessia tuhoavia tai toimintaa heikentäviä kemikaaleja tai nestemäisiä ongelmajätteitä, kuten liuottimia, maalin jäämiä, öljyä tai bensiiniä. Kemikaalit yms. aineet tuhoavat puhdistamon biologista hajoamista ylläpitävän pieneliöstökannan ja saattavat myös aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaraa. 8. Myös siivous-, pyykki- ja astianpesuaineet saattavat heikentää biologista toimintaa. Fosfaatittomien pesuaineiden valinta vähentää merkittävästi jäteveden fosforimäärää. Pesuaineiden yliannostelua tulee välttää. 9. Viemäriin ei saa laittaa talousjätteitä, kuten esimerkiksi perunan kuoria, ruoan tähteitä, kahvinporoja tai rasvoja. Myöskään tukkivia esineitä ei viemäriin saa laittaa, kuten tupakantumppeja tai pumpulipuikkoja. 7

9 Jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee mitoittaa syntyvien jätevesien määrän, laadun ja kuormitusvaihtelun perusteella. Mitoituksen on perustuttava vähintään siihen asukaslukuun, jonka arvo saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30. Mitoituksen asukasluvun on kuitenkin oltava vähintään viisi. Karjatilojen, maitohuoneiden ja elinkeinotoiminnan mitoitus tulee perustua tutkittuun keskimääräiseen kuormitustietoon. Ravitsemuspalvelurakennusten mitoituksen on perustuttava vähintään asiakaspaikkojen enimmäismäärään jaettuna kolmella. Jos jätevesijärjestelmän piirissä on sekä majoitusettä ravitsemuspalveluja, tulee näiden molempien asiakasmäärät laskea yhteen. 5 JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAIHTOEHDOT Jätevesien käsittelyvaihtoehtoja on useita. Tietoa eri menetelmistä ja niiden toimivuudesta saa muun muassa Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilta /hajajatevesi, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton ylläpitämiltä sivuilta sekä kunnan ympäristökeskuksesta. Jätevesien käsittelymenetelmää valittaessa paras vaihtoehto on liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon. Kannattaa myös selvittää, onko jätevedet mahdollista käsitellä yhdessä naapureiden kanssa. Mikäli tontti sijaitsee pohjavesialueella, taajaan rakennetulla alueella tai rantavyöhykkeellä, tulee aluetta koskevat jätevedenkäsittelyn erityisvaatimukset aina selvittää. Pohjavesialueet on esitetty liitteessä 3. Maaperän laatu ja korkeussuhteet on myös tärkeää ottaa huomioon jätevesijärjestelmää valittaessa. Taulukossa 4 on esitetty jätevesien eri käsittelyvaihtoehtoja. Taulukko 4. Jätevesien käsittelyvaihtoehdot Vesihuoltolaitoksen viemäröintiin liittyminen Kunnan Yksityinen vesiosuuskunta viemäriverkko Käymäläjätteen ja harmaan veden erottelu Kuivakäymälä + Käymälävedet harmaiden vesien käsittely harmaiden ve- umpisäiliöön + sien käsittely Kiinteistökohtaiset menetelmät Kaikkien jätevesien yhteiskäsittely Saostuskaivot + maasuodatin + kemikaalikäsittely 5.1 VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRÖINTIIN LIITTYMINEN Laite- tai pienpuhdistamo Kaikki jätevedet umpisäiliöön Kannattaa aina ensin selvittää, voiko kiinteistön liittää yleiseen viemäriverkostoon. Vesihuoltolaitoksia on kunnilla ja yksityisillä vesiosuuskunnilla. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Naapureiden tai kyläkuntien kannattaa miettiä yhteistä viemäröintiä. Yhteistä vesija viemäröintihanketta varten voidaan perustaa osuuskunta. Vesihuoltolaitoksen viemäröintiin liittymisen etuja: liittyminen ratkaisee jätevesien käsittelypulmat, yhteishankkeessa kustannukset voidaan jakaa, vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamossa jätevedet käsitellään hyvin ja yhteishankkeille on helpompi hakea taloudellista tukea. Kannattaa kuitenkin huomata, että kustannuksiin vaikuttavat maaston muodot, maaperän laatu tai pitkät etäisyydet. 8

10 5.2 KIINTEISTÖKOHTAISET MENETELMÄT Kiinteistökohtaisia menetelmiä on monia erilaisia. Kaikki jätevedet voidaan puhdistaa yhdessä tai käymäläjäte voidaan erottaa muista jätevesistä esimerkiksi ottamalla kuivakäymälä käyttöön tai johtamalla käymälävedet umpisäiliöön (kaksoisviemäröinti). Viemäröintilinjat suositellaan toteutettaviksi aina uudisrakentamisessa kaksoisviemäröintinä, vaikka käymälävedet ja pesuvedet käsiteltäisiinkin yhdessä. Täten käymälävesille sekä astianpesukonevesille rakennetaan oma jätevesilinjansa ja harmaille vesille oma linja. Viemärilinjat tulee yhdistää vasta rakennuksen ulkopuolella, jonka jälkeen ne voidaan johtaa samaan jätevesien käsittelyjärjestelmään. Näin viemäröinti on mahdollista muuttaa haluttaessa vielä myöhemmin kaksoisviemäröinniksi, mikäli yhteiskäsittelystä aiheutuu ongelmia. Taulukossa 5 on esitetty esimerkkejä erilaisten kiinteistöjen jätevesien käsittelyvaihtoehdoista, kun vesihuoltolaitoksen viemäröintiin liittyminen ei ole mahdollista. Taulukko 5. Erilaisten kiinteistöjen jätevesien käsittelyvaihtoehtoja Kiinteistö Käsittely ympärivuotinen asunto kiinteistökohtaiset tai muutaman kiinteistön yhteiset menetelmät kiinteistö tärkeällä pohjavesialueella (liite 3) kaikki jätevedet umpisäiliöön tai jätevesien johtaminen pohjavesialueen ulkopuolelle loma-asunto, vesipumpulla kiinteistökohtaiset menetelmät ympärivuotinen asunto tai loma-asunto rantaalueella saunarakennus kantovedellä otettava yhteyttä terveydensuojeluun tai ympäristönsuojeluun imeytyskaivo tai -kuoppa Jätevesijärjestelmää ja valitun järjestelmän paikkaa valittaessa tulee ottaa myös huomioon erilaiset suoja-alueet tontilla. Taulukossa 6 on esitetty suojavyöhykkeiden pituuksia eri kohteisiin. Taulukko 6. Suojavyöhykkeitä viemäröintijärjestelmästä Kohde Kohteen ja viemäröinnin minimivälimatka talo 5 m vesistö 30 m (saunasta 20 m) talousvesikaivo m vedenottamo 200 m pohjavesi 0,5 m kun suodatetaan 2 m kun imeytetään kallion pinta 1 m tontin raja 5 m tie (ei omalla tontilla) 5 m Jätevesijärjestelmästä tuleva purkuputki suositellaan johdettavaksi aina kivipesään/ sepelikerrokseen. Esimerkiksi pienpuhdistamosta tulevassa purkuvedessä saattaa olla 9

11 suuria määriä bakteereja sekä viruksia. Kivipesän tehtävä on poistaa purkuveteen jääneet bakteerit ja virukset. Valitussa jätevesijärjestelmässä puhdistunut jätevesi voidaan imeyttää kivipesän läpi maahan, mikäli maaperätutkimukset osoittavat maan olevan hyvin vettä läpäisevää. Puhdistunut jätevesi voidaan myös johtaa omalla maalla olevaan avoojaan. Omalla maalla sijaitsevasta avo-ojasta tulee olla riittävä etäisyys rajaan. Jos jätevesi suunnitellaan johdettavaksi rajaojaan, tulee naapurilta olla kirjallinen suostumus. Tieojaan ei jätevettä suositella johdettavaksi, mutta mikäli se jää ainoaksi vaihtoehdoksi, tulee jätevedet johtaa kivipesän kautta tieojaan ja tien huollosta vastaavilta tulee saada kirjallinen suostumus. Jätevettä ei saa edes puhdistuneena johtaa pohjavesialueelle päin, vaan se tulee aina johtaa pohjavesialueelta poispäin. Saostussäiliöt Kaikkien pienpuhdistamoiden toiminnalle on olennaista toimivat saostussäiliöt ja niiden normaali hoito. Saostussäiliöitä (saostuskaivoja) tarvitaan yleensä kiinteistökohtaisten jätevesien esikäsittelymenetelmäksi. Koska saostussäiliöiden ravinteiden poistotehokkuus on parhaimmillaankin vain 20 %, eivät ne riitä pelkästään varsinaiseksi jäteveden käsittelyjärjestelmäksi. Saostussäiliöt ovat kuitenkin tärkeitä, sillä ne poistavat merkittävän osan jäteveden kiintoaineesta. Saostussäiliössä jäteveden kiinteä aines laskeutuu pohjalle lietteeksi ja vettä kevyemmät aineet, kuten rasva, nousevat pinnalle. Kelluvien ja laskeutuvien ainesten poistaminen estää varsinaisen järjestelmän tukkeutumisen. Saostussäiliöt tulee puhdistaa pohjalietteestä ja pintarasvasta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja liete kuljetetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Puhdistuksen yhteydessä tulee samalla tarkastaa, että saostussäiliöiden tulo- ja lähtöputket sekä T- haarat ovat auki. Kun kaikki jätevedet on mahdollista käsitellä yhdessä, tulee saostussäiliön olla aina kolmiosainen ja kokonaistilavuudeltaan vähintään 2,5 m 3 :n kokoinen. Pienempi tilavuus saattaa riittää, mikäli laitevalmistajat takaavat riittävyyden. Ensimmäisessä osassa tulee olla yli puolet saostussäiliöiden kokonaistilavuudesta. Mikäli käymälästä syntyvät jätevedet pystytään käsittelemään erillään harmaista vesistä, riittää pelkille pesuvesille kaksiosainen saostussäiliö. Tällöin kokonaistilavuuden tulee olla vähintään 1,5 m 3. Saostussäiliöt tulee sijoittaa kiinteistölle siten, että loka-auto pääsee esteettömästi tyhjentämään ne tarvittaessa myös talviaikana KÄYMÄLÄJÄTTEEN JA HARMAAN VEDEN EROTTELU Suurin osa jäteveden fosforista ja typestä on peräisin virtsasta ja ulosteista. Jätevesien käsittely on helpompaa, jos käymäläjäte erotellaan pesu- eli harmaista jätevesistä. Harmaissakin vesissä on paljon orgaanista ainetta, jota pitää vähentää tehokkaasti. Harmaat vedet voidaan periaatteessa käsitellä samoin menetelmin kuin muutkin asumisjätevedet, mutta niiden käsittelyjärjestelmä on käymälävesien käsittelyä yksinkertaisempi. 10

12 Kuivakäymälä + harmaiden vesien käsittely Kuivakäymälöitä on useita malleja. Toiset erottelevat virtsan, toisissa kaikki jätteet menevät samaan säiliöön. Yleisimpiä kuivakäymälämalleja ovat kompostikäymälät, joita on tarjolla suur-, keskisuuri- ja piensäiliöllisiä sekä monilokerollisia. Lisäksi löytyy pikakomposti-, suorakomposti- ja haihdutuskäymälöitä sekä vettä käyttäviä erottelevia ja virtsan puhtaana erottelevia käymälöitä. Useimmat mallit perustuvat kompostointiin, mutta myös muita kuivakäymälämalleja on tarjolla, kuten sähkö-, alipaine- ja polttokäymälöitä sekä kemiallisia, paketoivia ja jäädyttäviä käymälöitä. Kompostikäymälä on suositeltava käymälätyyppi haja-asutusalueella. Se toimii samalla periaatteella kuin kompostori. Kompostikäymälässä uloste maatuu yhdessä kuivikkeen kanssa kompostilannoitteeksi. Kompostikäymälän prosessi on kuitenkin hitaampi ja monimutkaisempi kuin talousjätekompostissa. Moderni kuivakäymälä voidaan asentaa vanhaankin taloon. Kompostikäymälää harkittaessa on otettava huomioon, että toimiakseen kompostikäymälät vaativat hoitamista. Hyvin toimiva kompostikäymälä on vedetön, hajuton ja hygieeninen jätehuoltojärjestelmä. Kompostikäymälässä ammoniakki ja rikkivety aiheuttavat helposti voimakkaan käymälähajun, joka täytyy tuulettaa pois. Tuuletusputki tulee tämän vuoksi vetää ylös läpi katon, jotta haju saataisiin vähenemään myös ulkona. Tuuletusputken kautta tapahtuva sähköllä varmistettu ilmankierto pitää käymälän täysin hajuttomana. Käymälän ilmankierron tulee olla jatkuvasti toiminnassa, myös yöaikaan. Kuvassa 2 on esitetty esimerkki kuivakäymälän tuuletusputkesta. Kuva 2. Esimerkki kuivakäymälän tuuletusputkesta Kuivakäymälän etuna on, että pelkkien harmaiden vesien käsittely on yksinkertaista ja kuivakäymälän käyttö on edullista. Kannattaa kuitenkin huomioida, että käymälätyypin valinta vaatii aina asiantuntemusta. Käymälä on myös sijoitettava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, ettei käymälästä aiheudu terveyshaittaa. Käymäläjätettä saa kompostoida tarkoitukseen suunnitellussa kompostointilaitteessa ja kompostoinnissa on noudatettava terveydensuojeluviranomaisen ohjeita. Käymäläjätteen kompostoinnin aloittamisesta tulee aina tehdä ilmoitus terveydensuojeluun. Nurmijärven kunnan terveydensuojelujärjestyksen (terveyslautakunta ) mukaan 11

13 umpisäiliö- ja saostuskaivolietteen kompostointi on kielletty, jollei kompostointi tapahdu erikseen rakennetussa ja hyväksytyssä käsittelylaitoksessa. Ns. raaka-sakokaivolietteen levittäminen pelloille on kielletty. Terveydensuojeluviranomainen voi erityisestä syystä ja määräämillään ehdoilla hyväksyä kompostoinnin kiinteistöllä kiinteistönomistajan erillisestä hakemuksesta. Mikäli kuivakäymälä valitaan vesikäymälän sijaan, tulee harmaille vesille rakentaa oma käsittelyjärjestelmänsä, esimerkiksi maasuodatin tai biosuodin. Kuvassa 3 on esitetty kuivakäymälä ja harmaiden vesien käsittely maasuodattimessa. Lisätietoja kompostikäymälöistä voi kysyä laitevalmistajilta, kunnan ympäristökeskuksesta ja Käymäläseura Huussi ry:stä (www.huussi.net). KUVA 3. Kuivakäymälä ja harmaiden vesien käsittely Käymälävedet umpisäiliöön + harmaiden vesien käsittely Yhtenä kaksoisviemäröinnin vaihtoehtona on, että käymälävedet kootaan umpisäiliöön, josta ne kuljetetaan loka-autolla jätevedenpuhdistamolle ja harmaille vesille rakennetaan oma käsittelyjärjestelmänsä, esimerkiksi maasuodatin tai biosuodin. Uudisrakentamisessa myös astianpesukoneen vedet tulee johtaa umpisäiliöön kaksoisviemäröinnissä, sillä astianpesukoneessa käytettävät kemikaalit saattavat tuhota maasuodattimen puhdistustehoa ylläpitävän pieneliöstökannan. Käymälävesien umpisäiliöön erottelun etuna on, ettei käymälävesien käsittely aiheuta paikallisia ongelmia. Pelkkien harmaiden vesien käsittely on myös yksinkertaisempaa kuin käymälävesiä sisältävän jäteveden käsittely. Umpisäiliö on tyhjennettävä ajoissa ja jätevesi on kuljetettava käsittelyä varten kunnan jätevedenpuhdistamolle. Kuvassa 4 on esitetty käymälävesien johtaminen umpisäiliöön ja harmaiden vesien käsittely maasuodattimessa. 12

14 KUVA 4. Käymälävedet umpisäiliöön ja harmaiden vesien käsittely Harmaat vedet eli pesuvedet voidaan käsitellä maasuodattimen lisäksi myös harmaiden vesien käsittelyyn tarkoitetussa laitepuhdistamossa. Panospuhdistamot ovat liian järeitä pelkkien pesuvesien puhdistamiseen, mutta erilaiset biosuotimet ovat hyvä vaihtoehto maaperäkäsittelylle. Biosuotimessa jäteveden lika-aineita "syövä" mikrobikasvusto kasvaa suodinmateriaalin esim. kiven, muovin tai kuidun pinnalle. Biosuotimet poistavat hapekkaissa oloissa hyvin orgaanista ainesta, mutta niiden ravinteiden sitomiskyky on vaatimaton. Biosuodin tarvitsee maaperäkäsittelyä vähemmän tilaa, mutta vaatii tiiviimpää prosessin tarkkailua ja suodinmateriaalin vaihtoa tai puhdistusta laitteesta riippuen vähintään vuosittain KAIKKIEN JÄTEVESIEN YHTEISKÄSITTELY Kun sekä wc- että harmaita vesiä puhdistetaan yhdessä, tavallisimmat menetelmät hajottavat orgaanista ainetta ja sitovat fosforia suodatinaineella tai saostuskemikaalilla. Kaksi tärkeintä puhdistusmenetelmää ovat maasuodatin sekä laitepuhdistamo. Ennen puhdistusprosessia tulee jätevedet johtaa vähintään kolmiosaisen saostuskaivon kautta. Kolmantena vaihtoehtona on johtaa kaikki jätevedet umpisäiliöön. Maaimeytyskenttää ei Nurmijärvellä suositella rakennettavaksi, sillä vain harvoin maaperä on imeytykseen sopivaa. Vaarana on myös pohjavesien pilaantuminen, sillä ongelmana on, ettei imeytyskentän toimivuutta voida varmistaa näytteenotoin. Maaimeytyskentän välittömään läheisyyteen tulisikin rakentaa tarkkailuputki pohjaveteen, mutta se luo itsessään uusia riskejä pohjaveden suojelun kannalta. Maasuodatin Maasuodatin on maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään kaksi- tai kolmiosaisessa saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun suodatuskerroksen läpi. Jos tontti on esimerkiksi kallioinen ja maaaineskerros on ohut, voi maasuodattimen rakentaa pengerrettynä. Maasuodattimen puhdistusteho perustuu pieneliöstön biologiseen hajotustoimintaan. Puhdistava pieneliöstökanta syntyy suodatinkerrokseen. Jos uudisrakentamisessa käymälävedet johdetaan umpisäiliöön ja maasuodattimeen johdetaan ainoastaan harmaat 13

15 jätevedet, tulee myös astianpesukoneen vedet johtaa umpisäiliöön, sillä astianpesukoneessa käytetyt kemikaalit saattavat tuhota maasuodattimen pieneliöstökannan. Maasuodattimen käsittelyjärjestelmään kuuluvat kaksi- tai kolmiosainen saostussäiliö, jakokaivo, maasuodatin sekä kokoomakaivo. Jakokaivon tehtävänä on johtaa saostussäiliöstä lähtevät jätevedet tasaisesti jokaiseen imeytysputkeen. Maasuodatin tehdään ojamaiseen tai laajempaan kaivantoon, joka täytetään kerroksittain eri tavoin läpäisevillä sepeli- ja hiekkalajitteilla tai tehdasvalmisteisella suodatinmateriaalilla. Suodattimeen rakennetaan kaksi putkikerrosta, imeytys- ja kokoomaputkistot. Maasuodattimessa ei saa käyttää kokoomaputkiston sijaan salaojaputkea. Mikäli maaperätutkimukset osoittavat maan olevan hyvin vettä läpäisevää, tulee suodatin tiivistää pohjalta ja ympäriltä niin, ettei jätevettä imeydy maahan. Puhdistunut jätevesi kerääntyy kokoomaputkistoon, mistä se johdetaan kokoomakaivon kautta edelleen omalla maalla olevaan avo-ojaan tai maastoon. Maasuodattimen ohjepiirustus on liitteenä 4. Suodattimen tehoa tulee parantaa kemikaalilla, jos kiinteistön kaikki jätevedet käsitellään saostuskaivojen jälkeen maasuodattimessa, jotta fosforin poisto olisi tarpeeksi tehokasta. Kuvassa 5 on esitetty kaikkien jätevesien johtaminen maasuodattimeen ja fosforikaivoon. Näytteenotto tapahtuu kaksoisviemäröinnin ollessa kyseessä kokoomakaivosta, muutoin fosforikaivosta. KUVA 5. Kaikkien jätevesien johtaminen maasuodattimeen Maasuodatin on pitkäaikainen ja luotettava menetelmä ja sen etuna on helppohoitoisuus. Suodattimen hiekat tulee kuitenkin vaihtaa vähintään 15 vuoden välein. Myös tehdasvalmisteinen suodatinmateriaali joudutaan ajoittain uusimaan. Maasuodatin edellyttää ammattitaitoista suunnittelua ja rakentamista, eri kerrosten kiviaineksen raekoot on tunnettava hyvin. Jos saostuskaivoja ei tyhjennetä tarpeeksi usein, voi suodatin tukkeutua. Pienpuhdistamo Pienpuhdistamo on jäteveden käsittelyjärjestelmä, jonka toiminta perustuu jäteveden mekaaniseen, kemialliseen ja biologiseen käsittelyyn. Laitteet sisältävät jäteveden esikäsittelyosan, varsinaisen puhdistusprosessiosan sekä mahdollisesti erillisen fosforinpoistojärjestelmän. Jäteveden puhdistaminen perustuu biologiseen prosessiin, jossa jäteveden bakteerit ja muut pieneliöt hajottavat orgaanista ainesta. Fosfori puolestaan saostetaan usein kemikaalilla. Kuvassa 6 on esitetty esimerkki pienpuhdistamon toimintaperiaatteesta. 14

16 KUVA 6. Esimerkki pienpuhdistamon toimintaperiaatteesta Hyvin suunniteltu ja toteutettu laitepuhdistamo hajottaa tehokkaasti orgaanista ainetta, jos puhdistamoa käytetään ja huolletaan oikein. Puhdistamo voidaan sijoittaa monenlaiseen paikkaan, koska maaperän tai maaston laatu eivät vaikuta menetelmän toimivuuteen. Puhdistamon etuna on myös sen pieni koko. Jätevesiasetus (542/2003) edellyttää, että jätevesien käsittelyjärjestelmään tulevasta ja siitä lähtevästä jätevedestä voidaan ottaa edustavia näytteitä. Pienpuhdistamon perään tuleekin asentaa näytteenottokaivo. Puhdistamon puhdistusteho ei ole välttämättä heti asennuksen jälkeen hyvä, vaan puhdistamon käynnistäminen saattaa viedä aikaa. Laitepuhdistamo ei yleensä sovi sellaisiin talouksiin, joissa jätevettä syntyy vain osan aikaa vuodesta, kuten esimerkiksi kesämökeille. Puhdistamosta tulevassa purkuvedessä saattaa olla suuria määriä bakteereja sekä viruksia, joten puhdistamon jälkeen suositellaan asennettavaksi kivipesää. Jotta puhdistamo toimii tehokkaasti, vaatii se kiinteistön omistajalta jatkuvaa ja säännöllistä huoltoa. Suositeltavaa on, että puhdistamon ympärille rakennettaisiin suoja, jotta talvella puhdistamon huolto on vaivattomampaa. Umpisäiliö Umpisäiliö on vesitiivis, eikä siitä ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Umpisäiliö on ensisijaisesti tarkoitettu talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen. Mikäli kiinteistö sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, tulee kaikki jätevedet johtaa umpisäiliöön tai pohjavesialueen ulkopuolelle. Tärkeät pohjavesialueet on esitetty liitteessä 3. Umpisäiliön täyttyessä se tyhjennetään ja jätevesi kuljetetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliön tulee olla vähintään 5 m 3 :n kokoinen ja se on varustettava täyttymistä osoittavalla hälytyslaitteistolla. Umpisäiliö kannattaa lisäksi varustaa miesluukulla, joka helpottaa säiliön huoltoa ja hoitoa. Umpisäiliöksi ei käy esimerkiksi vanha öljysäiliö tai muut vastaavat säiliöt. Kuvassa 7 on esitetty saostussäiliön ja umpisäiliön ero. 15

17 KUVA 7. Saostussäiliö ja umpisäiliö (Hyvä jätevesien käsittely opas) VAPAA-AJAN ASUNNOT Ympärivuotisessa käytössä olevan vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmän tulee täyttää samat vaatimukset kuin omakotitalojen järjestelmät. Nurmijärven rakennusjärjestyksen (kunnan valtuusto ) mukaan ranta-alueilla vesikäymälän rakentaminen loma-asuntoon on kiellettyä, jollei asemakaavassa tai ranta-asemakaavassa ole toisin määrätty ja jollei siihen muutoin ole erityistä syytä. Muutoin vapaa-ajan asuntojen vesikäymälää koskevat samat säännökset kuin omakotitaloja. Myös vapaa-ajan asuntojen jätevesijärjestelmää suunniteltaessa tulee ottaa aina huomioon suojaetäisyydet kaivoihin ja vesistöön. Ympäristönsuojelulaki (86/ Jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus) ei salli jätevesien päästämistä suoraan vesistöön, vaikka niiden määrä olisi vähäistä. Jätevedet voidaan kuitenkin johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vapaa-ajan asuntojen varustetaso vaikuttaa siihen, katsotaanko syntyvien jätevesien määrä vähäiseksi. Esimerkiksi saunarakennus, jossa ei ole painevettä vaan vesi kannetaan, voidaan katsoa kiinteistöksi, jossa jätevesiä syntyy hyvin vähän. Tällöin jätevesien käsittelyjärjestelmänä voidaan käyttää imeytyskaivoa tai -kuoppaa, joka on varustettu tuuletusputkella. Imeytyskaivoa tai kuoppaa käytettäessä maaperän tulee olla hyvin vettä läpäisevää. Pelkkien pesuvesien esikäsittelyyn saattaa riittää imeytyskaivo, mutta mikäli käsitellään pesu- ja tiskivesiä, tarvitaan lisäksi yksi- tai kaksiosainen saostuskaivo, vaikka kyseessä olisikin kantovesi. Pelkkä saostuskaivo ei ole riittävä jätevesienkäsittelyjärjestelmä, sillä saostuskaivo ei pidätä mitään veteen liuenneita ravinteita. Rannalle rakennettaessa voidaan mahdollisesti asentaa "pumppukaivo", mikäli kiinteistössä on sähköt ja mikäli saunavettä syntyy vain vähän. Käytännössä asennetaan isohko tukeva säiliö saunan alle, johon jätevedet johdetaan. Säiliöstä jätevedet voidaan pumpata uppopumpulla esimerkiksi takamaastoon ja imeyttää siellä, edellyttäen, että saunan takana metrin päässä on irtomaakerroksia. Imeyttämisessä voidaan hyödyntää eri valmistajien ns. saunakaivoja. Valmiin tehdaspaketin kaivon koko valitaan aina valmistajan ohjeiden mukaan. Mikäli sähköjä ei ole tai jos 16

18 takamaastossa ei ole irtomaakerroksia, voidaan tontille mahdollisesti asentaa teollisesti valmistettu maasuodatinyksikkö. Yhtenä vaihtoehtona on rakentaa saunan viereen betonirenkaista hiekkasuodatinkaivo, jonka hiekat tulee pystyä vaihtamaan. Maahan johdettavat jätevedet eivät saa sisältää käymälävesiä. 6 KUSTANNUKSET Jätevesijärjestelmän kustannukset muodostuvat suunnittelusta, materiaaleista, rakentamisesta sekä käytöstä ja hoidosta. Kustannukset tulisi aina laskea koko järjestelmän elinkaarelle eikä vain pelkälle kertainvestoinnille. Vakinaisen asunnon ja korkeatasoisesti varustetun vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmän uudisrakentaminen tai täydentäminen maksaa suunnittelukustannuksineen keskimäärin euroa. Suurimmalla osalla Suomen vapaa-ajan asunnoista on vaatimaton varustelutaso eikä vesikäymälää, jolloin kustannukset jäävät vähäisiksi, euroon. Kokonaiskustannuksiin ei vaikuta ainoastaan valittu puhdistusjärjestelmä vaan myös milloin järjestelmä asennetaan tai rakennetaan ja kuka asennuksen ja rakennuksen tekee. Rakentajan asiantuntemus ja rakennetun tai asennetun järjestelmän tuntemus sekä tarkkuus rakennusvaiheissa ja oikeat materiaalit ovat hyvän lopputuloksen edellytyksiä. Oikea mitoitus, huolellisuus rakennettaessa ja oikeat materiaalit takaavat järjestelmän pitkäaikaisen ja häiriöttömän toiminnan ja laskevat näin järjestelmän kokonaiskustannuksia. Kannattaa muistaa, että kunnollinen jätevesijärjestelmä lisää kiinteistön arvoa. 7 AVUSTUKSET Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää avustusta kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai viemäriverkostoon liittymiseen haja-asutusalueella. Avustusta myönnetään korkeintaan 35% hyväksytyistä kustannuksista ja sitä voi hakea omalta kotikunnalta. Avustuksen myöntämisessä huomioidaan hakijan tulot ja varallisuus. Kiinteistöä tulee käyttää ympärivuotiseen asumiseen ja siinä on asuttava viisi vuotta avustuksen saamisen jälkeen. Kotitalousvähennystä myönnetään jätevesijärjestelmän rakennus- ja asennuskustannusten työn osuudesta ympärivuotisessa käytössä oleville kiinteistöille. Alueelliset ympäristökeskukset myöntävät valtion vesihuoltoavustusta pääasiassa vesihuollon yhteishankkeille, kuten vesiosuuskunnille. Avustusta voi saada korkeintaan 35% hyväksyttävistä kustannuksista. Käytännössä avustukset ovat viime vuosina olleet 10-20% kustannuksista. 17

19 8 LISÄTIETOJA Lisätietoja vesihuollosta, jätevesijärjestelmistä sekä jätevesien käsittelyyn ja suunnitelmaan liittyvistä asioista antavat uudisrakentamisessa terveystarkastajat (09) , (09) ja (09) korjausrakentamisessa ympäristötarkastajat (09) ja (09) rakennus- ja toimenpideluvan osalta rakennustarkastaja (09) ja tarkastusinsinööri (09) vesiosuuskuntien osalta hankekoordinaattori

20 OHEISMATERIAALI Haja-asutuksen jätevedet. Suomen ympäristökeskus. Päivitetty Saatavilla wwwmuodossa: Hyvä jätevesien käsittely esite Helsinki: Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry, s. Komposti- tai muu kuivakäymälä sekä umpisäiliö. Suomen ympäristökeskus. Päivitetty Saatavilla www-muodossa: Nurmijärven kunnan terveydensuojelujärjestys, terveyslautakunta , voimaantulo Nurmijärven rakennusjärjestys, valtuusto , voimaantulo Puhtaiden vesien puolesta askel tulevaisuuteen. Ohjeita kiinteistön jätevesijärjestelmän valintaan haja-asutusalueella. Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry Puhtaiden vesien puolesta opas jätevesien maailmaan. Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto. Päivitetty Saatavilla www-muodossa: SYKE:n puhdistamosivusto. Suomen ympäristökeskus. Päivitetty Saatavilla www-muodossa: Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003. Finlex lainsäädäntö. Ei päivitystietoja. Saatavilla wwwmuodossa: Vesihuoltolaki 119/2001. Finlex lainsäädäntö. Ei päivitystietoja. Saatavilla www-muodossa: 19

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

Selvitys jätevesien johtamisesta

Selvitys jätevesien johtamisesta Selvitys jätevesien johtaisesta 1. Kiinteistönhaltija Nii jakeluosoite, postinuero ja -toiipaikka Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä valvontaviranoaiselle OSYT 2015 puhelinnuero

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Kainuun kunnat SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA Selvitys tulee tehdä 1.1.2006 mennessä (kiinteistöt joissa ei ole vesikäymälää 1.1.2008 mennessä)

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA 1(4) Varkauden kaupunki RAKENNUSVALVONTA Pieksämäen kaupunki Keski-Savon yhtenäiset käytännöt Leppävirran kunta Joroisten kunta Heinäveden kunta 1.2.2016 v 1.0 Käytäntöä koskevat mahdolliset kuntakohtaiset

Lisätiedot

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 :

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 : YHTEENVETO JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMASTA Toiitetaan suunnitelan yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan Saapunut / pvä: Uusi jätevesijärjestelä Vanhan jätevesijärjestelän uusiinen Rakennuslupanuero:

Lisätiedot

Ympäristönsuojelumääräykset, LIITTEET. LIITE 3, Sivu 1/6

Ympäristönsuojelumääräykset, LIITTEET. LIITE 3, Sivu 1/6 LIITE 3, Sivu 1/6 LIITE 3, Sivu 2/6 LIITE 3, Sivu 3/6 LIITE 3, Sivu 4/6 LIITE 3, Sivu 5/6 LIITE 3, Sivu 6/6 Ohje käymälöistä suurissa yleisötilaisuuksissa LIITE 4 Suuressa yleisötilaisuudessa on oltava

Lisätiedot

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro Viranomaisen merkintöjä Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojelu PL 20 02401 KIRKKONUMMI Saapumispäivä Lupanumero A) YHTEYSTIEDOT 1 Hakija Nimi Puhelin virka-aikana Sähköpostiosoite 2 Kiinteistön sijainti

Lisätiedot

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE! MAASUODATTAMO tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 29.06.2005 1(12) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Maasuodattamo pumppukaivolla kumpuna Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVESIENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA

HYVÄ JÄTEVESIENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA TAMMELAN KUNTA HYVÄ JÄTEVESIENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA Opas kotitalouksille ja vapaa-ajanasunnoille Tämän esitteen ohjeet perustuvat 15.3.2011 voimaan tulleeseen valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien

Lisätiedot

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta 12.10.2011 46 1 Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on ympäristönsuojelulakia

Lisätiedot

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä. Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmät

Jätevesijärjestelmät SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa Erkki Santala Keskeiset säädökset Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN TEOPLASTIN BIO PP-BIOSUODATTIMEN

Lisätiedot

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Petri Kurki Omakoti ja -mökkimessut 8.4.2011 Maveplan Oy April 7, 2011 2 Maveplan Oy maa- ja vesirakennusalan insinööritoimisto kaksi toimistoa: Oulu ja Kuopio,

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus 13.4.2004 Hyväksytty: Valtuusto 26.4.2004 Voimaantulo: 1.5.2004 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1 Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on

Lisätiedot

105,00 104,90 104,80 Yläraja Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Alaraja 104,70 104,60 104,50 104,40 104,30 104,20 104,10 104,00 1.1. 29.1. 20.2. 17.3. 9.4. 25.4. 14.5. 30.3. 21.6. 13.7. 3.8. 21.8. 7.9. 20.9.

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä Erkki Santala, Hajaputsari ry Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän toimintakunnon

Lisätiedot

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com

Kuusikkotie 25 01380 Vantaa. tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Kuusikkotie 25 01380 Vantaa EV Ekovessaratkaisut AQ Biologiset wc-laitteistot tel 09 857 1187 fax 09 857 1258 info@raita.com www.raita.com Esite sisältää kuvaukset yllämainituista tuoteryhmistä. Lisätietoja

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet

Asennusohje. Pipelife Ympäristö -tuotteet TÄY T TÄ V ÄT Pipelife Ympäristö -tuotteet P U H D J ÄT E V E S I S T U I A S E T U K S E N S T U L O K T E S Pipelife Ympäristö Propipe Oy Yrittäjäntie 5, 91100 Ii, puh. 030 600 2220, faksi 030 600 2221

Lisätiedot

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN FOSFORIN ESISAOSTUKSELLA VARUSTETUN MAASUODATTAMON

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

Jätevesisuunnitelma. Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13

Jätevesisuunnitelma. Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13 55800 Imatra, p. 0400 152120 Jätevesisuunnitelma Rakentaja: Oy TNT Kiinteistöt Ab Rakennuspaikan osoite: Kohtsalmentie 319 (nimetön tie) 56310 Syyspohja Korttelin nro/tilan nimi, nro 700-17-1-13 Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 21.04.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

CW Solutions Oy (1) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy (1) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 05.11.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA Kirsi Järvinen ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tahvolan Omakotiyhdistys ry:n vuosikokous 15.2.2012 VESIHUOLTOLAKI (119/2001)

Lisätiedot

t j ä t e v e s i a s e t Pipelife Y ä Ympäristö t -tuotteet s h d i s t u s t u lo

t j ä t e v e s i a s e t Pipelife Y ä Ympäristö t -tuotteet s h d i s t u s t u lo tevesias t se k ä yttäv tä en p h ks fe Pipeli ö rist Ympä et e -tuott u Asennusohje e tu t jä di stustu l o Hyvä Rakentaja, Pipelife Ympäristön järjestelmät on suunniteltu huolettomiksi ja oikein asennettuina

Lisätiedot

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista! Hyvä valinta ystävä! Moduulipuhdistaja 8 - asennus-, käyttö ja huolto-ohje Moduulipuhdistaja 8 toiminta Moduulipuhdistaja 8 asennus Moduulipuhdistaja 8 käyttö ja huolto Yleistä Lue ohje kokonaan ennen

Lisätiedot

Ympäristösi suojelu on helppoa

Ympäristösi suojelu on helppoa 10 VUODEN TOIMINTATAKUU Ympäristösi suojelu on helppoa - uusi jätevesijärjestelmäsi Me autamme sinua Luet tätä koska haluat puhdistaa jätevetesi. Joko kunta vaatii sitä asetuksen ja lain nojalla tai haluat

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus.

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. -> Tavoitteena selkeyttää ja kohtuullistaa puhdistusvaatimuksia sekä ottaa kiinteistökohtaiset

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 18.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

IISI mini. Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE Oulunsalo.

IISI mini. Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE Oulunsalo. IISI mini Asennus-, huolto- ja käyttöohjeet SUOMI 2012.1 1 GLOBAL INNOVATION OY, AUTOMAATIOTIE 1 90460 Oulunsalo. www.go-gin.com IISI Mini -harmaavesisuodattimet IISI mini soveltuu kesämökkien tai loma-asuntojen

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN PIPELI- FEN V6-PANOSPUHDISTAMON ASENTAMISESTA

Lisätiedot

Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella. Erkki Santala

Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella. Erkki Santala Saostussäiliöt ja jäteveden maaperäkäsittely hajaasutusalueella Erkki Santala Käsittelymenetelmät ja niiden kunnon arviointi Saostuskaivot ja säiliöt Maahanimeyttämön ja maasuodattamon toimintaperiaatteet

Lisätiedot

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakentajan sähkömuistio - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakennuksen sähköistys Rakennuksen onnistunut sähköistys vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan

Lisätiedot

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005)

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) 17.9.2013 www.ymparisto.fi/puhdistamosivusto 22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) Kirjallisuuslähde Kirjallisuuslähde

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Tohmajärvellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN INDRÄN-VAAKAVIRTAUSMAASUODATTIMEN RAKENTAMISESTA

Lisätiedot

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy

Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo. Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot. Clewer Oy Clewer AinaValmis -pienpuhdistamo Käyttöohje Asennusohje Tekniset tiedot Clewer Oy 1/11 Sisällysluettelo 1Pienpuhdistamon valinta...3 1.1Asennustavan valinta...3 1.2Clewer Ainavalmis 560...3 1.3Clewer

Lisätiedot

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011 PÄÄTÖS Nro 139/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/70/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012 ASIA HAKIJA Sammalniemen Leiri- ja kurssikeskuksen jätevesien käsittelyjärjestelmä ja jätevesien

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä

LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 4. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100 OULU, puh.

Lisätiedot

1:346 Kortteli 11 Tontti 1. Tontin pinta-ala 7619,00 m² Sallittu kerrosala 80,00 m² Käytetty kerrosala 27,70 m² Rakennuspaikan

1:346 Kortteli 11 Tontti 1. Tontin pinta-ala 7619,00 m² Sallittu kerrosala 80,00 m² Käytetty kerrosala 27,70 m² Rakennuspaikan Lupanumero 2013-0001 Päätöspäivä 13.02.2013 10 Hakija Rantanen Mika Juhani Muuntajantie 3 28760 PORI Rantanen Johanna Katriina Muuntajantie 3 28760 PORI Rakennuspaikka Kiinteistötunnus 608-402-0001-0346

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Mikkelin seudun uudet ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristötarkastaja Jouni Lintunen Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Mikkelin seudun uudet ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristötarkastaja Jouni Lintunen Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Mikkelin seudun uudet ympäristönsuojelumääräykset Ympäristötarkastaja Jouni Lintunen 22.03.2012 - Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Lakitausta Lainsäädäntö kuvaa pääsin vaatimukset ja kielletyt seuraukset

Lisätiedot

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä Ympäristölautakunnan määräys ratkaisuvallan siirtämisestä Ympäristölautakunta siirtää ratkaisuvaltaansa 1.1.2015 alkaen seuraavasti: Muutettu ympäristölautakunnan kokouksessa 3.11.2016 77, tulee voimaan

Lisätiedot

Rakennuspaikka DÅVITS, Brakeudden 37, JORVAS. Rakennettu kerrosala 157 m²

Rakennuspaikka DÅVITS, Brakeudden 37, JORVAS. Rakennettu kerrosala 157 m² Rakennus- ja ympäristölautakunta 105 09.06.2015 Rakennuslupa 15-64-A, Dåvits 410-1-81 / Oikaisuvaatimus 15-12-OIK 490/10.03.00.02/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 105 Asia Rakennuslupa Hakemus on

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 18.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Lohja 2010 Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten

Lisätiedot

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella JÄTEVESIOPAS

Jätevesien käsittely haja-asutusalueella JÄTEVESIOPAS Jätevesien käsittely haja-asutusalueella JÄTEVESIOPAS P O H J O I S - P O H J A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, PL 124, 90101 Oulu Valokuvat: Petri

Lisätiedot

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Lammin päivät 2.10.2014 Ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Toimii Järvenpään,

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN 1 (5) TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveysosasto TsL 13. Ilmoitus 1 (5) Toiminnan olennainen muutos

RIIHIMÄEN SEUDUN 1 (5) TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveysosasto TsL 13. Ilmoitus 1 (5) Toiminnan olennainen muutos Ilmoitus 1 (5) RIIHIMÄEN SEUDUN 1 (5) Julkinen huvi-, kokoontumis- tai majoitushuoneisto 1 Ilmoituksen aihe Perustaminen tai käyttöönotto 2 Toiminnanharjoittajan yhteystiedot Toiminnan olennainen muutos

Lisätiedot

ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISESTÄ VAPAUTTAMINEN / RINNEPELTO , TIMONEN

ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISESTÄ VAPAUTTAMINEN / RINNEPELTO , TIMONEN Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 01.11.2012 Rakennus- ja ympäristölautakunta 47 22.09.2016 ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISESTÄ VAPAUTTAMINEN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS KALANKASVATUKSELLE

YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS KALANKASVATUKSELLE YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPAHAKEMUS KALANKASVATUKSELLE (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN uusi toiminta toiminnan

Lisätiedot

Leppävirran Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Leppävirran Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Leppävirran Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hyväksytty 22.10.2012 Leppävirran kunnanvaltuustossa, voimaantulo 1.1.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO SIVU LUKIJALLE... 3 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET... 4 1 Tavoite...

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä

LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Polvijärvellä Työnäytösraportti 9. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU,

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä. Tapaus Masku

Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä. Tapaus Masku Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä Tapaus Masku Varsinais-Suomen ELY-keskus, johtava lakimies Pauli Rajala 11.11.2016 Säännöstaustaa Maa-aineslaki ei koske rakentamisen yhteydessä irrotettujen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot