JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA"

Transkriptio

1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA NURMIJÄRVEN KUNTA

2 SISÄLLYS JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA 1 JÄTEVESI 2 2 VALTIONEUVOSTON ASETUS 209/ MITÄ KIINTEISTÖNOMISTAJAN TULEE TEHDÄ? UUDISRAKENTAMINEN OLEMASSA OLEVAT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET NURMIJÄRVEN KUNNAN VIRANOMAISET 6 4 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS JA MITOITUS 6 5 JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAIHTOEHDOT VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRÖINTIIN LIITTYMINEN KIINTEISTÖKOHTAISET MENETELMÄT KÄYMÄLÄJÄTTEEN JA HARMAAN VEDEN EROTTELU KAIKKIEN JÄTEVESIEN YHTEISKÄSITTELY VAPAA-AJAN ASUNNOT 17 6 KUSTANNUKSET 18 7 AVUSTUKSET 18 8 LISÄTIETOJA 19 LÄHDEAINEISTO 19 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 JÄTEVESIEN KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ NURMIJÄRVEN POHJAVESIALUEET MAASUODATIN NURMIJÄRVI 2004 (päivitetty lokakuu 2011) 1

3 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA Hyväksytty ympäristölautakunnassa Ympärivuotisesta asutuksesta viidennes asuu haja-asutusalueilla kiinteistöissä, joita ei ole liitetty yleiseen viemäriverkkoon. Suurin osa loma-asunnoista on viemäriverkoston ulkopuolella. Erityisesti vanhojen kiinteistöjen jätevedenpuhdistuslaitteistot eivät vastaa nykyisiä vaatimuksia. Kun jätevedet puhdistetaan asiallisesti kaikkialla, vesien rehevöityminen hidastuu ja samalla asuinympäristön ja rantojen hygieeniset haitat vähenevät. Haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesistä aiheutuvien haittojen torjumiseksi valtioneuvosto antoi asetuksen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Hajajätevesien käsittelyä koskevat säädökset ovat muuttuneet. Ympäristönsuojelulakia (86/2000) muutettiin kumoamalla sen 18 ja 103 sekä lisäämällä lakiin uusi 3 a luku. Muutokset tulivat voimaan Aiempi hajajätevesiasetus on kumottu uudella asetuksella (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Uusi asetus tuli voimaan Viemäriverkostoon kuulumattoman kiinteistön jätevedet tulee johtaa ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätevesien käsittelyä koskevat säädökset koskevat haja-asutusalueella olevia asuin- ja lomakäytössä olevia kiinteistöjä sekä kiinteistöjä, joilla harjoitetaan elinkeino- ja yritystoimintaa, johon ei erikseen tarvita ympäristölupaa. Valtioneuvoston asetus on edellyttänyt myös kunnilta toimenpiteitä haja-asutusalueiden viemäröintien kuntoon saattamiseksi. Asetuksen myötä Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelu on laatinut yhteistyössä terveydensuojelun kanssa jätevesien käsittelyoppaan haja-asutusalueiden viemäriin kuulumattomille kiinteistöille. Opas on hyväksytty ympäristölautakunnassa , ja uudistettu vastaamaan voimassaolevaa lainsäädäntöä. Oppaassa kerrotaan jätevesien käsittelystä kaikissa niissä talouksissa, joissa syntyy jätevesiä ja jotka eivät ole liittyneet vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Opas soveltuu niin uudisrakentamiseen kuin korjausrakentamiseenkin. 1 JÄTEVESI Kotitalouksien normaaleihin päivittäisiin toimintoihin käytettävä vesimäärä vaihtelee litran välillä. Keskimääräinen vedenkäyttö on noin 150 litraa vuorokaudessa asukasta kohden, josta lähes puolet käytetään peseytymiseen ja vajaa viidennes WC:n huuhteluun. Kuvassa 1 on esitetty kotitalouksien jätevesien muodostuminen. Kuva 1. Kotitalouden jätevesien muodostuminen Pyykinpesu 15 % Siivous ja muut 5 % WC:n huuhtelu 15 % Peseytymin en 45 % Ruuanlaitto ja astianpesu 20 % 2

4 Asunnon sisällä käytettävä vesi muuttuu jätevedeksi ja vaatii käsittelyn ennen ympäristöön johtamista. Jätevesien käsittelyjärjestelmä onkin aina mitoitettava veden käytön mukaisesti. Jäteveden määrän oletetaan olevan vähintään 150 litraa asukasta kohden vuorokaudessa, ellei mittauksin voida luotettavasti osoittaa vähäisempää veden käyttöä. Lisäksi järjestelmää mitoitettaessa on otettava huomioon jätevesijärjestelmään mahdollisesti pääsevän vuotoveden määrä. Jätevesi on laadultaan erilaista riippuen siitä, mistä viemäröintipisteestä se on lähtöisin. Jäteveden laatua voidaan kuvata sen sisältämien lika-aineiden tai ympäristön kuormittumista aiheuttavien aineiden määrällä tai jäteveden mitatuilla ominaisuuksilla. Tärkeimpiä laadun ilmaisijoita ovat jäteveden sisältämän orgaanisen (eloperäisen) aineen määrä, jota mitataan biologisen hapenkulutuksen määränä (BHK7), fosforipitoisuus (P) sekä typpipitoisuus (N). Orgaaninen aines, fosfori sekä typpi ovat aineita, jotka likaavat pohjavettä ja vesistöjä. Orgaaninen aines hajoaa ja kuluttaa vesistön happivaroja, jolloin esimerkiksi järven ekologinen tasapaino häiriintyy. Fosfori ja typpi ovat puolestaan ravinteita, jotka rehevöittävät vesistöjä. Typpi voi lisäksi tehdä pohjavedet juomakelvottomiksi. Tärkeitä ovat myös jäteveden sisältämän kiintoaineen määrä ja jäteveden hygieenisyys, jota voidaan mitata bakteerien määrällä. Jotkin tautibakteerit ja virukset voivat elää vesissä pitkään. Tavallisetkin pesu- ja puhdistusaineet voivat sisältää luonnolle haitallisia kemikaaleja. Haja-asutuksen jätevesiasetuksessa on orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen määrälle annettu haja-asutuksen kuormitusluvun mukaiset ominaiskuormitukset grammoina asukasta kohden vuorokaudessa. Ominaiskuormituksia on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Haja-asutusalueen kuormituslukuja kuormituksen alkuperä orgaaninen aines, BHK7 kokonaisfosfori P kok kokonaistyppi N kok g/as/vrk % g/as/vrk % g/as/vrk % uloste ,6 30 1,5 10 virtsa , ,5 80 muu ,0 10 yhteensä ,

5 2 VALTIONEUVOSTON ASETUS 209/2011 Vesien rehevöityminen on vakava ongelma koko Suomessa, minkä seurauksia ovat muun muassa ojien umpeutuminen, rantojen kaisloittuminen ja muutokset kalastossa. Rehevöitymisen myötä myös vesien virkistyskäyttö vaarantuu. Vesien rehevöityminen hidastuu, kun jätevedet puhdistetaan asianmukaisesti kaikkialla. Samoin vähenevät asuinympäristön sekä rantojen hygieeniset haitat. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta. Vesihuoltolain (119/2001, 3 luku 10 ja 11 ) mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin, jos viemäriverkko sivuaa tonttia. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta liittyä vesijohtoon sekä viemäriin. Tällöin sovelletaan asetusta (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Jäteveden käsittelyjärjestelmän pitää puhdistaa jäteveden orgaanisesta aineesta 80 %, fosforista 70 % ja typestä 30 %. Puhdistusteho lasketaan vertaamalla puhdistamosta lähtevää kuormitusta asetuksessa määriteltyyn nimelliskuormitukseen. Taulukossa 2 on esitetty asetuksen mukaiset kuormituksen vähentämisvaatimukset sekä enimmäispäästöt ympäristöön eli ne lika-ainesmäärät, jotka jätevedessä saa olla käsittelyn jälkeen. Taulukko 2. Jätevesikuormituksen vähimmäisvaatimukset ja enimmäispäästöt BHK7 P N kuormituksen vähentämisvaatimus % päästö ympäristöön enintään g/as/vrk 10 0,66 9,8 Lika-aineista voi osan ottaa "talteen" jo ennen varsinaista käsittelyjärjestelmää, jolloin jätevesien aiheuttama kuormitus vähenee. Suositeltavin ratkaisu on vesikäymälän korvaaminen kuivakäymälällä. Tällöin paikallisesti käsiteltäviksi jäävät ainoastaan niin sanotut harmaat vedet eli erilaiset pesuvedet. Niidenkin haitattomaksi tekeminen vaatii kunnollisen käsittelyn, mutta puhdistusprosessin teho voi olla vaatimattomampi kuin käsiteltäessä kaikkia jätevesiä yhdessä. Asukkaiden lukumäärä vaikuttaa asumisjätevesien laatuun ja määrään. Uudisrakennuksen ollessa kyseessä jätevesijärjestelmä tulee suunnitella huomioiden koko rakennuksen elinkaari. Jätevesijärjestelmä voidaan kuitenkin toteuttaa vaiheittain. Esimerkiksi: Asuinrakennus jonka huoneistoala on 300 m², edellyttää pinta-alaperustetta käyttäen jätevesijärjestelmän mitoittamista 10 asukkaan mukaan (30m² huoneistoalaa vastaa laskennallisesti yhtä asukasta). Huoneistoalaan perustuva mitoitus on jätevesijärjestelmän suunnittelun peruslähtökohta. Jos asukkaita on kuitenkin vain kaksi henkilöä, voidaan alkuvaiheessa toteuttaa kokonaissuunnitelmasta (10 henkilölle mitoitettu järjestelmä) osa, joka vastaa kahden henkilön tuottamien jätevesien käsittelyvaatimustasoa. 4

6 3 MITÄ KIINTEISTÖNOMISTAJAN TULEE TEHDÄ? 3.1 UUDISRAKENTAMINEN Määräykset jätevesien käsittelystä koskevat välittömästi uudisrakentamista sekä niitä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjausja muutostöitä. Talousjätevesien kokoamisesta, käsittelystä ja johtamisesta on laadittava suunnitelma, joka on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet tulee olla laadittuna ennen järjestelmän käyttöönottoa. Suunnittelu vaatii osaamista ja sen hallitsevat parhaiten vesihuoltoon perehtyneet suunnittelijat, jotka tekevät tarvittavat selvitykset paikan päällä. Varminta on valita FISEpätevyyden saanut suunnittelija. Suunnitelman teossa tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (209/2011) ja erityisesti asetuksen liitteen 1 kohdissa 2A ja 2C mainittuja jätevesijärjestelmän suunnitteluun liittyviä määräyksiä ja ehtoja. Jätevesien käsittely kiinteistöllä lomake on liitteenä 1. Lomakkeen mukana tulee olla varsinainen kiinteistölle laadittu jätevesijärjestelmän suunnitelma sekä asemapiirros ja kopio peruskartasta. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi seuraavat asiat: suunnittelijan pätevyys maaperätutkimus ja maastomittaukset mitoitus (asukasmäärä ja huoneistoala) sijoitus tontille järjestelmän rakenne, toimintaperiaate ja puhdistustulos sadevesien ohjaus (ei saa ohjata järjestelmään) näytteenottomahdollisuus puhdistettujen jätevesien purkupaikka tontilla varo- ja hälytyslaitteet. 3.2 OLEMASSA OLEVAT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT Jotta viemäriverkostojen ulkopuolisesta asutuksesta aiheutuva ympäristön kuormitus todella vähenisi, ei riitä, että tehokkaita jätevesien käsittelyjärjestelmiä rakennetaan ainoastaan uudisrakentamisen yhteydessä. Asetuksen mukaan myös vanhoissa kiinteistöissä on tehtävä parannuksia, mikäli olemassa olevalla jätevesien käsittelyjärjestelmällä ei saavuteta asetettuja vaatimuksia. Olemassa olevien rakennusten jätevesijärjestelmät tulee saada asetuksen vaatimusten mukaisiksi mennessä. Kiinteistöllä tulee olla selvitys jätevesijärjestelmästä sekä jätevesijärjestelmää koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Selvitys jätevesijärjestelmästä lomake on liitteenä 2. Selvityksen perusteella asukkaat ja viranomaiset voivat arvioida, täyttääkö jätevesijärjestelmä sille asetetut uudet vaatimukset vai pitääkö jätevesien käsittelyä tehostaa ennen vuotta Selvityksessä muun muassa kuvataan kiinteistön jätevesien käsittelytapa, arvioidaan ympäristöön joutuva kuormitus sekä esitetään jätevesijärjestelmästä ne kohdat, joita pitää säännöllisesti hoitaa, huoltaa ja valvoa. Selvityksen liitteenä tulee olla asema- 5

7 piirros, johon on merkitty jätevesijärjestelmän sijainti ja jätevesien purkupaikat sekä kopio peruskartasta, johon on merkitty tontin sijainti. 3.3 KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet tulee olla laadittu niin uudisrakennusten kuin vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmille. Käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaan käytetään ja huolletaan jätevesijärjestelmää, jotta puhdistamon hyvälaatuinen toiminta olisi taattua. Huoltotoimenpiteistä, kuten säiliöiden ja saostuskaivojen tyhjentämisestä, lietteenpoisto- ja kemikaalinsyöttökerroista sekä mahdollisista näytteenottotuloksista on pidettävä kirjaa. Huoltokirjanpito on pyydettäessä esitettävä terveys- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kun kiinteistö myydään, tarvitsee uusi omistaja käyttö- ja huolto-ohjeet osatakseen hoitaa ja käyttää ostamansa kiinteistön puhdistuslaitteistoa. Lisäksi asukas voi ohjeiden perusteella tilata alan yrityksiltä helposti hoito- ja huoltopalveluja. Käyttö- ja huolto-ohjeiden tulee sisältää ohjeet koko jätevesijärjestelmälle. Vähimmäisvaatimukset erilaisille jäteveden käsittelylaitteiden käyttö- ja huolto-ohjeille on annettu valtioneuvoston asetuksessa (209/2011). Selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huolto-ohjeet säilytetään kiinteistöllä ja ne on esitettävä viranomaiselle pyydettäessä. 3.4 NURMIJÄRVEN KUNNAN VIRANOMAISET Nurmijärven kunnan rakennusvalvonta myöntää luvat jätevesijärjestelmien rakentamiseen joko rakennusluvalla tai toimenpideluvalla. Rakentaminen tulee tehdä täysin suunnitelman mukaisesti. Mikäli rakentamisen aikana huomataan, ettei rakentamista voida toteuttaa suunnitelman mukaisesti, tulee silloin ottaa välittömästi yhteyttä suunnittelijaan ja kunnan rakennusvalvontaan. Rakennusvalvonta arvioi uuden lupakäsittelyn tarpeen. Tehtävät muutokset tulee aina päivittää asemapiirrokseen ja suunnitelmaan. Mitään jätevesijärjestelmien rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin kunnan viranomaiseen on otettu yhteyttä. Kun rakennusvalvonta on myöntänyt luvan jätevesijärjestelmän rakentamiseen, saa asennustyöt aloittaa. Vastaava työnjohtaja/ kvv-vastaava seuraa jätevesijärjestelmän rakentamista ja tarkastaa järjestelmän ennen sen käyttöönottoa sekä merkitsee tekemänsä tarkastuksen jätevesijärjestelmän rakennusaikaiseen tarkastuslistaan. Tarkastuslista annetaan täytettynä rakennusvalvontaviranomaiselle käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. 4 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS JA MITOITUS Jätevesien käsittelyjärjestelmä on kokonaisuus, joka koostuu peräkkäisistä ja/tai rinnakkaisista puhdistusprosesseista. Jätevesien puhdistuksessa jätevedestä pyritään poistamaan terveydelle ja ympäristölle haitallisia aineita erilaisten mekaanisten, kemiallisten ja biologisten prosessien avulla. Hyvän toimivuuden edellytyksiä ovat asianmukaiset asennukset ja rakennustyöt, oikeat materiaalit, oikea käyttö ja riittävä huolto. Jotta puhdistusprosessien toimivuus olisi 6

8 tiedossa, on jätevesien käsittelyjärjestelmän toimintaa jatkuvasti seurattava. Mitä vähemmän vettä käytetään, sitä helpompaa on ratkaista jätevesiongelmat. Sade-, sulamisja rakenteiden kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään. Toimivuutta voivat heikentää monet asiat, joista tavallisimpia ovat seuraavat: 1. Jäteveden määrä on liian suuri eli puhdistamo on liian pieni. Esimerkiksi aiemmin talossa asunut perhe on hankkinut puhdistamon, mutta puhdistusteho ei olekaan riittävä taloon muuttavalle isommalle perheelle. 2. Hyvä puhdistamo kestää kuormitusvaihteluja, mutta jäteveden määrän vaihdellessa paljon saattaa puhdistamon teho laskea oleellisesti. 3. Jos saostussäiliöitä ei tyhjennetä tarpeeksi usein, saattaa lietettä päästä myös puhdistamoon. Saostussäiliöiden tyhjennystarvetta tulee tarkkailla säännöllisesti. 4. Puhdistamoa ei ole asennettu suoraan tai se on routanousun seurauksena vinossa. Tällöin puhdistamo kuormittuu epätasaisesti ja oikovirtauksia pääsee syntymään, jolloin puhdistusteho heikkenee. 5. Pintavesien pääsy puhdistamoon saattaa heikentää puhdistustehoa. 6. Biologinen puhdistus tarvitsee aina happea. Happea syötetään jätevesien käsittelyjärjestelmään koneellisesti tai painovoimaisesti. 7. Aina tulee varmistaa, ettei viemäriin pääse biologista prosessia tuhoavia tai toimintaa heikentäviä kemikaaleja tai nestemäisiä ongelmajätteitä, kuten liuottimia, maalin jäämiä, öljyä tai bensiiniä. Kemikaalit yms. aineet tuhoavat puhdistamon biologista hajoamista ylläpitävän pieneliöstökannan ja saattavat myös aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaraa. 8. Myös siivous-, pyykki- ja astianpesuaineet saattavat heikentää biologista toimintaa. Fosfaatittomien pesuaineiden valinta vähentää merkittävästi jäteveden fosforimäärää. Pesuaineiden yliannostelua tulee välttää. 9. Viemäriin ei saa laittaa talousjätteitä, kuten esimerkiksi perunan kuoria, ruoan tähteitä, kahvinporoja tai rasvoja. Myöskään tukkivia esineitä ei viemäriin saa laittaa, kuten tupakantumppeja tai pumpulipuikkoja. Jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee mitoittaa syntyvien jätevesien määrän, laadun ja kuormitusvaihtelun perusteella. Mitoituksen on perustuttava siihen asukaslukuun, jonka arvo saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30. Mitoituksen asukasluvun on kuitenkin oltava vähintään viisi. Karjatilojen, maitohuoneiden ja elinkeinotoiminnan mitoituksen tulee perustua tutkittuun keskimääräiseen kuormitustietoon. Majoituspalvelurakennusten jätevesien käsittelykapasiteetti on mitoitettava majoituspaikkojen enimmäismäärän mukaan. Ravitsemuspalvelurakennusten mitoituksen on perustuttava vähintään asiakaspaikkojen enimmäismäärään jaettuna kolmella. Jos jätevesijärjestelmän piirissä on sekä majoitus- että ravitsemuspalveluja, tulee näiden molempien asiakasmäärät laskea yhteen. 5 JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAIHTOEHDOT Jätevesien käsittelyvaihtoehtoja on useita. Tietoa eri menetelmistä ja niiden toimivuudesta saa muun muassa Suomen ympäristökeskuksen internetsivuilta Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton ylläpitämiltä sivuilta sekä kunnan ympäristökeskuksesta. 7

9 Jätevesien käsittelymenetelmää valittaessa paras vaihtoehto on liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon. Kannattaa myös selvittää, onko jätevedet mahdollista käsitellä yhdessä naapureiden kanssa. Mikäli tontti sijaitsee pohjavesialueella, taajaan rakennetulla alueella tai rantavyöhykkeellä, tulee aluetta koskevat jätevedenkäsittelyn erityisvaatimukset aina selvittää. Pohjavesialueet on esitetty liitteessä 3. Maaperän laatu ja korkeussuhteet on myös tärkeää ottaa huomioon jätevesijärjestelmää valittaessa. Taulukossa 3 on esitetty jätevesien eri käsittelyvaihtoehtoja. Taulukko 3. Jätevesien käsittelyvaihtoehdot Vesihuoltolaitoksen viemäröintiin liittyminen Kunnan Yksityinen vesiosuuskunta viemäriverkko Käymäläjätteen ja harmaan veden erottelu Kuivakäymälä + Käymälävedet harmaiden vesien käsittely harmaiden ve- umpisäiliöön + sien käsittely Kiinteistökohtaiset menetelmät Kaikkien jätevesien yhteiskäsittely Saostuskaivot + maaperäkäsittely + mahdollinen kemikaalikäsittely 5.1 VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRÖINTIIN LIITTYMINEN Laite- tai pienpuhdistamo Kaikki jätevedet umpisäiliöön Kannattaa aina ensin selvittää, voiko kiinteistön liittää yleiseen viemäriverkostoon. Vesihuoltolaitoksia on kunnilla ja yksityisillä vesiosuuskunnilla. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Naapureiden tai kyläkuntien kannattaa miettiä yhteistä viemäröintiä. Yhteistä vesija viemäröintihanketta varten voidaan perustaa osuuskunta. Vesihuoltolaitoksen viemäröintiin liittymisen etuja: liittyminen ratkaisee jätevesien käsittelypulmat, yhteishankkeessa kustannukset voidaan jakaa, vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamossa jätevedet käsitellään hyvin ja yhteishankkeille on helpompi hakea taloudellista tukea. Kannattaa kuitenkin huomata, että kustannuksiin vaikuttavat maaston muodot, maaperän laatu tai pitkät etäisyydet. 5.2 KIINTEISTÖKOHTAISET MENETELMÄT Kiinteistökohtaisia menetelmiä on monia erilaisia. Kaikki jätevedet voidaan puhdistaa yhdessä tai käymäläjäte voidaan erottaa muista jätevesistä esimerkiksi ottamalla kuivakäymälä käyttöön tai johtamalla käymälävedet umpisäiliöön (kaksoisviemäröinti). Viemäröintilinjat suositellaan toteutettaviksi aina uudisrakentamisessa kaksoisviemäröintinä, vaikka käymälävedet ja pesuvedet käsiteltäisiinkin yhdessä. Täten käymälävesille sekä astianpesukonevesille rakennetaan oma jätevesilinjansa ja harmaille vesille oma linja. Viemärilinjat yhdistetään vasta rakennuksen ulkopuolella, jonka jälkeen ne voidaan johtaa samaan jätevesien käsittelyjärjestelmään. Näin viemäröinti on mahdollista muuttaa haluttaessa vielä myöhemmin kaksoisviemäröinniksi, mikäli yhteiskäsittelystä aiheutuu ongelmia. Taulukossa 4 on esitetty esimerkkejä erilaisten kiinteistöjen jätevesien käsittelyvaihtoehdoista, kun vesihuoltolaitoksen viemäröintiin liittyminen ei ole mahdollista. 8

10 Taulukko 4. Erilaisten kiinteistöjen jätevesien käsittelyvaihtoehtoja Kiinteistö Käsittely ympärivuotinen asunto kiinteistökohtaiset tai muutaman kiinteistön yhteiset menetelmät kiinteistö tärkeällä pohjavesialueella (liite 3) jätevesiä ei käsiteltynäkään saa johtaa maaperään. Joko ne on tiiviin varastoinnin jälkeen toimitettava muualla puhdistettaviksi tai purettava pohjavesialueen ulkopuolelle loma-asunto, vesipumpulla kiinteistökohtaiset menetelmät ympärivuotinen asunto tai loma-asunto rantaalueella saunarakennus kantovedellä 9 otettava yhteyttä terveydensuojeluun tai ympäristönsuojeluun imeytyskaivo tai -kuoppa Jätevesijärjestelmää ja valitun järjestelmän paikkaa valittaessa tulee ottaa myös huomioon erilaiset suoja-alueet tontilla. Taulukossa 5 on esitetty suojavyöhykkeiden pituuksia eri kohteisiin. Taulukko 5. Suojavyöhykkeitä viemäröintijärjestelmästä Kohde Kohteen ja viemäröinnin minimivälimatka talo 5 m vesistö 30 m (saunasta 20 m) talousvesikaivo m vedenottamo 200 m pohjavesi 0,5 m kun suodatetaan 2 m kun imeytetään kallion pinta 1 m tontin raja 5 m tie (ei omalla tontilla) 5 m Jätevesijärjestelmästä tuleva purkuputki suositellaan johdettavaksi aina kivipesään/ sepelikerrokseen. Esimerkiksi pienpuhdistamosta tulevassa purkuvedessä saattaa olla suuria määriä bakteereja sekä viruksia. Kivipesän tehtävä on poistaa purkuveteen jääneet bakteerit ja virukset. Valitussa jätevesijärjestelmässä puhdistunut jätevesi voidaan imeyttää kivipesän läpi maahan, mikäli maaperätutkimukset osoittavat maan olevan hyvin vettä läpäisevää. Puhdistunut jätevesi voidaan myös johtaa omalla maalla olevaan avoojaan. Omalla maalla sijaitsevasta avo-ojasta tulee olla riittävä etäisyys rajaan. Jos jätevesi suunnitellaan johdettavaksi rajaojaan, tulee naapurilta olla kirjallinen suostumus. Tieojaan ei jätevettä suositella johdettavaksi, mutta mikäli se jää ainoaksi vaihtoehdoksi, tulee jätevedet johtaa kivipesän kautta tieojaan ja tien huollosta vastaavilta saada kirjallinen suostumus. Jätevettä ei saa edes puhdistuneena johtaa pohjavesialueelle päin, vaan se tulee aina johtaa pohjavesialueelta poispäin. Saostussäiliöt Kaikkien pienpuhdistamoiden toiminnalle on olennaista toimivat saostussäiliöt ja niiden normaali hoito. Saostussäiliöitä (saostuskaivoja) tarvitaan yleensä kiinteistökohtaisten jä-

11 tevesien esikäsittelymenetelmäksi. Saostussäiliöt eivät riitä pelkästään varsinaiseksi jäteveden käsittelyjärjestelmäksi. Saostussäiliöt ovat kuitenkin tärkeitä, sillä ne poistavat merkittävän osan jäteveden kiintoaineesta. Saostussäiliössä jäteveden kiinteä aines laskeutuu pohjalle lietteeksi ja vettä kevyemmät aineet nousevat pinnalle. Kelluvien ja laskeutuvien ainesten poistaminen estää varsinaisen järjestelmän tukkeutumisen. Saostussäiliöt tulee puhdistaa pohjalietteestä ja pintarasvasta, jotta varsinainen järjestelmä ei tukkeudu. Saostussäiliöiden tyhjennysväli riippuu kiinteistön jätevesijärjestelmän mitoituksesta ja kiinteistön käyttöasteesta. Jätevesijärjestelmän toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi saostussäiliöt on suositeltavaa tyhjentää vähintään kaksi kertaa vuodessa. Saostussäiliöiden liete kuljetetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Puhdistuksen yhteydessä tulee samalla tarkastaa, että saostussäiliöiden tulo- ja lähtöputket sekä T-haarat ovat auki. Kun kaikki jätevedet on mahdollista käsitellä yhdessä, tulee saostussäiliön olla aina kolmiosainen ja kokonaistilavuudeltaan vähintään 2,5 m 3 :n kokoinen. Pienempi tilavuus saattaa riittää, mikäli laitevalmistajat takaavat riittävyyden. Ensimmäisessä osassa tulee olla yli puolet saostussäiliöiden kokonaistilavuudesta. Mikäli käymälästä syntyvät jätevedet pystytään käsittelemään erillään harmaista vesistä, riittää pelkille pesuvesille kaksiosainen saostussäiliö. Tällöin kokonaistilavuuden tulee olla vähintään 1,5 m 3. Saostussäiliöt tulee sijoittaa kiinteistölle siten, että loka-auto pääsee esteettömästi tyhjentämään ne tarvittaessa myös talviaikana KÄYMÄLÄJÄTTEEN JA HARMAAN VEDEN EROTTELU Suurin osa jäteveden fosforista ja typestä on peräisin virtsasta ja ulosteista. Jätevesien käsittely on helpompaa, jos käymäläjäte erotellaan pesu- eli harmaista jätevesistä. Harmaissakin vesissä on paljon orgaanista ainetta, jota pitää vähentää tehokkaasti. Harmaat vedet voidaan periaatteessa käsitellä samoin menetelmin kuin muutkin asumisjätevedet, mutta niiden käsittelyjärjestelmä on käymälävesien käsittelyä yksinkertaisempi. Kuivakäymälä + harmaiden vesien käsittely Kuivakäymälöitä on useita malleja. Toiset erottelevat virtsan, toisissa kaikki jätteet menevät samaan säiliöön. Yleisimpiä kuivakäymälämalleja ovat kompostikäymälät, joita on tarjolla suur-, keskisuuri- ja piensäiliöllisiä sekä monilokerollisia. Lisäksi löytyy pikakomposti-, suorakomposti- ja haihdutuskäymälöitä sekä vettä käyttäviä erottelevia ja virtsan puhtaana erottelevia käymälöitä. Useimmat mallit perustuvat kompostointiin, mutta myös muita kuivakäymälämalleja on tarjolla, kuten sähkö-, alipaine- ja polttokäymälöitä sekä kemiallisia, paketoivia ja jäädyttäviä käymälöitä. Kompostikäymälä on suositeltava käymälätyyppi haja-asutusalueella. Se toimii samalla periaatteella kuin kompostori. Kompostikäymälässä uloste maatuu yhdessä kuivikkeen kanssa kompostilannoitteeksi. Kompostikäymälän prosessi on kuitenkin hitaampi ja monimutkaisempi kuin talousjätekompostissa. Moderni kuivakäymälä voidaan asentaa vanhaankin taloon. Kompostikäymälää harkittaessa on otettava huomioon, että toimiakseen kompostikäymälät vaativat hoitamista. Hyvin toimiva kompostikäymälä on vedetön, hajuton ja hygieeninen jätehuoltojärjestelmä. 10

12 Kompostikäymälässä ammoniakki ja rikkivety aiheuttavat helposti voimakkaan käymälähajun, joka täytyy tuulettaa pois. Tuuletusputki tulee tämän vuoksi vetää ylös läpi katon, jotta haju saataisiin vähenemään myös ulkona. Tuuletusputken kautta tapahtuva sähköllä varmistettu ilmankierto pitää käymälän täysin hajuttomana. Käymälän ilmankierron tulee olla jatkuvasti toiminnassa, myös yöaikaan. Kuvassa 2 on esitetty esimerkki kuivakäymälän tuuletusputkesta. Kuva 2. Esimerkki kuivakäymälän tuuletusputkesta Kuivakäymälän etuna on, että pelkkien harmaiden vesien käsittely on yksinkertaista ja kuivakäymälän käyttö on edullista. Kannattaa kuitenkin huomioida, että käymälätyypin valinta vaatii aina asiantuntemusta. Käymälä on myös sijoitettava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, ettei käymälästä aiheudu terveyshaittaa. Käymäläjätettä saa kompostoida tarkoitukseen suunnitellussa kompostointilaitteessa ja kompostoinnissa on noudatettava terveydensuojeluviranomaisen ohjeita. Käymäläjätteen kompostoinnin aloittamisesta tulee aina tehdä ilmoitus terveydensuojeluun. Nurmijärven kunnan terveydensuojelujärjestyksen (terveyslautakunta ) mukaan umpisäiliö- ja saostuskaivolietteen kompostointi on kielletty, jollei kompostointi tapahdu erikseen rakennetussa ja hyväksytyssä käsittelylaitoksessa. Ns. raaka-sakokaivolietteen levittäminen pelloille on kielletty. Terveydensuojeluviranomainen voi erityisestä syystä ja määräämillään ehdoilla hyväksyä kompostoinnin kiinteistöllä kiinteistönomistajan erillisestä hakemuksesta. Mikäli kuivakäymälä valitaan vesikäymälän sijaan, tulee harmaille vesille rakentaa oma käsittelyjärjestelmänsä, esimerkiksi maasuodatin tai biosuodin. Kuvassa 3 on esitetty kuivakäymälä ja harmaiden vesien käsittely maasuodattimessa. Lisätietoja kompostikäymälöistä voi kysyä laitevalmistajilta, kunnan ympäristökeskuksesta ja Käymäläseura Huussi ry:stä (www.huussi.net). 11

13 Kuva 3. Kuivakäymälä ja harmaiden vesien käsittely Käymälävedet umpisäiliöön + harmaiden vesien käsittely Yhtenä kaksoisviemäröinnin vaihtoehtona on, että käymälävedet kootaan umpisäiliöön, josta ne kuljetetaan loka-autolla jätevedenpuhdistamolle ja harmaille vesille rakennetaan oma käsittelyjärjestelmänsä, esimerkiksi maasuodatin tai biosuodin. Uudisrakentamisessa myös astianpesukoneen vedet tulee johtaa umpisäiliöön kaksoisviemäröinnissä, sillä astianpesukoneessa käytettävät kemikaalit saattavat tuhota maasuodattimen puhdistustehoa ylläpitävän pieneliöstökannan. Käymälävesien umpisäiliöön erottelun etuna on, ettei käymälävesien käsittely aiheuta paikallisia ongelmia. Pelkkien harmaiden vesien käsittely on myös yksinkertaisempaa kuin käymälävesiä sisältävän jäteveden käsittely. Umpisäiliö on tyhjennettävä ajoissa ja jätevesi on kuljetettava käsittelyä varten kunnan jätevedenpuhdistamolle. Kuvassa 4 on esitetty käymälävesien johtaminen umpisäiliöön ja harmaiden vesien käsittely maasuodattimessa. Kuva 4. Käymälävedet umpisäiliöön ja harmaiden vesien käsittely Harmaat vedet eli pesuvedet voidaan käsitellä maasuodattimen lisäksi myös harmaiden vesien käsittelyyn tarkoitetussa laitepuhdistamossa. Panospuhdistamot ovat liian järeitä pelkkien pesuvesien puhdistamiseen, mutta erilaiset biosuotimet ovat hyvä vaihtoehto maaperäkäsittelylle. Biosuotimessa jäteveden lika-aineita "syövä" mikrobikasvusto kasvaa 12

14 suodinmateriaalin esim. kiven, muovin tai kuidun pinnalle. Biosuotimet poistavat hapekkaissa oloissa hyvin orgaanista ainesta, mutta niiden ravinteiden sitomiskyky on vaatimaton. Biosuodin tarvitsee maaperäkäsittelyä vähemmän tilaa, mutta vaatii tiiviimpää prosessin tarkkailua ja suodinmateriaalin vaihtoa tai puhdistusta laitteesta riippuen vähintään vuosittain KAIKKIEN JÄTEVESIEN YHTEISKÄSITTELY Kun sekä wc- että harmaita vesiä puhdistetaan yhdessä, tavallisimmat menetelmät hajottavat orgaanista ainetta ja sitovat fosforia suodatinaineella tai saostuskemikaalilla. Kaksi tärkeintä puhdistusmenetelmää ovat maasuodatin sekä laitepuhdistamo. Ennen puhdistusprosessia tulee jätevedet johtaa vähintään kolmiosaisen saostuskaivon kautta. Kolmantena vaihtoehtona on johtaa kaikki jätevedet umpisäiliöön. Maaimeytyskenttää ei Nurmijärvellä suositella rakennettavaksi, sillä vain harvoin maaperä on imeytykseen sopivaa. Vaarana on myös pohjavesien pilaantuminen, sillä ongelmana on, ettei imeytyskentän toimivuutta voida varmistaa näytteenotoin. Maaimeytyskentän välittömään läheisyyteen tulisikin rakentaa tarkkailuputki pohjaveteen, mutta se luo itsessään uusia riskejä pohjaveden suojelun kannalta. Maasuodatin Maasuodatin on maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään kaksi- tai kolmiosaisessa saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun suodatuskerroksen läpi. Jos tontti on esimerkiksi kallioinen ja maaaineskerros on ohut, voi maasuodattimen rakentaa pengerrettynä. Maasuodattimen puhdistusteho perustuu pieneliöstön biologiseen hajotustoimintaan. Puhdistava pieneliöstökanta syntyy suodatinkerrokseen. Jos uudisrakentamisessa käymälävedet johdetaan umpisäiliöön ja maasuodattimeen johdetaan ainoastaan harmaat jätevedet, tulee myös astianpesukoneen vedet johtaa umpisäiliöön, sillä astianpesukoneessa käytetyt kemikaalit saattavat tuhota maasuodattimen pieneliöstökannan. Maasuodattimen käsittelyjärjestelmään kuuluvat kaksi- tai kolmiosainen saostussäiliö, jakokaivo, maasuodatin sekä kokoomakaivo. Jakokaivon tehtävänä on johtaa saostussäiliöstä lähtevät jätevedet tasaisesti jokaiseen imeytysputkeen. Maasuodatin tehdään ojamaiseen tai laajempaan kaivantoon, joka täytetään kerroksittain eri tavoin läpäisevillä sepeli- ja hiekkalajitteilla tai tehdasvalmisteisella suodatinmateriaalilla. Suodattimeen rakennetaan kaksi putkikerrosta, imeytys- ja kokoomaputkistot. Maasuodattimessa ei saa käyttää kokoomaputkiston sijaan salaojaputkea. Mikäli maaperätutkimukset osoittavat maan olevan hyvin vettä läpäisevää, tulee suodatin tiivistää pohjalta ja ympäriltä niin, ettei jätevettä imeydy maahan. Puhdistunut jätevesi kerääntyy kokoomaputkistoon, mistä se johdetaan kokoomakaivon kautta edelleen omalla maalla olevaan avo-ojaan tai maastoon. Maasuodattimen ohjepiirustus on liitteenä 4. Suodattimen fosforinpoistoa voidaan tehostaa kemikaalilla, jos kiinteistön kaikki jätevedet käsitellään saostuskaivojen jälkeen maasuodattimessa. Kuvassa 5 on esitetty kaikkien jätevesien johtaminen maasuodattimeen ja fosforikaivoon. Maasuodatuskentän fosforinpoistoa voidaan tehostaa fosforikaivoon syötetyn kemikaalin avulla tai fosforin 13

15 poistoa tehostava aine voidaan myös rakentaa omana kerroksena maasuodatuskenttään. Näytteenotto tapahtuu kokoomakaivosta tai fosforikaivosta. Kuva 5. Kaikkien jätevesien johtaminen maasuodattimeen Maasuodatin on pitkäaikainen ja oikein hoidettuna luotettava menetelmä ja sen etuna on helppohoitoisuus. Suodattimen hiekat tulee kuitenkin vaihtaa vähintään 15 vuoden välein. On myös mahdollista rakentaa heti perustusvaiheessa kaksi maasuodatuskenttää vierekkäin. Tällöin ensin käytössä ollut suodatuskenttä voidaan jättää lepäämään ja johtaa jätevedet toiseen maasuodatuskenttään. Myös tehdasvalmisteinen suodatinmateriaali joudutaan ajoittain uusimaan. Maasuodatin edellyttää ammattitaitoista suunnittelua ja rakentamista, eri kerrosten kiviaineksen raekoot on tunnettava hyvin. Jos saostuskaivoja ei tyhjennetä tarpeeksi usein, voi suodatin tukkeutua. Fosforikaivomassat Käytetty fosforikaivomassa poistetaan joko imuautolla tai nostamalla suodatinkasetti säkkeineen pois. Fosforikaivomassan vaihtamisesta kannattaa tehdä huoltosopimus tuotetta toimittavan urakoitsijan kanssa. Huoltoon voi kuulua esim. suodatinkasetin vaihto asiakkaan kaivossa, kuljetukset sekä kasetin poisvieminen säännöllisin väliajoin. Kiinteistön omistajan ei tällöin tarvitse huolehtia fosforikaivon suodatusmassan käsittelystä. Fosforikaivomassan voi käyttää omalla kiinteistöllä maanparannusaineena. Kyseessä on kuitenkin noin 1000 kg ravinnepitoista fosforikaivomassaa, joten kiinteistöllä ei välttämättä ole paikkaa mihin niin suuren määrän sijoittaa. Fosforikaivomassan käytössä on huomioitava mm. kiinteistön talousvesikaivon sijainti, etäisyys läheisestä vesistöstä ja tontin rajasta. Jos fosforikaivossa on nestettä, voidaan se tyhjentää saostuskaivojen kanssa samaan aikaan ja neste toimitetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Fosforikaivomassaa (rakeita ym.) ei saa toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle. Fosforikaivomassan voi toimittaa Metsä-Tuomelan jäteasemalle, mutta massan kaatopaikkakelpoisuus tulee selvittää ennen jäteasemalle toimittamista. Ennen fosforikaivomassojen tuomista jäteasemalle tulee ottaa yhteys laitosvastaavaan ja sopia massojen toimittamisesta ja vastaanotosta. 14

16 Maasuodatinkentän vanhat massat (hiekat) Jos tontilla on tilaa, vanhan kentän voi jättää ns. lepäämään ja rakentaa uuden kentän viereen. Vanhan kentän voi tällöin ottaa käyttöön myöhemmässä vaiheessa. Kiinteistöä rakennettaessa on myös mahdollista rakentaa tontille kaksi maasuodatinkenttää, jotka ovat vuorollaan käytössä. Jos maasuodatinkentän uusiminen tulee ajankohtaiseksi, tulee vanhat massat toimittaa Metsä-Tuomelan jäteasemalle. Maasuodatinkentän maamassoja ei lueta ongelmajätteeksi tai pilaantuneeksi maaksi. Maasuodatinkentän massojen hinnoittelu on jätteenkäsittelytaksan mukainen. Pienpuhdistamo Pienpuhdistamo on jäteveden käsittelyjärjestelmä, jonka toiminta perustuu jäteveden mekaaniseen, kemialliseen ja biologiseen käsittelyyn. Laitteet sisältävät jäteveden esikäsittelyosan, varsinaisen puhdistusprosessiosan sekä mahdollisesti erillisen fosforinpoistojärjestelmän. Jäteveden puhdistaminen perustuu biologiseen prosessiin, jossa jäteveden bakteerit ja muut pieneliöt hajottavat orgaanista ainesta. Fosfori puolestaan saostetaan usein kemikaalilla. Kuvassa 6 on esitetty esimerkki pienpuhdistamon toimintaperiaatteesta. Kuva 6. Esimerkki pienpuhdistamon toimintaperiaatteesta Hyvin suunniteltu ja toteutettu laitepuhdistamo hajottaa tehokkaasti orgaanista ainetta, jos puhdistamoa käytetään ja huolletaan oikein. Puhdistamo voidaan sijoittaa monenlaiseen paikkaan, koska maaperän tai maaston laatu eivät vaikuta menetelmän toimivuuteen. Puhdistamon etuna on myös sen pieni koko. Jätevesiasetus (209/2011) edellyttää, että jätevesien käsittelyjärjestelmään tulevasta ja siitä lähtevästä jätevedestä voidaan ottaa edustavia näytteitä. Pienpuhdistamon perään tuleekin asentaa näytteenottokaivo. Puhdistamon puhdistusteho ei ole välttämättä heti asennuksen jälkeen hyvä, vaan puhdistamon käynnistäminen saattaa viedä aikaa. Laitepuhdistamo ei yleensä sovi sellaisiin talouksiin, joissa jätevettä syntyy vain osan aikaa vuodesta, kuten esimerkiksi kesämökeille. Puhdistamosta tulevassa purkuvedessä saattaa olla suuria määriä bakteereja sekä viruksia, joten puhdistamon jälkeen suositellaan asennettavaksi kivipesää. Jotta puhdistamo toimii tehokkaasti, vaatii se kiinteistön omistajalta jatkuvaa ja säännöllistä huoltoa. Suositeltavaa on, että puhdistamon ympärille rakennettaisiin suoja, jotta talvella puhdistamon huolto on vaivattomampaa. 15

17 Lietepussin käsittely Markkinoilla on useita jätevesijärjestelmiä, pääasiassa panospuhdistamoita, joissa liete kertyy ns. lietepussiin tai saostuskoriin. Jätevesijärjestelmän ylijäämälietteen voi kompostoida kiinteistöllä, mutta siinä tulee noudattaa seuraavia ohjeita. Lietettä ei saa laittaa sekajätteen sekaan. Tyhjennys voidaan myös tehdä loka-autolla, jos lietepussin/saostuskorin käsittely ei kiinteistöllä onnistu. Pussia, jossa liete sijaitsee, ei saa toimittaa jätevedenpuhdistamolle. Lietepussin vaihdon yhteydessä tulee käyttää suojakäsineitä ja pestä kädet lietepussiin tai kompostiin koskemisen jälkeen. Jätevesijärjestelmän lietteiden kompostoinnista kiinteistöllä tulee tehdä ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Lietepussi tulee vaihtaa riittävän usein. Lietepussin voi toimittaa Metsä-Tuomelan jäteasemalle erityisjätteenä, jonka hinta määräytyy jätteenkäsittelytaksan mukaisesti. Lietepussia toimitettaessa Metsä-Tuomelaan, tulee henkilökunnalle ilmoittaa selvästi mistä jätteestä on kyse. Lietteen kompostointi Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaan (5 ) komposti on sijoitettava, hoidettava ja rakennettava niin, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kompostia ei saa sijoittaa viittätoista (15) metriä lähemmäs talousvesikaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta viittä (5) metriä lähemmäs tontin rajaa. Kompostin sijoittamisessa tulee kiinnittää huomiota myös maaston muotoihin. Jätevesijärjestelmän ylijäämälietteen kompostointi tulee suorittaa tiiviissä, lämpöeristetyssä vähintään 600 litran kompostorissa riittävän etäällä talousvesikaivosta. Ulosteperäisen jätteen kompostointi edellyttää lisäksi jälkikompostointia. Kompostoinnissa tulee käyttää tukiainetta esim. turpeen ja hakkeen seosta. Tukiainetta on hyvä lisätä kompostiin aina, kun lisää sinne jätettä. Kompostorista poistettu raakakomposti vaatii jälkikompostoinnin. Sopiva aika jälkikompostoinnille on yksi vuosi. Se varmistaa, että komposti on hygieenistä. Jälkikompostoinnin voi tehdä ns. aumassa eli kasassa kompostorin vieressä tai siihen varatussa kehikossa. Jälkikompostoinnissa kompostia ei saa päästää kuivumaan ja se on hyvä suojata sateen huuhtoumilta. Kiinteistöllä kompostoitua lietettä ei suositella käytettäväksi ruokamultana vaan esim. kukkapenkeissä tai muussa viherrakentamisessa, koska ulosteperäinen komposti saattaa jälkikompostoinnin jälkeen sisältää viruksia ja bakteereita. Umpisäiliö Umpisäiliö on vesitiivis, eikä siitä ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Umpisäiliö on ensisijaisesti tarkoitettu talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen. Umpisäiliön täyttyessä se tyhjennetään ja jätevesi kuljetetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliön tulee olla vähintään 5 m 3 :n kokoinen ja se on varustettava täyttymistä osoittavalla hälytyslaitteistolla. Umpisäiliö kannattaa lisäksi varustaa miesluukulla, joka helpottaa säiliön huoltoa ja hoitoa. Umpisäiliöksi ei käy esimerkiksi vanha öljysäiliö tai muut vastaavat säiliöt. Kuvassa 7 on esitetty saostussäiliön ja umpisäiliön ero. 16

18 Kuva 7. Saostussäiliö ja umpisäiliö (Hyvä jätevesien käsittely opas) VAPAA-AJAN ASUNNOT Ympärivuotisessa käytössä olevan vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmän tulee täyttää samat vaatimukset kuin omakotitalojen järjestelmät. Nurmijärven rakennusjärjestyksen (kunnanvaltuusto ) mukaan ranta-alueilla vesikäymälän rakentaminen loma-asuntoon on kiellettyä, jollei asemakaavassa tai ranta-asemakaavassa ole toisin määrätty ja jollei siihen muutoin ole erityistä syytä. Muutoin vapaa-ajan asuntojen vesikäymälää koskevat samat säännökset kuin omakotitaloja. Myös vapaa-ajan asuntojen jätevesijärjestelmää suunniteltaessa tulee ottaa aina huomioon suojaetäisyydet kaivoihin ja vesistöön. Ympäristönsuojelulaki (86/ b Jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus) ei salli jätevesien päästämistä suoraan vesistöön, vaikka niiden määrä olisi vähäistä. Jätevedet voidaan kuitenkin johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vapaa-ajan asuntojen varustetaso vaikuttaa siihen, katsotaanko syntyvien jätevesien määrä vähäiseksi. Esimerkiksi saunarakennus, jossa ei ole painevettä vaan vesi kannetaan, voidaan katsoa kiinteistöksi, jossa jätevesiä syntyy hyvin vähän. Tällöin jätevesien käsittelyjärjestelmänä voidaan käyttää imeytyskaivoa tai -kuoppaa, joka on varustettu tuuletusputkella. Imeytyskaivoa tai -kuoppaa käytettäessä maaperän tulee olla hyvin vettä läpäisevää. Pelkkien pesuvesien esikäsittelyyn saattaa riittää imeytyskaivo, mutta mikäli käsitellään pesu- ja tiskivesiä, tarvitaan lisäksi yksi- tai kaksiosainen saostuskaivo, vaikka kyseessä olisikin kantovesi. Pelkkä saostuskaivo ei ole riittävä jätevesienkäsittelyjärjestelmä, sillä saostuskaivo ei pidätä mitään veteen liuenneita ravinteita. Rannalle rakennettaessa voidaan mahdollisesti asentaa "pumppukaivo", mikäli kiinteistössä on sähköt ja mikäli saunavettä syntyy vain vähän. Käytännössä asennetaan isohko tukeva säiliö saunan alle, johon jätevedet johdetaan. Säiliöstä jätevedet voidaan pumpata uppopumpulla esimerkiksi takamaastoon ja imeyttää siellä, edellyttäen, että saunan takana metrin päässä on irtomaakerroksia. Imeyttämisessä voidaan hyödyntää eri valmistajien ns. saunakaivoja. Valmiin tehdaspaketin kaivon koko valitaan aina valmistajan ohjeiden mukaan. Mikäli sähköjä ei ole tai jos takamaastossa ei ole irtomaakerroksia, voidaan tontille mahdollisesti asentaa teollisesti valmistettu maasuodatinyksikkö. Yhtenä vaihtoehtona on rakentaa saunan viereen betoni- 17

19 renkaista hiekkasuodatinkaivo, jonka hiekat tulee pystyä vaihtamaan. Maahan johdettavat jätevedet eivät saa sisältää käymälävesiä. 6 KUSTANNUKSET Jätevesijärjestelmän kustannukset muodostuvat suunnittelusta, materiaaleista, rakentamisesta sekä käytöstä ja hoidosta. Kustannukset tulisi aina laskea koko järjestelmän elinkaarelle eikä vain pelkälle kertainvestoinnille. Vakinaisen asunnon ja korkeatasoisesti varustetun vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmän uudisrakentaminen tai täydentäminen maksaa suunnittelukustannuksineen keskimäärin euroa, vaihdellen euron välillä. Suurimmalla osalla Suomen vapaa-ajan asunnoista on vaatimaton varustelutaso eikä vesikäymälää, jolloin kustannukset jäävät vähäisiksi, euroon. Kokonaiskustannuksiin ei vaikuta ainoastaan valittu puhdistusjärjestelmä, vaan myös milloin järjestelmä asennetaan tai rakennetaan ja kuka asennuksen ja rakennuksen tekee. Rakentajan asiantuntemus ja rakennetun tai asennetun järjestelmän tuntemus sekä tarkkuus rakennusvaiheissa ja oikeat materiaalit ovat hyvän lopputuloksen edellytyksiä. Oikea mitoitus, huolellisuus rakennettaessa ja oikeat materiaalit takaavat järjestelmän pitkäaikaisen ja häiriöttömän toiminnan ja laskevat näin järjestelmän kokonaiskustannuksia. Kannattaa muistaa, että kunnollinen jätevesijärjestelmä lisää kiinteistön arvoa. 7 AVUSTUKSET Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää avustusta kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai viemäriverkostoon liittymiseen haja-asutusalueella. Avustusta myönnetään korkeintaan 35 % hyväksytyistä kustannuksista ja sitä voi hakea omalta kotikunnalta. Avustuksen myöntämisessä huomioidaan hakijan tulot ja varallisuus. Kiinteistöä tulee käyttää ympärivuotiseen asumiseen ja siinä on asuttava viisi vuotta avustuksen saamisen jälkeen. Kotitalousvähennystä myönnetään jätevesijärjestelmän rakennus- ja asennuskustannusten työn osuudesta ympärivuotisessa käytössä oleville kiinteistöille. Alueelliset ympäristökeskukset myöntävät valtion vesihuoltoavustusta pääasiassa vesihuollon yhteishankkeille, kuten vesiosuuskunnille. Avustukset ovat viime vuosina olleet % kustannuksista. 18

20 8 LISÄTIETOJA Lisätietoja vesihuollosta, jätevesijärjestelmistä sekä jätevesien käsittelyyn ja suunnitelmaan liittyvistä asioista antavat jätevesijärjestelmiä koskevan yleisen neuvonnan osalta ympäristöterveystarkastaja p rakennus- ja toimenpideluvan osalta rakennustarkastaja p ja tarkastusinsinööri p vesiosuuskuntien osalta hankekoordinaattori p LÄHDEAINEISTO Valtioneuvoston asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 196/2011, luku 3a Vesihuoltolaki 119/2001. Finlex lainsäädäntö. Ei päivitystietoja. Haja-asutuksen jätevedet. Suomen ympäristökeskus. Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto. FISE-päteviä suunnittelijoita HaVeSu ry Nurmijärven kunnan terveydensuojelujärjestys, terveyslautakunta , voimaantulo Nurmijärven rakennusjärjestys, valtuusto , voimaantulo

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA NURMIJÄRVEN KUNTA SISÄLLYS JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA 1 JÄTEVESI 2 2 VALTIONEUVOSTON ASETUS 542/2003 4 3 MITÄ KIINTEISTÖNOMISTAJAN TULEE TEHDÄ? 5

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista:

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 2282 1. JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Liite I Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 1) saostussäiliö (saostuskaivo), jolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto Saapunut PL 7 04131 SIPOO Lupanumero Hakija Nimi Puhelin kotiin / työhön Postiosoite Suunnittelija Nimi Puhelin

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

4) sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä;

4) sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä; 1 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003) Haja-asutusalueelle rakennettavan

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Nyt kun Karhoismajan vesireittien järvien veden laatua ollaan parantamassa, on yksi tärkeä tekijä kiinteistöiltä tulevan kuormituksen vähentäminen. Kuormituksella

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011. 209/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011. 209/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011 209/2011 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Annettu Helsingissä 10 päivänä

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Jätevesien käsittelyn tavoitteena Länsi-Turunmaalla on vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen estäminen ja naapureille

Lisätiedot

SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA

SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA Haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön, joka ei voi liittyä kunnan viemäriverkostoon, tulee järjestää syntyvän jäteveden

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

hyvä jätevesien käsittely

hyvä jätevesien käsittely hyvä jätevesien käsittely Nyt on aika panna jätevesien käsittely kuntoon hajaasutusalueilla. Hyvän puhdistuksen ansiosta vesien virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat ja järvien rehevöityminen hidastuu.

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2003 Ympäristöministerin esittelyn mukaisesti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista:

Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista: HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJEET Mikäli kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella, eikä liittyminen kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon ole mahdollista, tulee kiinteistöllä syntyvän

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

hyvä jätevesien käsittely

hyvä jätevesien käsittely hyvä jätevesien käsittely Nyt on aika panna jätevesien käsittely kuntoon hajaasutusalueilla. Hyvän puhdistuksen ansiosta lähiympäristön tila ja vesien virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat sekä järvien

Lisätiedot

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1 Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Tulosta: Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vanhat kiinteistöt. JOHDANTO

Lisätiedot

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

B) TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ

B) TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ JA SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMENPIDELUPAHAKEMUS Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän muuttaminen MRL 126, MRA 62 Viranomaisen merkintöjä Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojelu PL 20 02401 KIRKKONUMMI Saapumispäivä Lupanumero

Lisätiedot

Sivu 1. MRL-lupa nro:

Sivu 1. MRL-lupa nro: Sivu 1 Mikkelin seudun 2012 Selvitys ypäristöpalvelut jätevesijärjestelästä PL 167 50101 Mikkeli Käsittelytiedot: JV-kanta nro: LIMS-kohde nro: Täyttöohjeet takasivulla MRL-lupa nro: 1. RAKENNUS- Kunta

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus

Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY KOULUTUSTILAISUUS Kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus Suunnittelu Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuuteen vaikuttavat useat eri tekijät.

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje on tarkoitettu kaikille, jotka rakentavat uudisrakennusta tai korjaavat jo

Lisätiedot

TEHOSTETTU MAAPERÄKÄSITTELY; KÄYTTÖOHJE

TEHOSTETTU MAAPERÄKÄSITTELY; KÄYTTÖOHJE Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2011 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro 21.10.2005/SAp o:\m\2005ohjeet ja lomakkeet TOIMENPIDELUPAHAKEMUS Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän muuttaminen MRL 126, MRA 62 Viranomaisen merkintöjä Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojelu PL 20

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittely

Haja-asutuksen jätevesien käsittely Haja-asutuksen jätevesien käsittely Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 3 : Talli, navetta, lantasäiliö, käymälä tai muu sellainen laitos on niin tehtävä, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa.

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Selvitys jätevesien johtamisesta

Selvitys jätevesien johtamisesta Selvitys jätevesien johtaisesta 1. Kiinteistönhaltija Nii jakeluosoite, postinuero ja -toiipaikka Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä valvontaviranoaiselle OSYT 2015 puhelinnuero

Lisätiedot

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 :

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 : YHTEENVETO JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMASTA Toiitetaan suunnitelan yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan Saapunut / pvä: Uusi jätevesijärjestelä Vanhan jätevesijärjestelän uusiinen Rakennuslupanuero:

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? Jokaisella kiinteistöllä pitäisi olla, Selvitys jätevesijärjestelmästä Lomake saatavissa kunnalta, liitteeksi asemapiirros jätevesijärjestelmän sijainnista.

Lisätiedot

Ympäristönsuojelumääräykset, LIITTEET. LIITE 3, Sivu 1/6

Ympäristönsuojelumääräykset, LIITTEET. LIITE 3, Sivu 1/6 LIITE 3, Sivu 1/6 LIITE 3, Sivu 2/6 LIITE 3, Sivu 3/6 LIITE 3, Sivu 4/6 LIITE 3, Sivu 5/6 LIITE 3, Sivu 6/6 Ohje käymälöistä suurissa yleisötilaisuuksissa LIITE 4 Suuressa yleisötilaisuudessa on oltava

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA

OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Ympäristötoimi 2012 OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA SISÄLLYSLUETTELO: 1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen HANKERAPORTTI Anna Tuominen ja Janne Asukas Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

BioBox XL n asennus, hoito, huolto

BioBox XL n asennus, hoito, huolto 650 BioBox XL n asennus, hoito, huolto Kiitos, että valitsit Biobox XL puhdistamon puhdistamaan harmaata jätevettä. Vaikka BioBox XL on helppo asentaa ja ylläpitää, se tarvitsee muutamia toimenpiteitä

Lisätiedot

JÄTEVESIOPAS. Hamina, Virolahti, Miehikkälä. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä

JÄTEVESIOPAS. Hamina, Virolahti, Miehikkälä. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä JÄTEVESIOPAS Hamina, Virolahti, Miehikkälä Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä Haminan kaupunki Ympäristötoimi 5.2.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Haja-asutuksen jätevesisäädökset.3

Lisätiedot

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO

HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

Jätevesisuunnitelma. Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry

Jätevesisuunnitelma. Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry Jätevesisuunnitelma Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry Miksi opettaa suunnittelijoita suunnittelemaan? Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n suunnitelmaselvitys (Minttu Peuraniemi, 2007) KVVY

Lisätiedot