Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten
|
|
- Tommi Tuomo Kahma
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream Espoo-raportti: Avaintehtäväraportti Kemialliset ja tavanomaiset sotatarvikkeet Helmikuu 2009 Finnish version KIP Munitions: Conventional and Chemical
2 Huomautus: Espoon sopimuksen mukaisia neuvotteluja varten laadittua Nord Streamin ympäristövaikutusten arviointiin liittyvää raporttikokonaisuutta kutsutaan jäljempänä ja kaikessa kokonaisuuden puitteissa toimitettavassa dokumentaatiossa Nord Streamin Espoon raportiksi tai Espoon raportiksi. Nord Streamin Espoon raportin englanninkielisestä versiosta on laadittu käännökset yhdeksällä asiaankuuluvalla kielellä (jäljempänä käännökset). Siinä tapauksessa, että jokin käännös ja englanninkielinen versio ovat keskenään ristiriidassa, englanninkielinen versio on ratkaiseva.
3 Sisällys Sivu 1 Johdanto 7 2 Tavanomaisten ja kemiallisten sotatarvikkeiden nykytila Taustaa Tavanomaiset sotatarvikkeet Kemialliset sotatarvikkeet Sotatarvikkeiden seulontatutkimus Tutkimusstrategia Esitutkimukset vuosina 2005 ja Sotatarvikkeiden seulonnan laajuus ja tekniset vaatimukset Sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen toteutus Kemiallisten sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen suoritus Sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen tulokset Konsultaatiot Asiantuntijaryhmien tapaamiset Seminaarit Kahdenväliset kokoukset 45 3 Vaikutuksia aiheuttavat hanketoimet Suunnitellut toimet Rakennusvaihe Käyttövaihe Sotatarvikkeiden raivaaminen Kemialliset sotatarvikkeet Odottamattomat tapahtumat Rakennusvaihe 50 4 Sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuva vaikutus Fysikaalinen ympäristö vesi Sameuden lisääntyminen Haitta-aineiden vapautuminen Fysikaalinen ympäristö merenpohjan muutokset Biologinen ympäristö meren pohjaeliöstö Sameuden lisääntyminen Haitta-aineiden vapautuminen Melu ja tärinä Merenpohjan elinympäristöjen häviäminen Biologinen ympäristö kalat Haitta-aineiden vapautuminen Melu ja tärinä Biologinen ympäristö merilinnut Sameuden lisääntyminen Melu ja tärinä Merenpohjan elinympäristöjen tuhoutuminen Visuaalinen ja/tai fyysinen haitta Biologinen ympäristö merinisäkkäät Sameuden lisääntyminen Haitta-aineiden vapautuminen Melu ja tärinä 63 I
4 4.6 Biologinen ympäristö luonnonsuojelualueet Sameuden lisääntyminen Melu ja tärinä Sosiaalinen ja sosioekonominen ympäristö Kalastus Laivat ja merenkulku Odottamattomista tapahtumista aiheutuvat vaikutukset Kemialliset sotatarvikkeet Tavanomaiset sotatarvikkeet 69 5 Sotatarvikkeiden raivaamisen lievennystoimet Johdanto Suunnitteluvaihe Toteutusvaihe 70 6 Lisätutkimukset Venäjän alue: sotatarvikkeiden seulonta Ankkurikäytävän tutkimus Sotatarvikkeiden raivaussuunnitelma 74 7 Lähdeluettelo 76
5 Lyhenne Suomi Englanti tai alkuperäinen kieli BSH Saksan liittovaltion merenkulkuvirasto Federal Maritime and Hydrographic Agency DHI Tanskan vesi- ja ympäristökeskus Danish Hydraulic Institutee DNV Det Norske Veritas Det Norske Veritas DTM Pinnanmuotojen digitaalinen mallinnus Digital Terrain Modelling EEZ Talousvyöhyke Exclusive Economic Zone (EEZ) Espoo Convention Espoossa vuonna 1991 allekirjoitettu valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskeva yleissopimus Convention on Environmental Impact Assessment in a Transboundary Context, signed in Espoo, 1991 GOFREP Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä Gulf of Finland Mandatory Reporting System HELCOM Helsinki-komissio The Helsinki Commission. km Kilometri Kilometres m Metriä Meters NERI Tanskalainen ympäristöntutkimuslaitos National Environmental Research Institute,Aarhus University, Denmark PNEC Arvioitu vaikutukseton pitoisuus ympäristössä Predicted No Effect Concentration ROV Miehittämätön kauko-ohjattava alus Remotely operated vehicle VERI Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos Finnish Institute for Verification of the Chemical Weapons Convention YVA Ympäristövaikutusten arviointi Environmental Impact Assessment
6
7 7 Kemialliset ja tavanomaiset sotatarvikkeet 1 Johdanto Tässä luvussa esitetään yleiskatsaus Itämeressä oleviin sotatarvikkeisiin ja niiden suhteesta Nord Stream -putkilinjaan. Luku on laadittu Espoo-raportissa ja Suomen kansallisessa YVA:ssa esitettyjen tietojen perusteella. Itämeri sijaitsee merisodankäynnin historian kannalta strategisesti tärkeällä alueella. Itämeressä olevat tavanomaiset ja kemialliset sotatarvikkeet ovat ensimmäisen ja toisen maailmansodan peruja. Ne ovat erityisen merkittäviä ympäristön sekä putkilinjojen turvallisen asennuksen ja käytön kannalta. Sotatarvikkeet luokitellaan seuraavasti: Tavanomaiset sotatarvikkeet eli vanhat merimiinat, syvyyspommit, torpedot ja lentopommit ja upotetut sotatarvikkeet Pääasiassa toisen maailmansodan jälkeen upotetut kemialliset sotatarvikkeet Tässä luvussa esitellään: Nykytilanteen perinpohjaisessa selvittämisessä noudatettava strategia, jossa muun muassa yhdistellään julkisia selvityksiä, kenttätutkimuksia, asiantuntijalausuntoja ja kuulemisia Tärkeimmät tulokset Vaikutusten arviointi sekä menetelmien että perusteiden mukaisesti Assessment of the impact, considering the methodology and criteria Ympäristöriskien pienentämiseksi ehdotetut lievennystoimet Hankkeen toteutuksen aikana tehtäviksi suunnitellut lisätutkimukset
8 8 2 Tavanomaisten ja kemiallisten sotatarvikkeiden nykytila 2.1 Taustaa Tavanomaiset sotatarvikkeet Itämereen on laskettu arvioiden mukaan miinaa. Näistä on raivattu, eikä niistä ole enää haittaa. Suomenlahdessa voi olla nykyisin arviolta (1) miinaa. Kuva 2.1 esittää Itämeren tunnetut miinojen käyttöalueet ja kemiallisten sotatarvikkeiden upotuspaikat. Kuva 2.1 Kemiallisten ja tavanomaisten sotatarvikkeiden alueet Itämerellä (1) MMT report. Munitions Identification Expert Review Nord Stream Pipeline Project. ref. G-EN-SUR-RPT-108- UXOC1400.
9 9 Useimmiten mereen upotettiin kosketusmiinoja. Niitä on kolmenlaisia: ankkuri-, pohja- ja ajomiinoja. Ankkuroidut kosketusmiinat (Kuva 2.2) on kiinnitetty merenpohjaan irrotusjärjestelmällä ja suunniteltu kellumaan meren pinnalla tai sen läheisyydessä. Ankkuriin edelleen kiinnitettynä olevat miinat, katso Kuva 2.2, eivät ole irronneet tai ovat täyttyneet vedellä laskemishetkellä. Yleisimmät miinojen räjähdyspanosten laukaisemiseen käytettävät menetelmät ovat: Sähkömekaaninen menetelmä: sarvimiinat ovat sähkömekaanisia, ja ne laukaistaan niin sanotulla Hertz-laitteella. Taipuessaan Hertz-laite muodostaa yksinkertaisen pariston, jonka sähkövirta laukaisee sytyttimen Mekaaninen menetelmä: mekaaniset miinat räjähtävät, kun miinaa liikutetaan ja sen heiluri siirtyy paikaltaan Kuva 2.2 Miina: saksalainen toisen maailmansodan aikainen ankkuroitu ECMkosketusmiina, Suomenlahti Miinat laskettiin riveihin useista aluksista. Rivit laskettiin monessa osassa, sillä miinojen oli tarkoitus kellua eri syvyyksillä ja muodostaa monista eri osista koostuvia miinoitteita (Kuva 2.3). Miinojen sijainnista on käytettävissä tietokantoja, mutta niissä kaikissa on puutteita. Silti niistä saadaan viitteitä suuririskisten alueiden sijainnista.
10 10 Kuva 2.3 (1) Esimerkki miinoitteesta, Suomenlahti (1) Lähde: Miinamuseo, Turku
11 11 Kuva 2.4. Esimerkki Suursaaren pohjois- ja itäpuolelle toisen maailmansodan aikana asetetuista miinalinjoista Kemialliset sotatarvikkeet Kemiallisia taisteluaineita (CWA (1) ) ei käytetty toisessa maailmansodassa sen enempää saksalaisten kuin liittoutuneidenkaan sotatoimissa. Osapuolilla oli silti yhteensä tonnia kemiallisia sotatarvikkeita ja kemiallisia taisteluaineita. Toisen maailmansodan lopussa Saksa määrättiin hävittämään noin tonnia varastoituja kemiallisia sotatarvikkeita. Venäjän joukot hävittivät valtaosan niistä vuoden 1947 kesällä saksalaisten alusten ja miehistöjen avulla. Aikataulua ja rahoitusta koskevien rajoitteiden vuoksi upotuspaikaksi valittiin Bornholmin syvänne ja Gotlannin kaakkoispuoli, koska ne olivat syvimmät kohdat lähellä Saksan satamia (1) Kemiallisilla taisteluaineilla tarkoitetaan kemiallisissa sotatarvikkeissa käytettyjä kemiallisia yhdisteitä.
12 12 (Peenemünde ja Wolgast), joista sotatarvikkeet laivattiin. Upotetut sotatarvikkeet eivät olleet toimintakuntoisia, koska räjähteeseen ei ollut lisätty törmäysherkkiä sytyttimiä. Upotuspaikkojen ja täten myös niiden synnyttämien riskialueiden tarkka sijainti on siis epävarma (1). Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio (Helsinki-komissio) (2) käsitteli Itämereen upotettuja kemiallisia aseita kokouksessaan ja totesi, että Itämereen on upotettu noin tonnia kemiallisia sotatarvikkeita, jotka sisältävät noin tonnia kemiallisia taisteluaineita. Arviolta tonnia kemiallisia taisteluaineita on upotettu Bornholmin itäpuolelle ja tonnia Gotlannin kaakkoispuolelle. Kuva 2.5 kuvaa kemiallisten taisteluaineiden upotuspaikkoja, ja kartaston kartta MU-1 esittää kemiallisten ja tavanomaisten sotatarvikkeiden upotusalueet Itämerellä (3), (4), (5). (1) Brewer PG and Nakayama N, 2008, "What lies beneath: A plea for complete information.", Environ Sci Technol. 42: (2) Helsinki-komission 16. kokous (3) Helcom, 2002, "Response Manual, Vol. 2 Chapter 6 - Amendment No. 27/02/03" (4) HELCOM, 1995, "Final Report of the ad hoc Working Group on Dumped Chemical Munition", Date accessed: (5) HELCOM, 1994, "Chemical Munitions Dumped in the Baltic Sea", ChemicalMunitionsDumpedInTheBalticSea.pdf, Date accessed:
13 13 Kuva 2.5 Kemiallisten taisteluaineiden upotusalueet Tanskan läheisyydessä. Alue A on Gotlannin upotuspaikka, alue B puolestaan Bornholmin upotuspaikka. Alue C on Pikku-Beltin upotuspaikka, ja D ja E ovat Skagerrakin upotuspaikat (1) (1) Helcom, 2002, "Response Manual, Vol. 2 Chapter 6 - Amendment No. 27/02/03"
14 14 Kemialliset sotatarvikkeet upotettiin ilmeisesti heittämällä ne yli laidan upotuspaikkojen kohdalla. Siksi riskialueet on määritelty upotuspaikkojen ympärille ja niihin johtaville laivareiteille. Kalastus ja ankkurointi ovat kiellettyjä upotuspaikoilla, ja riskialueilla toimivilla kalastusaluksilla on oltava puhdistus- ja ensiaputarvikkeet kemiallisille taisteluaineille altistumisen varalta (1). Historiallinen analyysi kemiallisten taisteluaineiden upottamisesta Bornholmin itäpuolelle Historiallinen analyysi kemiallisten taisteluaineiden upottamisesta Bornholmin itäpuolelle perustuu uutisjuttuihin ja raportointitietoihin vuosilta (2). Venäjän laivasto aloitti kemiallisten taisteluaineiden upottamisen Bornholmin itäpuolelle jotakuinkin ja lopetti sen Upotus tapahtui 4 merimailin säteellä pisteestä 55 o 20 min pohjoista leveyttä ja 15 o 37 itäistä pituutta. Elokuussa 1947 Bornholmin rantaan ajautui puuarkkuja, joissa oli sotatarvikkeita (Kuva 2.6). Kun Bornholmista, Ruotsista ja Puolasta alettiin saada tietoja laatikoiden ajautumisesta rantaan, annettiin määräys, että kelluvia laatikoita kohti oli ammuttava. Syyskuuhun 1947 mennessä sotatarvikkeita upotti kaikkiaan neljä alusta, joista kolme oli saksalaisia ja yksi venäläinen. Yhdessä päivässä upotettiin noin tonnia kemiallisia sotatarvikkeita. Kuva 2.6 KC250-sinappikaasukranaatin kartio, joka ajautui rantaan alkuperäisessä puuarkussaan (Bornholmin museo) (1) Iver C. Weilbach & Co. A/S, 2007, "The Danish Fishery Yearbook 2007". (2) Sanderson H and Fauser P, 2008, "Historical and qualitative analysis of the state and impact of dumped chemical warfare agents in the Bornholm basin from ".
15 15 Vuonna 1962 Saksan demokraattisen tasavallan merivoimat havaitsi Hanno-harjoituksen aikana kemiallisilla sotatarvikkeilla täytetyn vanhan puulotjan lähellä Bornholmin syvänteen pääupotuspaikkaa luvun loppupuolella kerrottiin, että Ruotsin rannikon edustalla oli tavattu kuolleita kaloja kemiallisten taisteluaineiden vuodettua syöpyneistä kartioista. Elokuussa 1972 laivasto ilmoitti, että kaikki sotatarvikkeet olivat syöpyneet, rikkoutuneet tai tyhjiä ja että merenpohjalla esiintyi kokkareina kemiallisia taisteluaineita. Vuonna 1977 saatiin tietää, että kemiallisia taisteluaineita sisältäviä kartioita oli upotettu yli pääupotuspaikalle määrättiin kalastusrajoituksia luvun puolivälissä Tanskan viranomaiset käynnistivät Pegasus-operaation Bornholmin ympärille upotettujen sotatarvikkeiden keräämiseksi ja hävittämiseksi. Operaatio keskeytettiin kustannusten, turvallisuusriskien ja yleisen vastustuksen vuoksi. Euroopan parlamentti päätti vuonna 1992 yli 93 prosentin äänienemmistöllä, että Itämereen upotettujen kemiallisten taisteluaineiden riskit ympäristölle ja ihmisten terveydelle oli tutkittava ja kuvattava perustaksi myöhemmille mahdollisia korjaavia toimia koskeville päätöksille. HELCOM perusti kemiallisten sotatarvikkeiden tilapäisen työryhmän (CHEMU), joka kokosi Venäjän viranomaisten vuonna 1993 luovuttamat tiedot kemiallisten taisteluaineiden upotuksista vuonna HELCOMin CHEMU-ryhmä esitti vuonna 1994 päätelmän, jonka mukaan korjaavia toimia ei tarvita, koska kemialliset taisteluaineet liukenevat huonosti ja hajoavat ja laimenevat nopeasti luvun lopulla ja 2000-luvun alussa muilla upotuspaikoilla (muun muassa Skagerrakissa) tehtiin tieteellisiä tutkimuksia, mutta Bornholmin upotuspaikalla tutkimuksia ei tehty. Euroopan komissio perusti vuonna 2005 kuudennen puiteohjelman yhteyteen kemiallisten aseiden ympäristöriskien mallintamista Itämeressä koskevan MERCW-hankkeen (Modelling the Environmental Risks of Chemical Weapons in the Baltic sea). Kenttätyö saatiin päätökseen vuoden 2008 lopulla, mutta tätä kirjoitettaessa MERCW:n raporttia ei ole vielä julkaistu. Bornholmin itäpuolelle upotetut kemialliset taisteluaineet Alla on Bornholmin itäpuolelle upotettujen erilaisten kemiallisten taisteluaineiden koostumukset ja määrät sisältävä. Taulukko 2.1.
16 16 Taulukko 2.1 Bornholmin syvänteeseen upotetut kemialliset taisteluaineet (1),(2) Nimi Yhdiste CAS-nro Upotusmäärä (tonnia) Rikkisinappikaasu (yperiitti) 1 C 4 H 8 Cl 2 S ,027 Adamsiitti 2 C 12 H 9 AsClN ,428 Clark I 2 C 12 H 9 AsCl Clark II 2 C 13 H 10 AsN Ei tiedossa Trifenyyliarsiini 8 C 18 H 15 As Klooriasetofenoni (CAP) 3 C 8 H 7 ClO Fenyylidiklooriarsiini 8 C 6 H 5 AsCl ,017 Triklooriarsiini 8 AsCl Monoklooribentseeni 4 C 6 H 5 Cl ,405 Zyklon B 5 HCN Bornholmin itäpuolelle mahdollisesti upotetut kemialliset taisteluaineet /4/ Fosgeeni 6 CCl Typpisinappikaasu 1 C 5 H 11 Cl 2 N Tabuuni 7 C 5 H 11 N 2 O 2 P : Rakkuloita aiheuttavia kaasuja (rakkulakaasuja) 2: Nenää ja kurkkua ärsyttäviä kaasuja 3: Kyynelkaasuja 4: Lisäaine 5: Verimyrkky 6: Keuhkoja ärsyttäviä kaasuja 7: Hermokaasu 8: Arsenikkiöljy: organoarseeninen rakkulakaasu Kemialliset taisteluaineet olivat useimmiten kahdenlaisissa lentopommeissa. Niistä sinappikaasua sisältävä kranaatti, tyyppi KC 250, on esitetty valokuvassa, katso Kuva 2.7. (1) HELCOM, 1994, "Chemical Munitions Dumped in the Baltic Sea", Date accessed: (2) Sanderson H, Fauser P, Thomsen M and Sørensen P.B, 2007, "Summary of Screening Level Fish Community Risk assessment of Chemical Warfare Agents (CWAs) in Bornholm Basin", A Paper by Sanderson et al. to be submitted to Jour. Haz. Mat. April, 2007.
17 17 Kuva 2.7 Sinappikaasupommin (tyyppi KC 250) kaaviokuva Pommin kartiot oli valmistettu ohuesta teräslevystä, joka on nykyisin usein syöpynyt puhki. Ehjiä pommeja löytyy enää harvoin (1). Suurin osa upotetuista kemiallisista taisteluaineista on sinappikaasua. Kalastajat löytävät aika ajoin keltaisia tai ruskeita sinappikaasukokkareita saaliinsa joukosta. Kokkareiden koko vaihtelee, ja ne painavat enimmillään 100 kg. Rakenteeltaan ne muistuttavat usein savea, kun niiden pinta on hapettunut kiinteäksi. Siksi sinappikaasukokkareet säilyvät useita vuosia. Vuoden 1992 jälkeen kaikki kalastajien löytämät sotatarvikkeet ovat olleet joko tyhjiä tai puhki syöpyneitä. Nykyisin kemiallisia taisteluaineita löydetään ainoastaan kiinteinä kokkareina. Yli 10 vuotta sitten kemiallisten taisteluaineiden muoto oli osin nestemäinen, mutta näin ei ole enää (2). Kuvassa 2.8 on esimerkkejä Bornholmin upotuspaikan alueelta löydetyistä sotatarvikkeista. (1) Helcom, 2002, "Response Manual, Vol. 2 Chapter 6 - Amendment No. 27/02/03". (2) Sanderson H and Fauser P, 2008, "Historical and qualitative analysis of the state and impact of dumped chemical warfare agents in the Bornholm basin from ".
18 18 Kuva 2.8 Sinappikaasukokkare (vasemmalla) ja syöpyneitä kaasupommeja (merivoimien henkilöstö ABC-suoja-asussa) Kalastus on kielletty Bornholmin itäpuolisella upotuspaikalla. Kalastajien saaliin joukkoon on silti joutunut kemiallisia sotatarvikkeita upotuspaikalla ja sen ympäristössä, sillä sotatarvikkeet ovat levinneet laajalle. Tanskassa kalastajat saavat korvauksen, jos he ilmoittavat löytämistään sotatarvikkeista Bornholmin meripiirille. Bornholmin meripiiri on kirjannut ammusten löytymispaikat Bornholmin alueella 1960-luvulta lähtien. Kuva 2.9 esittää kalastajien vuosina löytämien kemiallisten sotatarvikkeiden määrät. Kuva 2.9 Bornholmin ympäristöstä löydettyjen kemiallisten sotatarvikkeiden määrä vuosina (1) (1) 2007, "Admiral Danish Fleet. The Bornholm Marine District".
19 Sotatarvikkeiden seulontatutkimus Tutkimusstrategia Sotatarvikkeiden seulontatutkimusten tarkoituksena on suorittaa tarvittavat kenttätutkimukset, joiden avulla sotatarvikkeiden löytymisen riski saadaan "niin pieneksi kuin käytännössä on mahdollista" (ALARP-periaate). ALARP-tason saavuttamiseksi tarvittavan prosessin arviointi on monimutkaista ja haastavaa. Normaalisti prosessi edellyttää hyvien käytäntöjen noudattamista, mutta sotatarvikkeiden yhteydessä pelkkä nykyisissä hyvissä käytännöissä pitäytyminen ei riitä. Koska sotatarvikkeet aiheuttavat suurta vaaraa ja riskin ympäristölle, henkilöstön turvallisuudelle ja hankkeen maineelle, hyviin käytäntöihin perustuvassa prosessissa käytetään lisäksi asiantuntija-arvioita, konsultaatiota ja teknistä kehitystyötä. Näin lähestymistapa edustaa ehdotonta huippuluokkaa. Nord Streamin sotatarvikkeiden seulontatutkimuksessa käytettävään prosessiin kuuluvat seuraavat vaiheet: Yleisten tietojen arviointi (vaaratekijän alkuperään liittyvät taustatiedot) Pääasiassa vuosina 2005 ja 2006 tehtyjen esitutkimusten arviointi Työn laajuuden, teknisten edellytysten ja tarvittavien teknisten vaatimusten määritteleminen Sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen toteuttaminen optimoiduissa putkikäytävissä Asiantuntijoiden arviot tutkimustuloksista Aiheuttajaosapuolten ja kohdeosapuolten asiantuntijoiden konsultaatio ja yhteydenpito heihin Ankkurikäytävän tutkimuksen työmäärän määrittely Ankkurikäytävän tutkimusten toteuttaminen putkilinjojen asennusvaihetta varten (meneillään, alkoi marraskuussa 2008 ja valmistuu vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä) Sotatarvikkeiden raivaus (nykyisin suunnitteluvaiheessa)
20 Esitutkimukset vuosina 2005 ja 2006 Venäläinen suunnittelu- ja tutkimustoimisto Peter Gaz toteutti vuosina 2005 ja 2006 kaksi suurta tutkimusohjelmaa. Tutkimusten tukena toimivat venäläinen urakoitsija Svarog ja saksalainen Fugro Osae. Vuonna 2005 tehtiin geofysikaalinen selvitys reitin valinnan ja optimoinnin tueksi. Tutkimuksen tulokset mahdollistivat merenpohjan morfologian, pohjan pintarakenteen, kulttuuriperintökohteiden ja nimellisen 2 kilometriä leveän käytävän alueella sijaitsevien muiden kohteiden arvioinnin. Käytävä ulottuu Venäjän rantautumispaikasta Saksan rantautumispaikkaan. Tutkimustyö kattoi noin linjakilometriä. Vuonna 2006 tehtiin yksityiskohtainen geofysikaalinen tutkimus 180 metriä leveässä käytävässä, jonka keskilinja kulkee valitun konseptisuunnitelman mukaisella putkilinjareitillä. Noin linjakilometrin tutkimuksessa saatiin tarkempaa tietoa merenpohjan topografiasta (2 x 2 metrin digitaalinen mallinnus) ja tunnistettiin kohteet jatkotutkimuksia varten. Tämän jälkeen valittiin geofysikaalisen vaiheen kohteet silmämääräiseen tarkastukseen ROV-laitteilla. Valitut kohteet sijaitsivat korkeintaan 20 metrin etäisyydellä konseptisuunnitteluvaiheen reitistä. Näissä tutkimuksissa käytettiin seuraavia välineitä: Geofysikaalinen vaihe: monikeilakaikuluotaimella selvitettiin merenpohjan morfologia, viistokaikuluotaimella (100/300 khz) kartoitettiin merenpohjan muodot, sedimenttikaikuluotaimilla tutkittiin geologisia yläkerroksia ja magnetometreillä (Caesium ja Overhauser) paikallistettiin rautapitoiset kohteet ROV-vaihe: videokameralla, lasermittaimella ja pulssi-induktiomittarilla paikallistetaan hautautuneet tai paljaat sähköä johtavat materiaalit (TSS 340) Sedimenttikaikuluotain: 2-7 khz Chirp and Boomer Sotatarvikkeiden seulonnan laajuus ja tekniset vaatimukset Vuosien 2005 ja 2006 tutkimusten tulosten arvioinnin perusteella katsottiin, ettei tutkimusmenetelmä ollut riittävän perinpohjainen Nord Stream -putkikäytävän alueella sijaitsevien sotatarvikkeiden arvioimiseksi ja dokumentoimiseksi luotettavasti. Lisäksi oli kehitetty konseptisuunnitteluvaiheen reitti merenpohjan muokkaustoimenpiteistä aiheutuvien ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Vuosien 2005 ja 2006 tutkimusohjelmaa kehitettiin keskeisesti siten, että otettiin käyttöön nelivaiheinen lähestymistapa sotatarvikkeiden seulontaan koko käytävässä Venäjältä Saksaan. Tutkimuksessa oli tarkoitus parantaa resoluutiota ja kohteiden havaitsemisen luotettavuutta. Vaiheissa 1 3 saavutettu peittävyys kuvataan seuraavassa, Kuva 2.10:
21 21 Vaihe 1 Geofysikaalinen vaihe: lisätään viistokaikuluotaimen tarkkuutta yli 500 khz:iin Vaihe 2 ROV-laitteeseen asennettu gradiometri: kehitetään gradiometrinen taulukko, jonka avulla tunnistetaan kaikki rautapitoiset kohteet 15 metrin asennuskäytävän alueella Vaihe 3 Silmämääräinen tarkastus ROV-laitteella: laajennetaan turvallisuuskäytävää kaikkiaan 50 metrin levyiseksi. Tarkastetaan silmämääräisesti kaikki tunnistetut kulttuuriperintökohteet asiantuntijoiden arviointia varten Vaihe 4 Asiantuntijoiden arviot: arvioidaan kaikki kohteet, joille on tehty silmämääräinen tarkastus, jotta vedenalaisen sodankäynnin asiantuntijat pystyvät määrittelemään kohteen alkuperän, koon, sijainnin ja kunnon Vaihe 1: Geofysikaalinen ml. viistokaikuluotain Vaihe 2: Gradiometri Vaihe 3: Silmämääräinen tarkastus 125 m m Gradiometri Silmämääräinen tarkastus Viistokaikuluotain (peittävyys 300 %) Viistokaikuluotain (peittävyys 200 %) Viistokaikuluotain, monikeilakaikuluotain, magnetometri Kuva 2.10 Sotatarvikkeiden seulontatutkimusten vaiheet Määriteltyjen käytävien leveys perustuu seuraaviin seikkoihin: Asennuskäytävä (vaihe 2) perustuu asennusurakoitsijan kanssa tehdyssä sopimuksessa normaalille putkenlaskulle määritettyyn asennustoleranssiin +/- 7,5 metriä
22 22 Turvallisuuskäytävä (vaihe 3) perustuu putkilinjan räjähdyksen vaikutuksiin. 50 metrin leveys (+/- 25 metriä optimoidun käytävän kummallakin puolella) perustuu suunnitteluyrityksen tekemiin ja sertifiointiviranomaisen vahvistamiin suunnitteluanalyyseihin (1) ROV-laitteeseen asennettu gradiometrilaitteisto ja sen 12 osaa (Kuva 2.11) kehitettiin erityisesti Nord Streamia varten, jotta asennuskäytävän alueelta saadaan magneettikentän voimakkuuteen perustuva maastomalli. Kummankin putkilinjan reitillä tehtiin kaksi pyyhkäisyä 15 metrin asennuskäytävän kattamiseksi. Tekniikan on kehittänyt Innovatum, ja sen on soveltanut meriympäristöön tutkimuslaitos Marin Mätteknik AB. Kuhunkin gradiometrin elementtiin sisältyy kaksi magnetometria (ylempi ja alempi magnetometri), joiden avulla pystytään mittamaan magneettikentän erot 1 nanoteslan (nt) tarkkuudella. Kuva 2.11 ROV-laitteeseen asennettu gradiometrilaite: Venäjän alue (kuva vasemmalla), Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan alueet (kuva oikealla) Järjestelmän hyväksyntäkokeet tehtiin aluksi maissa, ja kun ne oli läpäisty, ROV-kokeet tehtiin merenpohjaan asetetuilla tunnetuilla kohteilla. (1) SES report Effects of Underwater Explosions G-EN-PIE-REP
23 23 Kuva 2.12 Gradiometrilaitteiston hyväksyntäkokeet maissa Kaksipäiväinen koeohjelma maissa perustui sarjaan oletuksia (kohteiden todennäköisistä esiintymissuunnista ja asennoista). Kehittelyssä oli hyödynnetty vuonna 2006 Itämeren ROVtoiminnassa saatua kokemusta. Testit osoittivat, että järjestelmällä kyetään tunnistamaan ja paikantamaan erikokoisia metalliesineitä merenpohjan päältä ja sen sisästä (Kuva 2.12). Kohteiden tuottamat vastekuviot kuitenkin vaihtelivat kohteiden suunnan, asennon, rakenteen ja korkeuden mukaan, joten yksittäisille esineille ei voitu määrittää erityisiä magneettivuon muotoja. Kohteiden tunnistaminen edellytti siis silmämääräistä tarkastusta. Merenalaisissa hyväksyntäkokeissa käytettiin terässauvoja, säiliöitä ja oikeita sotatarvikkeita. Venäjän alueella kokeet tehtiin Venäjän laivaston käyttämällä erityisellä testausalueella. Alueelle oli sijoitettu yhdeksän esinettä, jotka vaihtelivat 35 millimetrin ilmatorjuntakranaatin kartiosta pieneen miinaan. Venäjän laivasto seurasi kokeita ja hyväksyi järjestelmän käytettäväksi Venäjän alueella. Kemiallisten sotatarvikkeiden lisäseulonta Koko reitin varrella tehtävän, yleisiä sotatarvikkeita koskevan seulonnan lisäksi Bornholmin alueella tehtiin seulontatutkimus kemiallisista taisteluaineista peräisin olevien haitta-aineiden taustatasojen määrittämiseksi. Tutkimusalue perustui tasavälein otettujen maaperä- ja huokos-
24 24 vesinäytteiden tutkimukseen siltä alueelta, jossa putkilinjan reitti kulkee Bornholmin kemiallisten sotatarvikkeiden upotuspaikan länsipuolelta Sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen toteutus Tutkimus- ja muiden lupien vuoksi tutkimusalue jaettiin kahteen pääosaan: Venäjän alue Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan yhdistetty alue Venäjän alue Geofysikaalisesta vaiheesta (vaihe 1) vastasi Peter Gaz vuonna 2007 Svarogin tuella. Tutkimus kattoi noin 800 linjakilometriä. ROV-vaihe (vaiheet 2 ja 3) alkoi joulukuussa 2008 ja jatkunee vuoden 2009 puoliväliin saakka. Venäjän valtion merenkulku- ja meritutkimuslaitoksen (GNINGI) edustajat laativat parhaillaan asiantuntija-arviota (vaihe 4) Venäjän viranomaisten (Venäjän federaation puolustusministeriön Itämeren laivaston henkilöstön) valvonnassa. Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan yhdistetty alue Ruotsalainen Marin Mätteknik AB (MMT) vastasi koko tutkimusalueesta norjalaisen DoF:n avustaessa hetkellisesti. Tutkimukset tehtiin maaliskuusta 2007 elokuuhun 2008 ulottuneella jaksolla. Geofysikaaliseen vaiheeseen (vaihe 1) sisältyi sekä sotatarvikeseulontatutkimus että yksityiskohtaisia suunnitteluselvityksiä. Sen aikana tutkittiin noin linjakilometriä. Asennuskäytävän tutkimukseen sisältyi linjakilometriä ROV-pohjaista gradiometritutkimusta. Lisäksi gradiometrilaitetta hyödynnettiin useissa eri kokoonpanoissa (Kuva 2.13) jatkettaessa tutkimuksia matalassa vedessä ja Saksan rantautumispaikan maanpäällisessä osassa. Käytävää levennettiin kattamaan koko putkikaivannon leveys.
25 25 Kuva 2.13 Gradiometrin käyttömenetelmät matalassa vedessä ja rannalla: Saksan rantautumispaikka Silmämääräisen tarkastuksen vaiheeseen (vaihe 3) sisältyi kaikkien lopullisissa 15 metrin asennuskäytävissä sijaitsevien kohteiden ja valittujen, ihmisten toiminnasta johtuvia jäänteitä sisältävien kohteiden tarkastus 50 metrin turvallisuuskäytävässä. Lisäksi tutkittiin kaikki mahdollisia kulttuuriarvoja sisältävät kohteet. Kohteiden luokitus (vaihe 4) tehtiin kahdessa vaiheessa, jotka ovat kaikkien tunnistettujen kohteiden ensimmäinen evaluointi merellä ja kolmen merisodankäynnin asiantuntijan maalla tekemä arviointi. Vasta tässä loppuvaiheessa kohteet tunnistetaan sitovasti sotatarvikkeiksi tai muiksi kohteiksi. Videotallenteita arvioi itsenäisesti kolme merisodankäynnin asiantuntijaa. Arvioinnista vastasivat: Matti Puoskari, komentaja evp. (Suomen merivoimat), Suomen puolustusministeriön suosituksesta Eugene Charysczak, everstiluutnantti evp. (Ruotsin merivoimat) MMT-tutkimuslaitoksen suosituksesta Lars Møller Pedersen, komentaja, Tanskan laivaston ammustenpurkuosaston johtaja
26 Kemiallisten sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen suoritus Maaperä- ja huokosvesinäytteiden tutkimus, jolla seulottiin kemiallisten taisteluaineiden haittaaineiden taustatasoja Bornholmin alueella, tehtiin toukokuun 2008 lopulla. Sedimenttinäytteet otettiin suunnitellun putkilinjan reitin varrelta Bornholmin saaren itä- ja eteläpuolelta kaikkiaan 35 asemasta Haps-kairausnäytteenottimella (katso Kuva 2.14). Kuva 2.14 Näytteenottoasemat Bornholmin itäpuolella
27 27 Kaikissa asemissa näytteitä otettiin kairausnäytteen ylimmän 5 senttimetrin kohdalta, näytteen keskeltä ja sen alaosasta. 10 kohdassa neljän aseman näytteet otettiin kohtisuoraan putkilinjojen reittiin nähden. Näiden arviointiasemien etäisyys oli pääasemasta 500 metriä pohjoiseen, 250 metriä pohjoiseen, 250 metriä etelään ja 500 metriä etelään. Kemiallisia analyyseja varten on kerätty yhteensä 95 sedimenttinäytettä ja 11 huokosvesinäytettä. Tulosten riippumattoman tarkistuksen mahdollistamiseksi kukin näyte jaettiin kahteen yhtä suureen osaan A- ja B-osanäytteeksi. Määritykset tehtiin kahdessa riippumattomassa laboratoriossa. Tunnuksella A merkityt näytteet analysoi Tanskan ympäristönsuojelun tutkimuslaitos (NERI), ja tunnuksella B merkityt näytteet analysoi Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos (VERI). Laboratoriot määrittivät näytteistä seuraavat kemikaalit, katso Taulukko 2.2.
28 28 Taulukko 2.2 Sedimentti- ja huokosvesinäytteistä testatut kemiallisten taisteluaineiden haitta-aineet (1),(2) Kemikaali (lyhenne) Ehjät kemialliset ammukset CAS-numero Rikkisinappikaasu (H) Adamsiitti (DM) Clark I (DA) Trifenyyliarsiini (TPA) Α-Klooriasetofenoni (CN) Tabuuni (GA) Levisiitti I (L1) Levisiitti II (L2) Fenyylidiklooriarsiini (PDCA) DM:n hajoamistuotteet ja johdannaiset Fenoarsatsiini-10(5H)-oli (fenoarsatsiini-10(5H)-yylioksi)-5,10-dihydrofeno-arsatsiini ,10-dihydrofenoarsatsiini-10-oli 10-oksidi DA:n hajoamistuotteet ja johdannaiset Difenyyliarseenihappo Bis(difenyyliarsiini)oksidi Difenyyliarsiinihappo H:n hajoamistuotteet Tiodiglykoli Tiodiglykolisulfoksidi L1:n hajoamistuotteet ja johdannaiset Vinyyliarseenihappo kloorivinyyliarsiinioksidi kloorivinyyliarsonihappo Dipropyyli-2-kloorivinyyliarsoniditioiitti L2:n hajoamistuotteet ja johdannaiset Dininyylirsiinihappo Bis(2-kloorivinyyli)arseenihappo Propyylibis(2-kloorivinyyli)-arsinotioiitti (1) Finnish Institute for Verification of the Chemical Weapons Convention (VERI), 2008, "Nord Stream Offshore Pipelines through the Baltic Sea. Chemical analysis of Sea-dumped Chemical Warfare Agents in Sediment and Pore Water Samples". (2) Bossi R, Krongaard T and Christoffersen C, 2008, "Nord Stream Offshore Pipelines through the Baltic Sea. Analysis of arsenic compounds in sediment samples and sediment pore water samples from the Baltic Sea. NERI Technical Report, October 2008".
29 29 Kemikaali (lyhenne) CAS-numero PDCA:n hajoamistuotteet Fenyyliarsonihappo Fenyyliarsenikkihappo Arseeniyhdisteet Arseenin kokonaismäärä (As total ), arseniitin (As(III), arsenaatin (As(V), monometyyliarsonihapon, dimetyyliarsonihapon, trimetyyliarsiinioksidin, tetrametyyli arsoniumionin, arsenobetaiinin määrä Sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen tulokset Sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen tulokset on katsottu luottamuksellisiksi, ja niitä käsitellään perinpohjaisesti vastuullisten kansallisten viranomaisten kanssa. Näin ollen tulokset esitellään tässä vain laajasti havaintojen yleiskatsauksena. Venäjän alue Tutkimukset ovat meneillään. Tuloksia ei ole saatavissa. Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan yhdistetty alue Nord Stream -putkilinjan reitin varrella on tunnistettu sotatarvikkeita, pääasiassa kosketusmiinoja. Kuten julkisten tietojen ja aiempien tutkimusten perusteella voitiin olettaa, niitä on tiheimmin Suomenlahdella. Taulukko 2.3 sisältää yleiskatsauksen sotatarvikkeiden määrään ja Taulukossa 2.4 esitellään sotatarvikkeiden määrä suhteutettuna vuosien 2007 ja 2008 seulontatutkimuksen aikana tunnistettuihin sotatarvikkeisiin liittyviin kohteisiin. Kuva 2.15, Kuva 2.16 ja Kuva 2.18 esittävät sotatarvikkeiden ja niihin liittyvien kohteiden maantieteellisen jakauman Suomen, Ruotsin ja Tanskan alueella. Kuvasta 2.17 näkyy, että Ruotsin asevoimien luovuttamat historialliset miinarivitiedot vastaavat hyvin sotatarvikkeiden seulontatutkimuksessa paikallistettuja miinoja ja miina-ankkureita. Saksan alueelta ei löydetty sotatarvikkeisiin liittyviä kohteita.
30 30 Taulukko 2.3 Nord Streamin sotatarvikeseulontatutkimuksessa tunnistetut sotatarvikkeet Maa Tunnistettujen sotatarvikkeiden määrä Sotatarviketyypit Suomi miinaa, 1 mahdollinen miina, 2 mahdollista ilmasta pudotettua syvyyspommia ja kaksi sulutemiinaa Putkilinjan reitti (vaihtoehto) Nord Stream -putkilinjan reitti [Suomen alueen vaihtoehto 2 (C16)] Nord Stream -putkilinjan Ruotsi 1 (Huomautus 1) 1 miina 1 syöpynyt pommi (Huomautus 1) reitti Tanska 3 3 kemiallista sotatarviketta Nord Stream -putkilinjan reitti Saksa 0 Ei sotatarvikelöytöjä Nord Stream -putkilinjan reitti Huomautus 1: Merisodankäynnin asiantuntijoiden (katso Kappala 2.2.4) 8. ja 9. tammikuuta 2009 tekemässä yhteisessä katselmuksessa tultiin siihen tulokseen, että kohde R on voimakkaasti syöpynyt lentopommin pyrstökartio, joka ei sisällä räjähteitä. Tämän vuoksi kohde olisi otettava sotatarvikkeisiin liittyvien kohteiden luetteloon.
31 31 Taulukko 2.4 Nord Streamin sotatarvikeseulontatutkimuksen aikana tunnistetut sotatarvikkeisiin liittyvät kohteet Maa Sotatarvikkeisiin liittyvien kohteiden määrä Kohdetyypit Suomi 68 Miina-ankkuri/-lavetti Putkilinjan reitti (vaihtoehto) Nord Stream - (irrotusjärjestelmä), miinanraivauslaite (perässä hinattava), köysi, vastapainoja putkilinjan reitti [Suomen alueen vaihtoehto 2 (C16)] Ruotsi (Huomautus 1) 19 Miina-ankkuri/-lavetti Nord Stream - 14 mahdollisesti (irrotusjärjestelmä), köysi, putkilinjan reitti hautautunutta (Huomautus 1) syöpynyt pommi Tanska 0 Nord Stream - putkilinjan reitti Saksa 0 Nord Stream - putkilinjan reitti Kuva 2.15 Suomen hankealueelta enintään 25 metrin päästä Nord Stream -putkilinjojen reiteiltä (C14 ja C16) löydetyt sotatarvikkeet
32 32 Kuva 2.16 Ruotsin hankealueelta enintään 25 metrin päästä Nord Stream -putkilinjojen reiteiltä (C16) löydetyt sotatarvikkeet
33 33 Kuva 2.17 Sotatarvikkeiden ja niihin liittyvien kohteiden vastaavuus Ruotsin asevoimien luovuttamiin miinalinjatietoihin
34 34 Kuva 2.18 Tanskan hankealueelta enintään 25 metrin päästä Nord Stream - putkilinjojen reiteiltä (C16) löydetyt sotatarvikkeet Tunnistetut sotatarvikkeet on pyritty suhteuttamaan laajasti historiallisiin teknisiin asiakirjoihin. Tätä vastaavuutta käytetään sotatarvikkeiden raivaussuunnitelman tukena. Seuraavat neljä esimerkkiä (Kuva 2.19, Kuva 2.20, Kuva 2.21 ja Kuva 2.22) sisältävät kuvia sotatarvikkeista, vastaavuuden historiatietoihin, kohteen kuvauksen sekä mahdolliset räjäytyspanokset.
35 35 Kuva 2.19 Kohde R-8AG-W-014, saksalainen EMC-tyyppinen pohjaan ankkuroitava kosketusmiina. Panoksena 250/300 kiloa hexanite-räjähdysainetta Kuva 2.20 Kohde R , pohjaan ankkuroitava miina. Ankkurimekanismi oli sijoitettu syvään eroosion tuloksena syntyneeseen onkaloon, jota ympäröi pehmeästä liejumaisesta savesta muodostuva tasainen merenpohja. Tunnistustiedot: EMC I + II, saksalainen toisen maailmansodan aikainen pohjaan ankkuroitava kosketusmiina. Panoksena on 320/250 kiloa hexaniteräjähdysainetta
36 36 Kuva 2.21 Kohde R Pullo, jossa on puolipallon muotoinen jalusta. Sivut on varustettu nostorenkailla. M26-tyyppinen venäläinen pohjaan ankkuroitu kosketusmiina, jossa on heilurilaukaisumekanismi. Panoksena on 240 kiloa Kuva 2.22 Kohde R Toisen maailmansodan aikainen miinanraivausta vaikeuttava miina, jossa on kartiokotelo ja pyöristetty jalusta. Jalusta lepää laukaisujärjestelmän mahdollisten jäännösten päällä eroosion tuloksena syntyneessä onkalossa hiekkaisen saven muodostamassa merenpohjassa. Tunnistustiedot: Saksalainen SPB D -sulutemiina, jossa on 0,8 kilon räjähdyspanos. Varustettu ulkoisella työntö-/vetoanturilla
37 37 Kuva 2.23 Saksalainen kemiallinen 250 kg sinappikaasupommi DK Kuori on pahasti syöpynyt, mutta pommin sisällä on edelleen kaasua, enintään n. 30 kg Huomaa, että KC 250-kaasupommit (lentokonepommit) muodostavat prosenttia Bornholmin itäpuolen yleisistä löydöksistä. Pommin kokonaispituus on 1,65 metriä ja läpimitta 0,37 metriä. Se sisältää 8 14 kiloa räjähteitä ja jopa 100 kiloa sinappikaasua. Kemiallisia sotatarvikkeita koskevien maaperä- ja huokosvesinäytteiden tutkimusten tulokset NERI- ja VERI-laboratorioiden tekemien kemiallisten analyysien tulokset osoittavat, että vain hyvin harvoissa asemissa näkyy todisteita kemiallisiin sotatarvikkeisiin (adamsiitti, Clark I, trifenyyliarsiini ja fenyylidiklooriarsiini) liittyvistä haitta-aineista. Silloinkin kun haitta-aineita havaittiin, niiden määrä oli hyvin vähäinen. Kaikkien muiden aineiden osalta (katso Taulukko 2.2) kemiallisten taisteluaineiden haitta-aineiden pitoisuus jäi analyyseissä alle havaitsemisrajan. NERIn analyyseissa havaittiin VERIin analyyseja runsaammin jälkiä Clark I:stä, trifenyyliarsiinista ja fenyylidikloroarsiinista. NERIn testissä havaittiin lisäksi alhaisia Clark I-, trifenyyliarsiini- ja fenyylidiklooriarsiinipitoisuuksia (0,002 mg/l) joissakin huokosvesinäytteissä. Yleensä NERI havaitsi sedimenttinäytteissä vähemmän kemikaaleja kuin VERI. Yksi syy
38 38 VERIin ja NERIn tulosten eroavaisuuteen voi olla eri menetelmien käyttö määrityksissä (1) Kemiallisten taisteluaineiden pitoisuus sedimentti- ja huokosvesinäytteissä oli yleisesti vähäinen. Overall the CWA content in sediment samples and pore water samples was low. Analyysien tulokset on esitetty Taulukoissa 2.4 ja 2.5. Taulukko 2.4 Sedimenttinäytteiden kemiallisten analyysien tulokset Sedimenttinäyte Adamsiitti (mg/kg DM) Clark I (mg/kg DM) Trifenyyliarsiini (mg/kg DM) Fenyylidiklooriarsiini (mg/kg DM) S5 (250N) -/- -/ /- -/0.028 S5 (500S) -/- -/ /- -/0.044 S5 (500N) -/- -/- -/- -/0.051 S8 -/- -/ /- -/- S9 -/- -/- -/- -/0.101 S /- -/- -/- -/- S12 (250N) -/- -/- -/- -/0.032 S12 (500S) -/- -/ /- -/0.051 S12 (500N) -/- -/ /- -/0.027 S /- -/ /- -/0.009 S14 -/- -/ /- -/- S15 -/- -/- -/- -/0.006 S /- -/ / /0.014 S16 (250S) 0.200/ / / /0.606 S16 (250N) /- -/ / /0.013 S16 (250S) -/- -/ / /0.036 S16 (500N) -/- -/ / /0.019 S16 (10 15 cm) -/- -/ /- -/0.027 S16 (15 20 cm) -/- -/ /- -/0.006 S /- -/ /- -/0.043 S18 -/- -/ /- -/0.028 S19 -/- -/ /- -/0.046 S19 (250S) /- -/ /- -/0.043 S19 (250N) -/- -/ /- -/0.44 S19 (500S) -/- -/ /- -/0.35 S19 (500N) -/- -/ /- -/0.028 (1) Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos (VERI), 2008, Nord Stream Offshore Pipelines through the Baltic Sea. Chemical Analysis of Sea-dumped Chemical Warfare Agents in Sediment and Pore water Samples. - Tulosten esittely ja käsittely raportin VER-MS-0162 mukaan.
39 39 Sedimenttinäyte Adamsiitti (mg/kg DM) Clark I (mg/kg DM) Trifenyyliarsiini (mg/kg DM) Fenyylidiklooriarsiini (mg/kg DM) S20 -/- -/ /- -/0.027 S21 -/- -/- -/- -/0.007 S22 -/- -/ /- -/0.010 S22 (250S) -/- -/ /- -/0.009 S22 (250N) -/- -/ /- -/0.098 S22 (500S) -/- -/ /- -/0.011 S22 (500N) -/- -/ /- -/0.010 S23 -/- -/- -/- -/0.007 S25 -/- -/- -/- -/0.008 S25 (250S) -/- -/ /- -/0.008 S25 (250N) -/- -/ /- -/0.009 S25 (250S) -/- -/ /- -/- S26 -/- -/ /- -/0.008 S27 -/- -/ /- -/0.008 S29 -/- -/ /- -/0.010 S29 (250N) -/- -/- -/ /- S29 (500S) -/- -/ /- -/0.007 S30 -/- -/ /- -/0.015 S31 -/- -/ /- -/0.009 S33 (250S) -/- -/ /- -/0.008 S33 (500N) -/- -/ / /- S33 (9-14 cm) -/- -/- -/ /- S34 -/- -/ /- -/- Kaikki muut -/- -/- -/- -/- asemat/näytteet DL / / / / Pintasedimenttinäyte 0 5 cm:n syvyydestä. 2. 0,0025/0,051: Analysoinut VERI/Analysoinut NERI 3. DL: Havaitsemisraja 4. -: Havaitsemisrajan alapuolella S16: Asema S16 sijaitsi putkilinjan reitillä. S16 (250S): Asema S16 sijaitsi 250 metriä etelään putkilinjan reitiltä. S33 (9-14 cm): Asema S33, sedimenttinäyte analysoitu 9 14 m:n syvyydestä
40 40 Taulukko 2.5 Huokosvesinäytteiden kemiallisten analyysien tulokset Huokosvesinäyte Adamsiitti (mg/l) Clark I (mg/l) Trifenyyliarsiini (mg/l) Fenyylidiklooriarsiini (mg/l) S22 -/- -/ / /0.002 S25 -/- -/ / /0.002 S29 -/- -/ /- -/- Kaikki muut asemat -/- -/- -/- -/- / näytteet DL 0.016/ / / / /0.002: Analysoinut VERI/Analysoinut NERI 2. DL: Havaitsemisraja 3. -: Havaitsemisrajan alapuolella 2.3 Konsultaatiot Kuten edellä todettiin, sotatarvikkeet muodostavat vaaratekijän. Kestävän ratkaisun löytäminen tähän ongelmaan edellyttää tiedon vaihtoa eri erikoisalojen välillä. Järjestetyt keskeiset konsultaatiot asiantuntijaryhmien tapaamiset, seminaarit ja kahdenväliset kokoukset ovat helpottaneet tiedon ja osaamisen siirtämistä Asiantuntijaryhmien tapaamiset Espoo-prosessin puitteissa on järjestetty kaksi asiantuntijatapaamista. Kumpikin pidettiin Hampurissa BSH:n edustajien myötävaikutuksella. Ensimmäinen kokous pidettiin kesäkuuta 2007 ja toinen syyskuuta Asiantuntijakokous kesäkuuta 2007 Asiantuntijatyöryhmän kokouksen tavoitteena oli kehittää yhdenmukainen lähestymistapa kenttätutkimusten vaatimuksiin ja löydettyjen sotatarvikkeiden käsittelyyn. Tapaamisen aikana esiin tulleet keskeiset kysymykset olivat: Ovatko kaikki Itämeren upotuspaikat ja -alueet tiedossa Millaisia vaikutuksia upotetuista sotatarvikkeista voi aiheutua
41 41 Osallistujat olivat yksimielisiä siitä, ettei kattavia ja aukottomia tietoja alueista, joihin sotatarvikkeita on voitu upottaa, ole käytettävissä. Nord Stream AG esitteli sotatarvikkeiden seulonnan tutkimusohjelman. Osallistujat sopivat seuraavaa: Ehdotettua tutkimusohjelmaa pidettiin keskimääräistä tarkempana, ja sitä voidaan kuvailla haasteelliseksi Käytettävissä ei ole menetelmää eikä mittauksia, joilla voidaan taata, että merenpohja on esteetön kahden metrin syvyyteen saakka Tutkimusohjelmaa pidettiin yleisesti toimivana ja tarkoituksenmukaisena Työryhmän päätelmä oli, että ennen kuin sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen tulokset voidaan hyväksyä, havaintojen luokittelu on kuvattava yksityiskohtaisesti avoimien ja dokumentoitujen menetelmien avulla. Löydettyjen sotatarvikkeiden käsittelystä päätettiin, että vaikutuksia on arvioitava perusteellisesti ja tässä yhteydessä on huomioitava kemiallisten ja tavanomaisten sotatarvikkeiden väliset erot. Osallistujat sopivat seuraavista seikoista: Itämerestä löydetyt kemialliset sotatarvikkeet eivät ole räjähtäneitä Tavanomaisia sotatarvikkeita, varsinkin miinoja, on pidettävä vaarallisina, koska niiden räjähtäminen on todennäköistä Sotatarvikelöydösten käsittelyn yleisiä periaatteita ei voida määritellä, koska tarvittavat toimet vaihtelevat erilaisten kansallisten sääntöjen ja standardien mukaan Nord Streamin ja Rambollin edustajien ohella osallistujia oli seuraavilta tahoilta: Saksa: BSH Tanska: Bornholms Marinedistrikt Ruotsi: Ruotsin asevoimat COM Ruotsin miinasodankäynnin tietokeskus (MWDC) Suomi: Suomen merentutkimuslaitos, Puolustusvoimat, Geologian tutkimuskeskus Venäjä: Venäjän federaation edustaja Viro: Ympäristöministeriö, Tarton yliopisto, Viron merentutkimuslaitos
42 42 Latvia: Ympäristöministeriö Tieto- ja meriympäristöpolitiikan osasto Asiantuntijakokous syyskuuta 2008 Asiantuntijaryhmän kokouksen tavoitteena oli esitellä tutkimustulokset, kuvailla sotatarvikkeiden luokittelumenetelmät avoimesti ja käydä vapaata keskustelua. Keskeisiin selvennyksiin kuuluivat: Tutkimuskäytävän määritelmä eli asennuskäytävä, turvallisuuskäytävä ja yleinen seulontakäytävä Suunnitellun ankkurikäytävän tutkimuksen laajuus, joka perustuu sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen tulosten pohjalta laadittuun riskiarviointiin. Vaikka tehtävät tutkimustyöt ovatkin kattavat, 100-prosenttista varmuutta ei ole, että kaikki sotatarvikkeet löydetään Suunniteltu sotatarvikkeiden raivaus eli ainoastaan niiden sotatarvikkeiden raivaus, jotka sijaitsevat turvallisuuskäytävässä. Ankkurikäytävässä sijaitsevat sotatarvikkeet raivataan tarvittaessa. Muussa tapauksessa niitä valvotaan ja ne kierretään rakennusvaiheessa Maaperä- ja huokosvesinäytteiden keräämisohjelma kemiallisten taisteluaineiden hajoamiseen liittyvien haitta-aineiden löytämiseksi Putkenlaskualuksena käytetään dynaamisesti asemoitavaa alusta, jossa ei käytetä ankkureita. Huomautettiin, että Nord Stream -putkilinjan asentamisen pystyy ainoastaan yksi tällainen alus, nimeltään "Solitaire". Tämän vuoksi tutkimuksissa ja arvioinneissa oletetaan, että putkenlaskualus on ankkuroitava (pahin mahdollinen vaihtoehto) Tutkimustulosten ja kolmen riippumattoman merisodankäynnin asiantuntijan maalla tekemän varmistuksen avulla tehdyn luokituksen luotettavuus (katso Kappala 2.2.3) Tietojen luottamuksellisuus: yksityiskohtaiset tutkimustiedot luovutetaan ainoastaan tutkimuksen suoritusmaiden omille viranomaisille. Yleistiedot esitellään vastaavissa ympäristövaikutusten arvioinneissa Keskusteluissa sotatarvikkeiden raivauksesta keskityttiin ympäristövaikutukseen, johon luetaan: Vaikutukset kaloihin: välittömässä läheisyydessä olevat kalat kuolevat, mutta valtaosa raivauksesta tapahtuu vähähappisissa vedensyvyyksissä Vaikutukset merinisäkkäisiin Lievennystoimet kaloihin ja merinisäkkäisiin kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi
43 43 Nord Streamin, Rambollin ja ERM:n edustajien ohella osallistujia oli seuraavilta tahoilta: Saksa: BSH, Kielin yliopisto Tanska: Viikinkilaivamuseo, Roskilde Ruotsi: Ympäristöministeriö, Ruotsin asevoimat COM Ruotsin miinasodankäynnin tietokeskus (MWDC) Suomi: Suomen merentutkimuslaitos, Puolustusvoimat, Museovirasto, Uudenmaan ympäristökeskus Puola: Merikalastuslaitos Liettua: Ympäristöministeriö, Meritutkimuskeskus Seminaarit Koska Espoo-työryhmä suositteli, että tutkimusmenetelmien ja tulosten luokituksen on perustuttava avoimiin menetelmiin, Nord Stream AG isännöi kahta sotatarvikeseminaaria. Ne pidettiin Göteborgissa Ruotsissa sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen alussa vuonna 2007 ja noin vuotta myöhemmin Turussa tutkimusohjelman päättyessä. Seminaari 1: syyskuuta 2007 Göteborgissa, Ruotsissa Nord Stream AG isännöi ensimmäistä sotatarvikeseminaaria, joka pidettiin Göteborgissa Ruotsissa 27. ja 28. syyskuuta Seminaarin tarkoituksena oli esitellä Nord Streamin tutkimusohjelma, molemmat aiemmat tutkimukset ja sotatarvikkeiden seulontatutkimusten tarkoitus, tavoitteena määritellä ja kiteyttää Itämeressä olevien sotatarvikkeiden aiheuttamat mahdolliset riskit. Esityksissä käsiteltiin seuraavia aiheita: Hankkeen historia ja aiemmat tutkimukset (vuosien 2005 ja 2006 tutkimusohjelmat) joihin sisältyi johdatus vuoden 2006 vedenalaisten tarkastusten seikkaperäisiin tuloksiin, missä esiteltiin viistokuvantamisen erottelutarkkuus, vedenalainen videokuvaus ja havaittujen kohteiden luokittelu Reittivalinnan perusteet Vuosien 2007 ja 2008 sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen tarkoitus ja käytettävä tutkimusmenettely Kohteiden tulkinta ja erilaisten skannereiden sekä nykyisten ja aiempien tutkimusohjelmien välinen vastaavuus
44 44 Kohteiden luokittelu, luokittelijoina merisotatarvikkeiden asiantuntijat Lisäksi osallistujat tarjoutuivat jakamaan omia tietojaan Itämeressä olevista sotatarvikkeista. Ruotsin merivoimien edustaja esitteli katsauksen Itämeren miinoituksen historiaan. Katsaukseen sisältyi esimerkkejä miinarivikartoista, sotatarviketyypeistä ja miinanraivauksesta Tanskan merivoimien edustaja (Bornholms Marinedistrikt) esitteli yleisesti Tanskan sotatarvikeräjähteiden purkuvirastoa sisältäen kemiallisten sotatarvikkeiden hävittämisen Venäjän federaation edustaja esitti yleiskatsauksen mahdollisista kemiallisten sotatarvikkeiden aiheuttamista riskeistä putkilinjan rakentamisen aikana Nord Streamin, Rambollin ja MMT:n edustajien ohella osallistujia oli seuraavilta tahoilta: Saksa: BSH Tanska: Bornholms Marinedistrikt Ruotsi: Ruotsin asevoimat COM Ruotsin miinasodankäynnin tietokeskus (MWDC) Suomi: Suomen merentutkimuslaitos, Puolustusvoimat, Geologian tutkimuskeskus Venäjä: Venäjän federaation edustaja Viro: Ympäristöministeriö, Tarton yliopisto, Viron merentutkimuslaitos Latvia: Ympäristöministeriö Tieto- ja meriympäristöpolitiikan osasto Iso-Britannia: Innovatum International Ltd gradiometrijärjestelmän kehittäjä Seminaari 2: lokakuuta 2008 Turussa Tämä seminaari järjestettiin ensimmäisen sotatarvikeseminaarin jatkoksi. Sotatarvikkeiden seulontatutkimuksen tuloksia käsiteltiin ja esiteltiin ehdotettu raivausmenetelmä. Tarkoituksena oli osoittaa, että ensimmäisen seminaarin aikana esitellyt tutkimustavoitteet oli saavutettu ja että Itämerestä oli laadittu tarkka ja yksityiskohtainen peruskartoitus.
Ammusten turvallinen käsittely Itämerellä
TAUSTATIETOA Ammusten turvallinen käsittely Itämerellä Turvallisen reitin suunnittelu Nord Stream - kaasuputkelle Itämerellä Syyskuu 2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Itämeressä olevat ammukset mitä
LisätiedotUusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017
Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017 Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n
LisätiedotLuku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset
Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin
LisätiedotKemiallisten taisteluaineiden ja niiden hajoamistuotteiden analysointi CHEMSEA-projektissa
Kemiallisten taisteluaineiden ja niiden hajoamistuotteiden analysointi CHEMSEA-projektissa Paula Vanninen, Martin Söderström, Harri Koskela, Jenny Rattfelt Nyholm, Anders Östin, Stanisław Popiel, Jakub
Lisätiedotkartoitus ja arviointi(chemsea)
Kemiallisten taisteluaineiden kartoitus ja arviointi(chemsea) Raisa Turja Suomen ympäristokeskus, Merikeskus MUTKU-päivät Tampere 21.3.2013 Sisältö Kemialliset taisteluaineet Itämeressä CHEMSEA-projekti
LisätiedotLuku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN
Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4
LisätiedotNORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN
Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 Asiakirjan tyyppi Lausunto Päivämäärä 05.9.2017 Asiakirjan numero NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN NORD STREAM 2 LAUSUNTO
LisätiedotLuku 14. Jatkosuunnittelu
Luku 14 Jatkosuunnittelu Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 14 693 14 Jatkosuunnittelu 14.1 Luvun tarkoitus ja laajuus Tämän luvun tarkoitus on kuvailla tekniset toimet, joita Nord Stream AG
LisätiedotNord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä
Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä Nord Stream -putkilinjajärjestelmä koostuu kahdesta rinnakkaisesta kaasuputkilinjasta. Kumpikin putkilinja on suunniteltu toimimaan
LisätiedotEnergia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi
Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä
LisätiedotNord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten
Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream 2009 Finnish version Huomautus: Espoon sopimuksen mukaisia neuvotteluja varten laadittua
LisätiedotRuoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
LisätiedotOhjeita veneilijöille
Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Esityslista 21/2017 1 (6) 2 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko
LisätiedotLuku 1. Johdanto ja ohjeita lukijalle FIN
Luku 1 Johdanto ja ohjeita lukijalle Sisällys Sivu 1 Johdanto ja ohjeita lukijalle 5 1.1 Nord Stream -hanke 5 1.2 Tämä raportti 5 1.2.1 Nord Stream raportin tehtävä Espoon sopimuksen mukaisessa kuulemismenettelyssä
LisätiedotHELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014
HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 14/2015 1 (9) Päätöshistoria Kaupunginkanslia Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja 25.06.2015 48 HEL 2015-006398 T 11 01 01 ESAVI/4341/2015 Päätös
LisätiedotKatsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management)
Katsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management) 21.4.2017 Karoliina Saarniaho, WSP Lähtökohtia suunnittelulle Merellisen
LisätiedotEsimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.
Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018 Ekologisten kompensaatioiden käyttö maailmalla Ekologisia kompensaatioita
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointiselostus Luku 5 303
Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 5 303 Osa reittiä J käyttävistä nopeakulkuisista aluksista ei ole jäävahvisteisia, ja tästä syystä ne voivat liikennöidä vain jäättömänä aikana. Meri on yleensä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2017 1 (6) Asia tulisi käsitellä 9.5.2017 kokouksessa 4 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
LisätiedotLuku 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus
Luku 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 7 369 7 Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus Tässä luvussa kuvataan ympäristövaikutusten arviointityön taustaa
LisätiedotLuku 6. Vaihtoehdot ja reitin optimointi
Luku 6 Vaihtoehdot ja reitin optimointi Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 6 351 6 Vaihtoehdot ja reitin optimointi Tässä luvussa kuvataan ympäristövaikutusten arviointiraportissa arvioidut putkilinjan
LisätiedotPIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.
Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Luku 13. Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet
Luku 13 Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 13 679 13 Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa tunnistetaan
LisätiedotNord Stream 2 AG. Huhtikuu 2019 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, KAAKKOISREITTI
Nord Stream 2 AG Huhtikuu 2019 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, KAAKKOISREITTI Tämän suomenkielinen rajat ylittävien vaikutusten arviointiasiakirja on käännetty
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2017 1 (9) 619 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Nord Stream 2 -maakaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja koko
LisätiedotAltistumisskenaarion laatimista koskeva ohje
TIETOVAATIMUKSET JA KEMIKAALITURVALLISUUSARVIOINTI (OSA D) Viite: ECHA-08-GF-07-FI Päivämäärä: 21/07/2008 Kieli: suomi Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje (ECHA) julkaisee sarjan tiedotteita,
LisätiedotCombine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus
Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen
LisätiedotMaakaasuputkilinja Hämeenlinna-Lempäälä
Maakaasuputkilinja Hämeenlinna-Lempäälä Tiekatkaisujen valvonta Valkeakoskella 2009 Munteentie ja Itkontie FM Tiina Jäkärä Museovirasto/RHO 2 ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Kunta: Valkeakoski Tutkimuksen
LisätiedotOy Civil Tech Ab:n Inkoon Venesatamat Oy:lle ja Inkoon kunnalle tuottamasta viistokaikuluotausaineistosta (CT 220 / )
INKOO 2012 Arkeologinen raportti Oy Civil Tech Ab:n Inkoon Venesatamat Oy:lle ja Inkoon kunnalle tuottamasta viistokaikuluotausaineistosta (CT 220 / 10.2.2012) Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Viistokaikuluotausaineisto
LisätiedotLuku 12. Tietojen puute ja epävarmuustekijät
Luku 12 Tietojen puute ja epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 12 669 12 Tietojen puute ja epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan valtioneuvoston
Lisätiedot(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 4062)
26.6.2014 FI L 186/103 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2014, kuparia sisältävien biosidivalmisteiden markkinoille saattamisesta välttämättömiin käyttötarkoituksiin (tiedoksiannettu numerolla
LisätiedotMerimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä
Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä 24.2.2016 Selvityksen aineisto Tammikuussa lähetettyyn kyselyyn vastasivat Ahvenanmaa, Ruotsi, Tanska,
LisätiedotMUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS
MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS Niittysmäki-Konkanmäki tuulipuiston osayleiskaava FT Samuel Vaneeckhout 23.5.2012 Perustiedot Kunta: Leppävirran kunta Kylä: Sahkarlahti Tila: Sorsanpelto 13:2 Tiili 5:35 Lehtokallio
LisätiedotSuomi Venäjä liikenne
Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla
LisätiedotLUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2
1 LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2 Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus 2004 Timo Jussila ja Tapani Rostedt 2 Sisältö: Maastokarttaote... 2 Perustiedot... 3 Abstrakti... 3 Kaivaus... 3 Yleiskartta 1:500...
LisätiedotENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö
ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T073/A16/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KEMIALLISEN ASEEN KIELTOSOPIMUKSEN INSTITUUTTI FINNISH INSTITUTE FOR VERIFICATION OF THE
LisätiedotNord Stream 2 AG. Elokuu 2018 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, LUOTEISREITTI
Nord Stream 2 AG Elokuu 2018 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, LUOTEISREITTI Tämä asiakirja "Nord Stream 2, Rajat ylittävät vaikutukset, Ympäristövaikutusten
LisätiedotKuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke
Kuva: Juha Nurminen Tankkeriturva-hanke Pekka Laaksonen 21.05.2010 John Nurmisen Säätiö John Nurmisen Säätiö on perustettu 1992 John Nurminen Oy:n aloitteesta. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa monin eri
LisätiedotKemialliset aseet ja verifikaatioanalytiikka
Kemialliset aseet ja verifikaatioanalytiikka FT Paula Vanninen Johtaja Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos () Historiaa I Maailmansota saksalaiset, britit, ranskalaiset ja amerikkalaiset
LisätiedotNord Stream Espoon sopimuksen mukaiseen konsultaatioprosessiin liittyvä ympäristövaikutusten arviointiselostus
Nord Stream Espoon sopimuksen mukaiseen konsultaatioprosessiin liittyvä ympäristövaikutusten arviointiselostus Nord Stream Espoo-raportti: Ei-tekninen yhteenveto Helmikuu 2009 > Osa maailman suurimmista
Lisätiedot22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19
22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä
LisätiedotW-SU-OFP-PFI-STG-800-CONPCSFI-02
Page 1 of 20 Nord Stream 2 Asiakirjan laatija Paul Neale Tarkastanut Tore Granskog Hyväksynyt John Garrard W-SU-OFP-PFI-STG-800-CONPCSFI-02 Versio Päivämäärä Kuvaus 01 2017-09-18 Julkaistu tarkistettavaksi
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
LisätiedotKansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa
Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa Heidi Hällfors, Eija Rantajärvi ja Outi Setälä MARMONI-projekti, SYKE Merikeskus ROSKAPUHETTA Asiaa Itämeren roskaantumisesta ja sen tilasta -seminaari
LisätiedotNord Stream ja kulttuuriperintö
TAUSTATIETOA Marraskuu 2013 Nord Stream ja kulttuuriperintö Arkeologisesti merkittävän merenalaisen kulttuuriperinnön tutkimus ja suojelu Sisältö 1. Johdanto 1.1. Nord Streamin lähestymistapa kulttuuriperintöön
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.12.2016 COM(2016) 793 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Tiettyjen neuvoston direktiivin 91/692/EY mukaisesti annettujen unionin ympäristöalan
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.10.2018 C(2018) 6560 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu 11.10.2018, valvontamenetelmästä ja jäsenvaltioiden raportointia koskevista järjestelyistä julkisen
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.11.2018 C(2018) 7778 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 28.11.2018, delegoidun asetuksen (EU) N:o 1062/2014 muuttamisesta tiettyjen tehoaineen ja valmisteryhmän
LisätiedotKAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.11.2011 Työnumero 82138362 KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN KAIRAKONEEN AIHEUTTAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Päivämäärä 7.11.2011
LisätiedotPainolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa
Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Lolan Eriksson Hallitusneuvos 25.2.2015 Yleissopimuksen tausta Torjutaan alusten painolastivesien ja sedimenttien mukana leviäviä
LisätiedotItämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen
Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla
LisätiedotMERIPELASTUSTOIMEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ. Meripelastuskeskus Turku Varapäällikkö Ilkka Sahla
MERIPELASTUSTOIMEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Meripelastuskeskus Turku Varapäällikkö Ilkka Sahla Kansainväliset meripelastussopimukset YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) Jokainen rannikkovaltio on velvollinen
LisätiedotLIITE. ehdotukseen NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2016 COM(2016) 620 final ANNEX 1 LIITE ehdotukseen NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden ja Sveitsin valaliiton välisellä eurooppalaisia satelliittinavigointiohjelmia
LisätiedotIL~-t~ Marita Kykyri tutkija/arkeologia Kymenlaakson maakuntamuseo MUISTIO. KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9.
MUISTIO KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9. 2003 '. Leo Hanski (Hanskintie 8, 48310 Kotka) otti yhteyttä allekirjoittaneeseen 19.5. 2003 koskien mahdollista liistekatiskaa,
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
LisätiedotPL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898
OPS M2-1, Liite 1 21.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa
LisätiedotITÄVALLAN JA TŠEKIN TASAVALLAN YHTEINEN LAUSUMA
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0010 (NLE) 9425/2/17 REV 2 ADD 1 ENV 523 COMPET 424 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston
LisätiedotROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA
- - - Q/19/3612/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 10.11.1994 TUTKIMUSRAPORTTI ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotRautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot
2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI
LisätiedotPerspective Technologies Agency c/o LegalCom.org, Oleg Gusev (saantitodistus) Niementie Levänen 1. ASIAN VIREILLETULO JA HANKKEESTA VASTAAVA
Päätös Dnro UUDELY/16/07.04/2010 31.8.2010 Julkinen Perspective Technologies Agency c/o LegalCom.org, Oleg Gusev (saantitodistus) Niementie 45 54930 Levänen PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIONTIMENETTELYÄ
Lisätiedot6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA
Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA
LisätiedotKemialliset taisteluaineet
Kemialliset taisteluaineet 10.1.2014 Harri Kiljunen, 1 Yleistä: Kemiallinen taisteluaine= mikä tahansa kemikaali, jota käytetään sodankäyntitarkoituksessa Jaetaan ryhmiin vaikutusmekanisminsa perusteella
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen tekemisestä
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.2.2016 COM(2016) 42 final 2016/0021 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen tekemisestä FI FI PERUSTELUT Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman
LisätiedotKYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O
KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N
LisätiedotUudenmaan ELY-keskus LIITE 3
Hamina, kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta Arviointiohjelmassa on tuotu esille Nord Stream -laajennushanke sijait- YVA -asetuksen edellyttämät tiedot. see Haminan ja Virolahden osalta kauempana etelässä
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.10.2017 C(2017) 6967 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 20.10.2017, tekstiilikuitujen nimityksistä ja niitä vastaavista tekstiilituotteiden kuitukoostumuksen
LisätiedotUudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä
Uudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri jani.salminen@ymparisto.fi Työryhmä ja työn tavoite Toimikausi 15.1.2013 15.1.2014 Kokoonpano:
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.2.2018 C(2018) 884 final KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS (EU) /, annettu 19.2.2018, rakenteellisiin tarkoituksiin käytettävien metallikerroslevyjen suoritustason pysyvyyden arviointiin
LisätiedotTuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?
Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi
LisätiedotA8-0381/307
10.1.2018 A8-0381/307 307 Johdanto-osan 11 kappale (11) Olisi kiellettävä tietyt tuhoa aiheuttavat pyydykset tai menetelmät, joissa käytetään räjähteitä, myrkkyjä, huumaavia aineita, sähkövirtaa, paineilmavasaroita
Lisätiedot(2) YVA-viranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, heinäkuu 2017
17 Liitteet (1) Ympäristövaikutusten arviointiselostus, huhtikuu 2017 (2) YVA-viranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, heinäkuu 2017 (3) Nord Stream 2 - Stakeholder Engagement
LisätiedotASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö
ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö 20.10.2015 Hannu Takala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo Tiivistelmä Asikkalan Kalkkisissa toteutettiin sähköverkon maakaapelointia
LisätiedotAlustavat huomautukset
Tämä asiakirja on käännetty tanskankielisestä alkuperäisestä asiakirjasta suomenkielelle. Mikäli käännöksen ja alkuperäisen tanskankielisen versioiden välillä on ristiriitaisuutta, tanskankielinen on määräävä.
LisätiedotValtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)
Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-
LisätiedotEhdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.8.2010 KOM(2010) 426 lopullinen 2010/0231 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Sveitsin valaliiton osallistumista
LisätiedotVierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma
Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja
LisätiedotMARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA
Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1
LisätiedotUtön merentutkimusasema
Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.
LisätiedotRautatiekasvillisuudenhallinta laserkeilauksen avulla
Rautatiekasvillisuudenhallinta laserkeilauksen avulla LIVI/3222/02.01.02/2016 Tuomo Puumalainen Project Manager Oy Arbonaut Ltd. Katja Kapanen Global Virtual Platform GVP Oy 5.9.2018 Tavoitteita Testata
LisätiedotS09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta
AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt S09 04 Kohteiden tunnistaminen 3D datasta Loppuraportti 22.5.2009 Akseli Korhonen 1. Projektin esittely Projektin tavoitteena oli algoritmin kehittäminen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) 13883/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Karjala hankealue Lemi
Analyysi 1 (5) Dnro: 21.9.2017 985/940/2017 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Karjala hankealue Lemi Taustaa Markkina-analyysi koskee Etelä-Karjalan maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta
LisätiedotTutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola
Tutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue 16.12.2014 Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola Toimeksiantonumero: Päivätty: 16.12.2014 Tarkastettu: Käsittelijä:CTa Status: Draft
LisätiedotNokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund
1 Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.3.2019 C(2019) 2030 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 14.3.2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 täydentämisestä vahvistamalla
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2017 (OR. en) 13992/17 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso
LisätiedotPerspective Technologies Agency c/o LegalCom.org, Oleg Gusev (saantitodistus) Niementie Levänen
Päätös Dnro UUDELY/27/07.04/2011 27.10.2010 27.10.2011 Julkinen Perspective Technologies Agency c/o LegalCom.org, Oleg Gusev (saantitodistus) Niementie 45 54930 Levänen Päivämäärän kirjoitusvirhe on korjattu
LisätiedotMarkkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Pohjois-Pohjanmaan hankealue Raahe
Analyysi 1 (5) Dnro: 18.12.2017 1361/940/2017 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Pohjois-Pohjanmaan hankealue Raahe Taustaa Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan liiton ilmoittamaa
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
Lisätiedot