Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 635/2010 vp Kipupotilaiden tasavertainen kohtelu lain edessä Eduskunnan puhemiehelle Kipu on tila, joka voi heikentää raskaalla ja oleellisella tavalla henkilön elämänlaatua ja toimeentuloa. Hyvään kivunhoitoon on olemassa eettiset, lääketieteelliset, taloudelliset ja juridiset perusteet; se voidaan katsoa kansalaisen perusoikeudeksi. Tällä hetkellä kivun hoito on maassamme valitettavan usein sattumanvaraista ja resurssit vähäiset, vaikka tietoa kivun mekanismeista ja hoitomahdollisuuksista on yhä enemmän saatavana. Saamani kansalaispalautteen mukaan kipupotilaiden kohtelu lain edessä ei aina toteudu tasaarvoisella tavalla. Esimerkiksi lakiin tapaturmavakuutuksista on liitetty kivun haittaasteluokitus, jolla pisteytetään kivun vaikutukset potilaan tilanteeseen. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkettä koskeviin lakeihin haitta-asteluokitusta ei ole liitetty. Kipu kuitenkin voi oleellisesti heikentää tai ehkäistä kokonaan henkilön mahdollisuuden ansaita elantoaan johtui se sitten tapaturmasta tai sairaudesta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus huolehtii siitä, että kipupotilaita kohdellaan tasavertaisesti lain edessä riippumatta siitä, onko kipu aiheutunut tapaturmasta vai sairaudesta? Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 2010 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 635/2010 vp: Miten hallitus huolehtii siitä, että kipupotilaita kohdellaan tasavertaisesti lain edessä riippumatta siitä, onko kipu aiheutunut tapaturmasta vai sairaudesta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kivun hoito liittyy kaikkiin lääketieteen erikoisaloihin ja kaikkien terveydenhuollon ammattiryhmien tehtäviin. Potilaan ja hänen kipuongelmansa ymmärtäminen fysiologisten, psykologisten ja psykososiaalisten tekijöiden muodostamana monimutkaisena kokonaisuutena on haastava tehtävä. Kiputilan näyttöön perustuvan diagnostiikan ja hoidon tueksi kivun hoitoon annetaan ohjeistusta useissa Lääkäriseura Duodecimin toimittamissa Käypä hoito -suosituksissa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön kiireettömän hoidon kriteereitä arvioinut kipuasiantuntijoiden työryhmä on tuottanut ohjeet pitkäaikaisen kivun hoidon organisoimiseksi. Hallituksen tuoreessa esityksessä uudeksi terveydenhuoltolaiksi mainitaan ensimmäisen kerran sairaanhoitopalveluiden lakisääteiseksi tehtäväksi kärsimysten lievittäminen. Tapaturmavakuutuslain nojalla suoritetaan korvauksia työntekijälle, jos hänelle sattuu työtapaturma. Korvaus myönnetään tapaturmavakuutuslain mukaan myös silloin, jos työntekijällä on todettu ammattitautilaissa tarkoitettu ammattitauti. Työtapaturman aiheuttamasta vammasta ja sairaudesta johtuva pysyvä yleinen haitta korvataan haittarahalla. Yleisellä haitalla tarkoitetaan tapaturman aiheuttamaa toimintakyvyn alentumista. Toimintakykyä arvioitaessa otetaan huomioon rajoitukset, joita vammasta tai sairaudesta aiheutuu jokapäiväisessä elämässä. Tällaisilla rajoituksilla tarkoitetaan esteitä, rajoitteita, hankaluutta ja elämänlaadun heikentymistä koti- ja perhe-elämässä, virkistys- ja harrastustoiminnassa ja yhteiskuntaelämään osallistumisessa. Haitan suuruuden määrittelemistä varten yleistä haittaa aiheuttavat vammat ja sairaudet on jaettu haittaluokkiin. Haittarahan suuruus määräytyy haittaluokan perusteella. Haittarahalla ei korvata työkyvyn alentumista. Tapaturmavakuutuslain haittarahaa ja haittaluokitusta koskevat säännökset uudistettiin lainmuutoksella, joka tuli voimaan vuoden 2010 alusta lukien. Erityyppisiin vammoihin ja sairauksiin lääketieteellisen kokemuksen mukaan tavanomaisesti sisältyvä kipu otetaan huomioon vamma- ja sairauskohtaisiin haittaluokkiin sisältyvänä. Näitä haittaluokkia voidaan tapauskohtaisesti erikseen korottaa, kun vammaan tai sairauteen liittyy erityisen kiputilan vuoksi enemmän toiminnanvajausta kuin sitä sen laadun vuoksi yleensä muuten aiheutuisi. Lakisääteinen tapaturmavakuutus on syyperusteinen sosiaalivakuutusjärjestelmä. Haittakorvauksen maksaminen edellyttää, että haitta johtuu nimenomaan työtapaturman aiheuttamasta vammasta tai sairaudesta. Korvattavuuteen ei riitä mahdollinen syy-yhteys, vaan syy-yhteyden tulee olla todennäköinen. Kivun esiintymistä ilman sitä selittävää vammaa, kudosvauriota tai sairautta ei ole mahdollista korvata. Lisäksi kroonisen kivun luonteeseen kuuluu hidas paraneminen ja toiminnallisen tilan vaihtelu. Kipu on yk- 2

3 Ministerin vastaus KK 635/2010 vp Outi Alanko-Kahiluoto /vihr silölliseen kokemukseen perustuva, kun taas lainsäädännön perusteena on vammasta tai sairaudesta aiheutuva keskimääräinen haitta. Tapaturmavakuutusjärjestelmän haitan käsitteellä tarkoitetaan muuta haittaa kuin työkyvylle aiheutuvaa taloudellista ja ammatillista rajoitusta. Työkyvyttömyyseläkkeellä sen sijaan korvataan pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä. Työeläkelakien mukaan työntekijällä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänen työkykynsä arvioidaan olevan heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään kahdella viidesosalla yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Työkyvyn arviointia sisältävä ratkaisu perustuu arvioon hakijan kokonaistilanteesta, tällöin arvioinnissa yhtenä tekijänä otetaan huomioon sairauteen, vikaan tai vammaan liittyvä kipu. Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 635/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Outi Alanko-Kahiluoto /gröna: Hur ämnar regeringen se till att smärtpatienter behandlas jämlikt inför lagen oberoende av om smärtan orsakats av ett olycksfall eller en sjukdom? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Behandlingen av smärta anknyter till alla medicinska specialområden och till de uppgifter som sköts av alla yrkesgrupper som arbetar inom hälso- och sjukvården. Det är en krävande uppgift att förstå patienten och hans eller hennes smärtproblem som en komplicerad helhet bestående av fysiologiska, psykologiska och psykosociala faktorer. Som stöd för behandlingen och den evidensbaserade diagnostiken av smärttillstånd ges anvisningar i många av rekommendationerna God medicinsk praxis som getts ut av Läkarföreningen Duodecim. Dessutom har en arbetsgrupp av smärtspecialister, som bedömt socialoch hälsovårdsministeriets kriterier för ickebrådskande vård, producerat anvisningar för organiseringen av behandlingen av långvarig smärta. I regeringens färska proposition med förslag till en lag om hälso- och sjukvård nämns för första gången att ge lindring som en lagstadgad uppgift som hör till sjukvårdstjänsterna. Med stöd av lagen om olycksfallsförsäkring betalas det ut ersättningar till en arbetstagare om han eller hon råkar ut för olycksfall i arbetet. Ersättning beviljas enligt lagen om olycksfallsförsäkring även när en arbetstagare har konstaterats lida av en yrkessjukdom som avses i yrkessjukdomslagen. Menersättning betalas till en arbetstagare som har fått bestående allmänt men av skada eller sjukdom som beror på olycksfall i arbetet. Med allmänt men avses nedsatt funktionsförmåga till följd av olycksfall. Då man bedömer funktionsförmågan beaktas de begränsningar som skadan eller sjukdomen medför i det dagliga livet. Med den här typen av begränsningar avses hinder, begränsningar, besvär och sämre livskvalitet i fråga om hem- och familjeliv, rekreations- och hobbyverksamhet och deltagande i samhällslivet. För bestämmande av menets omfattning har de skador och sjukdomar som leder till allmänt men delats in i invaliditetsklasser. Menersättningens storlek bestäms på grundval av skadans invaliditetsklass. Menersättning är inte ersättning för nedsatt arbetsförmåga. De bestämmelser i lagen om olycksfallsförsäkring som gäller menersättningen och invaliditetsklassificeringen förnyades genom en lagändring som trädde i kraft vid ingången av Den smärta som enligt medicinsk erfarenhet vanligtvis hänger ihop med olika skador och sjukdomar beaktas genom att den ingår i invaliditetsklasserna. Invaliditetsklassen kan höjas i enskilda fall, om skadan eller sjukdomen på grund av ett särskilt smärttillstånd medför en större funktionsnedsättning än vad den med hänsyn till sin art normalt skulle medföra. Den lagstadgade olycksfallsförsäkringen är ett orsaksbaserat socialförsäkringssystem. Betalning av menersättning förutsätter att menet uttryckligen beror på en skada eller sjukdom som orsakats av olycksfall i arbetet. För ersättning räcker det inte med ett eventuellt orsakssamband, utan det krävs ett sannolikt orsakssamband. Ersättning kan inte ges ut för smärta utan 4

5 Ministerns svar KK 635/2010 vp Outi Alanko-Kahiluoto /vihr förklarande skada, vävnadsskada eller sjukdom. Dessutom kännetecknas kronisk smärta av en långsam tillfriskning och variationer i det funktionella tillståndet. Smärta är en individuell förnimmelse, medan lagstiftningen grundar sig på ett genomsnittligt men till följd av en skada eller en sjukdom. Med begreppet men i olycksfallsförsäkringssystemet avses andra men än ekonomiska och yrkesmässiga begränsningar av arbetsförmågan. Förlust av förvärvsinkomst till följd av långvarig arbetsoförmåga ersätts med invalidpension. Enligt arbetspensionslagarna har arbetstagaren rätt till invalidpension, om hans eller hennes arbetsförmåga på grund av sjukdom, lyte eller skada uppskattas vara nedsatt med minst två femtedelar utan avbrott i minst ett år. Det avgörande som innehåller en bedömning av arbetsförmågan baserar sig på en bedömning av den sökandes totala situation. I bedömningen beaktar man den smärta som orsakas av sjukdomen, lytet eller skadan. Helsingfors den 22 juli 2010 Omsorgsminister Paula Risikko 5