VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

Transkriptio

1 VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016

2 ALKUSANAT Tämän vuonna 2016 keväällä valmistuneen selvityksen tavoitteena on ollut löytää ratkaisu valtatien 2 Friitalan eritasoliittymän täydentämiseksi, jotta Ulvilan kaupunki voi jatkaa maankäytön suunnitteluaan tässä selvityksessä esitettyjen ratkaisujen pohjalta. Tavoitteena on ollut, että Ulvilan kaupunki voi päivittää yleiskaavansa siten, että mikäli valtatien 2 Friitalan eritasoliittymää voidaan parantaa toteuttamalla ramppiyhteys valtatieltä maantielle 2444, Keskustan osayleiskaavassa esitetty valtatien 2 Friitalan eritasoliittymän eteläpuolella oleva eritasoliittymävaraus voidaan poistaa yleiskaavasta ja eritasoliittymälle varattu alue voidaan osoittaa muuhun maankäyttöön. Selvityksen laatiminen alkoi joulukuussa Selvityksen tilaajina on toiminut Varsinais- Suomen ELY-keskus ja Ulvilan kaupunki. Selvityksen laatimisesta on vastannut Ramboll Finland Oy, jossa projektipäällikkönä on toiminut Ins. AMK Sari Kirvesniemi. Työryhmän muut jäsenet ovat DI Juho Suolahti, DI Riku Jalkanen, DI Harri Koskinen, DI Simo Loukonen, ins. AMK Joonas Muttilainen ja DI Riikka Salli Työtä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet: Matti Kiljunen, Varsinais-Suomen ELY-keskus (puheenjohtaja) Mikko Nurminen, Ulvila kaupunki Juha Hjulgren, Ulvilan kaupunki Sari Kirvesniemi, Ramboll Finland Oy Työn aikana pidettiin yksi suunnittelukokous.

3 SISÄLTÖ Alkusanat 2 1. Lähtökohdat ja nykytila Suunnittelukohde Suunnittelualueeseen liittyvät suunnitelmat Maankäyttö ja kaavoitus Maaperä Liikenne Ympäristö ja maisema Liikenteelliset ja maankäytölliset tavoitteet Suunnitelmaratkaisujen toimivuustarkastelu Toimivuustarkastelujen suoritus Nykytilanne ja liikennemäärät Yön yli -tilanteen toimivuus Herkkyystarkastelu Yhteenveto liikenteen toimivuudesta Tiejärjestelyt Mitoitus Tutkitut liittymävaihtoehdot Tie- ja katujärjestelyt Sillat Erikoiskuljetukset Kävely- ja pyöräilyliikenne Rautatie Pohjarakenteet Rakentamiskustannukset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelu 19 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Suunnitelmakartta Pituusleikkaus ja tyyppipoikkileikkaukset

4 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä (Friitalan eritasoliittymä) ja siihen liittyvät tieyhteydet. Nykyisin maantien 2444 eteläpuolella valtatie 2 on 1+1 -kaistainen yksiajoratainen tie, jolta on etelän suunnassa kääntymiskaista Yhdystielle. Nopeusrajoitus valtatiellä suunnittelualueella on 80 km/h. Suunnittelutyön tavoitteena oli löytää ratkaisu valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymän parantamiseksi siten, että valtatielle 2 rakennetaan puuttuva ramppi etelän suunnasta maantielle 2444 sekä valtatien 2 ja maantien 2443 (Yhdystie) tasoliittymä muutetaan suuntaisliittymäksi. Kuva 1 Suunnittelukohteen sijainti 1.2 Suunnittelualueeseen liittyvät suunnitelmat Valtatien 2 parantaminen välillä Pori Ulvila, yleissuunnitelma (1995) Yleissuunnitelmassa (Tielaitos, Turun tiepiiri 1995) selvitettiin mahdollisuuksia valtatien 2 parantamiseksi, muuttamalla se nelikaistaiseksi maantieksi välillä Pori-Ulvila. Yleissuunnitelmassa esitetyt parannusratkaisut perustuvat pitkälti vuonna 1989 laadittuun samaisen yhteysvälin yleissuunnitelmaan, jossa valtatietä 2 ehdotettiin parannettavaksi moottoritienä paikalleen. Moottoritie-ratkaisusta kuitenkin luovuttiin liikenneministeriön antaman toimenpidepäätöksen myötä. Suunnitelmassa on tarkasteltu niin eritasoliittymien muotoa, kevyen liikenteen väylien sijaintia, siltavaihtoehtoja, erilaisia rakennevaihtoehtoja kuin tiejärjestelyiden sovittamista muihin suunnitelmiin. Friitalan eritasoliittymä on suunnitelmassa esitetty rombiseksi. Radan läheisyyden

5 5 vuoksi pohjoispuolen rampit ovat suoria ja vertailun perusteella myös eteläpuolen rampit on esitetty suoriksi. Lisäksi Friitalan eritasoliittymässä on päädytty esittämään yhtenäistä pitkää siltaa sekä valtatielle että radalle. Valtatielle jätetään suuntaisliittymä ammattikoulun kohdalle. Valtatien mitoitusnopeus on suunnitelmassa 100 km/h ja peruspoikkileikkaus kaksiajoratainen tie, jossa molempien ajoratojen leveys 9/7. Keskikaistan leveydeksi on määritelty 4,5 metriä. 1.3 Maankäyttö ja kaavoitus Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava ja sitä täydentävä 1. vaihemaakuntakaava (maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet), joka on vahvistettu Ulvilassa ei kuitenkaan ole vaihemaakuntakaavan 1 mukaisia tuulivoiman kannalta merkittäviä alueita. Vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaihe on parhaillaan käynnissä ja sen tavoitteiksi on asetettu muun muassa uusiutuvan energian ja biotalouden kasvumahdollisuuksien edistäminen, muuttuvan kaupan mahdollisuuksien tunnistaminen ja maakunnan kulttuurisen identiteetin vahvistaminen. Kuva 2 Ote Satakunnan maakuntakaavasta Satakunnan liikennestrategia 2035 Satakunnan liikennestrategia 2035 on Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Liikenneviraston valmistama strategia, jonka pohjana on Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Keskustaajaman osayleiskaava, jossa suunnittelualue on merkitty pääosin keskustatoimintojen alueeksi.

6 6 Keskustaajaman yleiskaavassa valtatieltä 2 osoitetaan vahvistettujen tiesuunnitelmien mukaisesti uusi tievaraus Kokemäenjoen yli ydinkeskustan eteläpuolelta Rantavainion kaupunginosasta uuden hautausmaan pohjoispuolelta Ravanintielle. Lisäksi yleiskaavassa mainitaan valtatien 2 hyväksyttyjen suunnitelmien mukaiset eritasoristeysjärjestelyt, ja valtatien nelikaistaistaminen suunnittelualueella, uudet kiertoliittymät sekä uusien yhteystarpeiden osoittaminen Ravanintieltä Kaasmarkuntielle ja kirkon tuntumasta Saaren alueelle. Jalankulku- ja pyöräilyväyliä on osoitettu seututeiden ja tärkeimpien yhdysteiden varsille. Kuva 3 Keskustaajaman osayleiskaava

7 7 Asemakaava Suunnittelualue rajoittuu idässä liikerakennusten korttelialueeseen (Keskusta) ja Vanhan Helsingintien, Yhdystien ja Helsingintien väliin jäävällä osuudella urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeseen (Sahamäki). Kuva 4 Ote ajantasa-asemakaavasta

8 8 1.4 Maaperä Pohjamaa suunnittelualueella on savista silttiä ja savea noin metrin syvyyteen ja tämän alla on oletettavasti karkeaa silttiä tai hiekkaa. Maakerrosten kokonaispaksuus on jopa metriä. Pohjamaan laadusta johtuen olemassa oleva ylikulkusilta on perustettu paaluille. 1.5 Liikenne Valtatien 2 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL 2014, Tierekisteri) Friitalan eritasoliittymän kohdalla on noin ajon./vrk ja raskaan liikenteen osuus tästä on noin 9 %. Maantien 2443 (Yhdystie) vastaava liikennemäärä tien itäpäässä on noin ajon./vrk, josta raskaan liikenteen osuus on noin 4 %. Maantiellä 2444 (Siltatie) liikennemäärä valtatien 2 itäpuolella on noin ajon./vrk ja länsipuolella ajon./vrk, josta raskaan liikenteen osuus on noin 4 %. Kuva 5 Suunnittelualueen nykyiset liikennemäärät (ajon./vrk) vuonna (Tierekisteri) Kuva 6 Suunnittelualueen nykyiset raskaan liikenteen määrät (ajon./vrk) vuonna (Tierekisteri)

9 9 Vanhan Helsingintien yhteydessä kulkevalta jalankulku- ja pyöräilyväylältä on yhteydet valtatien 2 varressa oleville linja-autopysäkeille. Nopeusrajoitus valtatiellä Friitalan kohdalla on 80 km/h ja maantiellä 2444 (Siltatie) on voimassa aluenopeusrajoitus 40 km/h. Valtatien 2 ja maantien 2443 (Yhdystie) liittymässä on sattunut viimeisen viiden vuoden aikana ( ) vain kaksi onnettomuutta. Tätä ennen vuosina 2009 ja 2010 liittymässä sattui yhteensä viisi onnettomuutta. Siltatien ja valtatien ramppiliittymässä ei ole raportoitu vuosien aikana onnettomuuksia. Yhdystien ja Siltatien kiertoliittymässä (Yrjön ympyrä) on sattunut viimeisen viiden vuoden aikana kaksi polkupyöräilijäonnettomuutta, joista toinen johti kuolemaan. Kuva 7 Henkilövahinko-onnettomuudet vuosina (Liikenneviraston onnettomuusrekisteri 2016)

10 Ympäristö ja maisema Suunnittelualue sijoittuu Ulvilan rakennettuun taajamarakenteeseen. Suunnittelualueen läheisyydessä on pääosin kaupallisia toimintoja. 1.7 Liikenteelliset ja maankäytölliset tavoitteet Työn tavoitteena oli tutkia valtatien 2 ja Friitalan eritasoliittymän täydentämistä ja sen toimivuuden varmistamista siten, että Friitalan eritasoliittymän eteläpuolella Ulvilan kaupungin yleiskaavassa varattu uusi eritasoliittymäalue liikennejärjestelyineen voidaan osoittaa yleiskaavassa muuhun maankäyttöön. Kaavaan varattu eritasoliittymä liikennejärjestelyineen käsittää eritasoliittymän valtatielle, rautatiesillan, vesistösillan Kokemäenjoen yli sekä katuyhteyden maantielle 2440 (Ravanintie). 2. SUUNNITELMARATKAISUJEN TOIMIVUUSTARKASTELU 2.1 Toimivuustarkastelujen suoritus Toimivuustarkastelut laadittiin Paramics-simulointiohjelmalla Siltatien ja valtatien 2 ramppiliittymälle. Liikennelaskenta suoritettiin Siltatien lisäksi valtatien 2 ja Yhdystien liittymässä, jossa laskettiin uuden rampin rakentamisen myötä poistuva liikenne. Liittymien palvelutasoluokituksena käytettiin liittymäviiveisiin perustuvaa HCM2010 luokitusta. Liikennelaskenta ja toimivuustarkastelu Liikennelaskenta Palvelutaso Palvelutasoluokka Viivytys (s) valoohjaamattomissa liittymissä Viivytys (s) valo-ohjatuissa liittymissä Erittäin hyvä A 10 5 Hyvä B Tyydyttävä C Välttävä D Huono E Erittäin huono F >50 >60 Kuva 8 Liikennelaskentapisteet, toimivuustarkastelujen liittymä sekä liittymäviiveisiin perustuva käytetty palvelutasoluokitus (HCM2010)

11 Nykytilanne ja liikennemäärät Liikennelaskennat suoritettiin torstaina Siltatien ja valtatien 2 rampin liittymässä sekä Yhdystien ja valtatien 2 liittymässä. Liikennettä laskettiin 1,5 tuntia aamuhuipputunnin aikana (AHT) ja 1,5 tuntia iltahuipputunnin aikana (IHT). Vilkkaimmillaan liikenne oli aamulla klo ja iltapäivällä (Kuvat 9-10). Friitalan sillalla kävelijöitä havaittiin yhteensä kuusi kolmen tunnin laskenta-aikana. Liikennevirrat, jotka poistuvat uuden rampin rakentamisen myötä: Kuva 9 Torstain aamuhuipputunnin klo liikennelaskentatulos Liikennevirrat, jotka poistuvat uuden rampin rakentamisen myötä: Kuva 10 Torstain iltapäivän huipputunnin klo liikennelaskentatulos Liittymän toimivuudessa ei ole nykytilanteessa ongelmaa. Aamun ja iltapäivän huipputuntien liikennemäärät ovat samaa suuruusluokkaa. Liittymä toimii lasketuilla liikennemäärillä palvelutasolla A eli erittäin hyvä.

12 Yön yli -tilanteen toimivuus Yön yli -tilanteella tarkoitetaan hetkeä, jolloin valtatieltä 2 on rakennettu ramppi etelän suunnasta Siltatielle ja liittymän nykyliikennemääriin on lisätty rampille Yhdystieltä siirtyvä liikenne. Valtatieltä 2 rampille tulevasta ajoneuvoliikenteestä arvioitiin 60 % kääntyvän oikealle rautatien itäpuolelle ja 40 % vasemmalle rautatien länsipuolelle. Uusi nelihaarainen liittymä mallinnettiin Paramics-mikrosimulointiohjelmaan valoohjaamattomana. Uusi ramppi mallinnettiin yksikaistaisena. Toimivuustarkastelujen perusteella liittymässä ei ole odotettavissa toimivuusongelmia yön ylitilanteessa. Liikennemäärät ovat pieniä, mistä syystä liikenne ei jonoudu ja liittymäviiveet jäävät erittäin pieniksi. Liikenteen palvelutasoluokitus kaikilla liittymähaaroilla on A eli erittäin hyvä. 3 sek. A 2 sek. A Kuva 11 Yön yli -tilanteen liikennemäärä, liikenteen palvelutasoluokitus sekä liittymässä havaittujen jonojen enimmäispituus. 2.4 Herkkyystarkastelu Herkkyystarkastelussa tutkittiin, kuinka herkkä liittymä on ruuhkautumaan liikennemäärien kasvaessa. Tarkastelujen perusteella liittymässä on reilusti käyttämätöntä kapasiteettia, mistä syystä liittymä kestää huomattavan liikenteen kasvun suunnitelluilla kaistajärjestelyillä ilman valo-ohjausta. Esimerkiksi liikennemäärien kasvattaminen 50 % ei laske liittymän palvelutasoluokitusta, vaan palvelutasoluokka on edelleen A eli erittäin hyvä. Kasvavan liikennemärän myötä liittymään saattaa syntyä hetkittäisiä muutaman auton pituisia jonoja, jotka kuitenkin purkautuivat nopeasti. Herkkyystarkastelun perusteella liittymään riittää yksikaistaisen rampin rakentaminen ilman muita järjestelyjä. Liikenneviraston laatiman Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030-selvityksen mukaan kevyiden moottoriajoneuvojen liikennemäärä tulisi kasvamaan vuosina Satakunnan valtateillä keskimäärin 27 % ja yhdysteillä (esim. Siltatie) 12 %. Raskaalle liikenteelle vastaavat kasvuennusteet ovat 10 % ja 9 %. Herkkyystarkastelun perusteella liittymässä on kapasiteettia vuoden 2040 ennusteisiin nähden huomattavasti enemmän, mistä syystä ehdotettu liittymäjärjestely on riittävä hyvin pitkälle tulevaisuuteen.

13 13 8 sek. A 7 sek. A Kuva 12 Herkkyystarkastelun palvelutasoluokitus sekä liittymässä havaittujen jonojen enimmäispituus. 2.5 Yhteenveto liikenteen toimivuudesta Liikenteen toimivuus tutkittiin Siltatien ja valtatien 2 ramppiliittymässä aamuhuipputunnin ja iltahuipputunnin aikana. Toimivuustarkastelujen perusteella liittymään ei tarvitse rakentaa valoohjausta ja uudelle rampille riittää yksi ajokaista. Liikennelaskennoissa havaitut liikennemäärät ovat pieniä, mistä syystä liittymän palvelutasoluokitus on nykyisin erittäin hyvä (A). Uuden rampin rakentaminen liittymään ei laske liittymän palvelutasoa. Suurin osa rampilta tulevista ajoneuvoista pääsee liittymään Siltatielle pysähtymättä, eikä jonoja pääse syntymään. Liittymässä on reilusti kapasiteettia liikenteen kasvulle. Esimerkiksi 50 % liikenteen kasvu ei vaikuttanut liittymän palvelutasoon tai pidentänyt jonojen pituuksia. Liikenneviraston laatimien maakuntakohtaisten liikenne-ennusteiden mukaan liikenne tulisi kasvamaan suunnittelualueella vuoteen 2040 mennessä %, joten ehdotettu ratkaisu on riittävä erittäin pitkälle tulevaisuuteen. 3. TIEJÄRJESTELYT 3.1 Mitoitus Nopeusrajoitus valtatiellä 2 suunnittelualueella on nykyisin 80 km/h. Eritasoliittymän rampin geometria on suunniteltu mitoitusnopeudelle 100 km/h. Päätien suunnittelunopeuden pienentäminen mitoitusnopeudelle 80 km/h ei muuta merkittävästi suunniteltuja ratkaisuja. Mitoitusnopeuden pienentäminen lyhentäisi nokkakiilan pituutta 10 metriä ja sallisi hieman tiukemman vaakageometrian eritasoliittymän rampissa. Rampin poikkileikkaus on kokonaisuudessaan 6,5 metriä leveä, josta ajokaistan osuus on 4,5 metriä. Tyyppipoikkileikkaus on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva 13 Rampin tyyppipoikkileikkaus.

14 Tutkitut liittymävaihtoehdot Liikenneverkolle on aiemmin tutkittu muita vaihtoehtoja. Tämän työn yhteydessä tutkittiin vain ratkaisu, jossa valtatieltä 2 rakennetaan ramppiyhteys Helsingin suunnasta maantielle 2444 (Siltatie). Suunnitellut toimenpiteet on esitetty liitteenä olevissa suunnitelmapiirustuksissa. 3.3 Tie- ja katujärjestelyt Ajoneuvoliikenne Valtatieltä 2 Helsingin suunnasta tulevalle liikenteelle rakennetaan ramppiyhteys maantielle 2444 (Siltatie). Valtatien ramppien (ramppiyhteys Porin suuntaan ja suunniteltu ramppiyhteys Helsingin suunnasta) ja maantien 2444 liittymään toteutetaan valo-ohjaamaton nelihaaraliittymä. Kävely- ja pyöräilyliikenneväylä poistetaan sillan eteläpuolelta liikenneturvallisuuden ja liikenteen toimivuuden parantamiseksi. Nykyinen valtatien 2 ja maantien 2443 (Yhdystie) liittymä muutetaan geometrialtaan jyrkäksi rampiksi Helsingin suuntaan ja valtatielle rakennetaan liittymiskaista Helsingin suuntaan. Muihin suuntiin kääntyminen kielletään. Valtatieltä puretaan liittymän kohdalta nykyinen keskisaareke. Liittymäjärjestelyjen toteuttamisen jälkeen koko Friitalan eritasoliittymä toimii eritasoliittymän tapaan, jossa tosin valtatien länsipuolella erkanemis- ja liittymisramppi on hajautettu melko etäälle toisistaan. Pohjoisen suunnasta aikaisemmin maatielle 2443 (Yhdystie) kääntyvä liikenne käyttää tulevaisuudessa Friitalan eritasoliittymäjärjestelyjä. Linja-autoliikenne Nykyinen linja-autopysäkki Vanhan Helsingintien kohdalla siirretään uuden rampin erkanemiskaistalle, noin 50 metriä etelään. Linja-autopysäkin yhteydessä nykyisin oleva pyöräliikenteen parkkialue toteutetaan uuden linja-autopysäkin yhteyteen. Kuva 14 Linja-autopysäkit valtatien 2 varrella.

15 Sillat Nykyinen Keskustan risteyssilta Vanhan Helsingintien kohdalla (S1) levennetään siten, että sille mahtuvat valtatie ja rampin erkaneva kaista. Uusi ramppi sijoittuu melko kapeaan väliin valtatien ja rautatien väliin. Rampin liittymiskohta Siltatiehen Friitalan ylikulku- ja risteyssillalla sijoittuu Friitalan ramppisiltaa vastapäätä, joten vaihtoehtoja sijoittelulle ei ole. Kapeasta tilasta ja korkeuseroista johtuen ramppi toteutetaan 140 metrin matkalta siltarakenteena (S2). Friitalan ramppisilta (ramppi pohjoisen suuntaan) on toteutettu vuonna Samassa yhteydessä Friitalan ylikulku- ja risteyssilta levennettiin nykyiselleen. Tässä yhteydessä vuonna 2002 toteutettujen osien on oletettu olevan edelleen käyttökelpoisia. Friitalan ylikulku- ja risteyssillan vanha osa joudutaan mahdollisesti uusimaan. Kuva 15 Friitalan eritasoliittymän ramppi pohjoisen eli Porin suuntaan. 3.5 Erikoiskuljetukset Erikoiskuljetukset kulkevat nykyisin tarpeen vaatiessa valtatien rinnalla sijaitsevaa Yhdystietä pitkin Friitalan ylikulku- ja risteyssillan ohi. Ramppi- ja liittymämuutokset eivät vaikuta erikoiskuljetusten reitteihin, mutta muuttavat osan reiteistä yksisuuntaisiksi. Mikäli nykyiset sillat kestävät, voi valtatietä pohjoiseen suuntaavat kuljetukset viedä uuden rampin kautta nykyiselle rampille ja takaisin valtatielle. Muussa tapauksessa Yhdystietä käytetään erikoiskuljetusten osalta molempiin suuntiin liikenteenohjaajien avustuksella.

16 Kävely- ja pyöräilyliikenne Siltatien kävely- ja pyöräilyväylä sillan eteläpuolella poistetaan käytöstä. Kävely- ja pyöräilyyhteys rampin päässä on liikenneturvallisuuden kannalta huono ratkaisu. Koska vaihtoehtoiset reitit ovat jo olemassa, eivät muutostyöt kävely- ja pyöräilyverkon muuttamiseksi ole kovin merkittäviä. Kävely- ja pyöräilyliikenne ohjataan käyttämään Siltatien pohjoispuolella olevaa kävely- ja pyöräilyväylää tai Vanhan Helsingintien kävely- ja pyöräilyväylää. Kuva 16 Siltatien pohjoispuolella oleva valtatien 2 alittava kävely- ja pyöräilyväylä. 3.7 Rautatie Valtatien vieressä sen itäpuolella kulkee Kokemäki Pori rautatie, jolla tulee pitkällä aikavälillä varautua kaksoisraideosuuteen. Suunnitelmaa mahdollisesta uudesta raiteesta ei ole, mutta todennäköinen sijainti on radan itäpuolella. Näin ollen uuden ramppiyhteyden toteuttamiselle ei ole estettä rautatien osalta. Rampin luiskien etäisyys noin 10 metriä radan keskilinjasta on riittävä, jotta radan aukean tilan ulottuman (ATU) säilyy. Rampin toteuttamisesta ei saa aiheutua haittaa radan stabiliteetille, kuivatukselle tai muuta haittaa rautatielle tai junaliikenteelle.

17 17 Kuva 17 Rautatie sijaitsee valtatien välittömässä läheisyydessä. 3.8 Pohjarakenteet Heikon pohjamaan takia uusi ramppisilta perustetaan olemassa olevan sillan tapaan paalutettuna. Paalupituus on alustavasti noin 35 metriä. Sillalle johtava ramppiosuudelle tehdään paalulaatta noin 80 metrin matkalta.

18 Rakentamiskustannukset Suunniteltujen toimenpiteiden kustannusarviot on laskettu FORE:n hankeosalaskentamenetelmää käyttäen. Maanrakennuskustannusindeksinä on käytetty 109,10 (2010=100). Hankkeen kustannusarvio on noin 4,24 miljoonaa euroa, mikäli ramppiyhteys liitetään nykyiseen Friitalan ylikulku- ja risteyssiltaan. Hankeosittain kustannukset jakautuvat alla olevan taulukon mukaisesti. Uusi ramppi R1 (sis. mm. erkanemiskaistan, rampin, tukimuurin, valaistuksen) Yhdystien liittymämuutokset ja liittymiskaista Linja-autopysäkin siirto Silta S1 (Keskustan risteyssilta) levittäminen Silta S2 Uusi ramppisilta (Friitalan eritasoliittymän sillan yhteyteen), Muut kustannukset Arvaamattomat kustannukset Yhteensä Mikäli Friitalan risteyssillan vanha vuonna 1959 valmistunut siltarakenne joudutaan purkamaan ja rakentamaan uudelleen, kasvavat sillan rakennuskustannukset noin 2,7 miljoonaa euroa. Tässä kustannusarviossa on otettu huomioon, että sillan vuonna 2002 valmistunut siltarakenne hyödynnetään. Hankeosittain kustannukset jakautuvat alla olevan taulukon mukaisesti. Uusi ramppi R1 (sis. mm. erkanemiskaistan, rampin, tukimuurin valaistuksen) Yhdystien liittymämuutokset ja liittymiskaista Linja-autopysäkin siirto Silta S1 (Keskustan risteyssilta) levittäminen Silta S2 Uusi ramppisilta Silta S2 Friitalan eritasoliittymän sillan uusiminen osittain ja vanhan sillan purkaminen Muut kustannukset Arvaamattomat kustannukset Yhteensä

19 19 4. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOSUUNNITELU Valtatien 2 Friitalan eritasoliittymän parantaminen voidaan toteuttaa siten, että eritasoliittymään rakennetaan ramppiyhteys valtatieltä 2 etelän suunnasta maantielle 2444 (Siltatie) sekä valtatien 2 ja maantien 2443 (Yhdystie) tasoliittymä muutetaan suuntaisliittymäksi, josta on yhteys vain etelän eli Helsingin suuntaan. Lisäksi liittymään rakennetaan liittymiskaista valtatielle. Ramppiyhteyden ja maantien 2443 (Siltatie) uusi nelihaarainen liittymä toimii toimivuustarkastelujen perusteella erittäin hyvin myös tulevaisuudessa liikenteen lisääntyessä. Valtatien 2 Friitalan eritasoliittymän parantaminen, Ulvila esiselvitys toimii lähtökohtana Ulvilan kaupungin kaavoituksen ja seuraavan suunnitteluvaiheen eli yleis- tai tiesuunnitelman laatimiselle. Jatkosuunnittelussa erityisesti huomioon otettavia seikkoja ovat mm: - Rampin rakentamisesta ei saa aiheutua haittaa myöskään rakennusaikana radan stabiliteetille, kuivatukselle tai muuta haittaa rautatielle tai junaliikenteelle - Tarkempien pohjatutkimusten tekeminen ja pohjanvahvistusten tarkempi suunnittelu - Nykyisen risteyssillan kunnon arvioiminen ja sillan toteuttamisen ratkaisuvaihtoehtojen tarkentaminen - Valtatien 2 mahdollinen nelikaistaistaminen suunnittelualueella - Rakennettavan rampin ja Siltatien liittymäalueen riittävä näkemäalue.

20 L:\PROJEKTIT_2015\23777_VT2 FRIITLAN ETL, ULVILA LS\99_TULOKSET\DWG\FRIITALA.DWG Tulostettu: Friitalan ETL Suunnitelmakartta 1: Ramboll

21 L:\PROJEKTIT_2015\23777_VT2 FRIITLAN ETL, ULVILA LS\99_TULOKSET\DWG\FRIITALA.DWG Tulostettu: Linja-autopysäkki S1 Paalulaatta S2 Mt 2444 Friitalan ETL Pituusleikkaus 1:2000/1:200 Tyyppipoikkileikkaukset 1: Ramboll