Työelämä osana insinööriopintoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämä osana insinööriopintoja"

Transkriptio

1

2 Työelämä osana insinööriopintoja Juhani Keskitalo (toim.) Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen valtakunnallinen laatuhanke Hämeen ammattikorkeakoulu

3 Juhani Keskitalo (toim.) TYÖELÄMÄ OSANA INSINÖÖRIOPINTOJA ISBN ISSN Julkaisu A: 6/2004 JULKAISIJA PUBLISHER Hämeen ammattikorkeakoulu PL HÄMEENLINNA puh. (03) 6461 faksi (03) Kannen suunnittelu: HAMK Julkaisut Painopaikka: Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi Tämän teoksen kopioiminen on tekijäinoikeuslain (404/61, muut. 897/80) ja valokuvauslain (405/61, muut. 898/80) sekä Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemän sopimuksen mukaisesti kielletty. Hämeenlinna, syyskuu 2004

4 SISÄLTÖ ESIPUHE...9 TIIVISTELMÄ...11 Timo Luopajärvi TUOTANTOPAINOTTEINEN INSINÖÖRIKOULUTUS KEHITTYMINEN KOKEMUKSIA VAIHTAMALLA...17 Pekka Ruohotie TYÖELÄMÄN OSAAMISTARPEET Johdanto Kvalifikaatio ja kompetenssi Työelämässä tarvittavat ammatilliset valmiudet Ammatillista kasvua edistävät metakompetenssit Kompetenssiperustainen kasvatus/koulutus Avainkompetenssien kehittäminen...31 Lähteet...35 Hannele Salminen KOULUTUKSEN ARVIOINTI KEHITYKSEN VÄLINEENÄ Johdanto Arviointi kasvavana toiminta-alueena Korkeakoulujen arviointi suomessa Miten KKA:n arviointikohteet määrittyvät? Miksi arvioidaan, mihin arvioinnilla pyritään? Miten arvioidaan? Kehittävä arviointi Arviointi ammattikorkeakoulujen pitkäjänteisen kehittymisen välineenä Arviointia meillä ja maailmalla Korkeakoulutuksen laadunvarmistus, uusi arviointi: laatujärjestelmien auditointi Laatujärjestelmistä...52 Lähteet Markku Pynnönen & Natasha Petrell TUOTANTOINSINÖÖRIKOULUTUS JA SEN KEHITTÄMINEN Tuotantoinsinöörikoulutus sisältää yritysjaksoja Insinöörejä on kahdenlaisia Yritysten aktiivisuus ratkaisee Koulutuksessa vielä kehittämistä... 60

5 Hannu Saarikangas TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS INSINÖÖRIKOULUTUKSESSA Johdanto Ajat muuttuvat opetuksenkin tulee muuttua Laatu ja taso ratkaisevat Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilusta apua Johtopäätelmiä...68 Esko Johnson KOHTI TYÖELÄMÄLÄHTÖISTÄ KIELTENOPETUSTA Kielenopettajan arkipäivää Puhuvatko kieltenopetuksen suunnittelu ja toteutus samaa kieltä? Kielenoppimista tapahtuu muuallakin kieltenopetuksessa Kielitaito paperilla vai todellisena kompetenssina? Suosituksia tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämiseksi Kirjallisuus...79 Paula Salonen ONKO TUPA RATKAISU HARJOITTELUN MITOITUSKYSYMYKSEEN? Johdanto Yhteisiä näkemyksiä hakemaan Työrenkaat keskeisessä asemassa Hankkeen tavoitteet Harjoittelun mitoitus eri koulutusaloilla =48 -koulukunnalla hegemonia Ammatillista kasvua ja kehitystä laadulla vai määrällä? Onko kompromissia löydettävissä? Tulevaisuus tuo paineita harjoittelun mitoitukselle Lähteet...93 Ville Heinonen AIKUISKOULUTUSKENTTÄ JA AMMATTIKORKEAKOULUT SEN OSANA Aikuiskoulutuksen yleiset organisointimuodot Aikuiskoulutuksen kehitysnäkymät ja tavoitteenasettelut Ammattikorkeakoulut osana aikuiskoulutuksen kenttää Lähteet Tapani Termonen TUOTANTOPAINOTTEISEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEN TOTEUTTAMISEN PULMATILANTEITA AIKUISKOULUTUKSESSA Työpaikkaopintojen taustaa Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoiden taustaa...106

6 3. Omatoiminen opiskelu, ajankäyttö ja tehtävät Työpaikkaopintojen tavoitteista Juhani Keskitalo TUOTANTOPAINOTTEISEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEN TOTEUTUSLINJOJA Liikkeellelähtö Tasoajattelu Oma ammatillinen tavoite Yksilöinti todistuksessa Työelämäintegroitujen opintojen luonne Kehitysprojektimalli - projektityöskentelymalli Työpaikkajaksomalli - yritystyöskentelymalli Työpaikkaopintojen ajoitus ja valinta Kaikki ohjattua harjoitteluako? Työpaikkajaksojen sisältö Heijastumat yhteiseen sisältöön - luma ja kielet Työpaikkaopintojen paikkojen hankinta, sopimukset ja palkkakysymys Työpaikkaopintojen ohjaus ja arviointi Työmäärä ja resurssointi Kokemukset Tulevaisuus Lähteet Esko Pöllänen TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA TEKNIIKAN KUOPION YKSIKÖSSÄ Taustahistoria Tuotantopainotteisen tietotekniikan insinöörikoulutuksen kehitysvaiheet Tuotantopainotteisen tietotekniikan koulutuksen suosio ja opiskelijamäärät Opetussuunnitelman rakenne Erot teoriaopinnoissa verrattuna muuhun tietotekniikan insinöörikoulutukseen Projektiperusteisen opettamisen periaatteita Projektityöskentelyn kulku Resurssointi Kokemukset Esimerkki Kehittämistä Kauko Kallio PROJEKTIHARJOITTELU ELEKTRONIIKAN TUOTANNON OPETUKSEN OSANA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Taustahistoria...147

7 2. Kokemukset miniprojekteista Teoriaopintojen rönsyjä karsittiin Uuden opetussuunnitelman edut ja ongelmat Projektiharjoittelun toteutus Raportointi Tuloksista Kehitystoimet eteenpäin Marko Mäkilouko AUTO- JA KORJAAMOTEKNIIKAN KOULUTUS TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Tausta Koulutuksen suunnittelu Käytännön opintojen toteutus Tulevaisuus Sakari Sainio, Kari-Matti Haapala & Ville Salomaa KOKEMUKSIA EVTEKIN TALOTEKNIIKAN TUOTANTOPAINOTTEISESTA INSINÖÖRIKOULUTUKSESTA Taustaa (lehtori Sakari Sainio) Kehityshistoria ja nykytilanne Opintojen tavoitteet ja rakenne Työssäoppimisen työkalut Opiskelusta tuotantopainotteisella suuntautumis vaihtoehdolla (insinööriopiskelija Kari-Matti Haapala) Opintojen aloitus: Alussa hämmentynyt Perusopinnot: Pohjaa tulevalle Ammattiopinnot: Työkalut käyttöön Insinöörityö: Hyvin ohjeistettu projekti Harjoittelusta taustatukea opinnoille Projektilaboraatiot mielenkiintoisia Opintomatkat ja tutustumiskäynnit, yhteydenpitoa työelämään Kokemuksia pitkästä työssäoppimisjaksosta (insinööriopiskelija Ville Salomaa) Mielenkiintoinen alku Työssäoppimisprojektista vauhtia jatkotyöskentelyyn Jakson viimeisin hanke teknisesti vaativa Työssäoppiminen suunniteltua, ohjattua ja valvottua toimintaa Lopuksi Jukka Nivala & Niilo Kemppainen TYÖPAIKKAOPINNOT OSANA TUOTANTOPAINOTTEISTA RAKENNUSINSINÖÖRI- KOULUTUSTA STADIASSA Tausta Opetussuunnitelman rakenne...172

8 3. TOP-opinnot ja niiden tavoitteet TOP-opintojen kehittäminen TOP-opintojen toteutustapa Stadiassa Markkinointi Sopimusneuvottelut ja valinnat Tiedotus- ja valintatilaisuus TOP-opinnoista opiskelijoille Käynnistys- ja sopimusseminaari Käynnistyskoulutus TOP-opintojen suoritus Itsearviointi ja palaute Päätösseminaari TOP-opintojen arviointi Todetut kehittämistarpeet Kokemuksia TOP-opinnoista TOP-opintojen historia TOP-opintojen resurssointi Palaute TOP-opinnoista Jari Kurtelius KIINTEISTÖJEN YLLÄPITOON ERIKOISTUVA INSINÖÖRIKOULUTUS KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Koulutusohjelman taustaa Opetussuunnitelman kehitystyö Työharjoittelu Työelämäprojektit Kiinteistönpidon tiedonhallinnan projektityö Rakentamistalouden projektityö Korjausrakentamisen projektityö Kiinteistön ylläpidon suunnittelun projektityö Vaihtoehtoinen projektityö Kokemuksia työelämäprojekteista Valmistuneiden sijoittuminen Lopuksi Kirjallisuutta Pentti Perkiömäki & Kirsi Maasalo TUOTANTOPAINOTTEISEN PUUTEKNIIKAN TOTEUTTAMINEN LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Puutekniikan koulutuksen kehitys Tuotantopainotteisen opiskelijamäärät Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen harjoittelu ja sen ajoitus Ohjatun harjoittelun tavoitteet ja toteuttaminen Ohjatun harjoittelun projektit Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kokemuksia

9 Timo Nurmi TUOTANTOPAINOTTEINEN OPETUS ELINTARVIKETEKNIIKAN SUUNTAUTUMISVAIHTO-EHDOSSA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Taustaa Ammatillinen tavoite Opetussuunnitelma projekteissa Käytännön toteutumismalli Haasteita Kokemukset ja palaute Yhteenveto TUPA-SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT AMMATTIKORKEAKOULUITTAIN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TATUISSA VUODELLE 2003 SOVITUT NUORTEN ALOITUSPAIKAT JA VERTAILU TOTEUTUNEESEEN TUPA-KOULUTUKSEN ALOITUSMÄÄRÄT KOULUTUSOHJLEMITTAIN TUPA-KOULUTUKSEN ALOITUSPAIKKAMÄÄRÄT AMMATTIKORKEA- KOULUTTAIN TUOTANTOPAINOTTEISEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLINEN LAATU- JA KEHITTÄMISHANKE KIRJOITTAJAT

10 ESIPUHE Tuotantopainotteista insinöörikoulutusta on järjestetty vuodesta 1997 lähtien ensin käytäntöpainoteisen insinöörikoulutuksen nimellä. Opetusministeriön vuonna 2000 tekemän päätöksen mukaan ammattikorkeakoulut ovat voineet järjestää sitä kaikissa niille vahvistetuissa koulutusohjelmissa. Lukuvuonna tuotantopainotteista insinöörikoulutusta järjestettiin nuorisoasteella yhteensä 48 suuntautumisvaihtoehtona ja aikuiskoulutuksessa 9 aloitusryhmänä. Vuonna 2003 määrällinen tavoite tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen nuorisoasteella aloittavista oli 1415 opiskelijaa. Siitä toteutui 873, jonka lisäksi aloitti noin 200 aikuisopiskelijaa. Koulutuksen tarjontaa ja suosiota on siis edelleen syytä kasvattaa. Opetusministeriön rahoittamana toimii Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen valtakunnallinen laatuhanke. Sen järjestämät seminaarit ja julkaisema julkaisu ovat osoittautuneet tärkeäksi keinoksi välittää hyviä kokemuksia ammattikorkeakoulusta toiseen. Eri ammattikorkeakouluissa on jo vahvoja toteutuksia, jotka poikkeavat yksityiskohdiltaan toistaan. Tähän kirjaan on pyydetty kuvaukset yhdeksästä eri toteutuksesta. Kirjaan on koottu myös tilastotietoa. Opetuksen kehittämistä on tässä kirjassa käsitelty laajemminkin kuin hyvin tapausesimerkein. Mukana ovat artikkelit työelämän osaamistarpeista kompetenssien pohjalta, arvioinnin käytöstä kehitystyössä, aikuiskoulutuksen kehityslinjoista, kieltenopiskelusta insinööriopinnoissa sekä harjoittelukysymys. Kirja sopii käsikirjaksi tuotantopainotteisen ja koko insinöörikoulutuksen kehittämiseen. Hämeenlinnassa toukokuussa 2004 Juhani Keskitalo projektipäällikkö

11 10 Työelämä osana insinööriopintoja

12 Tiivistelmä 11 TIIVISTELMÄ Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen valtakunnallinen laatuprojekti on luonut ammattikorkeakoulujen tekniikan alan koulutusohjelmien välille verkoston, joka mahdollistaa tiedon ja kokemusten vaihdon. Parhaiden käytäntöjen ja toteutusten esittely-, koonti- ja benchmarking toteutuu vuosittain toistuvien seminaarien ja julkaisutoiminnan myötä. Projektissa on tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämisen lisäksi edistetty koko insinöörikoulutuksen kehittämistä uudenlaisia pedagogisia ja työelämälähtöisiä koulutusmuotoja etsimällä, toteaa ohjausryhmän puheenjohtaja Timo Luopajärvi kirjan alussa. Suuri osa koulutuksen haasteista näyttää liittyvän yleisten avainkvalifikaatioiden tai yliammatillisten pätevyysvaatimusten kehittämiseen. Laaja-alaisuuden vaatimus on ammatillisessa koulutuksessa liitetty monialaiseen osaamiseen, työelämän edellyttämiin avainkvalifikaatioihin ja oman toiminnan yhteiskunnallis-taloudellisten kytkentöjen ymmärtämiseen. Kvalifikaatio-käsitteen alue on laajentunut professionaalisista ja teknis-instrumentaalisista tiedoista ja taidoista koskemaan myös uudenlaisia tietoja ja taitoja, jotka auttavat työntekijöitä kohtaamaan muutoksia ja reagoimaan niihin työympäristössään. Näitä uusia vaatimuksia on alettu kutsua avainkvalifikaatioiksi. Monet tutkijat ovat esittäneet suosituksia kompetenssiperustaisen koulutuksen toteuttamiseksi. Samoin tutkimuskirjallisuudesta löytyy joitakin viitteitä siitä, miten avainkompetenssien kehittymistä voidaan tukea ja edistää. Pekka Ruohotien artikkelissa on mm. koottuna keskeisiä kehittämissuosituksia.

13 12 Työelämä osana insinööriopintoja Viime vuosina toimintojen arviointi on tullut osaksi johtamista ja kehittämistä; se voidaan kytkeä tavoitejohtamiseen. Korkeakoulujen, ts. yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, ulkoinen arviointi Suomessa on pääsääntöisesti Korkeakoulujen arviointineuvoston tehtäväaluetta. Korkeakoulujen arviointineuvosto on määritellyt arviointien tavoitteeksi korkeakoulujen pitkäjänteisen kehittämisen arvioinnin ja riippumattoman asiantuntijatiedon avulla. Korkeakoulujen arviointineuvoston päämäärä on tukea korkeakouluja niiden rakentaessa omia laatu- ja arviointijärjestelmiään ja tuottaa valtakunnallista, kansainvälisen vertailun mahdollistavaa tietoa korkeakoulujen toiminnasta korkeakoulupolitiikasta päättäviä opiskelijoita ja työ- ja elinkeinoelämää varten. Suomessa puhutaan kehittävästä arvioinnista. Tällä halutaan korostaa arvioinnin päämäärää korkeakoulujen kehittämisen työvälineenä eikä lannistavana kritiikkinä. Hannele Salminen käsittelee artikkelissaan koulutuksen arviointia kehityksen välineenä. Järjestöjen yhteinen tavoite on kehittää koulutusta. Tarvitaan uusia avauksia, joilla työelämä tuodaan lähemmäs opiskelijan päivää. Uutena piirteenä tuotantopainotteisessa koulutuksessa on se, että koulutusta tapahtuu myös yrityksissä. Tällä koetetaan varmistaa mahdollisimman hyvä käytännön työtehtävien osaaminen, kun mennään esimiestehtäviin tuotannon suunnitteluun tai asiantuntijatehtäviin. Tavoite on myös elävöittää kuivaa teoriaa ja niveltää teoriajaksot käytännön tekemiseksi. Pitää löytyä opintokokonaisuuksia, jotka suoritetaan oppilaitoksen ulkopuolella työpaikoilla jopa osana yrityksen normaalia toimintaa. Tämä asettaa myös yrityksille haasteita. Niiden täytyy aktiivisesti osallistua koulutukseen ja tarjota opiskelijoille koulutus- ja harjoittelupaikkoja, joissa he voivat opetella työelämää ja niitä tehtäviä, mitä he tulevat aikanaan tekemään. Opiskelijoiden harjoittelu, projektityöt ja opinnäytetyöt voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon yritysten normaalissa toiminnassa. Hannu Saarikangas ja Markku Pynnönen tuovat esiin järjestöjen näkemyksiä. Itsenäisen kielenkäyttäjän taso on tavoittelemisen arvoinen tekniikan opiskelijan ensimmäisessä vieraassa kielessä. Viestintätaitoisten nuorten uskotaan paikkaavan yritysten kielivarannossa esiintyviä aukkoja. Itsenäinen opiskelu ja harjoittelu sekä muu informaalinen oppiminen saattaa täydentää formaalisia kieliopintoja. Mutta kielenoppijan kielijärjestelmän kehittymisen kannalta tarvitaan syötöksen (inputin) eli runsaan lukemisen, kuuntelemisen ja vuorovaikutuksen lisäksi myös ymmärrettävän tuotoksen syntymistä. Esko Johnson esittää, että luon-

14 Tiivistelmä 13 nontieteellis-matemaattisten aineiden tapaan olisi myös kieliopinnoissa mahdollista rakentaa opetuspaketteja tuotantopainotteisesti opiskeleville. Näihin koulutusohjelma- ja opiskelijakohtaisesti räätälöityihin paketteihin voitaisiin liittää opintoviikoitettuja oppimistehtäviä, joissa opiskelija perehtyisi työelämäviestintään saadakseen siitä riittävän hyvän kokonaiskuvan ja omakohtaisen realistisen käsityksen. Harjoittelun kehittäminen on asetettu yhdeksi painopistealueeksi opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisissä tavoitesopimuksissa vuosille Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet osallistumaan mm. Harjoittelun kehittämisen verkostohankkeeseen (HARKE), jota tässä kirjassa esittelee projektipäällikkö Paula Salonen. Projektin keskeisin työ tapahtuu työrenkaissa. Työrenkaita on kahdenlaisia: temaattisia ja koulutusalakohtaisia. Hankkeen tavoitteena on kehittää harjoittelua projekti- ja opinnäytetyöskentelynä siten, että harjoittelujakso oppimisena työpaikoilla luo ammatillisen osaamisen kasvua ja kehitystä osana ammattikorkeakoulututkintoa. Projektin yleistavoitteena on vahvistaa koulutuksen ja työelämän suhteita niin, että opiskelijoiden harjoittelu toteutuu laadukkaana ja edesauttaa työllistymistä opintojen jälkeen. Aikuiskoulutuskenttä ja ammattikorkeakoulun osuus siinä kuvataan Ville Heinosen artikkelissa. Viime vuosina keskeisissä aikuiskoulutuspolitiikkaa linjaavissa asiakirjoissa on kiinnitetty huomiota mm. aikuiskoulutuksen mahdollisuuksiin vastata erityisesti tietyillä aloilla ennakoitavissa olevaan työvoimapulaan. Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutustarjonta on luonut erityisesti opistoasteen tutkinnon suorittaneille hyvät edellytykset koulutustasonsa nostoon ja sitä kautta etenevään urakehitykseen. Nyt näyttää siltä, että opiskelijarakenne on muuttumassa. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden osuus aloittaneista näyttää olevan selvässä nousussa. Jatkossa osaavan työvoiman saannin turvaaminen kohdentuu ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksessa erityisesti kone- ja metallialalle sekä rakennusalalle. Painopistealojen lisäksi kehittämissuunnitelmassa esitetään lanseerattavaksi erillisohjelma paikkaamaan mm. teknikkotyövoiman rajusta poistumasta aiheutuvaa työvoimapulaa. Ohjelma on tarkoitus toteuttaa siten, että osa siitä kohdennettaisiin ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan tuotantopainotteiseen koulutukseen ja osa toiselle asteelle erikoisammattitutkintoihin. Tavoitteena on, että suurin osa ko. koulutukseen osallistuvista henkilöistä olisi pohjakoulutuksel-

15 14 Työelämä osana insinööriopintoja taan toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Tapani Termonen kirjoittaa aikuiskoulutuksena toteutetun tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen arkipäivästä. Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus sisältää 20 opintoviikkoa työpaikalla tapahtuvaa käytännön opiskelua, jonka sisältö on sovittu ja joka poikkeaa työpaikkaharjoittelusta. Toteutetut tuotantopainotteiset opetussuunnitelmat voidaan jakaa kahteen erilaiseen malliin: kehitysprojektimalli ja työpaikkajaksomalli. Monessa tapauksessa on kuitenkin piirteitä molemmista toteutusmalleista. Tässä kirjassa esitellään yhdeksän erilaista tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen toteutusta eri ammattikorkeakouluissa sekä niistä hahmottuvia yhteisiä piirteitä. Kehitysprojektimallissa opiskelijat tekevät yksin tai pienissä ryhmissä kehitysprojektin, jonka aihe hankitaan työpaikoilta. Työpaikan yhdyshenkilö osallistuu rajatusti työskentelyn ohjaamiseen. Työskentelystä enin osa tapahtuu oppilaitoksen tiloissa joko projektityöpajoissa tai laboratoriomaisissa oppimisympäristöissä. Työtä tehdään määräaikaisina jaksoina ja projektityön on valmistuttava annettuna aikavälinä. Yhtenä tavoitteena on myös oppia projektimaista työskentelyä, siksi siitä annetaan aluksi koulutusta. Kehitysprojekteista tehdään raportti, joka esitetään ja arvioidaan työn lopuksi. Myös projektin aikana syntyvällä materiaalilla on merkitystä oppimisessa. Esimerkeistä voi päätellä, että työpaikan osallistuminen tehtävän ohjaukseen ja arviointiin on onnistumisen edellytys tämän kaltaisissa työpaikkaopinnoissa. Kehitysprojektimallia toteutetaan tämän kirjan esimerkeistä Savonian tietotekniikan koulutusohjelmassa, Kajaanin kiinteistötalouden opiskelussa ja Oulun elektroniikan tuotantotekniikan suuntautumisvaihtoehdossa. Aikaisemmin julkaisussa tai seminaareissa esitetyistä esimerkeistä kehitysprojektimallia edustavat TAMKin rakennustekniikan ja HAMKin automaatiotekniikan tuotantopainotteiset vaihtoehdot sekä JAMKin kone- ja tuotantotekniikan ja TAMKin talotekniikan koulutusohjelmat. Työpaikkajaksomallissa opiskelijat työskentelevät yrityksissä tai muissa vastaavissa työpaikoissa joko yhtenä tai useampana jaksona. Opiskelija voi olla työsuhteessa työpaikkaan tai ilman työsopimusta. Opiskelija tekee sekä työpaikan antamia töitä että oppilaitoksen määräämiä oppimistehtäviä. Oppimistehtävät on sovittu ennen jakson alkamista kolmikantaneuvotteluissa. Esimerkeistä voi päätellä, että kunnollinen

16 Tiivistelmä 15 kehitystehtävä, jota oppilaitos myös sivusta ohjaa, on edellytys tämän tyyppisten työpaikkajaksojen onnistumiselle. Työpaikkajaksomallia toteutetaan tämän kirjan esimerkeistä LAMKin puutekniikan suuntautumisvaihtoehdossa, Stadian rakennustekniikan TOP-opinnoissa, TAMKin auto- ja korjaamotekniikan suuntautumisvaihtoehdossa, Evtekin talotekniikan tuotantopainotteisessa vaihtoehdossa sekä Turun elintarviketekniikan tuotantopainotteisessa vaihtoehdossa. Aikaisemmin julkaisussa tai seminaareissa esitetyistä esimerkeistä työpaikkajaksomallia toteuttavat HAMKin rakennustekniikan ja Savonian TeWan automaatiotekniikan tuotantopainotteiset vaihtoehdot, Stadian autotekniikan jälkimarkkinoinnin suuntautumisvaihtoehto, Evtekin elintarvikeinsinöörien koulutus sekä Vaasan projektitoiminnan suuntautumisvaihtoehdot. Yhteinen havainto on, että opiskelijat ovat innostuneita tekemään työpaikkaprojektit perusteellisemmin kuin mikä olisi tarpeen rimaa hipoviin suorituksiin. Tältä pohjalta tuotantopainotteinen opiskelu ei ole ainakaan työmäärällisesti perinteistä insinöörikoulutusta heikompaa. Yleisesti koetaan tuotantopainotteisen toteutuksen hyödyksi ammattikorkeakoulun yritysyhteyksien ylläpito, opiskelijoiden motivoituminen opiskeluun, keskeyttämisten vähäisyys, opinnäytetyöaiheiden helppo saanti sekä työllistyminen. Kaikki raportoidut tuotantopainotteiset insinöörikoulutukset kertovat työllistymisen olevan 100 %. Myös yrityksen ovat tyytyväisiä rekrytoinnin helpottumisesta tällä menettelyllä. Ongelmana on paikoitellen ja aloittain ollut työpaikkojen saanti sekä yritysten vastausten viipyminen. Projektiaiheiden jatkuva sujuva saaminen yrityksiltä taatusti ja pitkäjännitteisesti pitäisi turvata. Työpaikkajakson ohjaajakoulutukseen pitäisi saada rahoitusta esimerkiksi Euroopan sosiaalirahastolta. Ammattikorkeakoululaissa on nyt erillinen maininta, että osa opiskelusta voidaan järjestää työpaikoilla. Opetuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille (KESU) on mainittu tavoitteita, jotka sivuavat myös tuotantopainotteista insinöörikoulutusta. Näitä ovat ainakin ohjauksen, työelämävastaavuuden ja työharjoittelun kehittäminen. Sen lisäksi siellä on erikseen mainittu erillisohjelma tuotantopainotteisesta insinöörikoulutuksesta aikuiskoulutuksena.

17 16 Työelämä osana insinööriopintoja Tarvitaanko erillistä käsitettä tuotantopainotteinen insinöörikoulutus? Perinteinen insinöörikoulutus kehittyy varmaan samaan suuntaan eli työelämäläheisyyttä kasvattaen. Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus ei silti menetä merkitystään, koska sillä on lisäksi muita tavoitteita. TUPA-prosessin seurauksena on kehittynyt ja tullut näkyvämmin esiin käytännön tuotantoon, käynnissäpitoon, järjestelmärakentamiseen, kiinteistöjohtamiseen ja palveluihin kuten jälkimarkkinointiin tähtäävät insinöörikoulutukset. Yksilöiden urakehitys saa jatkossakin kulkea kunkin omia polkuja. Avainsanat: ammattikorkeakoulu, insinöörikoulutus, tekniikan alan koulutus, tuotantopainotteinen koulutus, työpaikkaopinnot, koulutuksen kehittäminen, opettajuus, kompetenssi, arviointi, kieliopinnot, aikuiskoulutus

18 Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus kehittyminen kokemuksia vaihtamalla 17 Timo Luopajärvi TUOTANTOPAINOTTEINEN INSINÖÖRIKOULUTUS KEHITTYMINEN KOKEMUKSIA VAIHTAMALLA Tätä kirjoitettaessa tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämisprojekti on jatkunut yhteensä kahden vuoden ajan. Nyt voidaan jo katsella vähän taaksepäin ja arvioida aikaansaannoksia ja/tai -saamattomuuksia. Voidaan todeta, että projektissa on ollut todellinen tekemisen meininki, eikä ehkä olekaan syytä puhua pelkästään tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämisestä, vaan uudenlaisten pedagogisten ja työelämälähtöisten koulutusmuotojen etsimisestä koko insinöörikoulutuksen ja oikeastaan koko ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämiseksi. Voidaan hyvällä syyllä puhua ammattikorkeakoulupedagogiikan kehittämisestä kokonaisuutena. Ensinnäkin ammattikorkeakoulujen tekniikan alan koulutusohjelmien välille on luotu verkosto, joka mahdollistaa tiedon ja kokemusten vaihdon sekä kokoontumalla että sähköisesti. Lisäksi on synnytetty parhaiden käytäntöjen ja toteutusten esittely-, koonti- ja benchmarking-käytännöt vuosittain toistuvien seminaarien ja julkaisutoiminnan myötä. Kaiken lisäksi projekti on vahvistanut toiminnallaan työelämän ja kouluttajien yhteistyötä monin eri tavoin. Mainitsen tässä erityisesti projektin ohjausryhmän, jossa työelämän edustajat ovat antaneet vahvan panoksensa koko hankkeen edistämiseen sekä edustamiensa alojen yritysten ja yhteisöjen mukaan saattamiseen yhteisen koulutustehtävämme edistämiseksi.

19 18 Työelämä osana insinööriopintoja Edellä mainittu ei tarkoita sitä, että projekti voisi ruveta lepäämään laakereillaan ja että kaikki olisi kunnossa. Emme ole vielä lähelläkään niitä määrällisiä tavoitteita, joihin ammattikorkeakoulut ovat tavoitesopimuksissaan lupautuneet ja joita työelämä odottaa. Lisäksi ei tuotantopainotteisen eikä muunkaan insinöörikoulutuksen vetovoima ja houkuttavuus ole läheskään sillä tasolla, jolla sen tulisi tämän maan ja sen yrityselämän kehityksen kannalta olla. Jotta Suomi pärjää yhä laajenevassa globaalissa yhteistyössä ja kilpailussa, tulisi tekniikan koulutuksen olla sekä vetovoimaltaan että läpimenoltaan ammattikorkeakoulun kärkialoja ja tällä hetkellä on valitettavasti todettava, etteivät luvut näytä kovin lupaavilta. Vaikka koulutus tuottaa laadultaan hyviä, osaavia insinöörejä, on valitettavaa, että varsin monet aloittaneista jäävät matkalle. Insinöörikoulutukseen tulisi saada hakeutumaan lisää kiinnostuneita ja osaavia opiskelijoita ja heidän opiskelunsa osata ohjata ja järjestää niin, että myös mahdollisimman moni hakeutuneista valmistuu ja mieluummin vielä määräajassa työelämän palvelukseen. Tämä on sellainen yhtälö, jonka toteutumisessa riittää sekä pedagogisia että työelämän yhteistyöhaasteita. Insinöörikoulutuksen läpimenon nostaminen 75 %:iin aloittaneista on sellainen haaste, johon meidän kaikkien on satsattava yhteiset ponnistelumme. Tähän omaa ongelmaansa on tuomassa suunniteltu ammattikorkeakoulujen valtionosuuden rahoitusuudistus, jossa suoritettujen tutkintojen määrälle tulisi 30 %:n osuus rahoituksessa. Mikäli tekniikan läpimenoja keskeyttämisluvut säilyvät nykyisellä tasolla, tietää tämä melkoisia ongelmia niille ammattikorkeakouluille, joilla on perinteisesti voimakas rooli insinöörikoulutuksen toteuttajina. Mikäli tutkinnon painoarvo rahoituksessa on tuota luokkaa ja insinöörikoulutuksessa nykyiset keskeyttämis- ja tutkintojen suorittamisluvut säilyvät, alkaa insinöörikoulutuksen alasajo monilla paikkakunnilla. Miten teollisuuden odotukset tässä toteutuvat ja kuinka ammattikorkeakoulut näihin haasteisiin vastaavat, jää nähtäväksi? Oman osansa koko insinöörikoulutuksen kehittämiseen tuo meneillään oleva projektimme laajentamalla hyvien käytäntöjen leviämistä ammattikorkeakoulun ja yritysten välillä. Keskeistä on onnistuneiden yhteistyöprojektien ja toteutusten tuominen tunnetuksi mahdollisimman laajalti, koska se lisää alan ja sen koulutuksen myönteistä julkisuutta ja sitä kautta houkuttavuutta.

20 Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus kehittyminen kokemuksia vaihtamalla 19 Toinen oleellinen asia, jota ei voi riittävästi korostaa, on opiskelumotivaatio. Useissa tutkimuksissa on toistuvasti todistettu, että ammattiin opiskelevan opiskelumotivaatioon liittyvät voimakkaasti sellaiset tekijät kuin opiskelun työelämäläheisyys, käytännöllisyys, ongelmalähtöisyys, opettajan kannustavuus sekä opiskeltavan sisällön ajantasaisuus. Opettajien työmotivaatiota puolestaan selittävät työn kannustavuus, yhteistyö sekä kasvua tukeva ilmapiiri. Kaikki edellä mainitut elementit ovat mukana tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämisprojektin lähtöelementeissä, joten meillä pitäisi olla varsin hyvät lähtökohdat onnistua. Se on kuitenkin todettava kuten kaikessa kehittämisessä, että aikaa ja työtä se vaatii. Olemme kuitenkin varsin hyvässä menossa, joten tästä on hyvä jatkaa. Timo Luopajärvi Rehtori, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Ohjausryhmän puheenjohtaja

21 20 Työelämä osana insinööriopintoja

22 Työelämän osaamistarpeet 21 Pekka Ruohotie TYÖELÄMÄN OSAAMISTARPEET 1. JOHDANTO Artikkelissani käsittelen työelämässä tarvittavia avainkompetensseja koulutuksen ja kehittämisen haasteina. Suuri osa koulutuksen haasteista näyttää liittyvän yleisten avainkvalifikaatioiden tai kuten Anneli Eteläpelto (1992) niitä kutsuu yliammatillisten pätevyysvaatimusten kehittämiseen. Laaja-alaisuuden vaatimus on ammatillisessa koulutuksessa liitetty monialaiseen osaamiseen, työelämän edellyttämiin avainkvalifikaatioihin ja oman toiminnan yhteiskunnallis-taloudellisten kytkentöjen ymmärtämiseen. 2. KVALIFIKAATIO JA KOMPETENSSI Muuttuvassa työelämässä ammattispesifinen tieto vanhenee nopeasti ja työntekijöiltä odotetaan yhä suurempaa joustavuutta. Jan Streumerin ja David Björkquistin (2001) mukaan kvalifi kaatiolla viitataankin työntekijän kykyyn (tietojen ja taitojen avulla) suoriutua muuttuvista työtehtävistä. Kvalifikaatio-käsitteen alue on laajentunut professionaalisista ja teknis-instrumentaalisista tiedoista ja taidoista koskemaan myös uudenlaisia tietoja ja taitoja, jotka auttavat työntekijöitä kohtaamaan muutoksia ja reagoimaan niihin työympäristössään. Näitä uusia vaatimuksia on alettu kutsua avainkvalifi kaatioiksi. Streumer ja Björkquist (2001) päätyvät käsiteanalyysissaan siihen, että on melko vaikeaa määritellä avainkvalifikaatio-käsite edes eurooppalaisittain. Sama koskee sen lähikäsitteitä: generaalisia kvalifikaatioita,

23 22 Työelämä osana insinööriopintoja ydinkvalifikaatioita ja siirrettäviä kvalifikaatioita. Avainkvalifikaatioita voidaan kuitenkin luonnehtia muutamilla ominaispiirteillä (Ruohotie 2002a ja 2002b): avainkvalifikaatiot mahdollistavat erityisosaamisen hankkimisen nopeasti ja tehokkaasti avainkvalifikaatiot ovat abstraktimpia kuin ammatti- tai kenttäspesifiset kvalifikaatiot avainkvalifikaatiot mahdollistavat nopean reagoimisen (ja aloitteiden tekemisen) työtä koskeviin muutoksiin avainkvalifikaatiot tekevät mahdolliseksi hallita omaa urakehitystä Yksilöllisiä valmiuksia on tutkittu sekä kvalifikaatioina että kompetensseina. Sekaannusta välttääksemme käytän jatkossa yksilöllisiin ominaisuuksiin tietoihin, taitoihin ja kykyihin viitattaessa termiä kompetenssi ja määrittelen sen yksilölliseksi ominaisuudeksi, joka selittää tietyin kriteerein määriteltyä tehokkuutta tai onnistumista työtehtävissä ja -tilanteissa. Ne voivat olla laajasti erityyppisissä ammateissa (tai elämän eri alueilla) sovellettavia valmiuksia tai hyvin kapea-alaisia spesifeissä työtehtävissä tarvittavia valmiuksia. Mulder (2001) formuloi määritelmän, jota hän kutsuu työmääritelmäksi : Kompetenssi on yksilön (tai organisaation) kyvykkyys yltää spesifeihin saavutuksiin. Mulder välttää siis määrittelemästä kompetenssia kovin tiukasti ja tyytyy esittämään erilaisia reunaehtoja käsitteen määrittelylle (ks. myös Biemans & Poell 2003). Niitä ovat: Kompetenssit ovat kykyjä tai valmiuksia ja ne voidaan mieltää yksilön, tiimin, työyhteisön tai organisaation ominaisuuksiksi, jotka edistävät niille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kompetensseissa yhdistyvät tarkoituksenmukaisella tavalla tiedot, taidot ja asenteet. Kompetenssit luovat edellytykset tavoitteiden saavuttamiselle, kuten velvollisuuksien täyttämiselle, ongelmanratkaisuille, työtehtävistä suoriutumiselle, tulostavoitteisiin yltämiselle, päätöksenteolle sekä vastuunottamiselle. Kompetenssit eivät ole eksplisiittisesti nähtäviä; ne ovat kykyjä/ valmiuksia, joiden olemassaolo näyttäytyy suoriutumisena tietyissä tilanteissa. Kompetenssin tasosta jonkun yksilön kohdalla voi varmistua vain analysoimalla hänen suorituksiaan. Esimer-

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia. Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11.

AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia. Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11. AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11.2011 Esityksen sisältö Kansainvälisiä kokemuksia AHOT-järjestelmän haasteita

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu

Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri. Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Innovaatiopedagogiikka oppimisen uusi kulttuuri Taru Konst, FT, KTL Innovaatiopedagogiikka-tutkimusryhmän vetäjä Turun Ammattikorkeakoulu Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

AHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk

AHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk AHOT KORKEAKOULUISSA Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke 12.12.2013 Sisko Mällinen, Tamk Hankkeen perustiedot Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa - hankkeelle Päätoteuttajana

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot