Työelämä osana insinööriopintoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämä osana insinööriopintoja"

Transkriptio

1

2 Työelämä osana insinööriopintoja Juhani Keskitalo (toim.) Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen valtakunnallinen laatuhanke Hämeen ammattikorkeakoulu

3 Juhani Keskitalo (toim.) TYÖELÄMÄ OSANA INSINÖÖRIOPINTOJA ISBN ISSN Julkaisu A: 6/2004 JULKAISIJA PUBLISHER Hämeen ammattikorkeakoulu PL HÄMEENLINNA puh. (03) 6461 faksi (03) Kannen suunnittelu: HAMK Julkaisut Painopaikka: Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi Tämän teoksen kopioiminen on tekijäinoikeuslain (404/61, muut. 897/80) ja valokuvauslain (405/61, muut. 898/80) sekä Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemän sopimuksen mukaisesti kielletty. Hämeenlinna, syyskuu 2004

4 SISÄLTÖ ESIPUHE...9 TIIVISTELMÄ...11 Timo Luopajärvi TUOTANTOPAINOTTEINEN INSINÖÖRIKOULUTUS KEHITTYMINEN KOKEMUKSIA VAIHTAMALLA...17 Pekka Ruohotie TYÖELÄMÄN OSAAMISTARPEET Johdanto Kvalifikaatio ja kompetenssi Työelämässä tarvittavat ammatilliset valmiudet Ammatillista kasvua edistävät metakompetenssit Kompetenssiperustainen kasvatus/koulutus Avainkompetenssien kehittäminen...31 Lähteet...35 Hannele Salminen KOULUTUKSEN ARVIOINTI KEHITYKSEN VÄLINEENÄ Johdanto Arviointi kasvavana toiminta-alueena Korkeakoulujen arviointi suomessa Miten KKA:n arviointikohteet määrittyvät? Miksi arvioidaan, mihin arvioinnilla pyritään? Miten arvioidaan? Kehittävä arviointi Arviointi ammattikorkeakoulujen pitkäjänteisen kehittymisen välineenä Arviointia meillä ja maailmalla Korkeakoulutuksen laadunvarmistus, uusi arviointi: laatujärjestelmien auditointi Laatujärjestelmistä...52 Lähteet Markku Pynnönen & Natasha Petrell TUOTANTOINSINÖÖRIKOULUTUS JA SEN KEHITTÄMINEN Tuotantoinsinöörikoulutus sisältää yritysjaksoja Insinöörejä on kahdenlaisia Yritysten aktiivisuus ratkaisee Koulutuksessa vielä kehittämistä... 60

5 Hannu Saarikangas TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS INSINÖÖRIKOULUTUKSESSA Johdanto Ajat muuttuvat opetuksenkin tulee muuttua Laatu ja taso ratkaisevat Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilusta apua Johtopäätelmiä...68 Esko Johnson KOHTI TYÖELÄMÄLÄHTÖISTÄ KIELTENOPETUSTA Kielenopettajan arkipäivää Puhuvatko kieltenopetuksen suunnittelu ja toteutus samaa kieltä? Kielenoppimista tapahtuu muuallakin kieltenopetuksessa Kielitaito paperilla vai todellisena kompetenssina? Suosituksia tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämiseksi Kirjallisuus...79 Paula Salonen ONKO TUPA RATKAISU HARJOITTELUN MITOITUSKYSYMYKSEEN? Johdanto Yhteisiä näkemyksiä hakemaan Työrenkaat keskeisessä asemassa Hankkeen tavoitteet Harjoittelun mitoitus eri koulutusaloilla =48 -koulukunnalla hegemonia Ammatillista kasvua ja kehitystä laadulla vai määrällä? Onko kompromissia löydettävissä? Tulevaisuus tuo paineita harjoittelun mitoitukselle Lähteet...93 Ville Heinonen AIKUISKOULUTUSKENTTÄ JA AMMATTIKORKEAKOULUT SEN OSANA Aikuiskoulutuksen yleiset organisointimuodot Aikuiskoulutuksen kehitysnäkymät ja tavoitteenasettelut Ammattikorkeakoulut osana aikuiskoulutuksen kenttää Lähteet Tapani Termonen TUOTANTOPAINOTTEISEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEN TOTEUTTAMISEN PULMATILANTEITA AIKUISKOULUTUKSESSA Työpaikkaopintojen taustaa Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoiden taustaa...106

6 3. Omatoiminen opiskelu, ajankäyttö ja tehtävät Työpaikkaopintojen tavoitteista Juhani Keskitalo TUOTANTOPAINOTTEISEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEN TOTEUTUSLINJOJA Liikkeellelähtö Tasoajattelu Oma ammatillinen tavoite Yksilöinti todistuksessa Työelämäintegroitujen opintojen luonne Kehitysprojektimalli - projektityöskentelymalli Työpaikkajaksomalli - yritystyöskentelymalli Työpaikkaopintojen ajoitus ja valinta Kaikki ohjattua harjoitteluako? Työpaikkajaksojen sisältö Heijastumat yhteiseen sisältöön - luma ja kielet Työpaikkaopintojen paikkojen hankinta, sopimukset ja palkkakysymys Työpaikkaopintojen ohjaus ja arviointi Työmäärä ja resurssointi Kokemukset Tulevaisuus Lähteet Esko Pöllänen TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA TEKNIIKAN KUOPION YKSIKÖSSÄ Taustahistoria Tuotantopainotteisen tietotekniikan insinöörikoulutuksen kehitysvaiheet Tuotantopainotteisen tietotekniikan koulutuksen suosio ja opiskelijamäärät Opetussuunnitelman rakenne Erot teoriaopinnoissa verrattuna muuhun tietotekniikan insinöörikoulutukseen Projektiperusteisen opettamisen periaatteita Projektityöskentelyn kulku Resurssointi Kokemukset Esimerkki Kehittämistä Kauko Kallio PROJEKTIHARJOITTELU ELEKTRONIIKAN TUOTANNON OPETUKSEN OSANA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Taustahistoria...147

7 2. Kokemukset miniprojekteista Teoriaopintojen rönsyjä karsittiin Uuden opetussuunnitelman edut ja ongelmat Projektiharjoittelun toteutus Raportointi Tuloksista Kehitystoimet eteenpäin Marko Mäkilouko AUTO- JA KORJAAMOTEKNIIKAN KOULUTUS TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Tausta Koulutuksen suunnittelu Käytännön opintojen toteutus Tulevaisuus Sakari Sainio, Kari-Matti Haapala & Ville Salomaa KOKEMUKSIA EVTEKIN TALOTEKNIIKAN TUOTANTOPAINOTTEISESTA INSINÖÖRIKOULUTUKSESTA Taustaa (lehtori Sakari Sainio) Kehityshistoria ja nykytilanne Opintojen tavoitteet ja rakenne Työssäoppimisen työkalut Opiskelusta tuotantopainotteisella suuntautumis vaihtoehdolla (insinööriopiskelija Kari-Matti Haapala) Opintojen aloitus: Alussa hämmentynyt Perusopinnot: Pohjaa tulevalle Ammattiopinnot: Työkalut käyttöön Insinöörityö: Hyvin ohjeistettu projekti Harjoittelusta taustatukea opinnoille Projektilaboraatiot mielenkiintoisia Opintomatkat ja tutustumiskäynnit, yhteydenpitoa työelämään Kokemuksia pitkästä työssäoppimisjaksosta (insinööriopiskelija Ville Salomaa) Mielenkiintoinen alku Työssäoppimisprojektista vauhtia jatkotyöskentelyyn Jakson viimeisin hanke teknisesti vaativa Työssäoppiminen suunniteltua, ohjattua ja valvottua toimintaa Lopuksi Jukka Nivala & Niilo Kemppainen TYÖPAIKKAOPINNOT OSANA TUOTANTOPAINOTTEISTA RAKENNUSINSINÖÖRI- KOULUTUSTA STADIASSA Tausta Opetussuunnitelman rakenne...172

8 3. TOP-opinnot ja niiden tavoitteet TOP-opintojen kehittäminen TOP-opintojen toteutustapa Stadiassa Markkinointi Sopimusneuvottelut ja valinnat Tiedotus- ja valintatilaisuus TOP-opinnoista opiskelijoille Käynnistys- ja sopimusseminaari Käynnistyskoulutus TOP-opintojen suoritus Itsearviointi ja palaute Päätösseminaari TOP-opintojen arviointi Todetut kehittämistarpeet Kokemuksia TOP-opinnoista TOP-opintojen historia TOP-opintojen resurssointi Palaute TOP-opinnoista Jari Kurtelius KIINTEISTÖJEN YLLÄPITOON ERIKOISTUVA INSINÖÖRIKOULUTUS KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Koulutusohjelman taustaa Opetussuunnitelman kehitystyö Työharjoittelu Työelämäprojektit Kiinteistönpidon tiedonhallinnan projektityö Rakentamistalouden projektityö Korjausrakentamisen projektityö Kiinteistön ylläpidon suunnittelun projektityö Vaihtoehtoinen projektityö Kokemuksia työelämäprojekteista Valmistuneiden sijoittuminen Lopuksi Kirjallisuutta Pentti Perkiömäki & Kirsi Maasalo TUOTANTOPAINOTTEISEN PUUTEKNIIKAN TOTEUTTAMINEN LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Puutekniikan koulutuksen kehitys Tuotantopainotteisen opiskelijamäärät Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen harjoittelu ja sen ajoitus Ohjatun harjoittelun tavoitteet ja toteuttaminen Ohjatun harjoittelun projektit Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kokemuksia

9 Timo Nurmi TUOTANTOPAINOTTEINEN OPETUS ELINTARVIKETEKNIIKAN SUUNTAUTUMISVAIHTO-EHDOSSA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Taustaa Ammatillinen tavoite Opetussuunnitelma projekteissa Käytännön toteutumismalli Haasteita Kokemukset ja palaute Yhteenveto TUPA-SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT AMMATTIKORKEAKOULUITTAIN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TATUISSA VUODELLE 2003 SOVITUT NUORTEN ALOITUSPAIKAT JA VERTAILU TOTEUTUNEESEEN TUPA-KOULUTUKSEN ALOITUSMÄÄRÄT KOULUTUSOHJLEMITTAIN TUPA-KOULUTUKSEN ALOITUSPAIKKAMÄÄRÄT AMMATTIKORKEA- KOULUTTAIN TUOTANTOPAINOTTEISEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLINEN LAATU- JA KEHITTÄMISHANKE KIRJOITTAJAT

10 ESIPUHE Tuotantopainotteista insinöörikoulutusta on järjestetty vuodesta 1997 lähtien ensin käytäntöpainoteisen insinöörikoulutuksen nimellä. Opetusministeriön vuonna 2000 tekemän päätöksen mukaan ammattikorkeakoulut ovat voineet järjestää sitä kaikissa niille vahvistetuissa koulutusohjelmissa. Lukuvuonna tuotantopainotteista insinöörikoulutusta järjestettiin nuorisoasteella yhteensä 48 suuntautumisvaihtoehtona ja aikuiskoulutuksessa 9 aloitusryhmänä. Vuonna 2003 määrällinen tavoite tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen nuorisoasteella aloittavista oli 1415 opiskelijaa. Siitä toteutui 873, jonka lisäksi aloitti noin 200 aikuisopiskelijaa. Koulutuksen tarjontaa ja suosiota on siis edelleen syytä kasvattaa. Opetusministeriön rahoittamana toimii Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen valtakunnallinen laatuhanke. Sen järjestämät seminaarit ja julkaisema julkaisu ovat osoittautuneet tärkeäksi keinoksi välittää hyviä kokemuksia ammattikorkeakoulusta toiseen. Eri ammattikorkeakouluissa on jo vahvoja toteutuksia, jotka poikkeavat yksityiskohdiltaan toistaan. Tähän kirjaan on pyydetty kuvaukset yhdeksästä eri toteutuksesta. Kirjaan on koottu myös tilastotietoa. Opetuksen kehittämistä on tässä kirjassa käsitelty laajemminkin kuin hyvin tapausesimerkein. Mukana ovat artikkelit työelämän osaamistarpeista kompetenssien pohjalta, arvioinnin käytöstä kehitystyössä, aikuiskoulutuksen kehityslinjoista, kieltenopiskelusta insinööriopinnoissa sekä harjoittelukysymys. Kirja sopii käsikirjaksi tuotantopainotteisen ja koko insinöörikoulutuksen kehittämiseen. Hämeenlinnassa toukokuussa 2004 Juhani Keskitalo projektipäällikkö

11 10 Työelämä osana insinööriopintoja

12 Tiivistelmä 11 TIIVISTELMÄ Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen valtakunnallinen laatuprojekti on luonut ammattikorkeakoulujen tekniikan alan koulutusohjelmien välille verkoston, joka mahdollistaa tiedon ja kokemusten vaihdon. Parhaiden käytäntöjen ja toteutusten esittely-, koonti- ja benchmarking toteutuu vuosittain toistuvien seminaarien ja julkaisutoiminnan myötä. Projektissa on tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämisen lisäksi edistetty koko insinöörikoulutuksen kehittämistä uudenlaisia pedagogisia ja työelämälähtöisiä koulutusmuotoja etsimällä, toteaa ohjausryhmän puheenjohtaja Timo Luopajärvi kirjan alussa. Suuri osa koulutuksen haasteista näyttää liittyvän yleisten avainkvalifikaatioiden tai yliammatillisten pätevyysvaatimusten kehittämiseen. Laaja-alaisuuden vaatimus on ammatillisessa koulutuksessa liitetty monialaiseen osaamiseen, työelämän edellyttämiin avainkvalifikaatioihin ja oman toiminnan yhteiskunnallis-taloudellisten kytkentöjen ymmärtämiseen. Kvalifikaatio-käsitteen alue on laajentunut professionaalisista ja teknis-instrumentaalisista tiedoista ja taidoista koskemaan myös uudenlaisia tietoja ja taitoja, jotka auttavat työntekijöitä kohtaamaan muutoksia ja reagoimaan niihin työympäristössään. Näitä uusia vaatimuksia on alettu kutsua avainkvalifikaatioiksi. Monet tutkijat ovat esittäneet suosituksia kompetenssiperustaisen koulutuksen toteuttamiseksi. Samoin tutkimuskirjallisuudesta löytyy joitakin viitteitä siitä, miten avainkompetenssien kehittymistä voidaan tukea ja edistää. Pekka Ruohotien artikkelissa on mm. koottuna keskeisiä kehittämissuosituksia.

13 12 Työelämä osana insinööriopintoja Viime vuosina toimintojen arviointi on tullut osaksi johtamista ja kehittämistä; se voidaan kytkeä tavoitejohtamiseen. Korkeakoulujen, ts. yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, ulkoinen arviointi Suomessa on pääsääntöisesti Korkeakoulujen arviointineuvoston tehtäväaluetta. Korkeakoulujen arviointineuvosto on määritellyt arviointien tavoitteeksi korkeakoulujen pitkäjänteisen kehittämisen arvioinnin ja riippumattoman asiantuntijatiedon avulla. Korkeakoulujen arviointineuvoston päämäärä on tukea korkeakouluja niiden rakentaessa omia laatu- ja arviointijärjestelmiään ja tuottaa valtakunnallista, kansainvälisen vertailun mahdollistavaa tietoa korkeakoulujen toiminnasta korkeakoulupolitiikasta päättäviä opiskelijoita ja työ- ja elinkeinoelämää varten. Suomessa puhutaan kehittävästä arvioinnista. Tällä halutaan korostaa arvioinnin päämäärää korkeakoulujen kehittämisen työvälineenä eikä lannistavana kritiikkinä. Hannele Salminen käsittelee artikkelissaan koulutuksen arviointia kehityksen välineenä. Järjestöjen yhteinen tavoite on kehittää koulutusta. Tarvitaan uusia avauksia, joilla työelämä tuodaan lähemmäs opiskelijan päivää. Uutena piirteenä tuotantopainotteisessa koulutuksessa on se, että koulutusta tapahtuu myös yrityksissä. Tällä koetetaan varmistaa mahdollisimman hyvä käytännön työtehtävien osaaminen, kun mennään esimiestehtäviin tuotannon suunnitteluun tai asiantuntijatehtäviin. Tavoite on myös elävöittää kuivaa teoriaa ja niveltää teoriajaksot käytännön tekemiseksi. Pitää löytyä opintokokonaisuuksia, jotka suoritetaan oppilaitoksen ulkopuolella työpaikoilla jopa osana yrityksen normaalia toimintaa. Tämä asettaa myös yrityksille haasteita. Niiden täytyy aktiivisesti osallistua koulutukseen ja tarjota opiskelijoille koulutus- ja harjoittelupaikkoja, joissa he voivat opetella työelämää ja niitä tehtäviä, mitä he tulevat aikanaan tekemään. Opiskelijoiden harjoittelu, projektityöt ja opinnäytetyöt voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon yritysten normaalissa toiminnassa. Hannu Saarikangas ja Markku Pynnönen tuovat esiin järjestöjen näkemyksiä. Itsenäisen kielenkäyttäjän taso on tavoittelemisen arvoinen tekniikan opiskelijan ensimmäisessä vieraassa kielessä. Viestintätaitoisten nuorten uskotaan paikkaavan yritysten kielivarannossa esiintyviä aukkoja. Itsenäinen opiskelu ja harjoittelu sekä muu informaalinen oppiminen saattaa täydentää formaalisia kieliopintoja. Mutta kielenoppijan kielijärjestelmän kehittymisen kannalta tarvitaan syötöksen (inputin) eli runsaan lukemisen, kuuntelemisen ja vuorovaikutuksen lisäksi myös ymmärrettävän tuotoksen syntymistä. Esko Johnson esittää, että luon-

14 Tiivistelmä 13 nontieteellis-matemaattisten aineiden tapaan olisi myös kieliopinnoissa mahdollista rakentaa opetuspaketteja tuotantopainotteisesti opiskeleville. Näihin koulutusohjelma- ja opiskelijakohtaisesti räätälöityihin paketteihin voitaisiin liittää opintoviikoitettuja oppimistehtäviä, joissa opiskelija perehtyisi työelämäviestintään saadakseen siitä riittävän hyvän kokonaiskuvan ja omakohtaisen realistisen käsityksen. Harjoittelun kehittäminen on asetettu yhdeksi painopistealueeksi opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisissä tavoitesopimuksissa vuosille Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet osallistumaan mm. Harjoittelun kehittämisen verkostohankkeeseen (HARKE), jota tässä kirjassa esittelee projektipäällikkö Paula Salonen. Projektin keskeisin työ tapahtuu työrenkaissa. Työrenkaita on kahdenlaisia: temaattisia ja koulutusalakohtaisia. Hankkeen tavoitteena on kehittää harjoittelua projekti- ja opinnäytetyöskentelynä siten, että harjoittelujakso oppimisena työpaikoilla luo ammatillisen osaamisen kasvua ja kehitystä osana ammattikorkeakoulututkintoa. Projektin yleistavoitteena on vahvistaa koulutuksen ja työelämän suhteita niin, että opiskelijoiden harjoittelu toteutuu laadukkaana ja edesauttaa työllistymistä opintojen jälkeen. Aikuiskoulutuskenttä ja ammattikorkeakoulun osuus siinä kuvataan Ville Heinosen artikkelissa. Viime vuosina keskeisissä aikuiskoulutuspolitiikkaa linjaavissa asiakirjoissa on kiinnitetty huomiota mm. aikuiskoulutuksen mahdollisuuksiin vastata erityisesti tietyillä aloilla ennakoitavissa olevaan työvoimapulaan. Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutustarjonta on luonut erityisesti opistoasteen tutkinnon suorittaneille hyvät edellytykset koulutustasonsa nostoon ja sitä kautta etenevään urakehitykseen. Nyt näyttää siltä, että opiskelijarakenne on muuttumassa. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden osuus aloittaneista näyttää olevan selvässä nousussa. Jatkossa osaavan työvoiman saannin turvaaminen kohdentuu ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksessa erityisesti kone- ja metallialalle sekä rakennusalalle. Painopistealojen lisäksi kehittämissuunnitelmassa esitetään lanseerattavaksi erillisohjelma paikkaamaan mm. teknikkotyövoiman rajusta poistumasta aiheutuvaa työvoimapulaa. Ohjelma on tarkoitus toteuttaa siten, että osa siitä kohdennettaisiin ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan tuotantopainotteiseen koulutukseen ja osa toiselle asteelle erikoisammattitutkintoihin. Tavoitteena on, että suurin osa ko. koulutukseen osallistuvista henkilöistä olisi pohjakoulutuksel-

15 14 Työelämä osana insinööriopintoja taan toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Tapani Termonen kirjoittaa aikuiskoulutuksena toteutetun tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen arkipäivästä. Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus sisältää 20 opintoviikkoa työpaikalla tapahtuvaa käytännön opiskelua, jonka sisältö on sovittu ja joka poikkeaa työpaikkaharjoittelusta. Toteutetut tuotantopainotteiset opetussuunnitelmat voidaan jakaa kahteen erilaiseen malliin: kehitysprojektimalli ja työpaikkajaksomalli. Monessa tapauksessa on kuitenkin piirteitä molemmista toteutusmalleista. Tässä kirjassa esitellään yhdeksän erilaista tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen toteutusta eri ammattikorkeakouluissa sekä niistä hahmottuvia yhteisiä piirteitä. Kehitysprojektimallissa opiskelijat tekevät yksin tai pienissä ryhmissä kehitysprojektin, jonka aihe hankitaan työpaikoilta. Työpaikan yhdyshenkilö osallistuu rajatusti työskentelyn ohjaamiseen. Työskentelystä enin osa tapahtuu oppilaitoksen tiloissa joko projektityöpajoissa tai laboratoriomaisissa oppimisympäristöissä. Työtä tehdään määräaikaisina jaksoina ja projektityön on valmistuttava annettuna aikavälinä. Yhtenä tavoitteena on myös oppia projektimaista työskentelyä, siksi siitä annetaan aluksi koulutusta. Kehitysprojekteista tehdään raportti, joka esitetään ja arvioidaan työn lopuksi. Myös projektin aikana syntyvällä materiaalilla on merkitystä oppimisessa. Esimerkeistä voi päätellä, että työpaikan osallistuminen tehtävän ohjaukseen ja arviointiin on onnistumisen edellytys tämän kaltaisissa työpaikkaopinnoissa. Kehitysprojektimallia toteutetaan tämän kirjan esimerkeistä Savonian tietotekniikan koulutusohjelmassa, Kajaanin kiinteistötalouden opiskelussa ja Oulun elektroniikan tuotantotekniikan suuntautumisvaihtoehdossa. Aikaisemmin julkaisussa tai seminaareissa esitetyistä esimerkeistä kehitysprojektimallia edustavat TAMKin rakennustekniikan ja HAMKin automaatiotekniikan tuotantopainotteiset vaihtoehdot sekä JAMKin kone- ja tuotantotekniikan ja TAMKin talotekniikan koulutusohjelmat. Työpaikkajaksomallissa opiskelijat työskentelevät yrityksissä tai muissa vastaavissa työpaikoissa joko yhtenä tai useampana jaksona. Opiskelija voi olla työsuhteessa työpaikkaan tai ilman työsopimusta. Opiskelija tekee sekä työpaikan antamia töitä että oppilaitoksen määräämiä oppimistehtäviä. Oppimistehtävät on sovittu ennen jakson alkamista kolmikantaneuvotteluissa. Esimerkeistä voi päätellä, että kunnollinen

16 Tiivistelmä 15 kehitystehtävä, jota oppilaitos myös sivusta ohjaa, on edellytys tämän tyyppisten työpaikkajaksojen onnistumiselle. Työpaikkajaksomallia toteutetaan tämän kirjan esimerkeistä LAMKin puutekniikan suuntautumisvaihtoehdossa, Stadian rakennustekniikan TOP-opinnoissa, TAMKin auto- ja korjaamotekniikan suuntautumisvaihtoehdossa, Evtekin talotekniikan tuotantopainotteisessa vaihtoehdossa sekä Turun elintarviketekniikan tuotantopainotteisessa vaihtoehdossa. Aikaisemmin julkaisussa tai seminaareissa esitetyistä esimerkeistä työpaikkajaksomallia toteuttavat HAMKin rakennustekniikan ja Savonian TeWan automaatiotekniikan tuotantopainotteiset vaihtoehdot, Stadian autotekniikan jälkimarkkinoinnin suuntautumisvaihtoehto, Evtekin elintarvikeinsinöörien koulutus sekä Vaasan projektitoiminnan suuntautumisvaihtoehdot. Yhteinen havainto on, että opiskelijat ovat innostuneita tekemään työpaikkaprojektit perusteellisemmin kuin mikä olisi tarpeen rimaa hipoviin suorituksiin. Tältä pohjalta tuotantopainotteinen opiskelu ei ole ainakaan työmäärällisesti perinteistä insinöörikoulutusta heikompaa. Yleisesti koetaan tuotantopainotteisen toteutuksen hyödyksi ammattikorkeakoulun yritysyhteyksien ylläpito, opiskelijoiden motivoituminen opiskeluun, keskeyttämisten vähäisyys, opinnäytetyöaiheiden helppo saanti sekä työllistyminen. Kaikki raportoidut tuotantopainotteiset insinöörikoulutukset kertovat työllistymisen olevan 100 %. Myös yrityksen ovat tyytyväisiä rekrytoinnin helpottumisesta tällä menettelyllä. Ongelmana on paikoitellen ja aloittain ollut työpaikkojen saanti sekä yritysten vastausten viipyminen. Projektiaiheiden jatkuva sujuva saaminen yrityksiltä taatusti ja pitkäjännitteisesti pitäisi turvata. Työpaikkajakson ohjaajakoulutukseen pitäisi saada rahoitusta esimerkiksi Euroopan sosiaalirahastolta. Ammattikorkeakoululaissa on nyt erillinen maininta, että osa opiskelusta voidaan järjestää työpaikoilla. Opetuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille (KESU) on mainittu tavoitteita, jotka sivuavat myös tuotantopainotteista insinöörikoulutusta. Näitä ovat ainakin ohjauksen, työelämävastaavuuden ja työharjoittelun kehittäminen. Sen lisäksi siellä on erikseen mainittu erillisohjelma tuotantopainotteisesta insinöörikoulutuksesta aikuiskoulutuksena.

17 16 Työelämä osana insinööriopintoja Tarvitaanko erillistä käsitettä tuotantopainotteinen insinöörikoulutus? Perinteinen insinöörikoulutus kehittyy varmaan samaan suuntaan eli työelämäläheisyyttä kasvattaen. Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus ei silti menetä merkitystään, koska sillä on lisäksi muita tavoitteita. TUPA-prosessin seurauksena on kehittynyt ja tullut näkyvämmin esiin käytännön tuotantoon, käynnissäpitoon, järjestelmärakentamiseen, kiinteistöjohtamiseen ja palveluihin kuten jälkimarkkinointiin tähtäävät insinöörikoulutukset. Yksilöiden urakehitys saa jatkossakin kulkea kunkin omia polkuja. Avainsanat: ammattikorkeakoulu, insinöörikoulutus, tekniikan alan koulutus, tuotantopainotteinen koulutus, työpaikkaopinnot, koulutuksen kehittäminen, opettajuus, kompetenssi, arviointi, kieliopinnot, aikuiskoulutus

18 Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus kehittyminen kokemuksia vaihtamalla 17 Timo Luopajärvi TUOTANTOPAINOTTEINEN INSINÖÖRIKOULUTUS KEHITTYMINEN KOKEMUKSIA VAIHTAMALLA Tätä kirjoitettaessa tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämisprojekti on jatkunut yhteensä kahden vuoden ajan. Nyt voidaan jo katsella vähän taaksepäin ja arvioida aikaansaannoksia ja/tai -saamattomuuksia. Voidaan todeta, että projektissa on ollut todellinen tekemisen meininki, eikä ehkä olekaan syytä puhua pelkästään tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämisestä, vaan uudenlaisten pedagogisten ja työelämälähtöisten koulutusmuotojen etsimisestä koko insinöörikoulutuksen ja oikeastaan koko ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämiseksi. Voidaan hyvällä syyllä puhua ammattikorkeakoulupedagogiikan kehittämisestä kokonaisuutena. Ensinnäkin ammattikorkeakoulujen tekniikan alan koulutusohjelmien välille on luotu verkosto, joka mahdollistaa tiedon ja kokemusten vaihdon sekä kokoontumalla että sähköisesti. Lisäksi on synnytetty parhaiden käytäntöjen ja toteutusten esittely-, koonti- ja benchmarking-käytännöt vuosittain toistuvien seminaarien ja julkaisutoiminnan myötä. Kaiken lisäksi projekti on vahvistanut toiminnallaan työelämän ja kouluttajien yhteistyötä monin eri tavoin. Mainitsen tässä erityisesti projektin ohjausryhmän, jossa työelämän edustajat ovat antaneet vahvan panoksensa koko hankkeen edistämiseen sekä edustamiensa alojen yritysten ja yhteisöjen mukaan saattamiseen yhteisen koulutustehtävämme edistämiseksi.

19 18 Työelämä osana insinööriopintoja Edellä mainittu ei tarkoita sitä, että projekti voisi ruveta lepäämään laakereillaan ja että kaikki olisi kunnossa. Emme ole vielä lähelläkään niitä määrällisiä tavoitteita, joihin ammattikorkeakoulut ovat tavoitesopimuksissaan lupautuneet ja joita työelämä odottaa. Lisäksi ei tuotantopainotteisen eikä muunkaan insinöörikoulutuksen vetovoima ja houkuttavuus ole läheskään sillä tasolla, jolla sen tulisi tämän maan ja sen yrityselämän kehityksen kannalta olla. Jotta Suomi pärjää yhä laajenevassa globaalissa yhteistyössä ja kilpailussa, tulisi tekniikan koulutuksen olla sekä vetovoimaltaan että läpimenoltaan ammattikorkeakoulun kärkialoja ja tällä hetkellä on valitettavasti todettava, etteivät luvut näytä kovin lupaavilta. Vaikka koulutus tuottaa laadultaan hyviä, osaavia insinöörejä, on valitettavaa, että varsin monet aloittaneista jäävät matkalle. Insinöörikoulutukseen tulisi saada hakeutumaan lisää kiinnostuneita ja osaavia opiskelijoita ja heidän opiskelunsa osata ohjata ja järjestää niin, että myös mahdollisimman moni hakeutuneista valmistuu ja mieluummin vielä määräajassa työelämän palvelukseen. Tämä on sellainen yhtälö, jonka toteutumisessa riittää sekä pedagogisia että työelämän yhteistyöhaasteita. Insinöörikoulutuksen läpimenon nostaminen 75 %:iin aloittaneista on sellainen haaste, johon meidän kaikkien on satsattava yhteiset ponnistelumme. Tähän omaa ongelmaansa on tuomassa suunniteltu ammattikorkeakoulujen valtionosuuden rahoitusuudistus, jossa suoritettujen tutkintojen määrälle tulisi 30 %:n osuus rahoituksessa. Mikäli tekniikan läpimenoja keskeyttämisluvut säilyvät nykyisellä tasolla, tietää tämä melkoisia ongelmia niille ammattikorkeakouluille, joilla on perinteisesti voimakas rooli insinöörikoulutuksen toteuttajina. Mikäli tutkinnon painoarvo rahoituksessa on tuota luokkaa ja insinöörikoulutuksessa nykyiset keskeyttämis- ja tutkintojen suorittamisluvut säilyvät, alkaa insinöörikoulutuksen alasajo monilla paikkakunnilla. Miten teollisuuden odotukset tässä toteutuvat ja kuinka ammattikorkeakoulut näihin haasteisiin vastaavat, jää nähtäväksi? Oman osansa koko insinöörikoulutuksen kehittämiseen tuo meneillään oleva projektimme laajentamalla hyvien käytäntöjen leviämistä ammattikorkeakoulun ja yritysten välillä. Keskeistä on onnistuneiden yhteistyöprojektien ja toteutusten tuominen tunnetuksi mahdollisimman laajalti, koska se lisää alan ja sen koulutuksen myönteistä julkisuutta ja sitä kautta houkuttavuutta.

20 Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus kehittyminen kokemuksia vaihtamalla 19 Toinen oleellinen asia, jota ei voi riittävästi korostaa, on opiskelumotivaatio. Useissa tutkimuksissa on toistuvasti todistettu, että ammattiin opiskelevan opiskelumotivaatioon liittyvät voimakkaasti sellaiset tekijät kuin opiskelun työelämäläheisyys, käytännöllisyys, ongelmalähtöisyys, opettajan kannustavuus sekä opiskeltavan sisällön ajantasaisuus. Opettajien työmotivaatiota puolestaan selittävät työn kannustavuus, yhteistyö sekä kasvua tukeva ilmapiiri. Kaikki edellä mainitut elementit ovat mukana tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämisprojektin lähtöelementeissä, joten meillä pitäisi olla varsin hyvät lähtökohdat onnistua. Se on kuitenkin todettava kuten kaikessa kehittämisessä, että aikaa ja työtä se vaatii. Olemme kuitenkin varsin hyvässä menossa, joten tästä on hyvä jatkaa. Timo Luopajärvi Rehtori, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Ohjausryhmän puheenjohtaja

21 20 Työelämä osana insinööriopintoja

22 Työelämän osaamistarpeet 21 Pekka Ruohotie TYÖELÄMÄN OSAAMISTARPEET 1. JOHDANTO Artikkelissani käsittelen työelämässä tarvittavia avainkompetensseja koulutuksen ja kehittämisen haasteina. Suuri osa koulutuksen haasteista näyttää liittyvän yleisten avainkvalifikaatioiden tai kuten Anneli Eteläpelto (1992) niitä kutsuu yliammatillisten pätevyysvaatimusten kehittämiseen. Laaja-alaisuuden vaatimus on ammatillisessa koulutuksessa liitetty monialaiseen osaamiseen, työelämän edellyttämiin avainkvalifikaatioihin ja oman toiminnan yhteiskunnallis-taloudellisten kytkentöjen ymmärtämiseen. 2. KVALIFIKAATIO JA KOMPETENSSI Muuttuvassa työelämässä ammattispesifinen tieto vanhenee nopeasti ja työntekijöiltä odotetaan yhä suurempaa joustavuutta. Jan Streumerin ja David Björkquistin (2001) mukaan kvalifi kaatiolla viitataankin työntekijän kykyyn (tietojen ja taitojen avulla) suoriutua muuttuvista työtehtävistä. Kvalifikaatio-käsitteen alue on laajentunut professionaalisista ja teknis-instrumentaalisista tiedoista ja taidoista koskemaan myös uudenlaisia tietoja ja taitoja, jotka auttavat työntekijöitä kohtaamaan muutoksia ja reagoimaan niihin työympäristössään. Näitä uusia vaatimuksia on alettu kutsua avainkvalifi kaatioiksi. Streumer ja Björkquist (2001) päätyvät käsiteanalyysissaan siihen, että on melko vaikeaa määritellä avainkvalifikaatio-käsite edes eurooppalaisittain. Sama koskee sen lähikäsitteitä: generaalisia kvalifikaatioita,

23 22 Työelämä osana insinööriopintoja ydinkvalifikaatioita ja siirrettäviä kvalifikaatioita. Avainkvalifikaatioita voidaan kuitenkin luonnehtia muutamilla ominaispiirteillä (Ruohotie 2002a ja 2002b): avainkvalifikaatiot mahdollistavat erityisosaamisen hankkimisen nopeasti ja tehokkaasti avainkvalifikaatiot ovat abstraktimpia kuin ammatti- tai kenttäspesifiset kvalifikaatiot avainkvalifikaatiot mahdollistavat nopean reagoimisen (ja aloitteiden tekemisen) työtä koskeviin muutoksiin avainkvalifikaatiot tekevät mahdolliseksi hallita omaa urakehitystä Yksilöllisiä valmiuksia on tutkittu sekä kvalifikaatioina että kompetensseina. Sekaannusta välttääksemme käytän jatkossa yksilöllisiin ominaisuuksiin tietoihin, taitoihin ja kykyihin viitattaessa termiä kompetenssi ja määrittelen sen yksilölliseksi ominaisuudeksi, joka selittää tietyin kriteerein määriteltyä tehokkuutta tai onnistumista työtehtävissä ja -tilanteissa. Ne voivat olla laajasti erityyppisissä ammateissa (tai elämän eri alueilla) sovellettavia valmiuksia tai hyvin kapea-alaisia spesifeissä työtehtävissä tarvittavia valmiuksia. Mulder (2001) formuloi määritelmän, jota hän kutsuu työmääritelmäksi : Kompetenssi on yksilön (tai organisaation) kyvykkyys yltää spesifeihin saavutuksiin. Mulder välttää siis määrittelemästä kompetenssia kovin tiukasti ja tyytyy esittämään erilaisia reunaehtoja käsitteen määrittelylle (ks. myös Biemans & Poell 2003). Niitä ovat: Kompetenssit ovat kykyjä tai valmiuksia ja ne voidaan mieltää yksilön, tiimin, työyhteisön tai organisaation ominaisuuksiksi, jotka edistävät niille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kompetensseissa yhdistyvät tarkoituksenmukaisella tavalla tiedot, taidot ja asenteet. Kompetenssit luovat edellytykset tavoitteiden saavuttamiselle, kuten velvollisuuksien täyttämiselle, ongelmanratkaisuille, työtehtävistä suoriutumiselle, tulostavoitteisiin yltämiselle, päätöksenteolle sekä vastuunottamiselle. Kompetenssit eivät ole eksplisiittisesti nähtäviä; ne ovat kykyjä/ valmiuksia, joiden olemassaolo näyttäytyy suoriutumisena tietyissä tilanteissa. Kompetenssin tasosta jonkun yksilön kohdalla voi varmistua vain analysoimalla hänen suorituksiaan. Esimer-

Työelämän osaamistarpeet. Pekka Ruohotie

Työelämän osaamistarpeet. Pekka Ruohotie Työelämän osaamistarpeet Pekka Ruohotie MUUTTUVAN TYÖELÄMÄN EDELLYTTÄMIÄ VALMIUKSIA Muuttuva työelämä Asiantuntijavalmiudet Tieto-,, viestintä ja automaatiotekniikan kehitys Globalisaatio Jatkuva muutos,

Lisätiedot

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto toimii Amk-tutustumisvierailuja tehty Seminaari 8.10.2003

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit

Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit ammattikorkeakouluopinnoissako? KL Martti Majuri, Hamk, Aokk Työpaikkaohjaajan käsite henkilö, joka 1. perehdyttää opiskelijan työpaikkaan 2. suunnittelee työpaikkaopintojen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg

Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään harjoitteluun.

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Työelämäyhteistyön menestystekijät

Työelämäyhteistyön menestystekijät Työelämäyhteistyön menestystekijät Menestyksen tekijöitä & esimerkkejä onnistumisista Sinikka Maskonen 9.11.2010 Jyväskylä Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy National Centre for Professional Development

Lisätiedot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Uusimmat korkeakoulupoliittiset ulkoiset arvioinnit Pratt, J.&Kekäle, T.&Maassen, P.&Papp, I.&Perellon, J.&Utti,

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPH 2012 PERUSTEISTA KÄYTÄNTÖÖN Kristel Kivisik ja Sari Liski Työryhmä opetusneuvos Leena Nissilä, OPH, pj opetusneuvos Liisa

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Hyväksytty 2.10.2013 Rehtori Sai Niemelä-Pentti Sisällys Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala... 3 Asiakkuuksien hallinta, 25 ov... 3 Lähiesimiehenä toimiminen,

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

!" #" $# %&' (' &))*

! # $# %&' (' &))* !"#" $#%&'('&))* +$,-. -./ /0 0$1/ $0$ 2 3 External Environment Mission and Strategy Structure Task Requirements and Individual Skills/Abilities Leadership Management Practices Work Unit Climate Motivation

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää 2 Näistä asioista puhumme tänään Hankkeen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet ja toimintavaiheet

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot