Keskipisteessä perheen hyvinvointi

Transkriptio

1 Keskipisteessä perheen hyvinvointi Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Marjaana Pelkonen

2 Sisältö I Johdanto II Vanhempien ja koko perheen hyvinvoinnin merkitys lapsen hyvinvoinnille - tutkimusnäyttöä III Mitä tiedämme vanhempienn ja perheen hyvinvoinnista? IV Perheen hyvinvoinnin varhaisempi tukeminen - laajat terveystarkastukset keinona V Perheen hyvinvoinnin tukemiselle oltava edellytykset Marjaana Pelkonen

3 I Johdanto: Miksi näkökulmaa laajennettu koko perheeseen? Perhe ja koti lapsen tärkein kehitysympäristö. Kiistatonta tutkimusnäyttöä niukat voimavarat järkevintä kohdistaa mahdollisimman vaikuttavasti Monet vanhemmat odottavat ja tarvitsevat tukea Mahdollisuus tavoittaa kokonaisten ikäluokkien vanhemmat universaaleissa palveluissa parhaat mahdollisuudet pulmien varhaiseen tunnistamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen Marjaana Pelkonen

4 II Vanhempien ja koko perheen hyvinvoinnin merkitys lapsen hyvinvoinnille - tutkimusnäyttöä Vanhempien hyvinvointi/pahoinvointi vanhemman myönteinen näkemys itsestä, puolisosta, vauvasta yhteydessä mm. vanhemmuutta ja vauvanhoitoa koskevaan tyytyväisyyteen vanhempien vakavat ongelmat riskitekijöitä lapsen psykososiaaliselle kehityksellee (kiistaton näyttö vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelman vaikutuksesta) Vanhempien ja lasten välinen vuorovaikutus varhaisen vuorovaikutuksen merkitys lapsen kehitykselle vanhemman reflektointikyvyn merkitys lapsilähtöisen kasvatuksen edut vuorovaikutuksen ongelmien varhainen tunnistaminen ja hoito sekä positiivisen vanhemmuuden tukeminen: tehokkaita keinoja Marjaana Pelkonen

5 Tutkimusnäyttöä jtk. Vanhempien terveystottumukset vaikutukset sikiön kehitykseen (ravitsemus, tupakointi, alkoholi) vaikutukset lasten terveystottumuksiin -> lapsuudenaikaisten tottumusten vaikutus tottumuksiin aikuisena Perheen elinolot ja taloudellinen tilanne lapsiperheiden taloudellinen tilanne suhteessa muuhun väestöön heikentynyt köyhyyden ja työttömyyden yhteys parisuhdeongelmiin ja vanhemmuuteen (stressin vaikutus kasvatustyyliin) perheen toimeentulo-ongelmien pitkittymisen vaikutukset lasten hyvinvointiin Marjaana Pelkonen

6 Tutkimusnäyttöä jtk. Aineistona kaikki vuonna 1987 syntyneet lapset, noin lasta (Kansallinen syntymäkohortti 1987) Seurattu sikiökaudelta vuoden 2008 loppuun (21 vuotta) Yhdistetty lähes kaikki mahdolliset sosiaali- ja terveysrekisteri sekä väestörekisteritiedot, myös armeija- ei ja rikollisuustiedot Miksi joillekin tulee ongelmia, mutta kaikille? Paananen ym Marjaana Pelkonen

7 Tutkimusnäyttöä: syntymäkohortti 1987 Tuloksia Ongelmat kasautuvat Monet ongelmat siirtyvät ylisukupolvisesti Vanhempien ongelmat aiheuttavat lapsille pulmia Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista sairastumista Vanhempien saama toimeentulotuki (köyhyys) yksi suurimpia pahoinvoinnille altistavia riskitekijöitä Marjaana Pelkonen

8 8 Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista erikoissairaanhoitoa 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % koko ikäluokasta äidillä syöpä isällä syöpä äidillä syöpä ja psyk esh isällä syöpä ja psyk esh äidillä syöpä ja isällä psyk esh isällä syöpä ja äidillä psyk esh Niemelä et al. Int J Cancer 2012

9 Tuovi Hakulinen-Viitanen

10 Tutkimusnäyttöä: Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot huolestuttavia LATE-tutkimusaineisto, yht lasta Kerätty Tuloksia: kun äidillä vähemmän koulutusta Eroja ei ollut lapsilla ylipaino yleisempää eroja ruokavaliossa, liikuntatottumuksissa menojen kattaminen tuloilla haasteellisempaa vanhemmat tupakoivat ja käyttivät alkoholia yleisemmin terveydenhoitajat raportoivat enemmän huolia lasten terveydentilasta ja hyvinvoinnista sairastavuus infektiotauteihin pitkäaikaissairastavuus lääkitys, lääkärissäkäynnit (pth) Marjaana Pelkonen

11 Yhteenvetoa: suojaavat ja riskiä tuottavat tekijät Kehitystä suojaavat Turvalliset, pysyvät aikuiset Huolehtiva kasvatuskulttuuri Lapsen omat vahvuudet Kokemus omasta pärjäämisestä Erityisongelmien asianmukainen huomiointi: päiväkoti, koulu Ikätasoisen tiedon ja ymmärryksen saaminen, kun perheessä vaikeuksia Riskiä tuottavat Raskauden aikaiset ongelmat Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat Kaltoinkohtelu, perheväkivalta Haitalliset kasvatusmenetelmät Kuormittavat elämäntapahtumat Perherakenteen heikkous Kiusaaminen Lapsen fyysiset sairaudet, oppimisvaikeudet Vanhempien matala koulutustaso Riskitekijöiden kasautuminen! Lähde: Kaukonen, Pälvi Marjaana Pelkonen

12 III Mitä tiedämme perheen hyvinvoinnista Perälä ym (n=955 vanhempaa, joilla 0-8 v lapsi) Suurin osa vanhemmista: terveys hyvä tai melko hyvä Lähes viidenneksellä jokin pitkäaikaissairaus, vika tai vamma Pärjääminen vanhempana: vain 4 % koki pärjäävänsä erittäin tai melko huonosti Perheen yhteistä aikaa 26 riittämättömästi %:lla melko tai erittäin Marjaana Pelkonen

13 Lapsen hyvinvointi em. vanhempien mukaan Terveys erittäin hyvä kohtalainen/huono Kasvu, kehitys ja oppiminen Ei poikkeavaa Yksi poikkeavuus Kaksi tai useampi Sairaus, vamma tai kehitysviive Ei lainkaan Yksi sairaus Kaksi tai useampi Kiusaaminen Ei lainkaan Kerran kk tai harvemmin 2-3 kertaa kuukaudessa Marjaana Pelkonen

14 Lapsen hyvinvointi em. vanhempien mukaan Vahvuudet (4-8 v) ottaa muiden tunteet huomioon kiltti suhtautuminen nuorempia kohtaan 98 tarjoaa apua, jos joku loukkaa itsensä tai pahoilla mielin 97 Vaikeudet (4-8 v) Tunne-elämä uusissa tilanteissa pelokas, takertuva 32 usein päänsärkyä, vatsakipua Käyttäytyminen usein kiukunpuuskia tai kiivastuu 58 saattaa olla toiselle ilkeä Tarkkaavaisuus levoton, yliaktiivinen Kaverisuhteet ei kaipaa seuraa, leikkii itsekseen tai pahoinvointia Marjaana Pelkonen

15 Vanhemmilla on lapseen liittyviä huolia Fyysinen terveys 17 2 lapsen motorinen kehitys, paino-ongelmat Psykososiaalinen kehitys ja terveys 14 2 kyky säädellä käyttäytymistä ja hallita tunteita Sosiaaliset suhteet 12 1 Tunne-elämä 10 1 masentuneisuus, pelot, ahdistuneisuus, uni- ja syömishäiriöt Oppiminen 7 1 Käytös 7 1 väkivaltaisuus, valehtelu, epäsos. käytös Marjaana Pelkonen

16 Vanhemmilla on paljon vanhemmuuteen liittyviä huolia Oma jaksaminen 51 Ei riitt. yht. aikaa lapsen kanssa 36 Omien taitojen riittävyys 30 Maltin menettäminen ristiriitatilanteissa 27 Taloudelliset vaikeudet, työttömyys 28 Syyllisyyden tunteminen Parisuhdeongelmat/ero Oma tai läheisen päihdeongelma 7 Perheenjäsenen mielenterveysongelma Marjaana Pelkonen

17 Vanhempien kokemuksia tuen saannista Tuen ja avun saannin aihe Lapsen terveys Arjessa jaksaminen Henkinen tuki Lapsen hoito ja kasvatus Myönteinen palaute vanhempana toimimisesta Apua vanhempana toimimiseen Tukea parisuhteeseen Ohjausta taloudellisen tuen hakemiseen Kyllä Ei, mutta tarpeen Ei, eikä tarpeen Marjaana Pelkonen

18 Tuen saannin riittävyys: lapseen liittyvät huolet Huolen aihe Huolest. vanh. % Fyysinen terveys Psykososiaalinen kehitys ja terveys Oppiminen yleensä Oppimisvaikeudet 8 78 Tunne-elämä Apu riittävää Osin riittämätöntä Ei riittävää Käytös 8 64 Sosiaaliset suhteet Marjaana Pelkonen

19 Tuen saannin riittävyys: Huoli Vanhempia % Tuki riittävää Oma jaksaminen Vanhempana olemisen taitojen riittävyys Taloudelliset vaikeudet, työttömyys vanhemmuus Tuki osin riittämätöntä Maltin menettäminen Ei riittävää Ei riittävästi yhteistä aikaa lapsen kanssa Syyllisyyden tunteminen Ylihuolehtivuus Parisuhdeongelmat/ero Lähisuhdeväkivalta Marjaana Pelkonen

20 Huolet kokonaisuutena ja huolista puhuminen Huolten määrä Yksi huoli huolenaihetta 41 5 tai yli 42 Huolista puhumisen helppous oma puoliso 96 omat tai puolison vanhemmat 82 ystävät 62 Ammattihenkilöt neuvolan terveydenhoitaja 87 kouluterveydenhoitaja Marjaana Pelkonen

21 Yhteenvetoa lasten ja perheiden hyvinvoinnista Neuvola- ja kouluikäisten lasten terveydentila yleisesti hyvä ja lapset ja lapsiperheet pääosin hyvinvoivia Useita myönteisiä muutoksia, esim. kuritusväkivalta vähentynyt, päihteiden käyttö vähentynyt, liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla yleistynyt, koettu terveys parantunut Mutta: hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu Vanhempien hyvinvoinnilla ja perheen olosuhteilla ratkaisevan tärkeä vaikutus lapseen Mielenterveysongelmat ja haasteita terveyserot kasvavia Marjaana Pelkonen

22 Lasten pahoinvointiin reagoiminenn Vanhempaa ja/tai perhettä kohdanneet vaikeudet Lasta suojaavat tekijät heikkenevät Aletaan nähdä vaikeuksia Puututaan, kun ongelmat ovat isoja Korjaavat toimenpiteet Esityksen nimi / Tekijä

23 IV Perheen hyvinvoinnin varhaisempi tukeminen - laajat terveystarkastukset keinona Lasten ja vanhempien pulmat edellyttävät uudenlaisia ja varhaisempia toimintatapoja Laajoista terveystarkastuksista lakisääteisiä VN asetus 338/2011 yhdenvertainen saatavuus, mahdollisuus kohdentaa tukea tarpeenmukainen terveysneuvonta Laajat terveystarkastuksett - 15 vuoden jatkumo 7 tarkastusta odotusajalta lähtien Raskauden aikana luokalla Marjaana Pelkonen

24 Laajojen terveystarkastusten ohjeistus 2012 Kuvaus ja Käytännöt Hyvinvoinnin arviointi ja neuvonta - tutkimusnäyttö Kirjaaminen, kehittäminen ja johtaminen Marjaana Pelkonen

25 Laajat terveystarkastukset - näkökulma vanhempiin ja koko perheen hyvinvointiin Laajoihin terveystarkastuksiin sisältyvä potentiaali noin tarkastusta vuodessa satojatuhansia vanhempia odotettavissa paljon hyötyä, jos TAVOITTEET saavutetaan vahvistaa perheenjäsenten voimavaroja, terveyttä ja hyvinvointia varhentaa tuen tarpeiden tunnistamista ja varmistaa tuen oikea-aikainen järjestäminen tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyserojen kaventamista Lähde: Hakulinen ym Marjaana Pelkonen

26 Laaja terveystarkastus: määritelmä Laaja terveystarkastus on tarkastus, johon osallistuvat lapsi ja molemmat vanhemmat tai ainakin toinen heistä; jossa käsitellään lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti; jonka tekee terveydenhoitaja yhteistyössä lääkärin kanssa; johon sisältyy huoltajan kirjallisella suostumuksella päivähoidon tai opettajan arvio lapsen/oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa/koulussa; joka toteutetaan hyvässä vuorovaikutuksessa sekä perheen kanssa että työntekijöiden kesken Lähde: Hakulinen ym Marjaana Pelkonen

27 Lähde: Hakulinen-Viitanen ym Keskeiset aihepiirit Aihepiirit kohdentuvat keskeisiin tuen tarpeisiin

28 Perheen hyvinvoinnin tukemiselle luotava edellytykset Vaikuttavat työmenetelmätt vastavuoroinen vuorovaikutussuhde perustana Tuen porrastaminen tarpeen mukaan universaalit peruspalvelut, varhainen tuki, intensiivinen tuki erityisasiantuntijat peruspalvelujen tueksi Moniammatillinen verkosto - suuntana palveluverkostot varautuminen vaikeiden asioiden esille tuloon, lääkärin osuus Johtamisen tuki, strategiset päätökset koko työyhteisön vastuu Henkilöstö mukana kehittämässä osaaminen Marjaana Pelkonen

29 Lopuksi Todellinen mahdollisuus siirtää painopistettä ehkäisevään ja terveyttä edistävään suuntaan ja kiinnittää huomiota perheiden todellisiin ongelmiin Sisäänajo tehty - nyt laadullisen kehittämisen aika yhteistyössä vanhempien kanssa Tarvitaan seurantaa ja arviointitutkimusta Marjaana Pelkonen

30 Lasten hyvinvoinnin tukeminen Vanhempaa ja/tai perhettä kohdanneet vaikeudet Lasta suojaavat tekijät Aletaan nähdä vaikeuksia Puututaan, kun ongelmat ovat isoja Korjaavat toimenpiteet Esityksen nimi / Tekijä

31 Marjaana Pelkonen