English pages

Transkriptio

1 Autumn 2008 English pages STEVIS 1

2 Finnsteve magazine 2/2008 Sisältö PUBLISHED BY: FINNSTEVE OY AB P.O. Box 225, FI Helsinki Finland Phone Pääkirjoitus... 3 Nyt valmista...4 EDITOR-IN-CHIEF: Leena Liuskanto Editor: Sari Tiiro, Optima Oy ENGLISH TRANSLATIONS: Taina Saarinen Uusi uhkea satama... 6 Asiakkaan ääni: Millä mielin Vuosaareen?...9 Heikki Nissinen: Viime hetken tunnelmissa...12 Sami Viitanen LAY-OUT: Got You Oy Mitä jää jäljelle?...14 Kolumni, Esko Riihelä...17 PRINTED BY: STAR-OFFSET Oy Helsinki, Finland Nuoria kasvoja satamassa: Täältä tultiin!...18 Kasvoja satamassa: Anu Kollin...22 ISSN COVER PHOTO: Soile Kallio Ajankohtaista Turusta ja Kotkasta Finnsteve in a nutshell...47 A member of Group 2 STEVIS

3 Pääkirjoitus Yhdessä kohti uutta Yhdessä kohti uutta aikakautta ENGLISH PAGES Toimintamme Vuosaaren uudessa satamassa on käynnistymässä. Pitkä urakka on takana, mutta edessä on vielä valmisteluvaiheen viimeinen iso ponnistus: ihmisten, koneiden, laitteiden ja muiden työssä tarvittavien välineiden muutto uuteen satamaan. Kaikki Vuosaaren sataman rakentamiseen ja muuton valmisteluun osallistuneet finnsteveläiset ovat olleet innostuneita ja motivoituneita. Eikä kukaan ole säästellyt itseään; ilmassa on ollut tunnetta, että pitäisi tehdä vieläkin enemmän ja voimakkaammin ja kurottaa vieläkin korkeammalle. Olemme testanneet järjestelmiä etukäteen ja valmistautuneet erittäin hyvin, mutta ei ole ihme, jos itse kunkin vatsanpohjassa lentelee vähintäänkin pieniä perhosia nyt, kun olemme keskeisenä toimijana mukana Suomen satamahistorian ainutlaatuisessa muutoksessa. Vuosaareen muuton alla on hyvä muistaa, että ihmiset tulevat uudessakin satamassa tekemään samoja tehtäviä kuin vanhoissa satamissa, tietojärjestelmät ovat suureksi osaksi samoja kuin aikaisemmin, prosessit ja työtoverit ovat tuttuja, samoin asiakkaat. Ainoa, mikä muuttuu, on fyysinen ympäristö. Ja sekin on syytä muistaa, että Finnsteve teki samantyyppisen operaation onnistuneesti jo nelisen vuotta sitten, kun käynnistimme toimintamme Kotkan satamassa käytännössä tyhjältä pöydältä. Mittakaava on nyt Vuosaaressa suurempi, mutta helpottava tekijä on se, että Vuosaareen siirtyvät ihmiset tuntevat toisensa entuudestaan. Käytännön operatiiviseen toimintaamme Vuosaari tuo uutta: meillä on aiempaa paremmat, huippuodernit nosturit, ja kenttien layoutit ovat uudenlaiset. On selvää, että uuden hahmottamiseen ja sisäistämiseen tarvitaan aikaa. Sama haaste on edessä myös asiakkaillamme. Vuosaari merkitseekin molemminpuolista uuden oppimista. Olemme etukäteen pyrkineet pehmentämään muutosta. Olemme muun muassa toimittaneet asiakkaillemme mahdollisimman tarkat kartat Vuosaaren toiminta-alueestamme. Lisäksi tarjosimme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme mahdollisuuden tutustua Vuosaaren satama-alueeseen kiertoajeluillamme, jotka saivat erittäin hyvän vastaanoton. Pyrimme helpottamaan asiakkaidemme elämää myös paikan päällä Vuosaaressa henkilökohtaisen opastuksen avulla. Osa finnsteveläisistä toimii sataman avautuessa oppaina, jotka neuvovat ja ohjaavat asiakkaitamme oikeille reiteille ja oikeisiin paikkoihin. Kannattaa myös lukea satamatoiminnan käynnistymisen liittyvä käytännön infopakettimme tämän lehden sivuilta Osa meistä finnsteveläisistä on jo Vuosaaressa ottamassa vastaan kontitettavia vientilasteja ja valmistelemassa toiminnan käynnistymistä. Laivaliikenne käynnistyy Vuosaaren satamassa maanantaina Toimintojemme varsinainen muutto tapahtuu edellisenä viikonloppuna. Hyvät asiakkaamme, yhteistyökumppaninne ja Stevis-lehden lukijat: minulla on suuri ilo toivottaa teidät kaikki astumaan uuteen aikakauteen! Me Finnstevessä teemme parhaamme, jotta toiminta Vuosaaren satamassa lähtee sujuvasti käyntiin. Tässä yhteydessä on syytä todeta myös se, että vaikka toiminnan käynnistäminen uudessa Helsingin tavarasatamassa Vuosaaressa on meille merkittävä satsaus, se ei tarkoita, että olisimme unohtaneet muut satamat, joissa toimimme. Olemme jatkuvasti pyrkineet kehittämään toimintaamme Kotkassa ja Turussa ja pidämme huolta siitä, että kehitystyö jatkuu tulevaisuudessakin. Sujuvaa loppuvuotta. Nähdään satamassa! STEVIS 3

4 Finnsteve tarjoaa Vuosaaressa laaduka Nyt Finnsteven toiminta-alue Vuosaaressa luovutettiin Finnsteven käyttöön virallisesti Satamaoperaattorin ja landlordin eli Helsingin Sataman kohtaamisessa Finnsteveä edusti toimitusjohtaja Hans Martin. 4 STEVIS

5 sta ja entistä tehokkaampaa palvelua. valmista! Kuva: Helsingin Satama Finnsteven omat tilat Vuosaaressa ovat valmistuneet aikataulussa. Myös neljä upouutta, modernia konttinosturia ovat laiturilla paikoillaan ja virallisesti Finnstevelle luovutettuja. Odotukset ovat korkealla. Olosuhteet Vuosaareessa ovat erittäin hyvät, ja koneet ja laitteet ovat ensiluokkaisia. Toimintaedellytykset ovat ihan toista kuin vanhoissa Helsingin satamissa, linjaa Finnsteven tuotantojohtaja Perttu Piri muuton alla. Olemme vakuuttuneita, että pystymme tarjoamaan asiakkaillemme Vuosaaressa laadukasta ja tehokasta palvelua, hän sanoo. Startti on valmisteltu hyvin, ja myös finnsteveläisten omat tilat ovat Pirin mukaan viimeisen päälle. Kaikki on uutta ja hienoa, niin sosiaali- ja taukotilat kuin kuntosali ja ruokailutilatkin. Finnsteven varsinainen muutto tapahtuu viikonloppuna marraskuuta. Osa finnsteveläisistä siirtyi Vuosaareen jo lokakuun lopussa ottamaan vastaan ensimmäisiä kontitettavia vientilasteja. Perusidea on se, että tavara, joka lähtee maasta ulos ja sen jälkeen, käsitellään lähtökuntoon Vuosaaressa. Ahtaajat siirtyvät vanhoista satamista Vuosaareen vaiheittain, Piri kertoo. Henkilökohtaista opastusta asiakkaille Monet Finnsteven asiakkaat ovat osallistuneet Vuosaaressa rakennusaikana järjestettyihin kiertoajeluihin ja saaneet yleiskäsityksen uudesta satama-alueesta. Oikeiden reittien ja paikkojen löytäminen saattaa kuitenkin alkuun aiheuttaa päänvaivaa. Jotta ensimmäisten päivien liikenne satama-alueella sujuisi mahdollisimman hyvin, Finnsteven toiminta-alueelle on jalkautunut henkilökohtaisia opastajia, jotka neuvovat ja auttavat asiakkaita pulmatilanteissa. STEVIS 5

6 Teksti: Jaana Rantalainen Kuvat: Soile Kallio Uusi, uhkea satama Stevis-lehden erikoisreportterit kiersivät Finnsteven uusissa tiloissa Vuosaaressa. Tässä teille, hyvät lukijat, parhaita paloja kuumimmista trendeistä! Henkilöstökeskus V16 1. kerros Täällä sijaitsevat ruokala, kuntosali pukuhuoneineen, terveydenhoitajan huone sekä muutama toimistohuone. Aulassa on huutokonttori, jossa päivän tehtävät jaetaan. Ruokalan keittiössä on uutta, kiiltävää ja puhdasta - teräs kiiltää joka puolella. Electroluxin laitteet ovat valtavan kokoisia: esimerkiksi suurempi keittokattila vetää 90 litraa ja pienempikin 45 litraa. Kahvinkeittimet ovat Coffee Queen of Sweden -merkkisiä, kuningatarlaatua siis! Ruokailusalin lattiat ovat hillittyä, vaaleanharmaata laattaa ja salaattitiskit koivua ja terästä. Salin seinällä on jääkaappi, josta voi maksua vastaan hakea ruokaa ja juomaa. Ruokailijoita nämä tilat vastaanottavat päivittäin , ja ruoat maksetaan maksupäätteellä. Kuntosalissa on oma pukuhuone sekä naisille että miehille. Laatat ovat harmaata ja beigeä. Kuntosalin vieressä on terveydenhoitajan huone näytteenottoluukkuineen. 2. ja 3. kerros Näissä kerroksissa ovat kentällä työskentelevien finnsteveläisten sosiaalitilat. Naisilla on vain yksi pukuhuone + wc + sauna, sillä naisia ei kentällä kovin monta työskentele. Miesten pukuhuoneita on pitkä rivi koko käytävän mitalta. Kaikissa pukuhuoneissa on automaattisesti syttyvät valot ja säilytyskaapit, jotka ovat vuorotellen väriltään joko keltaiset tai harmaat. Kaapit 6 STEVIS

7 jaetaan siten, että eri työvuoroilla on eriväriset kaapit, jotta on enemmän tilaa toimia. Nerokasta. Kaappeja on noin 20/pukuhuone. Miehille on yksi iso, yhteinen saunatila molemmissa kerroksissa. Lauteet ovat tervaleppää ja seinät kuusipuuta. Miehille tarjotaan sellainen ylellisyys, että he pääsevät saunasta terassille vilvoittelemaan (tosin tupakkatilan viereen). Saunassa viihtyy isommallakin porukalla, ja siellä on tilaa vaikka heittää jalat seinälle. Sosiaalitilojen vieressä on taukotila keittiöineen. Käytävän päässä sijaitsevat lokerotilat. Lokeroissa säilytetään tarvittaessa työvaatteita ja niihin tuodaan puhtaat vaatteet kerran viikossa. Likaiset vaatteet heitetään kuiluun odottamaan pesua. Lokerotilojen vieressä sijaitsevat isot kuivaushuoneet, joissa voidaan kuivatella työhaalareita. Rosteri kiiltää täälläkin! Toisessa ja kolmannessa kerroksessa on lisäksi joitakin työnjohdon ja ATK-ihmisten työhuoneita. Henkilöstökeskuksen yhteydessä on autohalli, jossa on pysäköintipaikat liki 400 autolle. Porttialue Finnsteven porttialueella on viisi noin viiden neliön suuruista koppia. Lisäksi sieltä löytyy pieni rakennus, jossa on sosiaalitilat. V12 Keskellä kenttäaluetta sijaitsee Finnsteven operatiivinen keskus V12. Aloitamme ylimmästä eli neljännestä kerroksesta ja tulemme neuvotteluhuoneeseen. Lisäksi täällä on keittiö sekä saniteettitilat miehille ja naisille. Talon kolmannessa kerroksessa tekevät työtään Finnsteven tuotannonsuunnittelijat ja työnjohto. Avokonttorissa on ikkunoita joka suunnalle; täältä näkee koko sataman! Lisäksi kerroksessa on keittiö ja wc. Toisessa kerroksessa sijaitsevat henkilöstön taukotilat, minkä lisäksi Finnlinesilla on siellä oma osastonsa. Ensimmäinen kerros on varattu sähkökeskukselle. VL5 Aivan rannassa sijaitsee sataman pieni muuntajatila VL5, jossa on myös vessa. Lisäksi siellä on keltainen hätäsuihku, STEVIS 7

8 jota käytetään ensiapuna, jos joku saa päälleen vaarallista ainetta tai vaatteet syttyvät tuleen. Gatehouse Finnstevelle tulee toimistotilat Gatehousen 12. kerrokseen ja 10. kerroksen puolikkaaseen. Ikkunoita on joka puolelle, ja näkymät todella hulppeat. Työhuoneiden lisäksi kerroksissa on keittiö ja saniteettitilat. Molemmissa kerroksissa pistää silmään vihreä seinä hissistä ulos tultaessa. Finnsteven dokumentointiosasto sijaitsee rakennuksen ensimmäisen kerroksen aulassa. Asiakkaita palvellaan yhteensä 12 tiskillä. Lisäksi ensimmäisessä kerroksessa on toimistotilaa ja asiakkaiden odotustilat. Reportterikaksikon asiantuntevana oppaana Vuosaaressa toimi Finnsteven teknisen osaston työnjohtaja Eero Soininen. Stevis ylpeänä esittää: Tältä näyttää nosturinkuljettajan työhuone! Finnsteven uusissa konttinosturiessa on kiinnitetty erityistä huomiota kuljettajien työolosuhteisiin ja ergonomiaan. Nosturin ohjaamoon kiipesi kameran kanssa Mika Niskanen Finnstevestä. 8 STEVIS

9 Millä mielin Vuosaareen? Finnsteven asiakkaat ja yhteistyökumppanit kertovat tunnelmistaan. ASIAKKAAN ÄÄNI AANI Teksti: Jaana Rantalainen Kuvat: Soile Kallio Onnellisina ja jännittyneinä Tuomo Vallas Speed Group Oy on rakennuttanut Vuosaaren sataman alueelle raskaan liikenteen palvelukeskuksen. Suurimman osan palvelukeskuksen 9000 neliöstä Speed vuokraa eteenpäin, mutta rakennukseen tulevat myös sen omat toimistotilat ja korjaushalli. Merikonttikuljetuksiin erikoistunut Speed kuljettaa kontteja omalla kalustollaan kaikista Suomen tärkeimmistä konttisatamista ja tarjoaa konttikuljetuksiin täyden palvelun ratkaisuja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Olemme osa sataman toimintaa ja asioimme siellä jatkuvasti, minkä vuoksi muutamme Vuosaareen. Uusi satama on liikenteellisesti hyvässä paikassa, mikä helpottaa ruuhkia. Olemme suorastaan onnellisia siitä, että liikenneolosuhteet parantuvat, kertoo Speed Groupin toimitusjohtaja Tuomo Vallas. Toisaalta muutamme kuitenkin pelon sekaisin tuntein, koska uudessa satamassa kaikki on uutta ja haasteet ovat kovat. Jo se, että roro- ja konttisatama yhdistetään, on iso juttu, minkä lisäksi satamassa liikutellaan isoja volyymeja. Todennäköisesti menee hetken aikaa, että kaikki löytävät oman paikkansa. Vuosaareen Speed muuttaa marraskuun loppuun mennessä Helsingin Länsisatamassa sijaitsevasta, Lars Sonckin suunnittelemasta punatiilirakennuksesta. Vallas kertoo, että hieman haikein mielin he jättävät suojelukohteena olevan vanhan toimitilansa. Olisimme mielellämme siirtäneet talon Vuosaareen, jos se olisi ollut mahdollista. STEVIS 9

10 Avoimin mielin SA-TU Logistics Oy muuttaa marraskuussa pääkonttorinsa Vuosaareen, mikä käytännössä tarkoittaa yrityksen huolinta-, tullaus-, ajojärjestely- ja hallinnollisten toimintojen siirtämistä Länsisatamasta Vuosaaren sataman Gatehouseen. Lisäksi yritys on vuokrannut suuret terminaali- ja varastotilat sataman logistiikka-alueelta. Muutamme Vuosaareen, koska tällä hetkellä Länsisatamassa tuotettu palvelu on asiakkaidemme kannalta paras tehdä Vuosaaren sataman logis- tiikka-alueella. Lisäksi olemme toivoneet jo pitkään suurempia ja nykyaikaisempia tiloja, mikä nyt toteutuu, SA-TU Logistics Oy:n toimitusjohtaja Niko Plith toteaa tyytyväisenä. Kotimaan logistiikkapalveluja tuottava SA-TU Logistics tarjoaa sekä tavarankäsittely- ja varastointipalveluja että huolinta- ja kuljetuspalveluja. Yrityksen asiakkaita ovat muun muassa varustamot, huolinta- ja kuljetusliikkeet sekä suomalaiset tuonti- ja vientiyritykset. Yksi syy muuttoon onkin se, että myös asiakkaat siirtyvät uuteen satamaan. Vuosaareen yrityksen väki muuttaa hyvillä mielin. Tämä on iso muutos, mutta siirrymme Vuosaareen avoimin ja luottavaisin mielin. Puitteet satamassa ovat hyvät, ja työntekijöiden näkökulmasta ne vastaavat tämän päivän vaatimustasoa. Koko satama näyttää todella hienolta, Niko Plith sanoo. Niko Plith Simo Airas Positiivisissa tunnelmissa Finnlinesin rahtialukset saavat Vuosaaresta uuden Helsinki-sataman. Johtaja Simo Airas Finnlines-konsernista kertoo, että tunnelmat ovat odottavat ja positiiviset. Uusi satama on aina uusi. Toimintojen keskittäminen Sörnäisistä ja Länsisatamasta yhteen satamaan tuo tehokkuutta, mikä näkyy kilpailukyvyssä. Myös tilojen puolesta Vuosaaren satamassa voidaan toimia entistä tehokkaammin ja turvallisemmin, Airas sanoo. Finnlinesin tytäryhtiö Finnsteve muuttaa kaikki toimintonsa Vuosaareen. Finnlinesin ja Finnsteven edustajat ovat työskennelleet projektiryhmässä, jonka tehtävänä on ollut Finnsteven satama-alueen suunnitteleminen mahdollisimman toimivaksi. Marraskuussa sitten nähdään, miten teoria siirtyy käytännöksi. Se tässä tietysti on huolenaiheena, miten Kehä kolmonen jaksaa vetää liikennettä. Uskon kuitenkin, että kaikki saadaan toimimaan hyvin varsinkin, kun kehätiellä tehdään koko ajan parannuksia. Finnsteven palvelukyvyltä Airas odottaa paljon. Olemme nyt siinä tilanteessa, että kaikki toiminnot ovat optimoitavissa. Palvelutasossa, laadussa ja tehokkuudessa hypätään seuraavalle tasolle, minkä vuoksi odotukset ovat korkealla. Finnsteve on varsin kilpailukykyinen yritys, mikä onkin tarpeen, kun Vuosaareen tulee kolme kilpailevaa satamaoperaattoria. 10 STEVIS

11 ASIAKKAAN ÄÄNI Moderni matkustajaterminaali täyttää odotukset Nyt kun Finnlinesin ropax-alusten liikenne siirtyy Sörnäisten satamasta Vuosaareen, tulee Vuosaaresta myös Finnlinesin matkustajaliikenteen uusi satama. Matkustajaliikenteen check-intoiminnot siirtyvät Vuosaaren matkustajaterminaaliin Hansaterminaaliin. Lisäksi check-in-tarkastuspisteitä tulee autokentälle terminaalin viereen. Uudet matkustajaterminaalitilat Vuosaaressa ovat paljon nykyistä suuremmat ja modernimmat. Ne on rakennettu varta vasten matkustajaliikennettä ajatellen ja täyttävät täysin odotuksemme ja toivottavasti myös asiakkaidemme odotukset, iloitsee Finnlinesin matkustajaliikenteen johtaja Marja Vesa. Lisäksi henkilökunnalle tulevat sosiaalitilat ovat erittäin hyvät. Kääntöpuolena Marja Vesa näkee, että matkustajaliikenteen näkö- Myös Varova Oy siirtää toimintojaan Vuosaaren satama-alueelle, joskin yrityksen pääkonttori pysyy nykyisellä paikallaan Helsingin Kalasatamassa. Varova on vuokrannut Vuosaaren logistiikka-alueelta yli neliötä terminaalitiloja, joissa puretaan kappaletavarakontteja. Uusilla tiloilla korvataan nykyiset terminaalitilat Länsisatamassa ja Sompasaaressa. Otamme terminaalitilat käyttöön hyvällä mielellä. On mukavaa saada aiempaa suuremmat, tehokkaammat ja puhtaammat tilat, kertoo Varova Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Varova on suomalainen kuljetus- ja huolintayritys, jonka asiakaskunta koostuu ulkomaankauppaa harjoittavista vienti- ja tuontiyrityksistä. Vuosaaren satamalta odotamme kulmasta Vuosaari on sijainniltaan epäedullisempi kuin Sörnäinen. Näin siksi, että risteilymatkustajat ovat kauempana keskustasta eikä heille jää niin paljoa aikaa tutustua kaupunkiin kuin aikaisemmin. Luotan kuitenkin siihen, että liikenneyhteydet saadaan pelaamaan hyvin ja bussi-metro-yhteydellä matkat taittuvat nopeasti. Satamassa matkustajat kuljetetaan terminaalista laivaan pikkubusseilla. Yksi asia, jota Marja Vesa toivoisi Vuosaareen, on matkustajatorni, jonka hissillä ilman autoa liikkuvat matkustajat pääsisivät viivytyksettä laivaan ja sieltä ulos. Torniasia on kuitenkin vielä auki. Ropax-alusten matkustajaliikenteen kulta-aikaa on kesä, jolloin Helsingin ja Travemünden välillä liikennöivät laivat täyttyvät matkustajista. Suuremmat ja tehokkaammat terminaalitilat joustavaa toimintaa. Oletuksena on, että alun takkuamisen jälkeen toiminnot siellä saadaan melko nopeasti sujuviksi, Laitinen toteaa. Yksi huolenaihe hänellä kuitenkin on ja se koskee kotimaan terminaalien ja kotimaan linjaliikenteen puutetta Vuosaaressa. Tämä aiheuttaa sen, että puoliperävaunuilla kuljetettavat kappaletavaralastit puretaan terminaaleissa, jotka pääsääntöisesti sijaitsevat noin 20 kilometrin päässä satamasta. Tämä lisää Kehä kolmosen ruuhkia sekä hiilidioksidipäästöjä, kun puoliperävaunut kulkevat edestakaisin sataman ja terminaalien väliä. Terminaalien sijaitseminen lähellä satamaa ja linjaliikenteen hoituminen sieltä käsin palvelisi paremmin pääkaupunkiseudun logistiikkaa, Laitinen huomauttaa. Marja Vesa Pekka Laitinen STEVIS 11

12 Viime hetken tunnelmissa Helsingin uutta tavarasatamaa on rakennettu Vuosaareen kuusi vuotta. Muuttoon on enää muutama päivä. Jännittääkö, satamajohtaja Heikki Nissinen? Teksti: Sari Tiiro Kuvat: Soile Kallio Helsingin Sataman ykkösmiestä naurattaa. (Kaikenlaista ne toimittajat kyselevätkin, hän ajatellee, mutta jos minä olisin hänen housuissaan, minua jännittäisi ihan hirveästi; eihän vastaavaa ole tehty miesmuistiin missään päin maailmaa!) Tunnelma on odottavan jännittynyt, Nissinen muotoilee. Iso kokonaisuus koostuu monista paloista Helsingin tavarasataman muutto Vuosaareen tapahtuu suurelta osin yön yli -operaationa. Helsingin Satama ja sen eri sidosryhmät ja yhteistyökumppanit ovat tehneet kaikkensa, jotta muutto sujuisi kuin rasvattu ja toiminta pääsisi jouhevasti käyntiin. Mutta aivan ehdottoman varma ei koskaan voi olla. Toivon sataman eri toimijoiden ymmärtävän, että näin isossa kuviossa eteen voi tulla myös jotain sellaista, jota emme ole pystyneet ennakoimaan, Nissinen sanoo. Mitä se voisi olla? ICT on arvaamaton asia. Siitä on esimerkkejä eri elämänalueilta, muun muassa pankkimaailmasta. Kun Vuosaaren satamassa sovitetaan yhteen eri tietojärjestelmiä, automatiikkaa, tunnistetekniikkaa jne, se on melkoista koreografiaa. Järjestelmiä on tottakai testattu etukäteen, mutta vasta tositilanteessa nähdään, miten kokonaisuus toimii yhdessä. Kuin saapuisi uuteen kaupunkiin Tieto- ja viestintätekniikan ja koneiden lisäksi lisäksi satamassa on myös ihmisiä. - Sataman alue on iso, ja alussa satamaan tulijoilla voi olla hahmottamishankaluuksia. Tilanne on sama kuin jos saapuisi uuteen kaupunkiin, Heikki Nissinen vertaa. - Olemme panostaneet mahdollisimman luonnolliseen ohjattavuuteen ja opastamiseen. Opasteet ovat selkeitä ja niitä on riittävästi, mutta mikään opasteviidakko alue ei ole. Luja usko tulevaisuuteen Vuosaaren uusi satama aloittaa taantumassa, ja lamaakin ennustetaan. Samaan aikaan kuluttajat tarkkailevat ekologista jalanjälkeään ja vähentävät kulutustaan. Kovin suotuisia tuulia ei aloittavalle satamalle alkuun ole luvassa. Hermostuttaako? Satamajohtaja Nissinen on optimisti, ja lähihistoriastakin voi hänen mukaansa ottaa oppia. Kun uuden sataman ensimmäinen perustamissuunnitelma vuonna 1994 julkistettiin, vastustajat pitivät tavaravirtaennusteita epärealistisina; eiväthän ihmiset enää lisää tavaraa tarvitse, väitettiin. Sataman tavaraliikenne on sen jälkeen kasvanut Helsingissä kuitenkin keskimäärin noin neljä prosenttia joka vuosi. Täytyy myös muistaa, ettei sataman infrainvestointi ole lyhytaikainen investointi. Sen kirjanpidollinen poistoaika on noin 30 vuotta, ja rakenteiden pitoaika on vielä huomattavasti pidempi. Vuosien saatossa tulee niin ylä- kuin alamäkiä. Perussuuntaus on kuitenkin ylöspäin. Näin on ollut jo kymmeniä vuosia. Kun lisäksi katsoo esimerkiksi Finnsteven Vuosaareen tekemiä merkittäviä investointeja ja sitä aktiivisuutta, jolla se on ollut satamahankkeessa 12 STEVIS

13 Uutisia Tavataan laiturilla! mukana, voi todeta, että uskoa Vuosaareen on, Nissinen jatkaa. Yleisön suursuosikki Mikäli Vuosaareen kohdistuneesta mielenkiinnosta voi jotain päätellä, uudesta satamasta on tulossa jymymenestys. Kiinnostus on vaihdellut rakentamisen eri vaiheiden mukaan ja valmistumista kohti entisestään kasvanut: pelkästään tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä Vuosaaren rakennustyömaahan oli käynyt tutustumassa noin 6000 vierailijaa. Rekkakuljettajille alkusyksyllä järjestetty Vuosaari-päivä ylitti rohkeimmatkin odotukset ja keräsi yli 800 kiinnostunutta. Kun satama marraskuun lopussa aloittaa toimintansa, yleisölle tarkoitetut kiertoajelut loppuvat, sillä sataman ydinalue on turvallisuussyistä suljettu muilta kuin siellä työskenteleviltä. Mutta kyllä sataman elämää pääsee jatkossakin katselemaan, Heikki Nissinen lohduttaa. Hyviä paikkoja ovat näköalatasanne satama-alueen läheisyyteen maisemoitu täyttömäki ja näköalatasanne melumuurin merenpuoleisessa päässä. Toivottavasti myös Meriportin yritysalueelle entisen telakka-altaan toiselle puolelle tulee tiloja, joista satamaa voidaan ihailla. Vuosaaren sataman viralliset avajaiset pidetään marraskuun viimeisenä viikonloppuna. Sunnuntai on kaikille avoin yleisöpäivä. Finnsteve muuttaa Vuosaareen jo edeltävänä viikonloppuna ja sen asiakaspalvelupisteet aloittelevat toimintaansa maanantaina * Entä aikooko satamajohtaja itse elää historiallisen hetken reaaliajassa ja valvoa muuttoyön paikan päällä Vuosaaressa? Taas Heikki Nissistä hymyilyttää. Luultavasti ainakin osan yötä. * Liekö ennusmerkki, että maanantaina , jolloin uusi satama avaa ovensa, nimipäiväänsä viettävät Lempi ja Lemmikki. Helsingin vanhan linja-autoaseman rakennuksessa, Kampin Narinkka-aukion laidalla, on nyt mielenkiintoinen piipahtamispaikka Laituri. Se on kaupunkisuunnitteluviraston perustama info- ja kohtauspaikka, jossa pääsee katselemaan uusimpia suunnitelmia kaupungin kehittämisestä. Jo se, että näkee koko kaupungin Helsingin yliopiston merihistorian ja museologian opiskelijat kiertelevät Länsisatamassa ja Sörnäisten satamassa vielä ennen satamatoiminnan muuttoa Vuosaareen. Opiskelijat valokuvaavat ja havainnoivat satamien arkista toimintaa ja myös haastattelevat satamassa työskenteleviä. Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupunginmuseon yhteisen dokumentointiprojektin tarkoituksena on tallentaa satamatyötä jälkipolville. Erityisesti halu- Nimityksiä Finnstevessä yhdellä isolla kartalla, lisää ymmärrystä Helsingin koosta ja kaupunginosien sijainnista. Laiturin perusnäyttely esittelee tulevien asuinalueiden, muun muassa Jätkäsaaren ja Kalasataman, suunnitelmia ja pienoismalleja. Laiturilla järjestetään myös teemanäyttelyitä, keskustelutilaisuuksia ja muita tapahtumia. Helsingin kaupunkirakenne muuttuu tällä hetkellä nopeammin kuin kertaakaan sataan vuoteen. Laituri onkin Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston vastaus ihmisten tiedon ja vaikuttamisen tarpeisiin. Ja mikä parasta: Laituri ei noudata tyypillistä virka-aikaa, ja on auki lauantaisin. Nähdään siis Laiturilla! Avoinna ti-pe 10-18, la Katso myös: Kaupunkisuunnittelua esittelevä Laituri sijaitsee Helsingin vanhan linja-autoaseman rakennuksessa Kampin kauppakeskusta vastapäätä. Kuvassa etualalla Sörnäisten satama-alueelle rakennettavan Kalasataman alueen pienoismalli. Helsingin vanhat satamat kiinnostavat myös museoväkeä taan tallentaa tietoa vanhojen satamaalueiden nimistöstä tulevien asuinalueiden nimistösuunnittelua varten. Kuva-aineisto tallennetaan Helsingin kaupunginmuseon kokoelmiin, missä se on vapaasti yleisön käytettävissä museon julkisessa tietokannassa museon yleisten tallennusperiaatteiden mukaisesti. Haastatteluaineiston kaupunginmuseo arkistoi tutkimus- ja näyttelykäyttöä varten. Katso myös juttu Mitä jäljelle jää? Sivut Finnsteven teminaalitoimintoihin Vuosaaren satamassa on nimitetty esimiehet. Timo Taavitsainen vetää vientiterminaalitoimintoja ja Timo Hautala tuontititerminaalitoimintoja. Terminaalien esimiehet raportoivat tuotantojohtaja Perttu Pirille. STEVIS 13

14 Mitä jää Teksti: Sari Tiiro Kuvat: Soile Kallio jäljelle? Vuosaareen siirtyvien tavarasatamien paikalle nousee uusia, moderneja kaupunginosia. Mutta jääkö Jätkäsaareen tai Kalasataman alueelle mitään, mikä muistuttaisi entisestä? 14 STEVIS

15 Sonckin makasiinit Länsisataman vanhimpia rakennuksia ovat itärannalla sijaitsevat Sonckin makasiinit L2 ja L3. Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemat, ja 1930-luvulla rakennetut tiilirakennukset on päätetty suojella, ja niihin on ajateltu hotellia ja matkustajaterminaalia. Punatiilinen huoltorakennus jää Sörnäisten satamaan. Kadunnimet Ensimmäinen asia, johon uusiin kaupunginosiin tuleva törmää, on nimistö. Jätkäsaareen rakennettavan alueen kadut saavat maailman satamiin viittaavia nimiä kuten Tyynenmerenkatu, Suezinkatu, Hampurinkuja ja Juutinraumankatu. Länsisatamankatu onkin jo olemassa, ja jatkokseen se saa Länsisatamanpuiston. Kalasataman eli Sörnäisten- ja Hermanninrantaan rakennettavan kaupunginosan kadunnimissä näkyvät laivojen nimet, muun muassa Arcturus ja Antares. Stadin slangi ry:n aloitteesta alueen korttelit saavat satamaslangin mukaisia nimiä kuten esimerkiksi Stuuvari ja Täkkäri. Bunkkeri Länsisataman alueen suurin rakennus on 1972 valmistunut Bunkkeri, jonka tulevaisuudesta on jo ehditty keskustella lehtien palstoillakin. Noin neliön Bunkkeria käytettiin vapaavarastona (nk. talletusvarasto) siihen saakka, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Sen jälkeen rakennuksessa on ollut muun muassa Tullin tiloja, ja myös Finnstevellä on ollut vuokrattuna talosta pieni toimistotila. Sataman lähdettyä Bunkkerista tullee ensi alkuun veneiden talvisäilytyspaikka, ja vuonna 2012 käynnistynee iso saneerausurakka, jonka tuloksena Bunkkerin uumeniin syntyy suuri liikunta- ja vapaa-ajankeskus. Nosturi Sataman näkyvimpiä tunnusmerkkejä ovat ehdottomasti nosturit, joita Länsisatamassa oli enimmillään peräti 60 (1960-luvulla). Onneksi Helsingin kaupunki on päättänyt jättää edes yhden nosturin muistoksi tuleville sukupolville. Tuo ainokainen sijaitsee Sonckin makasiinien edessä. Huutokonttori Länsisataman kuuluisimpia rakennuksia on huoltorakennuksena nykyisin toimiva Huutokonttori rakennetun ja 1950-luvulla laajennetun rakennuksen nimi kantaa jo nyt historiallisia muistumia: satamasta töitä hakevat miehet kokoontuivat aamuisin Huutokonttorille, jossa päivän työtehtävät jaettiin. Sittemin rakennus on toiminut finnsteveläisten työvoimakeskuksena pukuhuone- ja ruokalatiloineen. Huutokonttoriin tulee Jätkäsaaren rakentamisvaiheen ajaksi infokeskus ja myöhemmin paloasema. Bunkkeri mereltä päin nähtynä. STEVIS 15

16 Sonckin noppa Länsisataman alueen pohjoispuolella Laivapojanaukiolla sijaitsee punatiilinen, 1930-luvun rakennus, joka on sataman vanha hallintorakennus. Sonckin nopaksi kutsuttu talo on viimeksi toiminut Speed Oy:n pääkonttorina ja jää nyt tyhjilleen, kun Speed muuttaa Vuosaareen. Rakennus on päätetty säilyttää, mutta uutta käyttötarkoitusta sille ei ole vielä määritelty. Puhelinkoppi Sympaattisimpia historiallisia muistumia lienee betoninen, vihreäksi maalattu puhelinkoppi Sonckin nopan vieressä luvun alusta peräisin oleva puhelinkoppi jää muistuttamaan meitä siitä televiestinnän aikakaudesta, jonka moni on jo unohtanut. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on myös pohdittu konttien jättämistä muistoksi Jätkäsaareen. Yksi ehdotus on, että kontit voisivat toimia alueen aukioilla kioskeina. Sörnäisten sataman huoltorakennus Sörnäisten satamaan historiallisia muistumia jää huomattavasti vähemmän, koska pohjoisen sataman rakennuskanta on nuorempaa kuin lännessä. Ainoa säilytettävä rakennus on sataman punatiilinen huoltorakennus Parrukujan päässä. Lopullisia päätöksiä huoltorakennuksen tulevasta käytöstä ei ole tehty, mutta sitä on ehdotettu uuden asuinalueen asukastilaksi. Vaikka satamasta muistuttavia rakennuksia ei uuteen Kalasatamaksi nimettyyn kaupunginosaan jää kuin yksi, sataman henki säilyy. Se näkyy paitsi nimistössä myös maisemassa. Satama-allas säilyy sellaisenaan, ja alueen rantoja tulee reunustamaan noin viiden kilometrin rantapromenadi. Juttua varten on haastateltu Juha-Pekka Turusta, joka työskentelee Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastossa vuorovaikutussuunnittelijana. Katso myös: > kaupunkisuunnitteluvirasto> ajankohtaiset suunnitelmat > projektialueet Finnsteve aloittaa purkutyöt vuodenvaihteessa Finnstevellä on purkuvastuu kaikista omistamistaan tiloista Länsisataman ja Sörnäisten sataman alueella. Sörnäisissä sekä S6- että S7-varasto on purettava huhtikuun loppuun mennessä. Muiden rakennusten purkamiselle Finnstevellä on aikaa vuoden 2009 loppuun. Kaikki lähtee pois. Niin terminaalit kuin huoltorakennukset kummastakin satamasta samoin kuin Länsisatamassa sijaitseva pääkonttori ja sen yhteydessä oleva korjaamosiipi. Mitään ei jää jäljelle, ei sokkelia eikä perustuksia, kuvaa Finnsteven purkuurakkaa koordinoiva työnjohtaja Eero Soininen. Finnsteven vastuulla ovat sen itse omistamat rakennukset. Purettava kuutiomäärä on noin Kaupunki purkaa ne tilat, joissa olemme olleet sen vuokralaisina. Niitä on hyvin vähän: lähinnä lukkitalli ja jokin huoltorakennus, Soininen tarkentaa. Vaikka purkuaikaa on vuoden 2009 loppuun, Finnsteve toivoo selviävänsä urakasta nopeammassa aikataulussa. Maksamme kaupungille tontinvuokraa, ja mitä pikemmin saamme purkutyöt loppuun, sitä nopeammin pääsemme vanhojen satama-alueiden vuokran maksustakin eroon. Purkuun liittyvät urakkatarjoukset ovat parhaillaan Finnstevessä arvioitavina. Tavoitteena on päästä aloittamaan urakka vuodenvaihteessa, kun viimeisetkin vanhojen tavarasatamien varastot ovat tyhjentyneet. 16 STEVIS

17 Teksti: Esko Riihelä, liikennetoimittaja satamalautakaunnan jäsen Satama muuttaa kaupunki muuttuu Kun satama muuttaa, muuttuu myös kaupunki. Helsingissä tavarasataman siirtyminen Vuosaareen on todennäköisesti suurin muutos sen jälkeen, kun kaupungin keskusta siirtyi Vantaanjoen suulta nykyiselle paikalleen. Satamien merkitys kaupunkien kehittymiselle on kautta aikojen ollut merkittävää koko maailmassa ja tietenkin myös Suomessa. Jo vanhan kansakoulun maantiedon oppikirjoissa puhuttiin satamakaupungeista, ja vasta sitten muista. Yleensäkin kaupungit ovat syntyneet liikenneväylien risteyskohtiin ja rannikolla satamien ympärille. Sinänsä mielenkiintoinen ajatusleikki on aina, kumpi oli ensin, kana vai muna : onko ensin ollut satama, jonka ympärille on syntynyt kaupunki, vai oliko ensin kaupunki, jonka tarpeisiin piti rakentaa satama. Joka tapauksessa satamat ovat sijainneet meren rannalla, ja kun kaupunki on kasvanut sataman ympärille kuten Helsingissä, on syntynyt ongelmia, kun tavaroita on täytynyt säilyttää rajatuilla satama-alueilla ja kuljettaa tiheästi asuttujen alueiden läpi terminaaleihin ja sitä kautta kuluttajille. Sataman siirtoja tapahtuu kaikkialla maailmassa ja nyt myös Helsingissä. Vielä kuluvan vuoden aikana Helsingin sataman tavaraliikenne siirtyy pitkän ja hankalan suunnittelu- ja rakentamisprosessin jälkeen nykyisiltä tiheän kaupunkirakenteen ympäröiviltä alueilta liikenteellisesti koko maan kannalta helposti saavutettavaan paikkaan Vuosaareen. Tavarasataman siirtyminen muuttaa Helsingin kaupunkia merkittävästi. Ensimmäisenä tavallinen kaupunkilainen huomaa sen raskaiden kuorma-autoyhdistelmien vähenemisenä entisten satamien läheisyydessä. Samalla kevenee pääkaupunkiseudun kehäteiden liikenne merkittävästi, mistä saavat nauttia helsinkiläisten lisäksi myös espoolaiset ja vantaalaiset ja tietysti kaikki pääkaupunkiseudulla asioivat suomalaiset. Pitemmällä tähtäimellä tavarasataman siirtyminen pois kantakaupungin alueelta tulee muuttamaan kaupunkikuvaa valtavasti. Länsisataman alueelle,välittömästi kantakaupungin läheisyyteen, on rakentumassa uusi merellinen kaupunginosa, johon nykyisten suunnitelmien mukaan tulee asuntoja yli kymmenelle tuhannelle asukkaalle ja työpaikkoja tuhansille. Sörnäisten ja Sompasaaren alueiden vapautuminen satamatoiminnoista antaa monia mahdollisuuksia suunnitella ja rakentaa uutta ja entistä ehompaa Helsinkiä. Länsisatamaan johtavan satamaradan purkamisen merkityksesta ei vielä julkisuudessa ole paljoa puhuttu, mutta todellisuudessa se antaa lisää tilaa paikallisliikenteen kehittämiselle päärautatieasemalla, koska ratatilaa vapautuu ahtaassa linnulaulun solassa aseman läheisyydessä ja nykyinen ratakuilu aivan Helsingin ydinkeskustassa vapautuu muuhun käyttöön. Tavarasataman siirtyminen Vuosaareen tekee Keski-Pasilan ratapihan järjestelyalueen tarpeettomaksi, jolloin sinnekin voidaan suunnitella ja rakentaa kaikkea mahdollista. Kaiken kaikkiaan sataman siirtyminen nykyisiltä alueilta antaa lukuisia mahdollisuuksia rakentaa uutta ja entistä viihtyisämpää kaupunkia niin nykyisille kuin tulevillekin helsinkiläisille. Satamiin on kautta aikojen liittynyt paljon romantiikkaa. Se on ollut portti ulkomaailmaan, sieltä on lähdetty matkoille, siellä on nähty ihmisiä muualta maailmasta, sitä kautta on tullut tuotteita muualta ja sieltä on lähtenyt oman maan tuotteita maailman ääriin. Näin tapahtuu edelleenkin, mutta tehokkaamin ja suljetulta alueelta. Satamilla on myös paikkakunnilleen huomattavaa taloudellista merkitystä. Siellä toimivat operaattorit ovat merkittäviä työllistäjiä; tavaroiden kuljettaminen terminaaleihin ja jakelu kulutuspisteisiin antaa leipää tuhansille. Kun tavarasatama siirtyy uuteen paikkaan Vuosaareen, operaattoreille uudet tilat antavat mahdollisuuden entisestään tehostaa toimintaansa ja parantaa palvelujaan, mikä on tärkeää koko Suomen talouselämän kannalta. Kaupunkilaisille sataman siirtyminen tulee todennäköisesti lisäämään asumisviihtyvyyttä. Mutta satama ei unohdu. Helsinki säilyy edelleenkin satamakaupunkina, sillä Vuosaari on osa kaupunkia. STEVIS 17

18 Täältä tultiin, Satama! Teksti: Jukka Behm Kuvat: Soile Kallio Finnsteven juniorit kertovat, miksi he ovat valinneet työpaikakseen sataman ja miten he työssään viihtyvät. 18 STEVIS

19 Marko Köngäs on välillä myös jalka- ja näyttömiehenä. Ensimmäinen tutkinto satamassa oli vetomestarilisenssi, ja äskettäin hän ilmoittautui ja pääsi vapaaehtoiselle savusukelluskurssille. Jos sattuu jotain, osaan toimia happilaitteiden kanssa. Satamaan kasvanut Ahtaaja Marko Köngäs, 26, ajaa Sompasaaressa vetomestaria, lukkia, kurottajaa ja irtoperiä laivaan. Kraanaan, konttinosturiin, ei ole vielä ajokorttia, mutta sen hankkiminen on mahdollista. Satamaura alkoi 18-vuotiaana. Kesätyö. Isä työskentelee Finnstevellä ja kysyi, haluaisinko korjaamoon. Sinne ei tarvittu, mutta isä ehdotti töitä rannan puolelta. Sanoin, että miksipä ei, muistelee Köngäs, joka on myös työpaikkansa varapääluottamusmies. Aluksi työ sujui opiskelujen ohella. Köngäs luki lentokoneasentajaksi, mutta sellaista hänestä ei tullut. Harjoittelussa Finnairilla hän havaitsi sen liukuhihnatyöksi. On tämäkin työ sitä, mutta satamassa joka päivä on kysymysmerkki. Ikinä ei tiedä, mitä työlistassa lukee. Päivävuorossa Köngäs tykkää ajaa konttikurottajaa ja -lukkia. Iltavuorossa konttipäivystyksen asiakaspalvelussa voi vierähtää kymmeneen asti, vaikka satama olisi tyhjä laivoista. Vähän pelottavaa, mutta selkeää, Köngäs kuvailee Vuosaareen siirtymistä ja ennustaa työteon tehostumista. Hän on käynyt pari kertaa tutustumassa uuteen satamaan. Urheilu on Köngäkselle tärkeää. Pikkuveljen kanssa on perusteilla vesiskootteritalli, nuorempana laji oli paini. 18-vuotiaana Köngäs voitti Saksan juniorimestarin. Hän oli 5-0 tappiolla, mutta sai painostettua vastustajan mattoon, otti junttaheitosta viisi ja nostosta yhden pisteen. 6-5 tilanteessa vastustaja tuli ryminällä päälle mutta laitoin ankkurin pohjaan ja sain pidettyä johtoni loppuun asti. Painikilpailut jäivät, kun Köngäs vakinaistettiin ja 2-vuorotyö alkoi. Satamassa Köngäs viihtyy, vaikka välillä työvuorot ovat henkisesti raskaita. Satamaan kasvetaan. Olen kokenut sen niin. Ville Hautalan työhön kuuluu muun muassa elektroniikan purkaminen autoista varastoon, samoin lastaaminen. Kesäisin hän pitää kaikista ulkotöistä, mutta laivapuolella on toisinaan ikävä olla, koska sitä työtä hän tekee harvoin ja tuntee olevansa vähän pihalla. Hyvässä porukassa Ahtaaja Ville Hautala, 21, tuli Finnsteveen tilapäistyöntekijäksi loppuvuonna 2004, jolloin oli vielä lukiossa. Alkoi olla rahantarvetta, eikä lukiossa ollut kurssejakaan hirveästi, Hautala muistelee perusteita. Sen jälkeen hän on ollut Sompasaaren S5-terminaalissa enemmän ja vähemmän, lukuun ottamatta puolen vuoden armeija-aikaa. Viime jouluna hänet vakinaistettiin. Isä Timo Hautala toimii Finnstevellä terminaalipäällikkönä ja sattuu olemaan poikansa pomo. Aina välillä kohdataan töissä. Kun asuin kotona, lähdimme yhtä matkaa töihin, kertoo Mellunmäkeen sittemmin muuttanut Hautala Junior. Asunnon sijainti osui sataman Vuosaareen siirtymisen kannalta nappiin. Työmatkaa on kolme kilometriä ja voin kulkea vaikka pyörällä, Hautala sanoo, mutta tarkentaa, ettei ole varma Vuosaaren tilanteesta. Mahdollista työnkuvaa ei ole vielä alkusyksystä määritelty. Työssään Hautala viihtyy mainiosti. Hyvä porukka, hyvä henki. Työnjohtajien kanssa tulee hyvin toimeen, ja työ on melko vaihtelevaa. Vapaa-aika kuluu liikunnan parissa, salilla sekä salibandyssä Idän Ässissä ja Finnsteven joukkueessa firmaliigassa. Urheilusta tulee aina hyvä fiilis. STEVIS 19

20 Rakentaja ja raportoija Niina Stykki, 31, on vuoden ikäinen finnsteveläinen. Hän siirtyi controlleriksi emoyhtiö Finnlinesiltä, jossa hän työskenteli kirjanpito- ja raportointiryhmässä. Finnsteven taloushallinnossa Helsingissä työskentelee neljä henkilöä. Työ täällä on melko samanlaista kuin emoyhtiössäkin, mutta nyt on enemmän raportointia ja ennustamista, Stykki kuvailee. Vuonna 2000 Laurea-ammattikorkeakoulusta tradenomiksi valmistunut Stykki teki töitä Finnlinesille jo opiskeluaikana, joten ura on ollut aina kallellaan kohti satamaa. Vuosaareen siirtymisessä mielenkiintoista on se, että siellä kaikki on uutta. Länsisataman kolmen kerroksen toimihenkilöt tiivistyvät Gatehousessa yhteen kerrokseen. Hyvää työssäni on itsenäisyys. Miinusta on ehkä kiire, paitsi ettei se ole miinusta. Ylenemismahdollisuuksia on kehittämisprojekteissa, mutta ne eivät kuulu vielä suunnitelmiin. Esimies on luvannut, että kaikkea jatkokoulutusta tuetaan. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tai opinnot kauppakorkeakoulussa kiinnostavat, mutta ehkä vuoden päästä. Riippuu siitä, miten jaksan, Stykki kuittaa. Toistaiseksi hänen vapaa-aikansa vierähtää Kirkkonummen Masalaan nousseen omakotitalon sisätöissä miehen kanssa. Pari vuotta kestänyt rakentaminen palkitaan muuttamisella uuteen kotiin tämän vuoden aikana. Kenties. Tuntuu ikuisuusprojektilta. Tärkeintä ovat kuitenkin terveys, kaverit ja sukulaiset. Niina Stykki on pelannut nelosdivaria AC Kirkkonummessa, mutta nyt hän toimii lähinnä rahastonhoitajana. Umpihankifutista, suofutista ja beachfutista pelailen yhä. Aamuvarhaisella töihin Laskuttaja Mikko Kuusisen, 26, veti Finnstevelle aikoinaan veri. Isä työskentelee myynnissä ylemmässä kerroksessa, mutta Vuosaaren Gatehousessa molempien työpiste on samassa tasossa. Ura Finnstevellä alkoi 2001, jolloin Kuusinen valmistui merkonomiksi Espoon liiketalousinstituutista. Työputken on katkaissut vain yhdeksän kuukauden mittainen vierailu armeijassa. Hoidan pääasiassa vientilaskutusta ja ro-ro-laivojen ahtauslaskutusta, Mikko Kuusinen on nuorimmaisia Finnsteven seitsemän hengen laskuttajaryhmästä. En ole ainoa, joka on aamukuudelta konttorilla. Kuusinen kuvailee vastuualuettaan. Parasta työssä ovat mukavat työkaverit ja hyvä yhteishenki. Työaika on liukuva. Kuusinen herää tavallisesti puoli viideltä jotta ehtii kuudeksi töihin ja kahden maissa iltapäivällä kotiin, päiväkodin kautta. Elämässä tärkeintä on perhe, vaimo ja viikkoa vaille yhdentoista kuukauden ikäinen poika. Hän vasta totuttelee päiväkotiin. Jos on Kuusisen vuoro viedä poika hoitoon, hän malttaa mennä töihin vähän myöhemminkin, kahdeksan maissa. Suurempia urasuunnitelmia ei ole, sillä päällimmäisenä mielessä on Vuosaareen meno. Osaamisen päivittäminen kieliopinnoilla kiinnostaa, sillä kielitaitoa tarvitsee aina. 20 STEVIS