Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/96

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 2/96"

Transkriptio

1 Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 2/96

2 Puheenjohtajan palsta Periksi ei anneta! Migreeniyhdistys on perustettu voimien keräämiseksi yhteen, jotta voimme kokemuksillamme auttaa, tukea ja ymmärtää kohtalotovereitamme. Helen Kellerin mukaan, vaikka maailma on täynnä kärsimystä, on se myös täynnä kestämistä ja selviytymistä. Migreeni-ihminen jos kuka, tietää kärsimyksen määrän, kukin omalta kohdaltaan. Toisaalta taas, niin kauan kun on elämää on myös toivoa. Ja sitä toivoa migreeninkin hoitoon on nyt olemassa. Syy migreeniin on nyt löytynyt ja markkinoille on saatu ensimmäiset täsmälääkkeet. Lääkkeiden ansiosta jo monet ovat voineet viettää pitempiä jaksoja ilman oireita ja päänsärkyä. Jo pelkkä tietoisuus kohtauslääkkeiden olemassaolosta on suuri helpotus monelle myös sikäli, että enää ei tarvitse jännittää migreenikipua. Jännityshän on yksi vahva tekijä kaikissa päänsärkymuodoissa. Nauttikaamme siis jokaisesta migreenittömästä hetkestä ja olkoon yhteinen päätöksemme, että periksi ei anneta. Anneli Wendelius 2

3 Sisältö Puheenjohtajan palsta... 2 Hallitus kaudella Suomen Mysteeriyhdistys... 5 Asiantuntija vastaa... 7 Migreeni ihmiskunnan vitsaus... 9 Lasten migreeni Jäsenilta maaliskuussa Minkälaista on elää Horton-neurologian kanssa Hortonin päänsärky Migreeni läheisen näkökulmasta Etsintäkuulutus Uudet lääkkeet esillä neurologikongressissa HUOM! Yhdistyksemme puhelinnumero on vaihtunut. Helsingin seudun Migreeniyhdistyksen puhelimeen pääsääntöisesti vastaa puheenjohtajamme Anneli Wendelius. Hän on varmimmin tavattavissa maanantaista torstaihin klo (09) Soita, jos siltä tuntuu! Onko Sinulla ideoita tai ehdotuksia yhdistyksellemme tai jäsenlehteemme? Tarina kerrottavana tai vaikkapa piirros julkaistavaksi? Ehkäpä kysymys asiantuntijallemme? Kirjoita sihteerille: Leena Kanerva Mannerheimintie 13 A 1, Helsinki Fax (09) Kannen valokuva: Jarmo Siekkinen 3

4 Hallitus kaudella Anneli Wendelius puheenjohtaja Monica Gylfe varapuheenjohtaja Leena Kanerva sihteeri Anja Rissanen rahastonhoitaja Hilppa Apajalahti Esteri Patteri Riitta Komppa Hilja Ruotsalainen 4

5 Hilppa Apajalahti Entisen yhdistyksen puheenjohtaja Suomen Mysteeriyhdistys Ensimmäinen yhdistys perustettiin 1974 Olin saanut 70-luvulla kuulla Lontoon Migreeniyhdistyksestä, ainoasta koko Euroopassa, kuten myöhemmin ilmeni. Toinen vastaava yhdistys toimi siihen aikaan Kanadassa. Kun päätäni oli särkenyt usein pienestä pitäen, kirjoitin Ilta-Sanomiin vetoomuksenyhdistyksen perustamisesta Suomeenkin. Sitä ei tietenkään julkaistu. Sain kuitenkin kuulla eräältä toimittajalta, että Oulun Yliopistollisen Keskussairaalan neurologian professori Eero Hokkanen kokoaa henkilöitä pohdiskelemaan mainitun potilasyhdistyksen perustamisesta ja näin pääsin mukaan heti alkuvaiheessa. Professori Hokkanen oli vuonna 1969 perustetun Lääkäreiden Skandinaavisen Migreeniseuran Suomen osaston puheenjohtaja. Hänen kuningasajatuksensa toteutui, kun Suomen Migreeniyhdistys perustettiin Herätimme mediassa valtavaa kiinnostusta. Sanoma- ja aikakauslehdet kirjoittivat suurin otsikoin. Näin tämä iänikuinen vitsien aihe ja luulosairaus virallistettiin ja hyväksyttiin kolmenkymmenen muun potilasyhdistyksen joukkoon. Ilta- Sanomat uhrasi asiallemme suuren tilan. Siihen sisältyi tekstin ohessa piirros soikion mallisesta pääkopasta, jonka sisällä seisoi mies moukari kädessä. Saimme myös palstatilaa lääketieteellisissä julkaisuissa. Migreeni, tämä kansansairaus oli suurelle yleisölle mysteeri jo sananakin. Alkoi valistus ja oikean tiedon levitys Jo kahden kuukauden kuluttua ilmestyi ensimmäinen lehtemme Migreenitiedote. Olin antanut luvan mainita nimeni ja puhelinnumeroni käytettäväksi tarpeellisina yhteystietoina. Kohdallani alkoikin sitten lasteni kielikuvaa käyttääkseni kaikkien aikojen rumba. Puheluita saapui sadoittain ja kirjeitä putoili päivittäin pelkällä Helsinki-osoitteella tai yksinomaan yhdistyksen nimellä varustettuna. Levitimme Migreenitiedotetta jäsenistön lisäksi terveyskeskuksiin, lääkäriasemille ja sairaaloihin. Professori Hokkanen auttoi meitä kaikessa. Hän toi uutta tietoa alan kongressista ja symposiumeista. Johtokuntamme asiantuntijajäsenenä hän jaksoi säännöllisesti saapua kokouksiimme Oulusta käsin. Aloin saada mitä erilaisimpia neuvoja ja ohjeita migreenin parantamiseksi. Niitä toivottiin käsiteltävän kokouksissamme. Henkilökohtaisesti sain kehoituksen vaihtaa sängyn paikkaa, koska sen kohdalla oli suuri vesisuoni. Myös miehen vaihtamista suositeltiin. Sain osaksi myös henkilökohtaista kritiikkiä: Olet väärä henkilö viemään tämmöistä puheenjohtajan paikkaa. Siellä täytyy olla terve, joka osaa antaa oikeita ohjeita. Siihen hommaan tarvitaan pappi, joka paimensauvalla ajaa saatanat pois ihmisistä. Minua kutsuttiin esitelmöimään toiminnastamme mm. sairaanhoito-oppilaille. Sen seurauksena moni teki tarpeellisia opinnäytteitä migreenistä ja muista päänsäryn muodoista, joita niitäkin käsittelimme yhdistyksemme kokouksissa. Migreenitietoutta alkoi mukavasti levitä käyttämiemme kanavien välityksellä. Pyrkimyksenämme oli lähes toimintamme alusta saakka perustaa paikallisyhdistyksiä maamme eri puolille. Neuvottelimme asiasta suurempien kaupunkien kanssa. Esittelimme tavoitteitamme. Olisi perustettava katkaisuasemaverkosto ja koulutettava tarpeellista henkilökuntaa jne. Helsingissä pidimme neuvoa HYKS:in, Kivelän ja Mehiläisen kanssa. Professori Hokkanen antoi edelleen välttämätöntä asiantuntijan apua. Tuloksia alkoi jo näkyä. Mehiläisen poliklinikan ja yhdistyksemme yhteistoiminnan tuloksena Mehiläisen sairaalassa aloitti syyskuussa 1975 toimintansa erityinen migreeniklinikka, johon mallia oli saatu myös prinsessa Margaretin migreeniklinikasta Lontoosta. Rahoitusvaikeudet Pyrimme toimintamme alusta saakka löytämään ratkaisua työmme rahoittamiseksi. Lehtemme painatuskustannukset katoimme lääketehtaiden ilmoituksilla, mutta siitä tuli loppu, kun viranomaiset kielsivät reseptilääkkeiden mainonnan. Tilanne vaikeutui olennaisesti. Anoimme toiminta-avustusta Rahaautomaattiyhdistykseltä, pankeilta, säätiöiltä ja kaupungeilta. Ainoa avustus tuli Espoolta, mikä kii- 5

6 Professori Kari Suomalaisen lahja migreenipotilaille. toksena mainittakoon vielä näin vuosien jälkeen. Vetosimme myös lukuisiin liikelaitoksiin. Vetosimme myös jäsenistöön saadaksemme uusia voimia toimintaan ja sen johtoon. Myimme arpoja, joista saimme prosentit toimintamme tukemiseksi. Paljon toivoa panimme migreenikasetti-ideaamme. Meillä oli siitä jo sopimus ja valmis käsikirjoitus, mutta juuri silloin kasettikustantamo lopetti toimintansa. Toisaalta saimme useilta kansainvälisesti tunnetuilta lääkäreiltä ja tutkijoilta täysin korvauksetta arvokasta asiantuntija-apua. Kun kuitenkin tiedotuslehden painatus ja salivuokrat alkoivat olennaisesti häiritä yhdistyksen toimintaa, väsyneen johtokunnan piirissäkin oli pakko uskoa, ettei mikään yhdistys voi ajanmittaan toimia ilman jonkinlaista pysyvää perusrahoitusta. Niinpä Suomen Migreeniyhdistyksen toiminta alkoi 80-luvun alussa hiljalleen hiipua sammumispisteeseen saakka. Siitä huolimatta migreenivaivaiset ovat soitelleet minulle maan eri puolilta ja kyselleet, miten särkyjä voisi saada edes vähenemään. Nykyisin minulla on ilo ilmoittaa heille, että on syntynyt uusi yhdistys jatkamaan tuiki tarpeellista toimintaa. Jäsenistöä kehoitan Ottakaa osanne vastuusta! Tulkaa esiin ideoinenne tukemaan yhdistyksen johtoa! Etsikää uusia jäseniä ja osoittakaa muutoinkin haluanne kasvattaa yhdistyksemme elinvoimaa! 6

7 Asiantuntija vastaa 1. Miksi pahoinvointilääke pitäisi ottaa särkylääkkeen kanssa vaikkei pahoinvointia olisikaan? Pahoinvointilääkkeen (metoklopramidi, Metopram, Primperan ) parantaa migreenilääkkeiden imeytymistä suolesta kohtauksen aikana ja siten nopeuttaa ja tehostaa niiden vaikutusta. 2. Voiko Imigrania käyttää ennen ja/tai jälkeen anestesiaa tai epiduraalipuudutusta? Imigrania voi käyttää ennen ja/tai jälkeen anestesiaa. Asiaa on myös tutkittu ja Imigran tehoaa myös tuolloin hyvin. Epiduraalipuudutus ei myöskään ole esteenä Imigranin käytölle. 3. Mitä migreenikohtauksen aikana aivoissa tapahtuu? Migreenikohtauksen aikana aivoissa tapahtuu runsaasti muutoksia hermosolujen välittäjäainetoiminnassa, verisuonten toiminnassa ja hermosolujen toiminnassa. Kohtaus alkaa aivorungosta (palelu, haukottelu, väsymys, ärtyisyys, makean himo, turvotus jne.), jatkuu aivokuoren solutoiminnan vaimenemisella (aura-oireet), ja kehittyy edelleen verisuonten laajeneminen, kipusäätelyjärjestelmän toimintahäiriö, ja särky sekä pahoinvointivaihe. Lopuksi virtsantulo lisääntyy ja aivotoiminta tasoittuu. Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä HYKS 4. Minkä tyyppisistä ennalta ehkäisevistä lääkkeistä on apua migreeniin? Parhaat estolääkkeet ovat beetasalpaajia, joskus myös amitriptyliinistä on apua. Viime aikoina on tutkittu myös epilepsialääkkeen, natriumvalproaatin, tehoa migreenin estossa. 5. Miksi potilas usein aamulla herää jo niin vaikeaan migreeniin ettei lääkitys enää auta? Jos kohtaus alkaa yöllä unen aikana, eivät vanhat migreenilääkkeet kuten tulehduskipulääkkeet, enää ehdi vaikuttaa. Sumatriptaani on ainoa, jolla on osoitettu tehoa myös myöhemmässä särkyvaiheessa, ja se voi vielä tässä tilanteessa auttaa. 6. Onko epilepsialla ja migreenillä jotain yhteistä? Epilepsia ja migreeni ovat tietyn tyyppisiä aivojen kohtauksellisia tiloja. Samoin kuin epileptikoilla on kouristuskynnys aivoissaan, on migreenipotilailla migreenikynnys aivoissaan, ja tämän kynnyksen alentuminen aiheuttaa migreenikohtauksen. Eli epilepsia ja migreeni ovat aivojen sukulaissairauksia. 7. Jos päänsärky kestää useita viikkoja, onko kysymys enää migreenistä? Migreeni puhtaana, yksin esiintyessään, kestää määritelmän mukaan enintään 72 tuntia, eli 3 vrk. Tätä pitemmissä särkyjaksoissa ei ole kyse pelkästä migreenistä, vaan usein mukana on lihasjännityspäänsärkyä ja särkylääkeriippuvuuspäänsärkyä. 8. Miten usein migreeni liittyy silmiin? (Herkkyysjaksojen aikana valoarkuutta, vastenmielistä lukea jne.) Migreenikohtaukseen liittyy silmien valonarkuus, mikä on osa kohtaukseen liittyvää aistien herkistymistä. Periaatteessa kaikkiin migreenikohtauksiin liittyy jonkinasteinen aistien herkistyminen. 7

8 9. Migreenikohtaus iskee usein stressin jälkeen. Kannattaako stressiä pitkittää tietoisesti, jos ei ole aikaa tai sopivaa tilaisuutta kärsiä migreenikohtausta? Todennäköisesti kannattaa, jos pystyy pettämään aivojaan. Stressin laukeamiseen liittyy aivojen aineenvaihdunnan muutoksia, jotka laukaisevat migreenin, ja jos menee esim. lauantaina työhön, saattaa migreenin puhkeaminen siirtyä sunnuntaihin. (Latojan vinkki: Joskus riittää sekin, että panee vapaapäivänä kellon herättämään tarpeeksi aikaisin aamulla.) 10. Onko migreenikohtauksen uusiutumisen kannalta samantekevää, ottaako sumatriptaanivalmistetta vai ei? On samantekevää. Sumatriptaani ei uusiutumista aiheuta, vaan kohtaus vain jatkuu pitempään kuin sumatriptaani vaikuttaa. Uusi sumatriptaaniannos jälleen vie kohtauksen pois. Sumatriptaanin vaikutusaika on 6-12 tuntia, ja jos kohtaus luonnostaan on pitkäkestoisempi, se ikäänkuin jatkuu ja tulee uudelleen esiin kun sumatriptaani on poistunut elimistöstä. 11. Jos on katkaissut migreenikohtauksen ottamalla sumatriptaanivalmistetta, kannattaako kuitenkin levätä sängyssä pimeässä, jotta uusiutumisriski olisi mahdollisimman pieni? Kyllä. Aina kannattaa mennä lepoon pimeään, kun migreenikohtaus on menossa. 12. Miten migreeniä potevan pitää suhtautua vaihdevuosien hormonihoitoon? Gynekologini ei nähnyt asialle mitään estettä, vaikka poden migreeniä juuri ennen kuukautisia tai viimeistään niiden aikana (joten joku kytkentä on säryillä ja hormoneilla). Onko asiasta tehty mitään tutkimuksia maailmalla tai meillä? Mielestäni myös migreenipotilaiden kannattaa käyttää hormonihoitoja vaihdevuosien jälkeen, koska estrogeenihoidon edut ovat haittoja suuremmat. Estrogeeni estää mm. luuston kalkkikatoa sekä verisuoniston yleistä ateroskleroosia, eli verisuonten kalkkeutumista. Migreenillä ja hormoneilla on selvä kytkentä, tehtyjen tutkimusten perusteella 20 % (joka viides) sairastaa migreeniä, joka liittyy selvästi kuukautiskiertoon. Migreeni yleensä vähenee vaihdevuosien jälkeen jo luonnostaankin, mutta voi kyllä jatkua ennallaan ja jopa lisääntyä. Sellaista oikeaa estrogeenimäärää elimistössä ei tunneta, jolla migreeni pysyisi poissa. Joskus estrogeenimäärän voimakas lisääminen poistaa migreenikohtaukset, ja taas joskus estrogeenimäärän alentuminen lisää niitä. 13. Onko ruokavalion vaikutusta migreeniin tutkittu? Itselläni on sellainen kokemus, että noudattaessani Painonvartijoiden dieettiä (ei sokeria eikä juuri rasvaakaan) migreenikohtaukset olivat normaalia lievempiä. Ruokavalion vaikutusta migreeniin on tutkittu paljon. Mitään migreeniä estävää dieettiä ei ole löydetty. Ainoa kaikille migreenipotilaille yhteinen migreeniä aiheuttava ravintoaine on alkoholi. Myös säännöllisyys ruokailussa on tärkeä tekijä, jolla voi estää migreeniä puhkeamasta. 14. Onko joitain muita tauteja, jotka ovat tyypillisiä juuri migreenipotilaille? Migreeniin ei liity mitään erityistä riskiä sairastua muihin tauteihin. Mahdollisesti allergiat ja matala verenpaine saattavat olla migreeniin liittyviä ominaisuuksia. 15. Liikunnan harrastaminen tuntuu vuosien mittaan aina vaan hankalammalta, koska liikuntaponnistusta usein seuraa päänsärky (joskus migreenityyppistäkin, mutta ehkä useammin tension neck -särkyä). Mitä liikuntamuotoja voisi suositella keskiikäisille migreenipotilaille? Migreenipäänsärky saattaa puhjeta hikoiluun johtavan liikunnan jälkeen. Liikuntaa pitää joka tapauksessa jossain muodossa harrastaa. Usein liikunta on migreenipotilaalle ongelma vain tiettyinä migreeniherkkinä jaksoina, jolloin liikunta laukaisee migreenin. Sen sijaan tension neck -särky saattaa ilmestyä esim. bodaamisen, hölkkäämisen tai uimahalliuinnin jälkeen (niskan jännittyneisyyden paheneminen). Keski-ikäiselle migreenipotilaalle (jolla ei ole tension neck -särkyä), voi suositella kaikkea miellyttävältä tuntuvaa liikuntaa. 8

9 Yleislääkäri Leif Lindberg Aleksin Lääkäriasema Migreeni ihmiskunnan vitsaus Taustaa Migreeni lienee sairautena yhtä vanha kuin ihmiskunta. Esihistorialliselta ajalta on nimittäin löydetty kalloja, joissa on joskus jopa viisikin porattua reikää. Se, että reikien reunat ovat pyöristyneet paranemisen merkkinä, viittaa siihen, että potilaat ovat selvinneet jopa elossa tällaisista alkeellisista neurokirurgisista toimenpiteistä. Historioitsijat uskovat, että syynä tällaisiin hoitotoimenpiteisiin ovat olleet pääasiassa pahojen henkien ulosajo. Kuitenkin, kun tiedetään sen ajan ihmisten alkeelliset tiedot ihmisen fysiologiasta ja rakenteesta, on vaikea kuvitella, että mielenterveysongelmien uskotaan asuneen juuri päässä. Ovathan esimerkiksi psykoosipotilaiden oireet usein aivan muuhun viittaavia omituisine käyttäytymisineen. Sen sijaan päänsäryn voi alkeellinenkin ihminen helposti mieltää pään viaksi. Siksi on todennäköisempää, että trepanaatio, kallon poraaminen, on ollut päänsäryn hoitomuoto. Kaikki viittaa siis siihen, että migreeniä on esiintynyt jo satoja tuhansia vuosia sitten. Historioitsijat ovat muistaneet jälkipolvia myös myöhemmin tarkoilla ajan ja ihmisten kuvauksilla. Oireiden kuvauksen perusteella migreeniä ovat sairastaneet mm. Caesar, Immanuel Kant ja Sigmund Freud. Me migreenipotilaat olemme siis hyvässä seurassa. Kreikkalainen lääkäri Arestaeus on 2000 vuotta sitten antanut ensimmäisen osuvan kuvauksen tästä sairaudesta. Ja joissain tapauksissa koko pää on kipeä ja joskus kipu on oikealla ja joskus vasemmalla puolella, tai otsalla ja päälaella; ja sellaiset kohtaukset vaihtavat paikkaa samana päivänä... Tämän nimi on Heterocrania, ei millään muotoa lievä sairaus; Se tulee yllättäen ja hirvein oirein... Pahoinvointia, sappioksentelua, pyörtyilyä... pään raskautta, ahdistusta; ja elämästä tulee taakka. He pakenevat valoa; pimeä rauhoittaa taudin; eivätkä he kestä nähdä tai kuulla miellyttävääkään... Potilaat ovat lohduttomia ja toivovat kuolevansa. 9

10 Yleistä Tänä päivänä migreenistä tiedetään enemmän, vaikka itse oireisto tuskin on muuttunut vuosituhansien saatossa. Sen yleisyys on ympäri maailmaa jokseenkin samaa luokkaa: joka kymmenes kärsii tästä päänsäryn muodosta. Se on naisilla selvästi yleisempää, n. 15 %:n luokkaa, kun taas miehillä vastaava luku on 5 %. Migreenin yleisyyteen liittyy sen huomattava kansantaloudellinen merkitys. Kun yksi sairaspoissaolopäivä merkitsee työnantajalle vähintään 1000 mk:n palkkakulua ilman työvastinetta, voidaan Suomen :n migreenipotilaan merkitys siltä osin laskea n. 500 miljoonaksi markaksi. Jos näistä tehtäisiin 1000 mk:n seteleinä pino, nousisi se kolme metriä yli Stadionin tornin. Toisaalta näillä seteleillä voisi peittää lähes jalkapallokentän kokoisen alueen. Kun tiedetään, että menetettyjä tehottomia työpäiviä saattaa tulla keskimäärin 5-6 vuotta kohti, liikutaan jo huimissa summissa. Tämä menoerä vastaa n. 1,5 % Suomen valtion budjetista eli menetettyjä tuloja mm. verojen merkeissä 3-4 työpäivän osalta. Migreeni liittyy myös ikään. Ns. klassinen migreeni alkaa yleensä nuorella iällä, tavallinen migreeni vähän myöhemmin varhaisella keski-iällä ja eräs migreenin muoto, Hortonin tauti eli sarjoittainen päänsärky 30-40: ikävuoden paikkeilla ja joskus jopa vanhemmalla iällä. Migreeniin liittyy myös tietty perinnöllinen taipumus. Migreenisuvuissa (suvuissa, joissa migreenin yleisyys on selvästi yli alussa mainitun keskimääräisen 10 %) migreenin mahdollisuus jälkeläisellä vaihtelee 30:stä 70 %:iin. Jos kumpikaan vanhemmista ei sairasta migreeniä on mainittu todennäköisyys 30 %. Jos taas molemmat vanhemmat ovat migreenipotilaita on jälkeläisen migreeniriski n. 70 %. Migreeniin liittyy myös tietty rytmisyys. Klassisessa migreenissä ja sarjoittaisessa päänsäryssä kohtaukset tulevat keskimäärin 2-10 viikon välein, kun taas tavallisessa migreenissä ei selvää rytmisyyttä aina voida havaita. Osa migreenikohtauksista liittyy selvästi kuukautiskiertoon huippujen keskittyessä munasolun irtoamisvaiheeseen ja/ tai vuotovaiheeseen. Migreenikohtauksia laukaisevista tekijöistä Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on kuvattu ja potilastyössä käytännössä havaittu hyvin moninainen joukko migreenikohtauksia laukaisevia tekijöitä tai muita kohtauksiin liittyviä säännönmukaisuuksia. Kirkas tai vilkkuva valo tunnetaan vanhastaan migreeniä provosoivana tekijänä. Mielenkiintoista on, että jotkut epilepsian muodot saattavat reagoida samaan ärsykkeeseen. Melu ja erilaiset hajut, etenkin pahat sellaiset, saattavat olla kohtausten syynä. Jossain yhteyksissä on kuvattu tervan haju migreeni-ilmiön yhteydessä paitsi kohtauksen aiheuttajana myös enneoiretuntemuksena, aurana. Rajuilma voi vaikuttaa joihinkin samalla tavalla, kuten myös fyysinen rasitus. Jälkimmäinen seikka koskee erityisesti nuoria migreenipotilaita. Samoin äkilliset erilaiset tunne-elämykset voivat olla syynä kohtaukseen. Esimerkiksi raivostuminen, pelästyminen tai myönteinenkin yllättyminen ovat tavallisimpia tällaisia kokemuksia. 10

11 Kipu voi olla myös kohtauksen aiheuttajana. Kivun luonne kuitenkin ratkaisee. Lihas- ja ihoperäinen kipu tyypillisesti laukaisee kohtauksia, kun taas elimellinen kipu, esim. suolen seinämän jännittyminen, voi taas lopettaa kohtauksen. Ilmeisesti tästä syystä niskahartiaseudun lihasjännitysten hoito fysikaalisella hoidolla voi helpottaa migreenipotilaan kierrettä merkittävästi. Samoin erilaiset krooniset niskavammat, esim. peräänajokolarien jäljiltä, pitävät joskus migreenikierteita yllä. Tällaisten potilaiden hoitaminen voi olla varsin hankalaa. Matala verensokeri voi olla joidenkin potilaiden ongelma. Siksi ruokailutottumusten sovittaminen voi auttaa tätä potilasryhmää. He hyötyvät puhtaiden sokereiden välttämisestä j a näiden potilaiden kannattaa nauttia hiilihydraattinsa hitaasti imeytyvässä muodossa eli tärkkelysmuodossa. Näin vältytään aluksi korkeilta sokerihuipuilta veressä, joita usein seuraa nopea lasku alkutasoa alemmaksi. Samoin ruokailurytminä kannattaa toteuttaa periaatetta usein mutta vähemmän. Migreeni näyttää riippuvan myös vuorokausi- ja työrytmistä sekä unesta. Migreeni saattaa liittyä nimittäin joskus painajaisiin ja etenkin sarjoittainen päänsärky ja tavallinen migreeni tulevat usein öisin. Monille tuttu ilmiö ja merkki migreeniin liittyvästä rytmisyydestä on ns. viikonloppumigreeni, joka usein iskee stressitekijöiden lauetessa. Valitettavasti migreeniin liittyy joskus ehdollistaminen: ihminen tavallaan opettaa itsensä kohtauksiin, jotka liittyvät esim. tiettyyn aikaan, paikkaan tai toimiin. Samoin ahdistustilojen on todettu provosoivan migreeniä ja tyypillisesti potilaiden tilanne helpottuu, kun ahdistuksen syy esim. lomilla tai matkojen aikana poistuu. Erilaisten ruoka-aineiden kohtauksia aiheuttava luonne on tunnettu pitkään. Käytännön lääkärinä en ole todennut tämän ilmiön olevan kovin yleinen, mutta luettelon omaisesti ohessa löytämäni aiheuttajia sekä käytännön työstä että kirjallisuudesta: alkoholi, suklaa, juusto, sipuli, sitrushedelmät, kahvi (myös kofeiiniton), tee, kananmuna, kananmaksa, kestomakkarat, banaani, pähkinä, itämainen ruoka, jugurtti, viikuna, avokaado, hot dog (!) ja pekoni. On ilmeistä, että ainakin osassa luetelluista löytyy yhteisenä nimittäjänä säilytysaine. Tällaisina on tunnettu mm. fenyletylamiini ja natriumin glutamaatti-, nitriitti- ja nitraattisuolat. Joskus on esitetty ajatuksia migreenin liittymisestä allergiailmiöön, mutta mitkään tutkimukset eivät tue tätä käsitystä. Tämä teoria juontanee alkunsa joskus migreenikohtaukseen liittyviin nuha- ja silmäoireisiin. Mielenkiintoisempaa on, että epilepsiapotilaista joka neljännellä on migreeni. Näiden asioiden yhteyttä toisiinsa ei käsitykseni mukaan ole vielä osattu arvioida. Migreenikohtauksen synnystä on kuitenkin esitetty mielenkiintoisia teorioita, jotka voivat viitata jonkinlaiseen sukulaisuuteen epilepsian kanssa. Migreenin eri muotojen piirteistä Migreenisairaus voidaan karkeasti jaotella kolmeen ryhmään: tavalliseen ja klassiseen migreeniin sekä joukkoon harvinaisempia migreenin muotoja, joista tärkeimpänä voisi mainita sarjoittaisen päänsäryn eli Hortonin taudin. Tavallisen migreenin ominaispiirteet ovat kohtauspäänsärky, siihen liittyvä pahoinvointi sekä joukko vaihtelevia muita oireita. Päänsärky kestää yleensä vähintään 3 tuntia, mutta joissain tapauksissa se voi jatkua jopa viikkoja. Usein päivän kohtaus ei ole harvinainen. Päänsärky alkaa usein toispuoleisena, mutta muuttuu usein molemminpuoleiseksi ja päänsäryn luonne ja voimakkuus voivat vaihdella kovastikin. Yleensä tavallisen migreenin päänsärky on voimakkuudeltaan klassista migreeniä lievempää, mutta toisaalta kohtaus voi sitten kestää huomattavasti kauemmin. Kohtauksen pahoinvointi voi muuttua oksenteluksi ja se voi jopa lopettaa kohtauksen. Jotkus potilaat kertovat pahoinvointiin liittyvän lisääntynyttä syljeneritystä, närästyksen tunnetta, yökkäilyä, hikkaa tai röyhtäilyäkin. 11

12 Muina kohtaukseen liittyvinä oireina on kuvattu kasvojen ja silmien punakkuutta, mutta toisilla taas kohtausta kuvastaa kalpeus. Joillakin esiintyy nuhaisuuden tunnetta, joka voi ilmetä kuivana tukkoisuutena, mutta myöskin tippuvana nuhana. Ripuli voi liittyä olennaisesti kohtaukseen. Paradoksaalisesti voi joitakin potilaita varoittaa migreenikohtauksen tulosta muutaman päivän ummetusoireilu. Kohtaukseen liittyy usein väsymystä ja haukottelua. Potilaat ovat kohtauksen aikana hyvin ärtyneitä eivätkä siedä minkäänlaisia ääni-, valo-, haju- tai jopa makuärsykkeitä. Kohtauksen aikana potilaita vaivaa usein ahdistus- ja masennusoireisto ja on kuvattu jopa itsetuhoisuutta. Klassinen migreeni eroaa tavallisesta migreenistä ns. auran suhteen. Aura on enneoire, jonka muoto voi vaihdella paljon. Se kestää yleensä minuuttia ja sen aiheuttaa toistaiseksi syntytavaltaan epäselvä toimintahäiriö keskushermostossa. Nykyään ollaan kallistumassa käsitykseen, että aura ei johdu verenkiertohäiriöstä vastoin aikaisempaa käsitystä. Sen sijaan päänsärkyoire liittyy nimenomaan aivovaltimon laajenemisessa vapautuviin kipua aiheuttaviin aineisiin. Näitä on eristetty useita kymmeniä, mutta ns. prostaglandiinit lienevät migreenissä tärkeimpiä. Aura taas syntynee tietyllä keskushermoston alueella tapahtuvan hermosolujen ärsytystilan seurauksena. Tavallisimmin aura on ns. skotooma. Näkökenttään ilmestyy tavallisimmin sahalaitainen värisevä kuvio jonka kadottua alkaa vähitellen päänsärky. Skotoomat voivat myös olla kirkkaita tai kubistisia läikkiä näkökentässä. Potilaat ovat kuvanneet mosaiikkimaisia kuvioita, turkkilaisia mattoja ja jopa väriseviä videokuvia muistuttavia näkökenttämuutoksia. Harvinaisempana ilmiönä amaurosis fugax eli täydellinen black out, saattaa pelästyttää potilaan ensimmäisenä migreenin oireena. On kuvattu myös häiriöitä, jotka voivat ilmetä puheen tai ymmärtämisen muutoksina. Harvinaisena aurana on kuvattu yleensä toisen yläraajan halvausoiretta, mutta puutumisoireita kuvataan selvästi useammin. Joillakin saattaa esiintyä huimausta tai tasapainohäiriöitä, jopa pyörtymisiä. Mielenkiintoisimpana alueena pidän ajatteluun liittyviä toimintahäiriöitä aurailmiön yhteydessä. Potilaat ovat kuvanneet takautumatunteita, äkillisiä lähimuistin katoamisia, sekavuustiloja, hahmottamisongelmia (eivät esim. tunnista sormiaan) ja ns. deja vu -tiloja. Eräs ulkomaalainen potilas saattoi nähdä kääpiöintiaanien pitävän sotatanssia ennen päänsäryn alkua. Itse olen kokenut ilmiön, jonka olen ristinyt zoomilmiöksi: katsottava kohde tulee kuin erikoisobjektiivin avulla aivan silmien eteen. Kirjallisuudessa on kuvattu myös pakko-ajatuksia, jopa maniaa. Klassisen migreenin päänsärkyvaihe on yleensä lyhyempi, 2-12 tuntia, mutta voimakkuudeltaan taas tavallista migreeniä rajumpi. Lisäksi sen yhteydessä esiintyy samanlaisia yleisoireita kuin tavallisessa migreenissäkin. Klassinen migreeni ei näytä riippuvan artikkelin alussa mainituista ärsytystekijöistä. Mielenkiintoinen klassisen migreenin muoto on sellainen, missä kohtaus jää pelkkään auraan. Ihanteellisimpana klassisen migreenin muotona voitaneen pitää sellaista, josta puuttuu myös auraoire... Migreenin hoidosta Kuten kaikissa sairauksissa, voidaan tärkeimpänä hoidon muotona pitää ennaltaehkäisyä, profylaksiaa. Valitettavasti migreeni vain tuntuu liian harvoin riippuvan artikkelin alussa mainituista lukuisista eri ärsytystekijöistä. Erilaiset stressiä laukaisevat itsehoitomuodot voivat osalle potilaista muodostua tärkeäksi ennaltaehkäisyn muodoksi. Tällaisina voidaan mainita esimerkiksi jooga, itsesuggestio ja rentoutumisharjoitteet. Nämä ovat kaikki suhteellisen helposti kenen hyvänsä opeteltavissa. Materiaalia löytyy runsaasti kirjastoista ja kirjakaupoista. Myös erilaisia kursseja järjestetään runsaasti, mm. työväenopistoissa. Fysikaalinen hoito näyttää muodostavan tärkeän osan migreenin ennaltaehkäisyä. Itselläni on kokemusta monesta vaikeasta migreenistä kärsivästä potilaasta, joiden tilannetta on merkittävästi voitu helpottaa näillä hoidoilla. Valitettavasti apu on tilapäinen. 12

13 Itse akupunktiohoitoa antavana lääkärinä olen havainnut myös akupunktion hyväksi migreenin ennaltaehkäisyn muodoksi. Vaste on parhaimmillaan kestänyt jopa kaksi vuotta, mutta yleensä saavutetaan 3-6 kk:n ajaksi selvä helpotus potilaan tilanteeseen. Akupunktio auttaa kokemukseni mukaan ehkä 2/3 potilaista. Akupunktio auttaa usein myös kohtauksessa. Lääkehoito on kuitenkin tärkein migreenin hoitomuoto. Se voidaan jakaa ennaltaehkäisevään ja kohtaushoitoon. Ennaltaehkäisevänä lääkityksenä käytetään mm. ns. beetasalpaajia ja kalsiumsalpaajia, joiden ensisijainen käyttöalue on sydän- ja verisuonisairauksien alueella. Ne vakauttavat kuitenkin valtimosuonten seinämää ja pyrkivät näin estämään aivovaltimon laajenemisen, joka juuri on migreenin päänsärkykomponentin taustalla. Muina ennaltaehkäisylääkkeinä on kokeiltu esim. depressiolääkkeitä ja rauhoittavia lääkkeitä. Intervallihoitomuotoisesti myös erästä ergotamiinivalmistetta, jonka käyttö on kuitenkin pitkäaikaiskäytössä kyseenalaista. Usein on kuitenkin turvauduttava kohtauslääkitykseen. Tavallisimmin turvaudutaan ns. anti-inflammatoreihin, joilla tarkoitetaan useimmille tuttuja tavallisia särkylääkkeitä. Ne ovat monelle tehokkaita, mutteivät tahdo tehota migreenin koko oirekirjoon. Samoin niiden vaikutusnopeus ei tyydytä kaikkia potilaita. Vaikutus perustuu kipua aiheuttavien aineiden (edellä mainitut prostaglandiinit) estoon. Osa potilaista käyttää edelleenkin ergotamiinivalmisteita. Niiden käyttö oli huomattavasti runsaampaa muutama vuosikymmen sitten, mutta käyttö on vähentynyt koko ajan. Aikaisemmin näiden lääkkeiden runsas käyttö saattoi johtaa vakaviin monimuotoisiin verenkiertohäiriöihin, koska vaikutus perustuu valtimoiden supistamiseen. Merkittävin edistysaskel migreenin hoidossa on tapahtunut sumatriptaanin keksimisen myötä. Kyseessä on lääke, joka vaikuttaa serotoniinin kaltaisesti vaikuttamalla mm. valtimoiden seinämissä ns. 5-HT-reseptoreissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lääke valikoi vaikutuspaikkansa juuri siellä, missä apua tarvitaan. Reseptori on solun pinnalla oleva lokonen, pintarakenne, johon sopivan muotoinen molekyyli tarttuu kemiallisin sidoksin. Tämän seurauksena kyseinen valtimo palautuu normaalimittoihinsa ja kipua aiheuttavien aineiden eritys loppuu. Sumatriptaani vaikuttaa ilmeisesti myös keskushermostossa tietyissä tumakkeissa. Tämä saattaa selittää sen, että lääke vaikuttaa myös migreenin muihin edellä kuvattuihin oireisiin. Näin ollen potilaan toimintakyvyn palautuminen nopeammin on varsin yleistä. Lopuksi Migreeni on siis varsin monimuotoinen sairaus, jonka oireet viittaavat paljon monimutkaisempaan syntymekanismiin kuin aikaisemmin on uskottu. On mahdollista, että kyseessä on epilepsian tavoin aaltomaisesti keskushermostossa leviävä ärsykereaktio, joka mahdollisesti saa alkunsa aivorungossa. Riippuen siitä, mille alueelle reaktio painottuu, syntyvät erilaiset ja ällistyttävät aura-oireet, joita edellä on kuvattu. Näyttäisi siltä, että tavallisessa migreenissä aura-reaktio jäisi väliin ja reaktio hyppäisi suoraan valtimoihin, aiheuttaen siellä erillisen kipureaktion ja myös ns. autonomisen hermoston kautta muualle elimistöön. Tämä selittäisi monimutkaiset migreeniin liittyvät elimelliset oireet. Migreenin ennaltaehkäisy tuottaa usein vain osittaisen avun ja siksi hoito keskittyy pääasiassa kohtausten hoitoon. Aikaisemmilla lääkevaihtoehdoilla ei aina saavuteta riittävää hoitotehoa. Sumatriptaani on ensimmäinen merkittävä edistysaskel migreenin hoidossa ja saatavana Suomessa pistos- ja tablettihoitona. Uusia samaan ryhmään kuuluvia lääkkeitä on kehitteillä ja tutkimuksen alla, joten migreenipotilaiden tulevaisuus näyttää ruusuisemmalta, vaikka sairauden pysyvästi parantavaa lääkettä ei vielä olekaan näköpiirissä. 13

14 Mirja Hämäläinen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten migreeni Lapsen päänsäryn taustalla voi olla monenlaisia syitä. Riittämätön uni ja epäsäännölliset ateriat voivat aiheuttaa päänsärkyä. Vaikeudet koulussa, toveripiirissä tai perheessä saattavat heijastua päänsärkynä. Myös migreeni on lapsilla kohtalaisen tavallinen päänsäryn syy. Joka koululuokalla on keskimäärin ainakin yksi, joskus useampikin migreenikohtauksista kärsivä lapsi. Migreeniä pidetään perinnöllisenä. Tähän viittaa se, että vanhemmilla tai lähisukulaisilla on usein migreenioireita. Mitään erityistä migreenipersoonallisuutta ei ole olemassa, vaan migreeniä esiintyy monentyyppisillä lapsilla. Migreenikohtauksen aikana lapsi vetäytyy mielellään hämärään, hiljaiseen huoneeseen eikä halua leikkiä. Päänsärkyyn voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua. Lasten migreenikohtauksen piirteet muistuttavat pitkälti aikuisten migreenikohtauksia. Pienillä lapsilla migreenikohtaukset voivat olla jonkin verran lyhyempiä kuin aikuisilla. Usein lapset myös nukahtavat migreenikohtauksen yhteydessä. Kohtauksen mentyä lapsi on ennallaan. Päänsärkyä voi edeltää erilaisia oireita, kuten näköhäiriöitä, puhevaikeuksia, puutumista tai ohimeneviä halvauksia. Jos nämä oireet kestävät kauan kerrallaan, kannattaa selvittää, onko kyse jostakin muusta häiriöstä kuin migreenistä. Joskus migreenikohtauksia voi tulla öisin. Myös silloin on varmistettava, ettei takana ole muuta sairautta. Migreenikohtaus iskee korkeintaan pari kertaa viikossa. Päivittäinen pääsärky ei ole migreeniä. Stressi, paasto, väsymys, valo ja melu sekä pään tapaturmat mm. pallopeleissä voivat ärsyttää esille migreeni- kohtauksia. Niitä kannattaa välttää jos mahdollista. Säännölliset ja terveet elämäntavat ovat hyvä keino ehkäistä migreenikohtauksia. Riittävästä yöunesta ja säännöllisistä aterioista kannattaa huolehtia. Aurinkolasien ja lippalakin käytöstä kirkkaina päivinä saattaa olla hyötyä. Ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä migreenikohtausten tiheyttä voidaan joskus vähentää. Selvää ärsyketekijää ei kuitenkaan aina löydy. Migreenikohtaukseen liittyvä kipu on voimakasta myös lapsilla. Sen vuoksi lasten migreenikohtaukseen kannattaa antaa lääkettä. Lääkkeestä saatava hyöty on suurin, jos lääke annetaan heti migreenioireiden alussa. Migreenikohtauksiin voi käyttää esimerkiksi ibuprofeenia (Brufen, Burana, Ibumetin, Ibuprofen, Ibusal, Novadol, Nurofen ) 10 mg/kg tai parasetamolia mg/kg (Panadol, Para-Tabs ). Poretabletit ja mikstuurat alkavat vaikuttaa nopeammin kuin kovat tabletit tai supot. Pahoinvointia ja oksentelua hillitseviä lääkkeitä voi pyytää lääkäriltä tarvittaessa. Jäsenilta maaliskuussa 1997 Tarkemmat tiedot kutsussa, joka lähetetään erikseen. 14

15 Minun tarinani Minkälaista on elää Horton-neurologian kanssa Taustaa Olen 30-vuotias sosionomi ja 4-vuotiaan pojan äiti. Olen potenut migreeniä 18-vuotiaasta lähtien. Migreeniä on kohdallani esiintynyt kuukautisten ja valvomisen seurauksena. En kuitenkaan kääntynyt näiden migreenikohtausten takia neurologin puoleen. Syksyllä 1991 sain ensimmäisen kerran kovia ja tuskallisia migreenikohtauksia sen verran usein, että päätin opiskeluni aikana kääntyä yliopiston lääkärin puoleen. Lääkärin mielestä kohtaukset vaikuttivat niin voimakkailta, että hän antoi minulle lähetteen neurologin vastaanotolle. Minulle annettiin tiedoksi, että jonotusaika olisi ainakin kolme kuukautta. Päänsärkykohtaukset vain tihenivät yhtä voimakkaina ja ymmärsin, etten voi enää odottaa, sillä opiskeluni kärsisi tästä. Päätin mennä päivystävään sairaalaan, jossa kyselin mahdollisuutta saada tavata päivystävän neurologin. Eräs sairaanhoitaja sanoi hyvin väheksyvästi, että eihän sinulla juuri nyt mitään kohtausta ole. Kysyin erittäin onnettomana ja vihaisena, että täytyykö minun mennä ensin odottamaan kohtausta kotiin ja tulla sitten uudestaan. Sain kuitenkin tavata erään neurologin, joka totesi, että kyseessä on Horton-neurologia. Sain samantien ajan eräälle neurologille, joka teki parhaillaan tutkimusta hortonista. Minulle tehtiin neurologinen tutkimus, jossa poissuljettiin aivokasvaimen mahdollisuus. Olin niin peloissani näistä päänsärkykohtauksista, että halusin tulla Suomeen erään neurokirurgin vastaanotolle (asuin silloin Ruotsissa). Sain nyt kolmannen kerran saman diagnoosin; Horton-neurologia. Lääkityksenä minulle kokeiltiin tämän jakson aikana migreeni- ja verenpainelääkettä, mutta mikään ei auttanut. Intensiivinen jakso kesti yli kolme kuukautta, jossa kohtauksia oli melkein joka päivä. Raskaana ollessani en potenut hortonpäänsärkyä, mutta migreenikohtauksia oli silloin tällöin. Kevättalvella 1993 kun olin lopettanut poikani imetyksen sain hortonpäänsäryn tapaisia kohtauksia, jotka eivät ilmenneet niin tiheästi. Kuukausi tämän jälkeen minulle tuli hortonjakso hyvin rajuna ja tiheinä päänsärkykohtauksina. Horton- ja migreenikohtauksia tuli rinnakkain. Minulle kokeiltiin Imigrania, jota annettiin piikkilääkityksenä. Kävin akupunktiossa koko toukokuun ajan, josta kohtaukset ensin tihenivät, mutta kesäkuussa jakso oli lopulta ohi ja 1995 kävin silloin tällöin akupunktiossa. Podin hyvin harvoin migreeniä minua pyydettiin tutkimuspotilaaksi horton neurologian tutkimukseen. En voinut olla mukana tässä tutkimuksessa, sillä minulla ei ollut aktiivista hortonjaksoa sillä hetkellä. Heinäkuussa 1996 minulla alkoi hortonpäänsärkykohtauksia, jotka olivat ensin aika lieviä eivätkä liioin ilmenneet niin usein. Aktiivinen hortonjakso alkoi elokuussa, jossa kohtauksia on ollut 2-4 kertaa viikossa. Olen käyttänyt lääkityksenä Anervan-migreenilääkettä, josta ei ole ollut apua. Olen myös 15

16 käynyt vyöhyketerapiassa, josta kohtaukset ensin tihenivät ja horton- ja migreenikohtauksia on tullut rinnakkain. Minkälaista on elää horton-neurologian kanssa? Minä koen hortonpäänsäryn paljon tuskallisempana kuin migreenin. Jokainen jaksoni on alkanut muutamilla lievillä hortonkohtauksilla, jolloin on odotettavissa tiheämpi päänsärkyjakso. Pahinta näissä päänsärkykohtauksissa on se, ettei koskaan tiedä koska kohtaus iskee ja kuinka tuskallinen se on. Kohtauksen kesto Omalta osaltani ovat kaikki hortonkohtaukset olleet vähän erilaisia. Kestoltaan ne ovat olleet intensiivisimmillään n minuuttia. Tunnin verran menee yleensä palautumiseen. Kun horton- ja migreenikohtaukset esiintyvät rinnakkain, voi päänsärkyä esiintyä 1-3 vuorokautta. Työelämä ja hortonneurologia Minun kaksi aikaisempaa hortonjaksoa on sattunut opiskelun ja äitiysloman aikana. Nyt viimeisin jakso on ollut työelämässä. Toimistossa ollessani olen vain sulkenut työhuoneeni oven ja odottanut, että kohtaus menisi ohi. Sitä en voi kuitenkaan tehdä kun olen työni yhteydessä asiakastapaamisella tai neuvottelussa. Näitä päänsärkykohtauksia ei voi mitenkään kontrolloida ja siitä seuraa pelko, että se iskee väärässä paikassa väärään aikaan. Pelkään myös sitä miten asiakkaani ja kollegat suhtautuvat. Tunteita, jotka liittyvät hortonjaksoon Kaikki kokemukset horton neurologiaa potevilla potilailla ovat varmasti yksilölliset, mutta luulisin, että yksi on se sama asia, mistä ei voi välttyä. Nimittäin KIVUSTA. Omalta osaltani ovat seuraavat tunteet tyypillisiä, jotka liittyvät hortonjaksoihin: Pelko päänsärkykohtauksesta väärässä paikassa väärään aikaan. Päänsärkykohtauksen aikana ja sen jälkeen oleva lamaantunut ja herkkä olo. Tuntee itsensä yksinäiseksi ja avuttomaksi. Tuntee itsensä poissaolevaksi ja vialliseksi. Omalta osaltani ovat kaikki hortonpäänsärkyjaksot olleet erilaisia. Kohtauksista aiheutuvaan kipuun ei voi koskaan varautua. Olen huomannut sen, että jos yritän ottaa vastaan kivun liikkumatta se menee nopeammin ohi. Yleensä en tässä onnistu, koska kipu on aina sanoin kuvaamaton. Jopa itkeminen pahentaa kohtausta, koska hermo painaa silmän takana. Kohtauksen jälkeen on olo aina helpottunut, mutta mietin silti miten kohtaan seuraavan päänsärkykohtauksen... Helsingissä Johanna Blässar Hortonin päänsärky Hortonin päänsärky eli sarjoittainen päänsärky eli Cluster-päänsärky on hyvin tuskallinen päänsärkymuoto, joka usein tuntuu viiltävänä kipuna toisen silmän takana. Kivunpuoleinen silmä turpoaa, vuotaa vettä, mahdollisesti pullistuu ja punoittaa. Kohtaukseen liittyy myös päänalueen hikoilua. Kohtaukset kestävät n. 10 min. - 4 tuntia mutta ovat hyvin yksilöllisiä. Kivut tulevat 1-6 kertaa vuorokaudessa mutta joskus jopa useamminkin. Kipukausi eli sykli kestää 2-16 viikkoa (myös yksilöllistä). Syklien välillä saattaa olla vuosien tauko. Hortonin päänsärky esiintyy yleensä jykevillä miehillä, harvemmin naisilla. Syklien välisenä aikana alkoholilla ja tupakoinnilla ei ole yhteyttä kohtausten syntyyn, mutta kipukauden aikana alkoholi provosoi kohtauksen alkamista. Hortonin päänsärkyä hoidetaan lähes täysin eri lääkkeillä kuin migreeniä. Horton epäilyssä tulee aina ottaa yhteyttä lääkäriin, koska tuska on yleensä epäinhimillen. Kipuihin on saatavissa helpotusta. Anneli Wendelius 16

17 Jouni Apajalahti Rovasti Kirjailija Migreeni läheisen näkökulmasta Vaimoni on kärsinyt migreenistä syntymästään saakka. Jos jätän pois laskuista muutamat influenssatilanteet, en ole elämäni aikana potenut päänkipua. Yhteiselosta johtuen koen oman tilanteeni sellaiseksi, että hyvin saatan esiintyä asiassa osallistuvana havainnoitsijana. Ensimmäinen havaintoni on, että migreenin kanssa voi elää. Kun kivut ovat kovimmillaan, voi huulilta kohota tuskainen toivomus kuoleman saapumisesta vapauttajana. Kohtauksen mentyä ohi elämänhalu kuitenkin palaa. Olen siinä käsityksessä, että migreeniin sinänsä ei kuole. Välillisesti se tietenkin on mahdollista vaikkapa siten, että saa äkillisen kohtauksen juuri, kun mittarissa on toista sataa. Ei ole harvinaista, että migreenin kokee vaivansa rangaistuksena ja alkaa tutkia itseään löytääksensä itsestään jotakin niin pahaa, joka tekee rangaistuksen ymmärrettäväksi. On näet helpompaa kestää rangaistus, jonka on ansainnut, kuin havaita olevansa aivan sattumalta jonkin tuntemattoman voiman raadeltavana. Mitä sitten migreenisen kanssa elävän mielessä liikkuu, kun hän näkee toisen valittavan tuskissaan? Mieleeni on usein noussut voimattomuuden tunne ja ahdistus siitä, että ei voi auttaa läheisintään millään olennaisella tavalla. Joskus aikaisemmin tartuin puhelimeen ja soitin jollekin tutulle lääkärille, mutta luovuin siitä, koska kulloinkin määrätty lääke antoi vain tilapäistä lievennystä eikä kukaan ottanut kokonaisvastuuta erilaisten lääkkeiden yhteisvaikutuksesta ja vatsan sietokyvystä. Olen sittemmin havainnut, että myötäelävä keskustelu särkevästä päästä ei ole vailla merkitystä. Oliko särky heti herätessä? Missä on kivun painopiste? Jomotusta vai repivää särkyä? Auttaisiko kylmä kääre tai peräti jääpussi? Hiljainen niskan hieronta? Kevyt ohimon painanta? Jos kipu on niin kova, että toinen ei voi puhua, häntä on kuitenkin mahdollista pitää kädestä kiinni. Yhteinen yhdistää ja tuo turvallisuutta. Migreeniä on monta lajia ja osallistuva havainnointi saattaa tuottaa toisenlaisiakin tuloksia. Siitä olen kuitenkin varma, että aito ja empaattinen kontaktissa oleminen tai ainakin molemminpuolinen tietoisuus sen mahdollisuudesta sulkee pois migreenitilanteesta monta muuta pelkoa ja hätää. Puolisoni migreenin kannalta on onnellinen sattuma, että olen ollut koko elämäni ajan aamunvirkku. Olen siis voinut huolehtia tavanmukaisista aamutoimista ja palvella siinä yhteydessä vaimoani. Teen sen edelleenkin ilolla, koska hän on palvellut minua monin tavoin yhteisten vuosien aikana. Kun lähemmin syvennyn ajattelemaan oman elämäni kulkua, vaimoni migreeni ei ole paljoakaan sitä häirinnyt. Harvinaisena poikkeuksena tulee mieleen eräs Hollannin kuningattaren vierailun kunniaksi tarjottu lounas, jolta jouduimme kieltäytymään aivan viime hetkellä harvinaisen ärjyn, sairaalahoitoon johtaneen migreenikohtauksen vuoksi. Asianomaisesta pöytäjärjestyksestä vastannut virkamies hermostui asiasta ylenmäärin eikä voinut lainkaan ymmärtää, että jokin päänsärky olisi riittävä syy luopua kuningatarlounaasta. Mutta se vain oli. Migreeni ei ole estänyt vaimoani ja minua elämästä. Olemme tavan- 17

18 neet monenlaisia ihmisiä ja kohdanneet erilaisia asioita, joita on tuonut mukanaan varsinkin osallistuminen kunnalliseen ja aikaisemmin myös valtiolliseen elämään. Joskus olemme tehneet erehdyksiä ja toisinaan olleet hölmöjä. Kykenemme edelleen nauramaan ja itkemään yhdessä ja erikseen. Vaimoni maalaa ja on pitänyt tusinan verran näyttelyjä. Hän on nykyisin kiinnostunut myös lyijylasityöstä. Minä toimin edelleen kaupunginvaltuutettuna, teen kirjallisia töitä ja suoritan erilaisia kirkollisia toimituksia. Ja useimpina arkiaamuina pulskahdan uimaan Helsinginkadun hallissa kello kuusi ja kolmekymmentä. Paljosta olisimme vaille jääneet, jos olisimme suostuneet suruun ja jääneet palvelemaan migreeniä kuninkaanamme. Migreenille on annettava elämässä mahdollisimman vähän elintilaa. Läheisen tehtävä on luoda elämyksiä ja toimintaa. Sellaiselta siis migreeni näyttää nykyisin läheisen näkökulmasta. Aikaisemmin oli kieltämättä vaikeampaa, kun jokaaamuiset kohtaukset olivat niin kovia, että jo sanomalehden rapina tuntui vaimoni korvissa suunnattomalta jyrinältä. Silloin en voinut muuta kuin olla läsnä ja olla hiljaa. Onneksi migreenin hoidossa on kehitytty. Uusimpien lääkkeiden voimin kohtauksia kyetään hallitsemaan entistä paremmin. Runsaat sata vuotta sitten ( ) lääkäri ja kirjailija Anton Tshehov itsekin migreeniä poteva kirjoitti ystävälleen Aleksei Suvorinille eräästä potilaastaan Avdotja-eukosta: Hänen oloaan lievittää natriumsalisylaatti, ja saadakseen 2-3 pulveria hän kävelee viiden virstan takaa. Annan hänelle jodkaliumia. Sekin auttaa. Jodkalium on ylipäätään mainio asia. Nykyiset reseptit lienevät toisenlaiset. Sitä vain joskus mielessäni mietin, milloin migreeni voidaan lopullisesti, ehdottomasti ja kertakaikkisesti parantaa. Onko ihmisen koppa ja kroppa maailmankaikkeuden arvoitusta monimutkaisempi? Etsintäkuulutus Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry on perustettu vasta tänä vuonna, mutta yhdistys toimi kyllä aiemminkin viime vuosikymmenellä, tosin toisella nimellä. Toinen yhdistys, Suomen Migreeniyhdistys ry toimi aktiivisesti 70- ja 80-luvuilla. Suomen yhdistysrekisteri tuntee muitakin migreeni- ja päänsärky-yhdistyksiä ympäri Suomea. Lisäksi kaikkea migreenin ja muiden päänsärkyjen ympärillä tapahtuvaa toimintaa ei ole rekisteröity. Moni ei edes tiedä, että omalla paikkakunnallakin on migreeniyhdistys tai vastaavaa toimintaa. Toisaalta usealla paikkakunnalla toimintaa ei ole, vaikka aktiivisia henkilöitä paikallisen toiminnan aloittamiseksi löytyisikin. Nimestään huolimatta Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry haluaa auttaa kaikkia migreenistä kärsiviä henkilöitä ympäri Suomea. Mutta vaikka halua onkin, rajalliset resurssit ja puutteet paikallisten olojen tuntemuksessa puoltavat alueellisen toiminnan tukemista. Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry on valmis kokoamaan yhteen tiedot eri paikkakuntien tai laajempien alueiden migreeni- ja päänsärkytoiminnasta sekä koordinoimaan toimintaa näiden keskittymien välillä. Jos siis vedät jotain alueellista migreeni- tai päänsärky-yhdistystä tai vastaavaa toimintaa tai olisit innokas aloittamaan sellaisen toiminnan vetämisen, ota yhteys yhdistyksemme puheenjohtajaan Anneli Wendeliukseen, puhelin (09) Migreeni on todellinen ja hyvin yleinen sairaus. Paljon on kuitenkin tehtävä, ennen kuin edes kaikki Suomen lääkärit suhtautuvat migreeniin asiallisesti. Myös migreeniä potevien henkilöiden tietämyksessä on puutteita ja avun tarve on suuri. Kaikki tiedottaminen ja muu apu on varmasti tarpeen. Tervetuloa auttamaan! Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry:n hallitus 18

19 Uutisia maailmalta Uudet migreenilääkkeet esillä neurologikongressissa Euroopan maiden neurologisten yhdistysten liiton (European Federation of Neurological Societies) toinen kansainvälinen kokous pidettiin lokamarraskuun vaihteessa Roomassa. Migreeniin liittyvistä asioista olivat esillä lähinnä migreenikohtauksen syntymekanismin problematiikka ja uudet migreenilääkkeet. Sumatriptaanista (Imigran ) oli oma symposio, jossa esitettiin uusien annosvertailututkimusten tulokset. Nyt näyttää varsin selvältä, että 50 mg:n tabletti on useimpien tehomittausten mukaan yhtä tehokas kuin 100 mg:n tabletti. On kuitenkin olemassa joukko potilaita, jotka pitävät 100 mg:n tablettia pienempää annosta parempana, joten molemmilla annoksilla on myös tulevaisuudessa paikkansa migreenin hoidossa. Jo aikaisemmin on raportoitu tutkimuksia nenäsuihkeena annosteltavasta sumatriptaanista, joka on jonkin verran tehokkaampi kuin tablettina otettava lääkemuoto ja jonka suurin etu on nopeammin saavutettava päänsäryn lievittyminen. Oma symposio oli myös uudesta sumatriptaanin sukulaisesta, zolmitriptaanista. Lääke eroaa sumatriptaanista siinä, että se pääsee keskushermoston puolelle helpommin kuin sumatriptaani. Tämä saattaisi johtaa parempaan tehoon ja toisaalta useammin keskushermostosivuvaikutuksiin. Vertailututkimuksessa ei näin kuitenkaan käynyt, vaan lääke oli melko täsmälleen yhtä tehokas kuin sumatriptaani eikä sivuvaukutuksiakaan esiintynyt enempää. Toinen uusi lääke, naratriptaani, aiheuttaa harvemmin sivuvaikutuksia kuin sumatriptaani, mutta teho ei myöskään ole aivan yhtä hyvä. Tutkijat ovatkin alkaneet puhua polytriptaaneista, jotka kaikki ovat sumatriptaanin sukulaisia ja joiden perusvaikutusmekanismi on sama. Tähän mennessä saatujen tulosten mukaan myös niiden teho ja sivuvaikutukset ovat samankaltaisia kuin sumatriptaanilla. Sumatriptaanin, zolmitriptaanin ja naratriptaanin lisäksi tähän ryhmään kuuluvat ritsatriptaani ja eletriptaani, joiden kehitystyö on kuitenkin edellämainittuja jonkin verran jäljessä. Muita lääkkeitä kuin uusia triptaaneja ei migreenin hoitoon ole lähiaikoina odotettavissa. Dosentti, neurologian erikoislääkäri Reijo Salonen Lääketieteellinen osasto Glaxo Wellcome Oy 19

20 Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Kirjan käyttäjälle... 5

Kirjan käyttäjälle... 5 Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 5 Kappale 1: Yleislääkärillä... 9 Dialogit... 11 Sarjoittainen päänsärky... 11 Jännityspäänsärky... 13 Migreeni... 15 Sanastotehtävät... 18 Keskustelutehtävät...

Lisätiedot

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96

Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry. Jäsenlehti 1/96 Helsingin seudun Migreeniyhdistys ry Jäsenlehti 1/96 Puheenjohtajan palsta Tässä se nyt on, yhdistyksemme ensimmäinen jäsenlehti. Kuten varmaan huomasitkin, alkuperäinen nimemme Helsinginseudun päänsärkypotilasyhdistys

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa

Allergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen

Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen Perintötekijöiden ohjaama kaljuuntuminen ja hiusten oheneminen Pieni esite varsin yleisestä ongelmasta ROG-5001 Jos sinulla on kysyttävää Pfizerin käsikauppalääkkeistä, ota yhteyttä: Puh. 08-550 520 00.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Migreeni: Oirejatkumo

Migreeni: Oirejatkumo Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä LT Marja Aira Helsinki 19.9.2013 Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä reseptilääkettä Vuonna 2011 65 84-vuotiaista

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Etsi päänsärkyysi selitys Ensimmäinen askel päänsärkysi hallinnassa on selvittää, liittyykö

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

INFO TEVETULOA INFOON

INFO TEVETULOA INFOON INFO TEVETULOA INFOON Historia Cambridge 1970 25 v. historia Alan Howard, NASA USA 1980 Ruotsi 1994 Suomi 2003 VLCD ORGINAALI > 20 kliinistä tutkimusta UKK-instituutissa mm. VLCD? Very Low Calory Diet

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ Leena Savela-Syv Syväjärvi RETTIN OIREYHTYMÄ Lähinnä tytöill illä ilmenevä harvinainen neurologinen oireyhtymä N. yhdellä/10 000-15 000:sta Suomessa n.100 Rett-henkil henkilöä Yli 80%:lla mutaatio X-kromosomin

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

HARVINAISENA SUOMESSA

HARVINAISENA SUOMESSA HARVINAISENA SUOMESSA kokemuksia harvinaisesta sairaudesta ja yhdistyksestä Harvinaisten sairauksien yhdistysten tapaaminen Väestöliitossa Katri Karlsson 10.6.2011 1. HAE eli hereditaarinen angioödeema

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot