ASUNTO-OHJELMA luonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUNTO-OHJELMA 2014-2016. luonnos 24.3.2014"

Transkriptio

1 ASUNTO-OHJELMA luonnos

2 Sisällysluettelo... 0 Sisällysluettelo... 1 JOHDANTO Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Toimenpiteet Toimeenpano ja seuranta Nykytilan kuvaus Asuntotuotanto Asuntotuotannon määrä Vapaarahoitteinen tuotanto Valtion tukema tuotanto Asuntorakentamisen painopistealueet Tonttituotannon periaatteet Pientalorakentaminen Ryhmärakennuttaminen Monipuolinen ja kohtuuhintainen asuntotarjonta Nykyinen asuntokanta Espoon kaupungin asuntokanta ja asukkaat Väestön kasvu, ikäjakauma ja asuntokuntarakenne Asumiskustannukset Erityisryhmien asuminen Ikääntyneet Vammaiset ja kehitysvammaiset Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä asunnottomat Nuoret ja opiskelijat Humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat Olemassa olevien asuntoalueiden kehittäminen Vanhan asuntokannan korjaaminen Asuinympäristöjen parantaminen Täydennysrakentamisen edistäminen Energiatehokkuus

3 JOHDANTO Valtuusto päätti Espoo tarinasta, joka on uusi strategia vuosille Tämä asuntoohjelma on laadittu Espoo tarinan asumiseen liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi ja toiminnan tarkemmaksi suuntaamiseksi. Sen tavoitteena on tuoda esille niitä asumiseen liittyviä tekijöitä, joiden avulla voidaan mm. torjua segregaatiota ja vastata espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin sekä tarjota edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Espoo- tarinan yhteydessä hyväksyttiin viiden poikkihallinnollisen kehitysohjelman hyötytavoitteet. Kaikissa ohjelmissa asetettiin asumiseen ja asuinympäristöihin liittyviä hyötytavoitteita. Kestävä kehitys ohjelmassa yhtenä tavoitteena on kaupunkirakennetta tiivistävä asuntotuotanto ja asuinalueiden sosiaalisesti kestävästä kehityksestä huolehtiminen siten, että samoille asuinalueille rakentuu hallintamuodoiltaan erilaisia asuntoja. Elinvoimaa ikääntyville -ohjelmassa parannetaan ikääntyvän väestön kotona asumista. Kotona asumista edistävät asumisen, kaupunkirakenteen ja liikkumisen esteettömyys sekä saatavilla olevat monipuoliset ja riittävät palvelut. Nuorten elinvoimaisuus ohjelmassa tavoitteena on nuorten asunnottomuuden väheneminen ja kilpailukyvyn edistäminen ohjelmassa tavoitteena on tarjota entistä monipuolisempia asumisen ratkaisuja. Osallistuva Espoo ohjelman yhtenä tavoitteena on vahvistaa talkoohenkeä ja talkoilla tekemistä sekä Espoo identiteettiä ja ylpeyttä kotikaupungista ja omasta asuinalueesta. Asunto-ohjelma koostuu tavoiteosasta ja nykytilan kuvauksesta. Tavoiteosassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten lähtökohtana on mahdollistaa monipuolinen ja kohtuuhintainen asuntotuotanto, tukea erilaisten väestöryhmien asumista, myötävaikuttaa aluekeskusten ja olemassa olevien asuntoalueiden tasapainoiseen kehitykseen sekä edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja parantaa asumisen energiatehokkuutta. Selostusosassa kuvataan Espoon nykyistä asuntokantaa, väestörakennetta ja erilaisten erityisryhmien asumista, esitetään asuntotuotannon tavoitteet ja asuntorakentamisen painopistealueet sekä tuodaan esille vanhoilla asuntoalueilla tarvittavia kehittämistoimia. Ohjelmaan ei ole sisällytetty maapolitiikkaan, kaupunkisuunnitteluun, rakennusvalvontaan, joukkoliikenteeseen ja kaupungin tarjoamiin palveluihin sisältyviä asioita, vaikka näillä asioilla on yhteys asuntopolitiikkaan. 2

4 1. Tavoitteet ja toimenpiteet 1.1 Tavoitteet 1. Varmistaa asuntotuotannon edellyttämät kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2. Varmistaa kysyntää vastaavan ja eri elämäntilanteisiin sopivan asuntotuotannon toteutuminen 3. Edistää monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotarjontaa 4. Tukea erilaisten väestöryhmien asumista 5. Myötävaikuttaa aluekeskusten ja olemassa olevien asuntoalueiden tasapainoiseen kehitykseen sekä turvata eri kaupunginosien elinvoimaisuus ja sosiaalinen eheys 6. Lisätä asumisen ekologista kestävyyttä ja vähentää asumisen ilmastovaikutuksia 1.2 Toimenpiteet 1. Espoo toteuttaa valtion kanssa solmitun asuntotuotantoa koskevan MAL aiesopimuksen tavoitteita. 2. Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset MAL aiesopimuksen mukaisen asuntotuotannon rakentamiselle vuosittain (nyt 2500 asuntoa). Uudistuotannosta vähintään 20 % (nyt 500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina. 3. Asuntotuotannosta noin 10 % (250 asuntoa) toteutetaan asumisoikeusasuntoina. 4. Espoo kaavoittaa vuositasolla uutta asuntorakennusoikeutta vähintään kem Espoo esittää kaavoituskatsauksen yhteydessä arvion asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. 6. Espoo edistää rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön aktiivisesti selvittämällä ja poistamalla rakentamisen esteitä. 7. Espoo välttää asemakaavoituksessa rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä, kuten autopaikat, hissit, liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset ja maaperän rakennettavuus. 8. Espoo sijoittaa valtion tukemaa asuntotuotantoa eri puolille kaupunkia erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella. 9. Espoo varmistaa tontinluovutuksin ja maankäyttösopimuksin riittävän määrän tontteja valtion tukemaa asuntotuotantoa varten. 10. Espoon Asunnot Oy aloittaa vähintään 300 valtion tukemaa vuokra-asuntoa vuosittain. 11. Espoon Asunnot Oy pitää valtion tuella rakennetut käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuvat asunnot vuokra-asuntoina. Asunto-osakeyhtiöissä olevia yksittäisasuntoja voidaan myydä. 12. Espoon Asunnot Oy pitää rajoituksista vapautuneiden asuntojen vuokrat samalla tasolla käyttöarvoltaan vastaavien käyttö- ja luovutusrajoitusten piirissä olevien asuntojen kanssa. 13. Espoon Asunnot Oy:n rakennuttamien uusien asuntojen oman pääoman osuus osoitetaan ensi sijassa Espoon Asunnot Oy:n vapaasta pääomasta. 14. Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. 15. Espoo luo edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. 16. Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän keskimäärin 100 tonttiin vuodessa. 17. Espoo varmistaa pienasuntojen syntymisen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistaa myös pienten pientaloasuntojen rakentamisen. 18. Espoon Asunnot Oy kehittää vuokra-asuntojen tarjontaa tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja. 3

5 19. Espoo keskittää muistisairaiden ja huonokuntoisten espoolaisten asumisen Elä ja asu seniorikeskuksiin. Elä- ja asu seniorikeskusten ympärille kaavoitetaan etenkin ikääntyneille tarkoitettuja asuinkerrostaloja. 20. Espoo järjestää asunnon ja riittävät tukipalvelut vuosittain uudelle kehitysvammaiselle henkilölle. 21. Espoo toteuttaa valtion kanssa solmitun pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämistä koskevan aiesopimuksen tavoitteita varmistamalla 125 uuden asunnon toteutumisen sekä luovuttamalla sopimusaikana kolme tonttia nuorisoasuntojen rakentamiseen. Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. 22. Espoo huolehtii siitä, että päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla tuettua asumista. 23. Espoo luovuttaa opiskelija-asuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. Espoo neuvottelee valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tonttien luovutuksen pelisäännöistä. 24. Espoo ehkäisee asunnottomuutta ja asukkaiden syrjäytymistä tarjoamalla asumisneuvontaa ja kehittämällä asumiseen liittyvää sosiaalityötä yhdessä muun muassa Espoon Asunnot Oy:n kanssa. 25. Espoo seuraa asukkaiden asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. 26. Espoo edistää ja tukee asuntoalueiden täydennysrakentamista, perusparantamista ja kehittämistä esimerkiksi tonttitehokkuuksia nostamalla ja kaavoitusmääräyksiä kehittämällä, asumisviihtyvyys ja luontoarvot huomioiden. 27. Espoo selvittää yhdessä Espoon Asunnot Oy:n kanssa täydennysrakentamismahdollisuudet Espoon Asunnot Oy:n kiinteistöissä. 28. Espoo kehittää uudenlaisia pysäköintiratkaisuja ja selvittää pysäköintinormien lieventämistä täydennysrakentamisalueilla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormeja määriteltäessä varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotuilla pysäköintinormeilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. 29. Espoo myöntää käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa enintään 10 % hissiavustuksia hissien rakentamiseen vanhoihin asuinkerrostaloihin. 30. Espoo edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä asumisessa ja parantaa asumisen energiatehokkuutta. 31. Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan terveellinen asuminen. 32. Espoo tehostaa rakennusvalvonnan palvelua nopeuttamalla rakennuslupien käsittelyä. 33. Espoo käy rakennusliikkeiden ja rakennuttajien kanssa jatkuvaa avointa vuoropuhelua asuntorakentamiseen ja asumisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. 1.3 Toimeenpano ja seuranta Asunto-ohjelman toteutumista seurataan vuosittain tila- ja asuntojaostossa. Asunto-ohjelman seuranta tuodaan tiedoksi valtuustolle strategian seurannan yhteydessä. 4

6 2. Nykytilan kuvaus 2.1 Asuntotuotanto Asuntotuotannon määrä Espoon uudisasuntotuotannon tavoite on 2500 asuntoa vuodessa. Espoo on allekirjoittanut valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) Aiesopimuksen tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, toimiva liikennejärjestelmä sekä tontti- ja asuntotuotannon lisääminen. Helsingin seudun kuntien asuntotuotantotavoitteeksi on määritelty asunnon rakentaminen vuosittain. Asuntotuotannon kokonaistavoite on jaettu sopimuksessa kuntakohtaisiksi tavoitekiintiöiksi. Espoon asuntotuotanto on vaihdellut paljon luvulla ollen keskimäärin 2300 asuntoa vuodessa (kuva 1). Rakennuslupia on myönnetty keskimäärin 2400 asunnolle vuodessa. Asuntotuotannolle asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että vuositasolla syntyy riittävästi uutta rakennusoikeutta. Jotta varmistetaan mahdollisuus rakentaa vähintään 2500 asuntoa vuodessa, on kaupunginhallituksen Tila- ja asuntojaosto kokouksessaan kehottanut kaupunkisuunnittelulautakuntaa huolehtimaan, että vuositasolla syntyy uutta asuntorakennusoikeutta vähintään kem 2. Kuva 1. Espoon valmistunut asuntotuotanto sekä väestömäärän ja asuntokuntien määrän muutokset vuosina Kaavoitus- ja asuntotuotantotavoitteen saavuttamisen ohella haasteena on edullisen ja monimuotoisen asuntotuotannon varmistaminen. Kaupungin keinot vaikuttaa asuntojen hintoihin ovat rajalliset. Vapaarahoitteisten asuntojen hinnat ja vuokrat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tuotannon käynnistymistä säätelevät voimakkaasti suhdanteet. Valtion tukemassa tuotannossa vuokrat ja käyttövastikkeet määräytyvät omakustannusperiaatteella. Tuotannon aloituksiin vaikuttavat tukiehdot, avustukset ja tonttitarjonta. Asuntojen kysyntä kohdistuu tulevaisuudessa etenkin pienasuntoihin, joten niiden rakentamisedellytysten varmistaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella on tärkeää. Erilaisten asunnon 5

7 tarvitsijoiden kysyntään vastaamiseksi ja monipuolisen asuntotuotannon aikaansaamiseksi tarvitaan myös pientalotuotantoa. Erityisryhmien asumiseen tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja ja toteuttamistapoja. Valtioneuvoston asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa on kirjattu toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään kohtuuhintaista asumista sekä kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseen sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, työmarkkinoiden toimivuutta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Toimenpideohjelmassa on esitetty selvitettäviksi asioiksi mm. - mahdollisuuksia alentaa asuntorakentamisen kustannuksia liittyen asuinrakennusten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luopumiseen, autopaikoitukseen ja muihin kustannuksia aiheuttaviin vaatimuksiin, - valtion tukemaa tuotantoa koskevien säännösten sekä nuoriso- ja opiskelija-asuntojen tukemisen kehittämistä sekä - päästöjen vähennyskeinona vertailua kaukolämpölaitosten uusiutuvan energian käytön edistämisen ja asuntokannan energiatehokkuutta parantavien korjausten välillä Vapaarahoitteinen tuotanto Suurin osa (keskimäärin 70 %) Espoon uudisasuntotuotannosta on vapaarahoitteisia omistus- ja vuokra-asuntoja (kuva 2). Vapaarahoitteista tuotantoa tekevät eri rakennusalan toimijat sekä pientalorakentajat. Kaupungin rooli vapaarahoitteisessa tuotannossa rajoittuu kaavoitukseen ja rakentamisedellytysten luomiseen. Kuva 2. Espoon alkanut asuntotuotanto hallintamuodoittain vuosina (sisältää v lyhyen korkotuen eli ns. välimallin asunnot) Valtion tukema tuotanto Valtion tukema asuntotuotanto käsittää kuntien ja muiden julkisyhteisöjen sekä yleishyödyllisiksi nimettyjen toimijoiden rakennuttamia asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja. Lisäksi pientalorakentajilla on mahdollisuus saada korkotukilainaa sosiaalisen tarveharkinnan perusteella. 6

8 MAL aiesopimuksen mukaisesta asuntotuotantotavoitteesta tulee vähintään 20 % olla ensisijaisesti normaaleja valtion korkotukilainalla rahoitettuja vuokra-asuntoja, mikä tarkoittaa Espoossa noin 500 asuntoa vuodessa. Valtion tukeman asuntotuotannon osuus on vaihdellut 2000 luvulla vuosittain paljon (kuva 3). Keskimäärin on rakennettu 490 valtion tukemaa vuokra-asuntoa vuodessa. Normaaleja valtion tukemia vuokra-asuntoja rakennuttavien yleishyödyllisten toimijoiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Parina viime vuonna niitä on aloittanut ainoastaan Espoon Asunnot Oy. Erilaiset säätiöt ja yhdistykset ovat rakennuttaneet erityisryhmille (mukaan lukien nuoret ja opiskelijat) suunnattuja valtion tukemia vuokra-asuntoja. Erityisryhmien asuntoihin on voinut hakea korkotukilainan ohella investointiavustusta, jonka suuruus on % hyväksytyistä kustannuksista. Asunto-ohjelmoinnin tavoitteena on valtion tukeman asuntotuotannon tasainen jakautuminen. Vuokraasuntovaltaisille alueille voidaan kohdentaa vapaarahoitteisten asuntojen ohella asumisoikeusasuntoja. Espoossa on rakennettu 2000 luvulla keskimäärin 190 asumisoikeusasuntoa vuodessa (noin 8 % asuntotuotannosta). Vuoden 2013 alusta lähtien uusille asumisoikeusasunnoille myönnettävien korkotukilainojen määrä on sidottu valtion korkotukilainalla rahoitettavien vuokra-asuntojen aloitusmääriin. Korkotukilainoitusta osoitetaan asumisoikeusasuntoja varten enintään saman verran kuin mitä valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Vuokra-asuntotuotannon määrää tarkastellaan kuntakohtaisesti kolmen vuoden ajanjaksolla osapäätöksen saaneista hankkeista ilman erityisryhmien vuokra-asuntoja. Kuva 3. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon osuus vuosittain 2000-luvulla (ei sisällä v lyhyen korkotuen eli ns. välimallin asuntoja). Kaupungin tavoitteena on aloittaa omana tuotantona keskimäärin 300 asuntoa vuodessa. Asuntojen rakennuttajana toimii Espoon Asunnot Oy. Asunnot ovat valtion korkotuella toteutettavia vuokraasuntoja. Kaupunki ylläpitää suunnitelmaa riittävästä tonttitarjonnasta Espoon Asunnot Oy:lle. Suunnitelma sisältää tonttiaihioita seuraavaksi viisivuotiskaudeksi eteenpäin. Espoon Asunnot Oy on aloittanut 2000 luvulla keskimäärin 250 asuntoa vuodessa (kuva 4). 7

9 Kuva 4. Espoon Asunnot Oy:n aloittamien asuntojen määrä vuosina Asuntorakentamisen painopistealueet Espoota kehitetään viiden aluekeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupungiksi. Kaikista aluekeskuksista muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa. Aluekeskuksissa rakennuskanta on kerrostalovaltaista. Aluekeskusten ympärille muodostetaan tiiviitä pientalovaltaisia alueita. MAL aiesopimuksessa on määritelty ne maankäytön ja asumisen ensisijaiset kohdealueet, joihin sopimusosapuolten toimenpiteet keskittyvät aiesopimuskaudella ja sitä seuraavan viisivuotiskauden aikana vuosina (kuva 5). Espoon kerrostalovaltaiset kohdealueet painottuvat pääosin Länsimetron varrelle, Saunalahteen, Suurpeltoon, Perkkaalle ja Espoon keskukseen. Sen lisäksi pientalovaltaisia aiesopimuksen mukaisia kohdealueita on Kuninkaankolmiossa, Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Sopimuksessa nimettyjen kohdealueiden lisäksi asuntotuotantoa käynnistyy myös mm. Leppävaarassa, Kilossa, Kuurinniityssä, Kurttilassa, Niittykummussa sekä Holmanpuistossa. Aluekeskuksiin tulee sijoittaa sekä valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja että vapaarahoitteisia vuokra- ja omistusasuntoja. Jotta päästään MAL sopimuksen mukaisiin tavoitteisiin, valtion tukemia vuokra-asuntojen osuuden tulee kerrostalovaltaisilla alueilla olla vähintään 25 % uudistuotannosta. Pientalovaltaisilla alueilla valtion tukemien vuokra-asuntojen tuotanto on vähäistä vuokra-asuntojen kysynnän painottuessa keskeisillä paikoilla oleviin pieniin kerrostaloasuntoihin. Valtion tukemaan tuotantoon sopivien tonttien löytyminen aluekeskuksissa on haasteellista korkeiden tonttihintojen ja asuntojen hintaa lisäävien rakenteellisten pysäköintiratkaisujen takia. Espoossa on tekeillä pysäköintistrategia, jonka tavoitteena on uudistaa Espoon pysäköinnin suunnitteluohjeita sekä kirkastaa pysäköintiin liittyvää tavoitetilaa. Pysäköintinormien uudistuksessa on varmistettava, että pienten asuntojen rakentaminen kerrostalovaltaisille alueille on mahdollista eikä asuntojen lukumäärään sidotulla pysäköintinormilla vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. 8

10 Kuva 5. MAL sopimuksessa esitetyt asumisen ensisijaiset kohdealueet Espoossa. 9

11 2.1.5 Tonttituotannon periaatteet Kaupunki vaikuttaa asumisen ja muun kaupunkirakenteen vaatimien tonttien saatavuuteen kaavoituksella. Suurin osa kaavoitettavasta maasta on yksityisessä omistuksessa. Yksityiset henkilöt ja perikunnat omistavat asumiseen kaavoitetusta tonttivarannosta 20 %, asunto- ja kiinteistöyhtiöt 25 %, yritykset 14 % ja muut tahot (valtio, kunnat, säätiö, yhteisö yms.) 17 %. Kaupungin omistuksessa on noin neljäsosa asumisen tonttivarannosta. Kaupunki hankkii maata maankäyttösopimusten yhteydessä sovituilla maanluovutuksilla ja vapaaehtoisin kaupoin. Kaupunki luovuttaa tontteja joko myymällä tai vuokraamalla. Asuntotonttien luovutuksessa ovat etusijalla MAL -sopimuksen mukaisen asuntotuotannon ja Espoon Asuntojen tarpeet. Valtion tukemaa asuntotuotantoa sijoitetaan tonttivarannon asettamin rajoituksin eri kaupunkikeskuksiin. Maankäyttösopimuksilla varmistetaan valtion tukeman asuntotuotannon toteutuminen myös yksityisten maanomistajien maille. Vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon luovutetaan tontteja käyttäen hinta- ja/ tai laatukilpailuja sekä myös sopimusmenettelyllä erityisesti kaavakehitystä vaativissa kohteissa. MAL sopimuksen mukaisella asuntotuotantotavoitteella (2500 asuntoa vuodessa) asumiseen tarkoitettua asemakaavavarantoa on kokonaan rakentamattomilla kaavayksiköillä noin neljän vuoden tarpeisiin. Tämän lisäksi asemakaavavarantoa on lähes tyhjillä (rakentamisaste < 20 %) ja vajaasti rakennetuilla (rakentamisaste %) tonteilla. Pientalovarantoa on runsaasti myös jo huomattavassa määrin rakentuneilla alueilla Pientalorakentaminen Espoon asuntotuotannosta keskimäärin vajaa kolmannes (noin asuntoa/ vuosi) on talotyypiltään pientaloja (rivi-, pari- tai omakotitaloja). Suurin osa pientaloista toteutuu yksityiselle maalle. Kaupunki luovuttaa pientalotontteja sekä valtion tukemien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamiseen että omatoimisille pientalorakentajille. Pientalotuotannosta noin puolet on omatoimisesti toteutettuja omakoti- ja paritaloja. Kaupungin tavoitteena on luovuttaa omatoimiseen pientalorakentamiseen 100 tonttia vuodessa. Tontit luovutetaan julkisella hakumenettelyllä ja hinnoitellaan kohtuullisen käyvän hinnan periaatteella. Vuosivuokra on 4 % pääoma-arvosta. Tarkemmat luovutusehdot ja menettelyn yksityiskohdat päätetään kunkin tonttihaun yhteydessä erikseen. Espoossa on paljon pientalorakentamiseen tarkoitettua asemakaavavarantoa. Osa varannosta sijoittuu alueille, joilla asemakaavan mukainen suurin sallittu kerrosluku on II. Kaksikerroksisten pientalojen (etenkin rivitalojen) kysyntä on yksikerroksisia vähäisempää, minkä takia varannon toteutuminen on ollut paikoin hidasta. Asemakaavasta on haettu myös poikkeamispäätöksiä siten, että yksikerroksisia asuntoja on voitu sijoittaa kahteen päällekkäiseen kerrokseen Ryhmärakennuttaminen Kaupunki edistää uudenlaisia tapoja toteuttaa asuntoja ja luovuttaa tontteja ryhmärakennuttamismallilla toteutettaviin hankkeisiin. Ryhmärakennuttaminen on tapa tuottaa asuntoja siten, että tulevat asukkaat ottavat itse vastuun rakennuttamisesta ja pääsevät siten päättämään suunnittelu- ja rakentamisratkaisuista. Ryhmärakennuttamisessa asukkaat käynnistävät rakennushankkeen joko omatoimisesti tai rakennuttajakonsultti kokoaa rakennuttavan ryhmän, hankkii tontin ja toteuttaa asunnot. Asuntojen rakentamiskustannukset ovat asukkaalle läpinäkyviä asukkaiden itse hoitaessa hankinnat ja kilpailuttaessa urakat. Ryhmärakennuttaminen soveltuu sekä kerros- että pientalojen rakentamiseen. 10

12 2.2 Monipuolinen ja kohtuuhintainen asuntotarjonta Nykyinen asuntokanta Espoossa oli vuoden 2012 lopussa yhteensä asuntoa. Näistä kerrostaloasuntojen osuus oli 57,6 %, rivi- ja ketjutalojen osuus 14,5 % sekä erillisten pientalojen osuus 26,9 %. Yli puolet Espoon asuntokannasta on omistusasuntoja (kuva 6). Vuokra-asuntojen osuus on noin kolmasosa jakautuen valtion tukemiin arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin (20 % koko asuntokannasta) ja vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin (14 % koko asuntokannasta). Asumisoikeusasuntojen osuus on noin 4 %. Espoon Asunnot Oy:n asuntojen osuus asuntokannasta on 12 %. Kuva 6. Espoon asuntokanta hallintamuodoittain (muu tai tuntematon hallintaperuste sisältää ei vakinaisessa käytössä olevia asuntoja sekä erityisryhmän asuntoja). Omistusasuntojen osuus asuntokannasta on Espoossa, Vantaalla ja Oulussa suurempi kuin muissa suurissa kaupungeissa (kuva 7). Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen osuus on suurin Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus on pienin Espoossa ja Vantaalla. 11

13 Kuva 7. Asuntojen hallintamuotojakauma suurimmissa kaupungeissa. Valtion tukemien arava- ja korkotukivuokra-asuntojen määrät ja osuudet vaihtelevat Espoossa paljon pienalueittain (kuva 8). Määrällisesti eniten valtion tukemia vuokra-asuntoja on Suvelassa, Tiistilässä, Otaniemessä, Nuijalassa (Kilossa) sekä Leppävaarassa. Valtion tukemia vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on suurin Otaniemessä, Tiistilässä, Suurpellossa, Kauklahdessa ja Suvelassa. Valtion tukemia vuokra-asuntoja vapautuu kohdekohtaisista rajoituksista vuosina keskimäärin 500 asuntoa/ vuosi ja vuosina keskimäärin 200 asuntoa/ vuosi. Vapautuvia asuntoja on määrällisesti eniten pääsääntöisesti niillä alueilla, joissa myös tuettuja vuokra-asuntoja on eniten eli Suvelassa, Etelä-Leppävaarassa, Nuijalassa (Kilossa), Otaniemessä, Soukanmäessä sekä Matinlahdessa (kuva 9). Suurin osa vapautuvista asunnoista pysyy todennäköisesti jatkossakin vuokraasuntoina, mutta kohdekohtaiset asukasvalintaa ja vuokratasoa koskevat rajoitukset poistuvat. 12

14 13 Kuva 8. Valtion tukemien vuokra-asuntojen osuus pienalueittain vuonna Luvut eivät sisällä vuosina lyhyellä korkotuella eli ns. välimallilla toteutettuja asuntoja.

15 14 Kuva 9. Valtion tukema vuokra-asuntokanta ja vuosina rajoituksista vapautuvat.

16 Espoon asuntokannasta runsas kolmannes on yksiöitä ja kaksioita. Suunnilleen saman verran on neljä huonetta keittiöitä ja sitä suurempia asuntoja (kuva 10). Asuntojen keskipinta-ala on keskimäärin 79 m 2 ja asumisväljyys 36 m 2 henkilöä kohden. Kuva 10. Asuntokanta asunnon huoneluvun mukaan vuoden 2011 lopussa. Espoossa asumisväljyys on kasvanut vuodesta 1992 lähtien runsas 4 m 2 / henkilö. Asumisväljyyden kasvu on ollut samansuuruinen myös muissa suurissa kaupungeissa Helsinkiä ja Oulua lukuun ottamatta (kuva 11). Helsingissä asumisväljyyden kasvu on ollut selvästi pienempi ja Oulussa selvästi suurempi. Kuva 11. Asumisväljyys (m 2 /henkilö) suurimmissa kaupungeissa vuonna 1992 ja

17 2.2.2 Espoon kaupungin asuntokanta ja asukkaat Espoon Asunnoilla oli vuoden 2012 lopussa yhteensä noin asuntoa. Näistä asuntoa oli kohdekohtaisten rajoitusten alaisia ja 352 asuntoa rajoituksista vapautuneita. Lisäksi asuntoosakeyhtiöissä oli yhteensä 231 erillisasuntoa, joista 22 asuntoon kohdistui rajoitukset. Vapaarahoitteisia asuntoja oli 295. Espoon Asuntojen kiinteistöt on esitetty kartalla kuvassa 12. Espoon Asuntojen ohella kaupungilla on suorassa omistuksessa pienkiinteistöjä, opettaja-asuntoja ja koulujen yhteydessä olevia asuntoja, laitosasuntoja, erityisryhmien asuntoja sekä yksittäisasuntoja yhteensä noin 400 asuntoa. Lisäksi kaupunki on välivuokrannut noin 350 Y-säätiön asuntoa. Espoon Asuntojen asunnoissa asuu yhteensä vajaa henkilöä. Noin joka viidennessä asunnoissa asuu muunkielinen. Vastaavasti asukkaista 26 % on muunkielisiä. Kiinteistöittäin muunkielisten osuus asukkaista vaihtelee välillä 0-58 %. Pienalueittain tarkasteltuna muunkielisiä on eniten Matinkylän alueella noin 32 % ja vähiten Pohjois-Espoon ja Kauklahden alueilla noin 15 % asukkaista. Suurimman kieliryhmän muodostavat somalinkieliset. Heitä on vajaa viidennes Espoon Asuntojen asukkaista. Venäjän- ja vironkielisiä on molempia noin 15 % asukkaista. Espoon Asuntojen asuntoa hakevien määrä on ollut viime vuosina hakijaa. Hakijoista lähes 60 % on yhden henkilön talouksia. Kahden henkilön talouksia on noin 20 % ja kolmen henkilön talouksia noin 10 %. Asuntoa hakevista asunnon saa vuosittain noin kolmasosa. (kuva 13) Kuva 13. Espoon Asuntojen asunnonhakijat hakijatalouden koon mukaan sekä asunnon saaneet huoneistotyypin mukaan marraskuussa

18 Kuva 12. Espoon Asuntojen kiinteistöt vuonna 2013 (ei sisällä asunto-osakeyhtiöissä olevia erillisasuntoja). 17

19 2.2.3 Väestön kasvu, ikäjakauma ja asuntokuntarakenne Espoossa oli ennakkotiedon mukaan syyskuun lopussa 2013 yhteensä asukasta. Väestö on kasvanut 1990 luvulta keskimäärin noin 3500 asukasta vuodessa (kuva 14). Väestön kasvu on perustunut syntyvyyden enemmyyteen. Viime vuosina myös siirtolaisuuden merkitys väestön kasvussa on korostunut, minkä vuoksi muunkielisten osuus väestöstä on noussut nopeasti. Espoon väestön kasvun ennustetaan jatkuvan edelleen. Vuonna 2030 Espoossa arvioidaan olevan asukasta, josta viidesosa (yli ) on muunkielisiä. Maahanmuuttajaväestön asumisen keskittymistä seurataan väestötietojen perusteella. Seurannassa on todettu maahanmuuttajien asuvan alueilla, jonka asukkaista vähintään viidesosa on maahanmuuttajia. Kuva 14. Espoon väestömuutos osatekijöittäin vuosina Espooseen muuttavat ovat keskimäärin nuorempia kuin Espoosta poismuuttavat. Muuttovoitto keskittyy vuotiaisiin kun taas muuttotappiota tulee 50 vuotta täyttäneistä. Siitä huolimatta Espoon yli 75 - vuotiaiden määrä kasvaa tällä vuosikymmenellä keskimäärin noin 600 henkilöllä ja seuraavalla vuosikymmenellä ( ) noin 1100 henkilöllä vuosittain (kuva 15). 18

20 Kuva 15. Väestön ikäjakauman kehitys ja ennuste Espoossa oli vuoden 2012 lopussa asuntokuntaa. Asuntokuntien määrä on kasvanut 56 % vuodesta 1992 ja 20 % vuodesta Runsas kolmasosassa asuntokunnista on yhden henkilön ja vajaa kolmannes kahden henkilön asuntokuntia (kuva 16). Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien osuus on koko ajan kasvanut, mikä näkyy myös pienien asuntojen kasvaneessa kysynnässä. Kolmen henkilön ja sitä suurempia asuntokuntia on kolmasosa (32,4 %), kun niiden osuus vielä vuonna 1992 oli 40,7 %. 19

21 Kuva 16. Asuntokunnan koko 1992, 2002 ja Yhden henkilön asuntokuntien määrä on kaksinkertaistunut kahdenkymmenen vuoden aikana Asumiskustannukset Suomen Kiinteistöliitto laati syksyllä 2011 selvityksen, jossa verrattiin ns. indeksitalon kustannuksia 39 kaupungissa. Indeksitalolla tarkoitetaan normaalia 30 vuotiasta, kuutiometriä ja 40 asuntoa sisältävää kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla sijaitsevaa asuinkerrostaloa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Kiinteistöliiton selvityksen mukaan kiinteistöverot ja kunnallisten maksut olivat Espoossa koko maan kaupungeista kahdeksanneksi alhaisimmat ja pääkaupunkiseudun kunnista alhaisimmat (kuva 17). Kiinteistöverot ja kunnalliset maksut olivat Espoossa keskimäärin 2,066 /m 2 /kk, kun ne koko maassa olivat keskimäärin 2,212 /m 2 /kk. 20

22 Kuva 17. Kiinteistöverojen ja kunnallisten maksujen suuruus ns. indeksitalossa kymmenessä suurimmassa kaupungissa. Asuntojen hinnat ovat Espoossa selvästi muuta maata korkeammat. Kerrostaloasuntojen toteutuneet keskineliöhinnat olivat vuonna 2012 matalammat kuin Helsingissä, mutta rivi- ja pientalojen hinnat olivat yhtä korkeita (kuva 18). Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat Espoossa vuoden 2012 aikana 3,9 prosenttia ja pientaloasuntojen hinnat 1,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kuva 18. Asuntojen keskimääräiset neliöhinnat suurimmissa kaupungeissa vuonna

23 Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat ovat korkeimmat Suur-Tapiolan alueella, Etelä- Leppävaarassa, Suurpellossa ja Saunalahdessa (kuva 19). Näillä alueilla asunnot ovat pääosin 2000 luvulla rakennettuja tai peruskorjattuja. Neliöhinnat ovat alimmat ja 70 luvuilla rakennetuilla kerrostaloalueilla kuten Viherlaaksossa, Karakalliossa, Iivisniemessä, Soukassa ja Kauklahdessa. Kuva 19. Vanhojen kerrostaloasuntojen keskimääräiset neliöhinnat postinumeroalueittain vuonna 2012 (selitteessä suluissa olevat numerot kertovat kuhunkin luokkaan kuuluvien postinumeroiden määrän). 22

ASUNTO-OHJELMA 2014-2016

ASUNTO-OHJELMA 2014-2016 ASUNTO-OHJELMA 2014-2016 Sisällysluettelo... 0 Sisällysluettelo... 1 JOHDANTO... 2 1. Tavoitteet ja toimenpiteet... 3 1.1 Tavoitteet... 3 1.2 Toimenpiteet... 3 1.3 Toimeenpano ja seuranta... 4 2. Nykytilan

Lisätiedot

Asunto-ohjelma 2014-2016. Kaupunginvaltuusto 9.6.2014

Asunto-ohjelma 2014-2016. Kaupunginvaltuusto 9.6.2014 Asunto-ohjelma 2014-2016 Kaupunginvaltuusto 9.6.2014 Espoon pienalueet 2 Asunto-ohjelma 2014-2016 Sisältö Johdanto 4 1. Tavoitteet ja toimenpiteet 5 1.1 Tavoitteet 5 1.2 Toimenpiteet 5 1.3 Toimeenpano

Lisätiedot

1. Asuntotuotanto. 1.1 Asuntotuotannon määrä

1. Asuntotuotanto. 1.1 Asuntotuotannon määrä ASUNTO-OHJELMA Sisällysluettelo... 0 Sisällysluettelo... 1 JOHDANTO... 2 1. Asuntotuotanto... 3 1.1 Asuntotuotannon määrä... 3 1.2 Vapaarahoitteinen tuotanto... 4 1.3 Valtion tukema tuotanto... 4 1.4 Asuntorakentamisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Asunto-ohjelman toimenpiteiden toteutumisen seuranta. Anne Savolainen 30.11.2015 Tila- ja asuntojaosto

Asunto-ohjelman toimenpiteiden toteutumisen seuranta. Anne Savolainen 30.11.2015 Tila- ja asuntojaosto Asunto-ohjelman toimenpiteiden toteutumisen seuranta Anne Savolainen 30.11.2015 Tila- ja asuntojaosto Asuntotuotanto 1. Espoo toteuttaa valtion kanssa solmitun asuntotuotantoa koskevan MAL aiesopimuksen

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 11.11.2013 Sivu 1 / 1 757/02.05.03/2013 78 Vuoden 2014 erityisryhmähankkeiden avustusten sekä niihin liittyvien korkotukilainahakemusten käsittely sekä yhden asumisoikeustalohankkeen puoltaminen Valmistelijat

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1 01.06.2015 Sivu 1 / 1 900/10.00.02/2014 46 5.5.2014 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura

Lisätiedot

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Mistä asunnot maahanmuuttajille? Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta

Lisätiedot

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot?

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Tatu Rauhamäki, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Varmasti kärjistyy! Mutta kuinka paljon? Tarvitaan lisätietoa:

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Valmistuneet asunnot v. 2012¹, lkm

Valmistuneet asunnot v. 2012¹, lkm 1 Luonnos ASUNTOREFORMIYHDISTYS RY. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Yleistä Vuonna 2012 valmistunut asuntotuotanto oli edellisen vuoden tapaan korkealla tasolla. Korkeaan määrään vaikutti vielä vuosina

Lisätiedot

Kaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta

Kaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta 1 ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN Valtaosa uusista asuntotonteista on kaupungin maalla Helsingin kaupunki omistaa noin 63 % maapinta-alastaan, joten valtaosa tulevasta asuntorakentamisesta sijoittuu kaupungin

Lisätiedot

ESPOO ALUEITTAIN 2011

ESPOO ALUEITTAIN 2011 ESPOO ALUEITTAIN 2011 Tietoisku 4/2012 Suurin osa espoolaisista asuu kaupungin eteläpuolella. Ikärakenteeltaan väestö on erittäin nuorta. Alueittain ikääntyneiden osuus vaihtelee 19 %:n asti. Vieraskieliset

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Kokoomuksen valtuustoryhmän kannanottoja Espoon Asunto ohjelmaan (versio 14.10.2013)

Kokoomuksen valtuustoryhmän kannanottoja Espoon Asunto ohjelmaan (versio 14.10.2013) Kokoomuksen valtuustoryhmän kannanottoja Espoon Asunto ohjelmaan (versio 14.10.2013) Tekstimuutoksia/ korjauksia: kohta 1.2: poistetaan "Hintaan tai vuokraan ei voida vaikuttaa..." kohta 1.6: korjataan

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Selvitys 3/2014. ARA-tuotanto

Selvitys 3/2014. ARA-tuotanto ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola puh. 029 525 0855 Selvitys 3/2014 ARA-tuotanto 2013 14.3.2014 Selvitys ARA-tuotannosta sisältää keskeiset tilastotiedot vuoden 2013 ARA-tuotannon aloituksista, rakennuskustannuksista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126. 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 03.12.2012 Sivu 1 / 1 4730/02.07.00/2012 126 Espoon keskuksessa sijaitsevan asuntotontin vuokraaminen Rakennustoimisto Pohjola Oy:lle, korttelin 40383 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Tiitinen Anu,

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 13.04.2015 Sivu 1 / 1 5322/10.00.02/2014 33 Kolmen kerrostalotontin vuokraus ja kahden kerrostalotontin varaus Espoon keskuksesta sekä yhden kerrostalotontin varaus Saunalahdesta (Suviniityn ja Saunalahden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. 56 Asuntotontin myynti TA-Asumisoikeus Oy:lle Kauklahdesta, korttelin 44058 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. 56 Asuntotontin myynti TA-Asumisoikeus Oy:lle Kauklahdesta, korttelin 44058 tontti 1 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2561/02.07.00/2015 56 Asuntotontin myynti TA-Asumisoikeus Oy:lle Kauklahdesta, korttelin 44058 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat nousussa Diat 4-7 Vanhojen asuntojen* hinnat nousivat Tampereella vuonna 2012 1,9 prosenttia. Asuntojen hinnat

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA ASUMISEN STRATEGIA JA KUNNAT - OHJELMA Kuntamarkkinat 14.09.2011 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki Ari Juhanila Lahden kaupunki Tekninen

Lisätiedot

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa AALTO YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 1 (8) TALOUDEN JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 1 Tässä esityksessä Asuntopolitiikan tavoitteista ja keinoista Eri alueita

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat laskeneet Asuntojen hinnat Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman asuntojen hintojen notkahduksen jälkeen ne ovat suhteellisen nopeasti palanneet

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön muuttamisesta

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön muuttamisesta LAUSUNTO 1 (6) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausuntopyyntö 15.2.2016 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla 1/6 Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla Yleistä Kaupungin maapolitiikalla ymmärretään kaupungin maanhankintaan ja - luovutukseen, yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 14.12.2010 Johtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Jarmo Linden 14.12.2010 Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt)

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 5579-2014 (641) Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022

JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022 1 JÄRVENPÄÄN ASUNTOTUOTANTO- OHJELMA 2013-2017 JA TONTINLUOVUTUSOHJELMA 2013-2022 SISÄLTÖ 1. Ohjelmoinnin tausta, tarkoitus sekä lähtökohdat Tausta ja lähtökohdat Helsingin seudun näkymät Järvenpään asuntomarkkinatilanne

Lisätiedot

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot