NELJÄN MAAHANMUUTTAJAMIEHEN KOKEMUKSIA ASUNNOTTOMUUDESTA KESKI-ESPOOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NELJÄN MAAHANMUUTTAJAMIEHEN KOKEMUKSIA ASUNNOTTOMUUDESTA KESKI-ESPOOSSA"

Transkriptio

1 NELJÄN MAAHANMUUTTAJAMIEHEN KOKEMUKSIA ASUNNOTTOMUUDESTA KESKI-ESPOOSSA Nowzar Nazari Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Nowzar Nazari. Neljän maahanmuuttajamiehen kokemuksia asunnottomuudesta Keski-Espoossa. Helsinki, kevät 2009, 55 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata muutaman Keski-Espoon asunnottoman maahanmuuttajan arkea ja syitä, jotka ovat aiheuttaneet asunnottomuuden. Tarkoituksena on myös selvittää, millaisia selviytymiskeinoja, voimavaroja ja resursseja miehillä on ollut käytössään. Opinnäytetyötä varten haastateltiin neljää keskiespoolaista asunnotonta maahanmuuttajamiestä. Haastateltaviksi valittiin sosiaaliviraston asiakkaita, jotka asuivat tilapäismajoituksissa, tuttavien, ystävien tai sukulaisten luona. Tutkimusmetodi on kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Haastattelut tehtiin heinä lokakuussa Asunnottomuutta oli useimmiten kestänyt muutaman vuoden. Miehet olivat menettäneet asuntonsa monista erilaisista syistä. Häädön saamisen syinä olivat mm. vuokravelat ja avio- tai avoero. Haastatellut korostivat, että toisin kuin muiden asunnottomien kohdalla, heidän asunnottomuutensa ei johtunut päihde- ja mielenterveysongelmista. Haastateltujen asunnottomuuteen liittyi myös paljon oheishaittoja, kuten esim. syrjintää ja arkipäivän rasismia sekä nimittelyä. He olivat kokeneet myös suuria pettymyksiä viranomaisten toimien kohdalla. Haastateltujen kokemukset asunnottomuudestaan olivatkin hyvin raskaita, eivätkä he ole kokeneet itseään Suomessa tervetulleiksi. Haastatellut saivat voimaa kuntosalilla käynnistä ja oman uskonnon- ja kulttuurin yhteisöllisyyden ylläpitämisestä. Nämä vastapainona olivat auttaneet kestämään syrjintää ja yleisiä ankeita olosuhteita. Suurin osa haastatelluista oli työttömiä, joten omillaan toimeen tuleminen oli mahdotonta. Työn saanti oli vaikeutunut entistä enemmän asunnottomuuden takia, ja aktiivinen asunnon ja työn etsiminen eivät olleet tuottaneet tulosta. Heidän ainoa toivonsa asunnottomuudesta pääsemiseksi on kohdistunut sosiaalitoimen virkailijoihin, mutta tuokin toivo ja odotus vuosien varrella on kääntynyt suureksi pettymykseksi. Sosiaalitoimiston asiakkuus ja sitä myötä toimeentulotuella eläminen on tehnyt asunnon saamisen mahdottomaksi. Avuttomuus ja toivottomuus kuulsivat selvästi haastateltujen puheista. Heidän asunnon hakuunsa vaikuttavat selvän kielteisesti heikko toimeentulotaso, luottohäiriöt ja myös yksityisten vuokranantajien korkeat vuokrat ja vuokravakuudet, sekä henkinen lamaannus, joka estää toimimasta normaalisti asioiden hoidossa. Asunnottomuus ja työttömyys olivat suurimmat tekijät ja vaikuttajat heidän syrjäytymiseensä. He eivät voineet suunnitella tulevaisuuttaan kovin pitkälle, vaikka heillä onkin pysyvä oleskelulupa Suomessa. Heillä oli ainoana toiveena saada työtä ja sitä myötä myös asunto. Asiasanat: asunnottomuus, maahanmuuttajien asunnottomuus, kouluttamattomuus, maahanmuuttajat.

3 ABSTRACT Nowzar Nazari. The experiences of four immigrants on homelessness in Keski- Espoo. 55 p., 3 appendices, Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences, Degree Program in Social Services, Degree: Bachelor of Social Services. The aim of this study was to research the experiences of the homeless immigrants living in Keski-Espoo. During the study, four homeless immigrant men from Keski-Espoo were interviewed. The target group was composed of different interviewees, some of whom were accommodated in temporary shelters and some were living with relatives, friends and acquaintances and who were already the customers of the social office. My purpose of this study was to find out how these homeless immigrants coped and what resources they had at their disposal. A qualitative research method was used in the study. Interviews were done between July and October The homelessness had mostly lasted a few years. These men had lost their homes due to eviction. The reasons behind the eviction were unpaid rents and divorce. The interviewees emphasized that they did not suffer from any addiction or mental problems, a reason due to which other people lose their homes. According to these interviewees, other peripheral hindrances such as lack of education as well as discrimination appeared to be related to homelessness. They had also experienced huge disappointments in the actions of the involved officials. The interviewees seemed to have painful experiences regarding their homelessness and did not feel welcomed in Finland. They tried to resist the discrimination and the hard situations by going to gyms and maintaining their own religious and cultural communities. Most of the interviewees were unemployed which made it impossible for them to cope on their own. Their homelessness had made it even harder to find a job, despite their active search for housing and jobs. Their only hope to acquire a home was through the officials in the social services, but that same hope and expectation had turned into a disappointment year after year. It seemed impossible to find housing by being a customer of the social office and living on income support. Helplessness and hopelessness were clear from the way these men were talking. Their housing application was negatively affected by their low income, problems with their credit data, the high rents and rent deposits imposed by the private landlords as well as their mental stagnancy preventing them from handling their own problems. Homelessness and unemployment were the major factors influencing their exclusion. The interviewees could not make long plans for their future though they had permanent residence in Finland. Their only hope was to find a job and following that obtain accommodation. Keywords: homelessness, immigrants homelessness, lack of education, immigrants

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO ASUNNOTTOMUUS Asunnottomuuden määrittely Asunnottomuus ja kodittomuus Asunnottomuus Espoossa MAAHANMUUTTAJAT Maahanmuuttajat Suomessa Espoo ja maahanmuuttajat Espoossa Maahanmuuttajille tarkoitetut palvelut Espoossa Maahanmuuttajien muuton jälkeiset ongelmat MAAHANMUUTTAJIEN ASUNNOTTOMUUS SUOMESSA Maahanmuuttajien asunnottomuustilanne Maahanmuuttajien asunnottomuus Espoossa ASUNNOTTOMUUS AJANKOHTAISENA HAASTEENA Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen yhteistyöllä Asunnottomuuden vähentämisen toimenpiteet Asunnottomuuden ennaltaehkäisy Asunnottomuuden muut hankkeet ja seuranta KOULUTUKSEN MERKITYS SOPEUTUMISESSA Koulutus sopeutumisen edistäjänä Erilaiset oppijat, erilaiset haasteet Kaikille mahdollisuus opiskeluun Syrjäytymiskierteeseen Koulupolku turvattava TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimusmenetelmän kuvaus Teemahaastattelun käyttö Aineiston analyysimenetelmä...36

5 7.4 Tutkimusaineiston keruun eettisyys TUTKIMUSTULOKSET Tutkimustulosten analyysi Ulkomaalaisuuteen liittyvät stereotypiat esteenä Asunnottomuus ulkopuolisuuden aiheuttajana Asunnottomuus kielitaidottomuuden syynä POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Asunnottomuus painajaisena Kulttuurin merkitys kotouttamissuunnitelmassa Maahanmuuttajat psykososiaalisen tuen tarpeessa...47 LÄHTEET...50 LIITE 1: Espoon hankkeeseen sisältyvät projektit LIITE 2: Lisähankkeet LIITE 3: Teemahaastattelun kysymykset

6 1 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tarkastella neljän maahanmuuttajamiehen kokemuksia asunnottomuudesta Keski-Espoossa sekä kuvata näiden asunnottomien maahanmuuttajien arkea ja syitä, jotka aiheuttivat asunnottomuuden. Opinnäytetyöni kohteena ovat Espoon keskuksessa ja Suvelassa olevat maahanmuuttajat, joissa on enemmän pitkäaikaisasunnottomia. Toteutin työni neljän asunnottoman maahanmuuttajamiehen teemahaastatteluin, joista kolme on kotoisin Afrikasta ja yksi Lähi-idästä. Heidän Suomeen tulonsa syyt vaihtelivat. Työni tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Tehdessäni määräaikaistyötä ja harjoittelua vuodesta Espoon kaupungin aikuissosiaalityössä toimeentulotuen asiakkaiden, erityisesti maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa, päätin tarkastella maahanmuuttajataustaisten asunnottomuutta opinnäytetyön muodossa. Maahanmuuttajataustaiset asioivat usein toimeentulotukeen liittyvien epäselvyyksien, vuokrarästien ja sitä myötä asunnottomaksi joutumisen takia. Keskivertoinen käynti asiakasneuvonnassa päivittäin oli asiakastapausta. Asiakkaista on noin 30 % maahanmuuttajataustaisia. Tarkastelin maahanmuuttajien asunnottomuutta ja siihen liittyviä epäinhimillisiä vaikutuksia asunnottomien maahanmuuttajien elinolosuhteisiin, ja myös sitä miten asunnottomuus on vaikuttanut yksilöön sekä lapsiperheiden hyvinvointiin. Nämä miehet kokivat asunnottomuutensa vuoksi yksinäisyyttä, häpeäntunnetta, eriarvoisuutta, turhautuneisuutta, masentuneisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta. He kokivat itsensä myös yhteiskunnassa syrjäytyneiksi, ulkopuolisiksi, avuttomiksi ja toivottomiksi, sekä kohtasivat arkipäivän rasismia ja nimittelyä eläessään asunnottomina. Heidän mukaan asunnottomuus on aiheuttanut passiivisuutta ja regressiota. He kokivat epäluottamusta yhteiskunnan edustajiin eli releventteihin viranomaisiin.

7 7 Olen tutustunut valtion ja Espoon kaupungin valtakunnalliseen asunnottomuuden poistamisohjelmaan, jonka tavoitteena on poistaa asunnottomuus vuoteen 2015 mennessä. Olen tarkastellut myös asunnottomuuden perussyitä maahanmuuttajien keskuudessa selvittämällä, minkälainen pohja maahanmuuttajalle annetaan tässä maassa esimerkiksi koulutuksen muodossa. Jos pohjakoulutus on heikko, se ei anna riittäviä valmiuksia elämänhallintaan vieraassa maassa ja vieraassa kulttuurissa, vieraalla kielellä. Tässä työssä maahanmuuttajien kotouttamissuunnitelman toteutumatta jääminen on huono asia yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta. Hyvin valvottu tehokas kotouttamissuunnitelma ja osallistava työote on suotava, sitä pidetään hyvänä tulevaisuuden kannalta. Olen tutustunut myös viranomaisten tapaan lähestyä maahanmuuttajien asunnottomuutta. Pohdin myös, onko siltä taholta annettu riittävää informaatiota sekä tukea näissä ongelmatilanteissa. Viranomaisten lähestymistavalla tarkoitan asunnottomuuden lisääntymisen ja asunnottomiksi joutumisen ennaltaehkäisemistä, toisin sanoen auttamista asunnon hakemisessa ja löytämisessä ja sitä, kuinka maahanmuuttajia on informoitu eriasteisissa instansseissa. Maahanmuuttajien asunnottomuuden syyt saattavat poiketa suomalaisväestön asunnottomuussyistä, koska maahanmuuttajille ei ole tehty erikseen mitään omaa ohjelmaa, jossa pohdittaisiin heidän asunnottomuutensa poistamiskeinoja. Espoon kaupungin ohjelmassa ei ole edes mainittu erikseen maahanmuuttajia. Tämä antoi kuvan, että heidät on jätetty ohjelman ulkopuolelle kokonaan.

8 8 2 ASUNNOTTOMUUS 2.1 Asunnottomuuden määrittely Asunnottomuus on yhteiskuntapoliittinen ongelma, johon on puututtu järjestelmällisesti Suomessa lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Suomessa asunnottomien määrää seurataan ja tämän seurannan koordinoi tänä päivänä Valtion asuntorahasto. Sosiaalitoimen viranomaistehtäviin kuuluu huolehtia ihmisistä, jotka eivät itse kykene järjestämään asumistaan. Suomessa kuntien on puututtava oman kuntansa asunnottomuustilanteeseen. (Hassi-Nuorluoto 2000, 154.) Suomessa asunnottomiksi määritellään valtion asuntorahaston asuntomarkkinaselvityksen mukaan erilaisia ryhmiä. Sen mukaan asunnottomiksi luetaan ulkona ja tilapäissuojissa, yömajoissa tai vastaavissa majailevat sekä asunnon puutteen vuoksi hoito- ja huoltokodeissa olevat henkilöt. Asunnottomiksi katsotaan myös henkilöt, jotka ovat erilaisissa laitoksissa asunnon puuttumisen takia tai majailevat tuttavien ja sukulaisten luona. (Korhonen 2002, 24.) Asunnottomiksi määritellään myös ne, jotka vankilasta vapautuvat henkilöt, joilla ei ole asuntoa tiedossa ja joille ei myöskään ole varattu asuntolapaikkaa Kriminaalihuoltoyhdistyksen tai muun vastaavan yhdistyksen toimesta. Asunnottomiksi luetaan myös perheet, jotka yhteisen asunnon puutteessa asuvat erillään tai tilapäismajoituksessa. Asunnottomiin perheisiin luetaan myös ensikodissa asuvat äidit, joilla ei ole asuntoa, ja avoparit, joille on syntymässä lapsi ja joilla ei ole yhteistä asuntoa tiedossa. (Kärkkäinen 1998, ) Sosiaalitoimen viranomaisten tehtäviin kuuluu pyrkiä järjestämään asunnottomille asiakkailleen asunnot tai tilapäismajoitukset mahdollisuuksien mukaan silloin, kun he jäävät asunnottomaksi esim. avioeron seurauksena tai muissa kriisitilanteissa. Sosiaalitoimen virkailijoilla ei ole niin suurta vaikutusvaltaa asunnon saamisen kannalta, mutta yhteiskunnan edustajina he ovat eettisesti sitoutuneita auttamaan asiakkaitaan hätätapauksissa. Sosiaalitoimen työntekijät auttavat asunnottomia asiakkaitaan löytämään asuntoja kirjoittamalla asunto-

9 9 puoltoja ja myöntämällä vuokravakuuksia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja varten, mikäli se on mahdollista. Sitä myötä heidän tavoitteenaan on ennaltaehkäistä kansalaisten asunnottomiksi joutumista selvittämällä asiakkaittensa asumiseen liittyviä epäselviä tapauksia vuokra-antajien kanssa (kuten vuokrarästit). Sosiaalihuoltolain (23 ; Hassi-Nuorluoto 2000, 155) mukaan sosiaalitoimi tarjoaa asiakkailleen tarvittaessa asumispalveluja, mutta se ei toimi asunnonvälittäjänä. Asumispalveluja määrittelee sosiaalihuoltolaki. Sosiaalihuoltolaki ei kuitenkaan anna tuntomerkkejä asumispalvelujen käyttäjistä. Kyseisen lain mukaan asumispalveluja annetaan henkilöille, jotka tarvitsevat erityisestä syystä apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Kaikki yksilöt ja heidän elämäntarinansa ovat erilaisia, mutta muutamat perusasiat näyttävät olevan keskeisiä syrjäytymisen ehkäisemisessä ja asunnottomuuden poistamisessa. Sininauhaliiton sisäisessä kyselyssä asuntoa pidettiin tärkeimpänä toivoa tuottavana asiana. Asunnon puute lisää toivottomuutta ja edesauttaa vahvasti syrjäytymistä. Jos ihmiseltä puuttuu asunto, hänen auttamisensa on huomattavasti vaikeampaa. Asumisen yhteydessä on oltava saatavilla myös muita palveluja, jotta ongelmien ilmetessä asiakas ei joudu takaisin kadulle. (Lund 2006, ) Asunnottomuuden määrittely ei ole yksiselitteistä, koska se vaihtelee maasta ja ajasta riippuen. Suomalaisessa asunnottomuuskeskustelussa on usein käytetty asunnottomuuskäsitettä kuin kodittomuuskäsitettä. Asunnottomuutta määriteltäessä on usein otettu lähtökohdaksi se, paikka jossa asunnoton oleilee. Asunnottomuutta määritellään Suomessa erityisryhmätarkastelun ja niiden asumismuotojen luettelemisen mukaisesti. Termi asunnoton viittaa konkreettiseen oman tilan puutteeseen, johon vastataan asuntopoliittisin toimin. (Granfelt 1998, 46.) On vaikeaa kuvitella syrjäytyneempää ihmisryhmää yhteiskunnan marginaalissa kuin pitkäaikaisasunnottomat. Asunnottomuus nähdään lähinnä asuntopoliittisena kysymyksenä, joka olisi ratkaistavissa rakentamalla lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja tietenkin tarjoamalla niitä asunnottomille. Asunnottomuus keskittyy suurempiin kaupunkeihin ja asunnottomista on yli puolet pääkaupunkiseudulla. Asunnottomuus on Valtion asuntorahaston tilastojen mukaan vähen-

10 10 tynyt viime vuosina sekä pääkaupunkiseudulla että koko maassa. Nyt asunnottomuuden minimoiminen on pysähtynyt, joillakin paikkakunnilla, kuten Espoossa (+50) ja Vantaalla (+26), asunnottomien määrä on lisääntynyt. (Sunikka, Seppälä & Granfelt 2007, 7, 10.) On todettu, että asunnottomuutta ei ratkaista pelkästään vuokra-asuntoja lisäämällä, on panostettava myös asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ja syihin, jotka johtavat asunnottomuuteen. Hallituksen asuntopoliittisen strategian mukaan asunnottomille on vuokra-asuntojen sekä tukiasuntojen lisäksi järjestettävä muita avohuollon tukipalveluja. Ympäristöministeriön selvityksessä on käynyt ilmi, että palvelut usein lakkaavat kun asunnoton siirtyy tuetusta asumisesta itsenäiseen. Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelman mukaisesti asunnottomuutta on pyritty vähentämään muun muassa toimeenpanemalla Valtion sekä pääkaupunkiseudun kuntien välinen asunnottomuuden vähentämisen toimenpideohjelma (Ympäristöministeriö). Ohjelman tavoitteena on hankkia ja rakentaa normaaleja vuokra-asuntoja ja sosiaalihuollon tuki- ja palveluasuntoja sekä yksinasuville että perheellisille asunnottomille ja turvata asumisen edellyttämät tukipalvelut. (Pitkänen & Kaakinen 2004, 15.) Asunnottomuus käsitteenä ja ilmiönä on vaikeaa edes tunnistaa joissain maissa. Keskustellessani puhelimitse erään entisessä kotimaassani asuvan ihmisen kanssa asunnottomuudesta sain käsityksen, miten asunnottomuutta siellä määritellään. Palattuaan kotimaahansa pakolaisleiriltä Irakista, tällä henkilöllä ei ollut kattoa perheensä pään päälle. Hän sai järjestettyä teltan, mutta se ei ollut riittävän suuri perheelle eikä voinut kestää ja estää kuivaa ja kylmää maan talvea. Ajan kuluessa hänen onnistui tehdä perheelleen slummialueelle hökkeli, jossa he voivat viettää normaalielämää toistaiseksi. Heitä ei pidetä asunnottomina. Siellä asuvien itsenäistyvien nuortenkaan asunnottomuutta ei määritellä samoin kuin täällä. Viranomaiset eivät välitä mitä asunnottomalle tapahtuu. (Puhelinkeskustelu ) Korhosen (2002, 24) mukaan asunnottomuuden määrittely vaihtelee eri maissa paljon. Useissa maissa ei edes kiinnitetä paljon huomiota asunnottomuuteen, näin ollen siitä pidetään yleisenä ilmiönä, johon ei haluta puuttuakaan. Näissä

11 11 maissa viranomaiset eivät välttämättä edes tunnusta ongelman olemassaoloa. Asunnottomat ovat usein vaikeasti syrjäytyneitä ja köyhyyden ohella myös päihde- ja mielenterveysongelmaisia. Asunnottomuus ei ole vain asuntoongelma, se on myös sosiaalinen ongelma. Osalla asunnottomista on laitostausta, ja he ovat päihteiden väärin käyttäjät ja monella on myös huono fyysinen ja psyykkinen terveys. (Juntto 2002, ) Asunnottomuus on yhteiskunnallisesti moniselitteinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi ei ole yksiselitteisiä keinoja. Asunnottomuus voi olla seurausta henkilön päihdeongelmista, työttömyydestä, taloudellisista vaikeuksista ja vankilaan joutumisesta tai muiden ongelmien syistä, joiden seurauksista asunto menee alta. Vakinaisen asunnon puute tekee vaikeaksi säännöllisen töissä käymisen ja on vaikeaa ansaita elantonsa. Asunnottomuuden yksi syy on myös se, että pääkaupunkiseudulla ei ole riittävästi tarjolla asuntohakijoiden tarpeita ja vuokranmaksukykyä vastaavia asuntoja. (Salovaara-Karstu & Muttilainen 2004, 9.) Suomessa asunnottomuuden ongelma keskittyy isoihin kaupunkeihin ja aivan erityisesti pääkaupunkiseudulle. Asunnottomia on maassa tällä hetkellä noin 8000 tilastojen mukaan. Heistä pääkaupunkiseudulla on arviolta noin 5700 ja muissa kasvukeskuksissa yli 2000 henkilöä. Pääkaupunkiseudun asunnottomista suurin osa on Helsingissä. Tutkimusten mukaan omistusasumisen kasvattamisen ansiosta, vuokra-asuntoja vapautuu paremmin markkinoille. (Kallio, Isotalo & Ristimäki 2007.) Asunnottomuuden taustalla olevia syitä Helsingissä ovat asuntopulan ja halpojen vuokra-asuntojen puutteen lisäksi myös monet yksilölliset ja yhteisölliset ongelmat kuten köyhyys, syrjäytyminen ja työttömyys (Korhonen 2002, 5). 2.2 Asunnottomuus ja kodittomuus Kärkkäisen (1998, 6, 10) mukaan Suomessa sanaa asunnoton on käytetty vasta 1970-luvun loppupuolelta lähtien. Asunnottomuutta koskevissa tutkimuksissa on Suomessa käytetty ilmausta asunnoton eikä nimitystä koditon.

12 12 Ilkka Taipale (1982) on tarkastellut asunto, koti, asunnoton ja koditon -käsiteitä. Hänen mukaansa asunto on fyysinen esine, joka voidaan rakentaa, omistaa, vuokrata tai kalustaa. Koti sen sijaan perustetaan tai luodaan. Asunnolla tarkoitetaan paikkaa, jossa ihminen asuu, kun taas kodilla tarkoitetaan asunnon lisäksi asumisen sisältöä, elämänpiiriä ja ihmissuhteita. Asunnolla on hinta, mutta kodilla henki. Koditon tarkoittaa asunnotonta, joka on vailla tiettyä elämänpiiriä olevaa irrallista, juuretonta ihmistä. Asunnoista voi olla pula, mutta koteihin kohdistuu ikävä. (Taipale 1982, ) Taipaleen mukaan eri ilmauksien käyttäminen johtaa erilaisiin mielikuviin ja osittain erilaisiin toimenpiteisiin. Asunnottomuutta voidaan torjua asuntojen tuotannon ja jaon avulla. Kodittomuuden vähentäminen edellyttää esim. ihmissuhteita ja ympäristöä parantavia tukitoimia. Perheellisten kodin perustamiseen riittää asuntojen tarjonta, mutta yksinäisten ihmisten kotien luominen edellyttää mahdollisesti lisäksi myös muita toimia. Asunto on kuitenkin kodin perustamisen välttämätön ehto. (Taipale 1982, ) Kärkkäinen (1998) mukaan kodittomuuteen liittyy äärimmäinen köyhyys ja syrjäytyneisyys (Kärkkäinen 1998, 6 10). Granfeltin (1998, 47) mukaan kodittomuus on luonteeltaan teoreettisempi, yleisempi ja kokemuksellisempi käsite kuin asunnottomuus, joka viittaa enemmän konkreettiseen olosuhteeseen. Kodittomuus sopii laadulliseen, ihmisten kokemuksia ja annettuja merkityksiä painottavaan tutkimukseen sen takia, että ilmaus on monimerkityksinen ja tunnelatautunut. Rakenteellisessa asunnottomuuden tulkintatavassa nähdään asunnottomuuden yhteiskuntapoliittinen luonne. Tämän lähestymistavan mukaan asunnottomuuteen liittyvät myös tulonjaon epäoikeudenmukaisuus ja asuntopolitiikan vääristymä. Taloudellista eriarvoisuutta pidetään asunnottomuuden syynä. Asunnottomuuden syy ei tämän mukaisesti ole ihmisissä itsessään tai heidän heikkoudessaan, vaan yhteiskunnan rakenteissa. (Granfelt 1998, )

13 Asunnottomuus Espoossa Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastauksen ( ) mukaan Espoossa asunnottomuus on lisääntynyt huolimatta siitä, että Espoossa tehtiin päätös asunnottomuuden poistamisesta. Espoon kaupunginvaltuutettu Kari Uotila on tehnyt valtuustokysymyksen asunnottomuuden lisääntymisestä sekä Espoon perusturvajohtaja Juha Metso on myöntänyt, että sosiaalisen asuntotuotannon kysyntä ei ole nyt tasapainossa tuotannon kanssa. Tilanne oli parempi pari vuotta sitten. Suunnitellutkaan hankkeet eivät ole edenneet toivotusti. Alle 25- vuotiaiden ja maahanmuuttajien osuus Espoon asunnottomista on neljännes ja se lisääntyy. Valtaosa asunnottomista on miehiä. (Kallio, Isotalo & Ristimäki 2007.) Valtion Asuntorahaston asuntomarkkinaselvityksen mukaan Espoossa oli 443 yksinäistä asunnotonta marraskuussa Asunnottomista oli naisia 81 (18 %), alle 25-vuotiaita 87 (20 %) ja vieraskielisiä (maahanmuuttajia) 86 (19 %). Yksinäisten asunnottomien määrä kasvoi viime syksynä, useamman vuoden jatkuneen vähenemisen jälkeen. Kasvusta osa selittyy asunnottomien tarkemmalla tilastoinnilla, jossa ensimmäistä kertaa hyödynnettiin Sosiaali-Effica - tietojärjestelmää. Asunnottomien määrän kasvu on kohdistunut erityisesti alle 25-vuotiaisiin nuoriin ja maahanmuuttajiin. Yksinäisten asunnottomien lisäksi marraskuussa 2006 asunnottomia perheitä oli 28, joista maahanmuuttajataustaisia oli 8. Perheet ovat pääasiassa kahden aikuisen muodostamia ruokakuntia ks. taulukot 1 2. (Kallio ym )

14 14 Taulukko 1. Espoolaiset yksinäiset ja perheelliset asunnottomat vuonna 2006 Ulkona tai ensisuojissa 46 Asuntoloissa tai majoitusliikkeissä 90 Huoltokotityyppisissä tai kuntouttavissa asumispalveluyksiköissä, sairaaloissa tai laitoksissa asunnon puutteen vuoksi 58 Vapautuvat vangit, joilla ei ollut asuntoa 4 Sukulaisten ja tuttavien luona 245 Yhteensä 443 joista oli Naisia 81 Nuoria (alle 25 vuotiaita) 87 Maahanmuuttajia 86 Perheet ja pariskunnat, jotka asunnon puutteen vuoksi asuvat erillään tai tilapäismajoituksessa 28 joista oli Asunnottomat maahanmuuttajaperheet 8 (Kallio ym. 2007, Tiitinen 2008, 7) Taulukko 2. Espoolaiset yksinäiset ja perheelliset asunnottomat vuonna 2007 Ulkona tai ensisuojissa 40 Asuntoloissa tai majoitusliikkeissä 71 Huoltokotityyppisissä tai kuntouttavissa asumispalveluyksiköissä, 68 sairaaloissa tai laitoksissa asunnon puutteen vuoksi Vapautuvat vangit, joilla ei ollut asuntoa 12 Tilapäisesti sukulaisten ja tuttavien luona asunnon 276 puutteen vuoksi Yhteensä 467 joista oli Naisia 80 Nuoria (alle 25-vuotiaita) 104 Maahanmuuttajia 75 Perheet ja pariskunnat, jotka asunnon puutteen vuoksi asuvat 22 joista oli erillään tai tilapäismajoituksessa Asunnottomat maahanmuuttajaperheet 9 (Tiitinen 2008, 7.)

15 15 Tämän hetkisen käsityksen mukaan asunnottomat ovat entistä useammin moniongelmaisia henkilöitä ja heillä on usein samanaikaisesti päihde - ja mielenterveydellisiä ongelmia. Asunnottomuus on monen kohdalla hyvin pitkäaikaista. Espoolaisista asunnottomista arvioidaan noin puolet olevan asutettavissa tuetusti tukiasuntoihin ja erilaisiin päihdehuollon asumispalveluyksiköihin. Neljännes asunnottomista on ns. vaikeasti asutettavia asunnottomia, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista tukea asumiseensa tai ovat sellaisia sukulaisten ja tuttavien luona asuvia henkilöitä, jotka eivät hae asuntoa, mutta tilastoituvat asunnottomiksi asioidessaan sosiaalitoimessa. Neljänneksen kohdalla on kyse pelkästä asunnon puutteesta, joka voisi olla ratkaistavissa vuokra-asunnon myöntämisellä, jos aikaisemmat vuokrarästit ja luottohäiriöt eivät sitä vaikeuttaisi. (Kallio ym ) Asunnottomia asutettiin yhteensä 282 kaupungin vuokra-asuntoihin vuonna Lisäksi 43 asunnotonta asutettiin tuettuihin, Y-säätiön välivuokrausasuntoihin. Entistä useammalla näyttää olevan vaikeuksia säilyttää vuokraasuntonsa. Vuonna 2006 noin 200 häätöpäätöksen saanutta ruokakuntaa joutui luopumaan Espoonkruunu Oy:n vuokra-asunnosta ja 13 Y-säätiön välivuokrausasunnosta. (Kallio ym )

16 16 3 MAAHANMUUTTAJAT 3.1 Maahanmuuttajat Suomessa Maahanmuuttajia ovat henkilöt, jotka ovat syystä tai toisesta muuttaneet pysyvästi maahan. Maahanmuuton syyt eroavat toisistaan paljon. Toiset ovat lähteneet kotimaastaan vapaaehtoisesti rakkauden, perheen tai työn perässä. Toiset on pakottanut lähtemään kotimaan poliittinen tilanne, tai he ovat paenneet sotaa henkensä edestä. Suomessa asuu maahanmuuttajia lähes kaikista maailman maista. Turun kulttuurikeskuksen mukaan Suomessa pysyvästi asuvat maahanmuuttajat voidaan jaotella maahantulosyyn perusteella seuraavasti. (Turun kulttuurikeskus.) Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai mielipiteen johdosta, joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle myönnetään maahantulolupa vuosittaisen pakolaiskiintiön puitteissa. Tällöin henkilö on saanut pakolaisen aseman jo ennen Suomeen tuloa esimerkiksi oleskeltuaan pakolaisleirillä. Suomen virallinen valtuuskunta (valintadelegaatio) käy valikoimassa maahan tulevat kiintiöpakolaiset. Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikkahakemuksen perusteella hakijalle voidaan myöntää joko pysyvä tai määräaikainen oleskelulupa, tai hakemus voidaan todeta perusteettomaksi, jolloin hakija käännytetään maasta. Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pysyvässä tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen siellä toimeentulonsa. Siirtotyöntekijä hakeutuu toiseen maahan hankkiakseen elantonsa, mutta ei asetu maahan pysyvästi.

17 17 Paluumuuttaja on ulkosuomalainen, joka on pidemmän tai lyhyemmän ajan asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen. Paluumuuttajan statuksen voi saada myös henkilö, jonka vanhemmista jompikumpi on ollut Suomen kansalainen. Lisäksi Suomeen muuttaa ihmisiä niin sanotusti perheenyhdistämissopimuksen perusteella. Sopimus antaa suomalaiselle tai oleskeluluvan saaneelle ulkomaalaiselle oikeuden anoa puolisoa sekä alaikäisiä lapsiaan maahan. Alaikäisellä oleskeluluvan saaneella on oikeus anoa vanhempiaan ja alaikäisiä sisaruksiaan luokseen. (Turun kulttuurikeskus.) Tilastokeskuksen (2007) mukaan Suomessa asui vakinaisesti vuoden 2007 lopussa Suomen kansalaista eli 97,5 prosenttia väestöstä ja ulkomaiden kansalaista eli 2,5 prosenttia väestöstä. Väestöstä äidinkieleltään suomenkielisiä oli henkeä (91,2 %), ruotsinkielisiä henkeä (5,5 %) ja saamenkielisiä henkeä (0,03 %). (Tilastokeskus 2007.) Ulkomaiden kansalaisten määrä lisääntyi vuoden 2007 aikana henkilöllä. Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän henkeä, Viron henkeä, Ruotsin henkeä ja Somalian henkeä kansalaiset. Ulkomailla syntyneitä henkilöitä asui maassamme henkilöä. Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli eli 3,3 prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset ( henkeä), vironkieliset ( henkeä), englanninkieliset ( henkeä), somalinkieliset (9 810 henkeä) ja arabiankieliset (8 119 henkeä). (Tilastokeskus 2007.) 3.2 Espoo ja maahanmuuttajat Espoossa Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Se sijaitsee pääkaupungin välittömässä naapuruudessa, Itämeren rannikolla ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Espoo on kasvava ja kehittyvä monikulttuurinen kaupunki, jonka asukkaat tulevat ympäri maailmaa. Espoon vuoden 2009 tämän hetken väkiluku on henkeä. Vieraskielisen väestön osuus on jatkuvassa kasvussa. Espoossa puhutaan jopa sataa eri kieltä. Espoossa asuu tällä hetkellä noin henkilöä, joiden kansalaisuus on muu kuin suomi. Suurimmat kansallisuusryh-

18 18 mät ovat suuruusjärjestyksessä virolaiset, venäläiset, somalit ja intialaiset. (Espoon kaupunki 2008.) 3.3 Maahanmuuttajille tarkoitetut palvelut Espoossa Espoon kaupungin maahanmuuttajapalveluiden alaisuudessa toimii neljä alueellista monikulttuurista toimintakeskusta kuten Veturi Espoon keskuksessa, Alma Leppävaarassa, Laituri Matinkylässä ja Kivenkolo Kivenlahdessa. Näiden perustehtävä on tukea maahanmuuttajien kotoutumista, auttaa heitä selviytymään arkielämästä sekä tukea heitä palvelujen löytämisessä ja käyttämisessä. Nämä toimintakeskukset tarjoavat maahanmuuttajille neuvontaa ja ohjausta eri kielillä, suomen kielen kursseja, keskustelukerhoja sekä ryhmätoimintaa. Niissä järjestetään ryhmissä asiakkaiden toiveitten ja tarpeitten mukaan mm. ompelu-, liikunta- ja ruuanlaittokerhoja ja avoimia asiantuntijoiden luentotilaisuuksia. Ryhmätoiminnan avulla asiakkailla on mahdollisuus tutustua muihin maahanmuuttajiin sekä tukea oman kulttuurin säilyttämistä. Ryhmissä kerrotaan myös valtaväestön kulttuurista sekä opastetaan käyttämään Espoon kaupungin peruspalveluja. (Espoon kaupunki 2008.) Maahanmuuttoyksikkö vastaanottaa Espooseen saapuvat pakolaiset ja paluumuuttajat ja tukee heidän kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja uuteen kotikaupunkiin. Se edistää maahanmuuttajien itsenäistä ja omaehtoista selviytymistä ohjauksen ja neuvonnan keinoin. Maahanmuuttoyksikkö ohjaa maahanmuuttajia osallistumaan maahanmuuttajapalveluiden alaisten monikulttuuristen toimintakeskusten toimintaan. Pakolaistaustaisilla asiakkailla on oikeus käyttää maahanmuuttajapalveluita kolmen tai viiden vuoden ajan tarpeittensa mukaisesti. Maahanmuuttajapalvelut vastaavat asiakkaiden tarvitsemista sosiaalipalveluista sekä terveydenhoitoon liittyvistä palveluista. Maahanmuuttajapalveluissa on psykiatrinen sairaanhoitaja, joka toimii asiantuntijana maahanmuuttajien mielenterveysasioissa sekä tukee asiakkaiden selviytymistä muuttuvissa olosuhteissa ja arvioi asiakkaiden psyykkistä selviytymistä ja ohjaa heitä tarvittaessa jatkohoitoon. Hän myös ylläpitää ja kehittää maahanmuuttajien mielenterveysasioiden yhdyshenkilöverkostoa. (Espoon kaupunki 2008.)

19 19 Espoon maahanmuuttajat käyttävät oman alueensa terveyskeskuksia, joissa työskentelee terveyskeskuspsykologeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia (kriisihoitajia), joiden toiminta painottuu aikuisväestön mielenterveyteen ja kriisitilanteisiin liittyvään hoitoon ja ohjaukseen. Joillakin terveysasemilla toimii masennusoireisiin keskittynyt depressiohoitaja. Asiakkaat voivat ottaa yhteyttä suoraan terveyskeskusten psykologeihin ja kriisihoitajiin, mutta masennusoireisiin keskittyville depressiohoitajille tarvitaan lääkärin lähete. (Espoon kaupunki 2008.) 3.4 Maahanmuuttajien muuton jälkeiset ongelmat Suomessa asuvien maahanmuuttajien kulttuuri voi muuttua perhesuhteiden osalta, varsinkin Suomessa syntyneet lapset tai hyvin pienenä maahan saapuneet ovat omaksuneet suomalaisia kulttuuripiirteitä ympäristöstä ja koulusta. Tämä on aiheuttanut ristiriitoja perheissä, sillä useimmat vanhemmat tukeutuvat synnyinmaansa perinteisiin kasvatusmalleihin, kun taas nuoret pyrkivät elämään suomalaisnuorilta omaksumiensa käyttäytymismallien mukaan, jotka ovat usein ristiriidassa vanhempien perinteen kanssa. Myös aviomiehen ja vaimon roolien muuttuminen voivat tuottaa ristiriitoja perheisiin. Usein kotimaan perinteen tai uskonnon mukaan mies on perheenpää, jonka tulee huolehtia perheen elatuksesta, mikä ei aina onnistu Suomessa. Joidenkin maahanmuuttajien näkemykset poikkeavat suomalaisesta näkemyksestä sukupuolten tasa-arvosta. Kaiken tämän seurauksena voi olla joskus mielenterveysongelmia, masennusta ja regressiota, kun pitäisi kotoutua Suomeen. Maahanmuuttajat kärsivät pääsääntöisesti samoista mielenterveyshäiriöistä kuin valtaväestökin. Muutto tuo mukanaan rasitusta ja siihen voi liittyä erilaisia psyykkisen tasapainon häiriöitä kuten ahdistusta, masennusta, eristäytyneisyyden ja vieraantuneisuuden tunteita, epävarmuutta omasta identiteetistä sekä psykosomaattisia oireita. Maahanmuuttajalla on myös voinut esiintyä jo ennen uuteen maahan tuloa herkkyyttä mielenterveysongelmille. Ongelmat voivat nousta pintaan maahanmuuttoon liittyvien voimakkaitten ulkoisten ja sisäisten

20 20 stressitekijöiden myötä. Tietyt psyykkiset sairaudet kuten skitsofrenia, voivat muuttua tai pahentua maahanmuuton myötä: maahanmuuttajahenkilöllä on voinut olla riittävä kyky toimia omassa ympäristössään, mutta maahanmuuton jälkeen hän voi kokea olevansa täysin toimintakyvytön esimerkiksi sosiaalisen verkoston puutteen ja yksinäisyyden myötä. (Rauta 2005, 24.)

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

VALTION JA VANTAAN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS (2008 2011) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI

VALTION JA VANTAAN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS (2008 2011) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI VALTION JA VANTAAN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS (2008 2011) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Tämän valtion ja Vantaan kaupungin välisen aiesopimuksen tarkoituksena on vähentää pitkäaikaisasunnottomuutta

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

ARAn laina ja avustuspäätöksen on vuonna 2008 saanut kolme (3) hanketta, joissa on kaikkiaan 104 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille.

ARAn laina ja avustuspäätöksen on vuonna 2008 saanut kolme (3) hanketta, joissa on kaikkiaan 104 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Toimeenpanon seurantaraportti ja tilannekatsaus ajalta 1.9.2008 vuodelta 2008 Ohjelman organisoituminen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma perustuu

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

RAY: AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013

RAY: AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013 Periaatteita ja kriteerejä 1 (6) Asunnottomuuden ja erityisryhmän käsitteet RAY:n avustamien kohteiden asukasvalinnassa Taustaa Suomen hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Selvitys 1/2013. Asunnottomat 2012 11.2.2013

Selvitys 1/2013. Asunnottomat 2012 11.2.2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2013 Asunnottomat 2012 11.2.2013 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 04 517 3400. Selvitys 5/2010. Asunnottomat 2009 3.5.2010

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 04 517 3400. Selvitys 5/2010. Asunnottomat 2009 3.5.2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 04 517 3400 Selvitys 5/2010 Asunnottomat 2009 3.5.2010 Asunnottomat 2009 Asunnottomien määrä on jonkin verran lisääntynyt Vuoden 2009 marraskuun puolivälissä

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. +358 40 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. +358 400 996 067. Selvitys 4/2011.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. +358 40 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. +358 400 996 067. Selvitys 4/2011. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. +358 40 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. +358 400 996 067 Selvitys 4/2011 Asunnottomat 2010 23.3.2011 Sisällys 1 ASUNNOTTOMIEN MÄÄRÄ KÄÄNTYI LASKUUN...

Lisätiedot

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Sanna Jokinen Projektikoordinaattori Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke (2012-2015) Nuorisoasuntoliitto ry www.nal.fi/hanke Nuorisoasuntoliitto ry // www.nal.fi

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011 Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin Aila Törmänen 11.5.2011 Asunto ensin Valinnanvapauden filosofia Asumisen ja palveluiden eriyttäminen

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta Lars Benjaminsen Esityksen teemat Yleiskatsaus Tanskan asunnottomuusohjelmaan Liikkuvan tuen malli Kokemuksia ACT-mallista Asunnottomuustilanteen

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ

AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ 26.11.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asunto ensin periaate asunnottomuustyön johtavaksi periaatteeksi Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Mistä asunnot maahanmuuttajille? Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

ASUNTO ENSIN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016-2019. Asunto ensin konseptit ja sovellukset. Yhteiskehittäminen

ASUNTO ENSIN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016-2019. Asunto ensin konseptit ja sovellukset. Yhteiskehittäminen ASUNTO ENSIN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016-2019 ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISY ASUNNOTTOMUUDEN UUSIUTUMISEN TORJUNTA Aune EDULLISTEN VUOKRA-ASUNTOJEN TURVAAMINEN Vuokra-asuntojen

Lisätiedot

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä LOHJA asukkaita 47 703 (31.12.2013) ruotsinkielisiä 3,5 % maahanmuuttajia 2,6 % veroprosentti 20 pinta-ala 1109,72 km²

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Asumisneuvonnan rahoitus, seuranta ja raportointi

Asumisneuvonnan rahoitus, seuranta ja raportointi Asumisneuvonnan rahoitus, seuranta ja raportointi Ympäristöministeriö, Kasarmikatu 25, Hki 3.3.2015 Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija Avustus asumisneuvojatoimintaan voidaan myöntää asumisneuvoja-toimintaan,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Asunto ensin -yksiköiden kustannusvaikuttavuus

Asunto ensin -yksiköiden kustannusvaikuttavuus 1 Asunto ensin -yksiköiden kustannusvaikuttavuus - vertailussa mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yksiköt Virpi Sillanpää Mittaritiimi Tampereen teknillinen yliopisto 2 Tutkimushankkeen taustaa ja tavoitteet

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Vantaan Omat Ovet-hanke

Vantaan Omat Ovet-hanke Vantaan Omat Ovet-hanke Mielenterveyskuntoutujien asumispolku, jatkoasuminen ja kotiin vietävä tuki 2 dg- asiakkaat: ovat keskuudessamme ja on kasvava asiakasryhmä asumispalveluissa. Osmankäämintie 28;

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAN ALKUKARTOITUSLOMAKE. Päivämäärä: Vastuu työntekijän nimi:

AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAN ALKUKARTOITUSLOMAKE. Päivämäärä: Vastuu työntekijän nimi: AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAN ALKUKARTOITUSLOMAKE Asiakas: Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puh.nro.: Sähköpostiosoite: Äidinkieli ja kansalaisuus: Siviilisääty: Lähiomainen: Puoliso: Nimi: Henkilötunnus: Osoite:

Lisätiedot

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Tiina Kupari, asumis- ja koulutuskoordinaattori, Nuorisoasuntoliitto ry Satu Sainio, isännöitsijä, Alkuasunnot Oy Nuorisoasuntoliitto

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos / Paavo verkostonkehittäjät Heli Alkila Palveluasuminen (235), tuettu asuminen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA ry LIIKKUVAN TUEN MALLI ASUMISEN TUKENA

VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA ry LIIKKUVAN TUEN MALLI ASUMISEN TUKENA VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA ry LIIKKUVAN TUEN MALLI ASUMISEN TUKENA MALLI ON TARKOITETTU VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RYn KAUTTA Y-SÄÄTIÖN ASUNTOKANTAAN ASUTETTAVILLE ASUNNOTTOMILLE IHMISILLE. KYSEESSÄ ON KEVYEN

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Suomeen arvioidaan tulevan

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 206. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 206. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1287/2016 10.04.00 Kaupunginhallitus 118 4.4.2016 Valtuusto 56 25.4.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 72 25.5.2016 206 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Ohjelmatyöryhmä AHKERAT Raportti 10.1.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...2 2 Ehdotus pitkäaikaisasunnottomuuden

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot