Konserniohjauksen kehittäminen Euroopan maiden valtionhallinnossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konserniohjauksen kehittäminen Euroopan maiden valtionhallinnossa"

Transkriptio

1 Konserniohjauksen kehittäminen Euroopan maiden valtionhallinnossa Kokemuksia Tanskasta, Iso- Britanniasta, Hollannista, Norjasta, Ranskasta, Tšekistä ja Virosta Image for illustrative purposes only Helsinki

2 Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitettiin valtionhallinnon konserniohjauksen kehittämisen suuntauksia seitsemässä Euroopan valtiossa (Tanska, Iso-Britannia, Hollanti, Tšekki, Ranska, Viro ja Norja). Tutkimuksen osa-alueina selvitettiin maiden kokemuksia yhteisistä policyistä, prosesseista, palveluista sekä yleisestä konsernihallinnosta. Tutkimusraportin osat ovat: 1. Kuvaukset yhteisistä policyistä, prosesseista ja palveluista maittain 2. Vertailu maiden konserniohjauksen käytännöistä 3. Yhteenveto tärkeimmistä kehittämishankkeista 4. Johtopäätökset Suomen konserniohjauksen kehittämisessä Tutkimuksessa havaittiin, että konserniohjaus on keskeinen valtionhallinnon kehittämissuuntaus ainoastaan yhdessä tutkituista maista, Tanskassa. Eri maiden hallintokulttuurit ja historia ovat lisäksi muokanneet tutkittujen maiden poliittisista ja hallinnollisista käytännöistä huomattavasti toisistaan ja Suomen mallista poikkeavia. Mainituista syistä on vaikea muodostaa suoria johtopäätöksiä tutkittujen maiden käytäntöjen soveltuvuudesta Suomen konserniohjauksen kehittämisessä. Historiallisista ja kulttuurista eroista huolimatta useimmista tutkituista maista voidaan löytää käytäntöjä ja kehittämissuuntauksia, jotka ovat hyödyllisiä pohdittaessa valtion konserniohjauksen vahvistamiseen liittyviä kysymyksiä Suomessa. Yleisen konsernihallinnon osalta hyviä käytäntöjä on löydettävissä mm. Isosta-Britanniasta (Prime Minister s Delivery Unit), Norjasta (hallintoministeriö) ja Tšekistä (Smart Administration Initiative). Yhteisten policyjen osalta opittavaa on varmasti eri maiden yhteisestä IT-politiikasta, Tanskan IT-hankkeiden suunnittelun kehittämisestä (Business caset) sekä Tšekin lainvalmistelun kehittämisestä (vaikutusten arviointi). Prosessien osalta mielenkiintoista kehitystyötä on tehty mm. Virossa (lainvalmistelu ja kansalaisten osallistuminen) ja Norjassa (IThankkeiden arviointi ja seuranta). Palvelukeskusten osalta lähemmän tutustumisen arvoinen uudistus on valtion ITkeskus Tanskassa (Statens IT). Tutkimuksen johtopäätösosassa on arvioitu Suomen konserniohjauksen kehittämisen tärkeimpiä haasteita sekä arvioitu, mitä eri maista on opittavissa konserniohjauksen kehittämiseen liittyen. 2

3 Esipuhe Sitra on käynnistänyt vuoden 2010 alussa nelivuotisen Julkishallinnon johtamisohjelman. Ohjelman visiona on nostaa suomalainen julkishallinto uudistumisen kansainväliseksi edelläkävijäksi. Ohjelman tavoitteet ovat: Kasvattaa hyvinvointia lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja valinnanvapautta. Kehittää monituottajamalleja, jotka lisäävät tuottavuutta ja synnyttävät uutta liiketoimintaa. Vahvistaa julkishallinnon sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja päätöksentekoa. Luoda ihmiskeskeisempää ja tehokkaampaa julkista hallintoa johtajuutta kehittämällä. Nykyisessä hallintomallissa kunnilla ja laaja itsehallinto ja myös ministeriöt toimivat suhteellisen itsenäisesti omilla hallinnonaloillaan. Tulosohjaus ja erikoistuminen ovat johtaneet hallinnon siiloutumiseen ja osaoptimointiin. Kansalaisten palvelutarpeet eivät pilkkoudu helposti hallittaviksi osakokonaisuuksiksi ja tästä syystä useat kunnat ovat ryhtyneet kehittämään elämänkaaripalveluja. Ongelmaksi muodostuu se, että vastaavaa elämänkaariajattelua ei ole ministeriöiden välillä. Laadun ja tuottavuuden parantaminen edellyttää horisontaalisen yhteistyön lisäämistä. Myös yhteisillä prosesseilla voidaan parantaa tuottavuutta ja laatua, esimerkkinä vaikkapa lainsäädäntöprosessi. Eräissä asioissa, kuten tieto- ja viestintäteknologiassa, voidaan keskitetyllä päätöksenteolla päästä parempiin tuloksiin ja jopa luoda edellytyksiä uuden palveluliiketoiminnan syntymiselle. Ohjelma on ottanut yhdeksi tehtäväkseen kartoittaa mahdollisuuksia valtion konserniohjauksen ja jopa konsernihallinnon kehittämiseksi. Tavoitteena on tuoda syksyllä 2010 keskusteluun muutamia rakenteellisia vaihtoehtoja konserniohjauksen kehittämiseksi. Käsillä olevassa kansainvälisessä selvityksessä on kartoitettu eurooppalaisia käytäntöjä ja kehityssuuntia konserniohjauksen osalta. Selvitys palvelee osaltaan Sitran työtä. Se myös osoittaa, että mahdollisuus edelläkävijyyteen konserniajattelun osalta on olemassa. 3

4 Esipuhe Selvityksen on toteuttanut Deloitte. Haluan esittää parhaimmat kiitokseni Deloitten tiimille Markku Harrinvirta, Maria Magi ja Lauri Byckling erittäin ammattimaisesta otteesta ja hyvästä yhteistyöstä kauttaaltaan. Julkishallinnon johtamisohjelmassa työtä on ohjannut allekirjoittaneen ohella Jonna Stenman sekä loppuvaiheessa myös Sari Heinonen-Lindqvist. Kiitän myös heitä aktiivisesta panoksesta. Juha Kostiainen Ohjelmajohtaja Sitra Julkishallinnon johtamisohjelma 4

5 Sisällysluettelo Selvityksen tavoitteet ja toteutus 5 Kokemuksia konserniohjauksesta 7 Tanska 8 Iso- Britannia 16 Hollanti 23 Tšekki 29 Ranska 34 Viro 41 Norja 48 Konserniohjausmallien vertailua 54 Yhteenveto konserniohjauksen käytännöistä 58 Liite: Tutkimuskysymykset 65 5

6 Selvityksen tavoitteet ja toteutus

7 Selvityksen tavoitteet ja toteutus Tähän tutkimusraporttiin on koottu tutkimustulokset valtionhallinnon konserniohjaukseen liittyvistä käytännöistä ja kokemuksista seitsemästä Euroopan maasta. Tarkasteltavat maat ovat Tanska, Iso-Britannia, Hollanti, Tšekki, Ranska, Viro ja Norja. Alue- ja paikallishallinnon konserniohjauskäytännöt eivät olleet tämän selvityksen kohteena, mutta niistäkin on kirjattu joitakin esille tulleita havaintoja. Dokumentin sisältö perustuu Deloitten eri maissa toimivien asiantuntijoiden haastatteluihin sekä valittujen maiden virallisiin asiakirjoihin ja Internet-sivuihin. Selvityksen kokoamisesta vastasivat Deloitten Markku Harrinvirta, Maria Magi ja Lauri Byckling. Sitra on ohjannut selvitystyötä erityisesti selvityksen tavoiteasetantaan liittyen ja maiden valintaan liittyen. Sitran edustajina työn ohjauksesta vastasivat Juha Kostiainen ja Jonna Stenman. Selvitystä tehtiin joulukuusta 2009 tammikuun loppuun Selvityksen tavoitteena oli luoda yleiskuva valtionhallinnon konserniohjauksen kehittämisen tilanteesta ja keskeisistä kehittämishankkeista valituissa Euroopan maissa. Konserniohjauksella viitataan menettelyihin, joilla pyritään lisäämään hallinnon päätöksenteon, päätösten toimeenpanon ja muun toiminnan yhtenäisyyttä. Konserniohjauksen vahvistamisen muotoja voivat olla päätöksenteon keskittäminen, ministeriöiden yhteistoiminnan lisääminen, prosessien yhtenäistäminen sekä palvelujen keskittäminen. Konserniohjausmalleja tarkasteltiin valituissa maissa kolmesta näkökulmasta: 1. Yhteiset politiikat (policyt) 2. Yhteiset prosessit 3. Yhteiset palvelut Selvityksessä kartoitettiin mm., millä alueilla yhteisiä politiikkoja, prosesseja tai palveluita kohdemaissa on, kuka vastaa näiden toimeenpanosta ja johtamisesta sekä kuinka pakollisia näiden noudattaminen on valtionhallinnon eri toimijoille. Lisäksi selvitettiin kehittämistoimet ja kehittämisen näkymät mainittuihin kolmeen ulottuvuutteen liittyen. Tarkemmat tutkimuskysymykset löytyvät liitteestä. Tässä raportissa jokaisesta tutkitusta maasta on esitetty tärkeimmät konserniohjaukseen liittyvät löydökset. Raportin lopun yhteenvedoissa maita on myös vertailtu keskenään konserniohjauksen kehitysasteen perusteella. Lisäksi on esitetty yhteenveto tärkeimmistä konserniohjaukseen liittyvistä kehittämistoimista sekä johtopäätökset Suomen valtion konserniohjauksen kehittämiselle. 7

8 Kokemuksia konserniohjauksen kehittämisestä

9 Konserniohjaus Tanskassa 9

10 Tanska Konsernihallinto Hallinnossa valmistelun, ohjauksen ja toiminnan yhtenäisyyttä lisääviä toimijoita ovat valtiovarainministeriö ja sen alainen hallinnon kehittämisvirasto (The Danish Agency for Governmental Management) Yksi valtiovarainministeriön tehtävistä on edistää valtionhallinnon organisaatioiden tehokkuutta konserniohjauksen avulla Valtiovarainministeriö vastaa valtionhallinnon yhteisten policyjen (esim. IT-politiikka, julkishallinnon uudistusohjelma) ja prosessien (esim. budjettiprosessi, hankinnat) muodostamisesta Valtiovarainministeriön alainen hallinnon kehittämisvirasto toimeenpanee ministeriön konserniohjaukseen liittyviä aloitteita Virasto toteuttaa myös hallinnonalarajat ylittäviä IThankkeita Tanskassa on kehitetty konsernihallintoa vertailumaita enemmän, mutta tästä huolimatta konserniohjaus on löyhää ja perustuu vapaaehtoisuuteen Ministeriöillä on päätäntävalta oman hallinnonalansa kehittämishankkeista ja suunnitelmista Yhteisten policyjen ja prosessien noudattaminen on ministeriöille vapaaehtoista Tanskassa ei ole vahvaa ohjelmajohtamista vaikka tämän tarpeellisuudesta keskustellaan runsaasti Konsernihallinnon kehityssuuntia Erityisesti palvelukeskuksien palveluihin liittyviä yhteisiä prosesseja tullaan kehittämään Ministeriöiden välistä siiloutumista pyritään estämään ja vähentämään omalla toimintaohjelmalla Hallinnonalarajat ylittävien prosessien määritteleminen ja kehittäminen nähdään turhana, jos ministeriöt eivät suostu tai kykene tekemään yhteistyötä 10

11 Tanska Yhteiset policyt 1/2 Tanskassa on kehitetty erityisesti valtionhallinnon yhteistä IT-politiikkaa. Muita yhteisiä politiikkoja on niukasti Valtiovarainministeriö määrittelee yhteisiä linjavetoja valtionhallinnon taloushallintoon ja taloussuunnitteluun liittyen Budjettisuunnittelu muodostaa valtionhallinnon suunnittelun ja johtamisen ytimen (tulosohjaus, tulossopimukset, tulostavoitteet) Valtionhallinnon yhteinen IT-politiikka Valtiovarainministeriö on yhteisestä IT-politiikasta vastaava ministeriö IT-politiikkaa käsittelevä strategia laaditaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan IT-politiikka kattaa kaikki valtion virastot ja paikallishallinnon Politiikan erityispainopiste on hallinnonalat ylittävässä toiminnassa Valtiovarainministeriö tekee yhteistyötä alue- ja paikallishallinnosta vastaavan ministeriön kanssa Yhteinen IT-politiikka sisältää myös julkisen hallinnon sähköisten palveluiden yhteiset standardit IT-standardit ovat suosituksia ja niiden käyttöönotto on ministeriöiden omassa harkinnassa (ministeriöillä on vastuu oman hallinnonalansa kehittämishankkeista ja strategian laatimisesta) Yhteisten standardien noudattamiseen koko valtionhallinnossa on vielä pitkä matka Myös IT-arkkitehtuurille ja prosesseille on olemassa yhteiset standardit. Niitä ei kuitenkaan toistaiseksi noudateta laajasti IT-politiikan strategiset prioriteettialueet 11

12 Tanska Yhteiset policyt 2/2 IT-hankkeiden toteutussuunnitelma Valtiovarainministeriö vaatii ministeriöiden sähköisiltä hankkeilta toteutussuunnitelman, mikäli ne ovat euromäärältään merkittäviä Suunnitelman sisältö on yksityiskohtainen ja tarkkaan määritelty: suunnitelmien tulee sisältää riskit, hyödyt, budjetin, taloustiedot, kustannukset ja aikataulun Parlamentin valiokunta käy ministeriöiden esittämät suunnitelmat läpi ja hyväksyy ne (voi myös palauttaa valmisteluun) Hankkeiden toteutumista asetettujen tavoitteiden mukaisesti seurataan Innovaatioiden referenssipankki Valtionhallinnossa on pyritty luomaan myös järjestelmää, jolla innovaatiot ja hyvät käytännöt saataisiin levitettyä laajemmalle hallintoon. Tämä on suunniteltu toteutettavaksi innovaatioiden referenssinpankin avulla, joka sisältää kuvauksen toimintatavasta ja teknologiasta sekä soveltamisesta Toimialakohtainen IT-hankkeiden ohjaaminen Valtionhallinnon sähköistämistä ohjataan määriteltyjen toimialojen/prioriteettialueiden (individual domain areas) avulla. Toimialat käsittävät tavallisesti tehtäviä ja palveluita, joita tuottavat useat eri viranomaiset Esimerkkejä toimialoista: Terveydenhuolto (Health Area) Lapset ja lapsiperheet (Children s Area) Toimialoille perustetaan sähköistämisen lautakunnat (digitalization boards). Näiden tehtävänä on edistää hallinnonalarajat ylittävien IT-hankkeiden toteutusta. Toimialueilla tehdään ensimmäinen priorisointi toteutettavista hankkeista 12

13 Tanska Yhteiset prosessit Tanskassa on määritelty muutamia hallinnonalat ylittäviä, yhteisiä prosesseja (dokumenttien hallinta, julkiset hankinnat, palkkahallinto) Jokaisella ministeriöllä on omat prosessinsa hallinnonalan virastoille ja laitoksille Budjetointiprosessin ja taloushallinnon raportoinnin minimivaatimuksista säädetään lainsäädännöllä Ministeriöt vertailevat keskenään parhaita käytäntöjä ja oppivat toisiltaan Valtiovarainministeriö pyrkii edistämään parhaiden käytäntöjen leviämistä ja käyttöönottoa informaatioohjauksen keinoin (parhaiden käytäntöjen paikantaminen ja niistä tiedottaminen raporttien tai muiden julkaisujen muodossa) Ministeriöt eivät ole velvollisia noudattamaan valtiovarainministeriön suosittelemia parhaita käytäntöjä Julkishallinnon uudistusohjelma (FORM) Uudistusohjelman tavoitteena on luoda kokonaiskuva Tanskan julkisen sektorin prosesseista Ohjelmassa kartoitetaan ja kootaan yhteen kaikki julkisen sektorin olemassa olevien prosessien kuvaukset Prosessikuvauksista kootaan prosessikirjasto Prosesseja tarkastellaan sähköisen asioinnin näkökulmasta: mitkä manuaalisista prosesseista voitaisiin sähköistää Julkiset hankinnat Valtion hankinnat ja hankintaprosessi on pyritty keskittämään (esim. IT-hankinnat). Hankintojen suunnitelmallisuutta on lisätty mm. tiedottamalla tulevista hankinnoista. Hankintojen kohdalla on kyse pikemminkin yhteisen prosessin määrittelemisestä kuin palvelukeskuksesta 13

14 Tanska Yhteiset palvelut Tanskassa on yksi koko valtionhallinnolle yhteinen ITpalvelukeskus (Statens IT) Ministeriöt ovat rakentaneet omia palvelukeskuksia hallinnonaloilleen (talous- ja henkilöstöhallinto) IT-palvelukeskus (Statens IT) Toimii valtiovarainministeriön alaisena Palvelukeskus tarjoaa IT-palveluita ja tukea 15 ministeriöille ja niiden hallinnonalojen toimijoille. Palvelukeskus vastaa myös yhteisten IT-ratkaisujen ja järjestelmien kehittämisestä Palvelukeskuksella on saatu aikaan merkittäviä säästöjä Strateginen päämäärä on saada aikaan yhtenäinen ITteknologia ja sovellukset valtiohallinnolle Tavoitteena on saavuttaa tämä päämäärä vuoteen 2012 mennessä Yhtenäinen IT-teknologia ja sovellukset kattaisivat valtionhallinnon IT-palvelut, toimistoteknologian, dokumentin hallinnan, sähköpostisovellukset, tiedon varastoinnin, tiedon siirron ja tietoturvan Palvelukeskuksiin liittyviä kehittämishankkeita Talous- ja henkilöstöhallintoa on pyritty keskittämään palvelukeskukseen. Keskittämisessä on ollut ongelmia ja erityisesti henkilöstöjärjestöt ovat vastustaneet henkilöstöhallinnon keskittämistä Palvelukeskus on tarkoitus perustaa hallinnon kehittämisviraston yhteyteen (Agency for Governmental Management) Henkilöstöpolitiikka Valtionhallinnon henkilöstöpolitiikasta vastaa oma erillinen yksikkönsä (valtion työmarkkinalaitos). Työmarkkinalaitoksen tehtävänä on neuvotella henkilöstöpolitiikasta järjestöjen kanssa 14

15 Tanska Linkit Hallituksen IT- ja viestintäpolitiikka: Sähköisen hallinnon strategia (Danish egovernment strategy): Valtiovarainministeriö: Valtionhallinnon IT-palvelukeskus (Statens IT): Hallinnon kehittämisvirasto (Agency for Governmental Management): 15

16 Tanska Yhteenveto Konsernihallinto Valtiovarainministeriö on keskeinen toimija Tanskan konsernihallinnon ohjaajana Tanskassa on kehitetty konsernihallintoa vertailumaita enemmän, mutta tästä huolimatta konserniohjaus on löyhää ja perustuu vapaaehtoisuuteen Yhteiset policyt Tanskassa on kehitetty erityisesti valtionhallinnon yhteistä IT-politiikkaa ja sitä tukevia työkaluja sekä toimintatapoja Valtiovarainministeriö määrittelee yhteisiä linjavetoja valtionhallinnon taloushallintoon, taloussuunnitteluun sekä konserniohjaukseen liittyen Yhteiset prosessit Tanskassa on määritelty muutamia hallinnonalat ylittäviä, yhteisiä prosesseja. Jokaisella ministeriöllä on omat prosessinsa hallinnonalansa virastoille ja laitoksille Julkishallinnon uudistusohjelman tavoitteena on luoda kokonaiskuva Tanskan julkisen sektorin prosesseista ja kootaan yhteen kaikki olemassa olevat prosessikuvaukset Yhteiset palvelut Tanskassa on yksi koko valtionhallinnolle yhteinen IT-palvelukeskus Tanskaan pyritään luomaan hallinnonalarajat ylittävä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita tarjoava palvelukeskus 16

17 Konserniohjaus Isossa- Britanniassa

18 Iso-Britannia Konsernihallinto Ison-Britannian hallinto ei ole poliittisen järjestelmän tavoin erityisen keskittynyt Konserniohjaus on löyhää ja ministeriöiden omaan tahtoon nojaavaa, hallinnosta puuttuu vahva kokoava toimija Hallinnossa valmistelun, ohjauksen ja toiminnan yhtenäisyyttä lisääviä toimijoita ovat Prime Minister s Office, Cabinet Office ja valtiovarainministeriö (Treasury) Valtiovarainministeriö johtaa valtion budjetin laadintaa ja ministeriöllä on kontrollivalta muiden ministeriöiden rahan käyttöön ja suunnitteluun Cabinet Officen rooliin kuuluu koordinoida valtion organisaatioiden toimintaa ja kannustaa yhtenäisen strategian noudattamiseen Strategiayksikön (Strategy Unit) tehtävänä on tukea pääministeriä strategiatyössä ja toimia neuvonantajana, tukea ministeriöitä strategiatyössä sekä tunnistaa valtion keskeisiä haasteita Prime Minister s Office tukee pääministeriä hallituksen strategian muotoilussa ja toteutuksessa Ministeriöillä (Departments) on Isossa-Britanniassa pitkälle itsenäinen rooli politiikan määrittelyssä ja toteutuksessa (ml. palkat ja henkilöstöhallinto) 18

19 Iso-Britannia Yhteiset policyt Cabinet Office tukee pääministerin toimintoja ja huolehtii mm. yhteisistä tietopalveluista Cabinet Office pyrkii yhtenäistämään henkilöstöpolitiikkaa ja hallinnon uudistuksia sekä tarttumaan ajankohtaisiin erityiskysymyksiin mm. perustamalla erillisiä Task Force -yksiköitä Henkilöstöhallinnon osalta on olemassa yhteisiä linjauksia, mutta niiden noudattamista ei valvota tiukasti Valtion yhteisten IT-standardien määritteleminen on ollut pitkään tavoitteena, mutta toistaiseksi tähän ei ole päästy Ministeriöt määrittävät itsenäisesti omat IT-ratkaisunsa Valtiolla on olemassa tietohallintojohtaja (Government Chief Information Officer) Palvelukeskusten osalta on tavoiteltu yhtenäistä politiikkaa, mutta tämä ei ole toistaiseksi toteutunut Valtiolla on käytössä tulospalkkausjärjestelmä (bonusjärjestelmä). Järjestelmän ongelmana on se, että bonus on käytännössä kaikille saman suuruinen 19

20 Iso-Britannia Yhteiset prosessit Ministeriöille sovitaan palvelusopimukset, joiden toteutumista arvioidaan ja seurataan. Seurannasta vastaa Cabinet Office Valtiovarainministeriö vastaa valtion talousarvion laadinnasta Ministeriöiden vallassa kuitenkin on, miten seurannassa saatuun palautteeseen vastataan Tulosohjauksessa keskeinen toimija on Prime Minister s Delivery Unit (sijoitettu valtiovarainministeriöön), joka asettaa ministeriöille ja virastoille kvantitatiiviset suoritetavoitteet ja muut tulostavoitteet keskeisten palvelualueiden osalta Valtaosa tulosohjauksesta tapahtuu ministeriöiden omassa vallassa Määrärahojen käytöstä päätetään vuosittain, mutta kerran kolmessa vuodessa tehdään yksityiskohtaisempi tarkastelu menojen tasosta ja kohdentumisesta (comprehensive spending review) Poikkihallinnollinen toiminta ei ole toistaiseksi riittävää, ministeriöt eivät toimi yhteistyössä, eikä niillä ole yhteisiä strategioita Prosessien tukena ei ole erityisiä sähköisiä välineitä 20

21 Iso-Britannia Yhteiset palvelut Palvelukeskukset on tunnistettu kehittämisen kohteena jo vuosia sitten. Mm. Cabinet Office on ajanut palvelukeskuksien perustamista esimerkiksi valtion hankinnoille, kiinteistöille, henkilöstöhallinnolle ja taloushallinnolle Joitain hallinnonalakohtaisia keskitettyjä palveluja on perustettu virastojen omina ponnistuksina Todennäköinen suuntaus on hallinnonaloittamisten palvelukeskusten suuntaan. Ministeriöt ovat suuria ja niissä palvelujen keskittämisellä ja järkeistämisellä on saavutettavissa merkittävät hyödyt Suunnittelutyö on parhaillaan käynnissä useissa ministeriöissä 21

22 Iso-Britannia Linkit Cabinet Officen kotisivu Cabinet officen open source toimintaohjelma Tietoa Prime Minister s Delivery Unitista 22

23 Iso-Britannia Yhteenveto Konsernihallinto Ison-Britannian hallinto ei ole poliittisen järjestelmän tavoin erityisen keskittynyt Ministeriöillä on Iso-Britanniassa pitkälle itsenäinen rooli politiikan määrittelyssä ja toteutuksessa (ml. palkat ja henkilöstöhallinto) Yhteiset policyt Yhteisiä policyja on poikkeuksellisen vähän lukuun ottamatta finanssipolitiikkaa Ministeriöt määrittävät pääosin oman politiikkansa Cabinet Office pyrkii yhtenäistämään henkilöstöpolitiikkaa ja hallinnon uudistuksia Yhteiset prosessit Valtiovarainministeriö vastaa valtion talousarvion laadinnasta, joka on keskeinen toimintaa kokoava prosessi Tulosohjauksessa keskeinen toimija on Prime Minister s Delivery Unit, joka asettaa ministeriöille ja virastoille kvantitatiiviset tulostavoitteet keskeisten palvelualueiden osalta Yhteiset palvelut Palvelukeskusten hyödyt ovat Isossa-Britanniassa ulosmittaamatta Joitain hallinnonalakohtaisia keskitettyjä palveluja on perustettu virastojen omina ponnistuksina 23

24 Konserniohjaus Hollannissa

25 Hollanti Konsernihallinto Poliittiselta järjestelmältään Hollantia luonnehditaan konsensuaaliseksi, mitä korostaa mm. se, ettei pääministerillä ole erityisiä valtaoikeuksia suhteessa muihin ministereihin Hollannissa ei ole rakennettu erityistä koko valtion kattavaa konsernihallintoa Hallituksella on kuitenkin olemassa melko yksityiskohtainen ohjelma (Coalition Agreement) Hollannissa hallinto on poikkeuksellisen pitkälle desentralisoitu sekä valtion organisaatioiden välillä että keskushallinnon ja paikallishallinnon välillä Keskitetty hallinto on hyvin poikkeuksellista. Valta politiikan valmistelussa ja hallinnon ohjauksessa on ministeriöillä Desentralisaatio näyttää olevan myös tulevaisuuden kehittämisen suunta keskittämisen sijasta Konsernimaisen ohjauksen osalta ainoa kehittämissuunta näyttää olevan IT-politiikka. Tavoitteena on mm. lisätä ministeriöiden yhteistyötä ja toimintaa sähköisessä hallinnossa 25

26 Hollanti Yhteiset policyt ja prosessit Valtionhallinnon yhteiset policyt Valtiolla on olemassa yhteinen IT-politiikka. IT-politiikka sisältää: Paikallishallinnon viitearkkitehtuurin (MORA), joka on luonteeltaan suositus Yhteisen sähköisen työpöydän hallinnolle Periaatteet dokumentinhallinnalle Tiedostojen sähköisten formaattien määrittelyt (esim. jpeg) Yhteisen IT-politiikan osalta vastuuministeriö on sisäministeriö (Ministry of Interior) IT-standardien noudattaminen on hallinnolle pakollista (poislukien yhteinen arkkitehtuuri) Valtionhallinnon yhteiset prosessit Valtionhallinnolla ei ole yhteisiä tai kokoavia prosesseja valtion budjettiprosessin lisäksi Ministeriöt vastaavat itsenäisesti omista prosesseistaan ja niiden kehittämisestä Opetusministeriön hallinnonalalla on määritelty viiteprosessi. Viiteprosessi on standardoitu malliprosessi politiikan valmisteluun ja toimeenpanoon Tulosohjausjärjestelmä valtionhallinnossa on hajautettu. Kullakin ministeriöillä on tulossopimukset (management contracts) oman hallinnonalansa organisaatioiden kanssa Paikallishallinnon tulosohjauksessa on jonkin verran keskittämisen piirteitä. Keskushallinto asettaa tulostavoitteet paikallishallinnolle (kunnille), joilla niiden toimintaa ohjataan ja seurataan 26

27 Hollanti Yhteiset palvelut Valtio ei toistaiseksi käytä palvelukeskuksia kovin laajasti Valtion henkilöstöpalveluille on perustettu palvelukeskus Paikallishallinnon IT-palveluja varten on olemassa oma palvelukeskuksensa Myös kiinteistöille (facility management) on olemassa palvelukeskus, joka toisin palvelee vaan muutamaa ministeriötä Taloushallinnon palvelukeskuksen perustaminen on suunnitelmissa. Kehitystyö on kuitenkin vielä alkutekijöissään Suunnitelmia myös muiden palvelukeskusten perustamiseksi on olemassa 27

28 Hollanti Linkit Hallituksen ohjelma: Sisäministeriö: Valtiovarainministeriö: 28

29 Hollanti Yhteenveto Konsernihallinto Hollannissa hallinto on poikkeuksellisen pitkälle desentralisoitu sekä valtion organisaatioiden välillä että keskushallinnon ja paikallishallinnon välillä Konsernimaisen ohjauksen osalta ainoa kehittämissuunta näyttää olevan IT-politiikka. Tavoitteena on mm. lisätä ministeriöiden yhteistyötä ja toimintaa sähköisessä hallinnossa Yhteiset policyt Sisäministeriö (Ministry of Interior) vastaa valtionhallinnon yhteisen IT-politiikan muodostamisesta ja toimeenpanosta IT-standardien noudattaminen on hallinnon toimijoille pakollista (poislukien yhteinen arkkitehtuuri) Yhteiset prosessit Valtionhallinnolla ei ole yhteisiä tai kokoavia prosesseja valtion budjettiprosessin lisäksi Ministeriöt vastaavat itsenäisesti omista prosesseistaan ja niiden kehittämisestä Yhteiset palvelut Valtion henkilöstö- ja kiinteistöpalveluille on perustettu palvelukeskukset Taloushallinnon palvelukeskuksen perustaminen on suunnitelmissa. Kehitystyö on kuitenkin vielä alkutekijöissään 29

30 Konserniohjaus Tšekissä

31 Tšekki Konsernihallinto ja yhteiset policyt Konsernihallinto Pääministerin asema on vahva sisältäen vallan valita hallituksen ministerit sekä päättää valtaosasta kotimaan ja ulkomaan politiikan sisällöistä ja tavoitteista Konsernityyppisen ohjauksen lisäämisestä on käyty keskustelua, mutta tarkempia suunnitelmia ei vielä ole Hallituksella on olemassa hallitusohjelma Konserniohjaus on vahvinta IT-politiikan saralla 31 Yhteiset policyt Valtionhallinnolle on määritelty yhteinen IT-politiikka ja standardit Sisäministeriö (Ministry of Interior) vastaa IT-politiikan ja standardien muodostamisesta ja toimeenpanosta IT-politiikan ja standardien noudattaminen on pakollista kaikille julkisen sektorin organisaatioille (säädetty lailla) Data-box on viranomaisten virallisen sähköisen kommunikaation väline ja tietojärjestelmä. Kyseessä on kehittynyt sähköposti, jota kaikkien julkisen sektorin organisaatioiden on käytettävä keskinäisessä kommunikoinnissaan Data box on sähköinen säilytystila, joka mahdollistaa virallisten dokumenttien sähköisen lähettämisen ja vastaanottamisen Tšekeissä sovelletaan virkamiehille yhteistä suoritepalkkausta, jossa määrätty prosenttiosuus voidaan maksaa peruspalkan päälle bonuksena. Muuten henkilöstöhallinto ei ole keskittynyttä Valtion taloushallinto pyritään yhtenäistämään yhteisen taloushallinnon järjestelmän (common IT platform) avulla. Järjestelmästä ja sen kehittämisestä vastaa valtiovarainministeriö Myös hankinnoille perustetaan yhtenäinen sähköinen järjestelmä, jonka käyttö tehdään pakolliseksi

32 Tšekki Yhteiset prosessit ja palvelut Valtionhallinnon yhteiset prosessit Lainvalmistelulle on olemassa kaikki ministeriöt kattavat säännöt ja yhteinen prosessi Lainvalmisteluun on tarkoitus kytkeä myös säännöllinen arviointiprosessi (Smart Administration Initiative), joka sisältää ex ante ja ex post vaikutusarvioinnit Lainvalmistelun laadun valvontaa varten on olemassa lainsäädäntöneuvosto (Council of Legislation), joka hyväksyy kaikki uudet lait Valtiolle on kehitetty yhtenäinen taloussuunnittelun- ja hallinnon järjestelmä Ministeriöt käyttävät yleisesti CAF-arviointijärjestelmää (Common Assessment Framework) Järjestelmän käyttöä suositellaan, mutta se ei ole pakollista Erillistä tulosohjausjärjestelmää ei ole Valtionhallinnon yhteiset palvelut Taloushallinnon tehtäviä ollaan kokoamassa uuteen valtiokonttoriin (Treasury) käsittäen mm. verot ja sosiaalivakuutukset Valtion sisäinen ja ulkoinen viestintä on keskitetty Palvelukeskus valtion hankinnoille on ollut valmisteilla 2-3 vuotta Lisäksi suunnitelmana on kehittää Tsekin postista ITpalvelukeskus koko valtionhallinnolle 32

33 Tšekki Linkit Hallituksen ohjelma Sisäministeriö: Data-boxes: Tietoa Tšekin sähköisestä hallinnosta: Valtiovarainministeriö: 33

34 Tšekki Yhteenveto Konsernihallinto Tšekissä ei ole erillistä konsernihallinnosta vastaavaa toimijaa Konsernityyppisen ohjauksen lisäämisestä ja sen tarpeesta on käyty keskustelua, mutta tarkempia suunnitelmia ei vielä ole Yhteiset policyt Valtionhallinnon yhteisen IT-politiikan ja standardien noudattaminen on pakollista kaikille julkisen sektorin organisaatioille (säädetty lailla) Valtion taloushallinto pyritään yhtenäistämään koko valtionhallinnolle yhteisen taloushallinnon järjestelmän (common IT platform) avulla Yhteiset prosessit Lainvalmistelulle on olemassa kaikki ministeriöt kattavat säännöt ja yhteinen prosessi Lainvalmisteluun on tarkoitus kytkeä myös säännöllinen arviointiprosessi (Smart Administration Initiative), joka sisältää ex ante ja ex post vaikutusarvioinnit Valtiolle on kehitetty yhtenäinen taloussuunnittelun- ja hallinnon järjestelmä Yhteiset palvelut Tšekeissä ei ole valtionhallinnon yhteisiä palvelukeskuksia Julkisten hankintojen palvelukeskus on ollut valmisteilla 2-3 vuotta Lisäksi suunnitelmana on kehittää Tšekin postista IT-palvelukeskus 34

35 Konserniohjaus Ranskassa

36 Ranska Konsernihallinto Ranskassa ei ole yhtenäistä konsernipolitiikkaa tai vahvaa konsernihallintoajattelua. Perinteisesti ministeriöillä on päätösvalta oman hallinnonalansa kehittämisessä ja ohjaamisessa Ranskassa on kuitenkin muodostettu joitakin koko valtionhallinnolle yhteisiä politiikkoja. Tavallisesti nämä yhteiset politiikat eivät kuitenkaan koske kaikkia toimijoita vaan rajoittuvat joihinkin ministeriöihin Yhteisten politiikkojen koordinointi ei ole keskitettyä vaan se tapahtuu pääosin ministeriöiden välillä (interministerial approach) Valtiovarainministeriöllä (Ministry of Economic, Finance and Industry) on keskeinen rooli budjettiprosessin ja julkisen rahankäytön koordinoijana ja valvojana Presidentin vahva asema Ranskassa tuo keskittäviä ja yhtenäistäviä elementtejä päätöksentekoon ja hallintoon Ranskan presidentti on kansainvälisesti ajatellen vahva erityisesti ulkopoliittisissa asioissa Presidentti määrittelee myös hallituksen suuret linjat. Ranskassa pääministeri on muodollisesti hallituksen johtaja, mutta tosiasiassa presidentti pitää tätä roolia itsellään ja pääministeri toteuttaa presidentin luomaa politiikkaa. 36

37 Ranska Yhteiset policyt 1/2 Taloushallinto Valtionhallinnolla on yhteiset kirjanpidon periaatteet ja yhtenäinen budjettiprosessi Sekä kirjanpidon periatteista että budjettiprosessista säädetään lailla (Organic Law for Budget Laws 2001) Ministeriöiden taloushallinnon valvomiseksi on kehitetty työkalu (Annual Report of Performance), jonka avulla voidaan verrata ministeriön arvioitua rahankäyttöä toteutuneisiin kustannuksiin Kirjanpidon ja budjettiprosessin yhtenäistämisellä on pyritty lisäämään julkisen rahankäytön läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta Taloushallinnon tueksi on kehitetty valtionhallinnon yhteinen kirjanpidon sähköinen työkalu (Information System Management of Public Accounting, CHORUS) Taloustiedon virasto (Agency for financial and economic information) vastaa kirjanpidon sähköisen työkalun kehittämisestä ja toimeenpanosta valtionhallinnossa Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat on keskitetty valtiovarainministeriön alaiselle hankintavirastolle (Central Procurement Agency) Hankintavirasto vastaa julkisia hankintoja koskevan politiikan ja periaatteiden muodostamisesta ja niiden toimeenpanosta Virasto vastaa useita ministeriöitä koskevien palveluiden tms. hankintaprosessista. Yksittäiset ministeriöt huolehtivat itse hankintaprosessin läpiviemisestä viraston ohjeistuksen mukaisesti Julkisten hankintojen keskittämisellä tullaan Ranskan hallituksen arvioiden mukaan säästämään noin miljardi euroa 37

38 Ranska Yhteiset policyt 2/2 Tuottavuus Vuonna 2007 Ranskassa aloitettiin valtionhallinnon politiikkojen, hallinnollisten rakenteiden ja julkisen rahankäytön arviointi (Overall review of policies, administrative structures and expenditures by the General Review of Public Policies RGPP) Arvioinnin seurauksena valmistui valtionhallinnon rakenteellisia uudistuksia koskeva uudistuspolitiikka Uudistuspolitiikasta ja sen toimeenpanosta vastaava kansallinen ohjausryhmä (National Council for RGPP) toimii läheisessä yhteistyössä presidentin kanslian kanssa Uudistuspolitiikka koskee koko valtionhallintoa ja sisältää ohjeistusta ministeriöille esimerkiksi tuottavuuden parantamiseen liittyen Tuottavuuden parantaminen keskittyy henkilötyövuosien vähentämiseen (valtionhallinnossa työskentelevien virkamiesten määrää on päätetty vähentää eläköitymisen myötä; aukeavista viroista täytetään vain puolet) Uudistuspolitiikan myötä pyritään ottamaan käyttöön myös uusia henkilöstöjohtamisen periaatteita (kannustinjärjestelmät, työsuhteiden joustavuuden ja työntekijöiden liikkuvuuden parantaminen) Yhteisten politiikkojen noudattamisen seuranta Yhteisten politiikkojen toimeenpano on ministeriöiden vastuulla Valtiovarainministeriö seuraa ja valvoo ministeriöiden budjettiprosessia ja julkista rahankäyttöä Eduskunnan yhteyteen ollaan parhaillaan perustamassa arviointiyksikköä (Office for Evaluation) Yksikön tehtävänä tulee olemaan joidenkin julkisten politiikkojen arviointi konsultteja tai muita ulkopuolisia arvioitsijoita apuna käyttäen 38

39 Ranska Yhteiset prosessit ja palvelut Valtionhallinnon yhteiset prosessit Taloushallinto Valtionhallinnon yhteinen budjettiprosessi on määritelty lainsäädännössä (Organic Law for Budget Laws 2001) Budjettiprosessi nivoutuu yhteen valtionhallinnon yhteisten kirjanpidon periaatteiden kanssa (ks. yhteiset politiikat) Budjetointiprosessia tukee valtionhallinnon yhteinen ITjärjestelmä (CHORUS) Lainsäädännön valmistelu Lainsäädännön valmisteluun on luotu valtionhallinnon yhteinen prosessi Valtionhallinnon yhteiset palvelut Varsinaisia valtionhallinnon yhteisiä palvelukeskuksia ei ole Ranskassa Viestintävirasto (Government Information Services) tarjoaa valtionhallinnon toimijoille tiedottamiseen liittyviä palveluita Viraston palveluihin kuuluu esimerkiksi tärkeistä asioista tiedottaminen yleisesti yhteiskunnassa Viraston palveluiden käyttö on ministeriöiden omassa harkinnassa Valtionhallinnolle on suunnitteilla keskitetty palkkahallinto (Central Payment Agency) Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon prosesseja on valmisteilla, mutta näiden toimeenpanosta on erikseen neuvoteltava virkamiesten ja etujärjestöjen kanssa 39

40 Ranska Linkit Organic Law for Budget Laws: Talous- ja elinkeinoministeriö (Ministry of Economic, Finance and Industry): Valtion sähköisen hallinnon portaali: General Review of Public Policies (ranskankielisiä sivuja) Virallinen Internet sivusto: Tietoa uudistusohjelmasta (General Direction of the Modernization of the State): Valtion sähköisen hallinnon portaali 40

41 Ranska Yhteenveto Konsernihallinto Yhteiset policyt Yhteiset prosessit Ranskassa ei ole yhtenäistä konsernipolitiikkaa tai vahvaa konsernihallintoajattelua Perinteisesti ministeriöillä on päätösvalta oman hallinnonalansa kehittämisessä ja ohjaamisessa Konserniohjaus koskee tällä hetkellä lähinnä taloushallintoa ja julkisia hankintoja Valtionhallinnon yhteiset politiikat keskittyvät taloushallintoon, julkisiin hankintoihin ja valtionhallinnon tuottavuuden parantamiseen Taloushallinnon tueksi on kehitetty valtionhallinnon yhteinen kirjanpidon sähköinen työkalu Valtionhallinnon julkisia hankintoja koskevan politiikan muodostaminen ja toimeenpano on keskitetty hankintavirastolle Valtionhallinnon yhteiset prosessit koskevat taloushallintoa, lainvalmistelua ja henkilöstöhallintoa Valtionhallinnon yhteisestä budjetointiprosessista säädetään lailla Henkilöstöhallinnon yhteiset prosessit ovat vasta valmisteluasteella Yhteiset palvelut Ranskassa valtionhallinnolle suunnattuja yhteisiä palveluita on vähän Julkisia hankintoja hoitava hankintavirasto voidaan nähdä valtionhallinnon yhteisenä palvelukeskuksena 41

42 Konserniohjaus Virossa

43 Viro Konsernihallinto Konserniohjauksen kannalta keskeisiä toimijoita Virossa ovat valtioneuvosto, valtiovarainministeriö ja talous- ja viestintäministeriö Valtiovarainministeriö vastaa esimerkiksi valtionhallinnon yhteisestä budjetointiprosessista, julkisia hankintoja koskevan politiikan muodostamisesta ja toimeenpanosta sekä laatujohtamisesta (quality management) valtionhallinnossa Talous- ja viestintäministeriö on puolestaan keskeinen toimija valtion IT-politiikan muotoilijana Valtioneuvosto vastaa yhteisen henkilöstöpolitiikan muodostamisesta Presidentin instituutiolla on Virossa symbolinen luonne, eikä presidentillä ole toimeenpanovaltaa Pääministeri edustaa Viron todellista poliittista johtajuutta, joka tekee päätökset koko Viron tasavallan toimeenpanevan vallan nimissä Viron hallituksella on yksityiskohtainen hallitusohjelma Virossa on kehitetty paljon hallinnon sähköisiä palveluita kansalaisille ja yrityksille 43 Valtion sähköisten palveluiden portaali

44 Viro Yhteiset policyt 1/2 Henkilöstöpolitiikka Julkishallinnon johtaminen ja henkilöstöpolitiikkaan liittyvät asiat ovat Virossa hajautettu yksittäisten ministeriöiden vastuulle (henkilöstöpolitiikan ja johtamisen käytännöt vaihtelevat ministeriöittäin) Valtioneuvoston yhteydessä toimiva yksikkö (Department of Public Service at the State Chancellery) vastaa valtionhallinnon yhteisen henkilöstöpolitiikan kehittämisestä ja koordinoinnista Yksikkö muodostaa yhteiset henkilöstöjohtamisen periaatteet, tarjoaa ohjeistusta ja tietoa parhaista käytännöistä sekä muodostaa kansalliset prioriteetit julkisen sektorin koulutustarpeille Julkisen sektorin työsuhteista ja niiden ehdoista säädetään laissa (Public Service Act, Civil Servants' Official Titles and Salary Scale Act) Laatujohtaminen (quality management) Valtiovarainministeriöllä on merkittävä rooli laatujohtamisen kehittämisessä valtionhallinnossa Ministeriön tehtävänä on muodostaa laatujohtamiseen kytkeytyviä politiikkoja ja toimenpiteitä Lisäksi ministeriö vastaa myös muotoilemiensa politiikkojen ja toimenpideohjelmien toimeenpanosta Laatujohtamisella tähdätään palveluiden laatutason nostamiseen sekä julkishallinnon tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseen 44

45 Viro Yhteiset policyt 2/2 IT-politiikka Talous- ja viestintäministeriö (Ministry of Economic Affairs and Communications) vastaa Viron yhteisen ITpolitiikan muodostamisesta Ministeriön tehtävänä on koordinoida valtion ITjärjestelmien kehittämistä sekä kehittää valtion ITpolitiikkaa, strategiaa ja arkkitehtuuria Tästä työstä ministeriössä vastaa Valtion IT-yksikkö Toinen keskeinen toimija IT-politiikan saralla on ministeriön alainen Estonian Informatics Center Yhteinen IT-politiikka sisältää myös valtionhallinnon yhteisen tietoturvapolitiikan Julkiset hankinnat Valtiovarainministeriö on keskeinen toimija julkisten hankintojen koordinoinnissa Julkisia hankintoja valvoo valtiovarainministeriön alainen, itsenäinen virasto (Public Procurement Office) Valvonnan ohella virasto ohjeistaa ja neuvoo sopimusosapuolia, levittää julkisiin hankintoihin liittyvää tietoa sekä arvioi valtionhallinnon toimijoiden hankintakäytäntöjä Valtiovarainministeriön alainen julkisten hankintojen yksikkö (Public Procurement Unit) vastaa julkisiin hankintoihin liittyvän lainsäädännön valmistelusta ja EU yhteistyöstä. Lisäksi yksikkö pitää rekisteriä kaikista julkisista hankinnoista Ministeriöt on velvoitettuja toimittamaan hankintailmoituksensa tälle yksikölle 45

46 Viro Yhteiset prosessit ja palvelut Valtionhallinnon yhteiset prosessit Virossa on yhtenäinen lainvalmistelun prosessi Myös valtionhallinnon yhteinen budjetointiprosessi on tarkkaan määritelty ja kuvattu Valtiovarainministeriö vastaa yhteisestä budjettiprosessista ja sen valvonnasta Valtionhallinnon yhteiset palvelut Virossa on tällä hetkellä yksittäisten ministeriöiden palvelukeskuksia Sisäministeriöllä on esimerkiksi IT-palvelukeskus, joka tarjoaa palveluita myös muille valtionhallinnon organisaatioille Virossa on käynnistetty aloite uuden, koko valtionhallinnon kattavan palvelukeskuksen perustamiseksi Uuden palvelukeskuksen olisi tarkoitus palvella kaikkia valtionhallinnon toimijoita Päätöstä palvelukeskuksesta odotetaan vuoden 2010 aikana Palvelukeskuksen toiminnan on suunniteltu kattavan taloushallinnon, IT-tuen, toimistojen kunnossapidon sekä julkiset hankinnat 46

47 Viro Linkit IT julkishallinnossa Vuosikirja IT-strategia IT-strategian toimeenpanosuunnitelma Julkisista hankinnoista vastaava virasto (Public Procurement Office) Valtioneuvosto: Hallitusohjelma: Valtiovarainministeriö: Talous- ja viestintäministeriö: Valtion IT-yksikkö: Valtionhallinnon sähköisten palveluiden portaali: 47

48 Viro Yhteenveto Konsernihallinto Konserniohjauksen kannalta keskeisiä toimijoita Virossa ovat valtiovarainministeriö ja talous- ja viestintäministeriö Varsinaista konserniohjausyksikköä tms. ei Virossa ole Yhteiset policyt Virossa on koko valtionhallinnolle yhteisiä politiikkoja seuraavilla alueilla: IT-järjestelmät ja arkkitehtuuri, laatujohtaminen (quality management) ja julkiset hankinnat Yhteiset prosessit Yhteisiä prosesseja on muodostettu ja kuvattu esimerkiksi lainvalmisteluun ja budjetointiin liittyen Yhteiset palvelut Palvelukeskuksia on tällä hetkellä ainoastaan yksittäisillä ministeriöillä Valtionhallinnon yhteisen palvelukeskuksen (taloushallinto, IT-tuki, toimistojen kunnossapito, julkiset hankinnat) perustamisesta on vireillä aloite 48

49 Konserniohjaus Norjassa

50 Norja Konsernihallinto Norjassa ei ole erityistä valtion konsernihallinnon mallia. Hallitus ja ministerit vastaavat poliittisesta linjanvedosta ja ministeriöt politiikan valmistelusta ja toimeenpanosta Norjassa ei ole koettu tarvetta lisätä päätöksenteon tai hallinnon keskittämistä. Järjestelmää luonnehditaan desentralisoituneeksi ja ministeriövaltaiseksi Hallintoministeriö (Ministry of Government Administration and Reform) pyrkii tuomaan valtionhallintoon yhtenäisyyttä ja joitakin konsernimaisia piirteitä 50

51 Norja Yhteiset policyt Hallintoministeriö on muodostanut hallinnolle yhteisen IT-politiikan ja -standardit. Standardien noudattaminen on pakollista Ministeriön tavoitteena on lisätä hallinnonalarajat ylittävää yhteistyöstä Hallintoministeriö vastaa myös henkilöstöpolitiikasta ja sen kehittämisestä Valtiokonttori (Government Agency for Financial Management) määrittää valtionhallinnon yhteistä taloushallintoa ja sen ohjausta (määräykset). Se toimii myös valtion taloushallinnon palvelukeskuksena Hankintapolitiikkaa pyritään yhtenäistämään ja keskittämään Valtionyhtiöitä ja omistuksia varten on olemassa yhteinen politiikka Hallintoministeriön ja valtiovarainministeriön (talous- ja finanssipolitiikka) lisäksi ei ole yhteisiä policyjä tai organisaatiota, jolla olisi koko valtionhallinnon kattavia ohjausvastuita Hallintoministeriön alaisen IT-yksikön tehtävät 51

52 Norja Yhteiset prosessit ja palvelut Valtionhallinnon yhteiset prosessit Valta tulosohjauksesta kuuluu ministeriöille, jotka asettavat hallinnonalan tulostavoitteet Ministeriöiden lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto (State Audit Office) valvoo tulostavoitteiden saavuttamista Keskeisin yhteinen prosessi on valtion talousarvion laadinta Ministeriöt kantavat myös vastuun lainvalmistelusta hallinnonalallaan. Oikeusministeriö kuitenkin tarkastaa lait Investointien tuloksellisuuden arviointia ja seurantaa on pyritty kehittämään. Hankkeet, jotka ylittävät 500 milj. kruunua käyvät läpi laadunvarmistusprosessin. Tässä ulkoisessa arvioinnissa on yhteinen malli niistä asioista, joihin arviointi kohdistuu Hallinnon arvioinnin prosessiin on pyritty myös luomaan yhteiset standardit Talousarvio laaditaan pitkälti sähköisesti. Hankinnoille on luotu oma sähköinen markkinapaikka Valtionhallinnon yhteiset palvelut Valtiokonttori toimii taloushallinnon ja palkanmaksun palvelukeskuksena. Sen asiakkaita on tällä hetkellä kaikkiaan 400. Osalla virastoista on edelleen oma taloushallintonsa IT-palveluille on olemassa valtion palvelukeskus Myös kiinteistöjen hoitoa varten on olemassa oma valtion organisaatio (Government Administration Services) Suurelta osin palvelukeskusten potentiaali on edelleen hyödyntämättä 52

53 Norja Linkit Hallintoministeriö (Ministry of Government Administration, Reform and Church Affairs): IT-politiikan ja Julkisen sektorin uudistuspolitiikan yksikkö (Department of ICT Policy and Public Sector Reform): Tietoa Norjan IT-standardeista: Kiinteistönhallinnan ja ylläpidon palvelukeskus (Government Administration Services): Government Agency for Financial Management: 135.aspx Valtiovarainministeriö: Valtiontalouden tarkastusvirasto (Office of the Auditor General of Norway): 53

54 Norja Yhteenveto Konsernihallinto Norjassa ei ole erityistä valtion konsernihallinnon mallia. Hallitus ja ministerit vastaavat poliittisesta linjanvedosta ja ministeriöt politiikan valmistelusta ja toimeenpanosta Yhteiset policyt Valtionhallinnolle on luotu yhteinen IT-politiikka ja yhteiset standardit Valtiokonttori (Government Agency for Financial Management) määrittää valtionhallinnon yhteistä taloushallintoa ja sen ohjausta esimerkiksi määräysten avulla Yhteiset prosessit Keskeisin yhteinen valtionhallinnon prosessi on valtion talousarvion laadinta Investointien tuloksellisuuden arviointia ja seurantaa on pyritty kehittämään. Arviointiin on luotu yhteinen malli arvioitavista asioista Hallinnon arvioinnin prosessiin on pyritty luomaan yhteiset standardit Yhteiset palvelut Valtiokonttori toimii taloushallinnon ja palkanmaksun palvelukeskuksena Myös IT-palveluille on olemassa valtion palvelukeskus Suurelta osin palvelukeskusten potentiaali on edelleen hyödyntämättä 54

55 Konserniohjausmallien vertailua

56 Strateginen koherenssi Konserniohjaus policyjen valmistelussa ja toteutuksessa 1. Operationaalinen ja strateginen koherenssi vähäistä Vähäinen määrä valtiokonsernia koskevia policyja / valtion toimijoiden vastuut kapeat. Policyjen noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen 2. Operationaalinen koherenssi korkeaa, strateginen koherenssi vähäistä Vähäinen määrä valtiokonsernia koskevia policyja / valtion toimijoiden vastuut kapeat. Policyjen noudattaminen pakollista tai osittain pakollista Norjassa ja Hollannissa on panostettu erityisesti ITpolitiikkaan. Yhteisten IT-standardien noudattaminen on pakollista High Tšekki Tanska Ranska Iso-Britannia Viro Norja Hollanti 3. Strateginen koherenssi korkeaa, operationaalinen vähäistä Useita koko valtiokonsernia koskevia policyja ja/tai niitä tukevia sähköisiä työkaluja / laajoja koko valtion kattavia vastuita. Policyjen noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen Tanskassa ja Ranskassa on useita valtiokonsernin policyja ja niitä tukevia työkaluja. Yhteisten policyjen noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja tästä syystä noudattaminen on vähäistä Myös Virossa on useampi valtiokonsernille yhteinen policy Low Low Operationaalinen koherenssi High 4. Strateginen ja operationaalinen koherenssi korkeaa Useita koko valtiokonsernia koskevia policyja ja/tai niitä tukevia sähköisiä työkaluja ja koko valtion kattavia vastuita. Policyjen noudattaminen pakollista tai osittain pakollista Tšekissä on useita valtiokonsernin yhteisiä policyja (ITpolitiikka ja standardit, taloushallinto, hankinnat) ja näitä tukevia työkaluja Esimerkiksi yhteisten IT-standardien ja joidenkin sähköisten työkalujen (data boxes) hyödyntäminen on pakollista 56

57 Strateginen koherenssi Konserniohjaus hallinnon prosesseissa 1. Operationaalinen ja strateginen koherenssi vähäistä Vähäinen määrä valtiokonsernia koskevia prosesseja. Yhteisten prosessien noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen Suurimmassa osassa tarkastelluista maista oli määritelty vain yksi tai muutamia valtiokonsernin yhteisiä prosesseja Yhteisiä prosesseja olivat tyypillisesti budjettiprosessi ja lainsäädännön valmisteluprosessi 2. Operationaalinen koherenssi korkeaa, strateginen koherenssi vähäistä Vähäinen määrä valtiokonsernia koskevia prosesseja. Prosessien noudattaminen pakollista tai osittain pakollista 3. Strateginen koherenssi korkeaa, operationaalinen vähäistä Useita koko valtiokonsernia koskevia prosesseja. Prosessien noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen Vertailumaista poiketen Tanskassa on määritelty muita enemmän valtiokonsernin yhteisiä prosesseja Lisäksi Tanskassa oli muita enemmän kehityshankkeita yhteisten prosessien kehittämiseen liittyen (esim. Prosessikirjasto) High Low Low Tanska Ranska Tšekki Viro Norja Iso-Britannia Hollanti Operationaalinen koherenssi High 4. Strateginen ja operationaalinen koherenssi korkeaa Useita koko valtiokonsernia koskevia prosesseja. Prosessien noudattaminen pakollista tai osittain pakollista 57

58 Strateginen koherenssi Palvelukeskukset osana valtiokonsernia Operationaalinen ja strateginen koherenssi vähäistä Vähäinen määrä valtiokonsernin palvelukeskuksia. Palveluiden käyttö on vapaaehtoista Tarkastelluissa maissa palvelukeskusten hyödyntäminen valtiokonsernin palveluiden järjestämisessä oli vähäistä Tanskassa on yhteinen IT-palvelukeskus, jonka asiakkaina on 15 ministeriötä Ranskassa ja Tšekissä valtiokonsernin viestintä on keskitetty Virossa ministeriöillä on omia palvelukeskuksia hallinnonaloillaan Iso-Britanniassa on ainoastaan suunnitelmia palvelukeskusten perustamiseen liittyen 2. Operationaalinen koherenssi korkeaa, strateginen koherenssi vähäistä Vähäinen määrä valtiokonsernin palvelukeskuksia. Palveluiden käyttö on pakollista 3. Strateginen koherenssi korkeaa, operationaalinen vähäistä Useita valtiokonsernin palvelukeskuksia. Palveluiden käyttö on vapaaehtoista Sekä Norjassa että Hollannissa on perustettu useampia palvelukeskuksia. Palveluiden käyttö ei kuitenkaan ole pakollista ja toistaiseksi asiakaskunta ei kata koko valtiokonsernia High Low Low Norja Hollanti Tanska Tšekki Viro Ranska Iso-Britannia Operationaalinen koherenssi High 4. Strateginen ja operationaalinen koherenssi korkeaa Useita valtiokonsernin palvelukeskuksia. Palveluiden käyttö on pakollista

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta 1 Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta Markku Harrinvirta Pivotal Consulting Oy 19.8.2010 2 Sisällys

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Sisältö Tietohallinnon selkeät rakenteet ja tietohallinnon vastuut: Kuka vastaa kokonaisuudesta? Miten ohjausta ja

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012 TALPOL linjaukset 26.11.2012 TORI-toimenpiteet 19.12.2012 ICT-laitetilojen (konesalien) määrää vähennetään tavoitteena energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Otetaan osaksi TORI-suunnittelua

Lisätiedot

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastokeskuksen 35-vuotisjuhlaseminaari Kohti tulevaisuuden sanastotyötä Ulla.Poutiainen-Lindfors@Evira.fi Yhtenäisen termistön merkitys korostuu Organisaatioiden

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Yritysten hallinnollinen taakka Yritysten hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännön

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 14.11.2011 2 14.11.2011 3 Avoimen hallinnon periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Valtiovarainministeriö Neuvotteleva virkamies Riku Jylhänkangas Sisällysluettelo Kansalaisten asiointitilin toteuttaminen Asiointitilin toiminta Asiointitili

Lisätiedot

Konsernihallinto ja -palvelut

Konsernihallinto ja -palvelut 23.3.2015 Esitelty kaupunginhallituksen kokouksessa 16.2.2015 Konsernihallinto ja -palvelut Konsernihallinto ja palvelut muodostuvat toisaalta konserniesikunnan, strategisen ohjauksen tasosta ja toisaalta

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin

Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)

Lisätiedot

Virkamiesasema murroksessa. Markku Temmes 25.2.2015

Virkamiesasema murroksessa. Markku Temmes 25.2.2015 Virkamiesasema murroksessa Markku Temmes 25.2.2015 Teoriaa Marx (1818-1883) contra Weber (1864-1920) Kaikessa toiminnassa on julkista Funktiososialismi Markkinatalous tarvitsee tuekseen neutraalin hallinnon

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Kvantitatiivinen tutkimus - Tiivistelmäraportti Kari Elkelä, Itella Oyj Pekka Törrönen, AddValue Oy Research series - Tutkimussarja 37/009.10.009 1

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

ICT:n johtamisella tuloksia

ICT:n johtamisella tuloksia Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40

Lisätiedot

Valtiontalouden suunnittelun ja talousohjauksen suuntaviivat - Valtion taloushallinnon strategia 2020

Valtiontalouden suunnittelun ja talousohjauksen suuntaviivat - Valtion taloushallinnon strategia 2020 Valtiontalouden suunnittelun ja talousohjauksen suuntaviivat - Valtion taloushallinnon strategia 2020 Solita Tuloksellisuutta johtamiseen valtionhallinnossa - aamiaisseminaari 25.3.2015 Juha Halonen Valtion

Lisätiedot

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä S-38.3310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä Tuomas Laajanen Työn ohjaaja: Prof. Heikki Hämmäinen Työn valvoja: DI Tom

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä 27.9.2007 Mika Eerola ja Heli Salmi Itella Information Oy 1 Itellan sähköisen asioinnin palveluita ItellaTYVI Mukana mm. Vero, Tulli, Ympäristöhallinto

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Hyödyt > Tilanne tänään Anna-Maija Karjalainen 1992-1996 Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (6) Arkistoitu: TeamWare/Arkisto/Sähkölaitos/Säännöt SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Sähkölaitoksella on johtokunnan hyväksymä yleisorganisaatio. Sähkölaitoksella on seitsemän yksikköä (liiketoiminta-aluetta),

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Uudistamisen haasteet valtionhallinnossa. Juha Kostiainen, VM, 09.11.2011, Säätytalo

Uudistamisen haasteet valtionhallinnossa. Juha Kostiainen, VM, 09.11.2011, Säätytalo Uudistamisen haasteet valtionhallinnossa Juha Kostiainen, VM, 09..20, Säätytalo Haasteet julkisen organisaation johtamisessa Kaikki vastaajat 5 Erittäin suuri haaste 4 Melko suuri haaste 3 Jonkin asteinen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Hankintojen yhteinen kehittäminen

Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankinnan ohjeistuspalvelu 26.3.2015 Liikennevirasto ja ELY keskusten L- vastuualue Liikennevirasto perustettiin vuoden 2010 alussa. Virastoon yhdistettiin Tiehallinnon

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut

Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut Asiakaslähtöiset ja yhteentoimivat Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelut seminaari Helsinki, Finlandia-talo Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi 9.12.2013 Sisältö Oppijan palvelut osana SADe-ohjelmaa

Lisätiedot

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist Miksi Avointa Dataa? Heikki Sundquist Painovapauslaki 1766 (Chydenius) Vuoden 1766 painovapausasetus, joka säädettiin perustuslakina, takasi laajemman painovapauden kuin missään muualla. Lisäksi lähes

Lisätiedot

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma 3.9.2004 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

Digitaalinen Suomi. Risto Siilasmaa. Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen

Digitaalinen Suomi. Risto Siilasmaa. Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen Digitaalinen Suomi Risto Siilasmaa Materiaali koottu EVAn Tietoyhteiskunta-hankkeseen Mikä tietoyhteiskunnan kriisi? Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys on pysähtynyt ongelmia etenkin julkisella puolella

Lisätiedot

Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa

Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa Tulosohjausverkoston tapaaminen Merja Snygg Valtiokonttori Esityksen aiheet Yhteinen arviointiasteikko valtion toiminnan tulosten arviointiin Arviointiasteikot

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta

Lisätiedot

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Basware käyttäjäpäivät 20.9.2012 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot