Syyttäj älaitoksen. toiminta- ja taloussuunnitelma ~~ "' ~

Transkriptio

1 Syyttäj älaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma ~~ "' ~

2 Sisällysluettelo: Syyttäjälaitoksen toiminta ja taloussuunnitelma vuosille Johdon katsaus Toimintaympäristön muutos Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista edistävät toimenpiteet Toiminnalliset linjaukset ja rakenteelliset uudistukset Valtakunnansyyttäjänviraston keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet Tuottavuustoimenpiteet T oimitilaratkaisut/toimitilastrategia IT -hankkeet Laitteet ja järjestelmät Summaarinen rikosprosessi Rahoituksesta Sakari-järjestelmän kehittäminen ja uusiminen sekä yhdistäminen poliisin uuteen Vitjaj ärj estelmään Muut Syyttämättä jättämistä koskevien päätösten perustelemisvaatimus ja kevennetyt prosessikeinot Suunnittelukauden toimenpiteet tunnuslukuineen tavoitteiden saavuttamiseksi Syyttäjälaitoksen voimavaratarpeet (liitetaulukko)...10 Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Syyttäjälaitoksen kehyslaskelma ja lisätarpeet Syyttäjälaitoksen voimavarat ja rahavirrat Tuloksellisuuden tunnusluvut Syyttäjälaitoksen henkilös1ösuunnitelma, toteutumat, tuottavuustavoitteet ja eläkepoistuma Syyttäjälaitoksen tuottavuustoimenpiteet WinCapita Valtioneuvoston periaatepäätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina Yhteenveto toimitilamuutoksista vuosina 20 i

3 Syyttäjälaitoksen toiminta ja taloussuunnitelma vuosille Johdon katsaus Tiedossa olevila määrärahakehyksilä 2009 ja 2010 olisivat viimeiset vuodet, jolloin syyttäjähenkilötyövuosia olisi paikallsissa syyttäjäyksiköissä selvästi yli 300. Suunnittelukaudella määrä tulisi painumaan noin 300 henkilötyövuoteen, mikä olisi noin 40 vähemmän kuin oikeusministeriön asettamat työryhmät ovat laskeneet syyttäjien määräksi minimissään (OM 2005: 12 ja 2008:20). Rikollisuuden määrässä ja oikeudellisessa vaativuudessa ei tapahdu sellaista vähenemistä, että syyttäjälaitoksen voimavaroja voitaisiin vähentää. Rikosten kokonaismäärä pysynee jokseenkin ennallaan, mutta talousrikokset, kansainvälistyvä järjestäytynyt rikollisuus ja nopeasti kasvava verkko rikollisuus eri muodoissaan edellyttävät jo nykyistäkin selvästi suurempia syyttäjäresursseja. Mainittu rikollsuus edellyttää sekä tiivistä esitutkintayhteistyötä poliisin kanssa että usean syyttäjän työpanoksen keskittämistä yhteen juttukokonaisuuteen. Helsingin talousrikossyyttäjien työtilannetta on tarkasteltu liitteessä 7. Merkittävin osa ns. WinCapita- jutun oikeuskäsittelyistä ajoittuu suunnittelukaudelle, mutta erillisrahoitus ei kata syyttäjien työpanosta eikä tätä ole huomioitu määrärahakehyksissä (liite 6). Virastokoon suurentamisella ja palvelutoimistojen vähentämisellä ei ole saavutettavissa resurssien lisäystä, mutta niihin liittyvällä johtamisotteen tiivistymisellä voidaan työnjohdollisin keinoin päästä aiempaa parempaan resurssien ohjaukseen ja yhtenäistää sekä käytäntöjä että ratkaisuprofiileja. Nyt jo vireillä olevien yhdistämishankkeiden lisäksi suunnittelukaudella tulevat tarkasteltaviksi Keski-Suomen ja Kanta-Hämeen syyttäjäntoimen järjestelyt. Oulun ja Lapin syyttäjänvirastojen kohdalla on paikallaan miettiä mahdollista yhteistoimintaan velvoittavaa oikeusministeriön määräystä, jotta koko tuon alueen talousrikokset ja muut suurimmat juttukokonaisuudet olisivat hallittavissa nykyistä paremmin. Palvelutoimistoja, joita on ensi vuoden alussa 33, vähennetään toiminnan tarpeita vastaavasti vuokrasopimusten päätyttyä. Asianhallintajärjestelmien kehittymisen myötä esitutkintayhteistyö varsinkaan tavanomaisissa rikosasioissa ei edellytä syyttäjän ja poliisin sijoittumista samalle paikkakunnalle. Toimistohenkilökunta on vielä jakautunut epätasaisesti eri yksiköiden kesken, mutta palvelutoimistoverkon tiivistyessä ja virkojen tullessa avoimeksi eroja voidaan tasoittaa. Toimistohenkilökunnan vähentäminen ei kuitenkaan mahdollista syyttäjähenkilötyövuosien lisäämistä, koska vähennys menee tuottavuusohjelman säästövelvoitteen kattamiseen.

4 2 Kirjallinen menettely, esitutkinnan rajoittaminen ja syyteharkinta-asioiden sihteerivalmistelu ovat jo tulostavoitteiden tasolla. Tilanteen vakiinnuttua ei näillä keinoilla ole enää odotettavissa resurssisäästöjä. Eräitä yksikkökohtaisia parannuksia tulee kuitenkin vielä tehdä. Syyttäjälaitoksen kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, että Sakariasianhallintajärjestelmä korvataan järjestelmällä, joka tukee aiempaa paremmin rikosprosessia ja joka sopii yhteen poliisin Vitja-hankkeeseen. Nykyiset kevennetyt prosessikeinot eivät riitä korvaamaan puuttuvia resursseja. Suunnittelukaudella tulisikin selvittää jonkinlaisen sopimismenettelyn käyttöön ottamisen vaikutus käsittelyn nopeuttamiseen tilanteissa, joissa rikoksesta epäilty haluaa edistää asian selvittämistä. 2. Toimintaympäristön muutos 2.1 PerustehtävIIn vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Rikosoikeudenhoidon ja syyttäjälaitoksen toimintaan lähitulevaisuudessa vaikuttavat muutokset liittyvät mahdolliseen syrjäytymiskehityksen voimistumiseen, rikollisuuden kansainvälistymiseen ja organisoitumiseen sekä rikosten toteutumiseen yhä enemmän sähköistä tiedonvälitystä ja internet-yhteyksiä hyödyntävällä tavalla. Tilastollisesti rikosten määrien on todettu korreloi van keskeisesti alkoholin kulutukseen ja yhteiskunnalliseen taloudelliseen eriarvoisuuteen. Näiden tekijöiden kohdalla voi jonkinlaisia muutoksia olla odotettavissa. Varsinkin taloudellsen hyvinvoinnin jakautumisessa ja yhteiskunnan perusturvassa saattaa tapahtua muutoksia, jotka ovat omiaan lisäämään syrjäytymistä. Tämän vaikutukset näkyisivät ensi sijassa ns. tavanomaisen rikollisuuden lisääntymisenä. Tästä syystä vaikutus syyttäjälaitoksen työtaakkaan ei kuitenkaan välttämättä olisi kovin suuri juttumäärän mahdollisesta kasvusta huolimatta. Rajat ylittävän rikollisuuden kasvu ja rikollisuuden organisoituminen ovat uhkakuvia, jotka osittaisesta toteutumisestaan huolimatta eivät ole toistaiseksi realisoituneet huomattavana juttumääränä. Tällaisten asioiden oikeudellisesti ja näytöllisesti vaativa luonne merkitsee tästä huolimatta sitä, että vaikutus työmääriin saattaa olla merkittävä. Esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden siirtyminen enenevässä määrin talousrikollisuuteen tekee nämä muutoinkin vaativat rikosasiat entistä haasteellisemmiksi. Verkossa tai muutoin sähköisesti toteutettavien rikosten voidaan olettaa lisääntyvän tulevaisuudessa. Petos ja rahankeräysrikostyyppisiä rikoksia, joihin usein liittyy veropetoksia ja muita rikoksia, voidaan tällä tavoin tehdä nopeasti hyvin laajaan asianomistajajoukkoon kohdistuen. Tällaiset tekotavat voivat hyvinkin nopeasti aiheuttaa huomattavia muutoksia rikollisuustilanteeseenjo pelkän rikosten lukumäärän vuoksi. Myös hyödyn hankkimiseksi tehtyjen tietomurtojen ja sitä lähellä olevien tietotekniikkarikosten lukumäärän voidaan olettaa lisääntyvän voimakkaasti

5 3 tulevaisuudessa. Tämä kehitys edellyttää myös, että syyttäjälaitoksessa kyetään varmistamaan riittävä asiantuntemus näiden asioiden hoitamiseen sekä esitutkintayhteistyössä, että myöhemmin oikeudenkäynneissä. 2.2 Vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista edistävät toimenpiteet Edellä mainittuihin haasteisiin vastaamisessa keskeisessä asemassa on jo voimavarasyistä kevennettyjen prosessimuotojen tehokas käyttäminen. Vaativiin ja oikeudellisesti monimutkaisiin asioihin on mahdollista vapauttaa voimavaroja vain tavanomaisten asioiden käsittelyä jouduttamalla. Kirjallinen menettely on tällä hetkellä niin laajassa käytössä, ettei sen käyttöalaa voida enää merkittävästi nostaa. Vuoden 2010 aikana syyttäjälaitoksessa ryhdytään kokonaisvaltaisesti arvioimaan, miten toimenpiteistä luopumista koskevien ratkaisujen laatimis- ja perustelemiskäytäntöjä voitaisiin uudistaa toiminnan tehokkuutta ja asianosaisten oikeusturvaa paremmin huomioon ottaviksi. Arvioinnissa tulee pohdittavaksi myös mahdollisten toimenpiteistä luopumissäännöksiä koskevien lainmuutosesitysten tekeminen. Toteutuessaan kysymyksessä olevat uudistukset voivat lisätä toiminnan tehokuutta jo nyt puheena olevan suunnittelukauden aikana. Suunnittelukaudella syyttäjälaitos tulee tekemään aloitteen sen selvittämiseksi, voidaanko Suomen rikosprosessijärjestelmässä ottaa käyttöön jonkinlainen sopimismenettely, jolla vaikutetaan rajaavasti rikosoikeudenkäynnin kohteen määräytymiseen. Menettelyn tarkoituksena olisi nopeuttaa asian käsittelyä tilanteissa, joissa rikoksesta epäilty on halukas edistämään asian selvittämistä. Esikuvana tällaiselle kevennetylle prosessimuodolle voisi olla joko Norjassa ja Tanskassa taikka Saksassa noudatettu käytäntö. Suunnittelukaudella tehokkuutta voitaisiin lisätä rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyä kehittämällä ja niiden soveltamisalaa laajentamalla. Samoin rajoittamalla muutoksenhakua hovioikeuksiin voidaan voimavaroja säästää. Näitä menettelyjä koskevat lainmuutoshankkeet ovat tällä hetkellä eduskunnan käsittelyn kohteina. Siitä, miten lainmuutoksilla voidaan vaikuttaa toiminnan tehokkuuteen, on mahdollista lausua tarkemmin vasta, kun uudistusten sisältö on saanut lopullisen muotonsa. Näiden muutosten todennäköiset vaikutukset toiminnan tehokkuuteen jäänevät kuitenkin selvästi vähäisemmiksi kuin ne vaikutukset, joita voidaan saavuttaa edellisissä kappaleissa tarkoitetuila uudistuksila. Edellä mainittuun rajat ylittävän rikollisuuden oletettavaan kasvuun liittyen lähitulevaisuudessa lienee mahdollisuuksia tehostaa myös kansainvälistä ja erityisesti EU:n sisäistä yhteistyötä kansallista rikosoikeudenhoitoa edistävällä tavalla.

6 4 2.3 Toiminnallset linjaukset ja rakenteellset uudistukset Syyttäjälaitoksen tehtävänä on rikosvastuun toteuttaminen tehokkaasti, yhdenmukaisesti ja asianosaisten perusoikeudet turvaavalla tavalla. Syyttäjäntoiminnassa joudutaan puuttumaan kansalaisten perusoikeuksiin merkittävällä tavalla. Tällaisen vallan käytön tulee täyttää korkeat oikeudelliset laatuvaatimukset. Tarkasteltaessa yksittäisen syyttäjän asemaa lainkäyttäjänä on niukkenevissakin oloissa syytä korostaa, ettei Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tai kansallisten lailisuusvalvontaviranomaisten ratkaisukäytännössä ole koskaan lainkäyttötyön ollessa kysymyksessä hyväksytty voimavarojen puutteeseen viittaamista perusteena yksittäistapauksessa tavalla tai toisella ilmenneeseen virheeseen tai muutoin työn laadusta tinkimiseen. Tästäkin syystä Valtakunnansyyttäjänviraston on keskushallintovirastona kyettävä kaikissa oloissa huolehtimaan siitä, etteivät yksittäiset syyttäjät joudu puheena olevassa suhteessa kestämättömään tilanteeseen. Syyttäjälaitos ei siten voi merkittävästi tehostaa toimintaansa ratkaisutehokkuutta lisäämällä. Toiminnan tuottavuutta ei ole mahdollista olennaisesti lisätä oikeudellisesta laadusta tinkimättä. Tässä yhteydessä on syytä mainita valtakunnansyyttäjän antama yleinen ohje syyteharkinta-asioiden priorisoinnista (VKS:2009:2). Siinä tuodaan esiin, että syyttäjän on arvioitava kiireellisyysperusteita kokonaisuutena kaikkien asianosaisten oikeusturvan kannalta. Ohjeessa todetaan myös, että syyttäjän velvollisuutena on priorisoida pitkään avoinna olleen asian ratkaiseminen istuntopäivien tasaisen täyttämisen edelle. Väistämätöntä ja hyväksyttävää on, että priorisointi johtaa vaila kiireellisyysperusteita olevien asioiden syyteharkinta-aikojen pitenemiseen. Ohjeessa korostetaan toisaalta, että syyttäjälaitoksen voimavaraongelmat eivät ole hyväksyttävä syy syyttäjäntoiminnan oikeudellisesta laadusta tinkimiseen. Osin toteutumatta ovat tällä hetkellä valtakunnansyyttäjän yleiseen ohjeeseen 2007:5 pohjautuvat tavoitteet esitutkintayhteistyön ja syyttäjäparien käytön lisäämisestä. Tavoitteiden asettamisessa suunnittelukaudelle on tästä syystä lähdetty siitä, että käytettävissä olevien voimavarojen muutokset vaikuttavat suoraan syyttäjälaitoksen toiminnan tuloksiin. Mainittu ohje esitutkintayhteistyön ja syyttäjäparien käytön lisäämisestä on laadittu rikosprosessilain lainvalmistelutöistä ilmenevin tarkoituksin varmistaa nykyaikaisen syyttäjäntyön rooli rikosjutun pääkäsittelyn valmistelun oikeudellisen laadun takaajana, taata prosessin sujuvuus kaikissa oloissa alusta loppuun isoimpienkin rikosjuttujen ollessa kysymyksessä sekä pyrkiä tilanteen niin vaatiessa ennakolta torjumaan syyttäjiin kohdistuvien uhkailujen tehoa. Näistä syistä yleisen ohjeen tavoitteista ei voida heikkenevänkään taloustilanteen yhteydessä ryhtyä tinkimään, vaan ratkaisut on etsittävä muualta. Syyttäjätoiminnan laadun ylläpitäminen ja parantaminen tarkoittaa kansainvälisliityntäisissä asioissa nykyistä suurempaa panostusta esitutkintayhteistyöhön sekä lisäksi

7 5 keskusviraston tarjoaman asiantuntija-avun nykyistä laajempaa suuntaamista vaativiin, kansainvälisliityntäisiin rikosasioihin. Valtakunnansyyttäjänvirasto on esittänyt Salpausselän syyttäjänviraston perustamista nykyisten Kaakkoi-Suomen ja Päijät-Hämeen syyttäjänvirastojen toimialueista sekä Länsi-Suomen syyttäjänviraston perustamista nykyisten Varsinais-Suomen ja Satakunnan syyttäjänvirastojen toimialueista. Nämä muutokset toteutunevat ennen suunnittelukautta. Pienimpien syyttäjäiivirastojen, eli Keski-Suomen, Kanta-Hämeen ja Lapin, mahdollisia uudelleenjärjestelytarpeita tullaan selvittämään suunnittelukaudella. Palvelutoimistoverkostoa tullaan edelleen tiivistämään nykyisestä 33 palvelutoimistosta noin 25 palvelutoimistoon. Tämä järjestely mahdollistaa toimistohenkilökunnan vähentämistä luonnollisen poistuman kautta suunnitelman mukaisesti. 3. Valtakunnansyyttäjänviraston keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet 3.1 Tuottavuustoimenpiteet Syyttäjälaitoksen toimintaan liittyvien oikeusministeriön tuottavuushankkeiden nykytilaa on käsitelty äskettäin valmistuneessa Syyttäjälaitoksen henkilöstötarvetta selvittävän työryhmän raportissa (oikeusministeriön lausuntoja ja selvityksiä 2008:20). Käyttöönotettu sähköinen rangaistusmääräysjärjestelmä ei ole vähentänyt syyttäjien työmäärää. Sitä vastoin järjestelmä säästää työtä oikeusrekisterikeskuksessa. Rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyn uudistuksesta ei ole vielä varmuutta. Tämän vuoksi arviota uudistuksen vaikutuksesta ei ole tässä vaiheessa esitettävissä. Rikosasioiden kevennetty menettely (kirjallinen menettely) on jo laajassa käytössä (noin 40 prosenttia asioista käsitellään kirjallisessa menettelyssä). Tästä on tullut noin 15 henkilöt yö vuoden säästö. Säästö on toteutunut ennen suunnittelukautta, eikä lisäsäästöä enää ole odotettavissa. Lakivaliokunta totesi mietinnössään, ettei kirjallisesta prosessista saa tulla pääasiallinen menettelytapa. Samanaikaisesti kirjallisen prosessin kanssa otettiin käyttöön uudet säännöt esitutkinnan rajoittamisesta. Tämä menettely on arviolta tuonut noin kahden henkilötyövuoden säästön syyttäjälaitokselle. Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistuksen on arvioitu tuoneen kahden henkilötyövuoden säästön. Palvelutoimistoverkoston tiivistyttyä on paremmat edellytykset vähentää syyttäjänvirastojen toimistohenkilöstöä henkilöstötarvetta selvittäneen työryhmän ehdotusten mukaisesti. Vuoteen 2014 mennessä lienee mahdollista vähentää toimistohenkilöstön määrää noin 134 henkilötyövuoteen nykyisestä 158 henkilötyövuodesta. Vuoteen 2005 verrattuna toimistohenkilökunnan määrää on jo vähennetty 30 henkilötyövuodella (187,6 henkilötyövuodesta 158 henkilötyövuoteen). Oikeushallinnon palvelukeskuksen perustaminen ei juurikaan ole vähentänyt työmäärää syyttäjänvirastoissa. Tämä johtuu siitä, että palvelukeskuksen tehtäviin kuuluvat asiat lähtökohtaisesti hoidettiin aikaisemmin oikeusministeriön maksukeskuksissa.

8 6 3.2 Toimitilaratkaisut/toimitilastrategia Yhdessä Senaatti-kiinteistöjen ja oikeusministeriön oikeushallinto-osaston kanssa on käynnistetty Porin uuden oikeustalon ja Jyväskylän oikeustalon perusparannushankkeet. Näissä kahdessa hankkeessa on rakennuskonsultin avustuksella hakettu uusia ratkaisuja, jotka jatkossa voivat toimia suuntaa-antavina oikeustalohankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Suunnittelussa tullaan erityisesti panostamaan synergiaetujen selvittämiseen. Syyttäjänvirastojen palvelutoimistoverkostoa tullaan harventamaan. Tämä tarkoittaa toiminnan keskittämistä ensisijaisesti suurempiin keskuksiin. Pienillä paikkakunnila ollaan luopumassa palvelutoimistojen nykyisistä tiloista ja vastaavasti syyttäjänvirasto tarvitsee nykyistä suuremmat tilat päätoimipaikassaan ja alueen isommissa asutuskeskuksissa. Suunnittelu on myös tältä osin käynnistynyt yhteistyössä Senaattikiinteistöjen ja oikeusministeriön oikeushallinto-osaston kanssa. Työ on pitkäjänteistä johtuen siitä, että monet jo kihlakunnanviraston aikaiset vuokrasopimukset on solmittu jopa yli kymmeneksi vuodeksi. Selvittelyn yhteydessä kartoitetaan myös mahdollisuudet luopua osista tiloista nopeutetussa aikataulussa. Toiminnan keskityttyä harvemmille paikkakunnille, kokonaisneliömäärä voidaan arvioida vähentyvän. Toisaalta vuokrataso asutuskeskuksissa on korkeampi kuin pienilä paikkakunnila. Näin ollen ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia kokonaisvuokra kuluihin. Tiiviimpi toimitilaverkosto tuo kuitenkin toiminnallisia parannuksia. Samalla on mahdollista parantaa toimitilojen turvallisuutta. Suunnittelukaudella toimitilamuutoksia on tulossa ainakin Jyväskylään, Poriin, Vantaalle, Kuopioon, Seinäjoelle, Pietarsaareen, Ylivieskaan, Kemiin, Kotkaan ja Turkuun. Hankkeista ei vielä tässä vaiheessa ole esittää tarkempaa kustannuslaskentaa. Alustava yhteenveto toimitilamuutoksista vuosina esitetään liitteessä IT -hankkeet Laitteet ja järjestelmät Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen muuttaminen palvelukeskukseksi on siirtänyt OTTK:n palkkausmenoja syyttäjälaitoksen momentile. Tästä on vuodesta 2009 alkaen seurannut syyttäjälaitoksen IT-menoihin noin euron lisäys. Käyttöjärjestelmä on uusittu vuonna 2006 ja sen uusiminen tulee uudelleen ajankohtaiseksi vuonna Sähköposti- ja asianhallintajärjestelmien Lotus Notes - alustan tekniset ratkaisut tulevat arvioitaviksi vuonna Laitehankinnoissa on leasingin käyttö vakiintunut. Seuraavassa uusimiserässä (vuonna 2009 hankittujen laitteiden leasing-sopimus päättyy vuonna 2013) käytetään

9 7 mahdollsuuksien mukaan valtion yhteistä työasemaratkaisua. Perustietotekniikan osalta on oletettavissa, että yksikkökustannukset eivät suunnittelukaudella nouse. Leasingin ansiosta laitekustannukset pysyvät suunnitellulla tasolla. Syyttäjälaitoksen osuus laitehankinnoista on noin euroa. Merkittävimmän osan menoista muodostavat kuitenkin tuotannon kiinteät kustannukset (vakio- ja ylläpitopalvelut) Summaarinen rikos prosessi Rahoituksesta Keskeisenä keinona rikosvastuun toteuttamiseksi joutuisasti on summaaristen rikosasioiden käsittelyn yksinkertaistaminen yhdistämällä rikesakko- ja rangaistusmääräysmenettelyt (ns. sakkomenettelylaki) sekä Sakari-asiankäsittelyjärjestelmän kehittäminen ja tehokas hyväksikäyttö. Vuoden 2008 alusta on siirrytty syyttäjien sähköiseen rangaistusmääräyssovellukseen, josta aiheutuu ylläpito- ja kehittämismenoja. Kehittämismenot on suunnittelukaudella arvioitu olevan noin euroa vuodessa. Sakkomenettelyn uusiminen ajoittunee vuodelle 2013, jolloin uusi RM-sovellus tulee rakennettavaksi vuonna Sovelluksen hinnaksi arvioidaan euroa, joka on huomattavasti vähemmän kuin mitä nykyinen sovellus tuli maksamaan (noin miljoona euroa). Tämän jälkeen kustannukset olisivat noin euroa seuraavina vuosina. Syyttäjälaitoksen laskelmissa on vuonna 2011 varauduttu noin 2,1 miljoonan euron IT -menoihin. Suunnittelukauden loppupuolella menotaso olisi 1,7-1,9 miljoonaa euroa Sakari-järjestelmän kehittäminen ja uusiminen sekä yhdistäminen polisin uuteen Vitjajärjestelmään Syyttäjälaitoksessa käytetään edelleen 1990-luvun alkupuolella kehitettyä syyttäjien ja käräjäoikeuksien yhteistä Sakari-asianhallintajärjestelmää, jossa syyttäjä on keskeinen toimija esitutkintaviranomaisen ja tuomioistuimen välissä. Sakarin teknologia on vanhaa ja riskialtista. Sakarin välttämättöminä uudistustöinä tutkitaan sovelluskielen vaihtamista, joka maksaisi euroa euroa/vuosi ja toisena vaihtoehtona kokonaan uuden käyttöliittymän koodaamista Sakariin. Tämän hinta ei ole vielä tiedossa., mutta on joka tapauksessa tärkeä selvittää samoin kuin, mikä uuden käyttöliittymän aikataulu voisi olla. sopiva erityisesti poliisin suunnitteleman Vit- järjestelmän tulee vuonna 2014 olla valmis vastaanottamaan esitutkintaviranomaisten Vitjalla sähköisesti siirtämät tiedot. Uuden käyttöliittymän tulisi olla yhteen ja-järjestelmän kanssa. Joka tapauksessa syyttäjän Syyttäjien ja läheisimpien yhteistyötahojen eli poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja verottajan tietojärjestelmät ovat nykyisin huonosti yhteensopivia. Suunnittelukaudella on siis tarkoitus uusia Sakarin käyttö liittymä ja samanaikaisesti valmistautua myös Sakarin korvaamiseen uudella paremmin rikosprosessia tukevalla ja poliisin Vitja järjestelmään sopivalla järjestelmällä. Poliisin Vitja-hankkeessa on tavoitteena koko rikosasiain ketjun asian- ja dokumentinhallinnan uusiminen ja sähköistäminen niin, että

10 8 kerran tallennettu tieto on muiden ketjussa seuraavien käytettävissä joustavasti tarkoituksenmukaisella tavalla. Sakaria on silti koko ajan myös päivitettävä ja kehitettävä. Laajojen ja vaativien rikosasioiden käsittelyssä on tärkeää huomioida sähköisten mahdollisuuksien käyttäminen esitutkinta-aineiston laatimisessa, kokoamisessa ja siirtämisessä viranomaisilta toiselle sekä rikosprosessin myöhemmissä vaiheissa mm. eri oikeusasteissa. Järjestelmien tulee olla hyvin yhteensopivia. Uusilla järjestelmilä on myös saatavissa lisätehoa kirjalliseen prosessiin. Syyttäjälaitos on mukana myös yleisten tuomioistuinten asianhallinnan kehittämistyöryhmässä, jonka asian- ja dokumentinhallinnan hankkeen sisältö (mm. aineistopankki) määritellään vuoden 2010 aikana ja hankekokonaisuuden laajuus arvioidaan toimintopistelaskennan avulla. Hankkeen kokonaiskustannusarvio valmistuu loppuvuonna Tämäkin hanke on erittäin riippuvainen keväällä 2009 perustetusta poliisin Vitjasta,joka otetaan käyttöön vuonna Muut Syyttämättä jättämistä koskevien päätösten perustelemisvaatimus ja kevennetyt prosessikeinot Vuoden 2010 aikana syyttäjälaitoksessa ryhdytään kokonaisvaltaisesti arvioimaan, miten toimenpiteistä luopumista koskevien ratkaisujen laatimis- ja perustelemiskäytäntöjä voitaisiin uudistaa toiminnan tehokkuutta ja asianosaisten oikeusturvaa paremmin huomioon ottaviksi. Vuonna 2008 syyttäjät tekivät yhteensä n syyttämättä jättämistä koskevaa päätöstä. Esitutkinnan rajoittamispäätöksiä tehtiin samana vuonna n Lukumäärät ovat olleet samalla tasolla vuosina 2006 ja Valtakunnansyyttäjä on yleisillä ohjeillaan 2007:2 (esitutkinnan rajoittaminen) ja 2007:4 (syyttämättäjättämispäätöksen laatiminen ja sisältö) antanut linjauksia siitä, miten syyttäjien tulee perustella kysymyksessä olevia ratkaisujaan. Syyttämättä jättämistä koskevien ratkaisujen osalta linjaukset ovat olleet pääosiltaan samankaltaiset 1990 luvun lopulta saakka. Selvää on, että näiden ratkaisujen perusteleminen sitoo merkittävän osan syyttäjälaitoksen käytettävissä olevista resursseista. Tämä työpanos vähentää sitä panostusta, jota syyttäjälaitos pystyy osoittamaan tuomioistuimiin siirrettävien asioiden hoitamiseen ja esimerkiksi esitutkintayhteistyön tekemiseen. Oikeudellsen ratkaisun laatu on ensisijaisesti arvioitavissa sen perustelujen kautta. Tämän vuoksi nyt puheena olevien ratkaisujen riittävä perusteleminen on tärkeää. Toisaalta nyt puheena olevien ratkaisujen perusteluvelvollisuudesta ei ole säädetty laissa. Nykyinen perusteluvelvollisuus perustuu siten ennen muuta ohjeistukseen ja perinteeseen. Tosiasia on myös, että ns. prosessuaalisten syyttämättäjättämispäätösten yhteydessä noudatettu perustelukäytäntö saattaa nykyisellään olennaisesti heikentää asianomistajan tosiasiallisia mahdollisuuksia ajaa samassa asiassa nostamaansa omaa syytettään menestyksellisesti tuomioistuimessa. Tämä on suoranainen epäkohta. Näiden

11 9 syiden vuoksi on aiheellsta arvioida, voidaanko prosessuaalisten syyttämättäjättämisratkaisujen laatimis- ja perustelukäytäntöjä uudistaa tavalla, joka vähentää syyttäjien työtä ja samalla kohentaa asianomistajan asemaa. Seuraamusluoteisessa syyttämättäjättämisessä noudatetaan puolestaan käytäntöä, jossa epäilylle luetaan syyksi tutkittu rikos, esitetään perustelut syyksi lukemiselle ja lopuksi esitetään perustelut, miksi syytettä ei kuitenkaan nosteta. Syyttäjille ei kuitenkaan ole laissa annettu nimenomaista toimivaltaa rikoksen syyksi lukemiselle. Tämä onkin luonnollista, koska syyttäjän ratkaisu perustuu esitutkinta-aineistoon, joka ei sellaisenaan kelpaa tuomion perustaksi. Näin ollen ja koska myös seuraamusluonteisten syyttämättä jättämiseen liittyvät nykyiset käytännöt sitovat paljon resursseja, on aiheellsta arvioida, onko myös seuraamusluonteista syyttämättä jättämistä koskevia perustelu- ja muita käytäntöjä syytä uudistaa. Seuraamusluonteisen syyttämättäjättämisen osalta tähän antaa aiheen jo perustuslain 2 :n 3 momentissa säädetty vaatimus, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kysymyksessä olevien syyttämättä jättämiseen liittyvien käytäntöjen kokonaisvaltaisen arvioinnin yhteydessä tulee pohdittavaksi myös eräiden lainmuutosesitysten tekeminen. Tässä tilanteessa tiedossa olevien seikkojen perusteella tällaiset mahdolliset esitykset voisivat todennäköisesti koskea eräiden uusien syyttämättä jättämisperusteiden säätämistä ja myös voimassa olevien perusteiden soveltamisalojen laajentamista. Tällaiset muutosesitykset voisivat myös koskea eräiden uusien esitutkinnan rajoittamisperusteiden säätämistä tai olemassa olevien perusteiden soveltamisedellytysten laajentamista. Tiedot poliisin tutkinnassa olevien laajojen talousrikosasioiden määristä antavat aiheen olettaa, että oikeudenkäyntien viivästymisestä aiheutuneet ongelmat rikosprosessissamme tulevat jatkumaan, ellei maassamme ryhdytä toimiin toimintaedellytyksiä koskevien perusteellisten muutosten aikaan saamiseksi. Tämän vuoksi Valtakunnansyyttäjänvirasto tulee olemaan aloitteellinen sen suhteen, että Suomessa ryhdytään vakavasti selvittämään, voidaanko maamme rikosprosessijärjestelmässä ottaa käyttöön jonkinlainen sopimismenettely, jolla vaikutetaan rajaavasti rikosoikeudenkäynnin kohteen määräytymiseen. Menettelyn tarkoituksena olisi nopeuttaa asian käsittelyä tilanteissa, joissa rikoksesta epäilty on halukas edistämään asian selvittämistä. Esikuvana tällaiselle kevennetylle prosessimuodolle voisi olla joko Norjassa ja Tanskassa taikka Saksassa noudatettu käytäntö. Muitakin ulkomaisia malleja on olemassa. 4. Suunnittelukauden toimenpiteet tunnuslukuineen tavoitteiden saavuttamiseksi Esitetyillä kehyksilä syyttäjälaitoksen henkilöstömäärä vähenee voimakkaasti. Vähennys kohdistuu myös syyttäjien määrään. Tämä tulee olennaisesti heikentämään syyttäjälaitoksen tunnuslukuja. Syyttäjäntyö on lainkäyttöä. Tästä syystä on välttämätöntä pitää kiinni korkeasta laadusta. Rikosprosessia on lainsäädännöllä viime vuosina kevennetty. Nämä keinot on jo ennen suunnittelukautta täysimääräisesti hyödynnetty. Henkilöstövaje tulee ensisijaisesti aiheuttamaan pidempiä syyteharkintaaikoja. Painopiste tulee edelleen olemaan pitkään syyteharkinnassa olevissa asioissa. Tämä tulee aiheuttamaan pitempiä syyteharkinta-aikoja erityisesti alle kuusi kuukautta

12 10 syyteharkinnassa olleissa rikosasioissa. Syyteharkinnassa vireillä olevien asioiden määrä arvioidaan kasvavan asialla suunnittelukaudella. Tuloksellsuuden tunnusluvut (liite 3) 5. Syyttäjälaitoksen voimavaratarpeet (liitetaulukko) Laskelmissa on otettu huomioon voimassa olevan virkaehtosopimuksen vaikutukset. Sitä vastoin laskelmissa ei ole otettu huomioon uuden vuoden 2010 alussa solmittavan virkaehtosopimuksen vaikutuksia vaan on oletettu, että siihen osoitetaan erilinen rahoitus. Ehdotetut kehykset johtavat siihen, että toimistohenkilökunnan eläköitymisen myötä syy ttäj änvirastoj en toimistohenkilömäärä vähenee tuottavuusohjelmaa edellyttämää määrää enemmän. Syyttäjälaitoksen henkilöstötarvetta kartoittanut työryhmä esitti myös syyttäjänvirastojen toimistohenkilömäärän vähentämistä. Samanaikaisesti on kuitenkin kehyksissä pysymiseksi vähennettävä myös syyttäjien määrää noin 16:llä vuoden 2010 tasosta. Edellä mainitun henkilöstötarvetta selvittäne en työryhmän tekemän laskelman mukaan vuoden 2007 työmäärillä laskettuna paikallisila syyttäjänvirastoilla tulisi olla 338 syyttäjää. Näin laskettuna kehysluvut aiheuttavat noin 50 syyttäjän vajauksen. Samanaikaisesti syyttäjien eläköityminen kiihtyy, jolloin vaarana on osaamisvaje. Viimeaikoina on myös ollut havaittavissa kokeneiden syyttäjien siirtyminen tuomarinvirkoihin. Tämä kehitys voidaan olettaa kiihtyvän tuomareiden eläköitymisen myötä. Tämä tulee olennaisesti vaikuttamaan syyttäjälaitoksen ratkaisukykyyn. Varovaisen arvion mukaan vireilä olevien asioiden määrä kasvaa suunnittelukaudella noin asialla. Liitetaulukoissa on esitetty tarkemmat käsitykset vaikutuksista. Syyttäjälaitoksen kehyslaskelmaja lisätarpeet (liitel) Syyttäjälaitoksen voimavarat ja rahavirrat (liite 2) Syyttäjälaitoksen henkilöstösuunnitelma, toteutumat, tuottavuustavoitteet ja eläkepoistuma (liite 4) Syyttäjälaitoksen tuottavuustoimenpiteet (liite 5) WinCapita (liite 6) Valtioneuvoston periaatepäätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina (liite 7) Yhteenveto toimitilamuutoksista vuosina (liite 8)

13 SYYTTÄJÄLAITOKSEN KEHYSLASKELMA JA LISÄYSTARPEET Liite 1. TAE- Arvio Tavoite Voimavaratarpeet Tot TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 Määrärahan käyttö 2008 ja arvio TAE 2010 ja sen mukaisesti tarkistettu kehyspäätös sekä vuoden 2014 peruslaskelma Määrahatarpeet: WinCapita VN: n periaateohjelma talousrikos ja harmaantalouden vähentämiseksi 525. i 050 i 050 i 050 i 050 Momentti Syyttäjälaitoksen toimintamenot (S 2v) Vuoden 2009 varsinaisen talousarvion määräraha, 1000 euroina I VN:n kehyspäätöksen muutokset vuoden 2009 talousarvioon verrattuna: - tuottavuustoimenpiteet palkkojen tarkistukset (VES, UPJ, eläkemaksun muutos) vuoden 2009 kertaluonteinen vähennys palkkausmäärärahoista keva-maksun poistaminen muut muutokset (palvelukeskusmaksujen aleneminen = OPK:n tuott.säästö) VN:n kehys päätös (oletus. v määräraha = v kehys) TAE 2010:n muutokset kehyspäätökseen verrattuna: - työnantajan VaEL-maksun muutos vuoden 2007 kehys päätöksen mukaisen VaEL-maksuleikkauksen poisto Ruanda ja WinCapita (kertameno) TAE 2010 ja sen mukaisesti tarkistettu kehyspäätös sekä vuoden 2014 peruslaskelma VKSV:n EHDOTUS * , * Lisämäärärahatarve perusteltava muistiossa, josta ilmenee lisäresurssien käyttötarkoitus ja vaikuttavuus.

14 Syyttäjälaitokset taloudellset voimavarat ja rahavirrat LIITE 2 TAE- Tot Ennuste TUJO TTS TTS TTS TTS Taloudellset voimavarat Tot TOIMINNAN TULOT JA MENOT, 1000 C Tulot yhteensä - maksullinen toiminta - muut tulot Menot yhteensä henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen ostot muut toiminnan menot I A-I:- Tot Ennuste TUJO TTS TTS TTS TTS Ra havi rta laskelma Tot TOIMINNAN RAHOITUS, toimintamenomomentille budj. tulot toimintamenomomentille budj. menot Toimintamenorahoitus, netto josta siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle talousarvio (TA+LTA)

15 TULOKSELLISUUDEN TUNNUSLUVUT LIITE 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS ennuste. Al: i-ujo Vaikuttavuus tot 2007 tot TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 sivu 1 SYL 030 Keskimääräinen svvteharkinta-aika, enintään I(k 2,09 2,65 2,07 2,3 2,8 3,4 3,9 4,4 SYL I(k svvteharkinnassa olleita asioita avoinna, enintään I(pl SYL 050 Yli 12 kk svvteharkinnassa olleita asioita avoinna, enintään SYL 130 Erikoissvvttäiien ratkaisemien talousrikosasioiden keskimääräinen svvteharkinta-aika, enintään pv Svvteharkinta-aika, tavanomaiset rikosasiat, enintään kk 1,62 2,14 1,64 2,2 2,5 2,8 3,1 3,5 Svvteharkinta-aika, erittelemättömät rilwsasiat, enintään kk 2,82 3,35 2,53 3,2 3,5 4,0 4,5 5,0 Svvteharkinta-aika vaativat rikosasiat enintään kk 4,39 5,41 4,35 5,0 ennuste TAl:. UJU 6,0 7,0 8,0 9,5 Toiminan laajuus Syyteharkintaan saapuneet asiat tot 2007 tot TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS SYL 020 Svvteharkinnassa ratkaistut asiat, kpl ennuste TAE/TUlO Tuottavuus ja taloudellsuus tot 2007 tot TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 SYL 060 Tuottavuus, ratkaistut asiat/htv (kolw henkilöstö) SYL 070 Tuottavuus, ratkaistut asiat/htv (svvttäjät) Tuottavuusohjelman mukaiset HTV-vähennvl(set (kumulativinen ) Tuottavuusohjelman mukaiset HTV-vähennvkset vuosina (kumulatiivinen) SYL 080 Taloudellsuus, euroa (toiminta menot/ratkaisu) Maksullinen toiminta 1000 : - Nettoutettavat tuotot yhteensä

16 TUOTOKSET, PROSESSIEN JA LAADUNHALLINTA ennuste IAC I UJU Aikaansaadut julkishyödykkeet tot 2007 tot TTS 2011 TiS 2012 TTS 2013 TTS 2014 LIITE 3 sivu 2 SYL 130 Erikoissyyttäiien ratkaisemat talous rikos asiat, kpl ennuste TAE/TUlO Prosessien ja laadunhallnta tot 2007 tot TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 Syyttäjien esitykset I,irjallseen menettelyyn, %-osuus kaikista alioikeuteen siirretyista 38,9 39, SYL 340 Toimistohenkilökunnan valmistelemat haastehal,emukset, 0/ Toiminnan vhdenmukaisuus SyyttåJlen paåtóksiin Ja menettelyyn kohdistuneet kantelut. jotka ovat aiheuttaneet toimenditeita. % ennuste TAE/TUlO HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA tot 2007 tot TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 Henkilöstömäärä, htv kaikkiaan: 516,0 541,0 532,0 517,0 496,0 492,0 488,0 485,0 VKSV yhteensä, josta 34,2 35,9 36,0 37,0 37,0 37,0 37,0 37,0 - johto ja valtionsyyttäjät 14,5 15,5 15,5 16,0 16,0 16,0 16,0 16,0 - muut henkilöstö 19,7 20,5 20,5 21,0 21,0 21,0 21,0 21,0 Syyttäjävirastot yhteensä, joista 468,8 490,2 496,0 480,0 459,0 455,0 451,0 448,0 - syyttäjät 304,0 329,1 325,0 312,0 296,0 301,0 301,0 301,0 - muut henkilöstö 164,8 161,2 158,0 155,0 150,0 141,0 137,0 134,0 - työllistetvt ia harioitteliiat 12,7 14, , Henkilöstömenoien %-osuus kokonaiskuluista 848% 805% 777% 78,4% 76,5 % 766% 76,2 % 76,3 % Henkilöstön hyvinvointi: - Työtyytyväisyysindeksi 3,09 3,28 3,28 3,28 3,28 3,28 3,28 - Sairauspoissaolopvt /htv 3,29 8, Osaaminen: - Henkilöstön koulutustasoindeksi 6,00 6, Henkilöstön koulututuspäivät/htv 2,85 4, IT-menot ja maksut (OPK:lle) valtion palvelukeskukselle ja Oikeushallnnon tietotekniikkakeskukselle ennuste TAE/TUlO IT-menot ja OTTK-maksu tot 2007 tot TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 Palvelukeskusmaksut OTTK:lle kaikkiaan Tietotekniikan kehittämisinvestoinnit ennuste TAE/TUlO OPK-maksut tot 2007 tot TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 Palvelukeskusmaksut,

17 VKSVn henkilöstö suunnitelma, toteumat, tuottavuustavoitteet ja eläkepoistuma , laskentapvm LIITE 4 Syyttäj älaito ksen tot tot tot tot ennuste TAE TTS-kausi henkilötyövuodet: toteumat, sivu 1 VKSV yhteensä 34,6 35,5 34,2 35,9 36, johto ja valtionsyyttäjät 13,8 15,1 14,5 15,45 15, eläköitymisennuste 2015 asti muut henkilöstö 20,8 20,4 19,7 20,51 20, eläköitymisennuste 2015 asti Syyttäjävirastot yhteensä 511,7 500,2 468,8 490,2 496, syyttäjät 324,1 321,6 304,0 329, eläköitymisennuste 20 i 5 asti sihteerit ja muu henkilöstö 187,6 178,6 164,8 161,2 158 i eläköitymisennuste 20 i 5 asti harjoittelijat ja työllistetyt htv:nä 2,2 10,3 12,7 14, i 3 i 3 Syyttäjälaitos kaikkiaan, joista

18 LIITE 4 tot tot tot ennuste TAE TTS-kausi Tuottavuushankkeet ja niiden suunne suunnitellut HTV-vaikutukset yht Htv-tarvetta lisäävät tekijät SYYTT ÄJÄ TOIMINT A Esitutkintayhteistyö A vainsyyttäjäjä~jestelmä 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 Poliisirikosten tutkinan johtajuus 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 Parisyyttäj äj ärj estelmä 1 1,8 11, Muut lisäykset ( 2008 v 1,5 me) Lisäykset yhteensä 34,4 34,4 40,6 40,6 50,6 50,6 50,6 50,6 sivu 2 Htv-tarvetta vähentävät tekijät organisaatiomuutos OPK HO seulonta Kirjallinen prosessi -14,9-14,9-14,9-14,9-14,9-14,9-14,9-14,9 esitutkinan rajoittaminen sovittelu sihterityön käytön lissäminen -5,9-5,9-5,9-5,9-5,9-5,9-5,9-5,9 Syyttäjien SAKARI-järjestelmä Rankkari- ja rikesakkomenettely Vähennykset yhteensä -26,8-26,8-26,8-26,8-26,8-26,8-26,8-26,8 Nettovaikutus 7,6 7,6 13,8 13,8 23,8 23,8 23,8 23,8 SIHTERITOIMINTA sihteeritarpeen vähentyminen tuottavuussäästö kumulativinen tuottavuussäästö/vuosi=t AE

19 SYYTT AJALAITOKSEN TUOTTAVUUSTOIMENPITEET Liite 5 IAC- I uoua- Tuottavuustoimenpiteet Tavoite TUlO vuus TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS ) Toteutuneet htv:t ) Tuottavuusohjelman mukaiset htv-vähennykset yhteensä kumulatiivisesti a) Toimenpiteet vuoteen 2011 mennessä( kumuloituva) Organisaatiomuutos Kirjallinen prosessi -14,9-14,9-14,9-14,9-14,9-14,9 Esitutkinnan rajoittaminen Sovittelu Sihteerit yön käytön lisääminen -5,9-5,9-5,9-5,9-5,9-5,9 Uudet toimenpiteet vuoden 2015 loppuun mennessä hanke/toimenpide C hanke/toimenpide D 3) Vähennyksiä vastaavat kokona ishen ki lötyövuosi mää rät 4 )Muut perustellut htv-muutokset (kumuloituva) 5) Kokona ishen ki lötyövuosi mää rät Taulukko on sama kuin VM:n määräyksessä TM 0802, liite II-2

20 ~~ ~ VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Syyteasiainyksikkä Ari-Pekka Koivisto Muistio Liite 6 12,11, (2) WinCapitan vaatimat syyttäjäresurssit tänään sekä vuosile Keskusrikospoliisin johtama WinCapita- esitutkinta on kautta aikain yksi Suomen laajimmista rikostutkinnoista. Valtakunnalliseksi kohdetorjuntakohteeksi eli valtakunnanmaaliksi valittua rikosasiaa on selvittänyt noin 30 päätoimista sekä noin kymmenen osatoimista tutkijaa, WinCapitan lukuja ja faktoja: - ilmeinen pyramidipetos - c1ubissa ainakin 10,000 sijoittajaa - clubin tilille suorituksia noin 100 miljoonaa euroa - jäsenistölle palautettu noin 90 miljoonaa euroa - noin tutkintapyyntöä - ennakoidaan noin korvausvaatimusta yhteismääräitään noin 35 miljoonaa euroa - takavarikossa noin 17 miljoonaa euroa - esitutkinnassa pääjuttu/ Hannu Kailajärvi ja noin 50 "koepalloa", joista jokainen vastaa laajaa talousrikosasiaa - KRP:llä kovat paineet saada juttukokonaisuus valmiiksi - edelleen puuttuu oikeusavuilla pyydettyjä tietoja, asiantuntijalausuntoja ja analyyseja Syyttäjiksi jutulle on määrätty Sari Aho, Mika Appelsin, Heikki Arjas, Lilja Limingoja, Tommi Hietanen, Pekka Mäkinen ja Kai Selander. Kyseiset syyttäjät hoitavat pääjutun ja suuren osan koepalloista. Jokainen syyttäjänvirasto tulee saamaan WinCapita -juttuja hoitaakseen kuitenkin siten, että määrällisesti suurimmat juttumassat osuvat pääkaupunkiseudulle, Varsinais-Suomeen, Ouluun, Pohjanmaalle, Pirkanmaalle sekä Itä-Suomeen, Minna Sihto on määrätty hoitamaan juttua Pirkanmaalla, Allekirjoittanut on määrätty seuraamaan ja koordinoimaan jutun esitutkintaa sekä syyttäjäntoimintaa, Pääjuttu/ Kailajärvi valmistunee syyteharkintaan 2009 aikana. Viiden vastaajan pääkäsittely Vantaan käräjäoikeudessa ajoittunee helmimaaliskuulle Rikosvastuun toteuttaminen aloitetaan pääjutulla ja muut jutut odottavat pääjutun tuomiota sekä pääkäsittelyn prosessiratkaisuja ja logistisia va- : Albertinkatu 25 A PL Helsinki li Puh , Fax

21 ~~ ~ VALTAKU NNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Syyteasiainyksikkö Ari-Pekka Koivisto Muistio Liite 6 12, (2) lintoja (mm, erittäin hankala asianomistajakysymys), Esitutkinta on alkuvuonna 2009 sitonut määrättyjen syyttäjien työpanoksesta 5-25 % vastaten yhteensä kahden talousrikossyyttäjän koko työpanosta (muiden syyttäjien osuus tässä vaiheessa pieni). Syyttäjien panostus on lisääntynyt loppuvuodesta 2009 vastaten neljän syyttäjän koko työpanosta. Alkuvuodesta 2010 arvioidaan asian vaativan noin kymmenen syyttäjän koko työpanoksen, koska juttukokonaisuuden koepallot siirtyvät syy teharkintaan loppuvuoden 2009 ja kevätkuukausien 2010 aikana, Esitutkintayhteistyö on tällä hetkellä voimallista ja vaativaa, Juttukokonaisuuden hoitamiseen tulee alkaen keväältä 2010 osallistumaan nimettyjen syyttäjien ohella myös muita syyttäjiä. Pääprosessin tuomion jälkeen (mitä ilmeisimmin langettava) muut rikosprosessit (koepallot) käynnistyvät tuomioistuinten määräämässä tahdissa, Näissä prosesseissa ei ole tutkintavankeja, joten pää käsittelyjen aikataulut eivät välttämättä noudata mitään sisäistä logiikkaa. Käytetyt pakkokeinot kuitenkin nopeuttavat pääkäsittelyjen alkamista. Ilmeistä on, että alioikeusprosesseja käydään alkaen keväästä 2010 aina vuoteen 2012, minkä jälkeen - ottaen huomion esitutkinnassa ja julkisuudessa esitetyt puolustuksen kommentit - kaikki rikosasiat käsitellään uudestaan hovioikeuksissa vuosina WinCapitan muut rikosasiat (pl. pääjuttu ja koepallot) valmistuvat syyttäjille ja niihin liittyvää monipolvista syyttäjäntoimintaa tehdään vuosina Vuosina WinCapita asian hoitamiseen mennee 10 syyttäjän työpanos. Vuosina tulee varautua siihen, että WinCapita-juttukokonaisuus sitoo edelleen viiden syyttäjän työpanoksen, Valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto : Albertinkatu 25 A PL Helsinki ~ Puh , Fax

22 ~~ ~ VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Hallintoyksikkö Christer Lundström Muistio Liite Dnro 1 (1) Valtioneuvoston periaatepäätös halltuksen toimintaohjelmaksi talousrikollsuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina Ohjelmassa esitetään talousrikosten ruuhkautuneen syyteharkinnan purkamiseksi 10 uutta talousrikossyyttäjää. Kustannusvaikutus voidaan arvioida olevan euroa vuodessa. Syyttäjälaitoksessa on 31 talousrikoksiin erikoistunutta syyttäjää. Lisäksi eräissä syyttäjänvirastoissa toimii osatoimisia talousrikossyyttäjiä. Yksinomaan Helsingin syyttäjänviraston 12 talousrikossyyttäjillä on vastuullaan noin 215 esitutkintavaiheessa olevaa ja 80 syyteharkinnassa olevaa laajaa talousrikosasiaa. Samanaikaisesti käräjäoikeusvaiheessa pyörii 15 yli viikon mittaisen pääkäsittelyn vaativaa talousrikosasiaa. Edellä mainitut pääkäsittelyt sitonevat arviolta pari henkilötyövuotta. Pelkästään talousrikossyyttäjillä, jotka hoitavat laajimmat talous rikosasiat, on samanaikaisesti vireillä käräjäoikeudessa yli 70 muuta talousrikosasiaa. Lisäksi heillä on hovioikeusvaiheessa vireillä olevia 15 yli viikon pääkäsittelyn vaativaa juttukokonaisuutta. Näidenkin asioiden käsittely sitonee noin kaksi henkilötyövuotta. Helsingissä toimii lisäksi osatoimisia talousrikossyyttäjiä, jotka hoitavat edellä mainittuja tavanomaisempia talousrikosasioita. Muiden syyttäjänvirastojen talousrikossyyttäjien tilanne ei ole yhtä paha kuin Helsingin. Kuitenkin ruuhkautumista esiintyy monella paikkakunnalla. Kun poliisi ryhtyy purkamaan nykyistä noin talousrikosasian ruuhkaa, nykyiset talousrikossyyttäjät eivät selviydy tästä työtaakasta, vaan jutut ruuhkaantuvat syyttäjälaitokseen. Alenevat kehykset eivät myöskään mahdollista käytettävissä olevien resurssien uudelleen kohdentamista talousrikoksiin. Tilanteen hallitsemiseksi talousrikossyyttäjien määrää tulee pysyvästi lisätä 10. Kustannusvaikutus on euroa. C; Albertinkatu 25 A PL Helsinki ' Puh , Fax

23 Toimitilamuutoksia vuosina Liite 8 SYYTTÄJÄ YKSIKÖiDEN TOIMITILA T Kustannukset / kk IAjankohta vuokra / kk I yhteensä vuodessa Käytöstä poistuvat tiat VUONNA 2010 Itä-Suomen syyttäjänvirasto Pieksämäki , ,00 Varsinais-Suomen syyttäjänvirasto Kemiö , ,04 Loimaa , ,04 Pohjanmaan syyttäjänvirasto Palvelutoimisto Kauhajoki , ,04 Lapin syyttäjänvirasto Palvelutoimisto Kemijärvi , ,24 Palvelutoimisto Tornio , ,20 Keski-Suomen syyttäjänvirasto - Jyväskylä , ,08 Äänekoski mennessä 2 092, ,32 VUONNA Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto Espoo , Pirkanmaan syyttäjänvirasto Valkeakoski , ,40 Pohjanmaan syyttäjänvirasto Palvelutoimisto Pietarsaari , ,44 Itä-Suomen syyttäjänvirasto Kuopio ,00 Oulun syyttäjänvirasto Haapajärvi , ,93 Lapin syyttäjänvirasto Palvelutoimisto Kemi , ,68 VUONNA 2012 Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto Lohja , ,00 Tammisaari , ,00 VUONNA 2014 Itä-Suomen syyttäjänvirasto Varkaus ,00 Aika määrittelemättä Oulun syyttäjänvirasto - Kalajoen toimip. 378,74

24 UUDET TILAT 2010 Keski-Suomen syyttäjänvirasto Jyväskylä , , Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto Espoo ,00 Itä-Suomen syyttäjänvirasto Kuopio ei arvioita Pohjanmaan syyttäjänvirasto Seinäjoki , ,82 Pietarsaari ei tietoa 0,00 Oulun syyttäjänvirasto Ylivieska suunnittelu käynnistyy 2010 Lapin syyttäjänvirasto Palvelutoimisto Kemi , ,00 Varsinais-Suomi Turku vuonna 2011 suunnittelu käynnissä Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto Lohja , ,00 Tammisaari , ,00 -~ Kaakkois-Suomi Kotka ajankohta määrittelemättä