SYYTTÄJÄLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 SYYTTÄJÄLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2013

2 Toimitus Virve Streng, Valtakunnansyyttäjänvirasto Taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2014

3 Sisällysluettelo 1 JOHDON KATSAUS 4 2 MUUTOKSET TYÖYMPÄRISTÖSSÄ Työtilanteen kehitys Muut tuloksentekoon vaikuttaneet muutokset 12 3 TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Rikosprosessin joutuisuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Prosessien- ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 26 4 SYYTTÄJÄLAITOKSEN VOIMAVARAT Toimintamääräraha Henkilöstö 32 5 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON toiminta Muutosharkinta-asiat Muutoksenhausta korkeimpaan oikeuteen Poliisirikosasiat 44 6 SISÄISEN VALVONNAN LAUSUMA 46

4 4 1 JOHDON KATSAUS Syyttäjälaitoksen vuosi 2013 ei sisältänyt suuria yllätyksiä. Työkuorma kasvoi hieman. Ainoastaan poliisin tekemiksi epäillyt rikokset, joissa syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana, työllistivät selvästi ennakoitua enemmän. Saavutimme pääosin ne tulostavoitteet, joihin olimme sitoutuneet. Yllätyksettömyys ei tässä tarkoita ikävystymistä. Työhyvinvointi parani entisestään. Henkilöstömme viihtyy työssään paremmin kuin valtiolla tai oikeushallinnon alalla keskimäärin. Myös ulkoapäin katsottuna syyttäjälaitoksen imago ja palvelukyky ovat kunnossa. Silti on varmasti ihmisiä, jotka syystä tai toisesta eivät ole olleet tarjoamiimme palveluihin tyytyväisiä. Syyttäjälaitoksen vahvuus on yhteisöllisyyden lisäksi osaamisessamme. Syyttäjille räätälöimäämme jatkokoulutusta on ollut runsaasti tarjolla, ja sitä on osattu hyödyntää. Toimintavuonna on myös käynnistetty hanke, joka tähtää syyttäjien perusosaamisen tason yleiseen ja yhtenäiseen nostamiseen entisestään. Sen yhteydessä uudistetaan erikoistumisjärjestelmämme sisältö ja rakenteet tarvittavilta osin. Olemme myös aktiivisesti kehittäneet organisaatiotamme ja työmenetelmiämme. Toimintavuoden lopussa Pirkanmaan ja Keski-Suomen syyttäjänvirastot yhdistettiin Sisä-Suomen syyttäjänvirastoksi, ja Kanta-

5 5 Hämeen syyttäjänviraston toimialue liitettiin osin Salpausselän ja osin Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoihin. Näin syyttäjänvirastojen ja poliisilaitosten toimialueet saatiin vastaamaan toisiaan. Toimintavuonna lainsäädäntömuutokset näkyivät etenkin valmistautumisena uuden esitutkintalain ja pakkokeinolain voimaantuloon. Tähän liittyi yhdessä esitutkintaviranomaisten kanssa suunniteltu ja toteutettu koulutus, Ponnistus-hanke. Kuva: Kimmo Brandt Matti Nissinen valtakunnansyyttäjä

6 6 2 MUUTOKSET TYÖYMPÄRISTÖSSÄ 2.1 Työtilanteen kehitys Syyttäjälle saapuneiden asioiden määrä jatkoi laskuaan, mutta siitä huolimatta painotettu työmäärä kasvoi. Rikollisuuden kuvassa ja yleisessä toimintaympäristössä ei toimintavuonna tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka yksin selittäisivät sen, että juttuja saapui yli ennakoitua vähemmän. Laskua edellisestä vuodesta oli 1,5 %. Asiamäärän laskun syitä voidaan etsiä poliisin organisaatiouudistuksesta ja toimintavuonna poliisissa toteutetusta laajasta koulutuksesta, joka koski pakkokeinolain ja esitutkintalain uudistuksia. Lisäksi talousrikosasioissa toimintavuotta leimasi epävarmuus siitä, miten ne bis in idem -estevaikutusta olisi tulkittava. Korkeimman oikeuden heinäkuussa 2013 antaman ratkaisun KKO 2013:59 jälkeen verorikoksia koskevien rikosilmoitusten määrä romahti ja esitutkinta useissa tapauksissa keskeytyi. Huumausainerikollisuudessa puolestaan oli havaittavissa kannabiksen kotikasvatuksen lisääntyminen ja yksittäisissä jutuissa kasvatettujen kasvien lukumäärän nousu. Huumerikollisuudessa lisääntyivät myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviksi epäillyt jutut. Vaikka syyttäjille saapuvien asioiden määrä on loivassa laskussa, niiden laatu on samaan aikaan vaikeutumassa. Vaativien juttujen esitutkinta

7 7 kestää kauemmin kuin tavanomaisten juttujen, mikä usein sitoo runsaasti esitutkintaviranomaisten resursseja. Tällöin syyttäjälle saapuvien juttujen määräkin väistämättä laskee. Juttujen vaikeutuminen näkyy myös saapuvien asioiden painotetussa työmäärässä, joka on ollut jatkuvassa lieveässä nousussa. Tavanomaisten rikosten työmäärä on ollut laskussa, kun taas vaativien juttujen työmäärä on ollut kasvussa. Saapuneiden asioiden lukumäärät Saapuneiden asioiden painotettu työmäärä * Liikennejuopumukset Muut tavanomaiset Erittelemättömät perus Erittelemättömät muut Vaativat * Painotetussa työmäärässä huomioidaan se, että tietyt juttutyypit ovat toisia työläämpiä ja enemmän resursseja sitovia. Painotettu työmäärä lasketaan ratkaistuista jutuista, joiden aiheuttama työmäärä arvioidaan rikosnimikkeiden perusteella keskimääräisen työmäärän mukaan. Painotettuun työmäärään vaikuttavat myös vähintään viisi istuntopäivää kestäneet käräjäoikeuskäsittelyt.

8 8 Ratkaistuissa asioissa syyttäjälaitos ei saavuttanut tavoitettaan. Muutos edelliseen vuoteen oli suhteellisen suuri (4,9 %). Tässäkin on nähtävissä asioiden vaikeutuminen. Tavanomaisia asioita on ratkaistu vähemmän, kun taas ratkaistujen vaativien asioiden määrä on ollut nousussa. Myös ratkaistujen asioiden vaatima työmäärä on noussut (1,8 %). Ratkaistuissa asioissa on nähtävissä samanlainen kehitys kun saapuvissa asioissa: työmäärät laskevat tavanomaisrikollisuudessa ja kasvavat vaativissa asioissa. Ratkaistujen asioiden lukumäärät Ratkaistujen asioiden painotettu työmäärä * Liikennejuopumukset Muut tavanomaiset Erittelemättömät perus Erittelemättömät muut Vaativat Erityisen työllistävät * Painotetussa työmäärässä huomioidaan se, että tietyt juttutyypit ovat toisia työläämpiä ja enemmän resursseja sitovia. Painotettu työmäärä lasketaan ratkaistuista jutuista, joiden aiheuttama työmäärä arvioidaan rikosnimikkeiden perusteella keskimääräisen työmäärän mukaan. Painotettuun työmäärään vaikuttavat myös vähintään viisi istuntopäivää kestäneet käräjäoikeuskäsittelyt.

9 9 Syyttäjien työpanosta näyttäisi siirtyneen vaativien asioiden ratkaisemiseen. Tämä voi viitata siihen, että syyttäjälaitoksen nykyinen erikoistumisjärjestelmä priorisoi voimakkaasti vaativien rikosten käsittelyä, jolloin tavanomaisia ja erittelemättömiä rikoksia hoitavien moniosaajasyyttäjien hoidettavaksi jää resurssointiin verrattuna liikaa asioita. Tämän vinoutuman korjaamiseksi valtakunnansyyttäjä asetti toimintavuonna työryhmän miettimään erikoistumisjärjestelmän kehittämistä. Työryhmän mietinnön ja siihen saatujen lausuntojen perusteella erikoistumisjärjestelmän muutostarpeita pohditaan vuoden 2014 aikana. Tulevaisuudessa syyttäjälaitoksessa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota siihen, että myös tavanomaisia ja erittelemättömiä rikosasioita hoitavia moniosaajia tuetaan tehokkaasti heidän osaamisensa kehittämisessä. Jatkossa he hoitavat entistä enemmän myös vaativia rikosasioita. Syyttäjänvirastoja vertailtaessa on havaittavissa, että Etelä-Suomessa saapui Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastoon suhteellisesti eniten tavanomaisia rikosasioita, kun taas Helsingin syyttäjänvirastoon saapui suhteellisesti eniten vaativia rikosasioita. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoon taas saapui suhteellisesti vähiten vaativia asioita, mutta juttukanta painottui erittelemättömiin rikosasioihin. Syyttäjänviraston juttukantaan vaikuttanee toimialueella sijaitseva kansainvälinen lentokenttä. Valtakunnallisesti suhteellisesti eniten tavanomaisia rikosasioita saapui Keski-Suomen syyttäjänvirastoon. Eniten vaativia rikosasioita saapui Pohjanmaan syyttäjänvirastoon. Oulun ja Ahvenanmaan syyttäjänvirastoihin saapui vähiten vaativia rikosasioita.

10 Syyttäjälaitoksen suoritemäärät Muutos Muutos % Tavoite 2013 Poikkeama tavoitteesta Poikkeama % Avoinna kauden alussa ,6 % Saapuneet asiat ,5 % ,8 % tavanomaiset ,27% ,64% ,54% ,8 % erittelemättömät ,56% ,80% ,44% 961 3,3 % vaativat ,17% ,57% ,02% 317 8,2 % Ratkaistut asiat ,9 % ,7 % Käsittely-ratkaisut ,0 % Asiaratkaisut ,1 % tavanomaiset ,57% ,42% ,29% ,3 % erittelemättömät ,24% ,32% ,78% ,9 % vaativat ,19% ,26% ,93% 344 9,8 % Avoinna kauden lopussa ,2 % Keskimääräinen syyteharkinta-aika kk 1,93 2,10 1,94-0,16-7,8 % 2,00-0,06-3,0 % tavanomaiset 1,51 1,77 1,57-0,20-11,2 % 2,00-0,43-21,3 % erittelemättömät 2,41 2,50 2,29-0,21-8,3 % 2,50-0,21-8,2 % vaativat 4,00 3,72 3,82 0,10 2,6 % 3,00 0,82 27,2 % Vireillä 6 12 kk ,5 % ,5 % Vireillä yli 12 kk ,3 % ,7 % tavanomaiset 24 16,44% 46 21,70% 14 8,28% ,6 % erittelemättömät 79 54,11% ,58% 83 49,11% ,4 % vaativat 43 29,45% 63 29,72% 72 42,60% 9 14,3 % Asiaratkaisujen profiili ,1 % Syyte ,55% ,84% ,32% ,4 % Rm 916 1,14% 799 0,97% 648 0,83% ,9 % SJP tpluop ,25% ,33% ,24% ,8 % SJP pros ,96% ,93% ,40% 83 1,5 % ETL ,93% ,61% ,49% 415 7,6 % ETL 4.4 pros ,42% ,59% ,19% ,8 % ETL 4.4 kust ,71% ,82% ,34% ,5 % S päätös ,80% ,74% ,05% ,9 % S Ilmoitus 188 0,23% 147 0,18% 111 0,14% ,5 % Toimenpideratkaisujen profiili ,9 % Syyte ,36% ,42% ,77% ,4 % Rm ,21% ,02% 912 0,91% ,1 % SJP tpluop ,64% ,77% ,49% ,8 % SJP pros ,84% ,73% ,21% ,3 % ETL ,89% ,22% ,05% 582 8,9 % ETL 4.4 pros ,57% ,66% ,32% ,6 % ETL 4.4 kust ,46% ,53% ,94% ,5 % S päätös ,50% ,25% ,92% ,3 % S Ilmoitus ,53% ,39% ,39% -56-3,9 % Esitykset kirjalliseen menettelyyn ,08% ,22% ,97% ,9 % Hylätyt KO:ssa ,62% ,89% ,74% ,4 % Sjän valitukset KO:n ratkaisuista HO:een ,73% ,79% ,77% ,7 % Painotettu työmäärä (ratkaistut asiat) ,8 %

11 Syyttäjänvirastojen suoritemäärät Helsinki Länsi- Itä- Uusimaa Uusimaa Kanta- Häme Salpausselkä Länsi- Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski- Suomi Itä- Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa Avoinna kauden alussa Saapuneet asiat tavanomaiset erittelemättömät vaativat Ratkaistut asiat Käsittely-ratkaisut Asiaratkaisut tavanomaiset erittelemättömät vaativat Avoinna kauden lopussa Keskimääräinen syyteharkinta-aika kk tavanomaiset erittelemättömät vaativat Vireillä 6 12 kk Vireillä yli 12 kk tavanomaiset erittelemättömät vaativat Asiaratkaisujen profiili Syyte Rm SJP tpluop SJP pros ETL 4.3 ETL 4.4 pros ETL 4.4 kust S päätös S Ilmoitus Toimenpideratkaisujen profiili Syyte Rm SJP tpluop SJP pros ETL 4.3 ETL 4.4 pros ETL 4.4 kust S päätös S Ilmoitus Esitykset kirjalliseen menettelyyn Hylätyt KO:ssa Sjän valitukset KO:n ratkaisuista HO:een ,33 2,36 1,76 1,81 1,27 1,67 1,22 2,51 2,31 1,56 2,72 2,20 2,37 1,88 2,00 1,51 1,26 1,00 1,40 0,97 1,83 1,98 1,25 2,28 1,77 1,64 2,75 2,48 1,87 2,29 1,58 1,97 1,39 3,08 2,83 1,91 3,24 2,69 2,86 3,99 5,35 3,19 4,60 2,14 2,90 3,37 6,04 3,67 3,37 4,90 3,14 6,

12 Muut tuloksentekoon vaikuttaneet muutokset Toimintavuoden aikana valmisteltiin organisaatiomuutosta, jolla Pirkanmaan ja Keski-Suomen syyttäjänvirastoista muodostettiin Sisä-Suomen syyttäjänvirasto, ja Kanta-Hämeen syyttäjänviraston toimialue jaettiin Itä-Uudenmaan ja Salpausselän syyttäjänvirastojen välillä. Uudistus tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Syyttäjänvirastojen toimialueet vastaavat samasta ajankohdasta voimaan tulleita uusien poliisipiirien toimialueita. Rikollisuus ei tunne valtioiden rajoja. Kulunut vuosi osoitti, että Euroopan unionin välineistä eurooppalainen pidätysmääräys (EAW) ja yhteisiin tutkintaryhmiin (JIT) osallistuminen ovat vakiinnuttaneet paikkansa rajat ylittävien vakavien rikosasioiden hoitamisessa. Syyttäjät ovat jo varsin tottuneesti soveltaneet molempia välineitä käytäntöön. Toimintavuonna oli esillä kaksi merkittävää komission asetusehdotusta: Euroopan syyttäjänviraston perustaminen (EPPO) ja Eurojustin seuraajan Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston perustaminen. Syyttäjälaitos on ollut aktiivisesti mukana näiden hankkeiden kansallisessa valmistelussa korostaen näkökulmaa, jonka mukaan näillä uudistuksilla on pyrittävä aikaansaamaan käytännön lisäarvoa verrattuna nykyisiin menettelyihin.

13 13 3 TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Rikosprosessin joutuisuuden parantaminen laajoissa ja vaativissa jutuissa lisätutkinnat Toimintavuonna kiinnitettiin korostuneen paljon huomiota rikosprosessin joutuisuuden edistämiseen esitutkintayhteistyötä tehostamalla. Esitutkintaviranomaisten kanssa keskusteltiin T u l o s t a v o i t e laajasti eri tilaisuuksissa yhteisistä tavoitteista ja yhteistyön toteuttamistavoista. Esitutkinta- ja pakkokeinolakien uudistamiseen liittyvän Ponnistus-koulutuksen yhteydessä keskityttiin nimenomaan esitutkintayhteistyöhön ja sen sisältöön. Koulutus toteutettiin yhdessä poliisin kanssa. Esitutkintayhteistyöstä keskusteltiin käytännön

14 14 tutkintatyötä tekevien poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen tutkinnanjohtajien kanssa. Lisäksi Tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa tehtiin kahdenvälistä yhteistyötä, jossa keskusteltiin hyvistä esitutkintayhteistyötavoista ja pyrittiin puuttumaan mahdollisiin ongelmakohtiin jo ennen niiden ilmenemistä. Esitutkinnan joutuisuuteen tähtääviä yhteistyökokouksia pidettiin myös Verohallinnon kanssa. Verottajan ja esitutkintaviranomaisten kanssa keskusteltiin erityisesti yhtenevän ohjeistuksen laatimisesta liittyen ne bis in idem -estevaikutukseen. Myös talousrikossyyttäjien työmenetelmien kehittämiseen tähdännyt projekti saatiin päätökseen. Projektin tuloksena syntynyt esitutkintayhteistyötä koskeva, hyviä syyttäjäkäytänteitä luova työryhmämuistio on kaikkien syyttäjien käytettävissä. Työmenetelmiä tehostamalla voidaan joissain tapauksissa merkittävästikin jouduttaa rikosprosessia. Syyttäjät osallistuivat toimintavuonna myös useisiin poliisin työryhmiin, joissa pohdittiin yhdessä käytännön työmenetelmien kehittämistä esitutkinnan aikana. Kehityskohteita olivat mm. tutkintasuunnitelman laatiminen ja rikoshyödyn jäljittäminen. Tulostavoitteen toteutumisen seuraamiseksi toimintavuonna kerättiin lisäksi tietoa esitutkintayhteistyön vaikuttavuudesta tiedustelemalla syyttäjänvirastoilta, kuinka paljon ja millaisissa jutuissa syyttäjät edelleen tekevät lisätutkintapyyntöjä. Toimintavuoden ensimmäiseltä neljännekseltä vuoden loppuun lisätutkintapyyntöjä tehtiin Sakari-merkintöjen mukaan ainakin 129. Virastoittain laskettuna eniten lisätutkintapyyntöjä tehtiin Pohjanmaalla (25 kpl), Oulussa (21 kpl) ja Helsingissä (18 kpl). Rikoslajeittain esitutkintayhteistyötä tulisi parantaa erityisesti talousrikosasioissa (27), seksuaalirikoksissa (23) ja työrikoksissa (20). Ympäristörikoksissa lisätutkintoja oli 6, joka lienee rikostyypin harvinaisuuteen nähden suurehko luku, mutta huumerikoksissa vain 5. Tilastokannassa toteutetusta kyselystä ei voida saada tietoa lisätutkintapyyntöjen syistä. Poliisista

15 15 saadun tiedon mukaan lisätutkintoja tehdään vuosittain Voidaan arvioida, että niistä suuri osa liittyy tavanomaisiin rikoksiin. Tehostetusta esitutkintayhteistyöstä huolimatta keskimääräinen syyteharkinta-aika ei vielä toimintavuonna 2013 alentunut. Tämä voi johtua siitä, että syyttäjän työajan painottuessa entistä enemmän esitutkintaan jouduttiin vanhojen vaativien juttujen syyteharkintaa lykkäämään. Samaan aikaan syyttäjille saapui myös hieman aiempaa enemmän vaativia juttuja. Syyttäjäntyön painopisteen muutos ei kuitenkaan vielä näkynyt tilastoissa joutuisuuden paranemisena eikä huononemisena. Toimintavuoden keskimääräinen syyteharkinta-aika oli alle viiden viimeisen vuoden ( ) keskiarvon. Yhdenmukaisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen yhdyskuntaseuraamuksissa Yhdyskuntaseuraamusten soveltuvuusselvityksiä syyttäjät pyysivät toimintavuoden aikana yhteensä kertaa. Selvityksiä pyydettiin eniten suurissa kaupungeissa (Helsinki 800, Tampere 772, Turku 751, Vantaa 628, Oulu 532, Espoo 495 ja Jyväskylä 432). Pääkaupunkiseudulla selvityksiä pyydettiin yhteensä kertaa. Muualla maassa selvitysten pyytäminen oli lukumäärinä arvioiden hyvin samanlaista (Länsi-Suomi ja Itä- ja Pohjois-Suomi 2 999). Tilastotieto yhdyskuntaseuraamusten soveltuvuusselvityksistä antaa syyn olettaa, että ne ovat eri puolilla maata kohtuullisen tasaisesti käytössä eikä suurempia syyttäjänvirastojen välisiä eroja ole havaittavissa. Varautuminen uuden summaaristen rikosasioiden lainsäädännön voimaantuloon Toimintavuonna tavoitteena oli myös varautuminen uuteen summaaristen rikosten lainsäädäntöön. Tämän lainsäädännön voimaantulo lykkääntyi, mistä syystä varautuminen tulee toteutettavaksi vasta myöhemmin.

16 Rikosprosessin joutuisuus Kertomusvuonna saavutettiin kaikkien asioiden syyteharkinnan joutuisuutta koskeva tulostavoite. Vaativien asioiden syyteharkinta-aika jäi edelleen tulostavoitteesta ja heikkeni hiukan edellisestä vuodesta. Vaara oikeudenkäyntien viivästymisestä liittyy tyypillisesti laajoihin ja vaativiin asioihin. Tästä syystä tätä asiaryhmää koskevaan syyteharkintaaikaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Oikeusministeriö on vuosien varrella perustellusti tiukentanut tulostavoitetta tältä osin. Erityisesti vaativissa asioissa tehokas esitutkintayhteistyö on omiaan nopeuttamaan syyteharkintaa. Erot syyttäjänvirastojen syyteharkinta-ajoissa johtuvat usein alueellisista ja rakenteellisista syistä. Virastojen juttukannat eroavat toisistaan sekä laadultaan että määrältään. Keskimääräisessä syyteharkinta-ajassa tämä näkyy esimerkiksi niin, että kaikissa asioissa pisin keskimääräinen syyteharkinta-aika oli Oulussa ja lyhin Salpausselällä. Keskimääräisellä syyteharkinta-ajalla mitattuna maan suurin syyttäjänvirasto Helsinki ei ole tehottomin missään rikosasialuokassa (luokittelemattomat, tavanomaiset, erittelemättömät, vaativat). Vaativissa asioissa Pohjanmaa, Ahvenanmaa, Länsi-Uusimaa, Oulu ja Kanta-Häme suoriutuvat tässä vertailussa Helsinkiä huonommin. Vertailussa on muistettava, että Helsingissä on muita virastoja enemmän vaativia juttuja mutta myös enemmän erikoissyyttäjiä hoitamassa niitä. Edelliseen vuoteen verrattuna Helsingissä on olennaisesti parannettu asioiden joutuisaa käsittelyä kaikissa asialajeissa.

17 17 Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Vireillä olevien asioiden ikärakenne Vireillä alle 1 kk Vireillä 1 3 kk Vireillä 3 6 kk Vireillä 6 9 kk Vireillä 9 12 kk Vireillä yli 1 vuosi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Syyttäjänvirasto Vireillä alle 1 kk Vireillä 1 3 kk Vireillä 3 6 kk Vireillä 6 9 kk Vireillä 9 12 kk Vireillä yli 1 v Yhteensä Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV

18 18 Syyttäjänvirastojen keskimääräiset syyteharkinta-ajat, kk Syyttäjänvirasto Luokittelemattomat Tavanomaiset Erittelemättömät Vaativat Kaikki Koko maa 2,45 1,54 2,29 3,82 1,94 Helsinki 2,59 1,87 2,75 3,99 2,33 Länsi-Uusimaa 1,95 2,01 2,48 5,35 2,36 Itä-Uusimaa 1,58 1,50 1,87 3,19 1,76 Kanta-Häme 3,59 1,25 2,29 4,60 1,81 Salpausselkä 1,31 1,00 1,58 2,14 1,27 Länsi-Suomi 3,48 1,38 1,97 2,90 1,67 Pirkanmaa 3,58 0,94 1,39 3,37 1,22 Pohjanmaa 1,60 1,83 3,08 6,04 2,51 Keski-Suomi 2,50 1,97 2,83 3,67 2,31 Itä-Suomi 1,62 1,24 1,91 3,37 1,56 Oulu 3,27 2,26 3,24 4,90 2,72 Lappi 3,89 1,75 2,69 3,14 2,20 Ahvenanmaa 2,48 1,61 2,86 6,04 2,37 VKSV 2,59 1,01 2,24 3,25 2,58

19 Toiminnallinen tehokkuus Koko henkilöstöllä ja syyttäjillä mitattuna tuottavuus laski toimintavuoden aikana. Tältä osin tulostavoitteet eivät täyttyneet. Tuottavuusmittari ei ota huomioon juttukannan muutoksia jutut ovat muuttuneet aiempaa vaativammiksi. Toimintavuonna otettiin vanhan mittarin rinnalle käyttöön uusi tuottavuusmittari, joka pohjautuu painotettuun työmäärään. Painotuksella otetaan huomioon eri rikostyyppien vaatima keskimääräinen työmäärä. Tällä mittarilla mitattuna tuottavuus nousi, mutta tulostavoitet- T u l o s t a v o i t e ta ei tältäkään osin saavutettu. Kun mittari on uusi, tulostavoite on mahdollisesti määritelty liian korkeaksi. Vanhalla mittarilla mitattuna taloudellisuus heikkeni hiukan, mutta uudella mittarilla mitattuna se parani. Tulostavoitetta ei kuitenkaan saavutettu kummallakaan mittarilla mitattuna. Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuus, ratkaistut asiat/htv (koko henkilöstö) Tuottavuus, ratkaistut asiat/htv (syyttäjät) Taloudellisuus, euroa (toimintamenot/ratkaisu) Tuottavuus uusi mittari, painotettu työmäärä/ htv (koko henkilökunta) Tuottavuus uusi mittari, painotettu työmäärä/ htv (syyttäjät) Taloudellisuus uusi mittari, euroa (toimintamenot/painotettu työmäärä) TOT TOT TOT Muutos Muutos % Tavoite 2013 Poikkeama Poikkeama tavoitteesta % 173,4 172,5 164,6-7,9 0,0 166,0-1,35-0,8 % 256,0 251,4 237,1-14,3-0,1 250,0-12,89-5,2 % 431,3 439,1 472,8 33,7 0,1 439,0 33,76 7,7 % 847,1 809,9 828, ,8 % 1273,9 1201, ,3 % 95,0 101,0 101,02 0,00 0,00 92,50 8,52 9,2 %

20 Tuotokset ja laadunhallinta Toimintavuoden aikana ratkaistiin vähemmän asioita kuin edellisenä vuonna. Ratkaisujen väheneminen T u l o s t a v o i t e kohdistui lähinnä tavanomaisiin asioihin, joita saapuikin niukemmin kuin vuonna Vaativia asioita sen sijaan ratkaistiin hieman edellisvuotta enemmän. Tämä on saattanut johtua siitä, että syyttäjälaitoksessa on jo useiden vuosien ajan kiinnitetty erityistä huomiota yli 12 kuukautta syyteharkinnassa olleisiin juttuihin. Tällaisia asioita on erityisesti vaativissa rikosasioissa. Myös syyttäjien laaja erikoistuminen on voinut vähentää voimavaroja tavanomaisten juttujen ratkaisemisesta. Erityisen mielenkiintoista on se, että asiaratkaisujen profiilissa on tapahtunut painopisteen muutosta syyteratkaisuista esitutkinnan rajoittamiseen. Syyteratkaisujen osuus on kahdessa vuodessa laskenut kolmella prosenttiyksiköllä. Syyttäjien työmäärän ja osaamisvaatimusten lisääntyessä vähäisiä asioita pyritään entistä enemmän lopettamaan jo esitutkintavaiheessa. Osassa näistä jutuista suoritettiin aiemmin ehkä työläskin esitutkinta. Nyt esitutkintayhteistyön ansiosta menettelyt, jotka eivät täytä rikoksen tunnusmerkistöä, voidaan rajata jo aikaisessa vaiheessa pois rikosprosessista. Kun yhä suurempi osa syyttäjän työstä painottuu vaativiin juttuihin, voisi olla perusteltua laajentaa entisestään mahdollisuuksia luopua toimenpiteistä.

21 21 Esitutkinnan rajoittamispäätösten kasvuun ovat vaikuttaneet ainakin Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston käytäntö rajata kaikki vähäiset muuntohuumeita koskevat asiat esitutkinnan ulkopuolelle samoin kuin esitutkinnan rajoittamisen lisääntynyt käyttö talousrikosasioissa. Helsingin syyttäjänvirastossa jo useita vuosia toiminnassa ollut rikosten esikäsittely-yksikkö tekee myös tavanomaisissa rikoksissa yli rajaamispäätöstä vuosittain. Ratkaisut syyttäjänvirastoittain Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Syyteyratkaisut Muut ratkaisut Käsittelyratkaisut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

22 Prosessien- ja laadunhallinta Käytetään Syyttäjäntoiminta on laadukasta, tarkoituksenmukaisia prosessilajeja ja ratkaistaan samanlaiset asiat jos ratkaisutoiminnassa toteutuvat joutuisuuden ja tehokkuu- yhdenmukaisesti. Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää, den lisäksi myös yhdenvertaisuus ja kustannustehokkuus. että syytteen nostamiseen ja syyttämättä Toiminnan kustannustehokkuuteen ja laatuun jättämiseen liittyviä lakisääteisiä edellytyksiä sovelletaan yhdenmukaisesti. Kirjallisen menettelyn käytön vaikuttaa muun muassa toimenpiteistä luopumismahdol- tulisi olla mahdollisimman yhtenäinen koko valtakunnassalisuuksien, kirjallisen menettelyn ja yhdyskuntaseuraamusten käyttäminen. Laadukas syyttäjäntoiminta edellyttää, että näitä keinoja käytetään yhdenmukaisesti kaikkialla maassa. Vertailua virastojen välillä vaikeuttaa se, että juttukanta ja muiden paikallisten viranomaisten omaksumat toimintatavat voivat erota eri toimialueilla. Toimintavuonna oli havaittavissa, että syyttäjät ovat ryhtyneet käyttämään yhä tehokkaammin mahdollisuuksiaan rajoittaa esitutkintaa. Juttuja saapui syyttäjälle noin vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta syytteitä tehtiin noin vähemmän kuin vuonna 2012 (-8,4 %). Laskua selittää osittain esitutkinnan rajoittamispäätösten lisääntyminen. Esitutkintalain 4 :n mukaisia esitutkinnan rajoittamispäätöksiä tehtiin yli enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäystä kohdistui nimenomaan prosessuaalisiin ja kustannusperusteella tehtyihin ratkaisuihin. Valtakunnansyyttäjänvirastoon saapuneiden kantelukirjoitusten perusteella esitutkinnan rajoittamispäätökset koskevat pääosin vähäisiä, tavanomaisia rikosasioita ja tekoja, jotka eivät luonteeltaan ole rikosasioita. Säännösten soveltamisessa ei ole havaittu huomionarvoisia epäkohtia. T u l o s t a v o i t e

23 23 Jos syyttäjän ratkaisutoiminta tulevaisuudessa siirtyy toimenpiteistä luopumisen suuntaan, voi olla tarpeen arvioida tarkemmin kehityksen syitä. Esitutkinnan rajoittamispäätösten määrän lisäys on kuitenkin hyvä esimerkki esitutkintayhteistyön tehostumisesta. Kriminaalipoliittisesta näkökulmasta on tärkeää tulevaisuudessa seurata, miten toimenpiteistä luopumisen määrä kehittyy, tehdäänkö näitä ratkaisuja kaikkialla maassa samoin perustein ja ovatko perusteet kestäviä. Kirjalliseen menettelyyn juttuja ohjattiin edelleen epätasaisesti. Helsingissä menettelyä käytettiin huomattavasti vähemmän kuin Oulussa, jossa yli 50 % jutuista ohjataan kirjalliseen menettelyyn. Tilanteen selittävät pääosin juttukantojen erot. Yhdyskuntaseuraamusten soveltuvuusselvityksiä syyttäjät pyytävät selvästi enemmän Länsi-Suomessa ja vähiten Etelä-Suomessa. Selityksenä voivat tässäkin olla juttujen laatuerot. Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Syyttäjän päätökset ja ilmoitukset Syyttämättäjättämispäätökset Esitutkinnan rajoittamispäätökset Syyttäjän muut päätökset ja ilmoitukset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

24 24 Syyttämättäjättämispäätökset Toimenpideluontoiset Prosessuaaliset Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Esitutkinnan rajoittamispäätökset ETL 4.3 (seuraamusluontoinen) ETL 4.4 kustannusperusteinen ETL 4.4 (prosessuaalinen) Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

25 25 Syyttämättäjättämiset toimenpidekohtaisesti 01 Jätän syytteen nostamatta, koska kyseessä ei ole rikos 1,72 % 02 Asiassa ei ole näyttöä rikoksesta tai todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi 64,59 % 03 Jätän syytteen nostamatta, koska epäillyn rikoksen syyteoikeus on vanhentunut 2,56 % 04 Jätän syytteen nostamatta, koska syyttäjällä ei ole asiassa syyteoikeutta 4,85 % 10 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 1 kohta 8,91 % 11 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 2 kohta 1,60 % 12 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 1 kohta 11,02 % 13 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 2 kohta 4,14 % 14 Tieliikennelaki momentti 0,07 % 23 Rikoslaki 35 luku 7 0,01 % 24 Rikoslaki 50 luku 7 0,50 % 30 Muu lainkohta 0,03 %

26 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen VMBaron työtyytyväisyyskyselyn luvuilla mitattuna syyttäjälaitoksen työtyytyväisyys parani edelleen. Tältä osin tulostavoite saavutettiin. T u l o s t a v o i t e Sairauspoissaolopäivien määrä väheni jonkin verran edellisestä vuodesta. Sairauspoissaolot liittyivät erityisesti henkisiin sairauksiin sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin. Toimintavuonna käynnistettiin koko oikeuslaitosta koskevan työterveystoiminnan ohjausryhmän työskentely. Vuoden aikana valmisteltiin yhteinen työterveyssuunnitelma koko oikeushallinnon alalle. Lisäksi kehitettiin tuki niihin tilanteisiin, joissa on havaittavissa työkykyriski. Koulutuspäivien määrää lisäsi muun muassa laaja Ponnistus-koulutus. Työtyytyväisyysindeksi Vuonna ,28 Vuonna 2009 Vuonna ,44 Vuonna ,52 Tavoite 3,50 3,30 Vuonna 2011 Vuonna ,47 3,57

27 27 Sairauspoissaolot (sairaspäivät/htv) Toteutunut Tavoite Koulutuspäivät

28 28 4 SYYTTÄJÄLAITOKSEN VOIMAVARAT 4.1 Toimintamääräraha Kertomusvuonna syyttäjälaitoksen kokonaismenot nousivat runsaalla eurolla (noin 1,7 %). Kehitys on maltillinen. Palkkausmenot nousivat runsaalla 1,3 miljoonalla eurolla (3,7 %), ja niiden osuus kokonaismenoista nousi 81,5 prosenttiin. Palkkausmenojen osuus on aiemmin ollut noin 80 % kokonaismenoista. Noin puolet palkkausmenojen noususta johtuu virkaehtosopimuksen vaikutuksesta. Muu osa johtuu määräaikaisten virkamiesten merkittävästä vähentämisestä ja korvaamisesta vakinaisilla virkamiehillä. Vakinaiset virkamiehet ovat keskimäärin kokeneempia, jolloin palkkakustannukset hiukan nousevat. Lisäksi syyttäjien määrä on lisääntynyt hieman. Työnantajan eläkemaksut ovat nousseet noin eurolla, mikä on osin johtunut eläkemaksuprosentin noususta. Syyttäjälaitoksen toimitilamenojen osuus on oikeushallinnon vertailussa alhainen (9,4 % kokonaismenoista). Esimerkiksi tuomioistuimissa

29 29 sen osuus on noin 15 % kokonaismenoista. Tästä syystä syyttäjälaitoksen mahdollisuudet säästää toimitilamenoista ovat rajalliset. Toimitilavuokrat nousivat toimintavuonna maltillisesti, noin 2,7 %. Muut toimitilakustannukset laskivat hieman. Valtakunnansyyttäjänviraston toimitilamenojen kasvuun vaikutti Rikosseuraamuslaitoksen muuttaminen pois virastotalosta. Talon vartioinnin ja muiden yleisten palvelujen kustannukset on jaettu jäljelle jääneiden vuokralaisten kesken, ja tästä syystä ne ovat nousseet. Tietohallinto- ja muut menot pienenivät sekä absoluuttisesti että suhteellisesti (tietohallintomenot 3,2 % ja muut menot 5,9 %). Tietohallintomenojen alhainen määrä selittyy osin sillä, että syyttäjälaitoksen suurin kehittämishanke, aineistopankki AIPA, rahoitettiin toimintavuonna talousarvion tuomioistuinmomentilta erillisrahoituksella. Syyttäjälaitoksessa noudatettava kehysajattelu, jossa virastoille annetaan määrärahakehykset, on ilmeisesti kannustanut syyttäjänvirastoja säästäväisyyteen, mikä näkyi toimintavuonna muiden kulujen alenemisena. Kustannussäästöä tuli erityisesti vähäisissä kone- ja kalustehankinnoissa sekä toimistopalveluissa. Henkilöstöpalveluissa oli pientä kustannusten nousua.

30 30 Syyttäjälaitoksen menot vuosina menolajeittain, 1000 Palkat Toimitilat ICT Muut menot Paikallisten syyttäjänvirastojen toimintamenot , Virasto TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Siirtyvä vuodelta 2012 Määräraha Käytettävissä Yhteensä Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa

31 Syyttäjälaitoksen määräraha ja sen käyttö 31 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Muutos Muutos % TA 2013 Palkat ,2 % ,9 % Toimitilat ,6 % ,1 % Investoinnit ,8 % ,1 % Muut menot ,9 % ,2 % Nettoutettavat tulot ,5 % Poikkeama talousarviosta Poikkeama % Valtakunnansyyttäjänvirasto ,2 % ,1 % Palkat ,6 % ,1 % Toimitilat ,2 % ,4 % Investoinnit ,3 % ,1 % Muut menot ,2 % ,2 % Nettoutettavat tulot ,1 % Syyttäjänvirastot ,4 % ,1 % Yhteensä ,5 % ,4 % Tietohallintomenot ,8 % ,0 % - vakiopalvelu ,0 % - ylläpitopalvelut ,6 % - kehittäminen ,0 % - projektipalvelu erityispalvelut ,2 % - OTTK:n palkkausmenot ,2 % Oikeushallinnon palvelukeskus ,1 % ,3 % Eläkemaksun lisämaksu Kaikki yhteensä ,8 % ,1 % Määräraha TA ,1 % ,0 % LTA ,9 % Yhteensä ,1 % ,3 % Aik. vuosilta siirtyneet ,4 % ,6 % Käytettävissä ,4 % ,6 % Seuraavalle vuodelle siirt ,8 % ,9 %

32 Henkilöstö Toimintavuonna syyttäjälaitoksen henkilöstön määrä väheni hieman (2 %). Syyttäjänvirastoilla oli käytettävissään kolme syyttäjähenkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna, kun taas toimistohenkilöstön määrä vastaavasti väheni. Harjoittelijoiden määrä pieneni, mikä osin johtuu siitä, että aikaisemmin syyttäjänvirastoissa harjoittelijoiksi on kirjattu henkilöitä, jotka kuuluvat toimistohenkilökuntaan. Nyt kirjaukset vastaavat paremmin annettuja ohjeistuksia. Vakinaisten syyttäjien henkilötyövuodet nousivat noin 27 henkilötyövuodella ja määräaikaisten laskivat noin 24 henkilötyövuodella. Lasku vastaa noin 30 %:a määräaikaisten syyttäjien kokonaismäärästä. Kehitys on henkilöstöpolitiikan mukaista. Määräaikaisen toimistohenkilöstön henkilötyövuodet olivat edelleen nousussa. 500 Paikallisten syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin Syyttäjät Sihteerit Työllistetyt ja harjoittelijat

33 33 Paikallissyyttäjien lukumäärä, miehet ja naiset Mies Nainen Syyttäjälaitoksen henkilöstön kehitys Henkilötyövuodet TP 2011 TP 2012 TP 2013 Muutos Muutos % TA 2013 Poikkeama talous- Poikkeama % arviosta Syyttäjälaitos 527,5 545,6 543,3-2,3-0,4 % 547,0-2,2-0,4 % syyttäjät 350,8 367,9 370,3 2,4 0,7 % 369,0 1,3 0,4 % asiantuntijat 8,9 9,7 10,4 0,7 7,5 % 9,5 0,9 9,9 % toimistohenkilökunta 156,3 156,2 153,1-3,1-2,0 % 157,5-4,4-2,8 % harjoittelijat 6,7 10,3 6,9-3,5-33,7 % 11,0 työllistetyt 4,9 1,5 2,6 1,1 73,2 % Valtakunnansyyttäjänvirasto 38,3 40,5 40,2-0,4-0,9 % 42,0-1,8-4,3 % syyttäjät 19,3 21,4 21,0-0,4-1,7 % 22,0-1,0-4,5 % asiantuntijat 8,9 9,7 10,4 0,7 7,5 % 9,5 0,9 9,9 % toimistohenkilökunta 9,4 8,5 8,0-0,5-6,3 % 9,5-1,5-15,9 % harjoittelijat 0,8 0,9 0,8-0,2-20,2 % 1,0-0,3-25,0 % työllistetyt Syyttäjänvirasto 489,2 505,0 503,1-1,9-0,4 % 505,0-4,5-0,9 % syyttäjät 331,5 346,5 349,3 2,8 0,8 % 347,0 2,3 0,7 % toimistohenkilökunta 146,9 147,6 145,1-2,6-1,7 % 148,0-2,9-2,0 % harjoittelijat 5,9 9,4 6,1-3,3-35,0 % 10,0-3,9-39,0 % työllistetyt 4,9 1,5 2,6 1,1 73,2 %

34 34 Syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet Syyttäjänvirastot HTV HELSINGIN SYYTTäjänVIRASTO 73,36 72,64 79,64 78,18 87,72 87,74 Syyttäjät 52,32 53,21 59,14 58,41 65,01 64,64 Toimistohenkilöstö 19,14 17,57 17,88 18,27 20,50 20,11 LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTäjänVIRASTO 33,50 32,98 35,73 37,99 39,56 38,80 Syyttäjät 23,36 22,74 25,45 27,11 27,14 27,37 Toimistohenkilöstö 9,55 9,53 9,51 9,94 10,69 10,67 ITÄ-UUDENMAAN SYYTTäjänVIRASTO 29,92 29,19 31,39 35,73 38,45 38,38 Syyttäjät 20,95 20,17 22,22 26,61 27,62 27,45 Toimistohenkilöstö 8,02 8,00 8,00 7,73 8,53 10,09 KANTA-HÄMEEN SYYTTäjänVIRASTO 32,57 31,62 29,80 27,63 29,70 29,62 Syyttäjät 18,64 19,20 17,92 17,31 19,58 18,91 Toimistohenkilöstö 12,10 11,83 11,88 10,32 9,68 10,71 SALPAUSSELÄN SYYTTäjänVIRASTO 46,32 47,36 46,42 45,33 44,27 42,37 Syyttäjät 30,88 31,61 30,55 30,35 30,95 29,37 Toimistohenkilöstö 14,86 15,00 15,00 14,98 13,31 13,00 LÄNSI-SUOMEN SYYTTäjänVIRASTO 59,38 58,82 58,93 58,60 57,33 53,02 Syyttäjät 41,63 41,18 41,33 41,89 41,50 38,01 Toimistohenkilöstö 17,24 17,14 16,85 15,88 15,83 15,01 PIRKANMAAN SYYTTäjänVIRASTO 39,37 38,99 38,62 36,05 37,80 38,57 Syyttäjät 27,03 26,50 27,05 25,24 27,27 27,82 Toimistohenkilöstö 11,84 11,98 10,83 10,06 10,03 10,00 POHJANMAAN SYYTTäjänVIRASTO 43,54 39,75 38,15 34,46 33,33 32,59 Syyttäjät 24,70 23,30 22,48 21,12 21,02 20,93 Toimistohenkilöstö 15,14 13,05 12,41 11,72 11,52 11,16 KESKI-SUOMEN SYYTTäjänVIRASTO 23,65 22,46 24,00 22,75 22,61 22,78 Syyttäjät 14,04 13,56 13,58 13,27 12,68 14,42 Toimistohenkilöstö 8,69 8,39 8,33 8,48 9,26 7,10 ITÄ-SUOMEN SYYTTäjänVIRASTO 53,00 53,12 49,98 46,63 48,24 49,04 Syyttäjät 31,90 31,59 29,46 28,48 30,27 32,09 Toimistohenkilöstö 20,82 20,19 19,51 17,64 17,46 16,69 OULUN SYYTTäjänVIRASTO 41,54 39,73 39,44 41,43 41,37 42,56 Syyttäjät 26,78 25,62 25,48 27,23 27,60 29,16 Toimistohenkilöstö 13,76 13,08 12,50 12,50 12,29 12,08 LAPIN SYYTTäjänVIRASTO 23,64 22,60 23,38 20,75 20,14 23,45 Syyttäjät 14,44 13,31 14,16 11,93 12,54 16,15 Toimistohenkilöstö 8,88 8,94 8,96 8,25 7,35 7,30 AHVENANMAAN MAAKUNNANSYYTTäjän 3,53 3,18 3,47 3,66 4,51 4,16 Syyttäjät 2,42 2,07 2,47 2,54 3,33 3,00 Toimistohenkilöstö 1,11 1,12 1,00 1,12 1,18 1,16 YHTEENSÄ 503,32 492,42 498,95 363,72 505,01 503,07 Syyttäjänvirastojen henkilötyövuosien kokonaismääriin sisältyy myös harjoittelijoita ja työllisyysvaroin palkattuja.

35 35 Keski-ikä paikallisissa syyttäjänvirastoissa Keski-ikä syyttäjänvirastoissa Vakinaisten keski-ikä Määräaikaisten keski-ikä 50 49,2 49,1 49,2 49,0 48,6 49, ,1 47,2 46,5 46,3 45,6 46, ,8 35,8 33,7 34,4 32,9 32, Paikallisten syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet nimikkeittäin Nimikkeet HTV apulaissyyttäjä 16,6 16,4 7,4 5,1 13,3 7,8 johtava kihlakunnansyyttäjä 14,3 14,3 14,2 12,0 12,5 12,0 johtava maakunnansyyttäjä 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 kihlakunnansyyttäjä 295,8 291,3 307,2 311,8 317,4 326,5 maakunnansyyttäjä 1,4 1,1 1,5 1,5 2,3 2,0 SYYTTäjäT YHTEENSÄ 329,1 324,3 331,3 331,5 346,5 349,3 hallintosihteeri 13,3 13,6 13,0 11,4 11,2 11,0 henkilöstösihteeri 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 osastosihteeri 14,0 13,0 11,4 11,5 10,0 9,5 toimistosihteeri 138,9 133,5 134,1 126,9 126,2 125,3 syyttäjänsihteeri 0,9 virastomestari 1,5 1,5 1,3 1,0 0,8 0,0 siivooja 0,2 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 harjoittelija 2,3 1,7 3,0 2,8 7,0 4,3 korkeakouluharjoittelija 3,0 3,7 3,8 3,1 2,4 1,8 MUU HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 174,3 168,1 167,7 157,7 158,5 153,7 YHTEENSÄ 503,3 492,4 499,0 489,2 505,0 503,1

36 36 Henkilökunnan ikäjakauma paikallisissa syyttäjänvirastoissa Mies Nainen Yhteensä alle 35-vuotiaat vuotiaat vuotiaat 55 ja yli vuotiaat Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttavat henkilöt vuosina Syyttäjät Sihteerit vuotta saavuttaa eläkeiän (65 v.) vuonna

37 37 Syyttäjälaitoksen koulutus Valtakunnansyyttäjänvirasto on toimintavuonna järjestänyt koulutusta koko syyttäjälaitoksen henkilöstölle. Koulutuksen painopiste on ollut syyttäjien perusosaamisen kehittämisessä mutta myös erikoistumista tukevassa, kohdennetussa oppimisessa. Laitoksen sihteereille on järjestetty ammatillista osaamista edistävää koulutusta. Toimintavuoden aikana toteutettiin yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Ponnistus-koulutus. Siinä selvitettiin syyttäjille ja tutkinnanjohtajille esitutkinta- ja pakkokeinolain uudistuksen sisältöä esitutkintayhteistyötä korostaen. Koulutusta järjestettiin alueellisesti eri paikkakunnilla 60 kurssipäivänä. Koulutukseen osallistui yhteensä 380 syyttäjää ja syyttäjälaitoksen asiantuntijaa. Valtakunnansyyttäjänviraston koulutuksessa otettiin toimintavuonna muutoinkin huomioon esitutkintayhteistyön, kansainvälisen yhteistyön ja eurooppalaistuvan rikosoikeuden asettamat haasteet. Kaikkeen opetukseen lisättiin mahdollisuuksien mukaan uusia näkökulmia muuttuvaan toimintaympäristöömme. Kouluttajina käytettiin laajasti Turun ja Helsingin yliopiston professoreja, muita oman alansa huippuasiantuntijoita ja kokeneita syyttäjiä. Toimintavuonna alkanut erikoistumisjärjestelmän kehittämishanke on vaatinut myös järjestelmää tukevan koulutusohjelman uudistamista. Uuden Syyttäjäntyön ytimessä -kurssin ensimmäinen jakso järjestetään keväällä Vuonna 2013 koulutusta järjestettiin yhteensä 134 päivää 1050 osallistujalle.

38 38 5 Valtakunnansyyttäjän- VIRASTON toiminta Syyttäjälaitoksen toimintalinjat asiakirjan mukaisesti toimintavuonna valmisteltiin erityisesti syyttäjien perusosaamisen nostamiseen ja erikoistumisjärjestelmän uudistamiseen tähtääviä toimia. Lisäksi vuoden aikana käynnistettiin Valtakunnansyyttäjänviraston oman osaamisen ja organisaation kehittäminen. Syyttäjänvirastojen tulosohjausta uudistettiin ottamalla käyttöön tulossopimukset koko kehyskaudelle. Syyttäjälaitokselle on luotu yhteistä hallinnollista ohjeistusta, jolloin yksittäisiltä virastoilta säästyy voimavaroja ja samalla voidaan taata yhtenäisemmät käytännöt koko laitoksessa. Toimintavuonna syyttäjälaitokselle vahvistettiin ensimmäinen toimitilasuunnitelma, ja laitosta koskeva hankintasuunnitelma on tekeillä. Koko laitokselle vahvistettiin myös yhteinen työterveyshuollon suunnitelma. Valtakunnansyyttäjänviraston rikosasiat sisältyvät aiemmin kertomuksessa käsiteltyihin tietoihin. Valtakunnansyyttäjänviraston järjestämä koulutus on käsitelty luvussa Henkilöstö.

39 39 Ratkaistut ja vireillä olevat asiat (tilanne ) Valtakunnansyyttäjän hallintoasiat yhteensä 62 yhteensä 47 yhteensä 45 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Nimitysasiat Henkilöstöhallinto Muut viraston hallintoasiat Syyttäjälaitoksen hallintoasiat yhteensä 123 yhteensä 120 yhteensä 103 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Nimitysasiat Henkilöstöhallinto Taloushallinto Muut hallintoasiat Syyteasiat yhteensä 615 yhteensä 665 yhteensä 670 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Muutosharkinta-asiat EK:n, OM:n, OKA:n tai EOA:n syytemääräykset RL 1 luvun muut syytemääräysasiat Varsinainen muutoksenhaku KKO:ssa Ylimääräinen muutoksenhaku KKO:ssa Syyttäjänmääräysasiat Sananvapausrikosasiat Muut syyteasiat Kehittäminen, ohjaus ja koulutus yhteensä 49 yhteensä 62 yhteensä 53 Valtakunnansyyttäjän yleiset ohjeet ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Muut ohjeet ja määräykset Syyttäjälaitoksen koulutus Kehittämis- ja tutkimushankkeet, työryhmät yms

40 40 Ratkaistut ja vireillä olevat asiat (tilanne ) Valvonta yhteensä 187 yhteensä 210 yhteensä 254 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Kantelut Muut kantelut Syyttäjätarkastukset Rangaistusmääräysasioiden valvonta Vahingonkorvausasiat Muu valvonta Kansainväliset asiat yhteensä 80 yhteensä 71 yhteensä 68 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Kansainvälinen oikeusapu Pohjoismainen ja muu lähialuetoiminta EU- ja EN-asiat Muu oikeudellinen yhteistyö Muut kansainväliset asiat Ihmisoikeustuomioistuinasiat Asiantuntijatehtävät yhteensä 130 yhteensä 119 yhteensä 129 Lainvalmisteluun liittyvät lausunnot ja esitykset ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Muut lausunnot ja asiantuntijatehtävät Muut asiat yhteensä 5 yhteensä 6 yhteensä 4 ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä Tiedoksi tulleet Muut asiat 2 1 Kaikki asiat yhteensä yhteensä yhteensä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä ratkaistu vireillä

41 41 Ratkaistut hallintoasiat toimenpiteittäin Ad-acta Ei toimenpidettä Esitys Huomautus 2 1 Jätetty tutkimatta Kurssi tai seminaari Käsitys tai ohje Lausunto Mietintö Muistio 3 Muu hallinnollinen päätös Muu määräys Muu päätös Nimittämiskirja Palautettu Siirretty Syytemääräys Syyttäjänmääräys Syyttämättäjättämispäätös Tiedoksi Varsinainen muutoksenhaku Vastaus Virkavapauspäätös Yleinen ohje tai määräys Ylimääräinen muutoksenhaku Yhteensä

42 Muutosharkinta-asiat Toimintavuonna Valtakunnansyyttäjänvirastosta haettiin muutosta syyttämättä jättämisen johdosta 129 asiassa, esitutkinnan rajoittamisen johdosta 107 asiassa ja poliisirikosten tutkinnanjohtajan ratkaisun johdosta 37 asiassa. Vuonna 2013 syyttäjät päättivät noin asiaa syyttämättä jättämisellä ja asiaa esitutkinnan rajoittamisella. Syyttämättä jättämiseen haettiin siten muutosta suhteessa hieman enemmän kuin esitutkinnan rajoittamiseen. Poliisirikosasioita saapui kertomusvuonna noin 900. Valtakunnansyyttäjänvirastossa ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni näistä asioista on johtanut syytteeseen. Määrä on joka tapauksessa vähäinen. Vertailemalla saapuneiden asioiden ja muutoksenhakemusten määrää voidaan kuitenkin todeta, että poliisirikosten tutkinnanjohtajina toimivien syyttäjien ratkaisuihin haetaan suhteessa enemmän muutosta kuin syyttäjien muihin ratkaisuihin. Kertomusvuonna saapuneiden muutoksenhakemusten johdosta 11 asiassa syyttämättäjättämispäätös kumottiin, ja asioissa annettiin syytemääräys. Viidessä asiassa esitutkinnan rajoittamispäätös kumottiin, ja asioissa määrättiin esitutkintaa jatkettavaksi. Yhdessä asiassa poliisirikosasian tutkinnanjohtajan päätös kumottiin, ja asiassa määrättiin esitutkintaa jatkettavaksi. Kaikkia vuonna 2013 saapuneita asioita ei ole ratkaistu toimintavuoden aikana.

43 Muutoksenhausta korkeimpaan oikeuteen Syyttäjiä on kannustettu hakemaan valituslupaa korkeimmalta oikeudelta myös rangaistuksen määräämistä koskevissa asioissa. Korkein oikeus antoi vuonna 2010 kolme rangaistuksen mittaamista ohjaavaa ennakkoratkaisua. Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 2011:102 selostanut rangaistuksen mittaamisen lähtökohtia. Ratkaisun mukaan rangaistusasteikon pohjalta tehtävässä mittaamisharkinnassa ovat keskeisessä asemassa kyseistä rikosta koskevat, rangaistuksen mittaamista ohjaavat korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut. Korkein oikeus antoi kertomusvuonna 52 rikosasiassa ennakkopäätöksen. Niistä 13:ssa oli kyse myös rangaistuksen määräämisestä. Korkein oikeus antoi vuonna 2013 viisi ennakkopäätöstä sananvapausasioissa ja neljä ennakkopäätöstä seksuaalirikosasioissa. Syyttäjät antoivat kertomusvuonna korkeimmalle oikeudelle useita vastauksia ne bis in idem -kysymyksen johdosta. Syyttäjien valitusluvat * Hakemuksia Lupia myönnetty Lupia ei myönnetty *) 5 vuoden 2011 valituslupahakemusta ei ole toimitettu korkeimpaan oikeuteen

44 Poliisirikosasiat Syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana ainoastaan niissä tapauksissa, joissa rikoksentekijäksi epäillään poliisimiestä. Syyttäjä voi johtaa esitutkintaa myös siltä osin kuin asiassa on poliisimiehen lisäksi muu epäilty, jos se on asian selvittämiseksi tarkoituksenmukaista. Valtakunnansyyttäjänviraston syyteasiainyksikössä toimii poliisirikosasioiden esikäsittelytiimi, johon kuuluu kaksi tutkinnanjohtajana toimivaa kihlakunnansyyttäjää, kaksi poliisia ja sihteeri. Tiimin tehtävänä on esikäsitellä kaikki poliisimiehen tekemäksi epäiltyjä rikoksia koskevat rikosilmoitukset, jotka on kirjattu poliisin PATJAtietojärjestelmään. Jos suppean esiselvityksen perusteella ei ole syytä epäillä poliisimiestä rikoksesta, tiimin tutkinnanjohtaja tekee päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä ja lähettää sen tiedoksi kaikille asianosaisille. Mikäli asia vaatii tarkempaa selvittelyä, tiimi siirtää asian alueellisen syyttäjätutkinnanjohtajan käsiteltäväksi. Alueellisia syyttäjätutkinnanjohtajia on 12. Tiimin tutkinnanjohtajat voivat joissakin tapauksissa toimia tutkinnanjohtajina myös asioissa, joissa toimitetaan esitutkinta. Lisäksi tiimi huolehtii yhteistyössä Poliisihallituksen ja poliisilaitosten poliisirikosyhdyshenkilöiden kanssa siitä, että poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajatoiminta sujuu kentällä. Tiimi myös valmistelee ja toteuttaa poliisirikosasioiden tutkinnanjohtoon liittyvää koulutusta ja ohjeistusta. Vuoden 2013 aikana poliisirikosilmoituksia kirjattiin yhteensä 898. Samana aikana tiimin tutkinnanjohtajat tekivät päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä 506 tapauksessa. Alueellisten tutkinnanjohtajien käsiteltäviksi siirrettiin 509 asiaa. Viimeksi mainitut luvut sisältävät myös aiempina vuosina saapuneita asioita. Merkille pantavaa oli poliisirikosilmoitusten määrän selvä kasvu edelliseen vuoteen verrattuna.

45 45 Vuoden aikana tuli myös ilmi poikkeuksellisen laajaa tutkintaa vaatineita poliisirikosasioita, jotka koskivat esimerkiksi Helsingin huumepoliisia sekä epäiltyjen tietojärjestelmän käyttöä ja valvontaa. Poliisirikosasiat herättivät vuoden aikana suurta julkista mielenkiintoa. Valtakunnansyyttäjänvirastossa käsitellyt poliisirikosasiat Saapuneet Ratkaistut Kentälle siirretyt Vireillä (VKSV:ssa) Mika Myllylän urkintajutut Anneli Auerin urkintajutut

46 46 6 SISÄISEN VALVONNAN LAUSUMA Syyttäjälaitos on arvioinut sisäisen valvonnan vuodelta 2013 niin, että jokainen syyttäjänvirasto on tehnyt oman arvionsa. Arvioinnissa on mahdollisimman pitkälle tukeuduttu vuoden aikana syntyneeseen dokumentaatioon. Arvioinnissa on käytetty syyttäjälaitokselle muokattua versiota valtiovarain controller-toiminnon laatimasta valtion viraston ja laitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikosta. Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: Syyttäjälaitoksen toimintakulttuuri on lähtökohtaisesti hyvällä pohjalla, ja rakenteet ovat pääosin kunnossa. Joidenkin syyttäjänvirastojen ja palvelutoimistojen osalta tulee vielä harkita palvelurakenteen tiivistämistä. Näköpiirissä olevat voimakkaasti alenevat kehykset edellyttävät korostuneen pitkäjänteistä suunnittelua. Siksi myös syyttäjänvirastoissa on otettu käyttöön toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessi. Vuodesta 2014 alkaen syyttäjänvirastojen tulossopimukset laaditaan koko kehyskaudelle.

47 47 Tulostavoitteet on asetettu lähtökohtaisesti realistiselle tasolle. Syyttäjälaitoksen toimintalinjat 2020 on vahvistettu, ja moni siihen liittyvä hanke on päätöksentekovaiheessa. Tavoitteiden saavuttamisen keskeiseksi riskitekijäksi on arvioitu vaihtelevat henkilöstövoimavarat. Taloudelliseksi riskiksi on myös arvioitu kihlakunnanvirastokaudella solmitut, hyvin pitkät vuokrasopimukset, jotka eivät ole kaikilta osin oikein sijoittuneita nykytoimintaan nähden. Vuonna 2013 käynnistettiin Senaatti-kiinteistöjen kanssa hankkeita, jotka tähtäävät vuokramenojen vähentämiseen. Osassa tapauksia syyttäjälaitos on joutunut vuokranantajan rooliin. Senaatti-kiinteistöjen kanssa on solmittu asiantuntijasopimus kiinteistökannan kehittämisestä, minkä tarkoituksena on saada kiinteistökanta vastaamaan paremmin syyttäjälaitoksen tarpeita. Päätöksenteon tukena olevaa tilastotietoa on merkittävästi parannettu, ja sitä voidaan edelleen kehittää. Tilastojen kautta saadaan luotettavaa ja kattavaa tietoa laitoksen eri toiminnoista. Saatua informaatiota on tarkoitus jatkossa analysoida nykyistä tarkemmin parhaan tuen saamiseksi päätöksenteolle. Poikkeusolojen viestinnän ohjeistus on arvioitu riittämättömäksi yksittäisissä syyttäjänvirastoissa. Tähän on tarkoitus panostaa vuonna 2014.