toiminta- ja taloussuunnitelma
|
|
- Aarne Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Syyttäj älaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma ~~ "'.., -- l. 1. i:.
2 Sisällysluettelo: Syyttäjälaitoksen toiminta ja taloussuunnitelma vuosile Johdon katsaus Toimintaympäristön keskeiset muutokset Lainsäädäntö Syyttäj äntoiminta Toiminnalliset linj aukset ja rakenteelliset muutokset Pitkäntähtäyksen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet tunnuslukuineen Suunnittelukauden toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi tunnuslukuinen Keskeiset rakenteelliset uudistukset Tietohallintohankeet Laitteet ja järjestelmät Summaarinen rikosprosessi Sakari-järjestelmän kehittäminen ja uusiminen sekä yhdistäminen poliisin uuteen Vitjaj ärj estelmään Rahoituksesta T oimitilaratkaisut/toimitilastrategia Toimenpiteiden edellyttämät lisämäärärahatarpeetja lisähenkilöstötarpeet...10 Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Syyttäjälaitoksen kehyslaskelma ja lisätarpeet Syyttäjälaitoksen voimavarat ja rahavirrat Tuloksellisuuden tunnusluvut Syyttäjälaitoksen henkilöstösuunnitelma, toteutumat, tuottavuustavoitteet j a eläkepoistuma Syytäjälaitoksen tuottavuustoimenpiteet Syyttäjälaitoksen tuottavuustoimenpiteet (VM:n ohjeistama) Yhteenveto toimitilamuutoksista vuosina
3 Syyttäjälaitoksen toiminta ja taloussuunnitelma vuosille Johdon katsaus Yhteiskunnan taloudellisen tilan heikkeneminen, ennen kaikkea toimeentulomahdollisuuksien polarisoituminen, on omiaan luomaan yhteiskunnallisia kärjistyksiä, joiden selvittelyssä saatetaan joutua turvautumaan lisääntyvässä määrin rikosoikeuteen. Syyttäjätoimen merkitys kasvaa siten myös tässä suhteessa, ts. sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden peittoala laajenee ja saa uusia painotuksia. Tämä puolestaan asettaa vaatimuksia osaamisen johtamiselle ja ajantasaistamiselle koulutuksen avulla. Oikeudenhoidon julkisuuskuva hahmottuu yhä voimakkaammin syyttäjäntoiminnan välityksellä. Käsitys oikeusturvasta muodostuu jo esitutkinnan aikana ja syyteharkinnallisten ratkaisujen yhteydessä. Juuri näihin rikosprosessin vaiheisiin liittyy suurin uutismielenkiinto. Odotukset syyttäjätoiminnan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen kasvavat myös tätä kautta entisestään. Syyttäjänvirastoihin saapuvissa asioissa ei ole odotettavissa suurta määrällistä muutosta nykytilaan verrattuna. Kuitenkin lainmuutoksen johdosta syyttäjälle tulevien pahoinpitelyrikosten määrä oletettavasti kasvaa. Myös nk. viharikosten määrä on kasvussa. Joka tapauksessa laskennallinen eli painotettu työmäärä, jonka tulisi kuvastaa todellisessa työmäärässä tapahtuvia muutoksia, mitä se ei kuitenkaan vielä täysimääräisesti tee, on kasvussa. Tämä johtuu rikosasioiden laadun vaikeutumisesta ja niiden laajentumisesta. Talousrikokset, kansainvälistyvä järjestäytynyt rikollsuus, nopeasti kasvava verkkorikollisuus ja ihmisten liikkumiseen sekä maahanmuuttoon liittyvä rikollisuus luovat lisääntyviä paineita rikosvastuun toteuttamiselle, jossa syytäjällä on ratkaiseva rooli. Sananvapausasioissa mahdollset perusoikeuksiin liittyvät ristiriidat tulevat entistä kärjekkäimmiksi koko ajan. Syytevallan järjestelyissä tulisikin jatkossa jättää valtakunnansyyttäjän yksinomaiseen syytevaltaan vain tietyt, erikseen luetellut rikokset, silä nykyinen korkeimman oikeuden vahvistama tulkinta ei vastanne sittenkään po. järjestelyn syvintä tarkoitusta. Kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana on ollut varsin myönteistä se, että paikallssyytäjäresurssit ovat pysyneet varsin vakaina. Vuosittainen vaihtelu on ollut enintään 4 htv:tä (324,1-328). Kuluvalle ja ensi vuodelle saatu toimintamäärärahan tasokorotus on edelleen vahvistanut tasaisen tuloskehityksen edellytyksiä. Suunnittelukaudelle kaavaillut vuosittaiset määrärahakehykset näyttäisivät riittävän noin 320 paikallssyyttäjähenkilötyövuoden rahoittamiseen. WinCapita-jutun vaatimat kymmenen syyttäjähenkilötyövuotta pystytään rahoittamaan siirtyvilä määrärahoila, jos siirtyvät määrärahat käytetään kokonaisuudessaan. Edes siirtyvillä määrärahoila ei ole mahdollista rahoittaa WinCapita-jutun
4 2 vaatimaa työpanosta enää WinCapita-jutun vaatima työpanos tulisi rahoittaa erikseen koko kehyskaudella. Ruanda- ja WinCapita -juttuihin saadut erillset määrärahat ovat tasapainottaneet resurssitilannetta. Vuoden 2011 lopulla on nähtävissä, mikä tulee olemaan WinCapita -jutun todellinen resurssivaikutus. Vastaavasti Ruanda-jutun kohdalla tilanne on vielä auki. Koko suunnittelukaudelle olisi ensiarvoisen tärkeätä turvata tasaiset resurssit ja vielä siten, että ne olisivat hyvissä ajoin tiedossa. Henkilöstösuunnitelman mukaisella toimistohenkilökunnan virkojen lakkauttamisella ei ole mahdollista tasapainottaa puuttuvia syyttäjäresursseja, vaan se on tehtävä toimintamäärärahojen lisäyksellä viimeistään vuodesta 2014 eteenpäin. Organisatorisila järjestelyilä on varsin suuri merkitys sekä osaamisen johtamisen että resurssien määrän ja kohdentamisen kannalta. Vuoden 2011 alusta toteutuvien virastojärjestelyjen lisäksi jo samana vuonna on tarkoitus käynnistää Keski-Suomen ja Kanta- Hämeen syyttäjäntoimen järjestelyjen suunnittelu ja mahdollinen toimeenpano. Suunnittelukauden alussa 2012 syytäjänvirastoja olisi mahdollisesti enää 11. Oulun ja Lapin syyttäjänvirastojen yhteistoiminnan tiivistämistä olisi myös tarkasteltava. Palvelutoimistojen määrää voidaan vielä vähentää kaavailusta 27:stä. Nämä järjestelyt ovat taas yhteydessä keskeisimpien sidosorganisaatioiden, poliisin ja tuomioistuinten, rakennejärjestelyihin. Toimipaikkajärjestelyissä on otettava huomioon myös pitkäaikaisten vuokrasopimusten sitovuus. Kirjallinen menettely, esitutkinnan rajoittaminen ja sihteerivalmistelu eivät eräitä virastokohtaisia tarkistuksia lukuun ottamatta voi enää mainittavasti laajeta nykyisestään. Prosessia jouduttavana toimintamallnen olisi edelleen lisättävä syyttäjän osallistumista esitutkintaan. Usean syyttäjän työpanoksen keskittäminen laajoihin juttuihin nykyistä useammin parantaisi jutun ajamisen tasoa jo valmistauduttaessa oikeudenkäyntiin. Eurooppalainen tutkintamääräys vahvistaa entisestään syyttäjän yhteyttä esitutkintaan. Kriminaalipoliittista tarkastelua syyttäjän vahvistaman sovinnon liittämisestä rikosprosessiimme tulisi jatkaa. Suunnittelukaudella on nähtävissä ilmeinen tarve kohdentaa syyttäjäresursseja entistä enemmän erityisen laajoihin ja vaativiin eli ns. LA V A-asioihin. Se merkitsee muiden asioiden käsittelyn hidastumista, mikäli kokonaisresurssit pysyvät ennallaan. Eurojustia koskeva uusi lainsäädäntö tulee aiheuttaman lisäkustannuksia syyttäjälaitokselle. Lisäksi Eurojustin toiminnan yleinen laajeneminen asettaa yhä suurempia vaatimuksia syyttäjälaitoksen kansainväliselle toiminnalle. Lainsäädännöllsenä odotusarviona on, että paikallselle syyttäjälle tulee maanlaajuinen toimivalta. Sen vuoksi odotetaan myös, että suunnittelukaudella asianhallintajärjestelmä tukee nykyistä paremmin sekä syyttäjäntointa että koko rikosprosessiketjua esitutkinnasta täytäntöönpanoon asti. Tarkasteltaessa kokonaisuutena syyttäjälaitoksen velvoitteita ja asemaa rikosoikeudenhoidossa suunnittelukaudella on todettava, että toimintamäärärahoihin tulee saada pysyvä tasokorotus. Mitkään tiedossa olevat lainsäädännön ja toimintaympäris-
5 3 tömme muutokset eivät kevennä syyttäjien työ määrää siinä määrin, että velvoitteiden samanaikaisesti kasvaessa resurssitarve kompensoituisi. 2. Toimintaympäristön keskeiset muutokset 2.1. Lainsäädännöllset muutokset Rikoslain kokonaisuudistuksen päätyttyä laajoja muutoksia rikoksia koskevaan lainsäädäntöön ei ole tämän hetken tietojen valossa odotettavissa. Kokonaan uudet taikka aikaisempaa vahingollisemmiksi kehittyvät ennestään tunnetut rikokselliset ilmiöt voivat kuitenkin johtaa uusiin kriminalisointeihin tai olemassa olevien säännösten tarkistamiseen. Tällaisia muutostarpeita voi ennakoida ilmenevän esimerkiksi tietoverkkoihin ja niiden käyttämiseen, laittomaan maahantuloon, ulkomaalaisperäisen työvoiman käyttämiseen, rasismiin, järjestäytyneen rikollisuuden taloudelliseen toimintaan soluttautumiseen sekä läheissuhteisiin liittyviin rikollisiin kosto- ja vainotekoihin. Myös aivan uudenlaisia rikosasioita voi tulla syyttäjälaitoksen hoidettavaksi, kun osallistumista kansainväliseen kriisinhallintatoimintaan eri tavoin lisätään. Esitutkinta- ja rikosoikeudenkäyntilainsäädäntöön on tehty ja suunnitellaan tehtäväksi muutoksia, joista monila on suoranaisia vaikutuksia syyttäjäntoimintaan. Ehdotetun (HE 222/2010 vp.) esitutkintalain 5 lukuun on sisällytetty säännökset esitutkintayhteistyöstä syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen välilä. Niilä vahvistetaan pitkälti jo nykyään noudatettuja käytäntöjä. Koska velvoite esitutkintayhteistyön tekemiseen perustuu uudistuksen toteutumisen jälkeen lakiin, on perusteltua olettaa, että yhteistyötä ryhdytään tekemään nykyistä laajemmin. Syyttäjien työpanoksesta tulee siloin siihen kulumaan nykyistä suurempi osuus. Suunnittelukauden aikana tulee myös voimaan laki eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä. Kysymys on vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen perustuvasta oikeusapuinstrumentista, jolla mahdollistetaan muun ohella todisteiden hankinta muusta unionin jäsenvaltiosta kansallisessa rikosprosessissa käytettäväksi. Syytäjällä tullee olemaan merkittävä tehtävä tutkintamääräyksen antamisessa. Muutoksenhaku käräjäoikeudesta hovioikeuteen uudistuu alkaen (sk 650/2010). Keskeinen muutos on se, että tulevaisuudessa käräjäoikeuden ratkaiseman asian osapuolet saavat valituksensa hovioikeuden varsinaiseen käsittelyyn vain hovioikeuden myöntämällä luvalla. Lisäksi prejudikaattiluonteisissa asioissa käräjäoikeuden ratkaiseman asian osapuolet voivat hakea muutosta suoraan korkeimmalta oikeudelta. Kysymyksessä olevan ennakkopäätösvalituksen edellytyksenä on, että korkein oikeus myöntää muutoksenhakuluvan. Uudistukseen liittyy myös muutos, jolla rajoitetaan hovioikeuksien velvollisuutta järjestää pääkäsittely muutoksenhakuasioissa. Uudistuksen pitäisi keventää syyttäjän työtä, koska tavoitteena on muun ohella vähentää hovioikeuksien käsiteltävänä olevien juttujen määrää ja vähentää laajoja pääkäsittelyjä. Aikaisintaan suunnittelukauden keski- ja loppuvaiheessa kuitenkin vasta selviää, saavu-
6 4 tetaanko nämä tavoitteet. Kun muistetaan aikaisempaan seulontamenettelyyn liittyneet ongelmat, ei tässä vaiheessa ole luotettavasti arvioitavissa, tuoko uudistus resurssien säästöä syyttäjälaitokselle. Oikeusministeriö tulee asettamaan työryhmän, jonka tehtävänä on ehdotuksen laatiminen oikeudenkäymiskaaren todistelusäännösten uudistamiseksi. Tämä syyttäjäntoimintaan merkittävästi vaikuttava hanke toteutunee suunnittelukauden aikana. Vielä ei kuitenkaan ole mahdollsta luotettavalla tavalla arvioida, tuleeko uudistus merkitsemään syyäj än työn lisääntymistä vai vähentymistä. Eurojustia koskeva uusi lainsäädäntö tulee voimaan Se edellyttää muun ohella päivystysjärjestelmän perustamista. Vielä ei ole tiedossa, edellyttääkö uusi järjestelmä paikan päällä Haagissa tapahtuvaa päivystämistä vai voidaanko päivystys hoitaa jäsenvaltiosta käsin. Päivystysjärjestelmän perustaminen merkitsee joka tapauksessa lisäkuluja syyttäjälaitokselle, koska päivystäjän täytyy olla syyttäjä. Merkittäviä syyttäjäntoimeen vaikuttavia lainmuutoksia voi aiheutua suunittelukaudella myös Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten implementoinnista taikka muista ylikansallisista syistä, kuten ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä Toiminnallset linjaukset Poliisin ja muiden esitutkintaviranomaisten toimintastrategian kehittäminen aikaisempaa huomattavasti laajempia ja vaativampia juttukokonaisuuksia tuottavaksi tullee vaikuttamaan syyttäjälaitoksen toimintaan suunnittelukaudella vieläkin merkittävämmin kuin rikollsuustilanteen ja rikos- ja prosessioikeutta koskevan lainsäädännön muutokset. Erityisesti järjestäytyneeseen ja muuhun vakavaan rikollisuuteen liittyvät rikoskokonaisuudet sisältävät sen myötä myös aikaisempaa useammin kansainvälisiä piirteitä. Sisäasiainministeriön poliisiosaston määräyksessä (SM Dno/2008/2027) tarkoitetussa vakavan rikollisuuden kohdetorjuntamenettelyssä tutkitaan jo nykyisin vuosittain useita kymmeniä erittäin laajoja ja vaativia asioita. Ne ovat tyypilisesti huume- ja talousrikosluonteisia, usein kansainvälisiä rikoskokonaisuuksia, joista monien tutkinnassa käytetään myös eri maiden yhteisiä tutkintaryhmiä (JIT). Syyttäjälaitoksen resurssit eivät ole kuitenkaan riittäneet kansainvälisten tutkintaryhmien toimintaan osallistumiseen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Osallistuminen olisi kuitenkin erittäin tärkeää esimerkiksi sen vuoksi, että kansainvälisen rikosasian mahdollisten oikeudenkäyntien oikeuspaikoista olisi päällekkäisyyksien välttämiseksi sovittava jo tutkinnan alkuvaiheessa. Kunkin kohdetorjuntajutun syyttäjäntehtävien asianmukainen hoitaminen edellyttää jo nykyisin säännönmukaisesti kahden tai useamman syyttäjän useamman kuukauden työpanosta vuosittain. Vakavissa ja laajoissa rikoskokonaisuuksissa on entistä useammin epäiltyinä ulkomaalaisia henkilöitä, mikä on omiaan vaikeuttamaan huomattavasti syyttäjäntehtävien hoitamista ja oikeudenkäyntien järjestämistä. Ilmiötä kuvaa myös ulkomaalaisten tutkintavankien lukumäärän jatkuva ja merkittäväkasvu. Tämä kehitys jatkunee koko suunnittelukauden ajan.
7 5 Ulkomaalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten jatkuva lisääntyminen on vaatinut poliisia kohdistamaan aikaisempaa enemmän torjunta- ja tutkintavoimavaroja erityisesti ns. hit and run -tyyppiseen rikollisuuteen. Poliisin, tulln ja rajavartiolaitoksen kuluvan vuoden kolmen kesäkuukauden aikana toteuttamassa yhteisoperaatiossa, johon myös Valtakunnansyyttäjänvirasto osallistui, otettiin kiinni yli 200 rikoksista tai niiden valmistelusta epäiltyä ulkomaalaista. Ulkomaalaisten tekemäksi epäilyn rikollsuuden kehityspiirteiden valossa on ilmeistä, että syyttäjälaitoksen on suunnittelukauden aikana kohdennettava voimavaroistaan aiempaa suurempi osa virka-ajan ulkopuolella tai muuten välittömästi hoidettaviin syyttäj äntehtäviin. Myös puhtaasti kotimaisten rikosasioiden osalta on tavanomaista huomattavasti laajempien syyteasiakokonaisuuksien määrä lisääntymässä. Poliisin organisaatiouudistuksessa muodostetut suuret poliisilaitokset pystyvät jo lähtökohtaisesti tuottamaan entistä suurempia tekijäkeskeisiä juttukokonaisuuksia. Poliisi on lisäksi ryhtynyt voimakkaasti tehostamaan rikosten sarjoittamista, minkä seurauksena syytäjien hoidettavaksi tulee jatkossa aikaisempaa enemmän oman syyttäjänviraston toimialueen ulkopuolelle ulottuvia laajoja rikoskokonaisuuksia. Useamman kuin yhden syyttäjän työpanosta edellyttävien laajimpien ja vaativimpien, usein kansainvälisiä ulottuvuuksia omaavien asioiden lukumäärän lisääntymisen voidaan olettaa jatkuvan. Syyttäjien hoidettavina voidaan arioida vuosittain olevan jopa noin 100 tällaista esitutkinta-, syyteharkinta- tai oikeudenkäynti vaiheessa olevaa asiaa. Edellä kuvatun kehityksen vuoksi syyttäjälaitos joutuu suunnittelukauden aikana suuntaamaan huomattavia lisäresursseja syyttäjäparien ja -ryhmien avulla hoidettaviin laajimpiin ja vaativimpiin asioihin. Tämän voi arvioida merkitsevän ainakin 20 syyttäjän työpanoksen siirtämistä muista, vähemmän tärkeinä pidettävistä tehtävistä. Myös syyttäjälaitoksen päivystystoimintojen ja muunlaisen nopean reagointikyvyn kehittämiseen on suunnattava lisää voimavaroja. Ongelmaksi muodostuneen laajojen asioiden oikeudenkäyntien viivästymisen torjuminen edellyttää sitä, että syyttäjälaitoksen voimavaroja yleisemminkin kohdennetaan laajojen ja vaativien asioiden hoitamiseen yksinkertaisten ja tavanomaisten asioiden kustannuksella. Tämä tulee väistämättä merkitsemään viimeksi mainittujen rikosten käsittelyn hidastumista suunnittelukauden aikana, mikäli lisää syyttäjäresursseja ei saada. Toimintaympäristön kansainvälistyminen tulee jatkossa sitomaan syyttäj älaitoksen voimavaroja entistä enemmän myös muihin kuin varsinaisten rikosasioiden hoitamiseen liittyviin kansainvälisiin tehtäviin. Syyttäjälaitos joutunee esimerkiksi antamaan aikaisempaa enemmän asiantuntijatukea oikeusministeriölle erilaisissa, Suomea sitovien kansainvälisten rikos- ja prosessioikeudellisten sopimusten laatimiseen ja implementoimiseen liittyvissä tehtävissä. Kansainvälistymiseen liittyvät ammatiliset vaatimukset taas edellyttävät suomalaisten syyttäjien osallistuvan entistä useammin erilaisiin kansainvälisiin kokouksiin j a koulutustilaisuuksiin. Myös syytäjälaitoksen henkilöstön osallistumisen erilaisiin kriisinhallintatehtäviin voi ennakoida lisääntyvän entisestään.
8 6 Kokonaisuutena ilmeinen kansainvälistymiskehitys merkitsee syytäjälaitokselle resurssien kohdentamistarpeiden lisäksi myös huomattavaa taloudellsta lisärasitusta koko suunnittelukauden ajan. 2.3 Rakenteellset muutokset Syyttäjälaitoksen organisaatio uudistettiin vuonna Tuolloin maahan perustettiin 15 syytäjänvirastoa, joiden toimialueet noudattivat kihlakuntajaotusta ja pääosin myös maakuntajakoa. Uudet syyttäjänvirastot olivat, Helsingin syyttäjänvirastoa ja Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvirastoa lukuun ottamatta, kooltaan syyttäjän yksiköitä. Uudistuksen tavoitteena oli turvata toiminnallisesti riittävän suuret syyttäjäyksiköt, jotka kykenisivät itsenäisesti vastaamaan laadullisesti ja määrällisesti riittävien syyttäjäpalveluiden tuottamisesta omalla alueellaan. Tarkoituksena oli myös tehostaa syyttäjälaitoksen toimintaa ja ohjaamista sekä lisätä syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuutta. Jo tuolloin todettiin, että eräät syyttäjänvirastot jäivät vielä varsin pieniksi, vaikka esimerkiksi valtiontalouden tarkastusviraston analyysi (tarkastuskertomus 62/2003) oli viitannut siihen, että vasta yli 20 syyttäjän yksiköt ovat tuottavuusluvuiltaan muita tehokkaampia. Myös hallinnon ja alue kehityksen ministerityöryhmä kiinnitti huomiota eräiden virastojen pieneen kokoon. Syyttäjälaitoksen organisaatiota onkin kehitetty edelleen. Valtioneuvoston asetuksella syytäjänvirastojen toimialueista ja päätoimipaikoista annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta (613/2010) Päijät-Hämeen ja Kaakkois-Suomen syyttäjänvirastot on yhdistetty Salpausselän syyttäjänvirastoksi sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan syyttäjänvirastot Länsi-Suomen syyttäjänvirastoksi. Yhdistämiset tulevat voimaan lukien. Organisaation kehittäminen jatkuu suunnittelukauden aikana. Vuoden 2011 alussa käynnistetään sekä Kanta-Hämeen että Keski-Suomen syyttäjäntoimen järjestelyjen suunnittelu. Tavoitteena on, että mahdolliset virastojen yhdistämiset voitaisiin toteuttaa heti suunnittelukauden alussa. Syyttäjänvirastoja olisi tämän jälkeen koko maassa yhteensä 11. Lapin ja Oulun syytäjänvirastojen yhdistäminen lienee epärealistista, silä tällaisen viraston toimialue olisi paitsi käräjämatkoja silmällä pitäen myös hallinnollisesti katsoen hyvin suuri. Sen sijaan Lapin ja Oulun syyttäjänvirastojen kohdalla on syyä käynnistää muiden yhteistoimintamahdollisuuksien selvitystyö niin ikään vuoden 2011 alussa. Näin mahdollnen yhteistoiminta voitaisiin käynnistää jo suunnittelukauden alussa. Vuoden 2007 organisaatiouudistuksen yhteydessä syyttäjänvirastoile perustettiin päätoimipaikkojen lisäksi yhteensä 50 palvelutoimistoa. Palvelutoimisto perustettiin lähes kaikile niile paikkakunnile, joissa aikaisemmin oli syyttäjäyksikkö. Palvelutoimistoverkostoa on sittemmin karsittu. Valtakunnansyyttäjänvirasto on tehnyt esityksen oikeusministeriön syyttäj änvirastoj en palvelutoimistoista antaman asetuksen (467/2009) muuttamisesta. Esityksen mukaan palvelutoimistoja olisi lukien 27.
9 7 Palvelutoimistoverkostoa tullaan suunnittelukauden aikana karsimaan edelleen. Järjestelyissä otetaan huomioon keskeisimpien sidosorganisaatioiden, kuten poliisin sekä käräjä- ja hovioikeuksien, sijaintia koskevat järjestelyt samoin kuin oikeus- ja virastotaloja koskevat toimitilahankeet henkilöstönäkökulmaa unohtamatta. 3 Pitkäntähtäyksen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet tunnuslukuineen Syyttäjälaitoksen tehtävänä on huolehtia rikosvastuun toteuttamisesta osana rikosasioiden käsittelyketjua tehokkaasti ja laadukkaasti asianosaisten oikeusturva huomioon ottaen. Yhteiskunnallsena vaikuttavuustavoitteiden tunnus lukuna on käytetty sekä keskimääräistä käsittelyaikaa että pitkään (yli kuusi kuukautta ja yli vuoden) syyteharkinnassa avointen olevien asioiden määrää. Edellä mainittuja lukuja on seurattu erikseen erilaatuisten asioiden (tavanomaiset, erittelemättömät ja vaativat rikosasiat) osalta. Edellä mainitut mittarit ovat kohtuullisen hyvin mitanneet syyteharkinnan joutuisuutta. Tarkemmat luvut on esitetty liitteessä (liite 3). Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden muut ulottuvuudet ovat tähän mennessä jääneet varsinaisten mittareiden ulkopuolelle. Tämä johtuu siitä, ettei niile ole toistaiseksi saatu kehitetyksi kuvaavia mittareita. Vuoden 2011 aikana on tulossopimuksen mukaisesti kuitenkin tarkoitus jatkaa tätä kehitystyötä. 4 Suunnittelukauden toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi tunnuslukuineen 4.1 Keskeiset rakenteellset uudistukset Suunnittelukauden aikana mahdollsesti toteutettavat syyttäjänvirastojen yhdistämiset eivät sinänsä toisi henkilöstösäästöjä, silä virastojen henkilöstömäärä säilyisi entisellään, kun yhdistettävien virastojen virat lähtökohtaisesti siirrettäisiin uusien virastojen vastaaviksi viroiksi. Poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostaisivat kuitenkin johtavien kihlakunnansyyttäjien ja hallintosihteerien virat, joita kumpiakin voi olla vain yksi syyttäjänvirastoa kohden. Lisäksi on huomattava, että apulaispäällköitä ei ole nimitetty virkaan, vaan heidät on määrätty määräajaksi hoitamaan tiettyä tehtävää. Näin ollen virastoja yhdistettäessä tullaan erikseen harkitsemaan, montako apulaispäällkköä kussakin uudessa virastossa tarvitaan. Palvelutoimistoverkoston tiivistämisen seurauksena syyttäjänvirastojen toimistohenkilöstöä voidaan vähentää henkilöstötarvetta selvittäneen työryhmän ehdotusten mukaisesti. Vuoteen 2015 mennessä toimistohenkilöstön määrää on mahdollista vähentää noin 144 henkilöt yö vuoteen nykyisestä 152 henkilötyövuodesta. Vuoteen 2005 verrattuna toimistohenkilökunnan määrää on jo vähennetty 35 henkilötyövuodella.
10 8 4.2 Tietohallntohankkeet Laitteet ja järjestelmät Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen muuttaminen palvelukeskukseksi on siirtänyt OTTK:n palkkausmenoja syyttäjälaitoksen momentile. Tästä on vuodesta 2009 alkaen seurannut syyttäjälaitoksen IT -menoihin aluksi euron lisäys, jonka ennakoidaan kuluvana vuonna olevan euron luokkaa ja nousevan tasaisesti suunnittelukauden loppuun euron tasolle. Käyttöjärjestelmä on uusittu vuonna 2006 ja se tulee elinkaarensa päähän huhtikuussa 2014, jota ennen uusiminen tulee ajankohtaiseksi. Sähköposti- ja asianhallntajärjestelmien Lotus Notes -alustan tekniset ratkaisut tulevat arvioitaviksi myös suunnittelukaudella. Laitehankinnoissa on leasingin käyttö vakiintunut. Seuraavassa uusimiserässä (vuonna 2009 hankittujen laitteiden leasing-sopimus päättyy vuonna 2013) käytetään mahdollsuuksien mukaan valtion yhteistä työasemaratkaisua. Perustietotekniikan osalta on oletettavissa, että yksikkökustannukset eivät suunnittelukaudella nouse. Leasingin ansiosta laitekustannukset pysyvät suunnitellulla tasolla. Merkittävimmän osan IT -menoista muodostavat tuotannon kiinteät kustannukset, vakio- ja ylläpitopalvelut. Vakiopalvelujen menojen ennakoidaan lisääntyvän nykyisestä noin eurosta noin euro on ja ylläpitopalvelujen noin eurosta noin euroon Summaarinen rikosprosessi Vuoden 2008 alusta on siirrty syytäjien sähköiseen rangaistusmääräyssovellukseen, josta aiheutuu ylläpito- ja kehittämismenoja. Kehittamismenojen on arvioitu olevan suunnittelukaudella noin euroa vuodessa. Summaaristen rikosasioiden käsittelyn yksinkertaistaminen yhdistämällä rikesakko- ja rangaistusmääräysmenettelyt on lainsäädännössä toteutettu sakon ja rikesakon määräämisestä anetulla laila (ns. sakkomenettelylaki, 754/2010). Laki tulee voimaan myöhemmin ja sen voimaantulosta säädetään laila. Voimaantulo odottaa poliisin tietojärjestelmän kokonaisuusimista, Vitja-hanketta, jonka on arvioitu ajoittuvan viimeistään vuodelle Uuden lain johdosta on rakennettava uusi summaarinen RMsovellus ja sen määrittelyvaihe toteutetaan Sovelluksen hinnaksi on arvioitu ainakin euroa, joka on huomattavasti vähemmän kuin mitä nykyinen sovellus tuli maksamaan (noin miljoona euroa). Tämän jälkeen kustannukset olisivat vuosittain noin euroa Sakari-järjestelmän kehittäminen ja uusiminen sekä yhdistäminen polisin uuteen Vitjaj ärj estelmään Syyttäjälaitoksessa käytetään edelleen uvun alkupuolella kehitettyä syyttäjien ja käräjäoikeuksien yhteistä Sakari-asianhallntajärjestelmää, jossa syyttäjä on keskeinen toimija esitutkintaviranomaisen ja tuomioistuimen välissä. Sakarin teknologia on vanhaa ja riskialtista. Sakarissa on meneilään tietojärjestelmän migraatio, ts. sovelluskie-
11 Rahoituksesta len ja kirjaston vaihtaminen uudemman teknologian mukaiseksi. Tämän toimenpiteen kokonaiskustanukset ovat euron luokkaa. Syyttäjien ja läheisimpien yhteistyötahojen eli poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja verottajan tietojärjestelmät ovat nykyisin huonosti yhteensopivia. Suunnittelukaudella on tarkoitus valmistautua Sakarin korvaamiseen uudella paremmin rikosprosessia tukevalla ja poliisin uuteen Vitja järjestelmään yhteensopivalla järjestelmällä. Poliisin Vitja-hankeessa on tavoitteena koko rikosasiain ketjun asian- ja dokumentinhallinnan uusiminen ja sähköistäminen niin, että kerran tallennettu tieto on muiden ketjussa seuraavien käytettävissä joustavasti tarkoituksenmukaisella tavalla. Syytäjälaitos on mukana oikeusministeriön syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallntajärjestelmän (aineistopanki) hankkeessa, jonka hankesuunnitelma valmistunee vielä vuoden 2010 aikana. Hankkeen ensimmäiset projektit ovat jo käynnissä. Hankekokonaisuus on hyvin laaja käsittäen yleisten tuomioistuinten puolella myös muut kuin rikosasiat ja laajennuksen nykyiseen Sakariin verrattuna käräjäoikeuksista hovioikeuksiin ja korkeimpaan oikeuteen. Hankeen kokonaiskustannusarvio valmistunee vuonna 2011, mutta hintaluokka lienee 15 miljoonaa. Tämä hanke on erittäin riippuvainen keväällä 2009 perustetusta poliisin Vitjahankeesta, jonka siis on määrä olla valmis vuoden 2014 alussa. Joka tapauksessa syyttäjien käytössä olevan järjestelmän tulee vuonna 2013 olla valmis vastaanottamaan esitutkintaviranomaisten Vitjalla sähköisesti siirtämät tiedot. Sakaria on silti koko ajan myös päivitettävä ja kehitettävä. Laajojen ja vaativien rikosasioiden käsittelyssä on tärkeää huomioida sähköisten mahdollisuuksien käyttäminen esitutkinta-aineiston laatimisessa, kokoamisessa ja siirtämisessä viranomaisilta toiselle sekä rikosprosessin myöhemmissä vaiheissa mm. eri oikeusasteissa. Järjestelmien tulee olla hyvin yhteensopivia. Suurimmat lähiajan säästöt on saavutettavissa Sakarin koodiston päivityksellä, joka ajoittuu suunnittelukauden alkuun. Tällaiseen kehitystyöhön, joka koituu myös uuden järjestelmän hyväksi, arvioidaan tarvittavan noin euroa vuosittain. Syyttäjälaitoksen laskelmissa on vuonna 2011 varauduttu noin 2,1 miljoonan euron IT-menoihin. Suunnittelukauden loppupuolella menotaso olisi vähintään samaa luokkaa vuosittain. 4.3 T oimitilaratkaisutltoimitilastrategia Yhdessä Senaatti-kiinteistöjen ja oikeusministeriön oikeushallinto-osaston kanssa on luotu uusien oikeustalojen toiminta- ja työympäristöjen valtakunnallista konseptiaihiota sekä esiselvitys ja projektisuunnitelma jatko työskentelylle. Seuraavaksi tullaan syventämään oikeustalokonseptin kehittämistä oikeustalotoimijoile erityisesti asiakaspalvelun, istuntosalien ja osin taustatyötilojen osalta. Noudattamalla edellä kuvattua konseptimallia, voidaan saavuttaa kustannussäästöjä uusissa rakennushankeissa. Tämä tarkoittaa, että hankeiden aiheuttamat kustanuspaineet ovat näin toteutettuna pienemmät.
12 10 Ennen suunnittelukauden alkua on vielä valmistumassa uusi virastotalo Seinäjoelle, johon Pohjanmaan syyttäjänviraston Seinäjoen palvelutoimisto sijoittuu. Samalla lakkautetaan Kauhajoen ja Lapuan palvelutoimistot. Lisäksi valmistuu Ylivieskan oikeustalon laajennushanke, joka mahdollistaa Oulun syyttäjänviraston Ylivieskan palvelutoimiston sijoittamista oikeustaloon. Samalla lakautetaan myös Haapajärven palvelutoimisto ja sen henkilökunta sijoitetaan Ylivieskan palvelutoimistoon. Ennen suunnittelukauden alkua käynnistyy Kuopion oikeustalon laajennushanke, joka mahdollistaa Itä-Suomen syyttäjänviraston sijoittamisen Kuopion oikeustaloon. Samalla lakkautetaan Varkauden palvelutoimisto ja sen henkilökunta sijoitettaneen Kuopion palvelutoimistoon. Laajennushanke valmistuu suunnittelukauden alussa. Lisäksi käynnistyy Joensuun oikeus- ja poliisitalohanke. Itä-Suomen syyttäjänvirasto Joensuun palvelutoimisto on tarkoitus sijoittaa uuteen oikeustaloon. Tässä hankeessa on tarkoitus käyttää suunnittelussa ensimmäistä kertaa edellä kuvattua toimitila konseptiaihiota kokonaisuudessaan. Uuden talon on määrä valmistua suunnittelukaudella. Kotkan käräjäoikeus on siirtymässä Karhulasta Kotkaan. Vuodenvaiheessa aloittavan Salpausselän syyttäjänviraston Kotkan palvelutoimisto sijaitsee tällä hetkellä kosteusvaurioita kärsineessä tilassa Karhulassa. Jo ennen suunnittelukauden alkua etsitään mainitulle palvelutoimistolle uudet tilat Kotkasta. Selvitettävänä on, että löytyisikö nykyisestä talokannasta Kotkasta sopivat toimitilat muile oikeushallinnon yksiköile vai sijoittuuko palvelutoimisto suunnitteilla olevaan uuteen poliisitaloon. Ennen suunnittelukauden alkamista selvitetään myös mahdollisuudet järjestää Itä- Uudenmaan syyttäjänviraston päätoimipaikalle Vantaalle laajemmat tilat nykyisestä oikeus- ja poliisitalosta. Suunnittelukaudella on tarkoitus käynnistä Porin oikeustalon laajennushanke. Vuoden alusta käynnistyvän Länsi-Suomen syyttäjänviraston Porin palvelutoimisto on tarkoitus sijoittaa uusiin tiloihin. Samalla tulee harkittavaksi säilytetäänkö erilinen Rauman palvelutoimisto vai tuleeko myös Rauman palvelutoimiston henkilöstö sijoitettavaksi Porin pal vei utoimistoon. Hyväksytyissä kehyksissä on uusien toimitilahankkeiden osalta vuosile varauduttu euron lisäkustannuksiin toimitilavuokrissa. Uudet hankeet aiheuttavat lisäkustannuksia: vuodelle euroa lisäkustannuksia ja vuosile euroa. Alustava yhteenveto toimitilahankeista vuosina ja niiden kustannusvaikutukset toimitilavuokriin esitetään liitteessä (liite 7). 4.4 Toimenpiteiden edellyttämät lisämäärärahatarpeet ja lisähenkilöstötarpeet WinCapita WinCapita -kokonaisuutta hoitaa vuonna 2011 kymmenen asialle määrättyä syyttäjää. Kyseisilä syytäjilä on kesään 2011 mennessä syyteharkinnassaan noin 50 juttukokonaisuutta, joista jokaista voidaan pitää vaativana talousrikosasiana. On ennakoitavissa,
13 11 että näiden juttujen pääkäsittelyt eivät ala ennen kuin pääjutussa on saatu käräjäoikeuden tuomio. Näin ollen pääkäsittelyt alkanevat 2011 kesälomakaudenjälkeen. Poliisilta valmistuu noin 10 uutta juttukokonaisuutta sekä yli 400 llkoshyötyihin liittyvää esitutkintaa. On arvioitu, että vuonna 2011 WinCapita -kokonaisuus työllistää täysipäiväisesti 10 kokenutta syyttäjää. Työ on alkuvuonna 2011 esitutkintayhteistyötä ja syyteharkintaa sekä tarvittaessa pääkäsittelyjen valmistelua. Pääkäsittelyt alkanevat syksyllä 2011 ja viimeistään keväällä Ottaen huomioon esitutkinnassa ilmennyt rikosepäilyjen täydellinen kiistäminen sekä oikeus- ja näyttökysymysten riitaisuus, on ilmeistä, että suurin osa asioista etenee hovi oikeuksiin. Nämä pääkäsittelyt tapahtunevat Syytäjälaitokselle tulisi osittaa vuosile samansuuruisen lisärahoitus kuin vuodelle Vuosile lisärahoituksen tarve laskee puoleen. Talousrikosten torjunta Syyttäjälaitokselle on vuodelle 2010 myönnetty valtioneuvoston viidennen harmaan talouden ehkäisyyn ja talousrikosten torjuntaan ohjelman toteuttamiseen myönnetty euron lisämääräraha. Ohjelman täytäntöönpano jatkuu koko kehyskauden. Näin ollen vastaava määräraha tulisi myöntää myös kehysvuosile. Ns. LAVA-tarpeet V oidaan arvioida, että ns. LA V A-asiat suunnittelukaudella tulevat edellyttämään noin 20 syyttäjähenkilötyövuoden panosta. Jotta muiden asioiden käsittely ei kohtuuttomasti hidastuisi, olisi osoitettava kymmenen henkilötyövuoden, eli euron lisäpanostus syyttäjälaitokselle koko suunnittelukaudelle.
toiminta- ja taloussuunnitelma
l' Syyttäj älaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016 7.11. Sisällysluettelo: Syyttäjälaitoksen toiminta ja taloussuunnitelma vuosille 2013-2016 2 1. Johdon katsaus ; :, " " 2 2. Toimintaympäristön
LisätiedotAsiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen
Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu
LisätiedotPaikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus
Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio
LisätiedotSyyttäjän ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta
LisätiedotDnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus
YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 439/2011 Laki syyttäjälaitoksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku
LisätiedotAnnettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja
LisätiedotHELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle
HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta
LisätiedotTiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA
Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA Syyttäjäntoimeen ja syyttäjälaitokseen on kohdistunut 1990-luvulla monia sekä organisatorisia että toiminnan sisältöä koskevia uudistuksia.
LisätiedotPL 25 (09) VALTIONEUVOSTO
-J/- 0 i K E U SM i N i S T ERI Ö 1.10.2010 Dnro 32/013/2010 V AL T AKUNNANSYYTT ÄJÄNVIRASTON TULOSSOPIMUS VUODELLE 2011 Oikeusministeriö on päättänyt vahvistaa tulosneuvottelussa Valtakunnansyyttäjänvirastolle
LisätiedotPäätös. Laki. käräjäoikeuslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 240/2009 vp Hallituksen esitys käräjäoikeuslain sekä eräiden käräjäoikeuksien asiallista toimivaltaa koskevien säännösten muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotSyyttäjälaitos Puolivuosiraportti 1/4
Syyttäjälaitos Puolivuosiraportti 1/4 9.8.2017 Dnro 36/13/16 Vuoden 2017 puolivuosiraportti 1 Johdon keskeiset havainnot Tarkasteluajankohtaan 30.6.2017 mennessä saapuneiden asioiden kokonaismäärä on noussut
LisätiedotSyyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet
Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2009 N:o Laki. N:o käräjäoikeuslain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2009 N:o 1751 1764 SISÄLLYS N:o Sivu 1751 käräjäoikeuslain muuttamisesta... 7347 1752 osakeyhtiölain 18 ja 24 luvun muuttamisesta...
LisätiedotMenettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa
Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa YLEINEN OHJE Dnro 19/31/14 12.2.2015 Voimassa 16.2.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2010:2 dnro 17/31/10 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite
LisätiedotVALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TULOS SOPIMUS VUODELLE 2012
l' _._ 01 K E U S MlN 1 S T ERI Ö 31.10.2011 OM 17/013/2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TULOS SOPIMUS VUODELLE 2012 Oikeusministeriö on päättänyt vahvistaa tulosneuvottelussa Valtakunnansyyttäjänvirastolle
LisätiedotHelsinki, Suomen Lakimiesliitto Uudenmaankatu 4-6 B Helsinki. Oikeusministeriö PL Valtioneuvosto LAUSUNTO (OM 7/021/2010)
Helsinki, 27.9.2012 Suomen Lakimiesliitto Uudenmaankatu 4-6 B 00120 Helsinki Oikeusministeriö PL 25 00023 Valtioneuvosto LAUSUNTO (OM 7/021/2010) Lausuntonaan oikeusministeriön luonnokseen Hallituksen
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi
Lisätiedot2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET
YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa
LisätiedotHE 92/2011 vp. annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä. tietojen luovuttamisesta syyttäjäviranomaisille.
HE 92/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi syyttäjälaitoksesta annetun lain 32 :n, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista
LisätiedotVKSV yhteensä yhteensä yhteensä Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu henkilökunta 18,5 18,7 19,1
1B Mukana harjoittelijat ja työllistetyt Syyttäjät 342,5 349,4 351,8 Muu henkilökunta 186,9 186,4 176,8 HENKILÖKUNTAA YHTEENSÄ 529,3 535,8 528,6 VKSV Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu
LisätiedotJakelussa mainitut 25.2.2015. Jälkiseurannassa seurattavia asioita olivat:
108/54/09 Jakelussa mainitut 25.2.2015 Tuloksellisuustarkastuskertomus 226/2011 Poliisin ja syyttäjän yhteistyö JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan viitekohdassa
LisätiedotOhje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa
VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta
Lisätiedotsaman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa
1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotHE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle.
HE 74/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotPäätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä
LisätiedotSISÄLLYS. N:o Laki. käräjäoikeuslain 12 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1997 N:o 1010 1021 SISÄLLYS N:o Sivu 1010 Laki käräjäoikeuslain 12 :n muuttamisesta... 3807 1011 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta
LisätiedotSyyttäjän ratkaisut 2012
Oikeus 2013 Syyttäjän ratkaisut 2012 Syyttäjä ratkaisi 77 300 asiaa vuonna 2012 Vuonna 2012 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 77 300 rikosoikeudellista asiaa, mikä on lähes 2 prosenttia enemmän
LisätiedotPoliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot
Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen
LisätiedotHovioikeuksien ratkaisut 2010
Oikeus 2011 Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2010 Hovioikeudet ratkaisivat 11 300 asiaa vuonna 2010, mikä on likimain yhtä paljon kuin
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009
Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista
LisätiedotSeuraavassa ovat oikeusministeriön vastaukset lakivaliokunnan esittämiin kysymyksiin.
2.10.2017 Oikeusministeriö Budjettineuvos Miika Snellman OIKEUSMINISTERIÖN LISÄSELVITYKSET 2018 TALOUSARVIOESITYKSESTÄ Seuraavassa ovat oikeusministeriön vastaukset lakivaliokunnan 29.9.2017 esittämiin
LisätiedotHallituksen esitys uudeksi laiksi Syyttäjälaitoksesta. Lausunnonantajan lausunto. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto lausunto
Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto Lausunto 30.08.2017 Asia: 1/66/2016 Hallituksen esitys uudeksi laiksi Syyttäjälaitoksesta Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
LisätiedotOIKEUSMINISTERIÖN LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA (VNS 4/2017 VP) JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMASTA VUOSILLE
22.5.2017 Oikeusministeriö Talousjohtaja Tapio Laamanen Eduskunnan kunta- ja terveysjaostolle OIKEUSMINISTERIÖN LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA (VNS 4/2017 VP) JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMASTA VUOSILLE
LisätiedotHovioikeuksien ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä laski vuonna 2008 Hovioikeudet ratkaisivat Tilastokeskuksen mukaan 11 547 asiaa vuonna 2008. Määrä on 4,4 prosenttia
LisätiedotSyyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä
Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3
LisätiedotHALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta
HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta Ann-Mari Pitkäranta, kehittämispäällikkö OM, oikeushallinto-osasto Mittarit arjen tuomioistuintyössä - tuholaisia
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta /2012 Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2012 295/2012 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta sekä esitutkinnan
LisätiedotHovioikeuksien ratkaisut 2009
Oikeus 2011 Hovioikeuksien ratkaisut 2009 Hovioikeuksissa ratkaistiin 11 300 asiaa vuonna 2009 Hovioikeudet ratkaisivat 11 264 asiaa vuonna 2009, mikä on 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rikosoikeudellisia
LisätiedotSyyttäjä. Päähavainnot ja johtopäätökset
Syyttäjä Syyttäjälaitos on arvostettu ja luotettava toimija, joka vaikuttaa rikoksille kielteisen yleisen mielipiteen muodostumiseen. Oikeusturva toteutuu käytännössä. Rikosvastuu toteutuu tehokkaasti.
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Huoltajat ja tapaamisoikeus (2. luku; 6-12 ) Lausunto
Lausunto 30.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Ei huomautettavaa.
LisätiedotLausunto. 2.1 Kansalliset toimivaltasuhteet
1 (6) Hallintovaliokunta HaVateduskunta.fi Asia: U64/2013 vp (jatkokirje) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (Euroopan syyttäjänviraston perustaminen) 1 Yleistä Valtakunnansyyttäjänvirasto
LisätiedotTietosuojavaltuutetun toimisto
Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja
LisätiedotVastaus Oikeusministeriön lausuntopyyntöön maahantulokiellon kriminalisointia koskevasta hallituksen esityksestä rikostorjunnan näkökulmasta
Lausunto ID-1791956 1 (5) 05.05.2017 POL-2017-5972 Oikeusministeriö Vastaus Oikeusministeriön lausuntopyyntöön maahantulokiellon kriminalisointia koskevasta hallituksen esityksestä rikostorjunnan näkökulmasta
LisätiedotValtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen. tunnustamisen periaatteen soveltamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
LisätiedotSyyttäjän ratkaisut 2011
Oikeus 2012 Syyttäjän ratkaisut 2011 Syyttäjä ratkaisi 76 000 asiaa vuonna 2011 Vuonna 2011 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 75 900 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin
LisätiedotOikeusprosessien keventäminen
Lausuntopyyntö 04.07.2017 OM 8/41/2015 Oikeusprosessien keventäminen Johdanto Oikeusministeriö asetti 14 päivänä syyskuuta 2016 työryhmän kehittämään keinoja oike-usprosessien keventämiseksi. Työryhmän
LisätiedotSyyttäjän ratkaisut 2010
Oikeus 2011 Syyttäjän ratkaisut 2010 Syyttäjä nosti 61 000 syytettä vuonna 2010 Vuonna 2010 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 78 300 rikosoikeudellista asiaa, mikä on liki 900 enemmän kuin vuotta
LisätiedotFINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295
Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011
Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan
LisätiedotLUONNOS OIKEUSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OI- KEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA
LUONNOS MUISTIOKSI Oikeushallinto-osasto Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö Kirta Heine 5.4.2012 OM 2/33/2012 OM009:00/2012 LUONNOS OIKEUSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OI- KEUSAPUTOIMISTOJEN
LisätiedotIPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks
IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien
LisätiedotEV 37/2009 vp HE 233/2008 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotRikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja
Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti
LisätiedotMarkkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004
Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista
LisätiedotSyyttäjä. Syyttäjälaitos on arvostettu ja luotettava toimija, joka vaikuttaa rikoksille kielteisen yleisen mielipiteen muodostumiseen.
Oikeusministeriön puolivuosikatsaus 2018 Syyttäjä Syyttäjälaitos on arvostettu ja luotettava toimija, joka vaikuttaa rikoksille kielteisen yleisen mielipiteen muodostumiseen. Oikeusturva toteutuu käytännössä.
LisätiedotPäätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 115/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä oikeudenkäynnistä
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 254 823 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista
LisätiedotKorkeimman oikeuden ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 2 900 asiaa vuonna 2008 Korkein oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 2 857 asiaa, mikä on 36
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012
Oikeus 2013 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pieneni hieman Vuonna 2012 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 63 600 rikosoikeudellista
LisätiedotVALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TULOSSOPIMUS VUODELLE Tulosneuvottelu oikeusministeriössä.
13.10.2014 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TULOSSOPIMUS VUODELLE 2015 Oikeusministeriö ja Valtakunnansyyttäjänvirasto ovat neuvotelleet ja sopineet vuoden 2015 tulostavoitteet ja niiden toteuttamiseen osoitettavat
LisätiedotKahden tai useamman syyttäjän määrääminen samaan asiaan
Kahden tai useamman syyttäjän määrääminen samaan asiaan YLEINEN OHJE Dnro 13/31/13 Voimassa 15.4.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2007:5 (syyttäjäpareja koskevilta osin) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...1 2
LisätiedotAnnettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät
1 (7) VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 68/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain 17 :n ja kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 8 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslain säännöstä käräjäviskaalin
LisätiedotYhteensä. Nainen. HTV:t. (poistyöll. ja harj.) kaikki. HTV:t. Yhteensä. kaikki. Mies Lkm % Yhteensä. Nainen. HTV:t. kaikki. Lkm
Henkilöstön lukumäärä, miehet ja naiset, htv:t 31.12.- Mies Lkm % Lkm % Lkm % Mies Lkm % Mies Lkm % Syyttäjälaitos 209 36,9 358 63,1 567 100 527,5 516,0 222 37,4 371 62,6 593 100 545,6 534,2 212 36,5 369
LisätiedotHE 17/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 17/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteen edistämisen
LisätiedotHE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista
LisätiedotLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 34/2010 vp. Hallituksen esitys syyttäjälaitosta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi JOHDANTO. Vireilletulo.
LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 34/2010 vp Hallituksen esitys syyttäjälaitosta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 7 päivänä joulukuuta 2010 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
LisätiedotOIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN
ASETTAMISPÄÄTÖS 14.9.2016 OM 8/41/2015 Jakelussa mainituille OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Työryhmän asettaminen Toimikausi Tausta Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän kehittämään keinoja oikeusprosessien
LisätiedotSyyttäjälaitoksen toiminta lukuina 2008
Syyttäjälaitoksen toiminta lukuina 2008 T I L A S T O L I I T E 2008 Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Kansikuva www.sxc.hu Paino
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 352/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 352/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain ja valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle
LisätiedotEduskunnan hallintovaliokunnalle
1 Eduskunnan hallintovaliokunnalle Asiat: HE 30/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 sekä VNS 1/2015 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta
LisätiedotETELÄ-POHJANMAAN KÄRÄOIKEUS. Toimintakertomus Organisaatio ja henkilöstö
1 ETELÄ-POHJANMAAN KÄRÄOIKEUS Toimintakertomus 2017 Organisaatio ja henkilöstö Laamannin katsaus Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden kanslia sijaitsee Seinäjoella. Käräjäoikeudella on lisäksi istuntopaikat
LisätiedotHE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden
LisätiedotOhje syyttäjien valtakunnallisesta varallaolosta syyteasioita koskevia tehtäviä varten
Ohje syyttäjien valtakunnallisesta varallaolosta syyteasioita koskevia tehtäviä varten YLEINEN OHJE Dnro 1/31/17 20.1.2017 Voimassa 28.4.2017 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2002:4 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin
LisätiedotRiidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin
Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta
LisätiedotTyöryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä
Lausuntopyyntö 07.11.2017 OM 21/41/2016 Työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä Johdanto Euroopan
LisätiedotEI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI
EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen
LisätiedotSyyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE Dnro 042/31/18 19.12.2018 Voimassa 1.1.2019-31.12.2023 Kumoaa VKS:2013:4 Osoite Puhelin
LisätiedotOikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS. Rakennemuutoksen yleiset perusteet
MUISTIO Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS Rakennemuutoksen yleiset perusteet Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on todettu, että riittävän
LisätiedotLausunto Oikeusturvaa vaarantamatta olisi ollut mahdollista tehdä myös laajempia ja pidemmälle meneviä muutoksia prosessisäännöksiin:
Suomen syyttäjäyhdistys Lausunto 03.09.2017 Asia: OM 8/41/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1. Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Suomen syyttäjäyhdistys ry. pääosin kannattaa
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotYmpäristölainsäädännön kehittyminen; mihin olemme menossa? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn
Ympäristölainsäädännön kehittyminen; mihin olemme menossa? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn 4.5.2017 Vaalikauden TOP 6 säädöshankkeet Yhden luukun palvelujen säädöshanke Ympäristönsuojelulain uudistamisen
LisätiedotMITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto
MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,
LisätiedotHE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta
EV 195/1997 vp - HE 198/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liiketoimintakiellosta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on vuoden 1996 valtiopäivillä annettu
LisätiedotKantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa.
PÄÄTÖS 12.11.2008 Dnro OKV/824/1/2007 1/5 ASIA VIIVÄSTYS HAASTEIDEN ANTAMISESSA KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 8.8.2007 osoittamassaan kirjoituksessa Espoon käräjäoikeuden ja Espoon kihlakunnan
LisätiedotHyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos
Hyvää työtä hyvässä porukassa Syyttäjälaitos Syyttäjä Maija Mononen: Parasta työssäni on monipuolisuus ja itsenäisyys Syyttäjän työn ensisijainen tarkoitus on toteuttaa rikosvastuuta. Syyttäjä huolehtii
LisätiedotHTV:t. Yhteensä. HTV:t. (poistyöll. HTV:t. HTV:t. Mies Lkm % (poistyöll. HTV:t. Mies Lkm % (poistyöll. Yhteensä. HTV:t. ja harj.
Henkilöstön lukumäärä, miehet ja naiset, htv:t 31.12.- Syyttäjälaitos 212 36,5 369 63,5 581 100 543,3 533,8 200 35,7 361 64,3 561 100 537,4 531,2 194 35,2 357 64,8 551 100 514,6 508,4 Valtakunnan - syyttäjänvirasto
LisätiedotLaki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta
Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) 2 8, 10 ja 10 a, sellaisina kuin
Lisätiedot4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.
HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan
LisätiedotHE 135/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) muuttamista siten,
LisätiedotLakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp). Lakivaliokunta on
LisätiedotOIKEUSMINISTERIÖN ESITYS ETELÄ-KARJALAN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAPPEENRANNAN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRASOPIMUKSIKSI
Oikeushallinto-osasto MUISTIO 20.4.2018 OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS ETELÄ-KARJALAN KÄRÄJÄOIKEUDEN JA SALPAUS- SELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTON LAPPEENRANNAN PALVELUTOIMISTON UUSIKSI VUOKRASOPIMUKSIKSI Yleistä Lappeenrannan
Lisätiedotettä liikennerikoksista sakkoihin tuomituista
H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka
Lisätiedot1. Rikosasian käsittely poliisi- ja syyttäjäviranomaisissa sekä tuomioistuimissa
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 15.11.2011 Dnro OKV/1606/1/2009 1/7 ASIA Esitutkinnan viipyminen ja rikosasian käsittelyn kokonaiskesto KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 15.11.2009 osoittamassaan kantelussa arvostellut
Lisätiedot