LAPIN MATKAILUSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPIN MATKAILUSTRATEGIA 2015-2018"

Transkriptio

1 LAPIN MATKAILUSTRATEGIA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TIIVISTELMÄ LAPIN MATKAILUN NYKYTILA Matkailun kehitys globaalisti, Suomessa ja Lapissa Matkailun merkitys Lapin aluetaloudessa Lapin kilpailuasema Edellisen strategian painopisteet ja niiden eteneminen LAPIN MATKAILUN TULEVAISUUS Trendit ja haasteet Skenaarioista esille nousseita tulevaisuuden kehittämistarpeita Lapin matkailualalle LAPIN MATKAILUSTRATEGIA Arvopohja ja Lapin matkailun visio Päämäärinä ympärivuotinen matkailu ja myynnin kasvattaminen Määrälliset tavoitteet ja mittarit vuoteen Strategiset tavoitteet osa-alueittain Saavutettavuus Tuotekehitys Markkinointi Läpileikkaavat teemat Tutkimus, koulutus, kehittäminen ja ennakointi Toimijoiden roolit ja yhteistyö Matkailun laatu ja turvallisuus Maankäyttö ja rakentaminen VAIKUTTAMINEN VALTAKUNNALLISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

3 1. JOHDANTO Lapin matkailustrategia tarjoaa vision ja askelmerkit matkailun kehittämiselle vuoteen 2018 asti. Luettavanasi oleva strategia on laadittu vuoden 2014 aikana laajassa yhteistyössä matkailutoimijoiden kanssa. Näkemyksiä strategiaan ovat antaneet matkailuyrittäjät, matkailun alueorganisaatiot, kunnat, matkailun koulutus- ja tutkimuslaitokset sekä matkailun kehittämisorganisaatiot. Matkailustrategian laatimisprosessia ohjasi Matkailun asiantuntijaryhmä. Prosessin aikana järjestettiin yhdeksän aluetilaisuutta eri puolilla Lappia. Aluetilaisuuksiin osallistui suuri määrä matkailuyrittäjiä ja kehittäjiä antamaan panoksensa strategiaan. Lisäksi pidettiin useita sidosryhmätapaamisia. MTI toteutti toimeksiantona selvityksen, jossa Lapin matkailun tilaa ja tulevaisuutta peilattiin ajankohtaisiin tulevaisuusskenaarioihin. Visioita ja toimenpiteitä hiottiin kaikille avoimessa strategiatyöpajassa Rovaniemellä Lapin liiton hallitus antoi evästyksensä strategiaan ja virallinen lausuntokierros toteutettiin marraskuun 2014 aikana. Lopullinen strategia hyväksyttiin Lapin liiton hallituksessa tammikuussa Lapin matkailustrategia pohjautuu Lappi-sopimukseen (maakuntastrategia 2040 ja maakuntaohjelma). Lappi-sopimuksen päätavoite on maakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen. Tavoitteeseen pyritään strategisilla valinnoilla, jotka sijoittuvat seuraavien otsikoiden alle: Avoin ja arktinen, rakennemuutokseen vastaaminen, yhteydet ovat kunnossa ja saamelaiskulttuuri. Lapin matkailustrategia on linjassa näiden tavoitteiden kanssa ja toimenpiteillä edistetään osa-alueita kaikista strategisista valinnoista. Lisäksi matkailustrategian laadinnassa on huomioitu erityisesti Lapin älykkään erikoistumisen ohjelma ja Suomen arktinen strategia. Osana matkailustrategiaprosessia on laadittu myös Lapin matkailun maankäyttöstrategia 2040, josta on tehty erillinen sähköinen julkaisu. Lapin matkailun maankäyttöstrategia täydentää Lapin matkailustrategiaa maankäytön erityiskysymyksissä. Sen tavoitteena on matkailun ja muiden toimialojen maankäyttöön liittyvien tarpeiden ennakoiva yhteensovittaminen, matkailun näkökulman esiin tuominen sekä suunnitteluprosessien laaja-alaisuuden ja yhtenäisyyden kehittäminen. Rakenteeltaan Lapin matkailustrategia jakautuu nykytila- ja tulevaisuus-analyysiin (luvut 3 ja 4) sekä varsinaiseen strategiaosaan (luku 5). Luvussa kaksi esitettyyn tiivistelmään on koottu strategian keskeisin sisältö: visio, strategiset tavoitteet ja osa-aluekohtaiset toimenpiteet. Tekstistä löytyy paljon tavoitteita ja toimenpiteitä, mutta tiivistelmässä esitetyt ovat niitä strategisia valintoja, joihin tällä strategiakaudella keskitytään. 3

4 2. TIIVISTELMÄ Miksi matkailustrategia? Lapin matkailustrategia on lappilaisten yhteinen tahdonilmaus siitä, miten matkailua kehitetään seuraavat neljä vuotta. Matkailustrategia tarjoaa suuntaviivat, raamit ja vision matkailun kehittämiselle, sekä ohjaa julkista tukea. Lapin matkailun visio 2025 Lapin matkailun strategiset tavoitteet 4

5 Tärkeimmät toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 5

6 6

7 3. LAPIN MATKAILUN NYKYTILA 3.1. Matkailun kehitys globaalisti, Suomessa ja Lapissa Vuonna 2012 kansainvälisissä matkoissa ylitettiin miljardin matkan raja. Nopeimmin kasvavia alueita olivat Aasian ja Tyynenmeren alueet, mutta myös Euroopassa päästiin 3 % kasvuun. UNWTO:n ennusteen mukaan globaali matkailu jatkaa kasvuaan noin 4 % vuosivauhtia ja vuoteen 2030 mennessä kansainvälisiä matkoja tehdään jo 1,8 miljardia. Useissa maissa matkailusta on tullut sosioekonomisen kehityksen avaintekijä kun huomioidaan vientitulot, työpaikkojen ja yritysten syntyminen, sekä infrastruktuurin kehittyminen. 1 UNWTO Tourism Highlights 2013 Kansainväliset matkat Eurooppaan kasvoivat 3 % vuonna 2012 epävakaasta taloustilanteesta huolimatta. Nopeimmin matkailu kasvoi Aasian ja Tyynenmeren alueilla. 1 Euroopan sisällä matkailu kasvoi erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan kohteissa. Pohjois-Euroopassa matkojen määrän kasvu jäi vaatimattomasti yhteen prosenttiin, mutta matkailutulo sen sijaan kasvoi 5 %. 1 Kansainvälinen kiinnostus arktisiin alueisiin on kasvamassa ja ennen pitkää se tulee heijastumaan myös matkailuun. Vielä se ei kuitenkaan ole näkyvissä, kuten taulukko X osoittaa. Siinä on kuvattu kansainvälisten yöpymisten kehitys Pohjoismaissa kaikissa majoitusliikkeissä. Yöpymisten määrä on pysytellyt viime vuodet suunnilleen samalla tasolla, huolimatta siitä, että naapurimaiden panostukset matkailumarkkinointiin ovat 1 UNWTO Tourism Highlights

8 huomattavasti suuremmat kuin Suomessa. Vuonna 2013 Norjan matkailumarkkinoinnin budjetti oli 43 M, Ruotsin ja Tanskan noin 34 M ja Suomen 11,8 M. 2 Suomessa rekisteröitiin vuonna 2013 yli 20 miljoonaa yöpymistä. Kansainväliset yöpymiset kasvoivat prosentin edellisvuodesta ja niitä kertyi 5,9 miljoonaa, mikä on uusi ennätys. Matkailu Suomeen kasvoi erityisesti Aasiasta ja Venäjältä. 3 Aasialaisia matkailijoita saapuu Suomeen Finnairin hyvien Aasian-yhteyksien ansiosta. Tilastokeskuksen mukaan kiinalaisten Suomen-vierailut kasvoivat yli 30 %:lla ja japanilaisten sekä korealaisten määrä yli 16 %. 4 Ulkomaalaisten osuus kaikista yöpymisistä oli 29 prosenttia. Ulkomaalaiset matkailijat käyttävät enemmän rahaa kuin suomalaiset ja heidän osuutensa matkailun kokonaiskysynnästä oli noin 32 prosenttia. 3 Suomen matkailun kokonaiskysyntä (kotimainen ja ulkomainen) oli vuonna 2012 noin 13,3 mrd. Vientiin rinnastettava matkailutulo ulkomailta oli 4,2 mrd.. Matkailutulo on kasvanut tasaisesti ja sen odotetaan jatkavan kasvuaan edelleen (Kuva X). Matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 2,7 %. 5 Matkailuala on merkittävä työllistäjä. Vuonna 2012 matkailualoilla työskenteli osa- tai kokoaikaista työntekijää. Tämä luku ei kuitenkaan huomioi sesonkityövoimaa, jonka osuus matkailualoilla on suuri. Matkailu työllistää erityisesti nuoria. 5 2 MEK MEK Tilastot Finnairin mediatiedote Suomen matkailun tulevaisuudennäkymät 8

9 Kuvio 1. Suomen vientiin rinnastettavan matkailutulon (miljoonaa euroa) kehitys vuosina ja ennuste vuosille (Lähde: Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät ). Lapissa matkailu on kasvanut parin viime vuoden aikana. Kehitys seuraa samaa linjaa kuin valtakunnallisesti, sillä matkailu kasvaa nimenomaan kansainvälisen kysynnän osalta. Vuonna 2013 Lapin rekisteröidyt kansainväliset yöpymiset ylittivät ensimmäistä kertaa miljoonan yöpymisen rajan (Kuva X). Todellisuudessa luku on suurempi, sillä rekisteröinnin ulkopuolelle jää eräiden arvioiden mukaan jopa 2/3 yöpymisistä. Kotimaan kysyntä on viime vuodet polkenut paikoillaan tai jopa hieman vähentynyt. 6 6 Perustuu mm. Tunturi-Lapin alueella tehtyihin vedenkulutusmittauksiin 9

10 Lapin matkailu kasvoi nopeasti vuonna 2012, jolloin rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät noin 4,5 %. Sen jälkeen kokonaisyöpymisten kasvu on tasaantunut vajaaseen prosenttiin. Merkittävä Iso-Britannian markkina-alue on kehittynyt viime vuosina hyvin. Venäjän markkinoiden vahva kasvu on hieman hidastunut johtuen venäläisten ostovoiman heikentymisestä. Lappi on houkutellut myös aasialaisia matkailijoita, erityisesti japanilaisia. Matkailukeskusten liikevaihdon trendikuvaaja (kuva X) kertoo, että taantumasta toipuminen lähti käyntiin 2011 ja sen jälkeen kehitys on ollut positiivista lähes kaikilla matkailualueilla. Hyvän kehityksen taustalla on mm. venäläisten matkailijoiden määrän kasvu ja uudet nousevat markkina-alueet kuten Japani. Sittemmin kasvu on hieman hidastunut. Työllisyys ei ole kuitenkaan kehittynyt yhtä hyvin. 10

11 Lapin matkailu on kehittynyt vaihtelevasti edellisessä strategiassa asetettuihin määrällisiin tavoitteisiin nähden. Esim. vuonna 2012 Lapissa oli lentomatkustajaa (tavoite ) ja noin junamatkustajaa (tavoite ). Hiihtohissilippujen myynti oli kaudella yli 17 M (tavoite 21 M ja lähtötaso 18 M ). Majoitusmyynnin arvo (keskihinta x yöpymiset) on kehittynyt hyvin, 104 M. 3.2 Matkailun merkitys Lapin aluetaloudessa Matkailu on merkittävä toimiala Lapissa, sillä se työllistää väestöä myös alue- ja kuntakeskusten ulkopuolella, auttaa ylläpitämään liikenneyhteyksiä ja saavutettavuutta, sekä tuo positiivista elinvoimaa maaseudulle. Matkailukeskukset ovat tärkeitä palvelukeskittymiä myös paikallisen väestön tarpeisiin. Kansainvälisyys on luontainen osa Lapin matkailua ja se heijastuu myönteisesti myös muuhun aluetalouteen. Matkailun tärkeää merkitystä Lapin aluetaloudelle on havainnollistettu kartassa X. Lapin vuotuisen matkailutulon arvioidaan olevan noin 630 M ja työllistävän vaikutuksen henkilötyövuotta (ei sisällä vuokratyövoimaa). 7 Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutin tekemän selvityksen mukaan matkailutulo 12 Lapin kunnassa (kuntia yhteensä 21) oli 540 M. 8 7 Lapin matkailun tulo- ja työllisyysarvio 2014, perustuu v toimialatilastoihin 8 Matkailulla maakunta menestyy 11

12 Lähde: Lapin matkailun maankäyttöstrategia Lapin liitto 2014 Lapissa on hieman tarkastelutavasta riippuen matkailualoilla toimivaa yritystä. 9 Matkailun osuus Lapin kaikkien toimialojen liikevaihdosta on n. 5 %. Matkailualojen liikevaihto kasvoi 10 prosenttia vuosien välillä (Taulukko x). Hyvä kehitys ei kuitenkaan ole heijastunut työpaikkojen määrään. Lapin suhdannekatsauksessa liikevaihdon trendikuvaaja osoittaa kasvua, mutta henkilöstön määrän trendi on ollut laskeva. Tämä voi tarkoittaa joko sitä, että hyvä liiketulos saavutetaan entistä pienemmillä henkilöstöresursseilla, tai sesonkityövoiman määrä on kasvanut huomattavasti. 9 Matkailu sijoittuu toimialaluokituksessa hyvin moneen luokkaan, mikä vaikeuttaa rajaamista 12

13 MATKAILUALA LAPISSA 2012 (Vertailu vuoteen 2009) Liikevaihto Toimipaikat Muutos % Henkilöstö Muutos % (1000 Muutos % 2012 vuodesta vuodesta 2009 euroa) 2012 vuodesta 2009 Majoitustoiminta Hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet Lomakylät, retkeilymajat yms. majoitus Leirintäalueet, asuntovaunu- ja matkailuvaunualueet Muu majoitus Ravitsemustoiminta Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta Ateriapalvelut ja muut ravitsemispalvelut Baarit ja kahvilat Ohjelmapalvelut Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym Museoiden toiminta Kasvitieteellisten puutarhojen, eläint. ja luonnonpuist Urheilulaitosten toiminta Kuntokeskukset Huvi- ja teemapuistojen toiminta Hiihto- ja laskettelukeskukset Kaikki yhteensä Lapin kaikki toimialat yhteensä A-X Matkailualojen %-osuudet kaikista Lapin toimialoista Vertailukelpoisuuden vuoksi osa puuttuvista tiedoista on korvattu edellisvuoden luvuilla (merkitty punaisella) Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri, TOL 2012 TEM:n toimialaraportin muk. luokitus Kansallispuistoilla on tärkeä merkitys matkailun aluetaloudessa, erityisesti Lapissa. Suomen 37 kansallispuistosta Lapissa on seitsemän. Näistä Lemmenjoen, Urho Kekkosen ja Pallas-Yllästunturin kansallispuistot ovat Suomen suurimmat. Lisäksi Lapissa sijaitsevat Pyhä-Luoston kansallispuisto, Perämeren kansallispuisto sekä Koillismaan ja Lapin rajalle sijoittuvat Riisitunturi ja Oulanka. Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2013 runsaat 2,2 miljoonaa vierailua, joista noin puolet suuntautuivat Lapin kansallispuistoihin. Kävijöiden rahankäytön kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat Suomessa yhteensä 115,5 miljoonaa euroa ja henkilötyövuotta, joista Lapissa 82,8 miljoonaa euroa ja 1083 henkilötyövuotta. Pallas Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin kansallispuisto. Sinne tehtiin viime vuonna käyntiä. Metsähallituksen mukaan puisto myös tuotti eniten rahaa paikallistalouteen: 34,3 miljoonaa euroa Lapin kilpailuasema Matkailualueen kilpailuasemaan globaaleilla markkinoilla vaikuttavat monet tekijät, joista keskeisimpiä ovat saavutettavuus, imago, hinta ja esimerkiksi markkinointiin käytettävät resurssit. Lapin haasteet liittyvät erityisesti saavutettavuuteen ja hintaan, jotka ovat kytköksissä toisiinsa. Korkeat lentohinnat maan sisällä nostavat Lapin matkailutuotteen kokonaishintaa kansainvälisen matkailijan näkökulmasta. Esimerkiksi Norjan Tromssaan on tällä hetkellä edullisemmat ja paremmat lentoyhteydet kuin Lappiin. Myös korkea verotus ja työvoiman hinta vaikuttavat matkailutuotteen hintaan. Kotimaan matkailijoiden vaihtoehtojen vali- 10 Kansallispuistojen tulo- ja työllisyysvaikutukset, Metsähallitus

14 koimassa Lapin matka kilpailee edullisten etelän lomien ja verovapaata alkoholia tarjoavien risteilytuotteiden kanssa. Kansainvälisessä matkailussa Lapin matkailutuote kilpailee samanlaisia vetovoimatekijöitä tarjoavien naapurimaiden kanssa. Talvi- ja luontomatkailun osalta lähimmät kilpailijat löytyvät Pohjois-Norjasta, Pohjois- Ruotsista ja Islannista, mutta myös Kanada ja Alaska jakavat markkinoita. Pohjois-Norjan matkailuvaltteja ovat vuoristo- ja vuonomaisemien lisäksi revontulet ja keskiyön aurinko. Sekä Lappi että Pohjois-Norja ovat viime vuosina painottaneet matkailumarkkinoinnissaan revontulia, minkä voidaan arvioida tuottaneen molemminpuolista hyötyä ja lisänneen kansainvälistä näkyvyyttä. Myös Swedish Lapland nojaa tuotetarjonnassaan samoihin vahvuuksiin kuin Lappi. Lapin kilpailuetuna on toistaiseksi ollut monipuolinen tuotetarjonta, hyvä infrastruktuuri ja matkailun ammattimaisuus, mutta näiden tekijöiden osalta etumatka on kaventumassa. Lapin matkailun vahvuutena on se, että Lappi on vetovoimainen monella markkina-alueella. Mikäli kysyntä jollain markkina-alueella heikkenee, jokin muu yleensä kompensoi sitä. Toisaalta Lapissa esim. matkailumarkkinointiin käytettävät resurssit ovat suhteellisen pienet, mutta niitä on onnistuttu lisäämään esim. hankkeiden kautta. Pohjois-Norjan kolme maakuntaa - Nordland, Tromssa ja Finnmark - tekevät yhteistyötä matkailun kehittämisessä ja markkinoinnissa teemalla Visit Northern Norway. Vuonna 2013 Pohjois-Norjassa oli hotelliyöpymistä, mikä oli kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. 11 Swedish Lapland alueella Norbottenin maakunnassa hotelliyöpymisiä oli ja myös siellä määrä laski kaksi prosenttia. 12 Kyseisenä vuonna Lappi pärjäsi imagomarkkinoinnissa naapurimaitaan paremmin, sillä kansainvälisten yöpymisten määrä kasvoi 3,2 prosenttia. Tulevaisuudessa kilpailu matkailijoista kiristyy entisestään ja resurssit pysyvät niukkoina. Matkailun kehittämisessä on tehty rajat ylittävää yhteistyötä aikaisemminkin, mutta jatkossa sen merkitys korostuu. Erityisesti kaukomarkkinoiden tavoittaminen tehokkaasti vaatii kykyä tarjota laajempia kokonaisuuksia ja rajat ylittäviä matkapaketteja Edellisen strategian painopisteet ja niiden eteneminen Edellinen Lapin matkailustrategia laadittiin vuonna 2010 ja julkaistiin 2011 alussa. Määrällisiksi tavoitteiksi oli asetettu mm. rekisteröityjen yöpymisten kasvattaminen 2,6 miljoonaan strategiakaudella eli vuoden 2014 loppuun mennessä. Tavoite jäi vajaaksi, sillä vuonna 2013 rekisteröitiin 2,4 miljoonaa yöpymistä. Viiden prosentin kasvulla se merkitsee noin 2,5 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä vuoden 2014 lopussa. Lapin matkailun kansainvälisyysaste on kasvanut ja 42 % yöpymisistä on kansainvälisiä. Lapin markkinaosuus kotimaisista matkailijoista on pysynyt suunnilleen neljän vuoden takaisella tasolla ja on nyt 9,6 %. Sen sijaan markkinaosuus kansainvälisistä matkailijoista on kasvanut ja on 17,5 % (tavoite 18 %). 11 Statistikknett - Nord Norge 12 Tillväxtverket

15 Määrällisten tavoitteiden lisäksi edellisessä strategiassa asetettiin myös strategisia tai toiminnallisia tavoitteita esim. markkinoinnin, tuotekehityksen, saavutettavuuden ja muutamien muiden osa-alueiden suhteen. Edellisellä strategiakaudella kansainvälistä matkailumarkkinointia on toteutettu Lapland - The North of Finland imagomarkkinointihankkeella. Laajapohjaiselle yhteistyölle perustunut hanke on varmistanut riittävän suuret resurssit, joilla on pystytty tekemään tehokkaita toimenpiteitä. Hankkeessa on saatu erinomaisia tuloksia. Digitaaliset markkinointiviestinnän kampanjat ovat voittaneet useita kansallisia ja kansainvälisiä tunnustuksia. Kampanjoiden saavuttama PR-arvo eri medioissa on ollut useita miljoonia euroja, joka on erittäin suuri suhteessa panostuksiin. Lisäksi toimenpiteissä on rikottu monia digitaalisen markkinoinnin ennätyksiä. Esimerkiksi talvikampanjan aikana hankkeen internetsivuilla kävijöiden määrä kasvoi 18 % ja Facebook -fanien sitoutumisaste nousi 83 % (tavallinen keskiarvo 0,52 %). Kohderyhmässä niiden asiakkaiden määrä, jotka ostaisivat matkan Lappiin, kasvoi 40 %. 13 Saavutettavuuden osalta tavoitteena oli kehittää Lapista monipuolisesti eri liikennemuodoilla ja kilpailukykyiseen hintaan saavutettava alue. Strategiakauden loppuvaiheessa lentoliikenteen ongelmat nousivat jälleen esille kansallisen lentoliikennestrategian valmistelun myötä. Lappi ajoi vahvasti etuaan lentoasemien säilyttämisen ja valtiollisen ylläpidon puolesta. Prosessi toi esiin koko Suomen lentoliikennejärjestelmän heikkoudet, kuten kansainvälisten suorien yhteyksien puuttumisen maakuntakentiltä, heikon kilpailutilanteen ja kehittämisorientaation puuttumisen. Kansallinen lentoliikennestrategia valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Toistaiseksi Lapland Airports -lentoasemia ei uhkaa välitön lakkauttaminen tai omistajuuden uudelleen arviointi. Jäämeren radan linjausvaihtoehdot ovat olleen vilkkaan keskustelun kohteena nykyisellä strategiakaudella. Jäämeren rata avaisi uusia mahdollisuuksia myös matkailun kehittämiselle, mutta sen toteutuminen on riippuvainen muiden toimialojen kuten kaivosteollisuuden kehityksestä. Rataverkoston sähköistäminen Lapin radoilla ja VR:n kestävyysohjelma ovat edistäneet junamatkailun kehittämistä. Matkailun ympärivuotisuutta on pyritty edistämän teematuotteiden (luonto-, hyvinvointi-, kulttuuri-, jouluja talvituotteet) sekä kansallispuistojen matkailupotentiaalin hyödyntämisellä. Erityisesti kesäajan matkailutuotteiden kehittämistä on painotettu mm. suuntaamalla julkista tukea. Lapin matkailu ei kuitenkaan edelleenkään toimi ympärivuotisesti: matkailukohteet ja -yritykset eivät pääsääntöisesti ole auki ympäri vuoden ja matkailijat mieltävät Lapin edelleen talvikohteeksi. Vaikka imagomarkkinointia Lapin eri vuodenajoista on tehty, ei kesämatkailu ole kehittynyt toivotulla tavalla. Kansallispuistojen ja matkailukeskusten yhteistuotteistaminen, josta toivottiin ratkaisua kesämatkailun veturiksi, on edelleen alkuvaiheessa ja tuloksia on odotettavissa vasta tulevien vuosien aikana. Työ on kuitenkin hyvässä vauhdissa. Lapissa matkailun laadun ja turvallisuuden kehittäminen on ollut yksi keskeinen painopiste viime vuosina. Lapissa on rakennettu matkailun turvallisuusjärjestelmä, jonka puitteissa on syntynyt kansainvälisestikin ainutlaatuinen ja laaja verkostoyhteistyön malli. Matkailun turvallisuusjärjestelmä on saavuttanut sekä kansallisia että kansainvälisiä tunnustuksia 14 ja se on sisällytetty kansallisiin linjauksiin, mm. Suomen arktiseen strategiaan. Useille Lapin matkailualueille on laadittu matkailun turvallisuussuunnitelmat työkaluineen ja 13 L-NoF -hanke, talvikampanjan tulokset 14 Mm. valinta kansalliseksi hyväksi käytännöksi (Sisäasiainministeriö) ja EPSA palkinto (European Public Sector Award) 15

16 työtä koordinoidaan paikallisesti matkailualueiden monialaisissa turvallisuus- ja laatutyöryhmissä. Matkailun laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa huomiota myös tulevaisuudessa. 16

17 4. LAPIN MATKAILUN TULEVAISUUS 4.1. Trendit ja haasteet Taulukoissa x ja x on listattu matkailun megatrendejä ja matkailijoiden asiakaskäyttäytymiseen vaikuttavia yleisiä trendejä. Megatrendit ja matkailun haasteet ovat pysyneet samoina jo pitkään, mutta painotukset ovat muuttuneet. Tällä hetkellä matkailuun liittyvää keskustelua hallitsevat Euroopan heikko taloustilanne, poliittinen epävakaus ja turvallisuusuhat, Arktisen alueen (vielä toteutumattomat) mahdollisuudet, sekä liikenneyhteyksien kehittäminen. Lapin kannalta keskeisiä tulevaisuuden skenaarioita on pohdittu seuraavassa luvussa. Matkailijoiden asiakaskäyttäytyminen muuttuu koko ajan ja joskus muutokset voivat olla nopeita. Esimerkiksi internetissä syntyvät erilaiset ilmiöt voivat vaikuttaa hetkellisesti asiakaskäyttäytymiseen. Vastakohtaisilta vaikuttavat ilmiöt voivat olla yhtä aikaa pinnalla, esim. yksilöllisyys ja yhteisöllisyys. Yhteisöllisyyden trendi ja matkailijoiden halu hakea merkityksiä ja vaikuttaa matkakohteen kehittämiseen tuovat uusia mahdollisuuksia matkailualalle, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää uudenlaisten liiketoimintakonseptien kehittämistä. Esimerkkejä yhteisöpalveluista ja jakamistaloudesta matkailussa ovat esim. Airbnb, ravintolapäivä tai Tribewanted. Tulevaisuudessa asiakkaat ovat yhä tiedostavampia valintojensa vaikutuksista ja siksi myös entistä valikoivampia matkakohteensa suhteen. Matkailun edistämiskeskuksen tunnistama modernit humanistit (Mo- Hut) on osoittautunut Suomen matkailumarkkinoinnin kannalta otolliseksi kohderyhmäksi, johon panostaminen on tuottanut hyviä tuloksia. Eniten matkailijoiden asiakaskäyttäytymistä on muuttanut internet. Matkakohteiden vertailu, varaaminen, ostaminen ja matkan kohokohtien jakaminen tapahtuu netissä ja yhä enemmän mobiilisti. Tämä kehitys on johtanut perinteisten matkanjärjestäjien vähenemiseen ja korvaantumiseen internetin varauspalveluilla, sekä ylipäänsä matkaan liittyvien välikäsien katoamiseen. Yksilömatkailu on kasvava trendi. Markkinointi ja myynti tehdään suoraan yrityksestä asiakkaalle. Teknologian kehittyminen antaa mahdollisuuksia hallita ja rikastaa matkailukokemuksia yksilöllisten tarpeiden mukaan. Matkailun trendejä on tutkittu mm. Tulevaisuuden matkailijat hankkeessa. Siinä matkailun yleisiksi trendeiksi nostetaan mm. seuraavat asiat: 1. vapaa-ajan paineet ja snacking-kulttuuri yleistyvät, mikä lisää lyhytlomien kysyntää, 2. matkailijat haluavat yksilöllisiä ja identiteettiään heijastavia palveluja, 3. matkailijat haluavat uudenlaista yhteisöllisyyttä, 3. seniorit ja sinkut nousevat merkittäviksi matkailijaryhmiksi, 4. sekä luksuksen että halpamatkojen kysyntä kasvaa ja 5. eettinen ja vastuullinen matkailu nousee. Tutkimuksessa on myös tarkasteltu sitä, millaisia muutoksia trendeistä aiheutuu majoitus- ja ravitsemusalalle, ohjelmapalveluihin, liikennepalveluihin ja välitystoimintoihin Puhakka, Riikka

18 Tulevaisuuden trendit tulisi huomioida matkailun tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Haasteena on kehittää matkailutuotteita vaativille tulevaisuuden matkailijoille, joita futuristi Patrick Dixonin mielestä kuvaavat termit fast, urban, tribal universal, radical ja ethical. 16 Trendiasiantuntija Daniel Levine puolestaan on tiivistänyt viisi ohjetta tulevaisuuden matkailumarkkinoinnin tekijöille: 1. Make it healthier, 2. Show you are green, 3. Help people connect, 4. Have no secrets ja 5. Go mobile. 17 Matkailuun vaikuttavia yleisiä megatrendejä: 16 Dixon, Patrick Levine, Daniel

19 Lähde: Luusua Helena Nordic Trend Asiakaskäyttäytymiseen vaikuttavia yleisiä trendejä: Lähde: Luusua Helena 2014.Nordic Trend 19

20 4.2. Skenaarioista esille nousseita tulevaisuuden kehittämistarpeita Lapin matkailualalle Skenaariot ovat tulevaisuudentutkimuksen keskeinen työkalu pohtia ja tunnistaa tarkasteltavan asian (esim. Lapin matkailualan) tulevaisuuden mahdollisuuksia. Skenaariot toimivat olemassa olevien strategioiden testausalustana: miten tämän hetken oletukset tai päätökset vaikuttavat tulevaisuudessa. Skenaariotyössä tunnistetaan vaihtoehtoisia kehityskulkuja, jotka auttavat toimijoita arvioimaan omaa kilpailukykyään muuttuvissa olosuhteissa ja varautumaan mahdollisiin muutoksiin omassa toiminnassaan. Skenaarioita hyödynnettiin myös Lapin matkailustrategian valmistelutyössä. Työn toteutti tutkija Sanna Kyyrä Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutista (MTI). Lapin matkailualan tulevaisuuden vaihtoehtoja tunnistettiin kahden olemassa olevan skenaarioraportin avulla: Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät raportti 18 ja Lapin maakuntastrategia Vaikka maakuntastrategian ilmiöt 20 eivät ole skenaarioita samassa mielessä kuin ensimmäisessä raportissa nelikentän avulla muodostetut skenaariot 21, on Lapin matkailualan tulevaisuuden testaaminen ilmiöihin keskeistä. Maakuntastrategian ilmiöt toimivat maakunnan yleisempää mahdollista kehitystä kuvaavana testausalustana, kun taas Suomen matkailua tarkastelevat skenaariot mahdollistavat Lapin matkailualan peilaamisen oman toimialansa mahdollisiin kehityskulkuihin. Jokaisessa skenaariossa Lapin matkailualan tulevaisuutta tarkasteltiin kolmen Lapin matkailualan kehittämiselle keskeisen teeman avulla: saavutettavuus, markkinointi ja ympärivuotisuus. Kutakin teemaa käsitellään erikseen seuraavissa ala-luvuissa. Tavoitteena oli tehdä havaintoja siitä, mihin Lapin matkailun tulee varautua tulevaisuudessa ja nostaa esille strategioita, jotka tuottavat lisäarvoa ja tuloksia useissa tulevaisuuden vaihtoehtojen toteutumissa. Strategian päämääräksi asetettu ympärivuotinen matkailu ei tulevaisuudessa(kaan) toteudu yksittäisten toimenpiteiden avulla, vaan se on pikemminkin pitkäjänteisen, yhteisen työn tulos. Ympärivuotisen matkailun kehittämiseen voidaan vaikuttaa panostamalla saavutettavuuden, markkinoinnin ja tuotekehityksen kehittämiseen. Jokaisessa kokonaisuudessa osaamisen kehittämisellä, uusimman tutkimustiedon välittämisellä käytäntöön helposti sovellettavassa muodossa, laadulla sekä maankäytön yhteisillä pelisäännöillä on merkitystä Lapin matkailun kilpailukykyisen tulevaisuuden toteutumiselle. Matkailun tulevaisuuden vaihtoehtojen pohdinta haastaa määrittämään, mitä kasvu tarkoittaa Lapin matkailualalle ja miten hallittua kasvua tavoitellaan. Kasvun määritelmät ja sen hallinnan keinot riippuvat siitä ovatko kasvun mittareina vaikkapa matkailijamäärät, yöpymisvuorokaudet, matkailijan jättämän rahan määrä, uusien tuotteiden lukumäärä, myynnin kasvu vai yhteistyö muiden toimialojen kanssa. Saavutettavuus 18 TEM (2014) Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät Lapin liitto (2014) Lapin maakuntastrategia Maakuntastrategiassa mainitut neljä ilmiötä ovat Uusi pohjoinen politiikka, Ilmastonmuutos- ja biotalous, Rakennemuutos ja Virtuaalinen elämäntapa. 21 Nelikenttään sijoitetut neljä Suomen matkailualan tulevaisuutta kuvaavaa skenaariota ovat Aurinko, Halla, Poutapilvi ja Sumu. 20

21 Lapin saavutettavuuden kehittäminen tulevaisuudessa edellyttää sekä kansallisen että pohjoismaisen tason yhteisponnistuksia. Suorien kansainvälisten sekä Helsinki-Vantaan lentokentän kautta tulevien lentoyhteyksien kehittäminen ovat suuri haaste. Suomen lentoliikennejärjestelmän ja lentoliikenteen kilpailutilanteen analysointi sekä toimintasääntöjen kyseenalaistaminen ja mahdollisiin pullonkauloihin puuttuminen vaativat syvällistä taustatutkimusta ja rohkeaa keskustelun ylläpitoa. Toimenpiteet lentoliikenteen, kuten yleensä saavutettavuuden, kehittämiseksi toteutuvat pitkän ajan kuluessa, mikä vaatii edunvalvontatyöltä pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista. Eri toimialojen ja alueiden näkemysten yhteensovittaminen edellyttää tietoon pohjautuvaa, taitavaa ja havainnollistavaa vaikuttajaviestintää sekä yhteistyömahdollisuuksien edistämistä. Erityisesti matkailutilastoinnin kehittäminen on tärkeää, sillä vaikuttajaviestinnässä samoin kuin toimialojen välisessä keskustelussa luvuilla on suuri merkitys. Lapin matkailualalla on tulevaisuudessa yhä vankempi taito avata lukujen taustalla vaikuttavia asioita ja suhteuttaa luvut konkreettiseen toimintaan. Tilastoinnin lisäksi Lapin matkailualalla tulee olla selkeä ja vahva, kaikkien omaksuma Lappi-sanoma, jota kaikki maakunnan matkailutoimijat voivat viedä eteenpäin omissa verkostoissaan. Siten jokaisella Lapin matkailutoimijalla on mahdollisuus osallistua saavutettavuuden edistämistä tukevaan edunvalvontatyöhön omalla toiminnallaan. Lapin tietoliikenneyhteyksien toimintavarmuus ja tehokkuus ovat jo nyt perusedellytys matkailualan saavutettavuuden kehittämiselle. Tietoliikenneyhteyksien kehittämiseen tarvitaan vahvoja panostuksia, jotta Lappi säilyy kilpailukykyisenä matkakohteena. Myös vähähiilisten liikennöintiratkaisujen edistämiseen ja matkaketjujen sujuvuuden varmistamiseen tulee kiinnittää huomiota. Idea Venäjän ja Schengen-alueen viisumivapaudesta tukee ajatusta arktisen alueen rajattomasta liikkuvuudesta, mikä voi vaikuttaa positiivisesti Lapin matkailualan kehittymiseen. Vaikuttajaviestintä viisumivapauden puolesta vaatii Lapin matkailualalta vahvaa, luotettaviin vaikuttavuusanalyyseihin perustuvaa vaikuttajaviestintää Suomen ja Euroopan tasolla. Viisumivapauskeskusteluissa tarvitaan tiivistä alueiden ja toimialojen välistä yhteistyötä, minkä takia Lapin matkailualan on tarpeen seurata keskustelun etenemistä ja omalta osaltaan tuoda tietoa ja näkemyksiä viisumivapauden vaikutuksista maakunnan alueella kokonaisuutena, ei vain matkailualalle. Tuotekehitys Arvo- ja motivaatiopohjaisen matkailijaprofiloinnin edelleen kehittäminen ja hyödyntäminen tuotekehitystyössä on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi kilpailukykytekijä Lapille. Matkailijoiden kiinnostuksen herättäminen vaatii viimeisteltyjä, laadukkaita ja turvallisia tuotteita vetovoimaisen alueimagon rinnalle. Lapin matkailualan mahdollisuutena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti vastuullisen tuotekehityksen osaamista ja sisällyttää siihen myös yhteiset linjaukset maankäytön osalta. Tulevaisuudessa laadukkailla hyvinvointituotteilla sekä lappilaisella vieraanvaraisuudella on kysyntää. Lapin haasteena on kuitenkin tuotteistaa arktinen arkemme ympärivuotisiksi matkailutuotteiksi, eikä jättää arktisuutta vain passiiviseksi ja talveen kiinnitettäväksi imagoelementiksi. Virtuaalisten kokemusten konkretisointi liiketoiminnaksi ja tuotteiksi on tulevaisuuden mahdollisuus samoin kuin virtuaalisen ja fyysisen ympäristön yhdistävien tuotteiden tuotekehitys. Tietoliikenneyhteyksiin liittyvät haasteet ja teknologisen osaamispääoman ohuus tekevät virtuaalimatkailun tuotteistamisesta toistaiseksi haastavaa. Toisaalta tuotteistamista tukee Lapista löytyvä osaaminen elämysmatkailussa sekä pal- 21

LAPIN MATKAILUSTRATEGIA 2015-2018

LAPIN MATKAILUSTRATEGIA 2015-2018 LAPIN MATKAILUSTRATEGIA 2015-2018 We weren t born to follow Jon Bon Jovi Lapin liitto ISBN Julkaisusarja Strategiaprosessista ja strategian kokoamisesta vastasi matkailuasiantuntija Satu Luiro Lapin liitosta.

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 5.11.2015 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

Stopover Finland HELI MENDE

Stopover Finland HELI MENDE Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015

MARA. tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi. Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.2015 tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä Kuluva vuosi yleistä taloustilannetta parempi Jouni Vihmo, ekonomisti 15.12.215 Kohti uutta laihaa vuotta Suomen talous ei käänny kasvuun alkuvuonna 2 Poikkeama

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys ja strategia 2015-2018. Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailun kehitys ja strategia 2015-2018. Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Lapin matkailun kehitys ja strategia 2015-2018 Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto ONNEKSI OLKOON! Lapin matkailuparlamentti 50 vuotta! Vuonna 1965: Monipuoliselle matkailukeskukselle asetettavat

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Kesäkuu 2015 03/06/15 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan www.youtube.com/watch?v=ezb_svrt-30&feature=plcp No ordinary Destination Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Hanna-Mari Pyry Talvensaari 3 Lapland The

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.5.2013 31.10.2013 28.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Neljä (+ yksi) strategista teemaa Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue Kaupunginhallitus 248 08.09.2015 Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue 795/02.30/2015 KH 08.09.2015 248 Hankkeen taustat: Pohjois-Pohjanmaan nykyisen matkailustrategian

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin. MTI 10.4.2013 Eija Raasakka, projektipäällikkö

Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin. MTI 10.4.2013 Eija Raasakka, projektipäällikkö Matkailun turvallisuus - katsaus yhteistyösopimuksen tavoitteisiin MTI 10.4.2013 Eija Raasakka, projektipäällikkö Yhteistyösopimus Allekirjoitettiin 15.6.2010 Rovaniemellä MTI:n ja syksyllä 2010 Santasportin

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Signaalisessio Matkailu

Signaalisessio Matkailu Signaalisessio Matkailu Matkailuala on epäonnistunut Matkailun vaikutus Matkailun osuus koko Suomen bkt:sta 2,8 % 13,8 miljardia Suurempi kuin maa-ja metsätalous Suurempi kuin pankkisektori Suurempi kuin

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen

Lisätiedot