Ohjelmiston suorituskyvyn mittaaminen

Transkriptio

1 Ohjelmiston suorituskyvyn mittaaminen Luento Ohjelmistojen suorituskyky 1 Suorituskyvyn mittaaminen Mittaaminen on SPE:n keskeinen osa Mittauksilla Tuotetaan mallien tarvitsemaa lähtödataa Verifioidaan ja validoidaan malleja Nähdään saavutetaanko suorituskykytavoitteet Seurataan järjestelmän suorituskykyä sen elinkaaren ajan Ohjelmistojen suorituskyky 2 Helsingin Yliopisto / Tktls 1

2 Suorituskyvyn mittaaminen Ohjelmiston suorituskykymittareiden arvojen suora mittaaminen sen suorituksen aikana ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista Yleistyökaluilla saadaan kyllä selville Yksityiskohtaisia kooditason metriikoita (esim. funktioiden kutsumäärät ja niiden suoritusaikojen suhteelliset osuudet CPU:lla) Järjestelmätason mittauksia kuten CPU:n ja muistin käyttöaste Mutta esimerkiksi suorituskykymalleissa tunnistettujen operaatioiden mittaaminen vaatii yleensä ohjelmistokohtaisia ratkaisuja (esim. koodin instrumentointi) Ohjelmistojen suorituskyky 3 Suorituskyvyn mittaaminen Työkalujen lisäksi tarvitaan vielä mittausstrategia, joka määrittelee Mitä mittausdataa tarvitaan Miten dataa kerätään eli miten, milloin ja missä olosuhteissa mittaukset tehdään Millaisia kokeita tarvitaan oikeiden mittausolosuhteiden luomiseksi Ohjelmistojen suorituskyky 4 Helsingin Yliopisto / Tktls 2

3 MITÄ MITATAAN? Ohjelmistojen suorituskyky 5 Mihin tarkoituksiin dataa tarvitaan? Mittaukset palvelevat seuraavia tarkoitusperiä 1. Järjestelmätason ymmärryksen lisääminen muiden järjestelmien tai ohjelmiston aiemman version mittaaminen tuottaa suorituskykytietoa samankaltaisista ohjelmistoista kuin kehitteillä juuri oleva ohjelmisto 2. Suorituskykymallien määrittely kokeilujen, prototyyppien tai samankaltaisten järjestelmien mittaaminen tuottaa tietoa työkuorma- ja resurssitarvearvioiden pohjaksi Ohjelmistojen suorituskyky 6 Helsingin Yliopisto / Tktls 3

4 Mihin tarkoituksiin dataa tarvitaan? 3. Mallien päivitykset kehittyvän ohjelmiston mittaustuloksilla voidaan korvata aiemmat arviot mallien ennustetarkkuuden parantamiseksi 4. Mallien verifiointi ja validointi mittaustulosten perusteella nähdään, pitävätkö mallien ennusteet paikkansa ja vastaavatko mallit järjestelmän suoritusta riittävän todenmukaisesti 5. Ohjelmiston suorituskyvyn jatkuva evaluointi mittauksilla tarkkaillaan suorituskykytavoitteiden täyttymistä ja etsitään parannuskohteita ohjelmiston koko elinkaaren ajan Ohjelmistojen suorituskyky 7 Mitä pitäisi mitata? Näihin käyttötarkoituksiin tarvitaan neljää eri tyyppiä mittausdataa 1. Työkuorman mittaukset 2. Datan ominaispiirteiden mittaukset 3. Ohjelmiston suorituksen ominaispiirteiden mittaukset 4. Järjestelmäresurssien (laitteiden) käytön mittaukset Ohjelmistojen suorituskyky 8 Helsingin Yliopisto / Tktls 4

5 1. Työkuorman mittaukset Työkuormiin kuuluvien toimintojen pyyntöjen lukumäärät Pyyntöjen tahti Pyyntöjen muodostamat toistuvat hahmot tai kuviot (request patterns) Ohjelmistojen suorituskyky 9 2. Ohjelmiston käsittelemän datan ominaispiirteet Datan määrä ja datayksiköiden koot Korvattaessa olemassa olevaa tietojärjestelmää uudella Eri datayksiköihin kohdistuvien pyyntöjen määrä Mitä yksiköitä pyydetään yhdessä Ohjelmistojen suorituskyky 10 Helsingin Yliopisto / Tktls 5

6 3. Ohjelmiston suorituksen ominaispiirteet Suorituspolut mittaa jokaisen merkittävän suorituspolun suorituskertojen lukumäärä Lasketaan silmukoiden toistojen määrät sekä vaihtoehtoisten polkujen valinnan todennäköisyydet Ohjelmistoresurssien käyttö Mittaa jokaiseen eri resurssiin kohdistuvien pyyntöjen määrä sekä pyynnön suoritukseen kulunut keskimääräinen aika (elapsed time) Ohjelmistojen suorituskyky Ohjelmiston suorituksen ominaispiirteet Prosessointikustannukset Mittaa, kuinka paljon palvelua ohjelmistoresurssit vaativat laiteresursseilta Erityisesti jaetuilta resursseilta Ohjelmistojen suorituskyky 12 Helsingin Yliopisto / Tktls 6

7 4. Järjestelmäresurssien käyttö Mitataan joka skenaariolle: Skenaarion vastausaika Koko skenaarion suoritukseen kulunut aika alusta loppuun (end-to-end elapsed time) sisältäen järjestelmäresurssien (=laitteiden) odotusajat ja palveluajat Skenaariosuoritusteho (scenario throughput) Kuinka usein skenaario suoritetaan aikayksikköä kohden Ohjelmistojen suorituskyky Järjestelmäresurssien käyttö Keskeisten resurssien käyttö Kaikkien järjestelmän resurssien palveluaika ja odotusaika jokaisen skenaarion eri työkuormille Resurssien käyttöaste Kuinka suuren osuuden tarkkailujakson ajasta resurssi tekee työtä Resurssin suoritusteho Tahti, jolla resurssi saa palvelupyyntöjä valmiiksi Resurssin jonon pituus Palvelua jonottavien töiden lukumäärän keskiarvo Ohjelmistojen suorituskyky 14 Helsingin Yliopisto / Tktls 7

8 Mittaukset ja käyttö SPE:ssä Mittaus Järj. ymmärrys Mallien määrittely Käyttö SPE:ssä Mallien päivitys Mallien V & V Suor.k. evaluointi Työkuormat kyllä Jonk. verran kyllä kyllä Jonk. verran Data kyllä Jonk. verran kyllä kyllä Jonk. verran Suorituspolut Ohjelm. resurssit Pros. kustannus Järj. resurssit (sama kaik.) kyllä kyllä kyllä Jonk. verran kyllä kyllä kyllä kyllä Jonk. verran kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä Ohjelmistojen suorituskyky 15 Mittaukset ja käyttö SPE:ssä Esimerkiksi Ohjelmistoresurssien käytön mittaustulokset Tuottavat SPE-malleissa tarvittavia lähtötietoja Kertovat, vastaako implementaatiosta mitatut resurssitarpeet ohjelmasuoritusmallissa määriteltyjä tarpeita Näin voidaan validoida mallin oikeellisuus suhteessa todelliseen järjestelmään sekä verifioida ohjelmasuoritusmallin ratkaisun tuottama syötedata järjestelmäsuoritusmalleille Ohjelmistojen suorituskyky 16 Helsingin Yliopisto / Tktls 8

9 MITTAUSTEN SUUNNITTELU Ohjelmistojen suorituskyky 17 Mittausten suunnittelu Suorituskykymittauksilla on kaksi perusvaatimusta Mittausten pitää olla edustavia (representative) ja toistettavia (reproducible) Edustavien mittaustulosten pitää riittävän tarkasti heijastaa suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä Työkuormaa, ohjelmistoa ja suoritusympäristöä On löydettävä tasapainokohta mittauksen suorittamiseen vaaditun työmäärän ja mittaustulosten yksityiskohtaisuuden välille Ohjelmistojen suorituskyky 18 Helsingin Yliopisto / Tktls 9

10 Mittausten suunnittelu Mittausten toistettavuus tuo luottamusta mittaustuloksiin Toistettavuus edellyttää, että työkuormaa, ohjelmistoa ja suoritusympäristöä voidaan kontrolloida, jolloin mittaus voidaan toistaa ja saada (lähes) samat tulokset joka kerran Ohjelmistojen suorituskyky 19 Työkuorma Työkuormien määrittely on suorituskykymittausten suunnittelun hankalin osuus Kuorman parametrien on vastattava ohjelmiston todellista käyttöä ja olosuhteita Yhtäaikaisten käyttäjien lukumäärä vaikuttaa suuresti mittausten suoritukseen Monen käyttäjän järjestelmän mittauksiin ei ole yleensä mahdollista rekrytoida suurta joukkoa oikeita käyttäjä Käytetään työkuorma-ajuria (load driver) luomaan virtuaalisia käyttäjiä ja töitä Ajuri syöttää ennalta mietittyjä käyttöprofiileja noudattaen käyttäjien transaktioita järjestelmään ja mittaa vastausaikoja Järjestelmä ei erota virtuaalikäyttäjien transaktiopyyntöjä oikeista transaktioista Ohjelmistojen suorituskyky 20 Helsingin Yliopisto / Tktls 10

11 Mitattava ohjelmisto Mittauksen kohde voi olla joukko ohjelmia, jokin niiden osajoukko tai synteettinen ohjelma Synteettinen ohjelma matkii oikeiden ohjelmien käyttäytymistä ja niiden resurssien käyttöä tekemättä kuitenkaan varsinaista prosessointia Esimerkiksi ohjelma, joka pyytää tietokannasta joukon tietueita, tekee joihinkin satunnaisia muutoksia, ja pyytä sitten päivittämään muutokset kantaan Ohjelmistojen suorituskyky 21 Suoritusympäristö Mittausten suoritusympäristön täytyy oleellisilta piirteiltään vastata ohjelmiston todellista suoritusympäristöä Käyttöjärjestelmä, järjestelmäresurssit eli laitteisto ja tietoliikenneverkot, sekä resurssikilpailu (muut työkuormat) Mittaukset täytyy kuitenkin usein suorittaa eristyksissä muista ohjelmistoista toistettavuuden varmistamiseksi ja mitattavan ohjelmiston resurssitarpeiden tunnistamiseksi oikein Mutta käyttäytymistä resurssikilpailun ja raskaan kuormituksen oloissakin täytyy mitata Ohjelmistojen suorituskyky 22 Helsingin Yliopisto / Tktls 11

12 Vertailutestit (benchmark) Vertailutestit ovat standardoituja testejä määriteltyine syötteineen Testien suoritukselle, mittausmenetelmille ja tulosten raportoinnille on tarkat määräykset Voivat olla yritysten sisäisiä tai teollisuudenalan yhteisesti hyväksymiä ja käyttämiä Käytetään puolueettoman vertailutiedon saamiseksi esimerkiksi järjestelmien suorituskyvystä erilaisilla työkuormilla Ohjelmistojen suorituskyky 23 Mittausten suunnittelun haasteet Mittausten onnistumiseen vaikuttavat eniten (käytännön kokemusten mukaan) Mitattavien testitapausten huolellinen suunnittelu Työkuorma, mittauksen kohde, mittausympäristö, priorisoitu testaussuunnitelma työkaluineen ym. Tarpeellisen tulosdatan tunnistaminen Liika mittausdata piilottaa metsän puilta ja voi vääristää jopa itse mittausta; Liian vähäinen kerätty data taas vähentää mittausten tuottamaa hyötyä kustannuksiin nähden Mittaustulosten kokoaminen ja koordinointi On tarkasti katsottava, että eri osista ohjelmistoa ja eri menetelmillä ja työkaluilla saatu mittausdata on yhteismitallista Ohjelmistojen suorituskyky 24 Helsingin Yliopisto / Tktls 12

13 Mittausten suunnittelun haasteet Mittauksissa on syytä tiedostaa ja varautua monenlaisiin ongelmiin Ohjelmisto-työkuorma-laitteisto -kombinaatiot voivat olla erittäin kompleksisia, suorituskykyyn vaikuttaa moni tekijä ja mittausdataa voi olla hyvin paljon Suorituskykytutkimukset ovat työvaltaisia ja aikataulultaan rajoitettuja; työkalujen käytössä voi olla ongelmia Järjestelmäparametrien ja ympäristötekijöiden kontrollointi voi olla vaikeaa; softabugit ja laitehäiriöt estävät mittausten tekemisen Tarve eristää mittauksen kohde voi rajoittaa tehtävien mittausten ja kokeiden määrää Ohjelmistojen suorituskyky 25 TYÖKALUT JA MENETELMÄT Ohjelmistojen suorituskyky 26 Helsingin Yliopisto / Tktls 13

14 Peruskäsitteet SPE:n vaatimat mittaukset ovat pääasiassa dynaamisia Ne vaativat ohjelmiston suorittamista laitteistossa sen aikakäyttämisen toteamiseksi Joitakin staattisia mittauksia voidaan tarvita esimerkiksi tietorakenteiden tai viestien koon määrittämiseksi Mittauksia ei yleensä voida tehdä suoraan tarkkailemalla mitattavan ilmiön kestoa kello kädessä, vaan mittaus on epäsuoraa Kirjataan ylös ilmiön alku- ja loppukohtia edustavien tapahtumien aikaleimoja ja lasketaan ilmiön kesto Ohjelmistojen suorituskyky 27 Peruskäsitteet Voimme mitata laitteiston tai ohjelmiston tiloihin (state) liittyvää informaatiota tai voimme tarkkailla järjestelmän tapahtumien (event) tapahtumisaikoja Tilalla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin järjestelmä tekee jotain tiettyä asiaa Siirtymät tilasta toiseen ovat tapahtumia Tiloja seurataan (monitoring) ja tapahtumista pidetään kirjaa (recording) Ohjelmistojen suorituskyky 28 Helsingin Yliopisto / Tktls 14

15 Tilojen seuranta Suorituskykymonitori tarkkailee järjestelmän toimintaa ja kirjaa ylös tietoja mielenkiinnon kohteena olevista tiloista Jotta monitorointi ei häiritsisi järjestelmän toimintaa ja vaikuttaisi vääristävästi mittaustuloksiin, monitori eivät yleensä toimi jatkuvasti vaan periodisesti Monitori aktivoituu säännöllisin väliajoin ja ottaa näytteen (sample) järjestelmän tilasta Ohjelmistojen suorituskyky 29 Tilojen seuranta Esimerkki Monitori herää 10 millisekunnin välein ja kirjaa ylös parhaillaan suorituksessa olevan prosessin tunnisteen ja suoritettavan käskyn virtuaaliosoitteen Osoitteen perusteella voidaan myöhemmin paikallistaa suoritettavana ollut ohjelman kohta Näin saadaan kerättyä tietoa niistä ohjelman osista, joita useimmin suoritetaan (hot spots) Monitorit voivat olla ohjelma- tai laitteistoperustaisia tai näitten yhdistelmiä Laitteistoperustaiset monitorit ovat erillisiä komponentteja, joiden kautta voidaan seurata varsinaisen järjestelmän laitteiston toimintaa häiritsemättä sitä Ohjelmistojen suorituskyky 30 Helsingin Yliopisto / Tktls 15

16 Tapahtumien kirjaaminen On päätettävä ensiksi, mitkä tapahtumat ovat mittausten kannalta kiinnostavia Aina tapahtuman sattuessa on kirjattava ylös tapahtuman lisäksi siihen liittyvä suorituskykyinformaatio Esimerkiksi jos olemme kiinnostuneita tietokantapyyntöjen lukumääristä ja kestoista, kirjataan jokainen erillinen pyyntö omana tapahtumanaan, johon liittyy pyynnön tapahtumaaika, sen suorituksen kesto ja haetun datan määrä Eli tapahtuma voi olla ajallisesti suhteellisen pitkäkestoinen, kuten yllä olevassa esimerkissä Ohjelmistojen suorituskyky 31 Tapahtumien kirjaaminen Tapahtumia voidaan tarkkailla ja kirjata eri järjestelmätasoilla, kuten tilojakin seurataan Ohjelmatason tapahtumat (program event recording) ovat tietyn sovelluksen tai toiminnon kannalta mielenkiintoisia, kuten tietyn skenaarion suoritukseen liittyvä erityinen tietokantapyyntö ja sen kesto Järjestelmätason tapahtumat (system event recording) taas kirjataan sovelluksista riippumatta, esimerkiksi tietokantapalvelin voi pitää kirjaa erityyppisten sisäisten operaatioiden määristä ja kestoista tietämättä pyyntöjä esittävistä sovelluksista mitään Ohjelmistojen suorituskyky 32 Helsingin Yliopisto / Tktls 16

17 Sisäiset ja ulkoiset tapahtumat Ohjelmiston sisäiset monitorit ja tapahtuman kirjaajat on kytketty suoraan ohjelmiston toimintalogiikkaan suorituskykyskenaarioiden kannalta tarpeellisen tiedon saamiseksi Vaatii yleensä koodin instrumentointia Ulkoiset monitorit ja kirjaajat taas tarkkailevat ohjelman suoritusta ulkopuolelta Ohjelmistojen suorituskyky 33 Yksityiskohtaisuuden taso Ohjelmiston suoritusta voidaan tarkastella eri tasoilla Prosessien käynnistyminen ja päättyminen Yksittäisten ohjelmien/skriptien lataus ja suoritus Luokkien lataus, metodien tai yksittäisten koodirivien suorituskerrat Kerätyn mittausdatan määrää pitää myös hallita 1. Kirjataan ylös kaikki saatavissa olevat detaljit 2. Laaditaan detaljidatasta yhteenvetoja mittauksen aikana tallettaen vain yhteenvedot periodisesti 3. Kerätään ja lasketaan dataa tapahtumien välissä ja kirjataan siihen asti kerätty data vasta tapahtuman sattuessa Kerätty data pitää yleensä prosessoida erityisillä työkaluilla käyttökelpoisten raporttien tuottamiseksi Ohjelmistojen suorituskyky 34 Helsingin Yliopisto / Tktls 17

18 Mittauksiin vaikuttavat tekijät Heisenbergin epätarkkuusperiaate pätee myös suorituskykymittauksiin Itse mittausprosessi voi häiritä mittauksen kohteen toimintaa ja siten vaikuttaa mittaustuloksiin Koskee enemmän järjestelmä- kuin ohjelmatason mittauksia, koska järjestelmän kuormitus vaikuttaa olo- eli vastausaikoihin (ohjelman toimintojen palveluajat taas ovat yleensä riippumattomia kuormituksesta) Vaikutus on erityisen selvä, jos järjestelmässä on jo pahoja pullonkauloja Käynnistä mittauksia valikoiden ja kerää dataa harkiten Ohjelmistojen suorituskyky 35 Mittauksiin vaikuttavat tekijät Sieppaussuhde (capture ratio) tarkoittaa aikaa, jonka mittaus todellisuudessa kattaa suoraan tai epäsuorasti (päättelyn kautta) Esimerkiksi näytteenottoon perustuva periodinen monitori toimii niin, että se asettaa säännöllisin väliajoin toistuvan keskeytyksen, jonka tapahtuessa monitori aktivoituu ja kirjaa ylös suorituksessa olevan prosessin tunnisteen ja käskyosoittimen arvon Monitoria korkeamman prioriteetin operaatio saattaa kuitenkin olla suorituksessa keskeytyksen tullessa, mikä viivästää monitorin aktivointia Joissain tapauksissa monitori saattaa havaita viivästyksen ja todeta sen keston Ohjelmistojen suorituskyky 36 Helsingin Yliopisto / Tktls 18

19 Mittauksiin vaikuttavat tekijät Prosessointikustannusten (system overhead) kohdentaminen oikeille käyttäjille voi olla joskus vaikeaa Aina ei ole selvää, minkä sovellusohjelman toiminto tai palvelupyyntö aloitti tapahtumaketjun, joka johtaa käteismuistin sisällön vaihtumiseen ja suureen määrään keskusmuistihakuja Ohjelmistojen suorituskyky 37 Mittauksiin vaikuttavat tekijät Mittausten oikea ajoitus on tärkeää luotettavien tulosten saamiseksi Tapahtumien ja tilojen mitatun keston täytyy vastata niiden ajoitukseen käytetyn käyttöjärjestelmäkellon erottelukykyä (joka on eri kuin laitetason tahdistukseen käytetyn kellopulssin resoluutio) Käyttöjärjestelmä saattaa tarjota vain esimerkiksi yhden millisekunnin erottelukyvyn (time.now()), jolloin sitä lyhyempiä kestoja ei voi mitata Ohjelmistojen suorituskyky 38 Helsingin Yliopisto / Tktls 19

20 Mittauksiin vaikuttavat tekijät Monitoreiden näytteenottotaajuuden on oltava riittävän korkea mielenkiintoisten tapahtumien havaitsemiseksi mutta ei liian suuri Korkea näytteenottotaajuus tuottaa tarpeettoman paljon dataa analysoitavaksi Näytteenotto voi myös häiritä mittauskohteen toimintaa Esimerkiksi, jos haluat mitata käyttöjärjestelmä-kellon resoluutiota lyhyempikestoisia tapahtumia, toista koesarjaa pitkään laskien koko sarjan keston ja toistojen määrän ja ottamalla sitten keskiarvon Suorita funktio 1000 kertaa, ota kokonaiskesto ylös ja jaa 1000:lla Ohjelmistojen suorituskyky 39 Mittauksiin vaikuttavat tekijät Tulosten toistettavuuden varmistamiseksi on yleensä eliminoitava muut työt suoritusympäristöstä mittausten ajaksi Tai muuten tarkasti kontrolloitava suoritusolosuhteita ja toistettava mittauksia erilaisissa kuormitustilanteissa Ohjelmistojen suorituskyky 40 Helsingin Yliopisto / Tktls 20

21 Mittauksiin vaikuttavat tekijät Mittausjaksojen pituuksien ja ajankohtien pitäisi olla edustavia saatujen tulosten kannalta Jos on tarkoitus suorittaa ruuhka-ajan mittauksia (tyypillinen kesto yhden tunnin), mittausjakso ei saa olla liian pitkä (esimerkiksi koko työpäivän mittainen) Keskiarvojen laskeminen liudentaa suorituskykymittareiden tuloksia liikaa T:n ollessa liian suuri Ohjelmistojen suorituskyky 41 Mittauksiin vaikuttavat tekijät Keskimääräinen aikakäyttäytyminen Operaatioiden tyypillisen keston määrittämiseksi mittauksia on tehtävä riittävän pitkällä ajanjaksolla Jos jonkin tapahtuman tai tilan kesto mitataan vain muutaman kerran ja keskimääräinen kesto lasketaan näiden lukujen perusteella, sattuma voi vääristää tuloksen Esimerkiksi tietokantahaun tulokseen vaikuttaa merkittävästi se, onko haluttu tulos jo valmiina käteismuistissa, vai suorittaako tietokantamoottori kyselyn levyhakuineneen kaikkineen Ohjelmistojen suorituskyky 42 Helsingin Yliopisto / Tktls 21

22 Mittauksiin vaikuttavat tekijät Työkuormien generoinnissa on syytä käyttää kuormitusajuria (load driver) ja virtuaalikäyttäjiä, jos järjestelmä on interaktiivinen Ajurin (tai kuormitusskriptien) käyttö mahdollistaa simuloitujen työkuormien tilanteenmukaisen varioinnin ja ennen kaikkia mittausten toistettavuuden Ohjelmistojen suorituskyky 43 Helsingin Yliopisto / Tktls 22