Ohjelmiston suorituskyvyn mittaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmiston suorituskyvyn mittaaminen"

Transkriptio

1 Ohjelmiston suorituskyvyn mittaaminen Luento Ohjelmistojen suorituskyky 1 Suorituskyvyn mittaaminen Mittaaminen on SPE:n keskeinen osa Mittauksilla Tuotetaan mallien tarvitsemaa lähtödataa Verifioidaan ja validoidaan malleja Nähdään saavutetaanko suorituskykytavoitteet Seurataan järjestelmän suorituskykyä sen elinkaaren ajan Ohjelmistojen suorituskyky 2 Helsingin Yliopisto / Tktls 1

2 Suorituskyvyn mittaaminen Ohjelmiston suorituskykymittareiden arvojen suora mittaaminen sen suorituksen aikana ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista Yleistyökaluilla saadaan kyllä selville Yksityiskohtaisia kooditason metriikoita (esim. funktioiden kutsumäärät ja niiden suoritusaikojen suhteelliset osuudet CPU:lla) Järjestelmätason mittauksia kuten CPU:n ja muistin käyttöaste Mutta esimerkiksi suorituskykymalleissa tunnistettujen operaatioiden mittaaminen vaatii yleensä ohjelmistokohtaisia ratkaisuja (esim. koodin instrumentointi) Ohjelmistojen suorituskyky 3 Suorituskyvyn mittaaminen Työkalujen lisäksi tarvitaan vielä mittausstrategia, joka määrittelee Mitä mittausdataa tarvitaan Miten dataa kerätään eli miten, milloin ja missä olosuhteissa mittaukset tehdään Millaisia kokeita tarvitaan oikeiden mittausolosuhteiden luomiseksi Ohjelmistojen suorituskyky 4 Helsingin Yliopisto / Tktls 2

3 MITÄ MITATAAN? Ohjelmistojen suorituskyky 5 Mihin tarkoituksiin dataa tarvitaan? Mittaukset palvelevat seuraavia tarkoitusperiä 1. Järjestelmätason ymmärryksen lisääminen muiden järjestelmien tai ohjelmiston aiemman version mittaaminen tuottaa suorituskykytietoa samankaltaisista ohjelmistoista kuin kehitteillä juuri oleva ohjelmisto 2. Suorituskykymallien määrittely kokeilujen, prototyyppien tai samankaltaisten järjestelmien mittaaminen tuottaa tietoa työkuorma- ja resurssitarvearvioiden pohjaksi Ohjelmistojen suorituskyky 6 Helsingin Yliopisto / Tktls 3

4 Mihin tarkoituksiin dataa tarvitaan? 3. Mallien päivitykset kehittyvän ohjelmiston mittaustuloksilla voidaan korvata aiemmat arviot mallien ennustetarkkuuden parantamiseksi 4. Mallien verifiointi ja validointi mittaustulosten perusteella nähdään, pitävätkö mallien ennusteet paikkansa ja vastaavatko mallit järjestelmän suoritusta riittävän todenmukaisesti 5. Ohjelmiston suorituskyvyn jatkuva evaluointi mittauksilla tarkkaillaan suorituskykytavoitteiden täyttymistä ja etsitään parannuskohteita ohjelmiston koko elinkaaren ajan Ohjelmistojen suorituskyky 7 Mitä pitäisi mitata? Näihin käyttötarkoituksiin tarvitaan neljää eri tyyppiä mittausdataa 1. Työkuorman mittaukset 2. Datan ominaispiirteiden mittaukset 3. Ohjelmiston suorituksen ominaispiirteiden mittaukset 4. Järjestelmäresurssien (laitteiden) käytön mittaukset Ohjelmistojen suorituskyky 8 Helsingin Yliopisto / Tktls 4

5 1. Työkuorman mittaukset Työkuormiin kuuluvien toimintojen pyyntöjen lukumäärät Pyyntöjen tahti Pyyntöjen muodostamat toistuvat hahmot tai kuviot (request patterns) Ohjelmistojen suorituskyky 9 2. Ohjelmiston käsittelemän datan ominaispiirteet Datan määrä ja datayksiköiden koot Korvattaessa olemassa olevaa tietojärjestelmää uudella Eri datayksiköihin kohdistuvien pyyntöjen määrä Mitä yksiköitä pyydetään yhdessä Ohjelmistojen suorituskyky 10 Helsingin Yliopisto / Tktls 5

6 3. Ohjelmiston suorituksen ominaispiirteet Suorituspolut mittaa jokaisen merkittävän suorituspolun suorituskertojen lukumäärä Lasketaan silmukoiden toistojen määrät sekä vaihtoehtoisten polkujen valinnan todennäköisyydet Ohjelmistoresurssien käyttö Mittaa jokaiseen eri resurssiin kohdistuvien pyyntöjen määrä sekä pyynnön suoritukseen kulunut keskimääräinen aika (elapsed time) Ohjelmistojen suorituskyky Ohjelmiston suorituksen ominaispiirteet Prosessointikustannukset Mittaa, kuinka paljon palvelua ohjelmistoresurssit vaativat laiteresursseilta Erityisesti jaetuilta resursseilta Ohjelmistojen suorituskyky 12 Helsingin Yliopisto / Tktls 6

7 4. Järjestelmäresurssien käyttö Mitataan joka skenaariolle: Skenaarion vastausaika Koko skenaarion suoritukseen kulunut aika alusta loppuun (end-to-end elapsed time) sisältäen järjestelmäresurssien (=laitteiden) odotusajat ja palveluajat Skenaariosuoritusteho (scenario throughput) Kuinka usein skenaario suoritetaan aikayksikköä kohden Ohjelmistojen suorituskyky Järjestelmäresurssien käyttö Keskeisten resurssien käyttö Kaikkien järjestelmän resurssien palveluaika ja odotusaika jokaisen skenaarion eri työkuormille Resurssien käyttöaste Kuinka suuren osuuden tarkkailujakson ajasta resurssi tekee työtä Resurssin suoritusteho Tahti, jolla resurssi saa palvelupyyntöjä valmiiksi Resurssin jonon pituus Palvelua jonottavien töiden lukumäärän keskiarvo Ohjelmistojen suorituskyky 14 Helsingin Yliopisto / Tktls 7

8 Mittaukset ja käyttö SPE:ssä Mittaus Järj. ymmärrys Mallien määrittely Käyttö SPE:ssä Mallien päivitys Mallien V & V Suor.k. evaluointi Työkuormat kyllä Jonk. verran kyllä kyllä Jonk. verran Data kyllä Jonk. verran kyllä kyllä Jonk. verran Suorituspolut Ohjelm. resurssit Pros. kustannus Järj. resurssit (sama kaik.) kyllä kyllä kyllä Jonk. verran kyllä kyllä kyllä kyllä Jonk. verran kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä Ohjelmistojen suorituskyky 15 Mittaukset ja käyttö SPE:ssä Esimerkiksi Ohjelmistoresurssien käytön mittaustulokset Tuottavat SPE-malleissa tarvittavia lähtötietoja Kertovat, vastaako implementaatiosta mitatut resurssitarpeet ohjelmasuoritusmallissa määriteltyjä tarpeita Näin voidaan validoida mallin oikeellisuus suhteessa todelliseen järjestelmään sekä verifioida ohjelmasuoritusmallin ratkaisun tuottama syötedata järjestelmäsuoritusmalleille Ohjelmistojen suorituskyky 16 Helsingin Yliopisto / Tktls 8

9 MITTAUSTEN SUUNNITTELU Ohjelmistojen suorituskyky 17 Mittausten suunnittelu Suorituskykymittauksilla on kaksi perusvaatimusta Mittausten pitää olla edustavia (representative) ja toistettavia (reproducible) Edustavien mittaustulosten pitää riittävän tarkasti heijastaa suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä Työkuormaa, ohjelmistoa ja suoritusympäristöä On löydettävä tasapainokohta mittauksen suorittamiseen vaaditun työmäärän ja mittaustulosten yksityiskohtaisuuden välille Ohjelmistojen suorituskyky 18 Helsingin Yliopisto / Tktls 9

10 Mittausten suunnittelu Mittausten toistettavuus tuo luottamusta mittaustuloksiin Toistettavuus edellyttää, että työkuormaa, ohjelmistoa ja suoritusympäristöä voidaan kontrolloida, jolloin mittaus voidaan toistaa ja saada (lähes) samat tulokset joka kerran Ohjelmistojen suorituskyky 19 Työkuorma Työkuormien määrittely on suorituskykymittausten suunnittelun hankalin osuus Kuorman parametrien on vastattava ohjelmiston todellista käyttöä ja olosuhteita Yhtäaikaisten käyttäjien lukumäärä vaikuttaa suuresti mittausten suoritukseen Monen käyttäjän järjestelmän mittauksiin ei ole yleensä mahdollista rekrytoida suurta joukkoa oikeita käyttäjä Käytetään työkuorma-ajuria (load driver) luomaan virtuaalisia käyttäjiä ja töitä Ajuri syöttää ennalta mietittyjä käyttöprofiileja noudattaen käyttäjien transaktioita järjestelmään ja mittaa vastausaikoja Järjestelmä ei erota virtuaalikäyttäjien transaktiopyyntöjä oikeista transaktioista Ohjelmistojen suorituskyky 20 Helsingin Yliopisto / Tktls 10

11 Mitattava ohjelmisto Mittauksen kohde voi olla joukko ohjelmia, jokin niiden osajoukko tai synteettinen ohjelma Synteettinen ohjelma matkii oikeiden ohjelmien käyttäytymistä ja niiden resurssien käyttöä tekemättä kuitenkaan varsinaista prosessointia Esimerkiksi ohjelma, joka pyytää tietokannasta joukon tietueita, tekee joihinkin satunnaisia muutoksia, ja pyytä sitten päivittämään muutokset kantaan Ohjelmistojen suorituskyky 21 Suoritusympäristö Mittausten suoritusympäristön täytyy oleellisilta piirteiltään vastata ohjelmiston todellista suoritusympäristöä Käyttöjärjestelmä, järjestelmäresurssit eli laitteisto ja tietoliikenneverkot, sekä resurssikilpailu (muut työkuormat) Mittaukset täytyy kuitenkin usein suorittaa eristyksissä muista ohjelmistoista toistettavuuden varmistamiseksi ja mitattavan ohjelmiston resurssitarpeiden tunnistamiseksi oikein Mutta käyttäytymistä resurssikilpailun ja raskaan kuormituksen oloissakin täytyy mitata Ohjelmistojen suorituskyky 22 Helsingin Yliopisto / Tktls 11

12 Vertailutestit (benchmark) Vertailutestit ovat standardoituja testejä määriteltyine syötteineen Testien suoritukselle, mittausmenetelmille ja tulosten raportoinnille on tarkat määräykset Voivat olla yritysten sisäisiä tai teollisuudenalan yhteisesti hyväksymiä ja käyttämiä Käytetään puolueettoman vertailutiedon saamiseksi esimerkiksi järjestelmien suorituskyvystä erilaisilla työkuormilla Ohjelmistojen suorituskyky 23 Mittausten suunnittelun haasteet Mittausten onnistumiseen vaikuttavat eniten (käytännön kokemusten mukaan) Mitattavien testitapausten huolellinen suunnittelu Työkuorma, mittauksen kohde, mittausympäristö, priorisoitu testaussuunnitelma työkaluineen ym. Tarpeellisen tulosdatan tunnistaminen Liika mittausdata piilottaa metsän puilta ja voi vääristää jopa itse mittausta; Liian vähäinen kerätty data taas vähentää mittausten tuottamaa hyötyä kustannuksiin nähden Mittaustulosten kokoaminen ja koordinointi On tarkasti katsottava, että eri osista ohjelmistoa ja eri menetelmillä ja työkaluilla saatu mittausdata on yhteismitallista Ohjelmistojen suorituskyky 24 Helsingin Yliopisto / Tktls 12

13 Mittausten suunnittelun haasteet Mittauksissa on syytä tiedostaa ja varautua monenlaisiin ongelmiin Ohjelmisto-työkuorma-laitteisto -kombinaatiot voivat olla erittäin kompleksisia, suorituskykyyn vaikuttaa moni tekijä ja mittausdataa voi olla hyvin paljon Suorituskykytutkimukset ovat työvaltaisia ja aikataulultaan rajoitettuja; työkalujen käytössä voi olla ongelmia Järjestelmäparametrien ja ympäristötekijöiden kontrollointi voi olla vaikeaa; softabugit ja laitehäiriöt estävät mittausten tekemisen Tarve eristää mittauksen kohde voi rajoittaa tehtävien mittausten ja kokeiden määrää Ohjelmistojen suorituskyky 25 TYÖKALUT JA MENETELMÄT Ohjelmistojen suorituskyky 26 Helsingin Yliopisto / Tktls 13

14 Peruskäsitteet SPE:n vaatimat mittaukset ovat pääasiassa dynaamisia Ne vaativat ohjelmiston suorittamista laitteistossa sen aikakäyttämisen toteamiseksi Joitakin staattisia mittauksia voidaan tarvita esimerkiksi tietorakenteiden tai viestien koon määrittämiseksi Mittauksia ei yleensä voida tehdä suoraan tarkkailemalla mitattavan ilmiön kestoa kello kädessä, vaan mittaus on epäsuoraa Kirjataan ylös ilmiön alku- ja loppukohtia edustavien tapahtumien aikaleimoja ja lasketaan ilmiön kesto Ohjelmistojen suorituskyky 27 Peruskäsitteet Voimme mitata laitteiston tai ohjelmiston tiloihin (state) liittyvää informaatiota tai voimme tarkkailla järjestelmän tapahtumien (event) tapahtumisaikoja Tilalla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin järjestelmä tekee jotain tiettyä asiaa Siirtymät tilasta toiseen ovat tapahtumia Tiloja seurataan (monitoring) ja tapahtumista pidetään kirjaa (recording) Ohjelmistojen suorituskyky 28 Helsingin Yliopisto / Tktls 14

15 Tilojen seuranta Suorituskykymonitori tarkkailee järjestelmän toimintaa ja kirjaa ylös tietoja mielenkiinnon kohteena olevista tiloista Jotta monitorointi ei häiritsisi järjestelmän toimintaa ja vaikuttaisi vääristävästi mittaustuloksiin, monitori eivät yleensä toimi jatkuvasti vaan periodisesti Monitori aktivoituu säännöllisin väliajoin ja ottaa näytteen (sample) järjestelmän tilasta Ohjelmistojen suorituskyky 29 Tilojen seuranta Esimerkki Monitori herää 10 millisekunnin välein ja kirjaa ylös parhaillaan suorituksessa olevan prosessin tunnisteen ja suoritettavan käskyn virtuaaliosoitteen Osoitteen perusteella voidaan myöhemmin paikallistaa suoritettavana ollut ohjelman kohta Näin saadaan kerättyä tietoa niistä ohjelman osista, joita useimmin suoritetaan (hot spots) Monitorit voivat olla ohjelma- tai laitteistoperustaisia tai näitten yhdistelmiä Laitteistoperustaiset monitorit ovat erillisiä komponentteja, joiden kautta voidaan seurata varsinaisen järjestelmän laitteiston toimintaa häiritsemättä sitä Ohjelmistojen suorituskyky 30 Helsingin Yliopisto / Tktls 15

16 Tapahtumien kirjaaminen On päätettävä ensiksi, mitkä tapahtumat ovat mittausten kannalta kiinnostavia Aina tapahtuman sattuessa on kirjattava ylös tapahtuman lisäksi siihen liittyvä suorituskykyinformaatio Esimerkiksi jos olemme kiinnostuneita tietokantapyyntöjen lukumääristä ja kestoista, kirjataan jokainen erillinen pyyntö omana tapahtumanaan, johon liittyy pyynnön tapahtumaaika, sen suorituksen kesto ja haetun datan määrä Eli tapahtuma voi olla ajallisesti suhteellisen pitkäkestoinen, kuten yllä olevassa esimerkissä Ohjelmistojen suorituskyky 31 Tapahtumien kirjaaminen Tapahtumia voidaan tarkkailla ja kirjata eri järjestelmätasoilla, kuten tilojakin seurataan Ohjelmatason tapahtumat (program event recording) ovat tietyn sovelluksen tai toiminnon kannalta mielenkiintoisia, kuten tietyn skenaarion suoritukseen liittyvä erityinen tietokantapyyntö ja sen kesto Järjestelmätason tapahtumat (system event recording) taas kirjataan sovelluksista riippumatta, esimerkiksi tietokantapalvelin voi pitää kirjaa erityyppisten sisäisten operaatioiden määristä ja kestoista tietämättä pyyntöjä esittävistä sovelluksista mitään Ohjelmistojen suorituskyky 32 Helsingin Yliopisto / Tktls 16

17 Sisäiset ja ulkoiset tapahtumat Ohjelmiston sisäiset monitorit ja tapahtuman kirjaajat on kytketty suoraan ohjelmiston toimintalogiikkaan suorituskykyskenaarioiden kannalta tarpeellisen tiedon saamiseksi Vaatii yleensä koodin instrumentointia Ulkoiset monitorit ja kirjaajat taas tarkkailevat ohjelman suoritusta ulkopuolelta Ohjelmistojen suorituskyky 33 Yksityiskohtaisuuden taso Ohjelmiston suoritusta voidaan tarkastella eri tasoilla Prosessien käynnistyminen ja päättyminen Yksittäisten ohjelmien/skriptien lataus ja suoritus Luokkien lataus, metodien tai yksittäisten koodirivien suorituskerrat Kerätyn mittausdatan määrää pitää myös hallita 1. Kirjataan ylös kaikki saatavissa olevat detaljit 2. Laaditaan detaljidatasta yhteenvetoja mittauksen aikana tallettaen vain yhteenvedot periodisesti 3. Kerätään ja lasketaan dataa tapahtumien välissä ja kirjataan siihen asti kerätty data vasta tapahtuman sattuessa Kerätty data pitää yleensä prosessoida erityisillä työkaluilla käyttökelpoisten raporttien tuottamiseksi Ohjelmistojen suorituskyky 34 Helsingin Yliopisto / Tktls 17

18 Mittauksiin vaikuttavat tekijät Heisenbergin epätarkkuusperiaate pätee myös suorituskykymittauksiin Itse mittausprosessi voi häiritä mittauksen kohteen toimintaa ja siten vaikuttaa mittaustuloksiin Koskee enemmän järjestelmä- kuin ohjelmatason mittauksia, koska järjestelmän kuormitus vaikuttaa olo- eli vastausaikoihin (ohjelman toimintojen palveluajat taas ovat yleensä riippumattomia kuormituksesta) Vaikutus on erityisen selvä, jos järjestelmässä on jo pahoja pullonkauloja Käynnistä mittauksia valikoiden ja kerää dataa harkiten Ohjelmistojen suorituskyky 35 Mittauksiin vaikuttavat tekijät Sieppaussuhde (capture ratio) tarkoittaa aikaa, jonka mittaus todellisuudessa kattaa suoraan tai epäsuorasti (päättelyn kautta) Esimerkiksi näytteenottoon perustuva periodinen monitori toimii niin, että se asettaa säännöllisin väliajoin toistuvan keskeytyksen, jonka tapahtuessa monitori aktivoituu ja kirjaa ylös suorituksessa olevan prosessin tunnisteen ja käskyosoittimen arvon Monitoria korkeamman prioriteetin operaatio saattaa kuitenkin olla suorituksessa keskeytyksen tullessa, mikä viivästää monitorin aktivointia Joissain tapauksissa monitori saattaa havaita viivästyksen ja todeta sen keston Ohjelmistojen suorituskyky 36 Helsingin Yliopisto / Tktls 18

19 Mittauksiin vaikuttavat tekijät Prosessointikustannusten (system overhead) kohdentaminen oikeille käyttäjille voi olla joskus vaikeaa Aina ei ole selvää, minkä sovellusohjelman toiminto tai palvelupyyntö aloitti tapahtumaketjun, joka johtaa käteismuistin sisällön vaihtumiseen ja suureen määrään keskusmuistihakuja Ohjelmistojen suorituskyky 37 Mittauksiin vaikuttavat tekijät Mittausten oikea ajoitus on tärkeää luotettavien tulosten saamiseksi Tapahtumien ja tilojen mitatun keston täytyy vastata niiden ajoitukseen käytetyn käyttöjärjestelmäkellon erottelukykyä (joka on eri kuin laitetason tahdistukseen käytetyn kellopulssin resoluutio) Käyttöjärjestelmä saattaa tarjota vain esimerkiksi yhden millisekunnin erottelukyvyn (time.now()), jolloin sitä lyhyempiä kestoja ei voi mitata Ohjelmistojen suorituskyky 38 Helsingin Yliopisto / Tktls 19

20 Mittauksiin vaikuttavat tekijät Monitoreiden näytteenottotaajuuden on oltava riittävän korkea mielenkiintoisten tapahtumien havaitsemiseksi mutta ei liian suuri Korkea näytteenottotaajuus tuottaa tarpeettoman paljon dataa analysoitavaksi Näytteenotto voi myös häiritä mittauskohteen toimintaa Esimerkiksi, jos haluat mitata käyttöjärjestelmä-kellon resoluutiota lyhyempikestoisia tapahtumia, toista koesarjaa pitkään laskien koko sarjan keston ja toistojen määrän ja ottamalla sitten keskiarvon Suorita funktio 1000 kertaa, ota kokonaiskesto ylös ja jaa 1000:lla Ohjelmistojen suorituskyky 39 Mittauksiin vaikuttavat tekijät Tulosten toistettavuuden varmistamiseksi on yleensä eliminoitava muut työt suoritusympäristöstä mittausten ajaksi Tai muuten tarkasti kontrolloitava suoritusolosuhteita ja toistettava mittauksia erilaisissa kuormitustilanteissa Ohjelmistojen suorituskyky 40 Helsingin Yliopisto / Tktls 20

21 Mittauksiin vaikuttavat tekijät Mittausjaksojen pituuksien ja ajankohtien pitäisi olla edustavia saatujen tulosten kannalta Jos on tarkoitus suorittaa ruuhka-ajan mittauksia (tyypillinen kesto yhden tunnin), mittausjakso ei saa olla liian pitkä (esimerkiksi koko työpäivän mittainen) Keskiarvojen laskeminen liudentaa suorituskykymittareiden tuloksia liikaa T:n ollessa liian suuri Ohjelmistojen suorituskyky 41 Mittauksiin vaikuttavat tekijät Keskimääräinen aikakäyttäytyminen Operaatioiden tyypillisen keston määrittämiseksi mittauksia on tehtävä riittävän pitkällä ajanjaksolla Jos jonkin tapahtuman tai tilan kesto mitataan vain muutaman kerran ja keskimääräinen kesto lasketaan näiden lukujen perusteella, sattuma voi vääristää tuloksen Esimerkiksi tietokantahaun tulokseen vaikuttaa merkittävästi se, onko haluttu tulos jo valmiina käteismuistissa, vai suorittaako tietokantamoottori kyselyn levyhakuineneen kaikkineen Ohjelmistojen suorituskyky 42 Helsingin Yliopisto / Tktls 21

22 Mittauksiin vaikuttavat tekijät Työkuormien generoinnissa on syytä käyttää kuormitusajuria (load driver) ja virtuaalikäyttäjiä, jos järjestelmä on interaktiivinen Ajurin (tai kuormitusskriptien) käyttö mahdollistaa simuloitujen työkuormien tilanteenmukaisen varioinnin ja ennen kaikkia mittausten toistettavuuden Ohjelmistojen suorituskyky 43 Helsingin Yliopisto / Tktls 22

Järjestelmätason mallit III

Järjestelmätason mallit III Järjestelmätason mallit III Luento 8 58153003 Ohjelmistojen suorituskyky 1 KEHITYSPROJEKTIN ALKUVAIHEEN MALLIT 58153003 Ohjelmistojen suorituskyky 2 Helsingin Yliopisto / Tktl 1 Alkuvaiheen arviot Järjestelmän

Lisätiedot

Ohjelmasuoritusmalli ja sen käyttö

Ohjelmasuoritusmalli ja sen käyttö Ohjelmasuoritusmalli ja sen käyttö Luento 3 58153003 Ohjelmistojen suorituskyky 1 Skenaarioiden suorituksen kuvaaminen OHJELMASUORITUSMALLI SOFTWARE EXECUTION MODEL 58153003 Ohjelmistojen suorituskyky

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

Suorituskykydatan kerääminen

Suorituskykydatan kerääminen Suorituskykydatan kerääminen Luento 9 58153003 Ohjelmistojen suorituskyky 1 Mistä data suorituskykymalleihin? Tähän asti olemme olettaneet, että suorituskykymallien vaatima lähtödata on jo olemassa ja

Lisätiedot

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Työkalujen merkitys mittaamisessa Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Finesse seminaari 22.3.2000 Päivi Parviainen 1 Miksi automatisoida? Mittaamisen hyödyt ohjelmistokehityksen ajantasainen seuranta ja hallinta tuotteen laadun

Lisätiedot

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, sovellusohjelmille ja käyttäjille? 2012-2013 Lasse Lensu

Lisätiedot

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun

Lisätiedot

Ohjelmistojen suorituskyky, Kurssin tavoitteet

Ohjelmistojen suorituskyky, Kurssin tavoitteet Ohjelmistojen suorituskyky, Kurssin tavoitteet Luento 1 58153003 Ohjelmistojen suorituskyky 1 SUORITUSKYKY 58153003 Ohjelmistojen suorituskyky 2 Helsingin Yliopisto / Tktl 1 Suorituskyky 58153003 Ohjelmistojen

Lisätiedot

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle C) mspecta 1 Tuotesertifiointi PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle 1 Yleistä PANK Laboratoriotoimikunta on hyväksynyt ohjeen PANKhyväksyntä

Lisätiedot

Esimerkki ohjemasuoritusmallien käytöstä

Esimerkki ohjemasuoritusmallien käytöstä Esimerkki ohjemasuoritusmallien käytöstä Luento 4 58153003 Ohjelmistojen suorituskyky 1 SEKVENSSIKAAVIOISTA SUORITUSVERKKOIHIN 58153003 Ohjelmistojen suorituskyky 2 Helsingin Yliopisto / Tktl 1 Sekvenssit

Lisätiedot

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere

Move! laadun varmistus arvioinnissa. Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Move! laadun varmistus arvioinnissa Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK instituutti, Tampere Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen Tarkoituksena tuottaa luotettavaa tietoa mm. fyysisestä suorituskyvystä

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmät: prosessit Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti

Lisätiedot

Suorituskyky ja ohjelmistokehitys Suorituskykymallit

Suorituskyky ja ohjelmistokehitys Suorituskykymallit Suorituskyky ja ohjelmistokehitys Suorituskykymallit Luento 2 58153003 Ohjelmistojen suorituskyky 1 SUORITUSKYKYISTEN OHJELMISTOJEN KEHITTÄMINEN 58153003 Ohjelmistojen suorituskyky 2 Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Yleistä. Esimerkki. Yhden palvelimen jono. palvelin. saapuvat asiakkaat. poistuvat asiakkaat. odotushuone, jonotuspaikat

Yleistä. Esimerkki. Yhden palvelimen jono. palvelin. saapuvat asiakkaat. poistuvat asiakkaat. odotushuone, jonotuspaikat J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Jonojärjestelmät 1 JONOJÄRJESTELMÄT Yleistä Jonojärjestelmät muodostavat keskeisen mallinnuksen välineen mm. tietoliikenne- ja tietokonejärjestelmien suorituskyvyn analysoinnissa.

Lisätiedot

Liikenneteorian tehtävä

Liikenneteorian tehtävä J. Virtamo 38.3141Teleliikenneteoria / Johdanto 1 Liikenneteorian tehtävä Määrää kolmen eri tekijän väliset riippuvuudet palvelun laatu järjestelmä liikenne Millainen käyttäjän kokema palvelun laatu on

Lisätiedot

Mittalaite ja puhelin on laitettu toimimaan automaattisesti yhdessä, sinun tulee seurata puhelimen antamia ohjeita mittauksen suorittamiseen.

Mittalaite ja puhelin on laitettu toimimaan automaattisesti yhdessä, sinun tulee seurata puhelimen antamia ohjeita mittauksen suorittamiseen. TIETOA MITTAUKSESTA VERENPAINE Olet saanut käyttöösi Beurer-mittalaitteen ja puhelimen. Mittalaitteella mitataan verenpaine ja syke. Mittauksen jälkeen puhelin lähettää mitatut arvot hoitajalle. Käsittele

Lisätiedot

T Testitapaukset TC-1

T Testitapaukset TC-1 T-76.115 Testitapaukset TC-1 ETL-työkalu ExtraTerrestriaLs / Aureolis Oy Versio Päivämäärä Tekijä Muutos 1.0 18.11.2004 Risto Kunnas Testitapaukset ensimmäistä iteraatiota varten 1.1 26.11.2004 Risto Kunnas

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 1 Ti 10.1.2017 Timo Männikkö Luento 1 Algoritmi Algoritmin toteutus Ongelman ratkaiseminen Algoritmin tehokkuus Algoritmin suoritusaika Algoritmin analysointi Algoritmit 1 Kevät 2017

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testausmenetelmiä

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testausmenetelmiä Ohjelmiston testaus ja laatu Testausmenetelmiä Testausmenetelmiä - 1 Testauksen menetelmien päälähestymistapoina ovat black-box testi testaaja ei voi tutkia lähdekoodia testaus perustuu sovellukselle suunnitteluvaiheessa

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. I Johdanto

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. I Johdanto 811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016 I Johdanto Sisältö 1. Algoritmeista ja tietorakenteista 2. Algoritmien analyysistä 811312A TRA, Johdanto 2 I.1. Algoritmeista ja tietorakenteista I.1.1. Algoritmien

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen

Lisätiedot

Projekti A: iskunvaimennindynamometri

Projekti A: iskunvaimennindynamometri Projekti A: iskunvaimennindynamometri PROJEKTISUUNNITELMA Tekijät: Mälkönen Joonas Orhanen Samppa Pajula Matti Forsström Niko 83D 838C 8757V 8830U Nurminen Tuomas Päiväys: 5.3. Kon-6.08 Ajoneuvojen tuotekehitys

Lisätiedot

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Se edullisempi tietokanta Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Rasmus Johansson rasmus.johansson@microsoft.com Ratkaisumyyntipäällikkö (Sovellusalusta) Microsoft Oy Miten

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Testaustyökalut. Luento 11 Antti-Pekka Tuovinen. Faculty of Science Department of Computer Science

Testaustyökalut. Luento 11 Antti-Pekka Tuovinen. Faculty of Science Department of Computer Science Testaustyökalut Luento 11 Antti-Pekka Tuovinen 25 April 2013 1 Tavoitteet Työkalutyyppejä Testauksen hallinta Testien määrittely Staattinen analyysi Dynaaminen testaus 25 April 2013 2 1 Työkalut ja testaus

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Peruskäsitteet Skedulointialgoritmeja Reaaliaikajärjestelmien skedulointi Skeduloituvuuden analysoinnista Yhteenveto Peruskäsitteet

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Harjoitustyön testaus. Juha Taina

Harjoitustyön testaus. Juha Taina Harjoitustyön testaus Juha Taina 1. Johdanto Ohjelman teko on muutakin kuin koodausta. Oleellinen osa on selvittää, että ohjelma toimii oikein. Tätä sanotaan ohjelman validoinniksi. Eräs keino validoida

Lisätiedot

Identifiointiprosessi

Identifiointiprosessi Alustavia kokeita Identifiointiprosessi Koesuunnittelu, identifiointikoe Mittaustulosten / datan esikäsittely Ei-parametriset menetelmät: - Transientti-, korrelaatio-, taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi

Lisätiedot

KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS. 4.6.2015 Marko Varpunen

KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS. 4.6.2015 Marko Varpunen KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS 4.6.2015 Marko Varpunen TLJ ja automaatio Rautatie, metro, teollisuus-laitokset, kaivoskoneet, vesi, n. 90 henkeä Mikkeli Turvallisuusjohtaminen konsultointi riskienarviointi

Lisätiedot

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja

Lisätiedot

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA 16 Mittaussuunnitelma PR-Y1384 Tuusulan Moottorikerho ry Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA Tuusulan Moottorikerho ry

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

IR-lämpömittarityypit

IR-lämpömittarityypit IR-lämpömittarityypit Kokonaissäteilypyrometrit Laaja aallonpituusalue (esim. 1-100 µm) häiriöaltis Hidas (vaste 1-3 s) Osittaissäteilypyrometrit Kapea aallonpituusalue (esim. 0,5-1,1 µm) vähemmän häiriöaltis

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 13.11.2000

HELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 13.11.2000 HELIA 1 (15) Luento 2.7 Toiminnallisuutta tietokantaan... 2 Deklaratiivinen eheysvalvonta... 2 Proseduraalinen eheysvalvonta... 3 Eheysvalvonnan suunnittelusta... 4 Sääntöjen määrittely... 4 Toteutusvaihtoehdot...

Lisätiedot

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Mittaustulosten tilastollinen käsittely Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe

Lisätiedot

Suorituskyvyn varmistaminen sovelluskehityksen eri vaiheissa Paavo Häkkinen, Presales Teamleader Compuware Finland

Suorituskyvyn varmistaminen sovelluskehityksen eri vaiheissa Paavo Häkkinen, Presales Teamleader Compuware Finland Suorituskyvyn varmistaminen sovelluskehityksen eri vaiheissa Paavo Häkkinen, Presales Teamleader Compuware Finland Epäonnistuminen ei ole vaikeaa Approximately 40% of mission-critical mainframe projects

Lisätiedot

DB2 v9.7. Pullonkaulojen metsästys, metodeja ja. esimerkkejä elävästä elämästä

DB2 v9.7. Pullonkaulojen metsästys, metodeja ja. esimerkkejä elävästä elämästä Yllätys?? DB2 v9.7 Pullonkaulojen metsästys, metodeja ja esimerkkejä elävästä elämästä Sisältö Miksi Miten Työkalut Esimerkkejä Miksi metsästämme pullonkauloja? http://fi.wiktionary.org/wiki/pullonkaula

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?

Lisätiedot

J. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1

J. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1 J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Prioriteettijonot 1 Prioriteettijonot Tarkastellaan M/G/1-jonojärjestelmää, jossa asiakkaat on jaettu K:hon prioriteettiluokkaan, k = 1,..., K: - luokalla 1 on korkein prioriteetti

Lisätiedot

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Tietokanta (database)

Tietokanta (database) Tietokanta Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja 1 Tiedosto Ohjelmointikielissä apumuistiin tallennettuja tietoja käsitellään

Lisätiedot

Testaussuunnitelma. Koskelo. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testaussuunnitelma. Koskelo. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Testaussuunnitelma Koskelo Helsinki 16.12.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Tom Bertell Johan

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaustasot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaustasot Ohjelmiston testaus ja laatu Testaustasot Testauksen vaihejako Tarpeet / sopimus Järjestelmätestaus Hyväksymiskoe Määrittely testauksen suunnittelu ja tulosten verifiointi Arkkitehtuurisuunnittelu Moduulisuunnittelu

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun

Lisätiedot

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Tarkoitus Vastaako hankinnassa sovitut asiat

Lisätiedot

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita.

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Arkkitehtuuriin vaikuttavat ympäristötekijät Jo kehittämisen alkuvaiheessa on tarpeellista hahmotella arkkitehtuurin perusratkaisu. Lähtökohdat

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Maha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio 7.20.026

Maha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio 7.20.026 2012 Tecalemit Oy Seppo Koskivuori Maha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio 7.20.026 Vaatimukset: - tietokone (PC), jossa vapaa USB portti - käyttöjärjestelmä Windows XP, Vista tai Windows

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä. Simo Tauriainen

Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä. Simo Tauriainen Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä Simo Tauriainen www.ponsse.com 25.8.2011 Ponsse-konserni Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja

Lisätiedot

Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)

Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative

Lisätiedot

UML- mallinnus: Tilakaavio

UML- mallinnus: Tilakaavio UML- mallinnus: Tilakaavio Karkea kuvaus UML- kaavioiden käytöstä ohjelmistonkehityksen eri vaiheissa ja tehtävissä. Mallinnus tilakaavioilla Tilakaaviolla kuvataan yhden luokan olioiden tilan muuttumista

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

Menetelmäohjeet. Muuttuvan magneettikentän tutkiminen

Menetelmäohjeet. Muuttuvan magneettikentän tutkiminen Kannuksen lukio Maastossa ja mediahuoneessa hanke Fysiikan tutkimus Muuttuvan magneettikentän tutkiminen Menetelmäohjeet Muuttuvan magneettikentän tutkiminen Työn tarkoitus Opiskelijoille magneettikenttä

Lisätiedot

Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus

Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus Kari Alho Solution Architect Nohau Solutions, Finland Sisältö Mitä on vaatimuspohjainen testaus? Vaatimusten ymmärtämisen haasteet Testitapausten generointi Työkalujen

Lisätiedot

MIKKO-projekti ja mittausten automatisointi

MIKKO-projekti ja mittausten automatisointi MIKKO-projekti ja mittausten automatisointi FiSMA-seminaari 11.12.00 Matias Vierimaa VTT Elektroniikka 1 MIKKO-projekti Projektin tavoitteena on kehittää mittauskehikko, joka tukee ohjelmistoprosessin

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 3 Ti 17.1.2017 Timo Männikkö Luento 3 Algoritmin analysointi Rekursio Lomituslajittelu Aikavaativuus Tietorakenteet Pino Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 3 Ti 17.1.2017 2/27 Algoritmien

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

Mittaaminen Riskienhallinnassa, Case Metso

Mittaaminen Riskienhallinnassa, Case Metso Mittaaminen Riskienhallinnassa, Case Metso SRHY 3.11.2006 Heljo Laukkala Riskienhallintajohtaja Metso lyhyesti Vuonna 2005: liikevaihto oli noin 4,2 miljardia euroa, noin 22 000 työntekijää yli 50 maassa.

Lisätiedot

Suunnittelu / Asennusohjeet

Suunnittelu / Asennusohjeet Suunnittelu / Asennusohjeet Versio 1.0 (041110) Sisältö 1 PERUSTA 2 2 SUUNNITTELU 2 2.1 Esisuunnittelu 2 2.1.1 Järjestelmän laajuus 2 2.1.2 Toimintakuvaukset 2 2.2 Komponenttien sijoitukset 3 2.2.1 Tasopiirustukset

Lisätiedot

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Spektri- ja signaalianalysaattorit Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

Simulointi. Tapahtumapohjainen

Simulointi. Tapahtumapohjainen Simulointi Tapahtumapohjainen Diskreettiaikainen simulointi 1 Tarkastellaan systeemejä, joissa on äärellisen monta komponenttia. Jokaisella komponentilla äärellisen monta tilaa. Komponentit vaikuttavat

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 1/6 RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Kuva 1. Retrotec tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 2. Minneapolis tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 3. Wöhler tiiviysmittauslaitteisto.

Lisätiedot

Mittaustekniikka (3 op)

Mittaustekniikka (3 op) 530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)

Lisätiedot

Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä

Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä TUTKIMUSRAPORTTI VTT-2014/12 Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Klaus Känsälä, Kalle Määttä, Jari Rehu luottamuksellinen 2 (6) Johdanto VTT on kehittänyt langattoman

Lisätiedot

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Validointi Validoinnilla varmistetaan että menetelmä sopii käyttötarkoitukseen ja täyttää sille

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (6) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

Jonojen matematiikkaa

Jonojen matematiikkaa Lectio praecursoria Jonojen matematiikkaa Samuli Aalto luento.ppt 1 Sisältö Johdanto Joukkopalveltu jono (batch service queue) Nestevarastomalli (fluid flow storage model) 2 Reaalimaailman ilmiö... ÿþýüûr.u.p.t.

Lisätiedot

UML -mallinnus TILAKAAVIO

UML -mallinnus TILAKAAVIO UML -mallinnus TILAKAAVIO SISÄLLYS 3. Tilakaavio 3.1 Tilakaavion alku- ja lopputilat 3.2 Tilan nimi, muuttujat ja toiminnot 3.3 Tilasiirtymä 3.4 Tilasiirtymän vai tilan toiminnot 3.5 Tilasiirtymän tapahtumat

Lisätiedot

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008 Meeri Nieminen Asiakkaan vaihtoehdot Asiakkaan vaihtoehdot EMCS-järjestelmän käyttöön XML-sanomarajapinta oman järjestelmän

Lisätiedot

IT-palvelupisteen palvelutason mittaaminen

IT-palvelupisteen palvelutason mittaaminen IT-palvelupisteen palvelutason mittaaminen Diplomityöseminaari, 16.2.2010 Kaisa Vuorensola Ohjaaja: KTM Minna Metsänvuori Valvoja: Dos. Kalevi Kilkki Esityksen sisältö Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuskysymys

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY MS

TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY MS TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY 11.11.2015 MS YLEISTÄ 1/2 jäsennelty etenee yleiskuvauksesta yksityiskohtiin kieliasultaan selkeä kuvaa myös tulevan järjestelmän ympäristöä tarpeellisella tarkkuudella kuvaa

Lisätiedot

Ohjelmistojen testaus

Ohjelmistojen testaus Ohjelmistojen testaus Juha Taina 1. Perusteet (P&Y:1-4) Kurinalainen insinöörityö sisältää suunnittelun ja rakentamisen lisäksi välttämättä tehtäviä, joiden tarkoitus on tunnistaa ja poistaa keskeneräisestä

Lisätiedot

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta... JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen

Lisätiedot