Kosketuksen merkitys ihmiselle ja parisuhteelle

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kosketuksen merkitys ihmiselle ja parisuhteelle"

Aarno Seppälä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kosketuksen merkitys ihmiselle ja parisuhteelle

2 Kosketus on ensimmäinen kieli Ensimmäinen kokemuksemme on tulla kosketelluksi, kannatelluksi. Jopa tärkeämpää kuin ravinto: Harry Harlow (1950-luku) Rhesus apinat. Orpokotien lapset, kliininen hoito, vailla kosketusta. Perushoidosta huolimatta monet lapsista kuolivat. Ihokosketus tärkeää Tiffany Field (1986), Keskoset joita kosketeltiin kolme x 15 minuuttia päivän aikana, paino nousi 47 % enemmän. Champagne ja Meaney(2003): Rotat joiden emot nuoli ja suki keskimääräistä enemmän, poikaset kasvoivat rauhallisemmiksi ja sopeutuvimmiksi, parempi immuunisysteemi.

3 Kosketus luo kiintymyksen Kosketus saa ihmiset kiintymään toisiinsa, se lisää turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Miten tulen pidellyksi ja kosketetuksi: Voiko toisiin luottaa? Onko maailma turvallinen paikka? Olenko arvokas? Miten minua saa koskettaa? Vastasyntyneet, joita pideltiin enemmän ja pidempiä aikoja, olivat turvallisemmin kiinnittyneitä vanhempaansa myöhemmin (Weiss, Wilson, Hertenstein, Campos 2000). Myös aikuisuuden rakkaussuhteiden kehittymisessä kosketuksella on tärkeä rooli.

4 Kosketuksen vaikutukset aivoissa Herättää aivojen palkitsemisjärjestelmän ja saa aikaan lisääntyneen oksitosiinihormonin tuotannon. Oksitosiinihormoni, lähestymishormoni lisää uteliaisuutta ja rohkeutta, luottamusta ja kiintymystä. Oksitosiinia erittyy sekä koskettajan, että kosketetuksi tulevan aivoissa. Kosketus voi olla silitystä, halailua tai hierontaa. Erittyy myös seksin ja orgasmin aikana. Vähentää stressihormoni kortisolia. Lisää kykyä sietää kipua. Kohentaa mielialaa. Täysin ei vielä tiedetä, mikä eri merkitys on kosketusaistimuksella, lämmöllä, hajulla, näköaistilla ja kuulolla. Lämpimän kupin pitäminen kädessä voi saada ihmisen tuntemaan läheisyyttä (Williams, Bargh, 2008).

5 Kosketuksen merkitys parisuhteessa Kosketuksella on ylipäätään hyvää tekevä merkitys. Erityisen hyvänä kosketus koetaan silloin, kun se saadaan rakkaalta ihmiseltä. Tutkimukset osoittaa, että kosketus parantaa parisuhteen hyvinvointia. Se on yhteydessä parisuhteen: 1. Voimakkaampaan intiimiyteen (läheisyyteen) 2. Tyydyttävyyteen 3. Sitoutuneisuuteen 4. Vähäisempään parisuhdestressiin 5. Lisää parisuhteen laatua pitkällä aikavälillä

6 Yksilön psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille Lämmin kosketus puolison taholta: lisää hyvää mieltä ja poistaa pahaa mieltä (Sekä lyhyellä, että pidemmällä aikavälillä). Vähentää yksilön kokemaa stressiä. Vähentää somaattisia oireita. Parantaa immuniteettisuojaa. Alentaa kolesterolia. Alentaa verenpainetta (Jakubiak, Feeney, 2016). Naisilla puolison kosketus auttoi myös premenstruaatio oireissa (Light, Greven ja Amigo, 2005).

7 Tulkinta kosketuksesta lämpimänä ja rakkautta osoittavana Koettu turvallisuuden tunne Lisääntynyt läheisyyden tunne, riippuvuus Kokemus, että sosiaalista tukea on saatavilla (tarvittaessa) Tärkeä muistutus kuulumisesta Kuva: Jakubiak, Teeney (2016) Kognitiiviset ja parisuhteen muutokset, jotka syntyvät kosketuksen yhteydessä

8 Kosketus ja kiintymyssuhde aikuisuudessa Kiintymyssuhteissa myös aikuisuudessa avainkysymyksiä on: Onko kanssasi turvallista? Voinko luottaa siihen, että olet kanssani, kun tarvitsen sinua? Olenko sinulle tärkeä? Aikuisten kohdalla kosketuksen ajatteleminen sekä todella kosketetuksi tuleminen lisää turvallisuuden kokemusta (Jakubiak, Feeney (2016). Kosketuksen saaminen ja antaminen lisäävät turvallisuuden tunnetta, läheisyyttä sekä välittämisen sekä ymmärretyksi tulemisen kokemusta (Debrot ym 2013). Kaikki kiintymyssuhteen kannalta merkityksellisiä. Kosketus voi viedä parisuhdetta turvallisemman kiintymyksen suuntaan.

9 Vaikuttaisi siltä, että koskettamisella voi aktivoida turvallisen työskentelymallin, joka voi taas lisätä tunnetta siitä, että on rakkauden arvoinen ja toiset ovat luotettavia ja vastaavat hätään. Kuitenkin historia ja tulkinta vaikuttavat siihen, miten kosketus koetaan. Ne, joilla oli vältteleviä piirteitä, eivät hyötyneet kosketuksesta yhtä paljon kuin turvallisesti kiintyneet (Taustalla ehkä vähäiset kokemukset koskettamisesta sekä vaikeus luottaa). Ahdistuneita piirteitä omaavat reagoivat kosketukseen ristiriitaisesti. Ovat erityisen herkkiä torjunnalle, joten saattavat haluta, mutta toisaalta torjua kosketusta (Chopik ja muut 2014)

10 Kosketuksen merkitys muuttui pariterapian myötä Coan, Schaever, Davidson 2006, puolison kosketus auttaa kivun sietämisessä, vieraan ihmisen kosketuksessa ei samaa efektiä. Kiinnostava uusi tutkimus: Kun kiintymyssuhde parisuhteessa oli turvaton, puolison kosketus ei suojannut kivulta. Pariterapian jälkeen puolison kosketus suojasi kivulta (Johnson, S ym, 2013). Kosketuksen merkitys riippuu siitä, kuinka turvallinen tuo suhde on.

11 Suomalaiset kaipaavat kosketusta Suomalaiset naiset ja miehet kokevat läheisyyden ja kosketuksen yhtä tärkeäksi (Haavio-Mannila, Kontula 2001). Kaksi kolmasosaa suomalaisista oli sitä mieltä, että omassa suhteessa on sopivasti koskettelua (Kontula, 2016). Nuorilla pareilla kosketusta on enemmän. Naisista viisi prosenttia ja miehistä kolme ilmoitti, että suhteessa ei ole lainkaan koskettelua. Yli 55 vuotiailla naisilla tämä oli 10 %. Vuoteen 1992 verrattuna koskettelua on nykyään merkittävästi vähemmän. Huolestuttavaa, sillä koskettelun merkitys parisuhteen onnellisuuteen on voimakas.

12 Suomalaiset koskettajina (Kinnunen,2013) Kulttuuri määrittelee kosketuksen määrää. Historia: Elämän on täyttänyt velvollisuudet, työt. Kosketukselle ei ole ollut aikaa. Suomessa on määrällisesti paljon välttelevästi kiintyneitä (Välttää riippuvuutta, läheisyyttä, korostaa itsenäisyyttä). Karu ympäristö suosinut karaisua ja omillaan pärjäämistä. Nainen: Nuoruudessani 30-luvulla kosketus ei kuulunut kulttuuriin. Kukaan saman ikäisistä tuttavistani ei muistanut istuneensa vanhempien sylissä hellittävänä, eivätkä vanhemmat koskaan halailleet toisten näkösällä. Kinnunen kirjoittaa: Vanhempiin ikäluokkiin kuuluvien kosketuselämänkerrat ovat kamalaa luettavaa kosketusta tuli pukemisen, peseytymisen yhteydessä ja silloin kun annettiin selkäsaunaa.

13 Kinnusen (2013) tutkimuksessa kirjoittajat kuvasivat arkisen hellyyden tärkeyttä: Puolison ihoon pitäisi osata pitää sopiva etäisyys kaiken aikaa. Hellyyttä ja kosketusta kaivataan. Yksi kuvasi, että kun iho on jäänyt ilman kosketusta sitä kaipaa lopun elämäänsä. Monet kokivat parisuhteensa toistavan omassa ja usein myös puolison lapsuudessa omaksuttuja kosketuksen tapoja. Poikkeuksiakin oli. Jotkut ihmettelivät, miten olivat pystyneet toimimaan toisin.

14 Rohkaistu koskettamaan puolisoa! Kosketus voi auttaa herättämään hyvän kehän parisuhteessa. Kun toinen koskettaa, myös toinen rohkaistuu koskettamaan. Jos kosketusta ei ole ja stressiä on, kortisolin eritys lisääntyy joka saa taas etääntymään toisesta. On hyvä pitää yllä koskettamisen rituaaleja, jotta kosketus ei unohdu. On hyvä herätys miettiä, että koska olen viimeksi koskettanut puolisoa. Koskettamiseen voi ajan kanssa syntyä kynnys jos sitä ei ole pitkään aikaan ollut. Luontevuus on mahdollista löytää uudelleen. On havaittu, että myös määrätty kosketus auttaa.

15 VIITTEET: Harlow HF, Dodsworth RO, Harlow MK. "Total social isolation in monkeys," Proc Natl Acad Sci U S A Tactile/kinesthetic stimulation effects on preterm neonates.field TM, Schanberg SM, Scafidi F, Bauer CR, Vega-Lahr N, Garcia R, Nystrom J, Kuhn CM. Pediatrics May; 77(5): Champagne, F ym.(2003) Variations in maternal care in the rat as a mediating influence for the effects of environment on development, Physiology & behavior Weiss, S, Wilson, P, ym (2000) The tactile context of a mother s caregiving: Implications for attachment of low birth weight infants. Infant Behavior and development, 23, Wilhelm, F, Kocher, A ym (2001) Social anxiety and response to touch:incongruence between self evaluative and physiological reactions. Biological Psychology, 58, Holt-Lunstad, J, Birmingham, W ja Light, B (2008) Influence of a warm touch support enhancement intervention among married couples on ambulatory blood pressure, oxytocin, alpha amylase, and cortisol. Psychosomatic Medicine, 70, Light, K, Grewen, K, Amico, J (2005). More frequent partner hugs and higher oxytocin levels are linked to lower blood pressure and heart rate in premenopausal women. Biological Psychology, 69, Dunbar, R. (2010) The social role of touch in humans and primates: Behavioral function and neurological mechanisms. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 34,

16 Viitteet jatkuu: Chopik, Wedelstein, R ym (2014) Too close for comfort? Adult attachment and cuddling in romantic and parent-child relationships. Personality and Individual differences, 69, Jakubiak, B ja Feeney, B (2016) Affectionate touch to promote relational, psychological, and physiological, physical well-being in adulthood: A theoretical model and review of the research, 1-25 Jakubiak, B ja Feeney, B (2016) A sense of security: Touch Promotes State Attachment Security. Social Psychological and Personality Science. 7(7) Debrot, A, Schoebi, D ym (2013) Touch as an Interpersonal Emotion regulation process in couples daily lives: The mediating role of psychological intimacy. Personality and social psychology bulletin Coan, J, Schaefer, H ja Davidson, R (2006) Lending a hand: social regulation of the neural response to threat. Psychological science. 17(12) Kinnunen Taina (2013) Vahvat yksin, heikot sylityksin- Otteita suomalaisesta kosketuskulttuurista. Kirjapaja. Kontula, Osmo Parisuhdeonnen avaimet ja esteet. Perhebarometri s. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 38. Kontula, Osmo Lemmen paula. Seksuaalinen hyvinvointi parisuhdeonnen avaimena. Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E50. Johnson, S., Moser,M, Beckes, L ym. (2013) Soothing the threatened brain:leveraging contact comfort with emotionally focused therapy.plos ONE, 8(11), 1-10.

Samankaltaiset tiedostot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE