On ilo nähdä, että olette ottaneet vastaan näin runsaslukuisesti kutsun saapua tähän Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelun työpajaan.

Transkriptio

1 Sisäisen turvallisuuden strategian työpaja Pakkala-Sali, Oulun kaupungin kirjasto Terttu Savolainen ylijohtaja Arvoisa ministeri, arvoisat työpajan osanottajat On ilo nähdä, että olette ottaneet vastaan näin runsaslukuisesti kutsun saapua tähän Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelun työpajaan. Lämpimästi tervetuloa Ouluun sisäministeri Paula Risikko, kansliapäällikkö Päivi Nerg ja pelastusjohtaja Esko Koskinen. Arvostamme sitä, että sisäministeriön johto näkee tärkeänä vuorovaikutuksen alueellisten toimijoiden kanssa. Tervetuloa teille kaikille työpajan osanottajat ja hienoa nähdä teitä näin paljon täällä. Aina vuodesta 2011 olemme alueella rakentaneet yhteistyötä sisäisen turvallisuuden asioissa tästä alueellisen yhteistyön mallista sovittiin silloin sisäministeriön johdolla ja mielestämme yhteistyö on tuottanut tulosta. Tässä toimintamallissa tavoitteena on ollut tiivistää eri toimijoiden yhteistyötä sekä edistää ennalta ehkäisevää toimintaa ja varhaista puuttumista sekä syrjäytymisen ehkäisyä. Toimintamallissa on haluttu myös parantaa järjestöjen ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia osallistua turvallisuustyöhön ja luoda jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä turvallisuustyössä. Alueellisessa toimintamallissa turvallisuustyön koordinaatiovastuuta annettiin aluehallintovirastoille ja toteutustapa perustui eri toimijoiden yhteistyöhön. Mukana Pohjois- Suomessa ovat olleet laajasti eri tahot poliisi, raja, pelastustoimi, oppilaitokset, ELY-keskukset, kuntien johto ja kuntien eri sektorit, molemmat maakunnat, kirkko ja tietenkin laaja kolmas sektori ja elinkeinoelämä.

2 Tätä toimintamallia testattiin edellisen hallituskauden aikana kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman toteutuksessa. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston johdolla kuten muillakin alueilla, laadittiin alueellinen toimeenpanosuunnitelma kirkkaana tavoitteena etsiä meille sopivia alueellisia ja paikallisia keinoja, joilla vastattaisiin valtakunnallisen ohjelman haasteisiin. Kuinka voisimme parantaa arjen turvallisuutta ja vähentää korjaavien toimien tarvetta. Sisäisen turvallisuuden yhteistyöprosessin koordinaatio rooli on sopinut hyvin aluehallintovirastolle omienkin tehtävien näkökulmasta kuin myös siksi, että vastaamme myös varautumisen ja valmiuden yhteensovittamisesta sekä kokonaisturvallisuudesta. Onhan sisäinen turvallisuus yksi kokonaisturvallisuuden osa-alue. Pohjois-Suomen alueellisen toimeenpanosuunnitelman painotukset ovat olleet syrjäytymisen ehkäisyssä, arjen ja asumisen turvallisuuden parantamisessa, väkivallan ehkäisyssä ja rikosten uhrin ja tekijän palvelujen kehittämisessä, nuorten turvallisuuden parantamisessa, alkoholi- ja muiden päihdesidonnaisten turvallisuusuhkien torjumisessa sekä paikallisen turvallisuustyön edistämisessä ja tukemisessa. Myös harvaan asuttujen alueiden turvallisuus on ollut yhtenä teemoista. Viime vuonna maahanmuuttoon sekä kotouttamiseen liittyvät tarpeet ovat nousseet merkittävästi esille. Alueellisen sisäisen turvallisuuden työtä ovat tukeneet useat asiantuntijaryhmät, jotka ovat arvioineet tarpeita, koonneet hyviä käytänteitä ja aktivoineet toimijoita näkemään turvallisuustyön uusia mahdollisuuksia. Turvallisuustyön keskeisenä fokuksena on ennalta ehkäisevä työ. Tätä työtä ovat tukeneet asiantuntijoiden väliset verkostot ja niiden hyödyntäminen turvallisuuden lisäämiseksi. Tänään täällä on ilo nähdä useita tuttuja henkilöitä, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseen. Koska turvallisuus ja turvattomuus esiintyy paikallisesti, on painopisteenä ollut kuntien tukeminen turvallisuustyössä. Verkostomainen toimintatapa on osoittautunut tulokselliseksi. Aluetason voimin olemme järjestäneet mm. seminaareja ja koulutustilaisuuksia, joihin on osallistunut niin kuntien,

3 kuntayhtymien kuin kolmannen sektorin toimijoita. Tavoitteena on ollut hyvien käytänteiden jalkauttaminen. Nuorten turvallisuuden parantamisessa yksi keskeinen teema on syrjäytymisen ehkäisy. Vakavimmissa tilanteissa syrjäytyminen voi johtaa ääri-ilmiöihin. Jälleen kerran viime aikoina tiedotusvälineissä on nostettu esille kouluihin kohdistuneet uhat. Lähes kaikissa kotimaassa kuin ulkomailla tapahtuneissa vakavissa kouluhyökkäys-tapauksissa, tekijä on aiemmin joutunut itse kiusatuksi. Koulukiusaamisella ja syrjäytymisellä on useassa tapauksessa ollut selkeä yhteys. Kiusaamisen ehkäisyssä ei riitä, että koululla on KiVa-koulu status. Kouluissa puuttumiskynnys kiusaamiseen pitää olla matalalla. Koulukiusaamisen, erityisesti netissä tapahtuvan kiusaamisen ehkäisemiseksi Oulun poliisilaitos on tehnyt erinomaista työtä ja samalla lisännyt koulujen turvallisuutta. Olemme myös ottaneet nuorisojärjestöt ja harrastusjärjestöt mukaan toimimaan kiusaamisen lopettamiseksi. Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa, että kiusaaminen ja syrjäytyminen eivät koske vain lapsia ja nuoria, vaan ongelma esiintyy paljon laajemmin koko yhteiskunnassamme. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kannalta keskeiset palvelut kuten oppilashuolto, mielenterveyspalvelut, lastensuojelupalvelut sekä nuorten turvallisuutta parantavat ja nuorisotyötä edistävät matalan kynnyksen resurssit, erityisesti järjestöt toimivat ennaltaehkäisevästi. Tällä tavoin vahvistetaan nuorisolaissa säädetyn nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimintaa niin, että toiminnalla tuetaan myös nuorten rikoskierteen katkaisua. Olemme korostaneet sektorirajat ylittävän ja moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä kaikessa ennalta ehkäisevässä työssä, sisäisen turvallisuuden asioissa se on erityisen tärkeää. Sovittelutoiminta on myös tehokas tapa katkaista nuorten rikoskierre ennen kuin se vakavammin alkaa. Sovittelutoiminta, jota alueellamme on toteutettu jo 10 vuotta, on yksi hyvä esimerkki käytännön työstä, jota on kehitetty yhdessä aluehallintoviranomaisen sekä kolmannen sektorin kanssa. Menettely soveltuu myös muihin riita- ja rikosasioiden sovitteluun. Nyt Vuolle Setlementillä on tavoitteena ulottaa sovittelutoimintaa myös vakavampiin rikoksiin.

4 Alueellamme on erinomaisia toimintamalleja ja käytänteitä, joita soisi hyödynnettävän laajemminkin. Yhteistyötahot ovat ansiokkaasti kehittäneet ja jalkauttaneet muun muassa uusia väkivallan ehkäisyn toimintamalleja ja uhrien ja tekijöiden palveluja. Marak-toimintaa, joka on viranomaisten välistä yhteistoimintaa vakavan lähisuhdeväkivallan uusiutumisen ennalta ehkäisemiseksi, on laajennettu Kainuuseen ja Oulun Eteläiseen. Työssä on vahvistettu myös rikosuhripäivystystoimintaa, lisätty ja kehitetty Ensi- ja turvakotien palveluja sekä järjestetty koulutusta kuntien ja kuntayhtymien lähisuhde-ja perheväkivallan ehkäisyn avainkouluttajille. Alkoholi ja muut päihteet liittyvät useisiin rikoksiin ja väkivaltatapauksiin. Turvallisuustyö on sisältänyt myös päihdehaittojen ennaltaehkäisyä, erityisesti Pakka-mallin käyttöönottoa on edistetty. Olemme järjestäneet nuorisofoorumin ja koulukiusaamiseen liittyvän seminaarin. Viime vuoden marraskuussa järjestimme Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori seminaarin. Kuluvana vuonna olemme järjestäneet useita kotouttamiseen koulutustilaisuuksia ja seminaareja. Peruspalvelujen arvioinnilla olemme tukeneet sisäisen turvallisuuden työtä. Oulun vahvaa ja laaja-alaista turvallisuustyötä voidaan pitää hyvänä esimerkkinä. Vastaavasti maaseudun harvaan asuttujen alueiden turvallisuustyöstä hyvinä esimerkkeinä voisi mainita Vaalan kunnan ja Pudasjärven kaupungin tekemä systemaattinen turvallisuustyö, joka on sisäistetty kunnan toiminnalliseen ja taloudelliseen suunnitteluun ja toteutukseen. Alueellamme on useita hyviä käytänteitä, joita kolmas sektori toteuttaa. Mainittakoon mm. SPEKin kylien turvallisuussuunnittelukoulutus ja Oulusta Meritulli-Heinäpään asukasyhdistyksen toiminta. Hyvät kuulijat Viime vuoden kesällä käynnistynyt ja nopeasti kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä loi nopeasti täysin uuden haasteen yhteiskuntaamme. Turvapaikanhakijoita ja turvapaikan saaneita tulee olemaan suuressa osassa kuntiamme ja uskon, että maahanmuuttajia tulee olemaan tulevaisuudessa kaikissa kunnissa. Nyt kysytään suomalaisilta aikaisempaa suurempaa kykyä asettua muusta kulttuurista ja jopa sota-alueelta tänne tulevan ihmisen asemaan.

5 Kolmannen sektorin rooli, ennen kaikkea SPR:n panos on ollut merkittävä vastaanottokeskusten ja hätämajoitusyksiköiden tukemisessa unohtamatta myös muiden vapaaehtoisten panosta. Jatkossa tarvitaan osaamista ja resursseja turvapaikan saaneiden kotouttamisessa. Asuminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat maahanmuuttajille tärkeitä. Niiden rinnalla koulutus-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut ovat myös niitä peruspalveluja, joilla kotouttamista voidaan edistää. Tästä työstä on hyviä kokemuksia kunnista. Aluehallintovirasto onkin järjestänyt kuntien ja kolmannen sektorin toimijoille koulutusta kotoutustyön edistämiseksi. Myös uusi alueellinen toimintamalli, jota ODL ja Vuolle Setlementti ovat käynnistäneet tukevat kotouttamista. Aluetaso ei voi yksin vastata turvallisuuden edistämisestä. Sen roolina on ollut lähinnä hyvien käytänteiden ja uusien toimintamallien jalkauttaminen. Tulokset realisoituvat vasta, kun paikallistaso, jossa turvallisuus tai turvattomuus käytännössä syntyy, tarttuu toimeen. Maakuntahallinnon toimenkuvaan liittyy myös tehtäviä, jotka tukevat sisäistä turvallisuutta. Erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja pelastustoimen tehtävät liittyvät laaja-alaiseen sisäisen turvallisuuden työhön. Kuitenkin osa tehtävistä, jotka liittyvät sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpanoon mm. sisäministeriön, oikeusministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan ja niihin läheisesti kuuluviin tehtäviin, erityisesti ohjaus- ja koulutustehtäviin, on luontaista osoittaa valtion tulevalle lupa-, ohjaus ja valvontavirastolle. Kuntien uusi rooli yhteisöllisyyden vahvistajina ja kansalaisten osallistamisen ja hyvinvoinnin edistäjänä korostaa entisestään kuntien mahdollisuuksia sisäisessä turvallisuudessa. Toivon, että tulevassa strategiassa painotettaisiin turvallisuustyön vaikuttavuuden arviointia. Aluehallintoviraston lakisääteisen tehtävän, peruspalvelujen arvioinnin, avulla voidaan tarkemmin arvioida hyvinvointia ja terveyttä sekä turvallisuuden tilaa, joiden edistämisessä palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä palvelujen sisältö ja laatu ovat keskeisiä kriteerejä.

6 Peruspalvelujen arvioinnilla luodaan tilannekuvaa nykytilanteesta sekä kehittämistarpeista. Tässä työssä voidaan hyödyntää tehokkaasti Patio-järjestelmää. Näkemyksemme mukaan arviointimenettelyä voitaisiin tehokkaasti hyödyntää tulevassa turvallisuusstrategiatyössä. Toivon, että voisimme tehdä tässä asiassa yhteistyötä sisäministeriön kanssa. Sisäisen turvallisuuden kysymykset puhuttavat kaikkialla Euroopasa. Aluehallintovirastot ovat jäseninä Euroopan valtion aluehallintojen järjestössä Jertessä. European Days, järjestön vuosikokous pidetään Oulussa ensi kesänä. Aiheena kokouksessa on sisäinen turvallisuus. Tulemme seminaarissa tarkastelemaan erilaisia malleja, joita eri maissa on sisäisen turvallisuuden edistämisessä ja mikä on kussakin maassa valtion aluehallinnon rooli. Meidän vahvuutemme muihin maihin nähden viranomaisten hyvä yhteistyö ja tehokas asioiden toimeenpano. Koko Euroopassa olemme samankaltaisten uusien turvallisuusuhkien edessä terrorismi, ääriliikkeet, ilmastomuutos, hybridisota, konfliktit ja sodat lähialueilla ja niin liittyvät pakolaisvirrat, vaikuttavat kaikkialla ja heikentävät vakavalla tavalla kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Toki meillä omalla alueella nousee erityisinä haasteina väestön ikääntyminen, nuorten kasvavat tarpeet, muuttoliike, harva-asutus ja pitkät matkat, työttömyys ja syrjäytyminen kuin myös maahan muuttajien kotouttaminen ja kanta väestön asenteet. Hyvät seminaarin osanottajat Puheenvuorossa olen pyrkinyt hahmottamaan turvallisuustyön tarpeita, jotka näkisin tärkeiksi myös tulevassa Sisäisen turvallisuuden strategiassa erityisesti arjen ja asumisen turvallisuuden, nuorten turvallisuuden, väkivallan ehkäisyn sekä päihdehaittojen ehkäisytyön näkökulmista. Olisikin tärkeää, että tälle työlle löytyy selkeä jatkumo myös tulevassa Suomen turvallisuusstrategiassa. Monessa suhteessa olemme vasta kulkemassa turvallisuustyön alkupäässä. Tulosten saavuttaminen edellyttää määrätietoista, yli hallituskausien tehtävää pitkäjänteistä työtä. Tehty työ ei ole mennyt hukkaan ja sitä kannattaa hyödyntää. Tänään olemme valmistelemassa sisäisen turvallisuuden strategiaa.

7 Tulevan maakuntahallinnon tehtävänkuvaan liittyy myös sisäisen turvallisuuden edistämiseen ja varautumiseen liittyviä tehtäviä. Turvallisuus on paikallistasolla, sitä ei voi ulkoistaa. Turvallisuutta ei voi tuoda, se on luotava itse. Sen vuoksi kuntien vahva rooli turvallisuustyössä on myös tulevaisuudessa keskeisellä sijalla. Lopuksi kiittää sisäministeriötä siitä, että tämä tilaisuus pidetään täällä Oulussa. Kiitän myös tämän päivän esiintyjiä sekä työpajaan osallistuvia. Turvallisuus ja turvallisuuden tunne edellyttää meidän kaikkien aktiivisuutta.