Nuorisolain uudistamisen aluekierros. Oulu Avaus. Ylijohtaja Terttu Savolainen

Transkriptio

1 1 Nuorisolain uudistamisen aluekierros Oulu Avaus Ylijohtaja Terttu Savolainen Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän nuorisolain uudistamisen alueseminaariin. Erityisen mukava on nähdä täällä näin paljon osanottajia alueeltamme. Lämpimästi tervetuloa! Tervetuloa Ouluun myös johtaja Georg-Henrik Wrede. On hienoa, että tällainen tilaisuus on järjestetty ja OKM jalkautuu nuorisolain tiimoilta koko Suomeen. Kalvo 1 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on alle 29- vuotiaita hieman yli Kahdeksassa kunnassa nuorten osuus on yli 40% ja kolmessa kunnassa alle 20%. Kuten näette tästä esityksestä, Liminka, Tyrnävä, Lumijoki ja myös Oulu ovat kuntia, joissa alle 29-vuotiaat ovat yli 40 % väkiluvusta. Vuonna 2040 vastaava tilanne näkyy tästä. Pohjois-Pohjanmaalla on ja Kainuussa runsaat alle 29-vuotiasta. Oulun kaupungissa alle 29-vuotiaita on Kainuun maakunnan asukkaiden verran (dia) Suuri haaste alueellamme ovat pitkät matkat, harva asutus ja toisaalta nuorten muuttoliike Ouluun. Nuoret muuttavat usein opiskelun tai työpaikan takia kasvukeskuksiin, mutta alueellamme on myös nuoria, jotka muuttavat ilman työtä tai koulutuspaikkaa. Näiden nuorten osalta kotipaikkakunnalla olisi tuttu ympäristö ja turvaverkot, mutta halutaan muuttaa kaupunkeihin, joissa on palveluja ja nuorten kaipaamaa elämää. Tämä varmasti näkyy myös Oulun kaupungin nuorisotyössä ja haasteena on, kuinka tänne muuttaneille nuorille saadaan riittävästi tukea ja kuinka syrjäytymisvaarassa olevat nuoret löydetään.

2 2 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on laatinut tänä keväänä vuotta 2015 koskevan peruspalvelujen arviointiraportin, jonka läpikäyvänä teemana olivat lapset ja nuoret. Tulevaisuuden suurin haaste nuorten osalta on polarisaatio. Yhä enemmän on nuoria, joilla menee hyvin ja tulevaisuudessakin paremmin. Sitten on joukko nuoria, joille on kasaantunut erilaisia ongelmia ja jotka ovat vaarassa syrjäytyä lopullisesti. Tämä näkyy lähes kaikissa nuorisolle suunnatuissa kyselyissä ja nuorisoa koskevissa tilastoissa. Dia 1 Nuorten syrjäytymistä osoittaa esimerkiksi koulutustaso - peruskoulun lisäksi ei muuta koulutusta ja sitä myötä syrjäytyminen työelämästä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus alueemme vuotiaista on noin 7%. Tämä on hieman pienempi luku kuin valtakunnassa keskimäärin. Toki tässäkin alueellamme on eroja kuntien kesken. Dia 2 Sitä vastoin mielenterveyssyiden perusteella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten määrä ikäluokasta on hieman valtakunnan keskiarvon yläpuolella. Nämä kaksi lukua esim. Oulunkaaren osalta ovat huomattavasti korkeampia kuin muilla seutukunnilla ja varmasti korreloivat toisiansa. Dia 3 Nuorisotyöttömien osuus on selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin. Pohjois-Pohjanmaalla osuus on noin 23% ja Kainuussa yli 25%. Viimeisessä kouluterveystutkimuksessa on tullut esille se tosiasia, että meidän alueellamme lasten ja nuorten hyvinvointierot ovat suuret. Erityisesti nuorten terveys on huonompi kuin muualla. Meillä on siis paljon tehtävää nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi ja syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi. Nuorten työ- ja koulutusmahdollisuuksien luominen kotiseudulle on avainasemassa.

3 3 Nuorisotyö ja politiikka kuuluvat kuntien tehtäviin myös maakuntauudistuksen jälkeen ja kunnan sisällä eri hallintokuntien välillä varmasti yhteistyö toimii hyvin. Haasteena on kuntien välinen yhteistyö ja tulevaisuudessa yhteistyö uuteen maakuntaan. Palaan maakuntauudistukseen puheeni lopuksi. Kainuulla on pitkät perinteet kuntarajat ylittävästä nuorisotyöstä esimerkiksi etsivän nuorisotyön osalta. Samoin Pohjois-Pohjanmaan eteläpuolen kunnat ovat verkostoituneet sekä nuorten työpajatoiminnassa että etsivässä nuorisotyössä. Näitä hyviä käytänteitä olisi hyvä laajentaa myös muuhun nuorisotyöhön. Aidolla kuntayhteistyöllä saadaan myös hyviä tuloksia. Esimerkiksi jossakin kunnassa kulttuurinen nuorisotyö näkyy toimivana ja toisessa liikunnallinen nuorisotyö ja kolmannessa kunta on taas erikoistunut kansainväliseen nuorisotyöhön. Eri alueiden vahvuuksia voitaisiin hyvin yhdistää niin, että useampi kunta voisi nauttia yhden kunnan erityisosaamisesta. Näin säästettäisiin voimavaroja ja kuntien nuoret saisivat tasalaatuisempaa ja yhdenvertaisempaa nuorisotyön palvelua riippumatta siitä, missä kunnassa asuu. Useamman kunnan yhteisesti koordinoitu nuorisotyö voi tuoda tehokkaammat palvelut kaikkien kuntien nuorille ja toimia tukena erityisesti niille nuorille, joiden turvaverkko on ohut tai sitä ei ole lainkaan. Peruspalvelujen arviointi osoitti, että nuorisotyön eri mahdollisuuksia ei ole vielä täysin havaittu. Kunnallinen nuorisotyö voi jalkautua myös kauppakeskuksiin, liikenneasemille ja pikaruokapaikkoihin entistä tehokkaammin. Yhteistyöllä kolmannen sektorin kanssa voidaan esimerkiksi nuorisotiloja pitää auki useammin ja pidempään. Peruspalvelujen arvioinnissa korostettiin systemaattisen arviointijärjestelmän käyttöönottoa, jotta toimintoja voidaan kehittää yhdessä nuorten kanssa. Tässä korostettiin myös sitä, että toimintojen ulkopuolella olevien nuorten mielipiteitä tulisi myös kuulla tässä arvioinnissa.

4 4 Kaikkein tärkeintä on nuorten osallistaminen. Ei ole tarkoitus siirtää kaikkea vastuuta nuorille, vaan nuoret tulee ottaa aidosti mukaan toimintojen suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa, kun suunnitellaan eri palveluja kuntaan. Sellaisetkin kuin kaavoitusasiat kuuluvat nuorille. Ei ole aina ihan samantekevää, mihin esimerkiksi koulu rakennetaan. Nuorilta on saatu nerokkaita ja toteutuskelpoisia ideoita nuoret esittävät. Arvoista kuulijat Haluan ottaa esiin maahanmuuttajakysymyksen, koska se on ajankohtainen ja toisaalta aika uusi alueellamme. Alueellamme on yhä enemmän maahanmuuttajia. Vuoden aikana alueellemme on tullut satoja nuoria turvapaikanhakijoita, jotka tulevat saamaan kuntapaikan alueeltamme. Lähes 300 nuorta on tullut ilman vanhempia. Niin kuin muussakin nuorisotyössä, myös monikulttuurisessa ja kansainvälisessä nuorisotyössä keskeisenä on nuoren kohtaaminen. Nuorisotyössä on tärkeää, että maahanmuuttajanuori kohdataan yksilönä eikä ensisijaisesti maahanmuuttajana. Kuitenkin on syytä ottaa huomioon nuoren tausta ja kielitaito, koska nämä voivat vaikuttaa nuoren mahdollisuuteen osallistua nuorisotoimintaan. On tärkeää kuunnella nuoren toiveita ja kunnioittaa nuoren omaa identiteettiä. Keskeistä nuorisotyössä on rasisminvastainen työote, henkilöstön monikulttuurisuustaidon lisääminen, toimivat yhteistyöverkostot ja sitoutuminen monikulttuuriseen työhön. Nuorisotoimen on hyvä tehdä suunnitelma, miten monikulttuurista nuorisotyötä tehdään ja miten menetellään erilaisissa tilanteissa. Tämä suunnitelma tulee tehdä yhdessä muiden sektoreiden, erityisesti koulun ja järjestöjen kanssa. Nuorten, niin maahanmuuttajien kuin kantasuomalaistenkin ennakkoluuloihin ja rasismiin tulee puuttua nuorisotyössä. Mitä enemmän maahanmuuttajanuoret ja kantasuomalaiset nuoret kohtaavat

5 5 ja tekevät asioita yhdessä, sitä enemmän ymmärrys toisen taustoja ja kulttuuria kohtaan kasvaa ja sitä helpompaa on maahanmuuttajan kotoutuminen. Nuorisotyöntekijät joutuvat taistelemaan rasismia vastaan ja puuttumaan nuorten väliseen rasismiin. Arvoisat kuulijat Dia 4 Maakuntauudistuksessa valmistellaan uutta hallinnon tasoa. Vaikka pääosin nuoriin kohdistuvat palvelut, nuorisotyö, liikunta ja perus- ja toisen asteen koulutus jäävät kuntien vastuulle, uusilla maakunnilla on kuitenkin monia tehtäviä, jotka vaikuttavat nuorten asemaan ja olosuhteisiin. Dia 5 Näitä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan lukien lastensuojelu, työvoimahallinto ja siihen liittyen nuorisotakuu, alueiden kehittäminen ja suunnittelu, liikennesuunnittelu ja koulutuksen ennakointi sekä kulttuurin ja liikunnan edistäminen. Maakuntalakiluonnoksessa onkin ehdotettu, että kaikilla maakunnilla olisi oma nuorten foorumi, nuorisovaltuusto tai nuorten yhteistyöryhmä. Nämähän voitaisiin koota kuntien nuorisovaltuustoista, jotka ovat kuntalain mukaan pakollisia. Nuorisovaltuuston tehtäväkenttä ulottuisi kaikkiin toimintoihin, joilla on merkitystä nuorten, heidän elinolosuhteidensa ja heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Pohjois-Pohjanmaan Liitollahan on nuorten asioiden yhteistyöryhmä. Kainuussa on jo nuorisofoorumi, joka kokoontuu vuosittain. Nuorisotoimen työ aluehallintovirastossa jatkuu samankaltaisena myös uudessa valtakunnallisessa virastossa ja opetus- ja kulttuuriministeriö on lisäämässä tehtäviä aluehallintovirastoon. Saimme

6 6 tälle syksylle uusia jaettavia valtionavustuksia. Uusi valtionavustus kohdentuu digitaaliseen nuorisotyöhön sekä nuorten ohjaus- ja neuvontatyöhön. Lisäksi ministeriössä harkitaan jatkuvan haun valtionavustusta alueelliseen ja paikalliseen nuorisotyön sekä kansainvälisen nuorisotyön kehittämiseen. Ennestäänhän meillä on jo valtionavustus etsivään nuorisotyöhön, nuorten työpajatoimintaan sekä lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan. Uutta lakia on valmisteltu vuorovaikutteisesti nuorisotyötä tekevien kanssa, olimmehan runsas vuosi sitten täällä lasaretissa kuulolla lain valmistelun tiimoilta ja nyt saamme lähteä uuta lakia soveltamaan. Mielenkiinnolla varmasti kuuntelemme, millaisia eväitä uusi laki antaa nuorisotyöhön alueellamme. Näillä sanoilla toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi tähän tilaisuuteen ja toivon, että tilaisuudesta muodostuu avoin ja keskusteleva ja että tilaisuus antaa lain toimeenpanoon uusia ideoita.