Asia: Lausunto erityisen koulutustehtävän asemaa lukiokoulutuksessa käsittelevän selvityksen kehitysehdotuksista.

Transkriptio

1 Suomen Olympiakomitea ry Huippu- urheiluyksikkö, Urheiluakatemiaohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausunto erityisen koulutustehtävän asemaa lukiokoulutuksessa käsittelevän selvityksen kehitysehdotuksista. Urheilun erityisen koulutustehtävälupien tarkennetut kriteerit ja lupien myöntämiset olisi hyvä tehdä yhteistyössä huippu- urheiluyksikön kanssa sen asiantuntija- ja huippu- urheiluverkoston koordinaatioroolin takia. Tällä menettelyllä voitaisiin turvata erityisen koulutustehtävän luvan saajan keskittyminen urheilun erityisen koulutustehtävässä paremmin niiden urheilijoiden kaksoisurien ja lajien toiminnan tukemiseen, joissa on parhaimmat kansainväliset menestymis- mahdollisuudet. Samalla turvattaisiin rajallisten osaamis-, olosuhde ja talousresurssien käyttö ja kehittäminen. Lupien myöntämisen jälkeen toisen asteen erityisen koulutustehtävän saaneiden urheiluoppilaitosten toimintaa ja vaikuttavuutta tulisi arvioida säännöllisesti esimerkiksi Opetusministeriön ja huippu- urheiluyksiön yhteistyöllä ja sen pohjalta ohjata, sekä kehittää toimintaa. Tässä suhteessa selvityshenkilöiden esitys määräaikaisista luvista on perusteltua. Lupien määräaikaisuus urheilun kehittämisen näkökulmasta katsottuna on vähintään kahdeksan vuotta (kaksi olympiadia), koska kehittämistehtävän saaneiden urheilulukioiden, lajien ja urheiluliikkeen välinen yhteistyö on pitkäjänteistä esimerkiksi yhteisten valmennusresurssointien muodossa. Ehdotus 3.1 (s. 33) Valtioneuvoston antaman asetuksen 12 :n muuttaminen: Tuntijaosta poikkeaminen koulutuksen järjestäjän päätöksellä Lähtökohtaisesti koulutuksen järjestäjällä ei ole yksin riittävää asiantuntemusta ja osaamista, jota vaaditaan huippu- urheilun ja opiskelun yhdistämisen toteuttamiseen. Nykyisessäkin luvanvaraisessa urheilulukiojärjestelmässä vain osa urheilulukioista kykenee toteuttamaan kansainvälisen vaatimustason täyttävän toimintamallin opiskelun ja huippu- urheilun yhdistämisessä. Opetuksen järjestäjän oma oikeus luoda nykyisen kaltainen urheilulukiomalli ilman esimerkiksi OKM:n ja huippu- urheiluyksikön ohjausta voi johtaa nuorten urheilijoiden kannalta katteettomiin lupauksiin.

2 2 Edellä mainittuihin seikkoihin vedoten lupa poiketa tuntijaosta tulisi alistaa OKM:n päätökselle. Poikkeamislupapäätöksiä haettaessa Suomen Olympiakomitean huippu- urheiluyksikkö voisi toimia lausunnon antajana, mikä mahdollistaisi urheilun näkökulmasta katsottuna riittävän korkean vaatimustason ja näin kansainvälisesti kilpailukykyisen suomalaisen urheilulukiomallin. Sinänsä lupaa poiketa tuntijaosta urheilun ja opiskelun yhdistämiseksi tulisi harkita nykyistä useammalle koulutuksen järjestäjälle. Uudistuneessa nuorille tarkoitetussa lukion tuntijaossa valinnaisuutta on kavennettu. Tästä johtuen erityisen koulutustehtävä lupiin tulisi liittää nykyistä käytäntöä huomattavasti laajempi oikeus poiketa nuorille tarkoitetusta lukion yleistä tuntijaosta. Urheilulukiolaiset ovat opinnoissaan tavoitteellisia ja tästä johtuen tulisi luottaa opiskelijoiden omaan harkintaan ja lukion omaan opintojen ohjaukseen ja sallia oikeus valita pois pakollisia kursseja nykyistä enemmän ja tarvittaessa opiskella pakollisina vain niiden aineiden valtakunnalliset pakolliset joissa hän osallistuu ylioppilaskirjoituksiin. Tällä menettelyllä voitaisiin saada hieman nykyistä suurempi osa urheilijoista suorittamaan lukio- opinnot kolmessa tai kolmessa ja puolessa vuodessa neljän vuoden sijaan. Tällä hetkellä noin 25% urheilulukiolaisista tarvitsee valmistuakseen kolme ja puoli vuotta ja noin 25% neljä vuotta. Jatkossakin tulisi tunnistaa osalla urheilijoista neljännen vuoden opiskelutarve johtuen mm. laajasta kurssivalinnasta lukion oppimäärässä (kielet, pitkä matematiikka ja fysiikka), arkisin aamuun ja iltapäivään kohdistuvan suuren urheiluun käytettävän ajan takia, sekä osalla urheilijoista valmennusleireistä ja kilpailumatkoista johtuvien suurten poissaolomäärien takia. Samaan aikaan laajennettaessa lupaa jättää valtakakunnallista pakollista kursseja pois tulisi koulutuksen järjestäjän kyetä tarjoamaan enemmän kuin 12 kurssia erityisen tehtävän mukaisia opintoja. Tämä luku voisi olla esimerkiksi 16 kurssia. Näin vaatimustasoa erityisen koulutustehtävän mukaiseen toimintaan myös tältä osin nostettaisiin. Ehdotus 3.2 (s. 33) Erityisen kehittämis- ja koulutustehtävälukioiden verkoston perustaminen Urheilulukioiden kohdalla innovaatiotehtävä on kannatettava ajatus. Tällä hetkellä urheilulukiot ovat kytkeytyneet urheiluakatemiaverkostoon, jonka kehittämisestä vastaa Suomen olympiakomiteassa toimiva huippu- urheiluyksikkö. Kansallisessa 19 urheiluakatemian verkostossa on innovaatio- ja painopisteroolia ohjattu tällä hetkellä seitsemälle urheiluakatemialle. Painopisteisyys on tarkoittanut eri tyyppisten kansallisten asiantuntija- valmennusresurssien ohjaamista sellaisiin opiskelun- ja valmentautumisen ympäristöihin, jossa kansallisesti rajallisilla resursseilla voidaan parhaiten ja vaikuttavimmin toteuttaa ja kehittää osaamista liittyen opiskelun- ja urheilun yhdistämiseen, valmennukseen ja siihen liittyvän asiantuntijuuteen ja näin tukea tehokkaammin urheilijoiden kehittymistä. Tästä johtuen urheilulukioiden innovaatio- ja kehittämisverkosto tulisi rakentaa nimenomaan 2

3 3 painopisteakatemioihin tukeutuen, jolloin osaamisen jakaminen kehittämisverkoston ja laajemman urheilulukio- ja urheiluakatemiaverkoston välillä voitaisiin toteuttaa tarkoituksenmukaisesti. Opettajankoulutusjärjestelmään kytkeytymisen tulisi liittyä opettajan täydennyskoulutukseen ja sillä voitaisiin osaltaan tukea esimerkiksi opinto- ohjaajien osaamisen kehittymistä opiskelun ja urheilun yhdistämiseen liittyvissä kysymyksissä, liikunnan opettajien valmennuksellisissa ja valmentajien pedagogisissa taidoissa. Kehitysehdotuksessa esitetty auditointi - menettely tulisi laatia yhteistyössä huippu- urheiluyksikön kanssa ja sen tulisi pohjata osaltaan suomalaisen urheilujärjestelmän strategisiin tavoitteisiin ja mittareihin. Ehdotus 3.3 (s. 35) Erillisrahoituksessa siirrytään suoriteperusteisuuteen Urheilulukioiden kohdalla pelkästään opintoihin pohjautuva suoritusperusteinen rahoitus ohjaa urheilulukioiden kehittämistä väärään suuntaan. Se ohjaa lukioita ottamaan erityiseen koulutustehtävään määräperusteisesti opiskelijoita, eikä laatuperusteisesti. Rahoitus tulisi ratkaista laatuperusteisesti, johon vaikuttaa urheilijoiden taso ja lajien menestyspotentiaali kansainvälisen kilpailussa, johon kuuluu mm. lajin toiminnan ammattimaisuus ja resurssien keskittäminen urheilulukio paikkakunnalle. Ilman kansallista toisen asteen urheiluoppilaitosverkkoa suomalaiset urheilijalupaukset eivät pystyisi yhdistämään tavoitteellista opiskelua ja kansainväliseen huippu- urheiluun valmistavaa urheilemisen vaihetta kykyjensä mukaisesti, vaan he joutuisivat epätasa- arvoiseen tilanteeseen valitessaan opiskelun ja urheilun välillä. Huippu- urheilijan ura ammattimaisesti toteutettuna on lyhyt keskimääräiseen suomalaisen työuraan verrattuna ja se voi päättyä äkillisesti esimerkiksi loukkaantumisen takia ja tästä johtuen urheilijoille tulisi turvata tasaveroiset koulutusmahdollisuudet ikäistensä kanssa. Tästä johtuen urheilulukioverkkoon osoitettua valtiontuen tasoa ei saisi alentaa. Sen sijaan urheilulukioverkkoon kuuluvien oppilaitosten välistä valtionosuuden jakautumista tulisi tarkastella uudelleen, kuten edellisissä kappaleissa on todettu. Helsingissä Markus Kalmari, Urheiluakatemiaohjelman johtaja, huippu- urheiluyksikkö, Suomen Olympiakomitea ry 3

4 4 Liitteet: Liite No 1. Suomen Olympiakomitean lausunto asiassa Eduskunnan sivistysvaliokunnalle HE 306/2014 vp. Liite no 2. Suomen olympiakomitean alaisuudessa toimivan huippu- urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelman lausunto Eduskunnan sivistysvalionnalle asiassa HE 310/2014 vp. Liite No 3. Suomen olympiakomitean alaisuudessa toimivan huippu- urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelman lausunto Eduskunnan sivistysvalionnalle (lausunto VNS 4/2014 vp) lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän lisärahoituksesta ja sen puolittamisen vaikutuksista sekä lukion valtionosuusrahoituksen rajaamisesta kolmeen vuoteen. Liite No 4. Suomen Olympiakomitea ry:n lausunto lukiokoulutuksen yleisten tavoitteiden sekä tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksista Liite No 1. HE 306/2014 vp. Suomen Olympiakomitea ry Huippu- urheiluyksikkö, Urheiluakatemiaohjelma Eduskunnan sivistysvaliokunta Asia: Suomen olympiakomitean alaisuudessa toimivan huippu- urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelman lausunto Eduskunnan sivistysvalionnalle asiassa HE 306/2014 vp. Huomiot lausuttavan aineiston sisällöstä: 1. Aineistossa esitetty lähtökohtainen erityisen koulutustehtävän turvaaminen osana lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta on suomalaisen nuoren urheilijan kaksoisuran kannalta myönteinen asia. Ilman kansallista toisen asteen urheiluoppilaitosverkkoa suomalaiset urheilijalupaukset eivät pystyisi yhdistämään tavoitteellista opiskelua ja kansainväliseen huippu- urheiluun valmistavaa urheilemisen vaihetta kykyjensä mukaisesti. 2. Aineistossa erityisen koululutustehtävän myöntämiseen esitetyt kriteerit ohjaavat ja mahdollistavat lupamenettelyprosessin, jossa urheilun erityiseen koulutustehtävään myönnettävät luvat perustuvat arvioon tarpeesta, vaikuttavuudesta, tehokkuudesta, saavutettavuudesta ja sitoutuneisuudesta. Näin syntyy lähtökohtaisesti mahdollisuus rakentaa 4

5 5 olosuhteet, eri lajeja edustavien urheilijoiden määrät ja tarpeet, sekä taloudellisesti realiteetit huomioiva tarkoituksenmukainen ja jopa nykyistä toimivampi urheiluoppilaitosverkko. 3. Urheilun erityisen koulutustehtävälupien tarkennetut kriteerit ja lupien myöntämiset olisi hyvä tehdä yhteistyössä huippu- urheiluyksikön kanssa sen asiantuntija- ja huippu- urheiluverkoston koordinaatioroolin takia. Tällä menettelyllä voitaisiin turvata erityisen koulutustehtävän luvan saajan keskittyminen urheilun erityisen koulutustehtävässä paremmin niiden urheilijoiden kaksoisurien ja lajien toiminnan tukemiseen, joissa on parhaimmat kansainväliset menestymismahdollisuudet. Samalla turvattaisiin rajallisten osaamis-, olosuhde. Ja talousresurssien käyttö ja kehittäminen. 4. Lupien myöntämisen jälkeen toisen asteen erityisen koulutustehtävän saaneiden urheiluoppilaitosten toimintaa ja vaikuttavuutta tulisi arvioida säännöllisesti esimerkiksi Opetusministeriön ja huippu- urheiluyksiön yhteistyöllä ja sen pohjalta ohjata ja kehittää. 5. Urheilun erityisen koulutustehtävän verkon tarkoituksenmukaiseen tiiveyteen tulee vaikuttamaan ko. koulutustehtävään osoitetut resurssit ja tämä tulee tunnistaa jo etukäteen uudistettaessa ko. toimintaa. 6. Urheilun erityisen koulutustehtävän verkon tarkoituksenmukaisessa uudistamisessa tulee huomioida myös sellaiset huippu- urheilulajit, jotka ovat keskittäneet lajin toimintansa perustuen yksittäisen urheilulukion tai paikkakunnan kanssa tehtävään yhteistoimintaan ja kykenevät tällä kumppanuudella huolehtimaan urheilijoiden asumisjärjestelyistä, tukemaan nuoria hyviin opiskelu- ja kansainvälisen tason huippu- urheilutuloksiin. 7. Urheilun erityisen koulutustehtävän verkon tarkoituksenmukaisessa uudistamisessa tulee huomioida sellaiset suuret väestökeskittymät, joissa lupaavien urheilijoiden ja huippu- urheilua tekevien lajien määrä yhteistoiminnassa kansallisesti merkittävien urheiluakatemioiden (tukevat toisen asteen urheiluoppilaitosten toimintaa) kanssa korostuu. Kaiken kaikkiaan sellaisen huippu- urheilutoiminnan lisääntymisen todennäköisyys on lähivuosina korkea, jossa lajit keskittävät päivittäistä huippu- urheilutoimintaa yksittäisen kunnan tai kaupungin alueelle ja ohjaavat lupaavat urheilijansa opiskelemaan ja harjoittelemaan tänne valtakunnallisesti jo toisen asteen opiskeluvaiheessa. 8. Urheilun erityisiä koulutustehtävälupia myönnettäessä tulisi huomioida lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen urheilun erityiset koulutustehtävät yhtenä toisiaan tukevana kokonaisuutena. Kysymyksessä on saman ikäryhmän urheilijoiden kouluttaminen ja näin mm. samalla paikkakunnalla sijaitsevien urheilun erityistä koulutustehtävää toteuttavan lukion ja 5

6 6 ammatillisen oppilaitoksen tulisi tehdä mahdollisimman tiivistä yhteistyötä ko. koulutustehtävässä. 9. Uudistuneessa nuorille tarkoitetussa lukion tuntijaossa valinnaisuutta on kavennettu. Tästä johtuen erityisen koulutustehtävä lupiin tulisi liittää nykyistä käytäntöä huomattavasti laajempi oikeus poiketa nuorille tarkoitetusta lukion yleistä tuntijaosta. Urheilulukiolaiset ovat opinnoissaan tavoitteellisia ja tästä johtuen tulisi luottaa opiskelijoiden omaan harkintaan valita pois pakollisia kursseja. Tällä menettelyllä voitaisiin saada hieman nykyistä suurempi osa urheilijoista suorittamaan lukio- opinnot kolmessa tai kolmessa ja puolessa vuodessa neljän vuoden sijaan. Tällä hetkellä noin 25% urheilulukiolaisista tarvitsee valmistuakseen kolme ja puoli vuotta ja noin 25% neljä vuotta. Jatkossakin tulisi tunnistaa osalla urheilijoista neljännen vuoden opiskelutarve johtuen mm. laajasta kurssivalinnasta lukiossa (kielet, pitkä matematiikka ja fysiikka), arkisin aamuun ja iltapäivään kohdistuva suuri urheiluun käytettävä aika, sekä osalla urheilijoista suuret poissaolot leirien ja kilpailumatkojen takia. 10. Lopuksi voidaan todeta, että huippu- urheiluyksikkö näkee toisen asteen urheilun erityisen koulutustehtävän olleen erittäin merkittävä menestystekijä suomalaiselle urheilijalle ja urheilukulttuurille kokonaisuudessaan ja toivoo sitä kehitettävän jatkossakin yhteistyössä vielä paremmaksi muuttuva yhteiskunnallinen toimintaympäristö tunnistaen. Helsingissä Markus Kalmari, johtaja Urheiluakatemiaohjelma, huippu- urheiluyksikkö Liite No 2. Suomen Olympiakomitea ry Huippu- urheiluyksikkö, urheiluakatemiaohjelma Eduskunnan sivistysvaliokunta Asia: Suomen olympiakomitean alaisuudessa toimivan huippu- urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelman lausunto Eduskunnan sivistysvalionnalle asiassa HE 310/2014 vp Huomiot lausuttavan aineiston sisällöstä: 1. Aineistossa esitetyn perusrahoituksen muodostaessa noin puolet lukion opiskelijakohtaisesta valtionosuudesta ja sen rajaaminen lukioissa kolmeen opiskeluvuoteen, sekä 6

7 7 samanaikainen erityiseen koulutustehtävään osoitetun valtionosuuden mahdollinen puolittaminen, saattaa urheilun erityistä koulutustehtävää toteuttavat urheilulukiot hyvin vaikeaan tilanteeseen. Tämä johtuu siitä, että: A. Urheilulukioissa korostuu tulevaisuudessakin erityisen koulutustehtävän joustavuudesta huolimatta urheilijoiden pidemmät opiskeluajat lukiossa Tällä hetkellä noin 25% urheilulukiolaisista tarvitsee valmistuakseen kolme ja puoli vuotta ja noin 25% neljä vuotta. Neljännen vuoden opiskelutarve johtuu mm. laajoista kurssivalinnoista lukiossa (kielet, pitkä matematiikka ja fysiikka), arkisin aamuun ja iltapäivään kohdistuva suuri urheiluun käytettävä aika, sekä osalla urheilijoista suuret poissaolot leirien ja kilpailumatkojen takia. B. Yksittäisen urheilulukion erityistehtävärahoitus ei vastaa nykytasollaankaan tämän päivän tarpeita ja kustannuksia urheilun erityisen koulutustehtävän laadukkaassa toteuttamisessa. Tämä johtuu siitä, että urheilun erityisenkoulutustehtävän rahoitus perustuu noin kahdenkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, jossa urheilulukioiden erityinen koulutustehtävä oli mitoitettu noin tuhannelle urheilijalle, kun vastaavasti nykytilanteessa urheilijoita on noin 2400 ja heidän urheilullinen tasonsa on keskimäärin korkeampi aikaisempaan nähden. C. Lisäksi erityisen koulutustehtävän toteuttamisen edellytyksiin yksittäisessä oppilaitoksessa vaikuttavat viime vuosina tapahtuneet ja jo sovitut lähivuosina tapahtuvat toisen asteen koulutuksen säästöt. 2. Voisiko harkinnanvarainen rahoitus erityisen koulutustehtävän kohdalla olla ratkaisu, jolla mm. urheilun erityistä koulutustehtävää noudattavat lukiot huomioitaisiin, sekä todellisten erityistehtävästä aiheutuvien kustannusten, että pidemmistä opiskeluajoista johtuvien kustannusten perusteella (Lausunnon kohta 1)? 3. Mikäli edellä mainittuja tekijöitä ei huomioida rahoituslaissa ja rahoituksen tasossa urheilun erityistä koulutustehtävää toteuttavissa nykyisen kaltaisessa toisen asteen urheiluoppilaitosverkossa alkuperäinen ajatus, jossa kansainväliselle tasolle pyrkivät urheilijat voivat onnistuneesti yhdistää kykyjensä mukaisesti opiskelun ja urheilun, tulee vakavasti vaarantumaan ja Suomessa huolehditaan urheilijoiden kaksoisurista nykyistä huonommin eurooppalaisessa viitekehyksessä: A. Useampi urheilija tulee valitsemaan toisen asteen koulutuksen sijasta urheilu- uran ja riskit yhteiskunnallisesta syrjäytymisestä ja varsin lyhyt kestoisen urheilun uran päättyessä kasvavat. B. Vastaavasti yhä useampi nuori ei uskalla sitoutua vaativaan, riskialttiiseen ja työuraan nähden lyhytkestoiseen kansainvälistä tasoa tavoittelevaan huippu- urheilu- uraan, vaan valitsevat koulutuksen ja opiskelun (syrjäydytään urheilusta). 4. Suunniteltujen toisen asteen rahoituslakimuutosten ja toteutuneiden ja toteutettavien säästöjen kompensoimiseksi voisi ajatella osin ratkaistavaksi: 7

8 8 A. Erityisen urheilun erityisen koulutustehtävänjärjestäjän taloudellisen oma- vastuuosuuden luomista. Tämäntyyppisessä ratkaisussa on huomioitava, että osa nykyistä erityisenkoulutustehtävän luvan haltijoista saattaa jatkossa jättää hakematta ko. lupia, jolloin todellinen tarve ja tarjonta eivät kohtaa. B. Luodaan tehokkaampi erityiseen koulutustehtävään osoitetun resurssin käytön ohjausjärjestelmä, jolla yksittäisen erityistä koulutustehtävää toteuttavan oppilaitoksen resurssit kohtaavat paremmin todellisten huippu- urheilulupausten tarpeet paikallisesti ja kansallisesti. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi huippu- urheiluyksikkö arvioi ja lausuu urheilun erityistä koulutustehtävää toteuttavien oppilaitosten erityistehtävän resurssin jakautumisesta kansallisesti ja oppilaitostasolla. C. Toisen asteen urheilun erityistä koulutustehtävää toteuttavien oppilaitosten määrän karsiminen. Tässä tulisi lukumäärältään huomattavasti pienemmän määrän urheilun erityistä koulutustehtävää toteuttavien oppilaitosten kohdalla edellyttää kykyä ottaa opiskelijoita kansallisesti, sekä kykyä huolehtia asuntolaratkaisuista ja kotoa pois muuttamiseen liittyvistä tukitoimista. Tämä edellyttää taloudellista tukea koulutuksenjärjestäjille ja siihen liittyy opiskelijahuollollisia riskejä, sekä urheilijoiden jättäytymistä pois urheiluoppilaitoksesta kotoa pois muuttamisen tarpeen takia. Huippu- urheiluyksikkö suosittelee tätä harkitusti rajatuissa tapauksissa. 5. Lopuksi voidaan todeta, että huippu- urheiluyksikkö näkee toisen asteen urheilun erityisen koulutustehtävän olleen erittäin merkittävä menestystekijä suomalaiselle urheilijalle ja urheilukulttuurille kokonaisuudessaan ja toivoo sitä kehitettävän jatkossakin yhteistyössä vielä paremmaksi muuttuva yhteiskunnallinen toimintaympäristö tunnistaen. Helsingissä Markus Kalmari, johtaja Urheiluakatemiaohjelma, huippu- urheiluyksikkö 8

9 9 LIITE No 3. Suomen Olympiakomitea ry Huippu- urheiluyksikkö, Urheiluakatemiaohjelma Eduskunnan sivistysvaliokunta Asia: Suomen olympiakomitean alaisuudessa toimivan huippu- urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelman lausunto Eduskunnan sivistysvalionnalle (lausunto VNS 4/2014 vp) lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän lisärahoituksesta ja sen puolittamisen vaikutuksista sekä lukion valtionosuusrahoituksen rajaamisesta kolmeen vuoteen. 1. Erityistä koulutustehtävää toteuttavat urheilulukiot mahdollistavat urheilijalle kaksoisuran (Dual Career) ja ovat suomalaisen huippu- urheilujärjestelmälle erityisen tärkeitä yhteistyökumppaneita Urheilulukioissa opiskelee akateemisin tavoittein ja menestyksekkäästi valtaosa suomalaisista huippu- urheilija lahjakkuuksista. Vuonna 2013 urheilulukioissa opiskeli ja urheili yhteensä 2370 nuorta. Samana vuonna urheilulukioissa opiskelunsa aloittavan nuoren peruskoulun päättöarvioinnin lukuaineiden keskiarvo oli keskimäärin 8.65 ja hänen urheilullinen tasonsa oli keskimäärin ikäluokkansa SM - mitalisti tai maajoukkueurheilija. Edelleen vuonna 2013 urheilulukioista ylioppilaaksi kirjoittaneiden ylioppilastodistusten pakollisten aineiden yhteenlaskettujen puoltoäänten keskiarvo oli 17,15. Tämä tarkoittaa yleisarvosanan asettumista Cum Lauden ja Magna Cum Lauden välille. Vuonna 2011 opiskelevista urheilijoista 48% tarvitsi yli kolme vuotta valmistuakseen tavoitteidensa mukaisesti ylioppilaaksi, johtuen kahden uran yhteensovittamisen aikataulullisista haasteista. Vuonna 2011 vain 0,5% urheilulukiolaisista keskeytti lukio- opinnot. Urheilun lajiliittojen ja huippu- urheiluyksikön toimenpiteet lahjakkaiden nuorten urheilijoiden tukemiseksi tapahtuvat erityisesti kumppanuudella urheilulukioiden kanssa. Suomen olympiakomitean alaisuudessa on toiminut huippu- urheiluyksikkö vuoden 2013 alusta ja yksi sen kolmesta ohjelmasta on urheiluakatemiaohjelma. Ohjelman yhtenä keskeisenä tehtävänä on kehittää urheilun lajiliittojen ja seurojen yhteistoimintaa urheilulukioiden kanssa, jotta urheilulukiot ja urheilijat onnistuisivat mahdollisimman hyvin sekä opiskelussa, että urheilussa. Oppilaitosten ja urheilutoimijoiden tavoite on aidosti yhteinen. Yhteistyöllä pyritään varmistamaan nuorelle opiskelevalle urheilijalle hänen tavoitteidensa mukainen opintomenestys ja huippu- urheilijaksi kasvaminen kaksoisura (Dual Career). Urheilijoiden kaksoisurien turvaamiseen viittaa myös Eu Guidelines on Dual Career of Athletes (2012) 9

10 10 ohjeistus Euroopan Unionin jäsenmaille urheilijoiden kaksoisurien turvaamiseksi. Toiminnassaan huippu- urheiluyksikkö ohjaa myös eri lajien resurssiratkaisuja yhteistoimintaan urheilulukioiden kanssa ja näin rajalliset resurssit yhdessä urheilulukioiden toiminnan kanssa muodostavat järkevän huippu- urheilullisen kokonaisuuden, jolloin urheilulukioissa opiskelevat urheilijat saavat mahdollisimman laadukasta valmennusta. Urheilulukiot ovat olleet merkittävästi mukana suomalaisen urheilun menestyksessä. Sochin 2014 talvi olympialaisten Suomen joukkueen mitalisteista urheilulukioissa oli opiskellut Enni Rukajärvi, Krista Lähteenmäki, Iivo Niskanen, Kerttu Niskanen, Aino- Kaisa Saarinen sekä miesten jääkiekkojoukkueesta 15 pelaajaa. Sochin Olympiajoukkueen urheilijoista 52 oli urheilulukiokasvatteja tai yhä opiskeli urheilulukiossa. Urheilulukiolaisten prosentuaalinen osuus olympiajoukkueista viimeisen kahden olympiadin aikana on ollut jatkuvassa kasvussa (Peking, Vancouver, Lontoo ja Sochi ) nousten 34.5%:sta 53%:iin. 2. Urheilulukio on poikkeuksellisen tärkeä erityislukio Päästäkseen kansainväliselle tasolle on nuoren urheilijan harjoiteltava pääsääntöisesti kaksi kertaa päivässä. Kansainvälisen tason urheilijan uraan on kuitenkin matkaa, sen kesto on rajallinen suhteessa työuraan ja siihen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Turvatakseen tulevaisuutensa ja päästäkseen aikanaan jatko- opintoihin ja edelleen työmarkkinoille, opiskelee nuori urheilija useimmiten urheilulukiossa. Nuori rakentaa jokaisena arkipäivänä kahta rinnakkaista uraa. Ajankäytössä tämä tarkoittaa poikkeuksellisen tarkasti ohjelmoitua ja tavoitteellista arkipäivää. Kansainvälisesti arvostetuissa suomalaisissa urheilulukioissa tämä toistaiseksi onnistuu. Nuori aloittaa aamunsa urheilulukion harjoituksilla, jatkaa yleissivistävillä opinnoilla, siirtyy päivän toiseen harjoitukseen ja sieltä kotiinsa tekemään läksyjä. Nuoren urheilulukiolaisen arki täyttyy opiskelusta, urheilusta, ruokailusta ja riittävästä levosta. Hyvästä järjestelmästä huolimatta 48% urheilulukiolaista tarvitsee yli kolme vuotta valmistukseen ylioppilaaksi hyvin arvosanoin ja sijoittuakseen jatko- opintoihin osalla edelleen tavoitteena kansainvälisen tason huippu- urheilu- ura. 3. Urheilulukioiden asema on turvattava ja niitä on kehitettävä Urheilulukioiden erityisrahoituksen puolittaminen, neljännen vuoden opiskelun taloudellisen tuen lopettaminen ja mahdollinen erityisen tehtävän tuntijaon poistaminen vie mahdollisuuden nuorilta lahjakkailta urheilijoita kaksois- uraan. Se saattaa lakkauttaa lukioita ja se vie pohjaa pois urheilujärjestöjen ratkaisuilta urheilulukioiden kumppaneina. Urheilulukioiden rehtoreiden oman ilmoituksen mukaan urheilulukiot saavat erityiseen koulutustehtävään osoitettua lisärahoitusta yhteensä noin 3,7 miljoonaa euroa vuodessa. 10

11 11 Rahoitus on lähtökohtaisesti mitoitettu varhaisimpien erityistehtävälupien perusteella, jolloin rahoitus osoitettiin yhteensä 12 lukiolle ja yhteensä 992 opiskelijalle. Sittemmin urheilulukioiden erityistehtävälupien määrä on noussut yhdellä ja nykyinen urheilulukioiden määrä on 13. Vuonna 2013 urheilulukioiden erityisen tehtävän tuntiajon mukaan urheilulukioissa opiskeli yhteensä 2370 urheilijaa. Urheilulukioiden kesken erityiseen koulutustehtävään osoitettu valtionosuus jakautuu varhaisimpien erityistehtäväpäätösten mukaan. Valtionosuus ei jakaudu nykytilanteessa urheilulukioiden välillä suhteessa niiden välisiin urheilijamääriin ja näin huippu- urheilulliseen vaikuttavuuteen. Urheilulukioiden valtionosuus on myös sinänsä liian pieni suhteessa nykyisiin urheilijamääriin ja tässä mielessä suunnitelmat puolittaa rahoitus merkitsee urheilulukioiden toiminnan vaarantamista erityisesti. Lienee jokseenkin mahdoton yhtälö odottaa nykyisenkaltaista urheilulukioiden tasokasta toimintaa, mikäli 2370 urheilijaa koulutetaan kolmessatoista toimipisteessä nykyisestä rahoituksesta puolitetulla resurssilla eli 1,85 miljoonalla eurolla ja samanaikaisesti vähentämällä lukioilta oppilaskohtaista rahoitusta neljännen vuoden opiskelijoiden osalta koko urheilulukioverkostossa lähes seitsemällä miljoonalla eurolla ( yli kolme vuotta opiskelevien osuus on 2370 opiskelijasta on noin 1138 opiskelijaa ja noin 6000 :n opiskelijakohtaisella valtionosuudella tämä tekee 6,825 milj..). Edellä mainituin perustein urheilulukioiden nykyisen tason mukainen erityiseen koulutustehtävään osoitettu valtionosuusrahoitus tulee säilyttää, mutta sen jakoperusteita tulee kehittää. Samalla neljännen vuoden opiskelun rahoittaminen tulisi urheilulukioissa turvata, jotta urheilijat saisivat tasapuoliset mahdollisuudet jatko- opintoihin nuorille tarkoitetun lukion yleisen tuntijaon mukaisesti opiskeleviin nuoriin nähden. 4. Kehitysajatuksia Urheilulukioiden valtionosuuskokonaisuuden jakautuminen urheilulukioiden välillä tulisi arvioida uudelleen. Arvioinnissa tulisi huomioida yksittäisen urheilulukion toiminnan taso, laajuus ja sen merkittävyys huippu- urheiluverkostossa. Arviointi voitaisiin suorittaa huippu- urheiluyksikön ja Kilpa- ja huippu- urheilun tutkimuskeskuksen toimesta vuoden 2014 aikana. Huippu- urheilun kannalta Suomessa voisi olla kahdentasoisia erityisen koulutustehtävän saaneita urheilulukioita: 1. Huippu- urheilun kannalta kansallisesti merkittävät urheilulukiot, joiden lukumäärä olisi nykyistä urheilulukioiden määrää pienempi. Näillä urheilulukioilla olisi nykyistä suurempi erityiseen koulutustehtävään osoitettu valtionosuus ja voimakkaampi huippu- urheilujärjestöjen kumppanuus, sekä huippu- urheiluyksikön ohjaus. 2. Alueelliset urheilulukiot, joiden määrä olisi nykyistä urheilulukioverkkoa suurempi, mutta niille valtion osoittama rahoitus olisi nykyistä pienempi ja vastaavasti paikallisen rahoituksen merkitys 11

12 12 korostuisi. Koska kaikki urheilulukiot palvelevat myös paikallista urheilukulttuuria, tulisi opetuksenjärjestäjien rahoittaa niiden toimintaa myös paikallisin resurssein. Tämä olisi yksi edellytys erityiselle koulutustehtäväluvalle ja valtion rahoitukselle. Urheilulukioille tarkoitetun valtionosuuden tulisi olla oppilaskohtaisesti määritelty ja sen käyttö nykyistä käytäntöä läpinäkyvämpää. Urheilulukioiden tulisi suunnitella niille osoitetun erityisenkoulutustehtävän rahoituksen käyttöä yhdessä huippu- urheiluyksikön kanssa, jotta resurssien käytön tarkoituksenmukaisuus turvattaisiin paremmin suomalaisen huippu- urheilijan ja urheilun hyväksi tarkoituksenmukaisella tavalla. Samalla varmistettaisiin huippu- urheiluyksikön ohjaamien erillisten huippu- urheiluresurssien tarkoituksenmukainen käyttö tukemaan eri lajien yhteistoimintaa urheilulukioiden kanssa. Kaikki urheilulukiot ohjattaisiin yhteistoimintaan niin kutsuttujen urheiluakatemioiden kanssa, joiden toimintaa ohjaa huippu- urheiluyksikkö ja niitä tuetaan OKM:n liikuntayksikön toimesta. Näin vältyttäisiin toiminnan päällekkäisyyksiltä ja kehitettäisiin urheilijoiden koulutuksen tukemista tarkoituksenmukaisemmin. Helsingissä Markus Kalmari, johtaja Urheiluakatemiaohjelma, huippu- urheiluyksikkö 12

13 13 LIITE No 4 Suomen Olympiakomitea ry:n lausunto lukiokoulutuksen yleisten tavoitteiden sekä tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksista 1. Suomen Olympiakomitean rooli liittyen erityistä koulutustehtävää toteuttaviin urheilulukioihin Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelma johtaa, koordinoi ja kehittää koko maan kattavan urheiluakatemiaverkoston toimintaa. Erityisen koulutustehtävän urheilulukiot ovat urheiluakatemiaverkoston keskeisimpiä toimijoita ja merkittävä osa suomalaista huippu-urheilujärjestelmää, jonka yhtenä päätavoitteena on varmistaa opiskelu- ja urheilu-uran toimiva yhdistäminen. Kansallisen huippu-urheilun muutostyöryhmän työn tuloksena suomalaiset urheilujärjestöt päättivät vuonna 2012 yhteisellä ymmärryksellä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa perustaa erillisen Huippu-urheiluyksikön johtamaan ja koordinoimaan suomalaista huippu-urheilua. Huippu-urheiluyksikkö toimii Suomen Olympiakomitea ry:ssä ja se aloitti toimintansa vuoden 2013 alusta. Huippu-urheiluyksikkö toimii kolmen ohjelman kautta, jotka ovat huippuvaiheen ohjelma, osaamisohjelma ja urheiluakatemiaohjelma. Ohjelmat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään pyrkien tukemaan suomalaisen urheilijan polkua koko sen matkalla. Urheiluakatemiaohjelman keskeinen tehtävä on varmistaa opiskelu- tai työuran ja urheilun onnistunut yhdistäminen. Tavoitteeseen pyritään johtamalla ja koordinoimalla valtakunnallista maakuntakeskuksiin sijoittunutta urheiluakatemiaverkostoa, jonka keskeinen osa ovat erityisen koulutustehtävän saaneet urheilulukiot. 2. Lausunnon laatiminen Lausunto on laadittu huippu-urheiluyksikön, erityisen koulutustehtävän urheilulukioiden ja urheiluakatemioiden yhteistyönä. Lausunnon laatimisessa on hyödynnetty erityisen koulutustehtävän urheilulukioiden seurantatietoa (liite 2). 13

14 14 3. Voimassa olevat erityiset koulutustehtävät ja urheilulukioiden toimivuus Tällä hetkellä erityisen koulutustehtävän urheilulukioita on 13 ja niissä opiskelee yhteensä 2370 urheilijaa. Tekstissä tästä eteenpäin erityisen koulutustehtävän saaneista urheilulukioista käytetään nimitystä urheilulukiot tai erityisen koulutustehtävän urheilulukiot. 3.1 Urheilija opiskelijana Nykyisessä urheilulukiojärjestelmässä urheilijat tulevat lukioon hyvin valmiuksin ja saavuttavat todennetusti hyviä opiskelutuloksia. Esimerkiksi kevään 2013 yhteishaussa urheilulukioihin valittujen opiskelijoiden peruskoulun päättötodistusten lukuaineiden keskiarvojen keskiarvo oli 8,66, ja kevään 2013 ylioppilaskirjoitusten pakollisten kokeiden yhteenlaskettujen puoltoäänten keskiarvo oli 17,11. Itä-Suomen Yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan urheilijat edistyvät myös jatko-opinnoissa hyvin. Urheilijoiden hyvä opiskelumenestys johtuu pääsääntöisesti urheilijoiden hyvästä lukiokelpoisuudesta, urheilulukioiden tuntijaon toimivuudesta ja urheilulukioiden opetusjärjestelyiden toimivuudesta. Suuri merkitys on myös urheilulukioiden ja niiden henkilökunnan erikoistumisella urheilijoiden yksilöllisiin ja yhteisöllisiin tarpeisiin ja erityiskysymyksiin. Urheilijoiden keskittyminen urheilulukioihin on mahdollistanut oppilaitosten urheilijaystävällisen toimintakulttuuriin rakentamisen ja korkeatasoisen osaamisen kehittymisen sekä tehokkaan yhteistoiminnan suomalaisen urheilujärjestelmän kanssa. Osa urheilijoista tarvitsee urheilun edellyttämän suuren ajankäytön takia pidennetyn opiskelu-ajan. Vuonna 2011 urheilulukioista valmistui yhteensä 624 urheilijaa, joiden keskimääräinen opiskeluaika oli 3,37 vuotta. 52 % urheilijoista valmistui kolmessa vuodessa. Lähes kaikki (99,5 %) valmistuivat vähintään neljässä vuodessa. Urheilijoiden opiskeluaika on lyhentynyt. Vuonna 2006 valmistuneiden urheilijoiden keskimääräinen opiskeluaika oli 3,47 vuotta ja tuolloin 43 % prosenttia urheilijoista valmistui kolmessa vuodessa. (Lähde: Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011.) Urheilijoiden lyhentynyt opiskeluaika voi johtua useasta eri tekijästä mm. tehostuneesta opintojen-ohjauksesta, lisääntyneestä itsenäisestä ja verkko-opiskelusta ja esimerkiksi muutoksista urheilijoiden kurssivalinnoissa. Yleisesti ottaen voidaan todeta urheilulukiolaisten päivittäisen ajankäytön olevan tarkasti ohjelmoitua ja urheilu-uran kehittymisen kannalta jatkuvana riskinä on liian suuri päivittäinen kuormittuminen johtune urheilun ja opiskelun aiheuttamasta kokonaistyömäärästä. Näin opiskeluaikojen lyhentymistä ei voi yksiselitteisesti tulkita positiivisena asiana urheilu-uran kannalta. 14

15 Opiskelun ja urheilu-uran tavoitteiden yhteensovittamisen onnistuminen Erityisen koulutustehtävän urheilulukioissa on luotu hyvät edellytykset huipulle tähtäävän urheilu-uran edistämiselle. Huippu-urheiluvalmentautumista tukevan toimintakulttuurin syntyminen mahdollistuu erityisen koulutustehtävän mukaisen tuntijaon ja erityistehtävään osoitetun lisäresurssin ansiosta. Opiskelusuunnitelmien joustaminen valmennusleirien ja kilpailujen suhteen on myös tärkeä asia tuloksellisen valmentautumisen tukemisessa. Urheilulukioihin hakeutuu lajiensa parhaita urheilijoita. Merkittävä osa kansainvälisen tason urheilijoistamme on käynyt urheilulukion. Vuosien välillä käydyissä olympialaisissa Suomen joukkueissa oli keskimäärin 34 prosenttia urheilulukion jo suorittaneita tai parhaillaan sitä suorittavia urheilijoita. Tähän mennessä Sotshin olympialaisiin nimetyistä 99 urheilijasta 51 on opiskellut tai yhä opiskelee urheilulukioissa. Laajennettaessa katsantokantaa eri lajien muihin arvokisoihin, on urheilulukiolaisten osuus samankaltainen ja osassa lajeista merkittävästi korkeampi. Erityisen paljon urheilulukiolaisia on maajoukkueissa esimerkiksi jääkiekossa, lentopallossa ja maastohiihdossa. 3.3 Oppilaitoksen ja opetuksen järjestäjän näkökulma Suomen lahjakkaimmat urheilijat ovat keskittyneet urheilulukioihin. Tällöin erityisen koulutustehtävän mukaista tuntijakoa suorittavat opiskelijat ovat oppilaitoksen kokoon nähden riittävän suuri yksittäinen ryhmä, jotta heidän aikataululliset tarpeensa on mahdollista huomioida nykyisten opetukseen käytettävien resurssien puitteissa. Tämä mahdollistaa myös määrällisesti ja laadullisesti riittävän korkeatasoisen erityisen koulutustehtävän mukaisen opetuksen. Erityisen tehtävän urheilulukioiden hyvä toimivuus on omalta osaltaan johtanut niissä opiskelevien urheilijoiden määrän kasvuun. Urheilijoiden kasvanut määrä (2370/2013) suhteessa vuoden 1994 erityisen koulutustehtäväluvan mukaisen opiskelijaluvun (932) ja siihen perustuvaan rahoituksen epäsuhde on tuottanut haasteita erityisentehtävän urheilulukioille. Tästä johtuen ko. lukiot tarjoavat erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja lisäksi lukion oman opetuksenjärjestäjän perusresurssin turvin. Erityistehtävään osoitettu resurssi ja koulun oma resurssi yhdessä mahdollistavat sujuvan ja tuloksekkaan yhteistoiminnan lajiliittojen, Olympiakomitean ja urheiluseurojen kanssa, jolloin urheilijoiden käyttöön pystytään tarjoamaan paras mahdollinen osaaminen. 15

16 Kansainvälinen viitekehys Urheilulukioiden erityinen koulutustehtävä on mahdollistanut oppilaitosten onnistumisen urheilijoiden kaksoisurien (Dual Career) rakentamisessa. Samalla on pystytty hyvin huomioimaan Euroopan Unionin jäsenmailleen laatiman urheilijoiden kaksoisurien edistämistä koskevan ohjeiston suositukset (EU Guidelines on Dual Careers of Athletes, 2012). Ohjeistuksessa jäsenmaille painotetaan eri ministeriöiden välisen kansallisen yhteistyön tarvetta kaksoisurien mahdollistamiseksi. Urheilulukiot ovat erinomainen esimerkki tästä yhteistyöstä. Urheilulukiot ovat kansallisesti tärkein kaksoisuran mahdollistaja opintojoustojen sekä osaamisja talousresurssien vuoksi. Urheilulukioissa yhdistyy EU-linjausten mukainen yhteistyö urheilun, opiskelun ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon toimijoiden osalta. Urheilulukio tuo myös merkittävän taloudellisen tuen urheilijalle valmennuksen, liikuntatilojen ja muiden tukipalveluiden osalta. (Lähde: EU Guidelines on Dual Careers of Athletes, 2012.) Suomen urheilulukiomalli on nostettu esiin hyvänä käytäntönä kansainvälisissä vertailuissa. Erityinen koulutustehtävä, sen tuntijako ja lukiokoulutuksen järjestämisen toimintapolitiikka nousee kansainvälisesti esiin suomalaisen mallin vahvuutena. Toimintapolitiikassa korostuu opintoajan pidennysmahdollisuus, yksilökeskeinen oppimismalli ja paikallisen tason päätösvalta vahvuuksina. Urheilijaopiskelijoiden pois putoaminen (drop out) on suomalaisissa urheilulukioissa pieni (2007: 3 %) verrattuna esimerkiksi Ruotsiin (5-10 %) tai Saksaan (18 %). (Lähteet: Radtke & Coalter (2007). Sports Schools: An international Review. University of Striling; Radtke & Coalter (2009) Elite sports schools: An international review on policies and practices. Preseatation at 6 th EAS Conference, Aarhus ) Kansainvälisessä 15 valtiota kattavassa Sport Policy Factors leading to international sporting success tutkimuksessa (SPLISS) tarkasteltiin eri maiden huippu-urheilun ohjelmapolitiikan (policy) vaikutuksia maan menestykseen. Tutkimuksessa Suomen vahvuuksia olivat urheilijoiden tuki urheilu-uran aikana sekä kilpailutoiminta. Urheilun ja opiskelun yhdistäminen oli osa urheilu-uran tukikokonaisuutta. Suomalaiset yhdessä japanilaisten huippu-urheilijoiden kanssa olivat vähiten huolissaan omasta elämänurasta huippu-urheilun lopettamisen jälkeen. (Lähde: KIHU / Jari Lämsä. Kansainvälisen SPLISS tutkimuksen raportti julkaistaan vuoden 2014 aikana.) 3.5 Urheilijakoulutuksesta saatava hyöty urheilu-uran jälkeen Tutkimuksen mukaan urheilu-urasta saatava osaaminen tukee urheilijoiden menestymistä uran jälkeisessä työelämässä. Tutkimusten mukaan työnantajat arvostavat suuresti etenkin urheilijoiden sosiaalisia taitoja (Hirvonen 2013). Kansainvälisen Olympiakomitean lanseeraama urheilijoiden uraohjelma (Athlete Career Programme) auttaa urheilijoita tunnistamaan urheilussa 16

17 17 kertynyttä osaamista työelämän näkökulmasta. Suomen Olympiakomitea ja Adecco Finland ovat tehneet yhteistyötä jo vuodesta 2004 alkaen. Adeccon urheilijoiden uraohjelman vetäjänä alusta asti mukana ollut HR-johtaja Virpi Ojakangas-Palmunen on todennut seuraavaa: Suomessa koulutuksella on korostunut merkitys työllistymiseen verrattuna moniin muihin maihin. Tästä syystä kaikkien tahojen pitää mielestäni tukea myös erityisryhmien opiskelua ja mahdollisuuksia saada opintonsa päätökseen joustavasti. Urheilija tarvitsee Suomessa mahdollisuuden joustavaan opiskelun ja urheilu-uran yhteensovittamiseen. Tämän varmistamalla mahdollistamme potentiaalisten työelämämenestyjien tehokkaan siirtymisen yhteiskunnan palvelukseen urheilu-uran jälkeen. Huippu-urheilu tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden oppia myös työelämässä arvokkaita taitoja. Työllistäneiltä yrityksiltä saamamme palautteen mukaisesti entiset huippu-urheilijat ovat työelämässä monesti menestyjiä mm. seuraavien ominaisuuksien ja taitojen johdosta: tavoitteellisuus, epäonnistumisen ja pettymyksen sietokyky, paineensietokyky, keskittymiskyky ja uuden oppimiskyky. Vuodesta 2004 lähtien Adecco on ollut yli 300 suomalaisen huippu-urheilijan apuna urasuunnittelussa ja työnhaussa. Kaikki ohjelmassa mukana olleet urheilijat, jotka ovat olleet työnhaussa, ovat työllistyneet. Kokemuksieni mukaan ja saamiemme palautteiden perusteella huippu-urheilija on suurella todennäköisyydellä menestyjä myös työelämässä. Suomalaisen huippu-urheilijan menestyminen urheilu-uran päättymisen jälkeen on useimpien kohdalla riippuvainen koulutustaustasta. Jos urheilija on urheilu-uransa aikana aloittanut opiskelut ja saattanut ne sellaiseen vaiheeseen, josta on suhteellisen helppo jatkaa valmistumiseen urheiluuran päätyttyä tai vaihtoehtoisesti saanut opintonsa päätökseen jo aktiiviurheilu-uran aikana, on työllistymisen mahdollisuudet hyvät. Tällaisessa tilanteessa Adeccon tarjoama tuki ja uraohjaus on kaikkein hyödyllisintä (Lähteet: Petri Hirvonen, Urheilemalla ura urkenee?, Jyväskylän yliopisto, 2013.) 4. Urheilulukiot osana suomalaista urheilujärjestelmää 4.1 Urheilujärjestelmän näkökulma Suomalaisen urheilujärjestelmän tavoite on tukea urheilijan uraa koko urheilijan polun matkalta. Urheiluakatemiajärjestelmällä on tässä tehtävässä suuri vastuu. Erityisen koulutustehtävän urheilulukiot toimivat useimmilla seutukunnilla urheiluakatemiaverkoston perustana, ikään kuin kivijalkana, koordinoiden osaamis-, olosuhde- ja talousresursseja ja tehden yhteistyötä keskeisten verkostossa olevien toimijatahojen kanssa. 17

18 18 Urheilijoiden kehittymisen kannalta keskeisiä henkilöitä ovat valmentajat. Olympiakomitea on omilla toimenpiteillään kehittänyt yhdessä lajiliittojen ja erityisen koulutustehtävän urheilulukioiden kanssa osaavien päätoimisten valmentajien palkkausta. Nuorten urheilijoiden valmentajien toimenkuvaan kuuluu tänä päivänä vahvasti myös urheilijoiden tukeminen opiskelussa ja muissa siviilielämän ratkaisuissa. Hyväkään harjoittelu ei tuota tulosta, mikäli urheilijan elämän kokonaisuus ei ole tasapainossa. Siinä systemaattisesti etenevä koulunkäynti on keskeisessä osassa. Valmentajilta vaaditaan yhä enemmän yhteistyötä koulun henkilöstön kanssa urheilijan vuosisuunnitelmien tekemisessä. Siinä on huomioitava huipulle tähtäävän valmentautumisen tarpeet ja toisaalta koulun vaatimukset. Hyvällä suunnittelulla asiat saadaan pääsääntöisesti toimimaan hyvin. Tässä ratkaisevan tärkeää on oppilaitoksen myönteinen suhtautuminen huipulle tähtäävään urheiluun ja toisaalta urheilijan sekä valmentajan rakentava suhtautuminen kouluntyön suunniteluun. Myös urheilijan vanhempien tulee olla yhtä mieltä tavoitteista ja suunnitelmista. Erityisen tehtävän urheilulukioissa syntyy vuoropuhelua eri lajien urheilijoiden ja valmentajien kesken, mikä osaltaan lisää yhteen kuuluvuuden tunnetta ja kaikkien osapuolten osaamista. Lisäksi erityisen koulutustehtävän urheilulukiot ovat verkostoituneet ja tekevät tiivistä yhteistyötä urheilun lajiliittojen, paikallisten urheiluseurojen ja kuntien liikuntatoimien kanssa, jolloin urheilijan kaksoisuran edistäminen ja kaikki sen järjestelyt pystytään paremmin koordinoimaan ja toteuttamaan. 4.2 Urheilulukoista urheiluakatemioiksi 2000-luvun alussa suurimmissa suomalaisissa opiskelukaupungeissa urheilulukiot alkoivat verkostoitua paikallisten korkea-asteen ja perus-asteen oppilaitosten kanssa jakaen osaamistaan ja yhdistäen resurssejaan urheilun ja opiskelun yhdistämisessä. Syntyi urheiluakatemiamalli, jolla edistetään ja koordinoidaan opiskelun ja urheilun yhdistämistä opiskelu- ja urheilupolulla aina peruskoulun päättöluokista yliopistotutkintoon. Samanaikaisesti Suomen Olympiakomitea, urheilun lajiliitot, urheiluseurat ja eri asiantuntijapalveluita tuottavat tahot kokivat yhä useammin urheiluakatemiamallin tarkoituksenmukaiseksi toimintatavaksi ja tulivat mukaan keskittäen valmennuksen ja muun urheilun asiantuntijuutta urheiluakatemiaympäristöihin. Edellä kuvatulla tavalla rakentuneita urheiluakatemioita johdetaan ja koordinoidaan huippuurheiluyksikön toimesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö tukee vuosittain urheiluakatemioiden koordinoinnin ja asiantuntijapalveluiden kehittymistä (vuonna 2013 avustussumma oli , jolla tuettiin yhteensä 18 urheiluakatemian toimintaa), josta merkittävä osa vahvistaa omalta osaltaan myös urheilulukiotoimintaa. Lisäksi Suomen Olympiakomitealla on nuorten olympiavalmentajatuki (1,2 milj. /2013), jolla tuetaan päätoimisten valmentajien palkkausta 75 valmentajalle eri lajeissa. Nuorten olympiavalmentajien 18

19 19 palkkaukseen osallistuvat lisäksi lajiliitot, urheiluseurat ja urheiluakatemiat. Valmentajista noin 60 osallistuu myös urheilulukiolaisten valmentamiseen urheiluakatemiaympäristöissä. 5. Lukiokoulutuksen tavoitteiden ja tuntijaon kansallinen uudistamisesitys urheilun näkökulmasta ja esitys erityisenkoulutustehtävän lukioiden tuntijaoksi 5.1 Urheilijan opiskelutavoitteiden saavuttaminen uudessa tuntijakoesityksessä Huippu-urheiluyksikkö yhdessä urheilulukioiden rehtoreiden kanssa asiaa arvioineena esittää ensisijaisesti uudeksi tuntijaoksi vaihtoehtoa A, jossa huomioidaan erityinen koulutustehtävätarve seuraavasti: Poisvalittavien pakollisten kurssien määrä on maksimissaan neljä (4) pakollista kurssia ja kuudesta kymmeneen (6 10) syventävää kurssia. Kuitenkin niin, että opiskelija voi maksimissaan pois valita yhteensä kymmenen kurssia. Niissä aineissa, joissa opiskelija osallistuu ylioppilaskirjoituksiin, noudatetaan nykyistä käytäntöä. Erityisen tehtävän mukaisten opintojen minimisuoritusmäärää tulisi nostaa nykyisestä 12 kurssista 14 kurssiin, johtune huippu-urheilun valmentautumistarpeen ja siihen käytettävän aikatarpeen kasvettua kansainvälisessä kilpailussa. Toissijaisesti esitetään tuntijakovaihtoehtoa B, jossa erityinen koulutustehtävä huomioidaan seuraavasti: Poisvalittavien pakollisten kurssien määrä on maksimissaan neljä (4) pakollista kurssia ja kuusi (6) syventävää kurssia. Näin opiskelija voi maksimissaan pois valita yhteensä kymmenen kurssia. Niissä aineissa, joissa opiskelija osallistuu ylioppilaskirjoituksiin, noudatetaan nykyistä käytäntöä. Erityisen tehtävän mukaisia opintojen minimisuoritusmäärää tulisi nostaa nykyisestä 12 kurssista 14 kurssiin. Työryhmän esitystä C uudeksi lukion tuntijaoksi ei kannateta sen vähäisemmän edistyksellisyytensä takia. Sinänsä opetuksen järjestäminen on tässä vaihtoehdossa helpointa nykytilanteeseen nähden huomioiden erityisen koulutustehtävän nykyisen kaltaiset pakollisten kurssien poisvalintamahdollisuudet. Kokonaisuutena voidaan todeta, että opiskelun ja urheilun yhdistämisen tarve erityislukioratkaisulla on olemassa. Mikään työryhmän esittämä tuntijakovaihtoehto ei tarjoa sellaisenaan riittävän joustavaa tai nykyisen tasoista opiskelun ja urheilun yhdistämisen mahdollisuutta. Mikäli urheilijoiden opintoaikoja halutaan nopeuttaa, täytyy heillä olla sekä mahdollisuus laskea kokonaiskurssimäärään nykyistä suurempi määrä erityisen tehtävän mukaisia opintoja että mahdollisuus valita pois muita lukiokursseja. 19

20 Urheilutavoitteiden saavuttaminen Edellä kuvatun tuntijaon lisäksi on turvattava urheilulukioille mahdollisuus tarjota nykyisen mallin mukaisesti riittävä määrä erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja. Jatkossa erityisen tehtävän mukaiset opintoja tulisi suorittaa nykyisen 12 kurssin sijaan vähintään 14 kurssia lukio-opintojen aikana. 6. Urheilulukio lupien jatko ja niiden päivittäminen (esitetään) Suomalaisien huippu-urheilun kolmesta strategisesta valinnasta yksi on urheiluakatemiaohjelma, jonka keskeisen rungon muodostavat erityisen koulutustehtävän saaneet urheilulukiot. Huippu-urheiluyksikkö esittää erityisen koulutustehtävälupien jatkamista ja lupien kokonaismäärän tarpeen arvioimista. Samanaikaisesti Huippuurheiluyksikkö esittää lupasisältöjen tarkistamista tuntijaon, urheilijamäärien, urheilijatason, rahoituksen suhteen ja toiminnan yleisten tavoitteiden suhteen. Kokonaisuutena urheilun erityistehtävää toteuttavien lukioiden laatutasoa urheilu-uran huomioimisessa tulee pyrkiä nostamaan ja erityisen koulutustehtävän luvissa laatuvaatimukset tulisi huomioida. Kaksikielisissä kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Turussa on erityistehtävä luvissa arvioitava myös ruotsinkielisten urheilijoiden tarve päästä luvan piiriin. Kaksikielisten kaupunkien lupatarkastelusta Vöyrin lukio esitti eriävän mielipiteen, perustellen mahdollisia vaikutuksia lukion omaan opiskelijamäärään. Suomen Olympiakomitealla on entistä paremmat mahdollisuudet urheiluoppilaitosten toiminnan koordinointiin, seurantaan, arviointiin ja kehittämiseen vuonna 2013 työnsä aloittaneen Huippuurheiluyksikön kautta. Huippu-urheiluyksikkö tarjoutuu jatkossa toimimaan asiantuntijaelimenä nykyisten lupien määrällisen tarpeen ja mahdollisten lisälupien määrän arvioinnissa, sekä lupiin mahdollisesti sisällytettävien laatuvaatimusten kehittämisessä. LÄHTEET (Lähde: Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 ja 2013) (Lähteet: Radtke & Coalter (2007). Sports Schools: An international Review. University of Striling; Radtke & Coalter (2009) Elite sports schools: An international review on policies and practices. Preseatation at 6 th EAS Conference, Aarhus ) 20

21 21 (Lähde: EU Guidelines on Dual Careers of Athletes, 2012.) (Lähde: KIHU / Jari Lämsä. Kansainvälisen SPLISS tutkimuksen raportti julkaistaan vuoden 2014 aikana.) (Lähteet: Petri Hirvonen, Urheilemalla ura urkenee?, Jyväskylän yliopisto, 2013.) 21