ailun Master Plan prosessin

Transkriptio

1 KAINUUN ETU OY Kajaanin Matka ailun Master Plan prosessin koordinointi Väliraportti

2

3 Väliraportt ti (71) Kajaanin matkailun master plan P24786 Sisällysluettelo 1 Työn tausta ja tavoitteet Toimenpiteet raportointikaudella Alustava nykytila- ja vetovoima-analyysi Matkailupalvelujen tarjonta Majoitustarjonta Keskeiset nähtävyydet jaa käyntikohteet Tapahtumat ja kokoukset Ohjatut aktiviteetit, retket, ohjelmapalvelut Muut palvelut Matkailupalvelujen kysyntä ja asiakkaat Kysyntä ja asiakkaat Matkailu valtakunnallisesti Tulevaisuuden trendit Saavutettavuus ja kytkeytyvyys Kajaanin vetovoimatekijät matkailualueenaa ja kaupunkikeskuksena Matkailumarkkinoinninn ja myynnin nykytila Matkailun kehittämiseen liittyvätt strategiat, suunnitelmat ja ohjelmat Toimintaympäristön tilanne ja kehittämiseen vaikuttavat trendit Vapaa- ajan palvelut ja matkailukohteet sekä reitistöt Matkailun ja kysynnän kehitys ja trendit Lähialueiden kehitys Venäjän kehitys Kauppa ja ostosmatkailu Haastattelut Haastatteluvastausten kooste Alustava SWOT Kohti visiota ja valintoja Kommentointifoorumi Seuraavat tilaisuudet Liitteet: Strateginenn viitekehys -taulukko

4

5 FCG KONSULTOINTI OY Väliraportti (67) Kajaanin Matkailun Master Plan prosessin koordinointi 1 Työn tausta ja tavoitteet Työ koskee Kajaanin (ml. Oulujärvi/Paltaniemi) matkailun MasterPlan suunnittelua ja MasterPlan prosessin vetovastuuta sekä prosessiin liittyvänn kehittämishankkeenn pro- jektipäällikön tehtäviä. Keittämishankkeen aikataulu on Suunnitelma rakentuu yhdessä tunnistetuille Kajaanin alueen vahvuuksille, mahdolli- osallistumiselle. Työn tuloksena syntyy Kajaanin matkailun kehitystoimintaa ohjaava, yrittäjä- ja liike- suuksille ja yhteistyöverkostoille sekä ennen kaikkea paikallisten toimijoiden aktiiviselle toimintalähtöinen matkailun yleissuunnitelma, joka suuntaaa kehittämistyötä ja inves- tointeja vuoteen Suunnitteluprosessin aikana muodostetaan selkeää näkemys Kajaanin ja j ympäristöalu- een matkailuelinkeinon kehitysmahdollisuuksista sekä s rakennetaan sen pohjalta yhtei- läpi nen suunnitelma ja kehittämistoimien tiekartta vuoteen Prosessissa käydään Kajaaninn matkailun kehittämishaasteet, tulevaisuuden tarpeet ja kehittämistoimet, mm. Kajaanin rooli, yhteistyö ja suhde lähialueenn matkailukeskuksiin Luontoa hyödyntävät matkailukohteet Vesistö- ja kalastusmatkailu Ostosmatkailu Kokousmatkailu Tapahtumamatkailu- ja tuotanto Kulttuurimatkailu Muut potentiaaliset kehityskohteet kuten incentive-matkailu Paikallisen koulutus- jaa innovaatiojärjestelmän hyödyntäminen ja lisäarvo Saavutettavuus, liikenneyhteydet ja matkailun matkaketjut Kaupunkiympäristön kehittäminen Tärkeä elementti on myös Kajaanin kaupunkikeskustan osayleiskaavaa 2030, joka on valmisteilla ja hyväksytään vuoden 2015 aikana. Prosessin P aikana kootaan näkemyksiä matkailupalvelujen tarpeistaa ja mahdollisuuksista erityisesti kaupunkikeskustan osayleiskaavan alueella, erityiskysymyksenä Kajaaninjoen varsi, mutta myös muualla esim. Oulujärven ranta-alueir lla. Tarvittaessa ne voidaan ottaa huomioon uudessa kes- tarkoittaa lähinnä kaupunginn kunnallisteknisiä kehitysinvestointeja puisto-, katu- tms. kustan osayleiskaavassa ja edelleen muussa kaavoituksessa. Ympäristörakentaminen alueilla ilman kaavoitustarpeita. 2 Toimenpiteet raportointikaudella Käynnistyskokous ja ohjausryhmän 1. kokouss Lähtöaineistoihin perehtyminen, nykytila-analyysi Työpaja I: Visio ja valinnat, Haastattelut (tehty( 21 kpl, raportointikauden jälkeen vielä muutama täydentävä haastattelu) Tiedotus www-sivuille (Kainuun Etu, Kajaanin kaupunki) Kommentointifoorumin avaaminen Facebookiin /

6 FCG KONSULTOINTII OY Väliraportti (67) Kajaaninn matkailun Master Plan prosessin koordinointi 3 Alustava nykytila- ja vetovoima-analyysi 3.1 Matkailupalvelujen tarjontaa Majoitustarjonta Hotelliketjuista Kajaanissa kaupungissa toimivat Scandic ja Sokos sekä lisäksi neljä muuta hotellia (Hotel Kainuun Portti, Hotelli Kajaani, Kartanohotelli Karolineburg, Asun- tohotelli Vanha Kulkuri).. Hotellimajoitusta on tarjolla kaupungin keskustassa ja sen vä- littömässä läheisyydessä. Jormuann Pöyhölänniemeen 12 hehtaarinn alueelle 5-tien var- teen Oulujärven rannalle, n. 16 km Kajaanista, on rakenteilla leirintä- ja matkailualue palveluineen. Muita hieman suurempia kokonaisuuksia ovat Joutenlammen kurssikes- kus 15 km pohjoiseen Kajaanista sekä Männistön leirikeskus Vuolijoella. Myös muuta majoitustarjontaa (lomamökkejä, vierastaloja, lomaosakkeita) sijoittuu vähäisissä mää- rin myös kaupungin lähiympäristöön. Kajaanin hotelleissa oli vuonna 2013 tarjolla 409 huonetta (koko Kainuussa 1735 huo- netta), joiden keskimääräinen huonekäyttöaste oli 37,44 prosenttiaa ja huoneiden keski- hinta 78,30 euroa. Käyttöaste on Kainuunn keskimääräiseen huonekäyttöasteeseen (46,1 %) verrattuna selvästi alhaisempi. Kajaanissa on kaupungille tyypillisesti runsaasti ravintolatarjontaa, joka sijoittuu pää- osin kaupunkikeskustaan. Valtatie 5:n varteen sijoittuuu huoltoasemien yhteyteen ruo- kailupalveluita. Haastattelujen osalta koettiin, ettää majoituskapasiteettia on nykyiseen kysyntään näh- den riittävästi ja tavoitteena tulisi olla käyttöasteen nostaminen Keskeiset nähtävyydet ja käyntikohteet Kajaanin jokimaisemassa sijaitsevat mm. linnanrauniot, tervakanava, sulunvartijann asunto, Jääkärin muistomerkki, Eino Leinon patsas ja kartanohotelli Karolineburg. Van- ha kirjastotaloo ja Kajaanin kaupunginkirjasto ovat myös aivan joenn tuntumassa. Liikuntaan, ulkoiluun ja retkeilyyn painottuvia kohteita ovat Oulujärvi, Ärjän ja Rehjan saaret sekä Vimpelinvaaran urheilu- ja ulkoilualue. Lisäksi Vuolijoen aluetta,, Talaskan- kaan luonnonsuojelualuetta sekä Otanmäen lintuvesiallasta hyödynnetään osana Ka- jaanin matkailupalvelutarjontaa. Kaupungista löytyy myös runsaasti julkisia liikunta- paikkoja, jotka voivat tukea matkailutarjontaa. Kaukametsä sijaitsee Kajaanin ydinkeskustan tuntumassa. Alueella sijaitsevat Scan- dic Kajanus, Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskuss sekä vesiliikuntakeskus Kauka- vesi, musiikkiopisto, amfiteatteri jaa kansalaisopisto. Ostoksiin ja kaupallisiin palveluihinn liittyvät kohteet sijoittuvat pääosin erikoisliikkeiden ja päivittäistavarakaupan osalta keskustaan tai keskustan tuntumaan. Kajaanin kaupungin keskeisimmiksi vetovoimaisimmiksi kohteiksi voidaan mainita Pal- taniemi ja Eino Leino-talo, kaupungin ydinkeskusta ja ostosliikkeet, Kaukametsän kong- ressi- ja kulttuurikeskus ja Kaukavesi, Kajaanin jokimaisema ja linnanrauniott sekä kau- pungin kirkot. Lisäksi on muita kulttuuriin painottuvia pienempiä kohteita ja nähtävyyk- siä, jotka muodostavat oman leimansa Kajaanin matkailuun.

7 FCG KONSULTOINTI OY Väliraportti (67) Kajaaninn matkailuoppaat järjestävät tilauksesta kaupunkikiertoajeluita sekä muita kier- jär- roksia kaupungissaa ja Paltaniemellä. Säännöllisiä kiertoajeluja ja kävelykierroksia jestetään yleensä juhannuksej elta heinäkuun loppuun. Lisäksi on luotu valmiita teemalli- sia retkiohjelmia kestoltaan 3-5 tuntia erikokoisillee ryhmille. Nämä teemalliset kierrok- alueella. Luonto- ja elämysmatkailuyrityksiä on vähän. Vesistömatkailua palvelevia kalastus-, kuljetus- ja ohjelmapalvelutoimijoita ovat pääasiassa Ärjän Onni (36-paikkainen vesi- set ja retket toimivat Kajaanissa, Vuolijoella sekä Oulujärven, Vuokatin ja Sotkamon bussi), Vuohen Retket (12-paikkainen vene), S/S Kouta -höyrylaivaristeilyt Oulujärvelle sekä Luonnollisesti Oulujärvi (kalastusmatkoja, retkiä ja melontaa). Oulujärvelle ei ole syntynyt veneilykulttuuria eikä sitä ole onnistuttu nostamaann toistaiseksi esiin vetovoi- ke- maisenaa kohteena. Osin Oulujärven, Kajaaninjoenn ja Nuasjärven vesistömatkailun hittymistä hankaloittavat voimalaitokset. Käytännössä Kajaanissa on runsaasti aktivi- teettimahdollisuuksia, mutta yrittäjätoimijoiden vähäisyyttä v ja pienimuotoisuutta voi- daan pitää haasteena kehittämiselle. Lisäksi toimijoiden hajanaisuus voi luoda asiak- kaalle sekavan kuvan tarjonnasta. Kajaanissa on useita erilaisiaa nähtävyyksiä ja käyntikohteita, mutta selkeitä kärkikoh- niitä ei teita ei ole. Lisäksii kohteet ovat hieman hajallaan kaupungissa tai lähialueilla ja ole tuotteistettu omatoimimatkailijan tarpeisiin Tapahtumat ja kokoukset Kajaanissa järjestetään runsaasti erilaisia kesätapahtumia painottuen kesä-elokuun vä- Soi, Kajaanin kaupunkifestivaalit, Seppälän maalaismarkkinat, Paltaniemi-päivät ja Eino liseen aikaan. Tapahtumista merkittävimpiä ovat mm. Kajaanin Runoviikko, Barokki Leino talon kirjapäivät sekä Kainuun Musiikkijuhlat. Läpi vuoden toistuvia tapahtumia tarjoavat mm. Kaukametsän konsertit ja muut tilaisuudet, Kajaanin kaupunginteatterin esitykset, näyttelytoiminta Kainuun museolla sekä Kajaanin taidemuseolla sekä myös erilaiset näytökset. Kaupunkikeskustassa järjestetään myös erilaisia kaupunkikeskustan tapahtumia sekä oritoimintaa. Tapahtumatarjontaa on runsaasti, mutta vain pientä osaa tapahtumista hyödynnetään matkailullisesti. Lisäksi valtaosa on vielä kuitenkin verrattain pieniä, eikä tarjonnasta erotu tällä hetkellä selkeää kärkitapahtumaa. Tapahtumat on tunnistettu kehittämis- mahdollisuuksiksi. Tapahtumista ei ole selkää tavoitteellista yhteistä tapahtumamarkki- nointisuunnitelmaa. Kaukametsä on monipuolinenn kokous- ja kongressikeskus, joka sopii erilaisten tapah- tumien, kokousten ja kongressien järjestämiseen. Lisäksi mm. Kajaaninn ammattikor- kisuurten kokousten järjestämiseen. Kaukametsää lukuun ottamatta kokoustiloja, oheis- ja illanviettokohteita ei ole kokonaisvaltaisesti tuotteistettu eikä markkinoitu sel- keakoululla, kaupungilla ja hotelleilla on runsaasti erilaisia tiloja pienempien tai kes- keänä kokonaisuutena Ohjatut aktiviteetit, retket, ohjelmapalvelut Muut palvelut Kaupunkikohteena Kajaanistaa löytyy kohtalaisen runsaasti erilaisia ravintola- ja kahvila- tarjontaa sekä illanviettopaikkoja (pub, yökerhot, hotellien h ravintolat).

8 FCG KONSULTOINTII OY Väliraportti (67) Kajaaninn matkailun Master Plan prosessin koordinointi 3.2 Matkailupalvelujen kysyntä ja asiakkaat Kysyntä ja asiakkaat Vuonna 2013 Kajaanissaa rekisteröitiin yhteensä n yöpymistä, joista kotimaisten asiakkaiden osuus oli noin 89 %. Kajaanin matkailun kansainvälisk syysaste on vielä siiss yöpymisten suhteen varsin matala. Venäläiset olivat vuonna ulkomaisista suurin Kajaanissa yöpynyt asiakasryhmä.. Venäläisten osuus ulkomaisistau a yöpymistä oli vajaaa 40 prosenttia. Seuraavaksi tärkeimpiä kansainvälisiä asiakkaita olivat Saksaa ja Ruotsi. Välitön matkailutulo on noin 45 miljoonaa euroa vuoden 2009 tiedon mukaan Tammi HelmiH Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kotimaa Ulkomaa Kaupunkikohteena Kajaanissa onn runsaasti päiväkävijöitä, jotka ovat joko läpikulku- matkalla tai tulevat Kajaanin lähimatkailukeskuksista. Päiväkävijöiden tarkka määrä ei ole tiedossa, mutta sen voidaan arvioida olevan merkittävä. Kainuussa rekisteröitiin vuonna 2013 yhteensä vajaa yöpymistä, joista noin kaksi kolmasosaa Sot- kamossa eli Vuokatissa. Kainuun Vartiuksen kautta käyneiden venäläismatkailijoiden määrä oli vuonna 2013 noin kävijän luokkaa. Kajaani sijoittuu ostosmatkailussaa ylivoimaisesti suosi- tuimmaksi ostospaikkakunnaksi Kainuussa 7,4 miljoonan euron verovapaalla myynnil- lä (78 % Kainuun kokonaisostoksista). Vuonna 2014 Ukrainan kriisin ja pakotteiden seurauksenaa tax free myynti on vähentynyt 30 prosenttia edelliseen vuoteen verrat- tuna. Kajaanissa rekisteröityjen yöpymisten määrä on vähentynyt edellisiin vuosiin verrat- tuna. Samoin Kajaaninn yöpymisten markkinaosuus koko k Kainuuseen verrattuna on selvästi ollut laskusuunnassa aiempina vuosina. Suunta on kokonaisuudessaan ollut laskusuhdanteinen. Vuokatti (Sotkamo) on toisaalta ollut noususuuntainen ja sen markkinaosuus on kasvanut tasaisesti.

9 FCG KONSULTOINTI OY Väliraportti (67) Seuraavassa taulukossa on vertailtu hotellikapasiteettia ja sen käyttöä, josta ilmenee, että käyttöaste on alhaisempi kuin lähialueilla, samaten RevPAR 1. 1 RevPar = Majoituksen keskimääräinenn myyntitulo käytettävissä olevaa huonetta kohden, mikä vastaa majoituksen koko- naismyyntituloa jaettuna käytettävissä olevalla huonekapasiteetilla

10 FCG KONSULTOINTII OY Väliraportti (67) Kajaaninn matkailun Master Plan prosessin koordinointi Matkailu valtakunnallisesti Tulevaisuuden trendit Toimintaympäristön ja matkailun trendejä Määritelmiä 2 Määritelmä Megatrendi Kehityksen suuri aalto tai linja; ilmiökokonaisuus; toteutuneen kehi tunnistettava suunta, joka jat tyksen perustella kuu. Toimialojen, yritysten ja yksilöi vää den kannalta jäämätön muutos voima Trendi Suuntaus, kehityssuunta; pitkän aikajak kuluessa son tapahtuva ilmiön yleinen kehityssuunta Heikko signaali Ensimmäinen ilmaus muutokses ta/sysäys, joka muuttaa tapahtu erilaiseen mien kulkuaa ratkaisevasti suuntaan. Muutoksen ensioire, joka elää vain hetken. Villi V kortti Yksittäinen Y (ainutkertai jolla on ennaltaa arvaamat nen) n yllättävä tapahtuma, tomia t seurauksia muutossuunnalle. ten t kestolle ja TodennäköisyyT ys matala, vaikutukset v tulevaan huomattavat. h Ei historiaa, ts. t ei voi ennakoida histo liittyvien ilmiöiden tai riallisten/ r aikasarjoihin lainalaisuuksien avulla Musta joutsen Ennakoimaton, mutta vaikutuksiltaan valtava ilmiö Esimerkkejä Globalisaatio, kaupungistumi nen Sisustusbuumi (sisustus lehdet jne.) Matkustajatt voivat jättää matkalta jääneet paikalliset valuutat ja saada vastikkeeksi NeuvostoliitonN n hajoaminen h Internet, some 2 Aavis stus.fi; Futurix.fi; Futurasociety.fi; Elina Hiltunen; Riitta Nieminen; Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät, Katse vuoteen 2030 (TEM raportteja 4/ /2014); Mannermaa

11 FCG KONSULTOINTI OY Väliraportti (67) Pohdittavaa Hyvä tiedostaa esimerkiksi Bitcoinseja Kuinka pitkä ilmiö on? Odotettu kesto määrittelee, megatrendi on pysyvä (40 50 v.) Onko sidosta megatrendiin? (esim. sisus tuksessa yhte ys privatisoi Jäävätkö pikkutrendeiksi vai onko yhteys pitkäkestoisempaan ilmi voidaan löytää nousevia, matkailuun mahdollisesti vaikuttavia trendejä (jäljitys esim. öön? Yhdistämällää Muutoksen ensioireet? Keskitym mekö asi oihin, jotka jo tiedäm me, ja tumiseen, havainnoimalla matkailijoita tai jätämme homing) analysoimalla sosiaalisessa medias tuntemat sa käytäviä keskusteluja ja blogeja). toman Voi käyttää myös inspiraationa ilman uudenlaisten matkailupalvelujenn huomiota? suunnittelussa. Huom. edelläkävi jän etua ei enää saa siinä vaihees sa, kun heikot signaalit ovat muut tuneet vahvoiksi signaaleiksi, jotka kaikki tietävät. Trendsetterit (suuntauksien/tyylien luojat) eivät ole koko populaatio. Segmentointi on tärkeää. Vaarana oman viiteryhmän yleistäminenn Vastakohtaisten trendien olemassa olo kannattaa muistaa Trendien kesto on rajallinen Vaikka muutos on nopeaa, kaikki ei muutu ns. jäykkyystekijät ja ihminen itse eli perimmäinen käyttäytyminen (etnografiann hyödyntäminen etnografinen tutkimus, tavoitteena on kuvata ja selittää ihmisten toimintaa heidän ympäristössään tai ryhmän jäsenten tulkintoja ja käsityksiä ympäristöstään ja toiminnastaan.) Mikä on oikeasti tärkeä muutos? Megatrendejä ja tulevaisuuden kehityskuvia Seuraavassa on poimittu tärkeimpiä megatrendej jä, jotka vaikuttavat kehittämiseen. myös matkailun Makrotalouden TOP 5 -megatrendit (PwC) 3 : Väestö vanhenee - vuonna yli 60- vuotiaita 20 % väestöstä Taloudellisen vallan painopiste siirtyy Urbanisaatio kiihtyy - 72%:n kasvu vuoteen 2050 mennessä Resurssien rajallisuus ja ilmastonmuu- tos Teknologiset läpimurrot (robotiikka, mobiili jne.) ) 3 PwC Globa l Annual Review 2013

12 FCG KONSULTOINTII OY Väliraportti (67) Kajaaninn matkailun Master Plan prosessin koordinointi Big data Big data on suurten ja järjestämättömien tieto- massojen keräämistä, säilyttämistä ja ennen kaikkea analysointia tietoteknistt ten sovellusten avulla. Vuositasolla big datan arvioidaan olevan jo nyt maailmanlaajuisesti lähes 1000 miljardin bisolivat aikaisemmin lähestulkoon mahdottomia tai järjet- tömän kalliita. Big data muuttaa tietojärjestelmien rakennetta. Algoritmien ja analyysien tekemisestä tulee suurempi investoinnin osa-alue kun taas nes. Sen avulla voidaan tehdä asioita, jotka laitteet, käyttöjärjestelmät ja tietokannat jäävät pienemmälle painoarvolle. Resurssien käyttö pai- nottuu laadukkaampien käyttöliittymien, visu- alisoinnin, analysoinnin ja algoritmien rakentami- seen. 4 Kuluttajamarkkinoiden ja matkailun kan- kommunikaatiota ja informaation mistä; hankitaan lisää tietoa t asiakkaista ja kehitetään asiakasymmärrystä. Kuluttajatt luovat jatkuvasti itsestään dataa, mikä mahdollistaa proaktiivisen näkökulman - haku on aikomusten tietopankki. Esimerkiksi Skenaarioita big datasta matkailussa (Future Foun- nalta big data merkitsee uudentyyppistä dation 2014, Big Data - The Impact on Travel & Google-hakuja tehdään tällä hetkellä maa- Niistä Tourism) ilmanlaajuisesti 2 miljardia päivässä. 15 % on uusia, eli esiin nousee jokin ai- hakuja tehdään 300 miljoonaaa päivässä, ja niistä 1 emmin tuntematon haku. Suomessa miljoona koskee matkailua. Googlella on erityyppisiä työkaluja, mm. Google Trends5, jonka avulla voi selvitellä, miten paljon ja mistä päin maailmaaa tiettyä kohdetta tai brändiä on haettu ja haetaan verrattuna esim. kilpailijoihin. Jakamistalouss Jakamistalouss (sharing economy, myös yhteisöllinen kulutus, collaborative consumpti- on) tarkoittaaa uutta ajattelutapaa,, jossa mahdollisuus käyttää tavaroita, palveluita ja muita hyödykkeitä on tärkeämpää kuin niidenn omistaminen. Ilmiönn edelläkävijöitä ovat netin majoituspalvelut, joissa j ihmiset tarjoavat vajaakäytössä olevia huoneitaan vuok- jäse- ralle. Jaettaviin hyödykkeisiin lasketaan myös palvelut; esimerkiksi aikapankkien net tarjoavat taitojaan toistensa t käyttöön pienemmissä tai suuremmissakin urakoissa. 6 Matkailussa jakamistalous on levinnyt majoituksen lisäksi muihinkin palveluihin (kuljeauto mat- tus, opastukset ja kierrokset, välinevuokraus jne.), esimerkiksi vuokrataan kailijan käyttöön, kutsutaan matkailija illanviettoon ja kokataan paikallista ruokaa tai opastetaan matkailijaa ei-tyypillisis ssä turistikohteissa. Jakamistalouss muuttaa matkailua ja kulutustottumuksiaa - kuka matkustaa, miten mat- myös uusille ryhmille. Tällä hetkellä jakamistalouden markkinat kasvavat 25 %:n vuo- kustaa ja paljonko rahaa käytetään. Sen arvioidaan mahdollistavan matkustamisen sivauhtia ja bisnes on arvioitu 3,55 miljardin USD:n suuruiseksi Vuoteen 2020 mennessä jakamistalouden volyymin arvioidaan nousevan 100 miljardiin dollariin. Esimerkkejä jakamistalouden palveluista: 4 http :// 5 www w.google.com/ /trends 6 Sitra

13 FCG KONSULTOINTI OY Väliraportti (67) Ilmasto muuttuu Pohjoisessa ilmasto lämpeneee enemmänn kuin maailmassa keskimäärin. Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen tavoitteena rajoittaa maapallon keskilämpötilan kohoaminen n kah- talvilämpötilan kohoamista 5 C. Luminen aika lyhenee, ja kireiden pakkasten todennä- köisyyden arvioidaan pienenevän, toisaalta kesämatkailun kausi pitenee. Pohjoisten alueiden matkailuu voi jopa hyötyä ilmastonmuutoksesta. Talvien leudontu- misesta huolimattaa lumen arvioidaan säilyvän Pohjois-Suomen vetovoimatekijänä. Yhä teen asteeseen. Maailman keskilämpötilan kohoaminen 2 C:llä tarkoittaisi Suomessa useammat eteläsuomalaiset halunnevat lähteä pohjoiseen p kokemaan oikean talven. Myös ulkomaisten turistien määrä voi kasvaa, joss lumiraja siirtyy Alpeilla ja Pyreneillä korkeammalle ja talviurheilumahdollisuudet Keski-Euroopassaulkoiluharra astusten säilyttäminen muodostuukin todennäköisesti tärkeäksi tekijäksi, jos esim. Euroopasta halutaan houkutella matkaili- joita Suomeen. Mikäli talvimatkailijoiden määrä Pohjois-SuoP omessa lisääntyy, matkailu kohtaa uudenlaisiaa haasteita. Aiempaa suurempi asiakasmäärä yhdistettynä lyhenevään talvimatkailukauteen lisää kausittaisen majoituskapasiteetinn ja työntekijöiden tarvet- ta. Muutoinkin infrastruktuurissa voidaan joutua tulevaisuudessa huomioimaan turistien aiheuttama lisäpaine. 7 huononevat. Lumisuuden markkinointi ja lumesta riippuvaisten Esimerkki vastakkaisesta kehityksestä on Välimeren matkailu, joka kärsii lisääntyvästä kuumuudesta. Asiantuntijoiden mukaan alueen ilmasto tulee muuttumaan mm. matkai- lun kannalta sietämättömäksi arviot muutoksen vauhdistaa vaihtelevat vielä. Ilmas- tappioita. Syinä ovat etenkinn liiallinen kuumuus ja kuivuus, mutta myös merenpinnan nousu. Kaikkein uhatuimpia ovat saaret, joiden talous on erityisen riippuvainen matkai- lijoista. Tulevaisuudessa Välimeren matkailun arvioidaan painottuvan entistä enemmän keväällee ja syksylle. 8 tonmuutos aiheuttaa joka tapauksessa Välimeren matkailusektorille suuria taloudellisia Kalliimpaa energiaa Energiann hinnan nousu vaikuttaa suoraan matkailuun, mikä tuo paineita esim. lentolip- pujen hintaan. Toisaalta kehitys voi lisätä lähimatkailua. Lentoliikenteenn kasvun ennus- tetaan jatkuvan lähes 5 %:nn vuosivauhtia vuoteen 2012 mennessä 9. Halpalentoy yhtiöi- tiedon den merkityksen odotetaan kasvavan entisestäänkin. Älyliikenne, liikkuminen palveluna Tulevaisuuden liikennejärjestelmän ennakoidaan olevan infran, palveluiden ja yhdessä muodostama kokonaisuus, johon liittyy seuraavia näkökulmia 100 : Energiamurros (fossiiliset > sähkö, vety, biokaasu ) Teknologiakehitys mahdollistaa päästöttömän liikenteen, liikenteenn muiden ulkoishaittojen merkitys (mm. tilanvievyys, melu) korostuu Fyysinen ja virtuaalinen liikkuminen sekoittuvat, asioita voi hoitaaa liikkumallaa tai kuljettamalla tai käyttämällä tietoliikenneyhteyksiä Yhteisöllinen ja automatisoitu uva liikenne Ei pakkoa oman auton omistamiseen (esim. minuuttivuokraus) Muutos kuljettajasta matkustajaksi tuo lisää aikaa vuorokauteen 7 Ilmasto-op pas.fi: Talvimatkailu Suomessa 8 Ilmasto-op pas.fi 9 Airbus LVM, Hann na Kailasto

14 FCG KONSULTOINTII OY Väliraportti (67) Kajaaninn matkailun Master Plan prosessin koordinointi Fiksusti yhdistetyt kyydit Nettikauppa 2 % suomalaisista vs. 74 % briteistä tekee viikoittain ruokaostoksia netistä (2013) Jakeluliikenne kasvaa v mennessä 80 %? Palveluistuminen edistyneet info ym. liikkujan palvelut Käyttäjälle yksi rajapinta, liikkuminen ostetaan palvelupaketteina? Konsulttiyhtiö Frost & Sullivan ennustaa, että kulkuneuvojen minuuttivuokrauspalvelu- jen liikevaihto 12-kertaistuu seitsemään miljardiin dollariin Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa vuoteen 2016 mennessä. 11 The Arctic Arktisen alueen merkitys kasvaa Koillisväylän liikennöitävyyden kehittyessä ja alueen luonnonvarojen hyödyntämisen lisääntyessä. Joidenkin arvioiden a mukaan arktiselle alu- eelle investoidaan jopa 100 miljardia dollariaa vuoteen mennessä. Sen odotetaan synnyttävän uusia mahdollisuuksiaa mm. arktiselle meriteknologialle, energia- ja ympä- ristöteknologialle, logistiikalle ja matkailulle. Matkailu kasvaa muttei tasaisestii Matkailun globaali kasvu jatkuu, mutta myös kilpailu kiristyy. Ennusteen mukaan maa- ilman matkailu kasvaa 3,8 % vuodessa vuoteen 2020 saakka. Vuonna 2013 matkailu kasvoi globaalisti 5 %, ja myös vuoden 2014 aikana kasvu kiihtyi odotettua nopeammin n siten, että ammikuustaa lokakuuhun kasvu oli 5 %. Nopeinta kasvu on kehittyvillä markkinoilla, ja etenkin Aasian keskiluokan merkitys kasvaa. Lisäksi matkailu on perin- teiseen tapaan herkkä taloudellisilt lle vaihteluille, luonnonkatastrofeille jne., mutta toi- saalta toipuu kriiseistä nopeasti /2014: North America +9 % 1 10/2014: South Asia +8 % 1 10/2014: Southern and Mediterranean Europe, NE Asia, North Europe, all +7 % 11 Fros st & Sullivan The World Tourism Organisation UNWTO, World Tourism Barometer

15 FCG KONSULTOINTI OY Väliraportti (67) Matkailuun erikoistunut futurologi Ian Yeoman 13 onn määritellyt tulevaisuuden matkailun ajurit seuraavasti: Mikä ajaa matkailijaa 2030?? Prosperity and affordability (varallisuus/hyvinvointi, edullisuus) Saavutettavuus Tapahtumat Kulttuuripääoma Globalisaatio ja kilpailu Ilmasto Mikää ajaa matkailua 2030? Varallisuus taloudellisen painopisteenn siirtymä Teknologia teknologia muuttuu, kuluttaja muuttuvat Resurssit: ruoka, vesi, ympäristö (eroosio, lämpötilan kohoaminen), öljy (huippuajat ohi) käyttäytyminenn muuttuu, jakelukanavat ) Megatrendien vaikutus matkailuun Alla olevassa taulukossa 14 megatrendejä on luokiteltu PESTE-analyysin (political, economical, social, technological and environmental) avulla. Niiden kautta kuvataan megatrendien vaikutusta kuluttajakäyttäytymiseen sekä matkailuun globaalisti ja Suomen tasolla. Yhteiskunta Tekno Megatrendien vaikutus matkailuun Näkökulma Talous Megatrendi Vaurauden Vaikutus kuluttaja käyttäytymiseen Uudet kuluttajaryhmät ja jakaantuminen lisää maksukykyisiä asiak kaita heijastu Epävarmuuden Taloudellinenn minen kuluttamiseen epävarmuus Muutoksett kuluttamises vähemmäl sa; enemmän lä Työelämän muutokset Ikääntyminenn Arvomaailman muutos Kaupungistuminen Ympäristö Sosiaalinen, yhteisöllinen ja halpa vieraanvaraisuus Yksilöllisyys, DIY (do it yourself) Työn ja vapaa ajan rytminn vaihtelut tekevät kulutta ennakoi jan käytöksestä matonta Sähköisten myynti ja Vaikutus kansainvälise en matkailuun Matkailun lähtöalueiden paino p itään > BRICS maat Uusi keskiluokka Talouden heilahtelu ja syklien nopeutuminen Kuluttajien ominaispiirteet ja piste muuttuu Pohjoisen vauraus Taloudellinen painopiste lännestä tarpeet Afrikka lähtö ja kohdealueena Lyhytlomatt Esteettömyyden merkitys Suvaitsevaisuus Uudet asiakasryhmät Usean sukupolven yhteiset matkat Seniorimatkailu Naisten matkailu Muslimimatkailijat Uudet energiaratkaisut ja ener Vaikutus Suomen matkailualaan, soveltuvin osin Kajaaniin Uusien kuluttajaryhmien huomioimi nenn tuotteistamisessa, valinnat Hintakilpailukyvyn säilyttäminen Venäläiset asiakkaat (lähialueet, keski kasvaa (Kiina, Intia, Brasilia, Venäjä, Indonesia, Meksiko, Turkki..) luokka, talouden epävarmuus) BRICS maiden/e7 merkitys lähtömaina Eläkeläiset; matkailuyrittäjiä vai mat kailijoita Suomen imago; eettinen, suvaitsevai nenn ja turvallinen matkakohde Etätyön mahdollisuudet Laajentunut perhekäsitys; uudet majoi kehittäjänä City ihmiset kaipaavat lomallaan pois tusratkaisut Matkailun rooli hyvinvointivaltionn pääsyä kaupungin hälinästä? Päästöjen rajoitus ja kalustouusinnat 13 I. Yeoman n, 2008, Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät, Katse vuoteen 2030 (TEM raportteja 4/2014),, Olli Hietanenn 2014, FCG:n lisä- ykset kursiivilla

16 FCG KONSULTOINTII OY Väliraportti (67) Kajaaninn matkailun Master Plan prosessin koordinointi logia Ympä ristö teknologia + bio Tietotekniik Ilmaston muutos Luonnon resurssien niukkenemi ka Robotiikka nen Pohjoisten alueiden merkitys markkinointikanavien käyttö Kokemusten reaaliaikai toimijana Kuluttajat ympäristötie toisia Yritysten vastuu ohjata kuluttajia kestäviinn valin nen jakaminen Y sukupolvi aktiivisena toihin Paikallisten ja kausituot vai teiden suosiminen Lakien ja säädöstenn kutus kuluttajakäyttäy tymiseen giasäästö Biopolttoaineet Automatisoituminen Matkailun ja kohteiden sähköi Laajennettu todellisuus tuotteis nen saavutettavuuss sa Uudet liikenneratkaisut, liikkumipainopisteiden muutos Luonnonkatastrofitt uhka lähtö ja nen helpottuu Matkailualueiden kohdealueille Energian kallistuminen ja hinto Uudet kulkureitit pohjoisilla alueilla Lähimatkailun arvostuksen jen nousu (esim. lentoliikenne) nousu Suomen ja suomalaisten tuotteiden oltava entistä paremmin näkyvillä n verkossa Teknologiann hyödyntäminen tuotekehi hallinta ja palvelujärjestelmiä, perin tyksessä (esim. erilaisia automaattisia teisiin tuotteisiin lisää virtuaalisuutta, tietokantoja, jotka profiloivat asiakkail ei itsepal le helppoja palvelupaketteja, velua vaan automatiikkaa) ) Haasteet asiakaspalvelussa; verkko vs. face to facee Informaatioähky, itsepalvelusivut eivät enää riitä kiireisille ihmisille. Yhä enemmän profilointia, stailataan sisus työuria ja tusta, vaatteita, ulkonäköä, vapaa aikaa. Tilausta personal trainereille, somen uudet palveluammatit, kysyntää ope tarpeet raattoreille,, jotka keräävät yhteen ja tarjoavat helppoja ja hausko ja juhliin ja ratkaisujaa arjen ongelmiin missä ja milloin vain nappia painamalla Ympäristösertifikaatit ja tuotteiden läpinäkyvyys Kotimaan matkailun asema säilyy Puhtaan ruuan, veden ja ilman tuot lumi teistaminenn Suomi houkutteleva matkakohde varmuuden takia Ympäristötietoinen kehittäminen Pohjoisen lumivarmuus Jokamiehenoikeuksien hyödyntäminen kaupallisessa toiminnassa Matkailukysynnän tulevaisuuden trendejä on hahmotettuu seuraavassa taulukossa: Matkailukysynnän trendit vuoteen v 2030 mennessä 15 Matkailun yleiset Matkailun kasvu jatkuu trendit Aasia nousee jaa kilpailu kiristyy Vapaa ajan paineet ja snacking kulttuuri lisäävät lyhytlomien kysyntää Matkailijat haluavat yksilöllisiä ja identiteettiään heijastavia palveluja Matkailijat kaipaavat uudenlaista yhteisöllisyyttä Seniorit ja sinkut nousevat merkittäviksi matkailijaryhmm miksi Sekä luksuksen että halpamatkojen kysyntä kasvaa Eettinen ja vastuullinen matkailu nousee Majoitus ja Kulutus toisaalta yksilöllistyy, toisaalta yhdenmukaistuuu ravitsemusala Hotelliasiakkaatt haluavat monipuolisia, yksilöllisiä ja ympäristöystävällisiä palve luja 15 Puh hakka: Matkailukysynnän trendit vuoteen 2030 mennessä, Tuleva-projekti, LAMKK

17 FCG KONSULTOINTI OY Väliraportti (67) Aktiviteetit ja ohjelmapalvelut Liikennepalvelut Välityspalvelutt Matkailijat etsivät aitoja kokemuksia ja mahdollisuutta itsensä kehittämiseen Kulttuurimatkailijat arvostavat paikallisuutta, perinteisiin liittyviä arvoja ja paluu Virtuaalimatkailu alkaa korvata fyysistä liikkumista? Lentoliikenteenn kasvu jatkunee Junamatkustamisen ja risteilyjen suosio kasvaa Tulevaisuudessa matkatoimistossa keskeisiä työntekijöitä ovat ns. informaatikot, jotka räätälöivät yksilöityjä paketteja erityisesti hyvin maksaville asiakkaille. Dynaaminen paketointi on merkittävä osaa matkatuotantoa, vaikka matkamodulit ja do it yourselff matkat muodostavat suurimman osann matkoista. ta juurille Hyvinvointi ja terveysmatkailu kasvaa edelleen Luontomatkailussa on kysyntää turvalliselle vaaralle ja aidoille kokemuksille Teknologian kehittymisestä huolimatta matkojen varaamisen ei ennusteta siirtyvän kokonaan verkkoon Kuva: Sähköisten ratkaisujen käyttö Euroopan matkailusektorilla vuonna 201 Internett ja sosiaalinen media Internetiä käytetään tiedon etsintään, matkan varaamiseen, kokemusten jakamiseen. Ennen online-hotellivaraustaa kuluttajatt käyvät keskimärin k 14 matkailusivulla (n. 3 käyntiä per sivu) ja j tekevät viisi matkailuaiheista hakua 16. Amadeuksen tutkimuksen 17 perusteella internet-teknologia tulee auttamaan matkanetsimistä, seuraavaksi eniten hintahakuja, sitten itse varauksen tekoa, hotellin valintaa jaa tämän jälkeen matkakoh- teen valintaa. Mobiiliratkaisujen merkitys matkakohteissa tulee kasvamaank entisestään (tapahtumat, tarjoukset), samoin sosiaalisenn median, jonka kauttaa leviävää yhteisöllistä tietoa arvoste- pal- taan yhä enemmän. Matkailijatt muodostavat yhä useammin käsityksen tuotteista t ja veluista sosiaalisessaa mediassaa käytävän keskustelun perusteella. Moninainen matkailija Näkökulmia matkailijoihin ja näidenn käyttäytymiseen Hyvinvointia Hyvinvointi ja terveysmatkailun kysyntä kasvaa ja terveyttä Monimuotoista hyvinvointimatkailua Hemmottelua, kauneudenhoitoa Liikuntaa Rauhoittumista Hyvinvointia luonnosta Terveysmatkailuaa UNWTO TourismLi nk: European Travel Trends for 2014

18 FCG KONSULTOINTI OY Väliraportti (67) Kajaaninn matkailun Master Plan prosessin koordinointi Markkinat ikääntyvät ja muuttuvat Moninainen mat kailija ja kuluttaja Uusia kohteita Ympäristö tietoisuuss on arkipäi vää, vastuullinen matkailu nousee Kuntoremontit Sairaudenhoitoa ( medhotels ) Kuntoutus ja saattajien viihtyminen (etenkin venäläisett matkustavat perheen ja ystävien kanssa 55+ markkinat suurin lomamatkailun kasvuu seuraavan 200 vuoden aikana! Varakkaita, vielä työssäkäyviä Seniorimarkkinat vuoteen 2050 mennessä 65+ ikäisten ihmisten määrän odotetaan kas vavan EU:ssa 70% % (Euroopan komissio) Energisiä, aktiivisia, varakkaita matkustajia, osaavat vaatiaa laatua shades of gray (Alf Rehn), segmentoinnin merkitys! Perhekoot pienenevät Uutta yhteisöllisyyttä mm. ystäväpiirit, harrastusten ja tuotemerkkien jne. ympärille synbasics) tyvät yhteisöt Matkailijat entistää vaativampia, hintatietoisempia ja kriittisempiä Kasvussa luontomatkailu, kiinnostus aitouteen Paikallisen kulttuurin kokeminen, perinteisiin liittyvät arvot, paluu juurille (back to ja heartspitality (tarve tuntea paikan pulssi ) Palveluodotuksett jakautuvat Räätälöinti, laatu ja henkilökohtainen palvelu vs. innovatiiviset itsepalveluratkaisut Motiivi matkustamiseen voi tulla elämän eri osa alueilta: uni, ihmissuhteet, hyvinvointi, ravitsemus (ei vain työmatka tai perheen kanssa lomailu tms.) Toisaalta matkailussa ns. snacking kulttuuri lyhyt loma,, paljon koettavaa, arvostetaan tehokasta ajankäyttöä; viime hetken varaukset toisaaltaa downshifting, kotoilu Joko tai kuluttaja (Alf Rehn) sama henkilö voi tinkiä torilla ja toisaalta ostaa kalliin premium tuotteen (havainnot kiinalaisten kulutuskäyttäyk ytymisestä) Uudet kuluttajat kaikissa ikäryhmissä, keskikenttä katoamassa Uusi tavallisuus nousussa, some, peukuttaminen Fanittaminen Uudet omistamisen mallit, jakamistalous Hinta laatu suhdee käsite rapautumassa, nousussa tarpeeksi hyvä Rahan merkitys vähenee., esim. lentoyhtiöiden pisteiden keräys (voikoo ideologiaa sovel taa laajemmin?) l Matkustamisella ilmaistaan omaa statusta jaa identiteettiää Jokaa vuosi jotakinn uutta miten turvataan kohdeuskollisuus? Avaruusmatkailu,, kuulomat Valtamerten syvyysmatkailu Virtuaalimatkailu mahdollistaa lomien kokeilun etukäteen tai jopa korvaa fyysisen liik kumisen Kestävään kehitykseen liittyvät trendit muokkaavat matkailua tulevinaa vuosina ympäris töasioiden huomiointi matkakohteessa Korkeampi hinta ekologiselle tuotteelle Ei tuota varsinaista lisäarvoa, mutta puutokset huomioidaan heti Vastuullinen matkailu (Kati Hienosta 2010 mukaillen): m Puhtaamman energian käyttö ja j energiansäästö Korkeampi hinta ekologisista tuotteista, ympäristösertifikaatit Paluu perusasioihin Henkisyyteen ja hyvinvointiin tähtäävät ratkaisut Hidas tekeminen,, slow travel Paikallisen kulttuurin arvostus Vapaaehtoismatkailu Vastuulliset asenteet muuttuvat hitaasti käytännöiksi Lohas matkailija (lifestyles of health and sustainability) onn kasvusegmentti!

19 FCG KONSULTOINTI OY Väliraportti (67) Näkemyksiä tulevaisuuden kuluttajista ja matkailijoista Tekesin koordinoima Team Finland Future Watch palvelu on selvittänyt kuluttajien tun- teita ja rooleja valintojen taustalla 19. Selvityksen tehneen Soren Kaplaninn mukaan kulut- tajien todelliset motiivit ohjaavat ostopäätöksiä melko pysyvästi. Yksi tavoittelee helppo- ekologisuus tai muu yhteiskunnallinen hyvä, joka tuotteen ostosta syntyy. Joku ostaa ai- utta ja nopeutta, toinen ostaaa vain lempimerkkiään, kolmannelle on tärkeää t tuotteen na hetken mielijohteesta, toinen haluaa valinnoillaan ilmaistaa myös omaa luovuuttaan. Asiakkaat eivät aina kuitenkaan ole samassa roolissa, eri roolit vaihtelevat tilanteenn mu- ei ole kiinnitetty huomiota siihen, miten eri tilanteissa ja eri ympäristöissä kuluttajien tunteet ja motiivit vaikuttavat valintoihin. kaan. Markkinoinnissa on keskitytty analysoimaan kuluttajasegk gmenttejä, mutta juurikaan Alla olevassa taulukossa on hahmoteltu kuluttajan motivaattore eita eri rooleissa. 8 tulevaisuuden kuluttajan roolia (Team Finland Future Watch Report /Soren Kaplan) Kuluttajan roolit Value chaserss Arvonmetsästäjät Mitä he sanovat? Anna minulle paarvoa par rasta haallaa hinnalla Mikä heitä motivoi? Arvo: Ajan tai rahan investoinnin suurin hyöty Palkinnot: Kohtaamisia, jotka perustuvat virikkeisiin sisältäen talou dellisen hyödyn ja muut edut e Impulse followers Impulssien seu raajat Kaikessa on kysyvähäisestä v mys vastustuksesta Sopivuus: Helposti saavutettavissa ja saatavissa Aika: Vaatii vähän aikaa ja vaivaa Simplicity seekers Yksinkertaisuu den etsijät Tee se helpoksi ja intuitiiviseksi minulle helposti ymmärrettävää ja tehtävää Yksinkertaisuus: Kompleksisuuden vähentäminen tekemällä jostakin Intuitiivisuus: Ei edellytetä ylimääräistä oppimista tai vaivaa, jotta täyden kokemuksellisuuden tai arvon voi saada Brand lovers Saan käsitykseni k Tunnustus: Vuorovaikutuksen kautta sosiaalinen status kohenee tai Brändin itsestäni brändin maine kasvaa muodollisten ja epämuodollisten tunnustusten kautta rakastajat avulla Yhteisö: Kohtaamisia, jotka parantavatt yhteenkuuluvuuden tunnetta tai yhteys organisaatioon, joka jakaa samanlaiset arvot Fear fixers Suojele minua Turvallisuus: Vuorovaikutus, joka antaa vapautta murheesta Pelon korjaajat epävarmalta maa ilmalta Välttely: Tarjoaa tapoja ajan a tai rahan menettämisen välttämiseksi tai tulevaisuuden ongelmienn eliminoimiseksi Experiential en gagers Elämää on enem kuin män tekemistä Hauskuus: Kanssakäymis iä perustuen puhtaaseen nauttimiseen ja viihtyvyyteen Kokemuksellisuu Meaning makers Merkityksen teen perustavat omistamista Äänestän ajallani ja lompakollani Oppiminen: Vuorovaikutusta, joka tuoo uutta tietoa, oivalluksia ja in spiraatiota Vastuullisuus: Velvollisuuden tunne oikean asian tekemiseksi yhteis kunnalle tai tietyn syyn kehittymiseksi luojat Suhde: Samanlaisissa elämän vaiheissaa muodostetut kohtaamiset, jaetut kokemukset, henkilökohtaiset tarinat tai yhteisöön kuuluminen Expressive crea tives Anna minun kokea asioita omintakeitavoilla Itsensä ilmaiseminen: Luovan ajattelun mahdollistavat kohtaamiset, minkä kautta syntyy jotain uutta ja originaalia Luovuuden il silla Saavutus: Vuorovaikutuk sia, jotka auttavat saavuttamaan henkilökoh maisijat taisia tavoitteita sekä tuntemukset ja tyytyväisyys Kaplanin raportin jaottelua on nyt hyödynnetty myös Venäjän kuluttajamarkkinoiden analysoimisessa. Nähtävissää on, että ihmiset etsivät yhä enemmän hyvää oloa. Kauppakeskukseen mennäänkin etsimään onnellisuutta, kun eii voida olla varmoja, mitä 19 What mak kes us buy, and why? The future f of consumers' roles and motivations, Team Finland Future Watch Report, June 2014 /Suuntaa-antava suomennos FCG.

20 FCG KONSULTOINTII OY Väliraportti (67) Kajaaninn matkailun Master Plan prosessin koordinointi huomenna rahalla saa. Edelleenkin 45 prosenttia venäläisten rahasta menee ruokaan, eikä kuluttajien ostopäätöksiä ei voi täysin länsimaisilla malleilla mitata. Venäjällää perhearvot, koti ja lapset ovat todella tärkeitä ja määräävät monia ostopäätöksiä. 20 Amadeus 21 on nostanutt tulevaisuuden matkailijoiden heimosegmentoinnissaan aktii- alla). viset seniorit yhdeksi merkittäväksi matkailijaryhmäksi vuonna 2020 (taulukko Nämä vuotiaat matkailijat ovat terveempiä, aktiivisempia, ajatuksiltaan ja käy- tökseltään nuorekkaampia sekä varakkaampia kuin aiemmat sukupolvet samanikäisi- nä. Neljän heimon matkustajat 2020 Aktiiviset Terveet jaa aktiiviset eläkeläiset, joilla on aiempaa enemmän varallisuutta käytettävis elämästä seniorit sään. Tekevät sekä lyhyitä että pitkiä matkoja rentoutuakseen ja nauttiakseen ja eläkeiän tuomasta vapaudesta. Arvostuksen kohteet liittyvätt hintaan, mukavuuteen ja palvelullisiin räätälöinteihin mm. terveydellisiss ä kysymyksissä. Globaalit klaa Siirtolaiset, jotka matkustavat ulkomaille kokoontuakseen yhteen ystävien jaa sukulais joukolla. Vanhusten, keski ikäisten ja pienten lasten erityistarpeet tulee ottaa huomi nit ten kanssa. Arvostuksen kohteita ovat hinta ja mahdollisuus matkustaa suuremmalla oon palvelutarjonnassaa Kosmopoliitit Lähiön ja keskustan sijaan eri valtioiden väliä kerran pari kuussaa tai huomattavasti use sukkuloijat ammin kulkevat työmatkalaiset, jotka pyrkivät hyötymään laskevista matkustuskustan kohteita ovat ajankäytön tehokkuus ja joustavuus. Globaalit johta Suuryritysten johtohenkilöt, jotka matkustavat paljon ja ovat tottuneet saamaan kor nuksista jaa joustavista työskentelytavoista lisätäkseen elämänlaatuaan. Arvostuksen jat kealuokkaista ja omiin aikatauluihinsa sopeutettua palvelua. Arvostuksen kohteita ovat ajankäytön tehokkuus ja joustavuus. Matkailun vastuullisesti seuraavasti 22 : ja ekologisesti asennoituvia käyttäjäryhmiä on jaoteltu mm. Matkailun vastuullisesti ja ekologisesti asennoituvat käyttäjäryhmät Luomu Modernit Lähtevät modernille tutkimusmatkalle autenttiseen harrastuskohteeseen, jossa ovat Kiinnostuneet kaupunkimatkailusta, jonka voi toteuttaa ekologisesti. urbaanit paimentolaiset koko ajan saavutettavissa tietotekniikan keinoin. Ekoluksuksen Vaativat matkustustava alta tehokkuutta ja kohteelta esteettisyyttä, rauhaa jaa nautintoa. etsijät Reilun kaupan Vastuullisesti ajattelevat turistit, jotka haluavat suosia reilun kaupan mallia. turistit Voimaa luon etsivät ja oman hyvinvoinnin kehittämiseen. Haluavat räätälöityjä rengasreittejä ja kiinnosta k vaa kulttuuriin, historiaan ja arkkitehtuuriin liittyvää tekemistä loman jokaiselle päivälle. Hakevat asiantuntijan avulla luonnosta voimaa matkalla sisäiseen hiljaisuuteen nosta Älykkäät uteli arkkitehtuuriin liittyväää tekemistä loman jokaisellee Haluavat räätälöityjä r rengasreittejä jaj kiinnostavaa kulttuuriin, historiaan ja aat päivälle 20 http p:// , Hien nonen 2010; Kauppinen 2010