YYA-HENGESSÄ ETEENPÄIN? MAAKUNTAMUSEON NÄKÖKULMA

Transkriptio

1 YYA-HENGESSÄ ETEENPÄIN? MAAKUNTAMUSEON NÄKÖKULMA TIINA MERISALO, HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO TUTKIMUS TÄNÄÄN JA HUOMENNA SEMINAARI

2 MUSEOIDEN IDENTITEETTI TUTKIMUSLAITOKSINA? Museomääritelmät, mm. ICOM: "Museo on pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palveleva laitos, joka on avoinna yleisölle ja joka tutkimusta ja opetusta edistääkseen ja mielihyvää tuottaakseen hankkii, säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia ja aineettomia todisteita ihmisestä ja hänen ympäristöstään. (ICOM Statutes, Article 2: definitions).

3 MUSEOIDEN IDENTITEETTI TUTKIMUSLAITOKSINA? Museolaki: Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.

4 MUSEON TOIMINTA PERUSTUU TUTKIMUKSEEN Museoliitto toteaa museoiden tutkimuksesta verkkosivuillaan näin: Museoiden tekemä tutkimus kohdistuu sekä museon kokoelmiin että ympäröivän alueen kulttuuri- ja taideperintöön, visuaaliseen ympäristöön ja luontoon. Museoiden tekemän tutkimuksen avulla dokumentoidaan ympäröivää maailmaa ja tuotetaan uutta tietoa ajan ilmiöistä. Usein museot tekevät tutkimusta yhteistyössä yliopistojen ja muiden tutkimusta harjoittavien tahojen kanssa. Museot saattavat myös tarjota tutkimusaiheita eri alojen opinnäytetöihin. Museot pyrkivät tuottamaan tutkimustietoaan suoraan kansalaisten ulottuville: museoiden tutkimustuloksia välitetään muun muassa näyttelyinä, julkaisuina, multimediaesityksinä tai opastuksina. Monella paikkakunnalla museot ovat ainoita tutkimuslaitoksia. Tutkimuksella on keskeinen merkitys kun museo kartuttaa kokoelmiaan, konservoi niitä ja suunnittelee näyttelyitä.

5 IDENTITEETTI VS. TODELLISUUS Käytännössä varsin vähän resursseja tehdä ja julkaista itse omaa tutkimusta Verkkojulkaiseminen kaikkien ulottuvilla, myös painatuskustannukset halventuneet Museotilastossa kysellään mm. tutkimusjulkaisujen määriä: v koko maassa kaikkiaan 249 uutta museojulkaisua, joista 42 kpl eli 16,9 % oli tutkimusjulkaisuja Museoiden henkilökunnan kirjoittamia vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita julkaistiin yht. 272 kpl (näistä Luomus 185 kpl) Jonkin verran keinotekoinen jaottelu näyttely-, tutkimus- jne. julkaisuihin Arjen museotyön piirissä tehty tutkimus ei näy tilastoissa

6 MUSEOIDEN JULKAISEMAT TUTKIMUSJULKAISUT V UUDENMAAN MAAKUNNASSA MUSEOTILASTON MUKAAN (Kuntien, säätiöiden, yhdistysten tai muut yksityiset museot) Yht. 14 kpl tutkimusjulkaisuja (vastauksia 23 -> ka. 0,61): Vantaan kaupunginmuseo 4 Suomen valokuvataiteen museo 2 Emma 3 Helsingin kaupunginmuseo 2 Espoon kaupunginmuseo 1 Keravan taide- ja museokeskus Sinkka 1 Suomen Urheilumuseo 1

7 MAAKUNTAMUSEON TEHTÄVÄNÄ ON (LAIN JA ASETUKSEN MUKAISESTI) : edistää museotoimintaa ja kulttuuriympäristön säilymistä toiminta-alueellaan; huolehtia alueensa museotoiminnan keskinäisestä yhteistyöstä ja kulttuuriperintöön liittyvän tiedon saatavuudesta; antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä; huolehtia niistä valtiolle kuuluvista tehtävistä, joista on Museoviraston kanssa erikseen sovittu; suorittaa opetusministeriön antamat muut tehtävät

8 MAAKUNTAMUSEOT JA TUTKIMUS Toiminnan perusta Museoviraston ja maakuntamuseon yhteistyösopimuksen mukaisesti: Museovirasto ja maakuntamuseo edistävät kulttuuriympäristöön ja sen vaalimiseen liittyvää tutkimusta sekä sen avoimuutta ja saavutettavuutta. Osapuolet kehittävät yhteistyössä tutkimusmenetelmiä ja toimivat aktiivisesti yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa tutkimustoiminnan edistämiseksi ja tutkimusta tukevien rahoitusjärjestelmien kehittämiseksi. Tutkimustoiminnalla tuetaan erityisesti maakuntamuseon toimialueen kulttuuriympäristön vaalimista. Museovirasto ja maakuntamuseo pyrkivät yhdessä löytämään vaihtoehtoisia keinoja muinaisjäännösten tutkimuksen, dokumentoinnin ja restauroinnin ja hoidon toteuttamiselle myös yhteistyössä kuntien, paikallismuseoiden, kotiseutuyhdistysten, maanomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa.

9 TUTKIMUS KESKI-UUDENMAAN MKM:N TOIMINTA- ALUEELLA Maakuntamuseon tehtävä ja rooli alueella käytännössä paremminkin koordinoiva/tukeva kuin tutkimusta tekevä ja painottuu ensisijassa kulttuuriympäristön vaalimiseen Helsinki ja Keski-Uusimaa (Espoo, Vantaa, Kauniainen, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Hyvinkää) toiminta-alueena Toiminnan piirissä hyvin moninainen ja muuttuva museokenttä, jossa ammatillisia paikallismuseoita vähemmistö, muita pieniä ammattimuseoita enemmän, suuri joukko ei-ammatillisia pieniä museoita Ns. perus- ja soveltavaa tutkimusta alueen museoissa: paikallishistoria, kulttuuriympäristö ja erityisesti rakennusperintö, arkeologia, museologia, esinetutkimus, kaupunkikansatiede, kulttuurihistoria/kulttuuristen ilmiöiden tutkimus kytkeytyvät usein esim. näyttelyprojekteihin

10 MAHDOLLISUUDET: YKSIN VAI YHDESSÄ? Tutkimushankkeet yhdessä toisten maakuntamuseoiden tai muiden valtakunnallisten verkostojen (esim. TAKO) kanssa? Tutkimushankkeet alueen museoiden kanssa? Verkosto jo olemassa Esim. pk-seudulla puhuttu jo vuosia kuntarajat ylittävien ilmiöiden tutkimisesta yhdessä - tai ainakin siitä, että siinä olisi järkeä (esim. historiallinen tiestö, kartanokulttuuri ja yhteinen talousalue, lähiö- ja aluerakentaminen, ostarit jne.) Esteenä lähinnä vain toimintasuunnitelmien eritahtisuus eli käynnissä olevat projektit. -Kun yhtä museota kiinnostaisi, on toisilla meneillään muut jutut, eikä resursseja irtoa kohdennettavaksi Ensimmäisen maailmansodan linnoitteet kartoitus ja -opas hyvä esimerkki onnistuneesta yhteisestä hankkeesta

11 YHTEISTYÖ ON MAHDOLLISUUS Tutkimusyhteistyölle laajat mahdollisuudet yliopisto- ja korkeakoulukaupungeissa Helsingissä myös laaja joukko erilaisia tutkimuslaitoksia ja instituutioita, joiden kanssa tutkimusyhteistyö on ja olisi mahdollista (SKS, SLS, muut arkistot jne.) Resurssien/rahoituksen rajallisuus: yhteistyö olisi kannattavaa siitäkin näkökulmasta, mahdollisuudet ulkopuoliseen rahoitukseen -> Isommat hankkeet, suurempi vaikuttavuus Kansalaisten osallisuus, crowd sourcing, joukkojen viisaus mahdollisuutena

12 MIKÄ ROOLI MAAKUNTAMUSEOLLA? YYA-hengen luoja Palvelee alan tutkimusta = huolehtii omien aineistojen saavutettavuudesta ja kokoelma- ym. tietonsa laadusta Edistää tiedon avaamista open data hengessä (esim. HRI, Helsinki Region Infoshare) Tukee muita museoita alueella neuvonnan ja koulutusteemojen kautta (metodit, välineet, tutkimusaiheet, julkaisukanavat) Tukee alueen museoita myös tutkimuskontakteissa (tutkijapoolit/yhteydet korkeakouluihin ) ja verkostoissa Sparraaja ja tiedon välittäjä; näkyväksi tekeminen? Pitäisikö maakuntamuseolla olla vahvempi hankekoordinaattorin rooli? Nyt esim. ohjataan kulttuuriympäristön inventointeja tai rakennushistoriaselvityksiä Tutkimusverkostojen aloitteellinen rakentaja ja ylläpitäjä? Tutkimuspolitiikka- ja -ohjelmatyön tukija? Mitä tutkitaan relevanssi, merkityksellisyys?

13 LOPUKSI

14

15 TUTKIMUS KANNATTAA Asiakasnäkökulma: Ihmiset etsivät edelleenkin museoista tietoa, kokonaisvaltaisten elämysten ja viihtymisen ohella -> museoilla mahdollisuus tarjota kansalaisille ymmärryksen avaimia Imagonäkökulma: Museoita arvostetaan eri selvityksissä luotettavina ja punnittua tietoa tuottavina toimijoina pidetään tästä kiinni! Työhyvinvoinnin näkökulma: Museoammattilaisten vahvaa tutkimusorientoitunutta identiteettiä kannattaa vaalia tarjoamalla mahdollisuuksia projekteihin, se edistää myös työhyvinvointia ( Jos edes joskus saisi keskittyä yhteen asiaan! ) Museotyön laatunäkökulma: Tutkimus mahdollistaa laadukkaan museotyön ja nostaa sisältöjen laatua Yhteiskunnallinen näkökulma: Tutkittu tieto ja verkottuminen edistää yhteiskunnan resilienssiä turbulentissa maailmassa

16 Tutkija työssään: museoamanuenssi jarno Peltonen jalkahoidossa ja haastattelemassa jalkahoitola sailassa kaupunginmuseon museokatu hankkeen yhteydessä. Kuva kari hakli, 1970.

17 Kiitos! Kysymyksiä? Kommentteja? Vastaväitteitä tai ehdotuksia?