Pöytäkirjanote Työryhmän tehtävinä olivat: on Euroopan ajankohtaisimmat museot ja innostuneimmat asiakkaat.

Transkriptio

1 Alajärven kaupunki Alajärven sivistyslautakunta Pöytäkirjanote Sivu 1 22 MUSEOPOLIITTINEN OHJELMA / LAUSUNNON ANTAMINEN Sltk liite 4 Opetus- ja kulttuuriministeriö «,SL J.M...'2a.r Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Alajärven kaupungilta lausuntoa työryhmän ehdotukseen museopoliittiseksi ohjelmaksi. Lausunnossa on pyydetty arvioimaan ohjelman toimivuutta kokonaisuutena ja esittämään huomiot oman toitjiialan ja tehtävän näkökulmasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia museopoliittinen ohjelma. Työryhmän tehtävänä oli tarkastella kokonaisvaltaisesti suomalaista ammatillisesti hoidettua museokenttää, muodostaa näkemys sen tulevaisuudesta ja laatia ehdotus museopoliittisiksi linjauksiksi ja painopisteiksi, jotka perustuvat kulttuuripolitiikan tavoitteisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Työryhmän tuli ottaa huomioon eduskunnan hyväksymä lausuma (HE 303/2014), jonka mukaan tulee valmistella museolain kokonaisuudistus. Ohjelma liittyy myös käynnissä olevaan kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistukseen, jossa tarkastellaan teattereiden ja orkestereiden lisäksi museoiden rahoitusjärjeste mää. Työryhmän tehtävinä olivat: Laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle Suomessa. Ottaa kantaa museolaitoksen rakenteeseen, valtionosuusjärjestelmän toimivuuteen ja rahoituksen kohdentumisen perusteisiin. Selvittää alueellisen museotoiminnan tilaa sekä erityisesti maakunta- ja aluetaidemuseojärjestelmän kehittämistarpeita. Selvittää museoiden ja kulttuuriperinnön hyödyptämistä voimavarana sekä uuden toiminnan mahdollistajana eri sektoreilla. Tehdä ehdotuksia toimintatapojen uudistamiseksi sekä hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Arvioida museolain ajantasaisuus ja tarve lain l^okonaisuudistuksel le. Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen Visiona on, että vuonna 2030 Suomessa on Euroopan ajankohtaisimmat museot ja innostuneimmat asiakkaat. Museoalan menestystekijöitä käsitellään ohjelmassa kuuden kehitrhuseotoiminnan tämiskokonaisuuden kautta, joissa keskitytään yleisten tavoitteiden uudistamiseen sekä osaamisen, toimintatapolinjauksiin. jen, rakenteiden ja rahoituksen kehittämistä koskeviin Ko-

2 Alajärven kaupunki Alajärven sivistyslautakunta Pöytäkirjanote Sivu 2 - koelmatyö ja digitaalisuus nousevat omiksi kehittämiskokonaisuuksiksi. Ohjelmassa tarkastellaan myös museolakia ja sen uudistamistarpeita. Kukin kehittämiskokonaisuus rakentuu tavoitetilasta vuodelle 2030, kehittämiskohteen kuvauksesta sekä toimenpide-ehdotuksista. Toimenpide-ehdotuksiin sisältyvät myös ehdotukset toimeenpanon ja yhteistyön vastuutahoiksi. Museot nostetaan ohjelmassa esiin asiantuntijoina, kumppaneina ja mahdollistajina. Museot tarjoavat elämyksiä ja tietoa, ja luovat näin mahdollisuuksia luovuudelle, sivistykselle, identiteettien rakentumiselle ja muutosten ymmärtämiselle. Museoilla on tärkeä tehtävä kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ohjelma tunnistaa museot kulttuuripalveluna, joka kattaa koko maan. Museoiden rooli alueiden vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden kehittämisessä on keskeinen. Aluemuseojärjestelmä Maakunta- ja aluetaidemuseoiden järjestelmä on syntynyt luvulla ja rakentunut 1990-luvulla osaksi museoiden valtionosuusjärjestelmää. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää maakunta- ja aluetaidemuseot, joille alueellisten tehtävien perusteella valtionosuus myönnetään 10 prosenttiyksiköllä korotettuna. Maakunta-ja aluetaidemuseoiden tehtävänä on edistää museotoimintaa, kulttuuriympäristön säilymistä sekä visuaalista kulttuuria toimintaalueellaan sekä huolehtia muista yhteistyötä, tiedon saatavuutta ja asiantuntija-apua koskevista tehtävistä. Suomessa on 22 maakuntamuseota ja 16 aluetaidemuseota (Nelimarkka-museo viimeisin aluetaidemuseo v. 1995). Ne ovat pääosin kuntien ylläpitämiä, vaikka niiden toiminta-alueet laajenevat kuntarajojen yli maakuntaan. Maakunta- ja aluetaidemuseot ovat neuvotelleet toiminnan painopisteistä ja tavoitteista joka neljäs vuosi Museoviraston johdolla. Maakunta- ja aluetaidemuseojärjestelmän vahvuus on, että luotettavaa kulttuuriperinnön ja -ympäristön hoitoon liittyvää osaamista ja asiantuntijapalveluja on ollut saatavilla lähellä asiakkaita. Vakiintuneiden maakunnallisten toimijoiden vahvuuksia ovat alueellinen asiantuntijuus, tietovarannot ja verkostot. Heikkoutena on, että kaikkialla alueelliset palvelut eivät ole samalla tasolla, ja että jossain määrin tehtävät ovat jäsentymättömiä ja niiden toteutumista ei tehokkaasti seurata. Järjestelmää uudistettaessa tavoitteeksi on otettu tasapainottaa alueellisen museopalvelun tarjonta, alueiden tarpeet ja rahoituksen rakenne. Valtakunnallisen ja alueellisen yhteistyön, vastuunjaon ja koordinoinnin merkitys kasvaa entisestään. Uudistuksessa on linjattu tärkeäksi, että rakenteet ja rahoitusjärjestelmä tukevat tavoitteellista

3 Alajärven kaupunki Pöytäkirjanote Sivu Alajärven sivistyslautakunta ja vaikuttavaa toimintaa ja mahdollistavat palveluiden järjestämisen kattavasti koko maassa. Uudet alueelliset tavoitteet ja tehtävät Alueelliset asiantuntija- ja kehittämistehtävät esitetään jatkossa hoidettaviksi alueellisissa vastuumuseoissa. Kulttuuriperintöön ja taiteeseen liittyvät alueelliset tehtävät kootaan pääsääntöisesti yhden ylläpitäjän tuotettaviksi. Mahdollisuuksien mukaap kokonaisuuteen liitetään myös luonnonperinnön asiantuntijatehtäviä. Esityksen mukaan tämä mahdollistaa vahvempien toimintayksiköiden kehittymisen ja parantaa palveluiden saatavuutta asiakkaan näkökulmasta. Tehtävien yhdistäminen yhdelle ylläpitäjälle edistää rrlyös taiteen, kulttuurihistorian ja luonnonperinnön sekä kulttuuriympäristön ja visuaalisen kulttuurin asiantuntijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Alueelliset asiantuntija- ja kehittämistehtävät olisivat tulevaisuudessa: 1.Alueellisen museotyön kehittäminen (alueen museotoiminnan ja kokoelmatyön tukeminen: alueellisen museotyön kjoordinointi, paikallismuseoiden ja muiden kulttuuriperintötoimijoiden neuvonta ja ohjaus ja yhteistyön kehittäminen, kokoelma- ja tietoyarantoyhteistyö, kehittäminen ja saatavuus). 2. Kulttuuriympäristön asiantuntijatehtävät (hallinne^uinen ja fyysinen suojelu, kehittäminen, tiedon tuotanto, neuvonta ja viestintä, sidosryhmätyö). 3. Kulttuuriperinnön, taiteen ja visuaalisen kulttuurin kehittämis-ja asiantuntijatehtävät (kulttuuriperinnön, taiteen ja visjuaalisen kulttuurin edistäminen ja tiedon välittäminen toimialueella, asiantuntija-avun antaminen toimialaan liittyvissä kysymyksissä, julkinen taiteen asiantuntijatehtävät). Alueellisen museotyön rahoitus Esityksen mukaan valtion rahoitus museoille tulee jatkossakin turvata, mutta alueen vastuumuseoiden 10% henkilötyövuosilisä esitetään korvattavaksi tehtäväperustaisella rahoituksella. Alueellisten vastuumuseoiden osalta tullaan selvittämään mahdollisuuksia laajentaa rahoituspohjaa alueen kuntien välisillä vapaaehtoisilla sopimuksilla alueellisesta asiantuntija- ja kehittämistehtävästä syjityvien kustannusten kattamiseksi. Alueellisen vastuumuseon on osattava perustella kunnille alueellisen museopalvelun tarpeellisuus ja lisäarvo. valmistelija: vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio p. 0^ , elina.alkio(at)alajarvi.fi, sivistystoimenjohtaja Esa Kaunisto p , esa.kaunisto(at) alajarvi.fi

4 Alajärven kaupunki Alajärven sivistyslautakunta Pöytäkirjanote Sivu 4 - Stj Alajärven sivistyslautakunta päättää antaa liitteen 4. mukaisen lausunnon ja toteaa lisäksi seuraavaa LMaakuntauudistus tulee huomioida museopoliittisessa ohjelmassa. Yksittäisiä maakuntia ei voi kohdella syrjivästi alueellista identiteettiä korostavien kulttuurillisten palvelujen tuottamisessa. 2.Aluetaidemuseoiden rahoitus tulee säilyttää vähintään samalla tasolla kuin nykyinen Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) edellyttää. 3.Nelimarkka-museon status aluetaidemuseona tulee säilyttää jatkossakin. Museota laajennettiin 2013 ja valmistuneen uuden varaston kustannukset olivat n euroa. Kustannukset jakaantuivat seuraavasti: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus euroa, Nelimarkka-Rahasto säätiö euroa ja Alajärven kaupunki euroa. Sltk Hyväksyttiin. Otteen oikeaksi todistaa Alajärvellä j&**-qc&6 toimistosihteeri, Aila Keski-sikkilä

5 Viite OKM022:00/2015 Sltk Liite 4 Asia Ehdotus museopoliittiseksi ohjelmaksi Opetus-ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa työryhmän ehdotukseen museopoliittiseksi ohjelmaksi (Lausuntopyyntö OKM/32/040/2015). Lausunnossa on pyydetty arvioimaan ohjelman toimivuutta kokonaisuutena ja esittämään huomiot oman toimialan ja tehtävän näkökulmasta. Opetus-ja kulttuuriministeriö on laatinut museopoliittisen ohjelman, joka sisältää linjaukset museotoiminnalle Suomessa vuoteen Museoalan menestystekijöitä käsitellään kuuden kehittämiskokonaisuuden kautta. Kaikkien kehittämiskokonaisuuksien osalta on tehty tarkempia toimenpide-ehdotuksia. Lisäksi ohjelmaa laatineen työryhmän tehtävänä on ollut ottaa kahtaa myös museolain sekä museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen. Kokonaisuus Alajärven kaupunki katsoo ohjelmassa olevan hyvää se, että yhteiskunnan kehitys ja sen vaatimat muutokset on otettu riittävästi huomioon ja että museoalan muutos-ja kehitystarpeita on katsottu riittävän monelta kannalta ja osana laajempaa toimintaympäristöä. On hyvä, että ohjelman aikajänne on pitkä (2030), sillä perustehtäviensä vuoksi museot muuttuvat osittain hitaammin kuin ympäröivä yhteiskunta. Edelleen hyvää on, että toimenpide-ehdotuksia on paljon ja museolain sekä rahoituksen uudistusta mietitään samassa yhteydessä ja että ohjelmaa valmisteltaessa on kuunneltu m(iseokenttää. Ohjelmassa on perusteltu miksi esimerkiksi digitaalisuus on nostettu omaksi kokonaisuudeksi, mutta taas näyttelytoiminta on jätetty pois. Alueelliset vastuumuseot Alueellisen museotoiminnan osalta ohjelmassa esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Käytössä oleva aluemuseojärjestelmä (maakunta-ja aluetaidemuseot) esitetään korvattavaksi alueellisilla vastuumuseoilla. Uusilla nimikkeillä pyritään selkeyttämään vastuumuseoiden tehtäviä ja rooleja. Ehdotuksessa esitetään, että maakunta-ja aluetaidemuseot pyrittäisiin yhdistämään yhden ylläpitäjän tuotettaviksi, mikä mahdollistaa vahvempien toimintayksiköiden kehittymisen ja parantaa palvelujen saatavuutta asiakkaiden näkökulmasta. Vastuumuseoiden lukumäärä ei välttämättä vastaa uusien maakuntien määrää vaan yhden vastuumuseon toimialue voi ulottua useaan maakuntaan. Alajärven kaupunki katsoo, että aluetaidemuseon/alueellisen vastuumuseon säilyttäminen Etelä- Pohjanmaan maakunnassa puoltaa paikkaansa, sillä Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseon. Nelimarkkamuseon lisäksi maakunnassa on vain yksi ammatillisesti hoidettu taidemuseo, joka sekin pienempi kuin Nelimarkka-museo. Seinäjoella, jossa Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo sijaitsee ei ole taidemuseota. Hallinnon yhdistäminen Etelä-Pohjanmaan maakunta- ja aluetaidemuseon välillä tuskin liene^ järkevää, etenkin kun esimerkiksi Nelimarkka-museon kuluista hallintokulut ovat verrattain pienet. Kokbelmien säilytystilojenkaan yhdistäminen ei välimatkan vuoksi välttämättä tuo toivottavia säästöjä.

6 Jos taas koko Etelä-Pohjanmaan alueella ei olisi lainkaan (taiteen) vastuumuseota, voi olla uhkana, että reuna-alueet eivät saa samoja palveluita. Ohjelmassa todetaan yleisesti, että muuttotappioalueilla palveluverkko rapautuu ja samalla paineet kasvukeskuksissa lisääntyvät. Ehdotukseen on kirjattu pyrkimys palvelujen tasavertaisen saatavuuden turvaamiseksi koko maassa. Liian laaja toiminta-alue saattaisi siis kuormittaa esimerkiksi kahden maakunnan alueella toimivaa vastuumuseota, jolla olisi myös todella suuri kokoelma-ja tallennusvastuu. Kaikkia museopalveluja ei voi tuottaa myöskään digitaalisesti. Vastuumuseojärjestelmän etuna nähdään, että asiakkaan kannalta ns. yhden luukun periaate on parempi. Ovatko maakunta-ja aluetaidemuseon palveluita käyttävät asiakkaat kuitenkaan sellaisia, että tarvitsisivat kaikki palvelut samalta luukulta? Tai onko palveluja ylipäätään ollut vaikea saada ennen mahdollista uudistusta? Ohjelmaehdotuksessa todetaan yleisesti museoiden asiakkaista, että heidän tarpeensa ovat entistä yksilöllisempiä ja palveluilta odotetaan suurempaa valinnanvapautta. Esityksessä on määritelty vastuumuseoille kolme tehtäväkokonaisuutta, jotka kirjattaisiin uudistuvaan museolakiin. Aiemmin tehtävät ovat muotoutuneet osittain neuvottelujen perusteella ja kaikkialla alueelliset palvelut eivät ole välttämättä olleet samalla tasolla. Ehdotuksen uudet tehtävämäärittelyt ovat kuitenkin melko samankaltaisia kuin edelliset ja esimerkiksi "alueellisen museotyön kehittäminen" on melko laaja ja epämääräinen. Esityksessä ei anneta suuntaviivoja sille, miten tuloksellisuutta mitataan rahoitusta mietittäessä. Entä miten esimerkiksi ylimaakunnallinen museokeskus voi tarjota alueensa museoille kulttuuri-ja luonnonperintöä koskevaa alueellista neuvontaa ja asiantuntijapalveluita, jos sillä itsellään ei niitä ole? Ohjelmassa painotetaan museotyöntekijöiden moniammatillisuutta, jatkuvaa kouluttautumista ja asiantuntijavaihtoa, mikä on hyvä asia, mutta käytännössä aluevastuun keskittäminen vaatii mahdollisesti isojakin rakenteellisia muutoksia erityisesti aluetyöstä vastaavan henkilökunnan osalta. Rahoitus Alajärven kaupunki pitää tärkeänä, että valtio osallistuu jatkossakin museotoiminnan rahoittamiseen ja että korotettua valtionosuutta saavien museoiden tehtävät kirjataan museolakiin. Tehtäväperusteinen rahoitus on hyvä, sillä nykymallissa aluemuseoiden rahoitus perustuu museolle maksettavaan henkilötyövuosimäärään + 10%. Maakuntamuseot ja aluetaidemuseot ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, joten myös alueellisen toiminnan sisällöt ja painotukset vaihtelevat. Museot ovat myös eri tavoin resursoituja budjeteiltaan ja henkilötyövuosiltaan ja museoiden toiminta-alueet, toimijakenttä ja alueiden tarpeet ovat erilaisia, joten rahoitusmallin selkeyttämiselle on tarvetta. Ohjelmassa linjataan, että alueellisten vastuumuseoiden osalta selvitetään mahdollisuuksia laajentaa rahoituspohjaa alueen kuntien välisillä vapaaehtoisilla sopimuksilla alueellisesta asiantuntija-ja kehittämistehtävästä syntyvien kustannusten kattamiseksi. Esityksessä alueellisen vastuumuseon on osattava perustella kunnille alueellisen museopalvelun tarpeellisuus ja lisäarvo. Alajärven kaupunki katsoo, että yhden kunnan ylläpitämien museoiden voi olla vaikea perustella tarpeellisuutta muille, voisiko se olla esimerkiksi maakuntaliittojen tai niiden seuraajien tehtävä? Periaatteessa kustannustenjako kuntien välillä on hyvä, muttei välttämättä kovin realistinen ehdotus. On hyvä, että esitykseen on linjattu se, että museoiden perustehtävä ei ole muuttumassa ja että toiminnan vaikuttavuutta ei voida mitata vain esimerkiksi museokäyntien määrällä, vaan museotoiminnan ja museopalveluiden monimuotoisuus tulee uudessakin rahoitusjärjestelmässä tunnistaa.