Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Kaupunginmuseon johtokunta MJ/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) 65 Helsingin kaupungin kulttuuristrategia HEL T Päätös päätti antaa ehdotuksesta Helsingin kaupungin kulttuuristrategiaksi seuraavan lausunnon: Johtokunta toteaa, että laadittu kulttuuristrategia antaa varsin hyvän kuvan kaupungin monipuolisesta ja merkitykseltään erittäin painavasta kulttuurin kentästä. On kiitettävää, että valtuuston hyväksymässä strategiaohjelmassa on haluttu painottaa erityisen kulttuuristrategian laatimista. On tärkeää, että kulttuurin merkitys yhtenä kaupungin menestystekijöistä on huomattu ja että kulttuuripalveluiden kehittymisedellytykset turvataan myös taloudellisesti tiukkoina aikoina. Kaupunginmuseo on ollut mukana strategian valmistellussa yhtenä kuultuna toimijana. Osa museon esittämistä muutosehdotuksista ja strategian täydennyksistä onkin kiitettävästi otettu huomioon, mutta ilmeisesti strategian rakenteesta johtuen liiteosassa kulttuuritoimijoiden kenttää ja kulttuurin monimuotoisuutta kuvaavassa luvussa 4 ei valitettavasti ole otettu mukaan pääkaupunkiseudun erittäin merkittävää museokenttää. Johtokunta esittääkin, että strategian lukuun 4 Monimuotoinen Helsinki liitetään alla oleva tai sitä vastaava tiivis kuvaus otsikolla Museoiden Helsinki : Helsinki on Suomen museopääkaupunki. Kansalliset muistiorganisaatiot ovat keskittyneet Helsinkiin ja kaikki valtakunnalliset museot (Kansallismuseo, Luonnontieteellinen keskusmuseo sekä Valtion taidemuseon kohteet Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoff) sijaitsevat kaupungissa. Suomen 17 valtakunnallisesta erikoismuseosta seitsemän sijaitsee Helsingissä: Designmuseo, Suomen rakennustaiteen museo, Suomen valokuvataiteen museo, Suomen Urheilumuseo, Tekniikanmuseo, Teatterimuseo ja Sotamuseo. Lisäksi maailmanperintökohde Suomenlinnan alueella toimivat museot muodostavat oman kokonaisuutensa. Kaupungin omilla Helsingin lla ja Helsingin taidemuseolla on useita toimipisteitä eri puolilla kaupunkia. Lisäksi Helsingin museokenttää rikastuttavat lukuisat erikoismuseot sekä paikallisten yhteisöjen perustamat, pienet museot, joista monia ylläpidetään sivutoimisesti tai täysin vapaaehtoisin

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Kaikkiaan Suomen noin 1000 museokohteesta Helsingissä sijaitsee reilut 70. Näistä kaksi kolmasosaa on päätoimisesti hoidettuja. Yhdessä pääkaupunkiseudun muiden merkittävien museokohteiden, kuten Espoon museokeskus WeeGeen kanssa museot monipuolistavat kaupungin kulttuuritarjontaa ja lisäävät sen vetovoimaa. Korkeatasoiset, ammatillisesti hoidetut 100-vuotias Helsingin ja 1970-luvulla perustettu Helsingin taidemuseo kuuluvat omien museosektoriensa kärkiryhmään Suomessa ja ovat kansainvälisesti arvostettuja toimijoita. Kaupunginmuseo tallentaa, vaalii ja jakaa tietoa sekä tuo eri tavoin esille Helsingin kaupungin henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä sekä kulttuuriympäristöä. Taidemuseo vastaa kaupungin kuvataidepolitiikasta ja taidemuseotoiminnasta. Molemmilla museoilla on myös museolakiin ja -asetukseen perustuvia alueellisia tehtäviä: toimii Keski-Uudenmaan maakuntamuseona ja taidemuseo Uudenmaan aluetaidemuseona. Tehtävänä on mm. tukea alueen museotoimintaa tarjoamalla asiantuntija-apua ja ohjausta pienille museoille. Museokäynnit helsinkiläisissä päätoimisesti hoidetuissa museoissa muodostavat merkittävän osan kaikista Suomen museokäynneistä. Niissä oli vuonna 2009 lähes 2 miljoonaa kävijää (koko Suomessa hieman yli 5 miljoonaa käyntiä). 25,4 % käynneistä tehtiin valtakunnallisiin museoihin: Luonnontieteelliseen keskusmuseoon, Suomen kansallismuseoon ja Valtion taidemuseoon. Eniten käyntejä oli Valtion taidemuseoon, kaikkiaan , joista Ateneumin kävijää muodostavat suurimman osan. Suomen kansallismuseon kaikkien museoiden kävijämäärä oli Luonnontieteellisessä keskusmuseossa vieraili kävijää. Helsingin n toimipisteissä vieraili ennätykselliset kävijää vuonna Taidemuseossa oli kävijää. Molemmat kaupungin omista museoista kuuluvat maamme suosituimpiin museoihin. 15 kävijämääriltään suosituinta museota pääkaupunkiseudulla: Kävijät yht.2009 Ateneumin taidemuseo, Helsinki Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki Helsingin Luonnontieteellinen museo Helsingin kaupungin taidemuseo Kansallismuseo, Helsinki EMMA, Espoon modernin taiteen museo 73

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Designmuseo, Helsinki Suomen Kellomuseo, Espoo Espoon yht Leikkilinna - Suomen lelumuseo, Espoo Päivälehden museo, Helsinki Helinä Rautavaaran museo, Espoo Postimuseo Seurasaaren ulkomuseo, Helsinki Lähde: Suomen museotilasto 2009 ja Helsingin. Helsinkiläiset museot ovat kehittyneet ja kehittyvät edelleen omaa perustehtäväänsä korkeatasoisesti hoitaviksi, monipuolisiksi kulttuuritapahtumapaikoiksi ja kansalaisten olohuoneiksi. Ne heijastavat toiminnassaan yleisestikin museoiden kulttuuriroolin ja palvelutehtävän muutosta ottaessaan kulttuurin kuluttajien moninaiset tarpeet ja odotukset huomioon toiminnassaan. yhtyy strategian tavoitteisiin ja toimenpide-ehdotuksiin, eikä sillä ole edellä mainitun liiteosan lisäysesityksen lisäksi muuta huomautettavaa ehdotukseen kaupungin kulttuuristrategiaksi Lisätiedot museonjohtaja Tiina Merisalo Tiina Merisalo, museonjohtaja, puhelin: tiina.merisalo(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin kulttuuristrategia ehdotus pdf 2 Helsingin kulttuuristrategian liiteosa.pdf 3 kllk_17_5_11.pdf Päätösehdotus päättänee antaa ehdotuksesta Helsingin kaupungin kulttuuristrategiaksi seuraavan lausunnon: Johtokunta toteaa, että laadittu kulttuuristrategia antaa varsin hyvän kuvan kaupungin monipuolisesta ja merkitykseltään erittäin painavasta kulttuurin kentästä. On kiitettävää, että valtuuston hyväksymässä strategiaohjelmassa on haluttu painottaa erityisen

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) laatimista. On tärkeää, että kulttuurin merkitys yhtenä kaupungin menestystekijöistä on huomattu ja että kulttuuripalveluiden kehittymisedellytykset turvataan myös taloudellisesti tiukkoina aikoina. Kaupunginmuseo on ollut mukana strategian valmistellussa yhtenä kuultuna toimijana. Osa museon esittämistä muutosehdotuksista ja strategian täydennyksistä onkin kiitettävästi otettu huomioon, mutta ilmeisesti strategian rakenteesta johtuen liiteosassa kulttuuritoimijoiden kenttää ja kulttuurin monimuotoisuutta kuvaavassa luvussa 4 ei valitettavasti ole otettu mukaan pääkaupunkiseudun erittäin merkittävää museokenttää. Johtokunta esittääkin, että strategian lukuun 4 Monimuotoinen Helsinki liitetään alla oleva tai sitä vastaava tiivis kuvaus otsikolla Museoiden Helsinki : Helsinki on Suomen museopääkaupunki. Kansalliset muistiorganisaatiot ovat keskittyneet Helsinkiin ja kaikki valtakunnalliset museot (Kansallismuseo, Luonnontieteellinen keskusmuseo sekä Valtion taidemuseon kohteet Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoff) sijaitsevat kaupungissa. Suomen 17 valtakunnallisesta erikoismuseosta seitsemän sijaitsee Helsingissä: Designmuseo, Suomen rakennustaiteen museo, Suomen valokuvataiteen museo, Suomen Urheilumuseo, Tekniikanmuseo, Teatterimuseo ja Sotamuseo. Lisäksi maailmanperintökohde Suomenlinnan alueella toimivat museot muodostavat oman kokonaisuutensa. Kaupungin omilla Helsingin lla ja Helsingin taidemuseolla on useita toimipisteitä eri puolilla kaupunkia. Lisäksi Helsingin museokenttää rikastuttavat lukuisat erikoismuseot sekä paikallisten yhteisöjen perustamat, pienet museot, joista monia ylläpidetään sivutoimisesti tai täysin vapaaehtoisin voimin. Kaikkiaan Suomen noin 1000 museokohteesta Helsingissä sijaitsee reilut 70. Näistä kaksi kolmasosaa on päätoimisesti hoidettuja. Yhdessä pääkaupunkiseudun muiden merkittävien museokohteiden, kuten Espoon museokeskus WeeGeen kanssa museot monipuolistavat kaupungin kulttuuritarjontaa ja lisäävät sen vetovoimaa. Korkeatasoiset, ammatillisesti hoidetut 100-vuotias Helsingin ja 1970-luvulla perustettu Helsingin taidemuseo kuuluvat omien museosektoriensa kärkiryhmään Suomessa ja ovat kansainvälisesti arvostettuja toimijoita. Kaupunginmuseo tallentaa, vaalii ja jakaa tietoa sekä tuo eri tavoin esille Helsingin kaupungin henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä sekä kulttuuriympäristöä. Taidemuseo vastaa kaupungin kuvataidepolitiikasta ja taidemuseotoiminnasta. Molemmilla museoilla on myös museolakiin ja -asetukseen perustuvia alueellisia tehtäviä:

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Keski-Uudenmaan maakuntamuseona ja taidemuseo Uudenmaan aluetaidemuseona. Tehtävänä on mm. tukea alueen museotoimintaa tarjoamalla asiantuntija-apua ja ohjausta pienille museoille. Museokäynnit helsinkiläisissä päätoimisesti hoidetuissa museoissa muodostavat merkittävän osan kaikista Suomen museokäynneistä. Niissä oli vuonna 2009 lähes 2 miljoonaa kävijää (koko Suomessa hieman yli 5 miljoonaa käyntiä). 25,4 % käynneistä tehtiin valtakunnallisiin museoihin: Luonnontieteelliseen keskusmuseoon, Suomen kansallismuseoon ja Valtion taidemuseoon. Eniten käyntejä oli Valtion taidemuseoon, kaikkiaan , joista Ateneumin kävijää muodostavat suurimman osan. Suomen kansallismuseon kaikkien museoiden kävijämäärä oli Luonnontieteellisessä keskusmuseossa vieraili kävijää. Helsingin n toimipisteissä vieraili ennätykselliset kävijää vuonna Taidemuseossa oli kävijää. Molemmat kaupungin omista museoista kuuluvat maamme suosituimpiin museoihin. 15 kävijämääriltään suosituinta museota pääkaupunkiseudulla: Kävijät yht.2009 Ateneumin taidemuseo, Helsinki Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki Helsingin Luonnontieteellinen museo Helsingin kaupungin taidemuseo Kansallismuseo, Helsinki EMMA, Espoon modernin taiteen museo Designmuseo, Helsinki Suomen Kellomuseo, Espoo Espoon yht Leikkilinna - Suomen lelumuseo, Espoo Päivälehden museo, Helsinki Helinä Rautavaaran museo, Espoo Postimuseo Seurasaaren ulkomuseo, Helsinki Lähde: Suomen museotilasto 2009 ja

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Helsinkiläiset museot ovat kehittyneet ja kehittyvät edelleen omaa perustehtäväänsä korkeatasoisesti hoitaviksi, monipuolisiksi kulttuuritapahtumapaikoiksi ja kansalaisten olohuoneiksi. Ne heijastavat toiminnassaan yleisestikin museoiden kulttuuriroolin ja palvelutehtävän muutosta ottaessaan kulttuurin kuluttajien moninaiset tarpeet ja odotukset huomioon toiminnassaan. yhtyy strategian tavoitteisiin ja toimenpide-ehdotuksiin, eikä sillä ole edellä mainitun liiteosan lisäysesityksen lisäksi muuta huomautettavaa ehdotukseen kaupungin kulttuuristrategiaksi Hallintokeskus on pyytänyt n johtokunnan lausuntoa kulttuuri- ja kirjastolautakunnan hyväksymästä ehdotuksesta Helsingin kaupungin kulttuuristrategiaksi Lausuttava aineisto käsittää strategiaehdotuksen, liiteosan (versio 3.0) sekä kulttuuri- ja kirjastolautakunnan pöytäkirjan, josta ilmenee kokouksessa strategiaan tehdyt muutokset ja lisäykset. Kulttuuristrategia on tarkoitus käsitellä kaupunginvaltuustossa lokakuussa Kulttuuristrategian valmistelu alkoi vuonna 2010 ja siihen liittynyt laaja eri toimijoiden kuuleminen seminaareineen. Strategian taustalla on kaupunginvaltuuston hyväksymä strategiaohjelma , jonka yhteydessä päätettiin erillisen kulttuuristrategian laatimisesta vuonna Ehdotus kulttuuristrategiaksi linjaa kaupungin keskeiset kulttuurin alueen kehittämistavoitteet sekä keinot niiden toteuttamiseksi. Uusi strategia korvaa aiemmat kulttuurisuunnitelmat vuosille ja Siihen on kirjattu myös kaupungin kulttuuripolitiikan visio ja arvoperusta sekä kulttuuripolitiikan periaatteet. Strategia sisältää kaksi varsinaista asiakirjaa, jotka ovat: Helsingin kulttuuristrategia , ehdotus strategiaksi ja Helsingin kulttuuristrategia, strategian liiteosa, versio 3.0. Ehdotus strategiaksi on ikään kuin liiteosan kiteytys. Liiteosa sisältää seitsemän lukua, joissa kuvataan mm. lähtökohdat, toimintaympäristön muutokset, kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, monien kulttuurien Helsinkiä, kulttuurin liittymistä ympäristöön ja kaupunkirakenteeseen ja kulttuuria kaupungin vetovoimatekijänä. Viimeiseen lukuun on tiivistetty edellisiin lukuihin sisältyvät toimenpide-ehdotukset, joita on kaikkiaan 57 kappaletta. Niistä osa edellyttää taloudellista lisäpanostusta, osa rakenteellisia uudelleenjärjestelyjä ja osa toimintamallien

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Kulttuuristrategian toimenpiteet rajautuvat ensisijaisesti kaupungin sivistystoimialaan ja sen tulevaisuuteen. Ytimessä ovat taide- ja kulttuuripalvelut kaupunkikonsernissa; näitä tuottavat kulttuurikeskus, kirjasto, taidemuseo, museo, orkesteri, suomenkielinen työväenopisto, Arbis sekä liikuntavirasto ja nuorisoasiainkeskus. Lisäksi kulttuurialalla toimivat tytäryhteisöt ja kaupungin taide- ja kulttuurikenttä. Kulttuuripalveluilla on yhteytensä kaupungin eri toimialoihin, elinkeino-, kilpailu- ja matkailupolitiikkaan, kansainvälisyyttä, monikulttuurisuutta ja erilaisia vähemmistöjä koskeviin linjauksiin sekä koko metropolialueen kehittämistavoitteisiin. Kaupunginmuseon toimintaan ja tavoitteisiin liittyy useita yleisempiä ja kolme erityistä toimenpide-ehdotusta: Ilmaiset museopalvelut (nro. 14.); Elefantti-korttelin museokeskus (35.) ja Kaupunginmuseon kokoelma- ja konservointitilojen keskittäminen (36.). Yleisempiä toimenpiteitä, kuten Kulttuuria kouluihin (2.), Aikuisten kulttuuripalvelut (12.), Kulttuurinen vanhustyö (15.) sekä Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina 2012 (50.) ja Helsinki maailman designpääkaupunkina 2012, toteutetaan osana museon normaalia vuotuista toimintaa. Lisätiedot museonjohtaja Tiina Merisalo Tiina Merisalo, museonjohtaja, puhelin: tiina.merisalo(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin kulttuuristrategia ehdotus pdf 2 Helsingin kulttuuristrategian liiteosa.pdf 3 kllk_17_5_11.pdf Päätöshistoria Yleisten töiden lautakunta HEL T HKR , Khs Päätös Yleisten töiden lautakunta päätti panna asian pöydälle. Käsittely Ehdotuksen

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Pöydällepanoehdotus: Inkeroinen-Kalliokoski Kirsti: Ehdotan, että asia pannaan pöydälle Esitän lausuntoa Helsingin kaupungin kulttuuristrategiasta pantavaksi pöydälle. Kannattajat: Hänninen Tuula Lisätiedot osastopäällikkö Osmo Torvinen Pia Rantanen, suunnitteluvastaava, puhelin: pia.rantanen(a)hel.fi Terveyslautakunta Pöydälle HEL T Päätös Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. Lisätiedot toimitusjohtaja Matti Toivola Hanna-Leena Nuutinen, erityissuunnittelija, puhelin: