Valtakunnalliset linjaukset

Transkriptio

1 M A A K U N TA U U D I S T U S Valtakunnalliset linjaukset Mitä tavoitellaan ja miksi Lait ja asetukset Järjestäminen ja tuottaminen Konsernikuvaus Rahoitus ja omaisuus Valtakunnallinen näkökulma 1

2 M A A K U N TA U U D I S T U S Mitä tavoitellaan ja miksi? Valtakunnallinen näkökulma 2

3 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut Valinnanvapaus laajenee Irti kuntapohjasta: maakunnastavah va järjestäjä - rahoittaja Tieto kulkee Muutosjohtajuus Valtakunnallinen näkökulma 3

4 Asiakas palvelujen lähtökohdaksi Perus- ja erityistason saumaton yhteistyö Maakunta vastaa siitä, että palvelut ovat yhteen sovitettuja ja ne toteutetaan lähellä ja väestön tarpeiden mukaan. Tuottajat noudattavat maakunnan määrittelemiä palvelu-kokonaisuuksia Laadukkaat, riittävän lähellä olevat palvelut Yksilöllinen arvio ja sujuva palvelukokonaisuus oikea-aikaisesti Paljon palveluita käyttäville palveluohjausta ja asiakassuunnitelma Potilas- ja asiakastieto siirtyy sujuvasti Kaikki rahoitus maakunnan kautta Valtakunnallinen näkökulma 4

5 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, perusoikeudet Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Kustannusten kasvun hillintä (3 mrd.) Kustannustehokkuus Taloudellisen kasvun edistäminen Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus Valtakunnallinen näkökulma 5

6 Uudistusten tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on: kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä hillitä kustannusten kasvua. Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on: toteuttaa maa-kuntien itsehallintoon perustuva palvelu- ja hallintojärjestelmä. toteuttaa järjestelmä, jolla vastataan nykyistä selkeämmin ja yksinkertaisemmin ihmisten palvelu-tarpeisiin. vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Maakuntauudistuksen tavoitteena on: sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto. luoda tarkoituksenmukainen työnjako valtion aluehallinnon, maakuntien ja kuntien välille Valtakunnallinen näkökulma 6

7 Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserot vähenevät Asiakaslähtöiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Rahat riittämään: julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd euroa vuoteen Valtakunnallinen näkökulma 7

8 Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd euroa vuoteen 2029 Integraatio Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensovitetaan asiakas-keskeisiksi kokonaisuuksiksi Valinnanvapaus Asiakas valitsee hyväksytyistä palvelun tarjoajista Julkiset, yksityiset ja järjestötuottajat Kilpailulla tarjontaa ja kustannustehokkuutta Rahoitusuudistus Monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan Maakuntauudistus Uudet monialaiset maakunnat, tarkoituksenmukainen työnjako valtion aluehallinnon, maakuntien ja kuntien välille Valtakunnallinen näkökulma 8

9 Järjestäjä vahvistuu Sote-palvelut irti kuntapohjasta Maakunta vahva isäntä Valtakunnallinen näkökulma 9

10 Tieto kulkee Asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti Palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja Omahoidon tuki - ihmiset voivat edistää myös itse toimintakykyään ja terveyttään Valtakunnallinen näkökulma 10

11 Asukas- ja asiakasosallisuus paranee Maakunnat tarjoavat asukkailleen aktiivisesti osallistumisen keinoja Maakunnan otettava asukkaiden näkemykset huomioon: osallistumismahdollisuudet turvataan lainsäädännössä Osallistumista sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen kannustetaan monin keinoin Valtakunnallinen näkökulma 11

12 Miksi uudistus tehdään? Sujuvammat palvelut, hyvinvoivat ihmiset Perustat turvataan Talous kunnossa Ammattilaiset riittävät Kestävyysvaje supistuu vuoden 2029 loppuun mennessä 3 mrd euroa Turvataan sote-palvelut tulevaisuudessa Valtakunnallinen näkökulma 12

13 Veronmaksaja hyötyy 3 miljardin säästötavoite tarkoittaa: Toimintaa uudistetaan ja palvelut integroidaan Ihmiset pidetään työja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Säästö: 3 mrd. vuoden 2029 loppuun mennessä Kestävyysvaje ja veronmaksajan suhteellinen maksutaakka pienenee Valtakunnallinen näkökulma 13

14 Uudistuksen onnistumisen avaintekijät Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin. Rohkea ote tulevaisuuteen Valtakunnallinen näkökulma 14

15 M A A K U N TA U U D I S T U S LAIT JA ASETUKSET Valtakunnallinen näkökulma 15

16 Maakuntalaki Valmistelussa olevia laki- ja Sote-järjestämislaki Voimaanpanolaki Rahoituslaki asetuskokonaisuuksia Esitys Terveydenhuoltolain, Sosiaalihuoltolain ja päivystysasetuksen muutoksista VNA erikoissairaanhoidon työnjaosta Valtakunnallinen näkökulma 16

17 Uudistuksen keskeiset lait Maakuntalaki Sote -järjestämislaki Voimaanpanolaki Sote-tuottajalaki Verolait Maakuntien rahoituslaki Maakuntajakolaki Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki Henkilöstöä ja virka&työehtosopimus sekä eläkejärjestelmää koskevat lait Valtakunnallinen näkökulma 17

18 Valmisteltava lainsäädäntö Keväällä 2016 valmistellut lakiluonnokset: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) maakuntajakolaki maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille) uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, arkistolain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatiooikeudellisen yleislainsäädännön muutokset viranhaltijoita, virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää koskevat muutokset (henkilöstö) Myöhemmin valmistellaan: maakuntauudistukseen liittyvä muu lainsäädäntö valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö Valtakunnallinen näkökulma 18

19 Maakuntalaki Maakuntalaissa säädetään maakunnan tehtävistä, hallintorakenteesta, johtamisesta, taloudenhoidosta ja päätöksenteosta Maakunta = julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto 18 uuden maakunnan palvelutoiminta käynnistyy Maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta Maakunta voi tuottaa palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai sopimukseen perustuen muulta palvelun tuottajalta, ellei laissa toisin säädetä Maakunta voi antaa julkisen hallintotehtävän muulle kuin viranomaiselle vain, jos siitä lailla erikseen säädetään Maakunnan palvelulaitos on julkisoikeudellinen laitos, jonka maakunta perustaa perustamisasiakirjalla Maakuntavaltuusto päättää palvelulaitoksen hallintosäännöstä sekä toiminnan ja talouden reunaehdoista Valtakunnallinen näkökulma 19

20 Järjestämislaki Järjestämislailla säädetään, millä tavoin maakunnan pitää järjestää asiakkaiden lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuolto Laki koskee julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä, ohjausta ja valvontaa. Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Maakunta vastaa siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältö, laajuus ja laatu ovat asiakkaiden tarpeen mukaisia Valtakunnallinen näkökulma 20

21 Järjestämislaki Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan ja palvelulaitos vastaa maakunnan omasta tuotannosta. Lisäksi palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut. Maakunta laatii palvelustrategian ja antaa palvelulupauksen. Kunnat eivät enää järjestä tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä Valtakunnallinen näkökulma 21

22 Voimaanpanolaki Laissa säädetään maakuntalain ja sote-järjestämislain voimaanpanon edellyttämistä toimenpiteistä: maakuntajako väliaikaishallinto henkilöstön asema voimaantulo omaisuusjärjestelyt kunnallisveroa koskeva sääntely toimeenpano Valtakunnallinen näkökulma 22

23 Hyvän hallinnon periaatteet turvataan Yleishallinto-oikeudellisia säännöksiä noudatetaan kaikissa laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvissa sotepalveluiden tuottajissa Hallintolaki perusoikeudet Virkavastuu Julkisuuslaki Valtakunnallinen näkökulma 23

24 Aikataulu 6 8/ /16 2/17 7/ /19 Järjestämislaki ja maakuntalaki julki kommenteille ja lausuntokierrokselle HE sotejärjestämislaiksi ja maakuntalaiksi eduskuntaan Järjestämislaki ja maakuntalaki Sotejärjestämislaki ja maakuntalaki voimaan Väliaikaishallinto Maakuntavaalit järjestämisvastuu maakunnille Valinnanvapaus- ja rahoitus-he lausuntokierrokselle Valinnanvapaus- ja rahoitus-he eduskuntaan Lait voimaan Mahdollinen siirtymäaika Valinnanvapauden laajentaminen ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen Valtakunnallinen näkökulma 24

25 Aikataulu (v2) 6-8/ /16 2/17 7/ /19 Järjestämislaki ja maakuntalaki julki kommenteille ja lausuntokierrokselle HE sotejärjestämislaiksi ja maakuntalaiksi eduskuntaan Sotejärjestämislaki ja maakuntalaki voimaan Väliaikaishallinto Maakuntavaalit järjestämisvastuu maakunnille Valinnanvapaus- ja rahoitus-he lausuntokierrokselle Valinnanvapaus- ja rahoitus-he eduskuntaan Lait voimaan Mahdollinen siirtymäaika Valtakunnallinen näkökulma 25

26 Aikataulu v Sote-uudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset lausunnolle 8/2016, esitys eduskunnalle 11/2016 Maakuntauudistuksen lakiluonnokset lausunnolle 11/2016, HE keväällä 2017 Valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista koskevat lakiluonnokset lausunnolle 11/2016 ja esitys eduskunnalle 2/2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä kesällä 2017 Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 presidentin vaalien yhteydessä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille Valtakunnallinen näkökulma 26

27 Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. Sote-menojen taso alenee 3 miljardilla eurolla nykyennusteeseen verrattuna KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana, asiakaskeskeisenä palvelukokonaisuutena. Monikanavainen soterahoitus yksinkertaistetaan. Säädetään laajaan valinnanvapauteen perustuva valinnanvapauslainsäädäntö, jonka perusteella yksilöllä on yleensä mahdollisuus valita palveluiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajien välillä. 3/16 4/16 6-8/ /16 2/17 7/ /19 Sotejärjestämislaki ja maakuntalaki julki kommenteille ja lausuntokierrokselle 8/2016 HE sote-järjestämisjärjestämislaiksi ja laiksi ja maakunta-laiksi eduskuntaan maakuntalaiksi eduskuntaan Sote-järjestämisjärjestämislaki ja maakuntalaklaki voimaan ja maakuntalaki voimaan Väliaikaishallinto maakuntavaalit 1/2018 Järjestämisvastuu maakunnille Selvityshenkilöiden esiselvitys valinnanvapauden päävaihto-ehdoista ja suositettavasta mallista. Selvityshenkilöiden ehdotuksen pääkohdat hallituksen keskusteluun 4/16. Selvitys valmis ja lausunnoille 5/16. Lainvalmistelu valmisteluryhmässä aloitetaan. Hallituksen peruslinjaus valinnanvapaudesta. HE-luonnos valinnanvapauden laajentamisesta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta lausuntokierrokselle 11/2016. HE valinnanvapauden laajentami-sesta ja rahoituksen yksinkertaistamisesta eduskuntaan 2/2017. Lait voimaan Mahdollinen siirtymäaika Valtakunnallinen näkökulma 27

28 Maakuntauudistuksen aikataulu Lainsäädäntö voimaan /maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet Maakunnat aloittavat toimintansa Esivalmistelu /2017 7/2017 3/2018 1/ /2017 Kuntavaalit 1/2018 Ensimmäiset maakuntavaalit 4/2021 Kuntavaalit ja maakuntavaalit Valtakunnallinen näkökulma 28

29 M A A K U N TA U U D I S T U S JÄRJESTÄMINEN & TUOTTAMINEN Valtakunnallinen näkökulma 29

30 Tärkeimmät ehdotukset Julkisessa hallinnossa on jatkossa kolme itsenäistä toimijaa: valtio, maakunnat (itsehallintoalueet) ja kunnat. Maakunnan ylin päättävä toimielin eli maakuntavaltuusto valitaan suorilla vaaleilla. Valtio rahoittaa maakuntien tehtävien hoidon ja palvelut. Valtion taloudellisella ohjauksella varmistetaan, että maakuntien talous pysyy tasapainossa ja että ne pystyvät huolehtimaan tehtävistään. Maakuntien perustamiseen liittyy kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus, jonka tarkoituksena on varmistaa, että kunnat selviytyvät niiden vastuulle jäävien peruspalvelujen hoitamisesta. Omaisuuteen liittyvissä kysymyksissä pyritään varmistamaan kuntien tasapuolinen kohtelu, samalla kun maakuntien on voitava järjestää palvelunsa tarkoituksenmukaisissa toimitiloissa. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteella Valtakunnallinen näkökulma 30

31 Tärkeimmät ehdotukset Maakunta vastaa siitä, että palvelut ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia ja ne toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Maakunnan palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut. Asiakkaan valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan palvelulaitos, jonka viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. Maakunnan palvelulaitos tuottaa asukkaille julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan laajan valinnanvapauden piirissä. Valtion ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa vahvistetaan. Kunnat eivät enää järjestää tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä Valtakunnallinen näkökulma 31

32 Sote-laissa työkalut muutokseen Laki antaa raamit Henkilöstö mukaan Muutos tehdään maakunnissa Valtakunnallinen näkökulma 32

33 Vastuu yhdelle toimijalle MAAKUNTA järjestää ja rahoittaa sote-palvelut vuoden 2019 alusta vastaa siitä, että palvelut on sovitettu yhteen ja ne toteutetaan lähellä sekä väestön tarpeiden mukaan yhdenvertaisesti Valtakunnallinen näkökulma 33

34 Maakunnille siirtyy eniten sote-henkilötyövuosia Sosiaali- ja terveyden-huollon organisaatioita: 190 kpl henkilötyövuotta YHTEENSÄ YLI 400 organisaatiota ja henkilötyövuotta 18 maakunnalle Valtakunnallinen näkökulma 34

35 Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet Valtakunnallinen näkökulma 35

36 Henkilöstön siirtyminen ja asema Siirto koskee n työntekijää Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein vuoden 2020 loppuun saakka Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin Valtakunnallinen näkökulma 36

37 Henkilöstöjärjestelyt (1/2) Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöä siirtyy merkittävästi maakuntien palvelukseen n henkilön työnantaja vaihtuu kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä Siirtyminen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät Valtakunnallinen näkökulma 37

38 Henkilöstöjärjestelyt (2/2) Maakuntien henkilöstöä koskeva sääntely kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön Maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestäminen: soveltamisalaa laajentamalla. KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana (Kunta- ja maakuntatyönantajat KT). Maakunnat ja palvelulaitos Kevan jäsenyhteisöksi. Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajajärjestössä Valtakunnallinen näkökulma 38

39 Muutos tehdään maakunnassa Roolit, vaiheet ja vastuut Lainsäädäntö ja rakenteet kaikille yhteiset Teemme muutoksen yhdessä Jaetaan tietoa ja kokemuksia Itsehallinto on asennetta ja vastuunkantoa Maakunta on asukkaitaan varten Valtakunnallinen näkökulma 39

40 Toiminnallisena muutoksena mittava Maakuntien perustamisen esivalmistelu, yhteistyö, toiminnallisen muutoksen kehittämistyön käynnistäminen ICT-kehittämistyön käynnistys Väliaikaiset valmisteluelimet, talous- ja henkilöstöhallinto, ensimmäisten vaalien järjestäminen, ICT Ensimmäisten vaalien jälkeinen aika, maakuntavaltuusto, hallitus ja keskeisten viranhaltijoiden valinta, ensimmäisen talousarvion ja maakuntastrategian valmistelu, ICT Maakunnat toiminnassa Tehtävät: Ely-keskuksilta Kunnilta Maakunnilta TE-toimistoilta Aluehallintovirastoilta ICT Ohjausjärjestelmä Rahoitusjärjestelmä Omaisuussiirrot Henkilöstösiirrot Vaikutukset myös valtionhallintoon ja kuntiin Julkinen hallinto ja demokraattinen järjestelmä muuttuu perusteiltaan merkittävästi Valtakunnallinen näkökulma 40

41 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Maakunnan keskeiset tehtävät Aluekehittäminen Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Liikennejärjestelmäsuunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut Valtakunnallinen näkökulma 41

42 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT, muut yhteiset tukipalvelut Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Maakuntien välinen yhteistyö Palveluntuottajat Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelun tuottajat 18 maakuntaa - järjestämisvastuu - rahoitusvastuu - päättää palvelu-tasosta ja yhteistyösopimuksesta 5 sote-yhteistyöaluetta 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa) Sote-yhteistyöalueet keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi yhteistyösopimus Kunnat Kunnat Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Yleinen toimiala Valtakunnallinen näkökulma 42

43 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Palvelulaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset ICT Yhteishankinnat Muut tukipalvelut Toimitilat Valtakunnallinen näkökulma 43

44 Osallistuminen ja demokratia Maakuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa (vuodesta 2021 lukien); ensimmäiset maakuntavaalit kuitenkin presidentinvaalin yhteydessä maakunta on vaaleissa yhtenä vaalipiirinä Maakunnan ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla valtuutettuja maakuntavaltuuston päättämä määrä, pienimmissä maakunnissa kuitenkin vähintään 59 ja suurimmissa vähintään 99 uudeksi vaaliviranomaiseksi perustetaan maakuntavaalilautakunnat vaalirahoituksen raja on sama kuin eduskuntavaaleissa toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa maakuntahallitus maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan (aloiteoikeus, kansanäänestysaloite, vaikuttamistoimielimet) maakunnalle kuuluvasta asiasta voidaan järjestää koko maakunnan alueella neuvoa-antava kansanäänestys valtuusto hyväksyy maakuntastrategian ohjaamaan toimintaa Valtakunnallinen näkökulma 44

45 Palvelujen tuottaminen Maakunnan palvelu-strategiassa on otettava huomioon, miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös palvelun tuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti. Maakunnan palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailu-tetaan innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Uusi laki sosiaali- ja terveys-palvelujen tuottamisesta: oikeus tuottaa maakunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa Valtakunnallinen näkökulma 45

46 Valinnanvapaustuottajat Järjestäjän ohjaus ja valvonta, sopimusohjaus Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö - Suojaverkko Laajan valinnanvapauden raja X Oy Z osuuskunta Y-yhdistys Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne Lähete Palveluseteli Henkilökohtainen budjetti Maakunnan palvelulaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Lähete Laaja valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus ja markkinoilla toimiminen. Maakunnan palvelulaitoksen soteyhtiöt - Ei julkisen vallan käyttöä Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talousja henkilöstöhallinto, hankinnat, ICT) Hankinta Palveluseteli Henk.koht. budjetti Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Palvelulaitoksen yhtiöt Maakunnan oma tuotanto Valtakunnallinen näkökulma 46

47 Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne - muu kuin valinnanvapauden piirin kuuluva palvelu Järjestäjän ohjaus ja valvonta, sopimusohjaus Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö - Suojaverkko Maakunnan palvelulaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Lähete Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talousja henkilöstöhallinto, hankinnat, ICT) Hankinta Palveluseteli Henk.koht. budjetti Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Palvelulaitoksen yhtiöt Laajan valinnanvapauden raja Valtakunnallinen näkökulma 47

48 Valinnanvapaustuottajat Järjestäjän ohjaus ja valvonta, sopimusohjaus Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö - Suojaverkko Laajan valinnanvapauden raja X Oy Z osuuskunta Y-yhdistys Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne Lähete Palveluseteli Henkilökohtainen budjetti Maakunnan palvelulaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Laaja valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus ja markkinoilla toimiminen. Maakunnan palvelulaitoksen soteyhtiöt - Ei julkisen vallan käyttöä Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talousja henkilöstöhallinto, hankinnat, ICT) Hankinta Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Palvelulaitoksen yhtiöt Valtakunnallinen näkökulma 48 Lähete Palveluseteli Henk.koht. budjetti Maakunnan oma tuotanto

49 Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio Erityisesti Paljon palveluja käyttäville annetaan ohjausta ja tehdään laaja-alainen palvelu-tarpeen arvio ja asiakassuunnitelma. Maakunta vastaa siitä, että palvelut ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia ja ne toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Kaikki palvelut kootaan maakunnan alaisuuteen ja järjestämisvastuulle. Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Palveluntuottajien on noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukonaisuuksia ja -ketjuja. Palveluntuottajien on osaltaan varmistettava, että palvelujen integraatio toteutuu Valtakunnallinen näkökulma 49

50 Sosiaali- ja terveyspalveluiden Ihminen saa kokonaishuomion ja sujuvan palvelukokonaisuuden oikea-aikaisesti integraatio Tuottajat noudattavat maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja yhtenäisten perusteiden mukaisesti Tuottajat velvoitettu yhteistyöhön Paljon palveluita käyttäville palveluohjausta ja laaja-alainen asiakassuunnitelma Potilas- ja asiakastieto liikkuu ja on käytettävissä Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus maakunnan kautta: ei enää siirretä kustannusvastuuta muille Järjestämisen integraatio: maakunta vastaa ja ohjauksella varmistaa, että palvelut yhteensovitettuja kokonaisuuksia Valtakunnallinen näkökulma 50

51 Digitalisaatio Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja. Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään. ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti. Maakunnan on huolehdittava siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä. Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus Maakuntien yhteinen ICT-palvelukeskus ja yhteiset hankinnat Valtakunnallinen näkökulma 51

52 Julkinen palvelulupaus Maakunnan julkisesti ilmoitettu palvelulupaus antaa maakunnan asukkaille tietoa siitä, miten palvelut toteutetaan ja toteutuvatko ne lupauksen mukaisesti. Palvelulupauksen kautta asukkaiden on myös mahdollista antaa palautetta ja tehdä ehdotuksia, jotka parantavat palveluja käytännössä. Palvelulupaus ei koskisi laajemmin sosiaaliturvaa. Palvelulupaus ei ole oikeudellisesti sitova. Valinnanvapauslain-säädännön valmistelussa otetaan kantaa palveluntuottajan palvelulupaukseen Valtakunnallinen näkökulma 52

53 Asiakkaan valinnanvapaus Valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hallitus evästi jatkovalmistelua Lakiluonnos valmistuu ja on tarkoitus lähettää lausunnolle 11/2016. Erikokoisten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluja turvataan. Maakuntien erilainen palvelutarjonta otetaan huomioon. Asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Suomalaisen valinnanvapausmallin lähtökohdaksi halutaan ihmisten erilaiset palvelutarpeet. Valinnanvapausmalliin harkitaan otettavaksi neljä erilaista valinnanvapauden keinoa Valtakunnallinen näkökulma 53

54 Muutos tehdään vaiheittain Esivalmistelu (STM:n ja VM:n vauhdituskirje) Maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet (Voimaanpanolaki) Maakunnat ensimmäisten vaalien jälkeen (Voimaanpanolaki) Maakunnat toiminnassa (Maakuntalakija sote-järjestämislaki) Valtakunnallinen näkökulma 54

55 Kansalainen toimiva demokratia ja vaikuttamismahdollisuudet Talouden kasvu Uudistuminen Tulevaisuuden suomalainen sote- ja maakuntamalli: Hyvinvoivat ihmiset, sujuvat palvelut ja kestävä talous Maakuntademokratia: valtuusto ja vaikuttaminen Uudistumista tukevat ja edellyttävät menettelyt - yrittäjyys Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kaikissa toimissa Monialainen maakunta selkeällä tehtäväjaolla Kunta paikallisena elinvoimayhteisönä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ja maakunnissa Mahdollistajina tieto ja digitalisaatio sekä osaava henkilöstö Tiedon hyödyntäminen - tietointegraatio Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin tuottajat Uusi maakunta Järjestämisvastuu Rahoitusvastuu Vastuu palveluintegraatiosta ja toimivista palveluketjuista Henkilöstösiirrot liikkeenluovutuksella, palvelussuhde kuntasektorin mukaan Siirtymäaika yhtiöittämisessä Tehokas järjestäminen ja tuotanto johtaminen Asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja vastuun vahvistaminen Maakuntien rahoituslaki tarvekriteerit ja kustannusten hillintä Aito monituottajamalli sotessa -julkinen, yksityinen ja kolmannen sektorin tuotanto yhtenäisin periaattein Sote-järjestämisuudistuksen ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö antaa mahdollisuudet - Sote-järjestämisvastuu kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 maakunnalle - Monialainen maakunta, jossa vaaleilla valittu maakuntavaltuusto ja käyttäjien osallistuminen Veronmaksaja Kustannustehokkuus, Vaikuttavuus Käyttäjä - mahdollisuus valita - mahdollisuus vaikuttaa Valinnanvapauslain säädännön valmistelua koskeva linjaus - Sote-järjestämislaki, maakuntalaki, voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki, valtionosuuslainsäädäntö muuta lakia Valtakunnallinen näkökulma 55

56 M A A K U N TA U U D I S T U S KONSERNIKUVAUS Valtakunnallinen näkökulma 56

57 Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Maakunnan sote-lautakunta Konserniohjaus Maakuntakonserni sotetehtävissä Valtuusto päättää: tavoitteet, hallintosääntö, investointi-suunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia (sis. palvelulaitoksen hallintosäännön ja ostopalveluhankintojen linjaukset) soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset Maakuntahallitus: Konserniohjaus (maakunnan yhtiöt ja palvelulaitos) Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Sote-järjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio Maakunnan palvelulaitos - Hallitus ja johtaja Soten järjestämisestä vastaava toimielin: Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat Sote-johtaja: järjestämisen operatiivinen johto Järjestäjän ohjaus ja valvonta Maakunnan konserniyhtiöt (muu kuin sote - tuotanto) Ostopalveluhankinnat omaan tuotantoon Maakunnan oman sotetuotannon yhtiöt Palvelulaitoksen hallitus ja johtaja: oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen ostopalvelujen hankinta maakunnan linjaamissa rajoissa maakunnan omaan tuotantoon ammattilaisista koostuva hallitus ja johtaja (ei luottamushenkilöitä) Valtakunnallinen näkökulma 57

58 Maakunnan palvelulaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan palvelulaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan palvelulaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomais-päätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sotepalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sotetehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä Valtakunnallinen näkökulma 58

59 Asiakasosallisuus Maakunnan on otettava asukkaiden näkemykset huomioon kun maakunta valmistelee palvelulupausta maakuntien yhteistyösopimusta yhteistyöalueen ehdotusta sosiaali- ja terveysministeriölle valtakunnallisista tavoitteista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää Erityisesti järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin, sekä suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa. Järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun ja tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Aloiteoikeus, kansanäänestysaloite ja vaikuttamistoimielimet Valtakunnallinen näkökulma 59

60 Palvelukeskukset Maakunnille perustetaan yhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia, joihin keskitetään maakuntien tarvitsemia tukipalveluja. Lisäksi maakunnat voivat perustaa kuntien tai muiden julkisen sektorin yhteistyökumppanien kanssa yhteisiä tukipalveluja. Valtakunnallisesti organisoituja tukipalveluita ovat ainakin: 1. yhteishankintojen palvelukeskus (sopimus- ja kilpailutusasiat) 2. toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus 3. tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus 4. talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palvelukeskukset tuottavat tukipalveluita maakunnille, maakuntien tytäryhteisöille ja palvelulaitoksille. Palvelukeskukset eivät tuota palveluita maakuntien markkinoilla toimiville tuotantoyhtiöille tai valinnanvapauden piirissä oleville yksityisen sektorin toimijoille. Palvelukeskuksia koskeva valmistelu on kesken Valtakunnallinen näkökulma 60

61 M A A K U N TA U U D I S T U S RAHOITUS JA OMAISUUS Valtakunnallinen näkökulma 61

62 Rahat ja tekijät riittämään 3 miljardin säästötavoite tarkoittaa: toimintaa kehitetään ja palvelut integroidaan hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan veronmaksajan suhteellinen maksutaakka pienenee Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd euroa vuoteen 2029 mennessä Valtakunnallinen näkökulma 62

63 Omaisuuden siirto kunnilta maakunnille Lakisääteisten kuntayhtymien omaisuus siirretään varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen maakunnille Järjestämisvastuun siirtoon liittyvä irtaimisto siirtyy maakunnille Kunnan jäsenosuus ja omaisuuden arvo kunnan taseesta poistuu ja peruspääomaa alennetaan vastaavalla määrällä 3 Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään 3 vuodeksi Mahdollisesti tyhjilleen jäävien kiinteistöjen riski ei jää yksittäiselle kunnalle Valtakunnallinen näkökulma 63

64 Omaisuusjärjestelyt (1/2) Maakunnan tehtävissään tarvitsema omaisuus turvataan maakunnan käyttöön osin omaisuuden siirrolla ja osin vuokraamalla. Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien irtain omaisuus siirtyvät maakunnille vastikkeetta (ns. suppea jakautumismalli). Kuntien rakennukset eivät siirry, vaan siirtymäkauden ajaksi maakunnat vuokraavat toimitilat yhteisen vuokrasopimuspohjan mukaisesti. Omaisuusjärjestelyt toteutetaan siten, ettei niillä ole tulosvaikutusta kunnissa. Jatkovalmistelussa haetaan kansallisesti yhteisiä ratkaisuja kunnille jäävien kiinteistöjen kehittämiseen siten, että käyttämättä jäävät kiinteistöt eivät jää yksittäisten kuntien rasitteeksi Valtakunnallinen näkökulma 64

65 Omaisuusjärjestelyt (2/2) Maakunnille perustetaan yhteinen ammattimainen toimitilapalveluja tuottava kiinteistöyhtiö: tavoitteena toimintaa tukevat tilat, toimiva palveluverkko ja hyvä tilojen käyttöaste. Toimitilapalveluilla on osaaminen erityiskiinteistöjen suunnitteluun, rahoitukseen ja investointeihin siten, että tilat tukevat toimintaa ja ottavat huomioon tulevaisuuden tarpeet hoitoteknologian ja digitaalisuuden edetessä Valtakunnallinen näkökulma 65

66 Maakuntien talouden ja palvelujen ohjaus Maakuntien talousohjauksen keskeiset välineet ovat julkisen talouden suunnitelma, valtion talousarvio ja maakuntia koskeva lainsäädäntö. Valtioneuvosto voi päättää maakuntia sitovasti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisestä, laajakantoisista investoinneista ja tietojärjestelmäpalveluista. Julkisen talouden suunnitelman valmistelussa sovitetaan maakuntien tehtävät ja rahoitus yhteen. Valtion ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa vahvistetaan. Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet. Maakunnan on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana maakuntastrategiaa. VM voi käynnistää maakunnan arviointimenettelyn, jos maakunnan kyky järjestää lakisääteisiä palveluja on vaarantunut Valtakunnallinen näkökulma 66

67 Maakuntien rahoitus 1 Valtio rahoittaa maakuntien toimintaa. Lisäksi maakunnat saavat asiakas- ja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa. Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä. Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sote-palvelutarpeiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vuosina valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen, jolloin rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin. Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein Valtakunnallinen näkökulma 67

68 Maakuntien rahoitus Valtionrahoituksen määräytyminen Valtion yleiskatteellinen rahoitus Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto 89% Tarveperusteinen rahoitus 87% Ikärakenne ja tarve 1% Vieraskielisyys 1% Asukastiheys Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään 10% Asukaslukuperusteinen rahoitus 1% Hyte- rahoitus Valtakunnallinen näkökulma 68

69 Verotus Kuntien tuloja on tarkoitus alentaa kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti. Kunnallisveron tuottoa ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään. Tämän hetken arvion mukaan kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 % Kunnallisveroprosenttien muutoksia rajoitetaan myös vuosina 2020 ja Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde kunnille. Uudistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten kokonaisverotuksen tasoon Valtakunnallinen näkökulma 69

70 Verotulojen siirto kunnilta Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on Kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä vuonna ,7mrd 11,3 mrd Vuosina kunta voi nostaa tuloveroprosenttia korkeintaan keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa Kuntien osuutta yhteisöverosta vähennetään Valtionosuuksista siirretään 0,5 mrd 5,9 mrd Rajasta voidaan poiketa poikkeustilanteissa Maakuntien tehtävien rahoitus Valtakunnallinen näkökulma 70

71 Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus Uuden valtionosuusjärjestelmän kautta uudistuksen kuntakohtainen muutos rajoitetaan +/- 100 per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa VOS-järjestelmän rakenne pääosin ennallaan Uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (korvaa työpaikkaomavaraisuuden) Verotulojen tasausjärjestelmän rajat muuttuvat +/- 100 Puolet kiinteistöverotuloista sisällytetään tasausjärjestelmään Valtakunnallinen näkökulma 71

72 Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (1/2) Verotulojen ja valtionosuuksien siirto yhdistettynä merkittäviin kustannuseroihin johtaa suuriin muutoksiin kunnan taloudessa Muutoksia tasataan kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää uudistamalla Kustannusten ja tulojen siirron aiheuttamia epätasapainoja rajoitetaan Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen tasauslisää korotetaan ja tasausvähennystä pienennetään Lisäksi uudistuksen voimaantuloon ajoittuvia vaikutuksia kohtuullistetaan järjestelmämuutoksen tasauksella > turvaa laskennallisesti ja suhteellisesti kunnan talouden tasapainotilan uudistusta edeltävälle tasolle +/ /- 25 Uuteen rahoitusmalliin siirrytään asteittain, +/-25 euroa asukasta kohti vuodessa Muutos kuitenkin rajoitetaan +/- 100 euroon per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa Valtakunnallinen näkökulma 72

73 Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (2/2) Esitysluonnos sisältää laskentaperiaatteet sekä alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten vaikutuksista kuntatalouteen (VM) Laskelmat päivittyvät jatkossa - nyt käytetty vuodelle 2016 tehtyä arviota Voimaantulon (2019) yhteydessä laskelmat perustuvat osittain arviotietoihin Kuntien oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi rahoitusmallin edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvät tasauselementit määritetään toteutuneen tilanteen mukaiseksi vuodesta 2020 lähtien. - Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella Valtakunnallinen näkökulma 73

74 Kunnan talous voimaantulon jälkeen: lähtötilanteen merkitys keskeinen Väestön ikääntymisestä ja sairastavuudesta johtuvat kuntatalouden paineet pienenevät olennaisesti Talouden ennakoitavuus ja pitkäjänteinen suunnittelu helpottuvat Kestävyysvajeen ratkaisupaineet siirtyvät soten osalta maakunnille Yksittäisen kunnan asemaa uudistuksen jälkeen ei voi hallituksen esityksen laadinta-vaiheessa arvioida täysin yksiselitteisesti Toimintaympäristö muuttuu uudistuksesta huolimatta Valtionosuusuudistusta ja sen vaikutusarvioita ei ole aiemmin tehty näin kauan ennen uudistuksen voimaantuloa Kunnan talouden tilanne tänään määrittää tilannetta myös tulevaisuudessa Julkisen talouden suunnitelma, kuntatalousohjelma ja VM virkatyönään seuraavat kuntataloutta sekä kokonaisuutena että yksittäisen kunnan näkökulmasta > tarvittavat toimenpiteet Valtakunnallinen näkökulma 74