Maakuntauudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Transkriptio

1 Maakuntauudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki Valtiovarainministeriön esityksen pitää sotemuutosjohtaja Sinikka Salo, STM Etelä-Savo

2 Valmisteltava lainsäädäntö Keväällä 2016 valmisteltavat lakiluonnokset: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) maakuntajakolaki maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille) uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, arkistolain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatiooikeudellisen yleislainsäädännön muutokset viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset Myöhemmin maakuntauudistukseen liittyvä muu lainsäädäntö Myöhemmin valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö

3 Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

4 Tehtäväsiirtojen iso kuva ja siirtojen vaikutus viranomaisrakenteeseen Maakunnille siirretään tehtäviä ELY-keskuksilta, TE-toimistoilta, aluehallintovirastoilta, maakuntien liitoilta ja kunnilta ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkaavat lukien ELY-keskusten tehtävät siirtyvät pääosin maakunnille ja jäävät osin valtiolle. Valtiolle jäävät tehtävät organisoidaan uudelleen. TE-palvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle. TE-palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä - tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa. Kunnat voivat lakkauttaa maakuntien liitot lukien Maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät siirtyvät kokonaisuudessaan maakunnille. Aluehallintovirastoista muodostetaan yksi valtakunnallisen toimivallan omaava viranomainen. Osa AVI:n tehtävistä siirtyy maakunnille. Ympäristövalvonta- ja luonnonsuojelutehtävät siirtyvät ELY-keskuksilta valtakunnalliselle aluehallintovirastolle

5 Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet

6 Maakunnan toimiala ja tehtävät Toimiala ja tehtävät Monitoimialaisuus Lakisääteiset tehtävät Voi ottaa hoitaakseen myös tehtäväalaansa kuuluvia kunnan tehtäviä alueen kaikkien kuntien yhtäpitävällä päätöksellä ja kuntien osoittamalla rahoituksella - Järjestämisvastuu ja tuottaminen erotetaan - Tuottajien kaksi kategoriaa: markkinoilla (yhtiö)/ei markkinoilla (julkisoikeudellinen laitos)

7 Aluejako Maakuntajaon perustaminen säädetään uudistuksen voimaapanolaissa Mitkä kunnat kuuluvat mihinkin maakuntaan Aluejaon muuttaminen erillisessä maakuntajakolaissa Edellytykset, aloiteoikeus, menettely Eri tilanteet Kokonaisten maakuntien yhdistyminen tai yksittäisiä kuntia koskeva muutos Maakunnan tai kunnan omasta aloitteesta, kuntajakoselvityksen perusteella asukkaiden aloitteesta, arviointiryhmän aloitteesta Yhteys maakunnan arviointimenettelyyn: Arviointimenettelyn käynnistäminen talous- tai sotejärjestämiskykyyn liittyvillä edellytyksillä Arviointiryhmän ehdotuksesta maakuntajakoselvitys Maakuntajakoselvityksen perusteella valtioneuvosto voisi päättää maakuntien vastustuksesta huolimatta

8 Maakunnan päätöksenteko ja hallinto Lähtökohtana kuntalakia vastaava, luonteeltaan mahdollistava sääntely Maakuntavaalit ja maakuntavaltuusto Valtuuston koko porrastettu asukasluvun mukaan vähimmäismäärä (59-99) Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Maakuntastrategia Toimielimet -valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta, muut maakunnan päätettävissä Johtaminen -virkajohto-poliittinen johto Luottamushenkilöt Henkilöstö Hallintomenettely -mm. hallintosääntö Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus

9 Maakuntakonserni MAAKUNTIEN YHTEISET YHTIÖT Palvelukeskus Palvelukeskus MAAKUNTAKONSERNI Maakunta Julkisoikeudellinen laitos Tytäryhtiö Tytäryhtiö Tytäryhtiö

10 Maakunnan suhde valtioon ja kuntiin Valtion täysirahoitusmalli korostaa valtion vastuuta rahoitusperiaatteen toteutumisessa Rahoitusmallista säädetään erikseen rahoituslaissa Valtion ohjaus ja valvonta Maakuntakohtainen neuvottelumenettely, julkisen talouden suunnitelma Investointeja koskeva ohjaus Valtion ja maakuntien neuvottelukunta Neuvottelut alueen kuntien kanssa tehtävien hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta

11 Maakunnan taloussäännökset Talousarvio ja talouden tasapainosääntö Kirjanpito, tilinpäätös, konsernitilinpäätös Arviointimenettely Talouskriteerit ja menettely Sote-järjestämislaissa erikseen palvelujen järjestämiseen liittyvät kriteerit Yhteys Tilintarkastus ja tarkastuslautakunta VTV:n toimivallan laajentaminen Lainanottomahdollisuus lyhytaikaisesti

12 Maakuntien rahoitus Valtio rahoittaa maakuntien toimintaa. Lisäksi maakunnat saavat asiakas- ja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa. Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä. Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sote-palvelutarpeiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vuosina valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen, jolloin rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin. Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein

13 Verotus Kuntien tuloja on tarkoitus alentaa kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti. Kunnallisveron ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään. Tämän hetken arvion mukaan kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä. Kunnallisveroprosenttien korottamista rajoitetaan myös vuosina 2020 ja Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde kunnille. Uudistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten kokonaisverotuksen tasoon

14 Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (1/2) Verotulojen ja valtionosuuksien siirto yhdistettynä merkittäviin kustannuseroihin johtaa suuriin muutoksiin kunnan taloudessa Muutoksia tasataan kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää uudistamalla uudistuksen voimaantuloon ajoittuvia vaikutuksia kohtuullistetaan järjestelmämuutoksen tasauksella > turvaa laskennallisesti ja suhteellisesti kunnan talouden tasapainotilan uudistusta edeltävälle tasolle uuteen rahoitusmalliin siirrytään asteittain, +/-25 euroa asukasta kohti vuodessa > muutos kuitenkin rajoitetaan +/- 100 euroon per asukas Kunnan talouden tilanne tänään määrittää tilannetta myös tulevaisuudessa

15 Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (2/2) Esitysluonnos sisältää laskentaperiaatteet sekä alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten vaikutuksista kuntatalouteen (VM) Laskelmat päivittyvät jatkossa - nyt käytetty vuodelle 2016 tehtyä arviota Voimaantulon (2019) yhteydessä laskelmat perustuvat osittain arviotietoihin Kuntien oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi rahoitusmallin edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvät tasauselementit määritetään toteutuneen tilanteen mukaiseksi vuodesta 2020 lähtien. Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella

16 Maakuntien toiminnan ja talouden yhteensovitus osana JTS-valmistelua Selvitys ja arviointi (maakuntia ohjaavat ministeriöt) Ministeriöiden ehdotusten yhteensovitus (VM) VN päätös JTS:sta Budjetti- ja säädösvalmistelu (kaikki ministeriöt) Neuvottelut Maakuntalain mukainen neuvottelu Toiminnan ohjaus MAAKUNNAT

17 Sote-järjestämisen ja rahoituksen ohjaus Loka-joulukuu Tammi-huhtikuu Touko-syyskuu VN VN päätös JTS:sta JTS-valmisteluprosessi VM STM THL Maakuntien talouden tilan arviointi Maakuntien raporttien käsittely ja THL:n selvitys STM:n selvitys järjestämisestä ja rahoituksen riittävyydestä Budjetti- ja säädösvalmisteluvaihe Yhteensovitusvaihe VM-maakunnatneuvottelu Maakunnat Selvitys- ja arviointivaihe Maakuntien raportit sotesta Toiminnan ohjauksen vaihe

18 Maakuntien valtionrahoitus Yleiskatteinen, laskennallinen rahoitus Tarveperusteinen rahoitus 90 % Ikärakenne ja tarve 87 % Vieraskielisyys 1 % Asukastiheys 1 % Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1 % Kapitaatiorahoitus 10% Sote 7,5 % Pelastustoimi 2,5 %

19 Maakunnan taloudenhoitoa koskevat säännökset (maakuntalaki) Tasapainovaatimuksena toiminnan ja investointien rahavirran tasapaino tai ylijäämä (106 ) Toiminnan ja investointien rahavirta on tasapainossa, jos tulorahoitus riittää kattamaan käyttötalousmenojen lisäksi nettoinvestoinnit Vastaa kansantalouden tilinpidon mukaista tasapainokäsitettä Tiukempi kuin kuntalain tasapainovaatimus Maakunta saa ottaa vain lyhytaikaista lainaa (106 ) Maakunta voi myöntää takauksia ja lainaa tytäryhteisöilleen (124 )

20 Maakunnan arviointimenettely (109 ) Arviointimenettelyssä valtio ja maakunta arvioivat maakunnan taloudellisia edellytyksiä selvitä tehtävistään Arviointimenettelyn on tarkoitus toimia ennaltaehkäisevästi ja kannustaa hyvään taloudenpitoon. Arviointimenettely voi johtaa maakunnan liittämiseen toiseen alueeseen. Taloutta koskevat kriteerit asetetaan maakuntakonsernin (=maakunta ja sen tytäryhteisöt) tasolla Valtiovarainministeriö päättää menettelyn käynnistämisestä Menettelyn pohjana maakuntalaissa määrättävät kriteerit sekä maakunnan tilinpäätöksen perusteella laskettavat tunnusluvut, jotka Tilastokeskus tuottaa. Sote-järjestämislaissa erikseen palvelujen järjestämiseen liittyvät kriteerit

21 Toiminnallisena muutoksena mittava Maakuntien perustamisen esivalmistelu, yhteistyö, toiminnallisen muutoksen kehittämistyön käynnistäminen ICT-kehittämistyön käynnistys Väliaikaiset valmisteluelimet, talous- ja henkilöstöhallinto, ensimmäisten vaalien järjestäminen, ICT Ensimmäisten vaalien jälkeinen aika, maakuntavaltuusto, hallitus ja keskeisten viranhaltijoiden valinta, ensimmäisen talousarvion ja maakuntastrategian valmistelu, ICT Maakunnat toiminnassa Tehtävät: Ely-keskuksilta Kunnilta Maakunnilta TE-toimistoilta Aluehallintovirastoilta ICT Ohjausjärjestelmä Rahoitusjärjestelmä Omaisuussiirrot Henkilöstösiirrot Vaikutukset myös valtionhallintoon ja kuntiin Julkinen hallinto ja demokraattinen järjestelmä muuttuu perusteiltaan merkittävästi

22 Muutos tehdään yhdessä Maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ovat historian laajin julkisen hallinnon uudistus, ja se ylittää perinteiset hallinnonalarajat. Uudistuksen valmistelu edellyttää saumatonta yhteistyötä ja yhteistä koordinaatiota sekä osakokonaisuuksia valmisteltaessa että eri tahtia valmisteltavien osakokonaisuuksien yhteen sovittamisessa. Uudistuksen osat vaikuttavat toisiinsa. Uudistuksen valmistelussa nousee esille useita kysymyksiä: Tavoitellaan niissä yhteisiä ja yhdenmukaisia ratkaisuja Etsitään ratkaisuja maakunta edellä Jätetään aidolle itsehallinnolle tilaa

23 Kiitos mielenkiinnosta!