Sote-uudistus ja sen merkitys ammattilaisten arvoihin, asenteisiin ja osaamistarpeisiin

Transkriptio

1 Soteuudistus ja sen merkitys ammattilaisten arvoihin, asenteisiin ja osaamistarpeisiin Salme Kallinen neuvotteleva virkamies, STM Sinikka Salo

2 Työ ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Maakunnan keskeiset tehtävät Aluekehittäminen Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Liikennejärjestelmäsuunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut

3 Uudistuksen keskeiset lait maakuntalaki sote järjestämislaki voimaanpanolaki sotetuottajalaki verolait maakuntien rahoituslaki maakuntajakolaki uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki henkilöstöä ja virka sekä eläkejärjestelmää koskevat lait Myöhemmin valmistellaan: maakuntauudistukseen liittyvä muu lainsäädäntö valinnanvapaus ja monikanavarahoituslain säädäntö Sinikka Salo

4 Voimaanpanolaki Laissa säädetään maakuntalain ja sotejärjestämislain voimaanpanon edellyttämistä toimenpiteistä: maakuntajako väliaikaishallinto henkilöstön asema voimaantulo omaisuusjärjestelyt kunnallisveroa koskeva sääntely toimeenpano Sinikka Salo

5 Valmistelutilanne Hallituksen esitysluonnos ollut lausunnoilla: lausuntoaika päättynyt lausuntoaikana esityksen viimeistelyä ja sisällöllistä tarkistamista HE eduskunnalle loppuvuodesta Valinnanvapauden ja monikanavararahoituksen yksinkertaistamisen lainsäädännön valmistelu on käynnissä Toimeenpanon esivalmistelu alueilla on käynnistynyt Sinikka Salo

6 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT MAAKUN NAT VALTIO Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Sosiaali ja terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys Perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi Osaaminen ja sivistys Terveys ja hyvinvointi Liikunta ja kulttuuri Nuorisotoimi Paikallinen elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja rakentaminen Työ ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut Turvallisuustehtävät Valtakunnalliset ja kvtehtävät Yleinen edunvalvonta Sinikka Salo

7 Valtiolta ja kunnilta maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet

8 Maakunnille siirtyy eniten sotehenkilötyövuosia Sosiaali ja terveydenhuollon organisaatioita: 190 kpl henkilötyövuotta 18 maakunnalle

9 Henkilöstön siirtyminen ja asema Siirto koskee n työntekijää Henkilöstö siirtyy maakunnan tai sen omistaman yhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksenperiaattein vuoden 2020 loppuun saakka. Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana Maakuntien palvelukseen siirtyvät tulevat kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin Sinikka Salo

10 Maakuntien rahoitus Valtion yleiskatteellinen rahoitus Asiakas ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto Valtionrahoituksen määräytyminen 89% Tarveperusteinen rahoitus 87% Ikärakenne ja tarve 1% Vieraskielisyys 1% Asukastiheys Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään Asukasluku 10% perusteinen 1% Hyte rahoitus rahoitus Sinikka Salo

11 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoaantava kansanäänestys Keskustelu ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus ja vammaisneuvostot Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Palvelulaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset ICT Yhteishankinnat Muut tukipalvelut Toimitilat

12 Maakuntakonserni sotetehtävissä Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Maakunnan sotelautakunta Sotejärjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio Järjestäjän ohjaus ja valvonta Maakunnan konserniyhtiöt (muu kuin sote tuotanto) Konserniohjaus Ostopalveluhankinnat omaan tuotantoon Maakunnan palvelulaitos Hallitus ja johtaja Valtuusto päättää: tavoitteet, hallintosääntö, investointisuunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Maakunnan oman sotetuotannon yhtiöt Suoran valinnan palvelujen tuottaja Maakunta tekee sopimuksen tuottajan kanssa. Suoran valinnan palvelujen tuottaja Maakunta tekee sopimuksen tuottajan kanssa. Suoran valinnan palvelujen tuottaja Maakunta Suoran tekee sopimuksen valinnan palvelujen tuottajan tuottaja kanssa. Maakunta tekee sopimuksen tuottajan Suoran valinnan kanssa. palvelujen tuottaja Maakunta tekee sopimuksen tuottajan kanssa Sinikka Salo i

13 Valinnanvapaustuo ttajat Järjestäjän ohjaus ja valvonta, sopimusohjaus Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Laajan valinnanvapauden raja Maakunta Järjestämisvastuu Julkisen vallan käyttö Suojaverkko X Oy Z osuuskunta Yyhdistys Lähet Palveluseteli e Henkilökohtainen budjetti Maakunnan palvelulaitos tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Lähete Laaja valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus ja markkinoilla toimiminen. Maakunnan palvelulaitoksen soteyhtiöt Ei julkisen vallan käyttöä Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talous ja henkilöstöhallinto, hankinnat, ICT) Hankinta Palveluseteli Henk.koht. budjetti Ostopalvelut Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Palvelulaitoksen yhtiöt Maakunnan oma tuotanto

14 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, perusoikeudet Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Kustannusten kasvun hillintä (3 mrd.) Kustannustehokkuus Taloudellisen kasvun edistäminen Sinikka Salo

15 Soteuudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Asiakaslähtöiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd vuoteen 2029 Valinnanvapaus Kilpailulla tarjontaa ja kustannustehokkuutta Rahoitusuudistus Maakuntauudistus Sotejärjestämisvastuu kunnilta maakunnille

16 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te integraatio sujuvat palveluketjut Tieto kulkee Muutosjohtajuus Valinnanvapaus laajenee Maakunnasta vahva järjestäjä rahoittaja Sinikka Salo

17 Veronmaksaja hyötyy 3 miljardin kustannusten hillintä tarkoittaa: Toimintaa uudistetaan ja palvelut integroidaan Ihmiset pidetään työ ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Kustannusten hillintä 3 mrd. vuoden 2029 loppuun mennessä Kestävyysvaje ja veronmaksajan suhteellinen maksutaakka pienenee Sinikka Salo

18 Sosiaali ja terveyspalveluiden integraatio Ihminen saa kokonaishuomion ja sujuvan palvelukokonaisuudenoikeaaikaisesti Tuottajat noudattavat maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja ketjuja yhtenäisten perusteiden mukaisesti. Tuottajat velvoitettu yhteistyöhön. Paljon palveluita käyttäville palveluohjausta ja laajaalainen asiakassuunnitelma. Potilas ja asiakastieto liikkuu ja on käytettävissä. Rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus maakunnan kautta: ei enää siirretä kustannusvastuuta muille Järjestämisen integraatio: maakunta vastaa ja ohjauksella varmistaa, että palvelut yhteensovitettuja kokonaisuuksia Sinikka Salo

19 Miksi valinnanvapautta lisätään? Asiakas pääsee nopeammin palvelun piiriin. Asiakas voi valita palvelun tuottajan ja (henkilökohtaisen budjetin puitteissa myös palveluita) yksilöllisten tarpeiden mukaan. Palvelutuottajien laatutiedot ja hinnat tulevat läpinäkyviksi, Myös pienet ja keskisuuret yritykset palveluntuottajiksi. Uudet innovatiiviset palveluratkaisut käyttöön. Kannusteet jatkuvalle toiminnan kehittämiselle. Palvelujen kustannustehokkuus ja vaikuttavuus kasvavat Sinikka Salo

20 Asiakkaan valinnanvapaus laajenee (virkamiesesitys) Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Palveluntuottajien määrä kasvaa julkisesti rahoitetuissa sosiaalija terveyspalveluissa. Valinnanvapaus tulisi voimaan vaiheittain: Vuosina parannetaan perustason hoitoon pääsyä ja kotiin annettavia palveluita. Vuosina valinnanvapauden palveluvalikoima laajenee. Vasta alustavat virkamiesluonnokset valmisteltu, hallitus päättää marraskuussa Sinikka Salo

21 Valinnanvapausmalli pähkinänkuoressa (virkamiesesitys) valinnanvapauden piirissä olevat palvelut valinnanvapauden ulkopuolella olevat palvelut Maakunnan palvelulaitoksen toimipiste Suoran valinnan palvelujen tuottaja Asiakkaan suoraan valitsema, maakunnan hyväksymä palvelun tuottaja (ns. omatiimi). Erillinen valinta suun terveydenhuoltoon Maakunta tekee sopimuksen tuottajan kanssa. Asiakassetelipalvelujen tuottajat maakunta tekee sopimuksen tuottajan kanssa Henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajat maakunta tekee tarvittaessa sopimuksen tuottajan kanssa Palvelulaitoksen Palvelulaitoksen itse tuottamat kilpailuttamat palvelut palvelut Sinikka Salo

22 Valinnanvapaus palveluntuottajan näkökulmasta Valinnanvapauden piirissä olevia palveluja voisivat tarjota: maakunnan palvelulaitoksen yhtiö yksityinen palveluntuottaja kolmannen sektorin toimija. Palveluntuottaja saisi kiinteän korvauksen maakunnalta Korvauksen perustana listautuneiden asiakkaiden määrä ja tarvittaessa asiakkaan hyvinvointiriski. Palveluntuottajat vastaavat palvelujensa yhteensovittamisesta muiden tuottajien kanssa Sinikka Salo

23 Tieto kulkee digitalisaatio Asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio ja aluerajoista riippumattomasti Palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja Omahoidon tuki ihmiset voivat edistää myös itse toimintakykyään ja terveyttään Sinikka Salo

24 4.

25 Sotelaissa työkalut muutokseen Muutos tehdään alueilla Kaikki olennaiset toimijat mukaan Etunimi Sukunimi

26 Aikataulu Sinikka Salo

27 Kansallinen tuki Eteneminen maakunnissa Sosiaali ja terveydenhuollon muutos Eteneminen maakunnissa ja kansallinen tuki Maakuntien valmisteluorganisaatio Nimetään muutosjohtaja Muutosvisio ja tavoitteet Edellytykset tehtävien ja omaisuuden siirrolle= esiselvitykset Toiminnallinen kehittäminen: integraatio, tuottavuus, vaikuttavuus Viestinnän organisointi ja tiedonkulun varmistaminen Maakunnan viestintä ja vuorovaikutussuunnitelma Verkostoituminen Tiekartta, ohjeita ja esimerkkejä Valtakunnallinen viestintä ja vuorovaikutussuunnitelma Tietopohjaa mm. tarpeen arvioitiin Kärkihankkeiden muutosagentit Väliaikainen valmistelutoimielin Johtaa valmistelua Selvittää, valmistelee ja viestii: henkilöstö, omaisuus, sopimukset, ict, hallinto ja johtamisjärjestelmä, toiminnan käynnistäminen ja jatkuvuus, muutos Päättää TA 2018 Osallistuu vaalien järjestämiseen Ohjeita ja esimerkkejä Sotekoordinaattorit Muutosvalmennus alkaa Vaaleilla valittu maakuntavaltuusto (ja väliaikainen toimielin) Päättää Maakuntahallitus ja toimielimet Selvitys 31.5.: omaisuus, sopimus, velat. Selvitys /täydennys : toimitilat, siirtyvä omaisuus, sopimukset: maakunnille ja maakunnalta siirtyvät Päättää selvitysten perusteella Päättää palvelustrategiasta, TA 2019 Arvioi tarve, määrä ja laatu Valmistelee sopimukset tuottajien kanssa, yhteistyösopimukset Muutosviestintä Ohjeita ja esimerkkejä Kansallisten ratkaisujen viestintä Maakunta Uusi toiminta ja palvelut Valtion ohjaus Etunimi Sinikka Sukunimi Salo Valtakunnallinen viestinnän koordinaatio ja tuki

28 Soteuudistuksen muutostuki Sinikka Salo

29

30 Uudistuksen onnistumisen avaintekijät Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen Rohkea ote tulevaisuuteen Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin Sinikka Salo

31 Järjestämislaki Maakunta vasta siitä, että sosiaali ja terveyspalvelujen sisältö, laajuus ja laatu ovat asiakkaiden tarpeen mukaisia palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu ja hoitoketjut Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien on tehtävä yhteistyösopimus, jossa sovitaan mm. maakuntien yhteistyöstä ja työnjaosta koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa Maakunta vastaa alueensa sotekehittämisestä ja kehittämisyhteistyöstä sekä toimii yhteistyössä koulutus, tutkimus ja kehittämisorganisaatioiden kanssa Yliopistosairaalaa ylläpitävien maakuntien on: sovittava muiden yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien kanssa kehittämistoiminnan yhteistyöstä tehtävä yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa osaamistarpeen arvioinnissa ja ammatillisen osaamisen kehittämisessä

32 Soteuudistus toiminnallinen muutos Ihminen ja vaikuttavuus keskiössä Integraatio asiakkailla mahdollisuus saada tarpeisiin vaikuttavia palveluita oikeaaikaisesti asiakkaan saama palvelu on sujuva kokonaisuus palvelussa yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti joustavasti erilaisia sosiaali ja terveyspalveluiden keinoja, toimenpiteitä ja osaamisia. palvelu ja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena ja asiakastieto siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä. palveluketjut ovat useisiin eri tuottajiin perustuvassa kokonaisuudessa välttämättä organisaatiorajat ylittäviä

33 Osaamis ja asennevaatimuksia uusissa soterakenteissa Asiakaslähtöinen palvelukokonaisuus : Välitä, älä välitä! Asiakkaan osallistuminen suunnitteluun ja päätöksentekoon Asiakkaan omien voimavarojen tukeminen Kyky työskennellä moniammatillisissa tiimeissä ja monialaisissa verkostoissa Toisten asiantuntemuksen tunnistaminen Asiantuntemuksen jakaminen Oman ja toisen profession kunnioittaminen Oman alan vahva asiantuntemus Edellyttää osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja oman alan erikoisosaamista Palveluohjaus ja palvelukokonaisuuden koordinointi Edellytys monia palveluita käyttävien asiakkaiden asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden toteutumiselle Vaatii palveluverkon tuntemusta Digitalisaation hyödyntäminen ja uuden tiedon tulkinta

34 Asiakaslähtöisyys käytännön sotepalveluissa Lähtökohdat: Asiakkaan hoito ja palvelutarpeet sekä tuen tarpeet Tarpeisiin vastaaminen ei jäsenny viranomaisten tai sektorirajojen mukaisesti, vaan hoidon ja hoivan tulee muodostaa asiakkaan näkökulmasta Valinnanvapaus: asiakkaan osallisuus ja aito mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoonsa ja laajemmin palvelujen kehittämiseen ja suunnitteluun Toteutuminen: Perustana terveys, hoito ja palvelusuunnitelma Räätälöity palvelukokonaisuus Asiakaslähtöinen toiminta perustuu yhdessä tekemiseen i

35 Asiakaslähtöisyys käytännön sotepalveluissa Tuettu päätöksenteko Asiakas määrittelee itse tavoitteensa Läheisten rooli korostuu, jos asiakkaan terveydentila tai toimintakyky ovat esteenä osallistumiselle Asiantuntija kartoittaa ja selvittää, minkälaista tukea asiantuntijat voivat tuoda eri palveluiden muodossa Yhdessä sovitaan, kuka vastaa kokonaisuuden koordinaatiosta ja eri osista

36 Ammattihenkilön työssä painottuvat Asiakaslähtöisyys Asiantuntemus hoidon/palvelun tarpeen arvioinnissa sekä toteuttamisessa ja seurannassa Omahoidon ohjaus ja tukeminen Asiakaan tuki selviytymiseen tavoitteiden mukaisesti Laadun ja potilas/asiakasturvallisuuden varmistaminen Ammattitoiminnan perusta, näyttöön perustuvan toiminnan vaatimus

37 Ammattihenkilön työssä painottuvat Palvelujärjestelmän tuntemus Hoidon ohjaus ja palveluohjaus Kehittävä työote hoito ja palveluketjussa Alan kehityksen ja tutkimusten seuraaminen Johtamisella luodaan edellytykset asiakaslähtöisen ja saumattoman palvelukokonaisuuden toteutumiselle Toimintakulttuurilla varmistetaan asiakaslähtöisyys arkityössä

38 Kiitos! alueuudistus.fi Uutiskirjeiden tilaus: @SaloSinikka #sote #sote Sinikka Salo