Hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit työssä - mitä tiedämme niille altistumista ja sen terveydellisestä merkittävyydestä?

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit työssä - mitä tiedämme niille altistumista ja sen terveydellisestä merkittävyydestä? Tiina Santonen, LT, toksikologi Vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 2

3 Sisältö Määritelmiä Mitä tiedetään hormonitoimintaa häiritsevien kemikaalien vaikutuksista Altistuminen hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille työssä, TTL:n hankkeita hormonitoimintaa häiritseviin kemikaaleihin liittyen Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 3

4 Yle Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 4

5 Mitä ovat hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit? WHO/IPCS (2002): An endocrine disrupter is an exogenous substance or mixture that alters function(s) of the endocrine system and consequently causes adverse health effects in an intact organism, or its progeny, or (sub)populations. Eli vapaasti suomennettuna: Hormonitoimintaa häiritsevä kemikaali on sellainen elimistön ulkopuolelta tuleva aine tai aineseos, joka muuttaa hormonijärjestelmän toimintaa ja aiheuttaa siksi haittavaikutuksia kokonaisessa organismissa, sen jälkeläisissä tai (ala)populaatioissa Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 5

6 Mitä hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit voivat aiheuttaa? Työperäinen altistuminen lääketeollisuudessa: luvuilla estrogeenia sisältäviä lääkkeitä valmistavilla työntekijöillä todettiin kohonneita plasman estrogeenitasoja, hyperestrogenismin oireita (naisilla kuukautishäiriöitä, miehillä gynekomastiaa), matalia plasman FSH- ja LH-pitoisuuksia tai matalia testosteronipitoisuuksia sekä miehillä libidon muutoksia. Nykyään huolenaiheena: erityisesti raskauden aikaisen altistumisen mahdolliset vaikutukset jälkeläisten hedelmällisyyteen, tiettyihin sukupuolielinten epämuodostumisiin, sikiön pienipainoisuuteen ja esim. puberteetin liian varhaiseen alkamisikään, kilpirauhasen toiminnan häiriöihin, hedelmällisyyteen, hormonaalisiin syöpiin kuten rintasyöpä, eturauhassyöpä, kilpirauhassyöpä ja munasarjasyöpä, tyypin II diabetekseen ja jopa ylipainoon. Vaikutusmekanismina useimmiten anti-/androgeeninen, anti-/estrogeeninen vaikutus. Osalla aineista vaikutuksia kilpirauhasen toimintaan, myös lisämunuaisvaikutukset mahdollisia. Vaikutukset tällä hetkellä kiivaan tutkimuksen kohteena Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 6

7 Mitä näyttöä meillä on näistä vaikutuksista: ihmisnäyttö Onko hormonihäirikköaltistumisella ja TDS-syndrooman (testicular dysgenesis syndrome) välillä yhteys? Useita epidemiologisia (väestö)tutkimuksia, joissa eri kemikaaleille altistuminen linkattu erilaisiin hormonihäirikkö -mekanismilla mahdollisesti välittyviin vaikutuksiin Syy-seuraussuhdetta ihmisillä ei ole kuitenkaan pystytty pitävästi osoittamaan, ja muut sekoittavat tekijät hankaloittavat tulosten tulkintaa Esim. Bisfenoli A altistumisen yhteys lihavuuteen => onko BPA syy lihavuuteen, vai keräävätkö ylipainoiset vaan enemmän BPA:ta elimistöönsä? Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 7

8 Mitä näyttöä meillä on näistä vaikutuksista: eläinkoenäyttö Enemmän tietoa eläinkokeista: Esim. tiettyjen ftalaattien (DBP, BBP, DEHP) on todettu eläinkokeissa aiheuttavan lisääntymismyrkyllisiä vaikutuksia, joiden voidaan katsoa välittyvän niiden antiandrogeenisilla vaikutuksilla. Erityisesti havaittu vaikutuksia kivesten ja ulkoisten sukuelinten kehitykseen. Bisfenoli A:n kohdalla tällä hetkellä kiinnostuksen kohteena erityisesti sikiöaikaisen altistumisen vaikutukset (naispuolisten) jälkeläisten rintarauhasen kehitykseen ja näiden vaikutusten mahdollinen yhteys rintasyöpäriskiin Viitteitä eläinkokeista, kaipaavat kuitenkin vahvistusta sen suhteen, lisäävätkö nämä havaitut muutokset oikeasti riskiä sairastua rintasyöpään Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 8

9 Millä aineilla on epäilty/osoitettu olevan hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia? Listauksia tehty esim. EU:n ja WHO:n toimesta, mukana monia tunnettuja ympäristökontaminantteja (PCB ym), mutta myös monia työperäisiä altisteita. Näyttö hormonitoimintaa häiritsevistä vaikutuksista kuitenkin hyvin vaihtelevaa näiden listattujen aineiden kohdalla. Ongelmana ollut selkeiden kriteerien puute Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 9

10 Miten kemikaali voidaan tunnistaa hormonitoimintaa häiritseväksi? Kriteerit parhaillaan valmisteilla EU:ssa, kriteeriluonnos vastikään ollut kommentoitavana Tieto voi tulla standardieläinkokeista, mekanistisista tutkimuksista, in vitro-tutkimuksista: kaikki olemassa oleva tieto tulee huomioida ja evaluoida Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 10

11 Miten hormonitoimintaa häiritsevät aineet luokitellaan/merkitään? Hormonitoimintaa häiritseville ominaisuuksille ei ole omaa luokitustaan Pitäisikö olla? Monien kohdalla vaikutukset näkyvät lisääntymistoiminnan häiriöinä=> luokiteltu lisääntymiselle vaarallisiksi, esim. Bisfenoli A, Repr cat 1B, H360F, Saattaa heikentää hedelmällisyyttä, (ehdotus) Dietyyliheksyyliftalaatti, Repr cat 1B, H360FD. Saattaa heikentää hedelmällisyyttä. Voi vaurioittaa sikiötä. Kohde-elinmyrkyllisyysluokitus (esim. kilpirauhasvaikutukset) tai syöpävaarallisuusluokitus (hormonaalisella mekanismilla aiheutuvat syövät) myös mahdollinen Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 11

12 Altistuminen hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille työssä (i) Kemikaalit, joille altistuminen on vähäistä tai loppumassa esimerkiksi siksi että ne ovat lähiaikoina tulossa kieltojen/rajoitusten piiriin. Näiden kohdalla ei näyttäisi olevan erityistä tarvetta lisäselvityksiin työperäiseen altistumiseen liittyen. ESIM. PCB-yhdisteet, orgaaniset tinayhdisteet (ii) Kemikaalit, joille altistumisesta on hyvin tai vähintään kohtalaisesti tietoa. Osa näistä kemikaaleista on sellaisia, joiden hormonitoimintaa häiritsevät ominaisuudet ovat hyvin vähäisiä (tai jopa kyseenalaisia) verrattuna niiden muihin terveydellisiin vaikutuksiin. ESIM. PAH-yhdisteet, styreeni, tetrakloorietyleeni (iii) Kemikaalit, joille altistumisesta työssä on puutteellisesti tietoa. Osa näistä kemikaaleista on sellaisia, joiden hormonitoimintaa häiritsevistä vaikutuksista on kohtalaisesti näyttöä, mutta osan kohdalla näyttö hormonitoimintaa häiritsevistä vaikutuksista on hyvin heikkoa tai kyseenalaista, vaikka ne ovatkin listattuna WHO:n ja/tai EU:n listalle hormonitoimintaa häiritsevistä kemikaaleista. ESIM. ftalaatit, tietyt bisfenolit, nonyylifenoli, resorsinoli, parabeenit Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 12

13 Työterveyslaitoksen tutkimustuloksia liittyen hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille altistumiseen Bisfenoli A -altistuminen suomalaisilla työpaikoilla Kampaajien ja väestön altistuminen tietyille hormonitoimintaa häiritseville tekijöille Yhdessä THL:n kanssa Työperäinen altistuminen eräille hormonitoimintaa häiritseville ftalaateille ja fenoleille Suomessa Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 13

14 Bisfenoli A -altistuminen suomalaisilla työpaikoilla Väestön virtsan BPA-pitoisuus yleensä alle 8 µg/l, vaihtelua ruokavaliosta johtuen (<100 µg/l) BPA:lle voi altistua työtehtävissä, joissa käsitellään puhdasta BPA:ta Suomessa ainakin lämpöpaperin ja maalikovetteen valmistuksissa mahdollisesti myös muissa maalinvalmistukseen liittyvissä töissä virtsan BPA max ~1500 µg/l altistuminen pääasiassa ihokontaktin kautta BPA-ilmapitoisuudet matalia Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 14

15 BPA-altistuminen työssä Urinary BPA concentrations of participants in liquid paint factory (n=9 except with evening sample n=8) split into different sampling times. The bottom and top of the box are the 25th and 75th percentiles, and a horizontal line inside the box is the median (50th percentile). The upper and lower ends of the whiskers are the maximum and minimum of the data, respectively. The solid square is the arithmetic mean. The solid arrow next to the y-axis shows the 95th percentile of the non-occupationally exposed population in Finland (8 µg/l). (Heinälä ym. (2016) Occupational Exposure Assessment to Bisphenol A in Five Different Production Companies in Finland. In press.) Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 15

16 BPA altistuminen työssä Urinary BPA concentrations of participants in liquid paint factory (n=9 except with evening sample n=8) split into different sampling times. The bottom and top of the box are the 25th and 75th percentiles, and a horizontal line inside the box is the median (50th percentile). The upper and lower ends of the whiskers are the maximum and minimum of the data, respectively. The solid square is the arithmetic mean. The solid arrow next to the y-axis shows the 95th percentile of the non-occupationally exposed population in Finland (8 µg/l). (Heinälä ym. (2016) Occupational Exposure Assessment to Bisphenol A in Five Different Production Companies in Finland. In press.) Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 16

17 Bisfenoli A -altistuminen suomalaisilla työpaikoilla Kuittipaperialtistumisen simulointikokeet (3 koehenkilöä): Kuittipaperin normaali käsittely (8 h) Tehostettu käsittely (3x5 min) Kuva: S. Porras Tulokset: Pientä altistumista tapahtuu, mutta normaalissa käytössä kaupan kuittipaperien kautta altistuminen BPA:lle samaa tasoa kuin altistuminen ravinnon kautta Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 17

18 Kampaajien altistuminen tietyille hormonitoimintaa häiritseville aineille Hanke 11/ /2015, yhdessä THL:n kanssa Taustana epäilyt kauneudenhoitoalan työntekijöiden korkeammasta altistumisesta monille hormonitoimintaa häiritseväksi epäillyille aineille Biomonitorointi: parabeenit (8 kpl), bisfenoli A ja resorsinoli virtsasta Mukana 77 kampaamoalan työntekijää Jokaiselta 3 eri virtsanäytettä: ns. nollanäyte, työvuoron jälkeinen näyte ja seuraavan aamun näyte Vertailuaineistona TTL:n henkilökuntaa sekä Kansallinen FINRISKI 2012 tutkimuksen näytteitä (THL) Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 18

19 Tulokset: kampaajien altistuminen tutkituille aineille samaa luokkaa kuin väestön altistuminen Esimerkki: kampaajien (n=77) resorsinolialtistuminen vs. altistumattoman väestön (n=101) altistuminen Kaikkien tutkittujen kemikaalien tasot luokkaa, joilla ei ole odotettavissa merkittäviä terveydellisiä haittoja Yhteisvaikutukset? Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 19

20 Työperäinen altistuminen eräille hormonitoimintaa häiritseville ftalaateille ja fenoleille Suomessa TSR-projekti 11/ /2016, tulosten raportointi meneillään Tutkittu altistumista eri ftalaateille (DBP, BBP, DEHP, DINP, DIDP, DPHP), nonyylifenolille ja resorsinolille Biomonitorointi (virtsa) ja työhygieeniset mittaukset Tutkitut alat: renkaiden valmistus, liimahartsien valmistus, liimapuun valmistus, kaapelien valmistus, PVC-muovituotteiden valmistus ja työstö sekä rakennusala Vertailuaineistona työikäinen väestö jolla ei työperäistä altistumista kyseisille kemikaaleille Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 20

21 Työperäinen ftalaattialtistuminen Ftalaattien käyttöprofiilissa muutoksia; vanhimmat (haitallisiksi osoitetut) ftalaatit poistumassa, tilalle uusia, pidempiketjuisia ftalaatteja Vanhat edelleen relevantteja esim. PVC-muovien kierrätyksessä! Näillä uudemmilla, pidempiketjuisilla ftalaateilla vanhemmille ftalaateille tyypilliset antiandrogeeniset vaikutukset joko vähäisemmät tai niitä ei ole pystytty osoittamaan ollenkaan Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 21

22 Flataattialtistuminen työssä PVC-pinnoitettujen teknisten kankaiden valmistaja; eri työtehtäviä; altistuminen DINP:ille (di-isononyyliftalaatti); n= FIOH Esittäjän nimi 22

23 Ftalaattialtistuminen työssä Kaapelinvalmistaja; DPHP (di-2-propyyliheptyyli)ftalaatti)- altistuminen; ekstruuderikoneen käyttäjiä (n=5) Afterholiday Workers Pre-shift Post-shift Evening Nextmorning Reference n AM a <LOQ 4,1 4,0 2,6 <LOQ GM a <LOQ 3,5 2,7 2,1 <LOQ Min <LOQ <LOQ 1,8 <LOQ <LOQ <LOQ Median a <LOQ 3,9 2,7 2,5 <LOQ 95. percentile a <LOQ 7,2 7,7 4,7 <LOQ Max 3,5 <LOQ 7,8 7,9 5,2 <LOQ LOQ, limit of quantitation; AM, arithmetic mean; GM, geometric mean a most of the results <LOQ FIOH Esittäjän nimi 23

24 Yhteenvetoa Hormonitoimintaa häiritsevät vaikutukset kiivaan tutkimuksen alla Kriteerit millä perusteella voidaan aine katsoa hormonihäiriköksi vielä kehitteillä EU:ssa Osa hormonihäiriköiksi epäillyistä aineista hyvin tunnettuja työperäisiä altisteita, mutta monien näiden aineiden kohdalla muut vaikutukset saattavat olla relevantimpia Esim. bisfenoli tai ftalaatti-altistumista työssä tutkittu suhteellisen vähän verrattuna kuluttaja-/ympäristöperäiseen altistumiseen Näiden kohdalla on tiettyjä spesifisiä työtehtäviä missä voidaan altistua korkeammille pitoisuuksille kuin ympäristöperäisesti. Erityisesti kun käsitellään puhtaita aineita. Biomonitorointimenetelmiä näille kehitetty - käytettävissä altistumisen selvittämiseen jos epäilyä altistumisesta Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 24

25 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos