KIINTEISTÖNHOITAJAN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma LVI-huollon osaamisala, Kalajoen ammattiopisto

Transkriptio

1 KIINTEISTÖNHOITAJAN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma LVI-huollon osaamisala, Kalajoen ammattiopisto

2 2

3 Sisällys 1. KIINTEISTÖNHOITAJAN AMMATTITUTKINTO NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA AMMATTITAIDON KUVAUS AMMATTIALAN KUVAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS KIINTEISTÖNHOITAJAN AMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN... 8 KIINTEISTÖPALVELUJEN TUOTTAMINEN JA PALVELUTILANTEEN HALLINTA... 8 LVI-JÄRJESTELMIEN TOIMINNAN YLLÄPITO KIINTESTÖAUTOMAATION SÄÄTÖ JA OHJAUS PINTARAKENTEIDEN KORJAUSTYÖT ULKOALUEIDEN HOITO JA YLLÄPITO ASUINKIINTEISTÖJEN PALVELUSTUOTANNON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS YRITTÄJÄNÄ TOIMIMINEN Liite 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA

4 4 1. KIINTEISTÖNHOITAJAN AMMATTITUTKINTO 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS Tämä koulutussuunnitelma on laadittu käyttäen suunnittelun perustana Kiinteistöhoitajan ammattitutkinnon perusteita Oph:n määräys 18/011/2013, 2013:29 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän pedagogista toimintaohjetta Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma on hyväksytty Tämä koulutussuunnitelma on ohjeellinen ja sitä tarkennetaan tutkinnon suorittajan/opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelman tai asiakkaan/rahoittajan tarpeiden mukaisesti. Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä myös uuteen ammattiin. Järjestelmän etuna on erityisesti se, että henkilön ammatillinen osaaminen voidaan sen avulla kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnustetaan eri tavoilla hankittu osaaminen Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennetty tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalla on osana koulutusta mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Valmistavan koulutuksen tavoitteena on että opiskelija saavuttaa kiinteistöhoitajan tutkinnossa/tutkinnon osassa vaadittavan osaamisen. Koulutuksen tavoitteena on saada käytännön pätevyys hoitaa itsenäisesti kiinteistöpalveluihin liittyvät työtehtävät, joilla varmistetaan kiinteistöjen LVI-teknisten järjestelmien toiminta ja ylläpidetään kiinteistön yleistä käyttökuntoa. Valmistavan koulutuksen tavoitteissa luodaan opiskelijalle edellytykset selviytyä kiinteistöhoitoon liittyvissä tehtävissä ja opiskelija pystyy vastaamaan siitä, että kohteessa tehdään tarvittavat LVI-tekniset käyttö- ja hoitotoimenpiteet, tai vaihtoehtoisesti työskentelee kiinteistön yleisen käyttökunnon ylläpitoon liittyvissä tehtävissä. Tällöin hän pystyy vastaamaan kiinteistön ulkoalueiden ympärivuotisesta puhtaanpidosta, kiinteistön käyttöolosuhteiden pitämisestä halutulla tasolla ja tähän liittyvistä pienimuotoisista korjaustoimenpiteistä. Koulutuksessa annetaan valmiudet selviytyä palvelutehtävien toteuttamisesta aikataulu- ja laatuvaatimusten mukaisesti tai LVI-järjestelmiin liittyvistä huoltotoimenpiteistä, jotka liittyvät vianetsintään tai toimintahäiriön poistamiseen, tai mahdollisesti pienimuotoisista korjaustoimenpiteistä. Lisäksi luodaan sellaiset edellytykset, että työ voidaan tehdä turvallisesti, huolehtii työympäristön siisteydestä ja pystyy hankkimaan työn kannalta tarpeelliset materiaalit kiinteistönhoitosopimuksen tai palvelukuvauksen mukaisesti. Tavoitteena on myös, että valmistavan koulutuksen jälkeen opiskelija ymmärtää rakennuksen kosteusvaurioiden syntymekanismit ja osaa toimia tyypillisten sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyn kannalta oikein. Kiinteistönhoitajan ammattitutkinnon valmistavassa koulutuksessa annetaan perustiedot rakennusten rakenteista, niin että opiskelija ymmärtää, miten erilaiset olosuhteet vaikuttavat rakennusten kuntoon ja miten taloteknisten järjestelmät toimivat. Hänellä on laaja-alaiset kiinteistöpalvelualan tiedot ja taidot, joilla hän pystyy osoittamaan hallitsevansa palvelutehtäviin ja huoltotyöhön kuuluvien työvälineiden, asennusmenetelmien ja materiaalien käyttöä. Hänellä on kykyä soveltaa tietojaan ja tehdä luovia ratkaisuja, joilla ratkaistaan ennakoimattomia ongelmia. Tutkinnon suorittanut osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti. Hän osaa toimia sopivalla tavalla viranomaisten ja asiakkaiden kanssa sekä kykenee yhteistoimintaan työhön liittyvien muiden sidosryhmien kanssa. 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA Kiinteistönhoitajan ammattitutkinnon valmistava koulutus on tarkoitettu alalla jo työskenteleville tai alalle soveltuvan perustutkinnon suorittaneille. Opinnot voi suorittaa joko pää-/sivutoimisena opiskelijana tai työn ohessa opiskellen esim. oppisopimuksella. Opiskelun ajaksi opiskelija tarvitsee alan työpaikan opiskeluajalleen, jolloin työpaikalla opitaan mahdollisimman paljon ammattitaidosta ja oppilaitoksessa järjestettävä opetus on täydentävää, tietopuolista opetusta. Koulutuksen rahoitukseen liittyvät tuet ja tuen määrät vaihtelevat mm. koulutusmuodon, opetusjärjestelyjen sekä opiskelijan opintojen aikaisten tulojen ja muiden taustatietojen mukaan. KELAn opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintotuen saaminen edellyttää päätoimista opiskelua. Opinnot ovat päätoimisia, kun opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 3 opintoviikkoa

5 opiskelukuukautta kohti tai opiskelijan on osallistuttava opetukseen tai opintoihin kuuluvaan työssäoppimiseen vähintään 25 viikkotuntia. Lisätietoja ja Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä. Lisätietoja aikuiskoulutustuesta myöntämisestä Oppisopimuskoulutuksen tuki: Oppisopimuskoulutuksessa opiskeleva on opintojensa aikana oikeutettu samaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa työssäoloajalta ja opintososiaalisia etuja palkattomalta teoriaopetuksen ajalta. Oppilaitoksessa suoritettavan teoriaopetuksen ajalta opiskelija on oikeutettu seuraaviin opintososiaalisiin etuihin: päiväraha, perheavustus (alle 18 lapsi/lapsia), matkakorvaus ja majoituskorvaus. Lisätietoa oppisopimuskoulutuksen tuesta tai oppisopimuskeskuksista tai -toimistoista. Työttömyysetuus: Työtön työnhakija voi osallistua työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai opiskella tietyin ehdoin myös omaehtoisessa koulutuksessa. Molemmissa tapauksissa opiskelun ajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon henkilöllä olisi työttömänä oikeus. Opiskelija voi lisäksi saada ylläpitokorvausta matka- ja ylläpitokustannuksiin. Lisätietoja tai Kuntoutusraha: Opiskeluun on mahdollisuus hakea kuntoutusrahaa tai muuta vastaavaa taloudellista tukea, jos opiskelu on osa ammatillista kuntoutusta. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on henkilön työelämään pääsy tai siellä pysyminen. Tuella pyritään takaamaan toimeentulo kuntoutumisen aikana. Lisätietoja mm. työeläkelaitosten, työ- ja elinkeinotoimistojen ja Kelan verkkosivuilta Koulumatkatukea voidaan myöntää lukio-opintoihin tai ammatilliseen peruskoulutukseen päivittäisten matkakustannusten korvaamiseksi. Koulumatkatuen uudistuksen myötä tukea voidaan myöntää myös näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutukseen. Koulumatkatukea ei voi saada ammatti- ja erikoisammattitutkinnon valmistavaan koulutukseen. Tarkempaa tietoa hakuohjeineen Kelan verkkopalvelusta Ammattitutkintostipendi voidaan myöntää näyttötutkintona suoritettuun ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon. Koulutusrahasto myöntää ammattitutkintostipendin. Lisätietoja hakuohjeineen löytyy Opintovapaa on mahdollisuus työssä käyvien aikuiskoulutukseen. Opintovapaa on palkaton vapaa, johon voi saada esimerkiksi aikuiskoulutustukea. Vuorotteluvapaan voi käyttää haluamallaan tavalla, esim. opiskelemalla. Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvaus, joka on % työttömyyskorvauksesta. Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää ja enimmäiskesto on 359 kalenteripäivää. Osa-aikalisän myöntää työ- ja elinkeinotoimisto, kun työntekijä siirtyy vapaaehtoisesti koko-aikatyöstä osa-aikatyöhön. Osa-aikalisää voi käyttää kaikenlaiseen koulutukseen. Lisätietoja TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset. Valmistavassa koulutuksessa noudatetaan tutkinnon perusteiden mukaisia terveydentilavaatimuksia. 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA Näyttötutkintojärjestelmän tavoitteena on tarjota aikuisille joustavat järjestelyt ja parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamisensa näyttötutkinnoissa sekä kehittää ja uudistaa työelämässä tarvitsemaansa ammattitaitoa. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1) näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, 2) tutkinnon suorittaminen ja 3) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Ammattiopisto tekee yhteistyötä koulutuksen tai tutkinnon hankkijan, työelämän edustajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaistamisessa noudatetaan aina tutkintojen perusteita.

6 6 Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon henkilön elämäntilanne, osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa selvitetään ja sovitaan yhteisesti opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, sekä opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. Koulutussuunnitelmaa ja sen toteuttamista kehitetään työelämästä ja tutkinnon suorittajilta/ opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien kohdalla oppimisvaikeuksien ja muun erityisen tuen tarpeen tunnistaminen sekä tarvittavan tuen, ohjauksen ja erityisjärjestelyjen huomioon ottaminen valmistavan koulutuksen aikana ovat oleellisia, jotta tutkinnon suorittaja voi valmistautua riittävän hyvin osoittamaan ammattitaitonsa näyttötutkinnossa. 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS Kiinteistöhoitajan ammattitutkinnon ammattitaito tämän opetussuunnitelman mukaan muodostuu seuraavista osaalueista: Kiinteistöpalvelujen tuottaminen ja palvelutilanteen hallinta. LVI-järjestelmien toiminnan ylläpito Kiinteistöautomaation säätö ja ohjaus Pintarakenteiden korjaustyöt Ulkoalueiden hoito ja ylläpito Asuinkiinteistöjen palvelutuotannon suunnittelu ja toteutus Yrittäjänä toimiminen 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS Kiinteistönhoitajat työskentelevät kiinteistöjen huolto- ja korjaustehtävissä. He vastaavat kiinteistöjen toimivuudesta sekä kiinteistö- ja lämmityskulujen pysymisestä oikealla tasolla. Kiinteistönhoitajat vastaavat itsenäisesti omista työkohteistaan, joihin kuuluu esimerkiksi yksi tai useampi rakennus ulkoalueineen. Kiinteistönhoitaja seuraa kiinteistön tekniikan toimintoja, esimerkiksi lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmiä valvontamittareiden avulla sekä tekee laitteistojen säätöjä. Myös mittaukset ja määräaikaistarkastukset voivat kuulua tehtäviin. Tehtäviin kuuluvat myös ulkoaluetyöt eli pihojen puhtaanapito ja viheralueiden hoito, talvisin lumityöt ja kulkuväylien hiekoitus. 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Tyypillinen työympäristö on asuinkiinteistö, mutta kiinteistönhoitajan pätevyyden omaavat voivat työskennellä myös mm. liiketila-, teollisuus- ja kaukolämpölaitoksissa. 1.9 KIINTEISTÖNHOITAJAN AMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN Tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa toimimalla asiakaskohteessa kiinteistöpalvelualan tehtävissä ja toimimalla asiakaskohteessa LVI- järjestelmien huoltotyön käytännön toteutuksesta vastaavana henkilönä. Lisäksi tutkinnon suorittaja valitsee kaksi tutkinnonosaa joissa osoitettava osaaminen on kiinteistön automaatiojärjestelmien säädöstä ja ohjauksesta tai pintojen korjaustyön toteutuksesta tai kiinteistön ulkoalueiden hoidosta ja ylläpidosta tai asuinkiinteistöjen palvelutuotannon suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavana henkilönä toimiminen. Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa valinnaisena laatiessaan kiinteistöpalvelualan yritykselleen liikeidean ja liiketoimintasuunnitelman yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

7 7 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT Tarkemmat tiedot tutkintokohtaisista valinnaisuussäänöistä löytyvät tutkinnon perusteista osoitteesta: KIINTEISTÖNHOITAJAN AMMATTITUTKINTO VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT JA OHJEELLINEN LAAJUUS (40 OV) PAKOLLINEN/PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Kiinteistöpalvelujen tuottaminen ja palvelutilanteen hallinta Kiinteistöpalvelujen tuottaminen ja palvelutilanteen hallinta 5 ov Orientaatio Työyhteisövalmiudet Kiinteistönhoito- ja palvelusopimukset, Palvelutuotteen rakenteen hallinta Palvelutilanteessa toimiminen LVI-HUOLLON OSAAMISALA Lvi-järjestelmien toiminnan ylläpito Lvi-järjestelmien toiminnan ylläpito 15 ov Vianetsintä ja diagnostiikka Huoltotyön suunnittelu Työmenetelmien ja välineet Työturvallisuuden huomioiminen, työympäristövalmiudet (sis. Tulityö- ja ea1-kortti, muut korttikoulutukset) VALINNAISET TUTKINNON OSAT, JOISTA VALITAAN KAKSI Kiinteistöautomaation säätö ja ohjaus Kiinteistöautomaation säätö ja ohjaus 10 ov Järjestelmän käyttäminen Työmenetelmien hallinta Työturvallisuuden huomioiminen Pintarakenteiden korjaustyöt Ulkoalueiden hoito ja ylläpito Asuinkiinteistöjen palvelutuotannon suunnittelu ja toteutus Pintarakenteiden korjaustyöt 10 ov Korjaustöiden suorittaminen Työmenetelmien ja välineiden hallinta Työturvallisuuden huomioiminen Ulkoalueiden hoito ja ylläpito 10 ov Ulkoalueiden hoitotyöt Työmenetelmien ja välineiden hallinta Työturvallisuuden huomioiminen Asuinkiinteistöjen palvelutuotannon suunnittelu ja toteutus 10 ov Siivoustöiden toteutuksen suunnittelu Siivoustyön toteutus Työturvallisuuden huomioiminen Yrittäjänä toimiminen Yrittäjänä toimiminen 10 ov Omien yrittäjävalmiuksien arviointi Liikeidea Liiketoimintasuunnitelman laatiminen

8 8 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN KIINTEISTÖPALVELUJEN TUOTTAMINEN JA PALVELUTILANTEEN HAL- LINTA 5 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja osaa Selvittää asiakaskohteen kiinteistönhoito- ja palvelusopimuksiin liittyvien palvelutuotteiden sisältö- ja laatukuvaukset Määrittää mahdollisten lisätöiden tarpeen ja tehdä ehdotuksia niiden tuotteistamisesta Suunnitella työhönsä liittyvän palvelutilanteen vaiheet ja kohdata asiakasyrityksen erilaisia asiakkaita ja sidosryhmiä työssään. TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Keskeiset sisällöt: Orientaatio, Työyhteisövalmiudet Kiinteistönhoito- ja palvelusopimukset, Palvelutuotteen rakenteen hallinta Palvelutilanteessa toimiminen Oppimisympäristöt: Oppilaitos ja sen lähiympäristö, yritykset ja yhteisöt Opetusmenetelmät: Teoriaopetus, itsenäinen tiedonhaku, esitelmät, keskustelut ja tutustumiskäynnit, oppimistehtävät OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. käytännön työssä ja toiminnassa. Tutkintotilaisuudet järjestetään valmistavaan koulutukseen osallistujille koulutuksen jälkeen. Jokainen tutkinnon osa arvioidaan erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen Ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien Valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt Tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti.

9 9 AMMATILLISEN KASVUN TUKEMINEN JA OPINTOJEN OHJAUS Valmistavan koulutuksen opettaja(t) perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan tavoitteisiin, sisältöön, toteutukseen ja arviointiin. Tutkinnon suorittajalle annetaan ohjausta kaikissa kolmessa tutkinnon suorittamisen vaiheessa. Ohjaus toteutetaan OPH:n henkilökohtaistamismääräyksen ohjeita ja henkeä noudattaen. Ohjaukseen on laadittu oma ohjeistus Kalajoen ammattiopiston henkilökohtaistamissuunnitelma (liitteenä). Ohjauksesta huolehtivat oppilaitoksessa sovitun työnjaon mukaisesti koulutusalavastaavat, tutkintovastaava, opettajat ja opinto-ohjaaja. Lisäksi ohjausta voi antaa esim. Erityisopettaja. Ohjauksen määrässä huomioimme käytettävissä olevien resurssien puitteissa tutkinnon suorittajien erilaiset tarpeet. Ohjauksessa panostamme asiantuntemukseen ja aikuisen opiskelijan itseohjautuvuuden tukemiseen. Erityistä tukea tarvitseville järjestetään tarpeen mukaan lisäohjausta. Mahdollisiin kieli- ja kulttuuritaustasta johtuviin lisätarpeisiin tarjoamme valmistavan koulutuksen oppilaitoksessamme tapahtuvaa suomen kielen opetusta tai ohjaamme tutkinnon suorittajaa esim. Erityisille maahanmuuttajille tarkoitetuille kursseille. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisesta vastaavat työpaikkaohjaajat yhteistyössä oppilaitoksen kouluttajien kanssa. Tutkinnon järjestäjänä oppilaitoksemme perehdyttävät työpaikkaohjaajat omaan tehtäväänsä. Kiinteistönhoitajan ammattitutkinnon ohjausresurssi opiskelijaa kohden vuodessa vaihtelee tutkinnon suorittajan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Henkilökohtainen ohjaus toteutetaan opiskelupaikalla, työpaikkatapaamisilla, sähköpostitse tai puhelimitse. Ohjauksessa voidaan tarvittaessa käyttää yrityksen tarpeen mukaan apuna muita oppilaitoksen asiantuntijoita. Ohjausta toteutetaan myös ryhmäohjauksena. Tutkinnon suorittaja saa palautetta ohjaajalta henkilökohtaisesti ja seuraa itse omaa kehittymistään henkilökohtaisen tutkintojen suoritus- ja opiskelusuunnitelman puitteissa

10 10 LVI-JÄRJESTELMIEN TOIMINNAN YLLÄPITO 15 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja osaa Paikantaa LVI-järjestelmistä yleisimmät toimintahäiriöt sekä arvioida korjaustarpeen ja työn kiireellisyyden Tehdä normaalit LVI-järjestelmiin liittyvät huoltotyöt ja laitteiden vaihdot sekä opastaa käyttäjiä tilapäisjärjestelyiden osalta. TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Keskeiset sisällöt: Vianetsintä ja diagnostiikka Huoltotyön suunnittelu Työmenetelmien ja välineet Työturvallisuuden huomioiminen, työympäristövalmiudet (sis. Tulityö- ja ea1-kortti, muut korttikoulutukset) Oppimisympäristöt: Oppilaitos ja sen lähiympäristö, yritykset ja yhteisöt Opetusmenetelmät: Teoriaopetus, itsenäinen tiedonhaku, esitelmät, keskustelut ja tutustumiskäynnit, oppimistehtävät OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. käytännön työssä ja toiminnassa. Tutkintotilaisuudet järjestetään valmistavaan koulutukseen osallistujille koulutuksen jälkeen. Jokainen tutkinnon osa arvioidaan erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen Ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien Valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt Tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti.

11 11 AMMATILLISEN KASVUN TUKEMINEN JA OPINTOJEN OHJAUS Valmistavan koulutuksen opettaja(t) perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan tavoitteisiin, sisältöön, toteutukseen ja arviointiin. Tutkinnon suorittajalle annetaan ohjausta kaikissa kolmessa tutkinnon suorittamisen vaiheessa. Ohjaus toteutetaan OPH:n henkilökohtaistamismääräyksen ohjeita ja henkeä noudattaen. Ohjaukseen on laadittu oma ohjeistus Kalajoen ammattiopiston henkilökohtaistamissuunnitelma (liitteenä). Ohjauksesta huolehtivat oppilaitoksessa sovitun työnjaon mukaisesti koulutusalavastaavat, tutkintovastaava, opettajat ja opinto-ohjaaja. Lisäksi ohjausta voi antaa esim. Erityisopettaja. Ohjauksen määrässä huomioimme käytettävissä olevien resurssien puitteissa tutkinnon suorittajien erilaiset tarpeet. Ohjauksessa panostamme asiantuntemukseen ja aikuisen opiskelijan itseohjautuvuuden tukemiseen. Erityistä tukea tarvitseville järjestetään tarpeen mukaan lisäohjausta. Mahdollisiin kieli- ja kulttuuritaustasta johtuviin lisätarpeisiin tarjoamme valmistavan koulutuksen oppilaitoksessamme tapahtuvaa suomen kielen opetusta tai ohjaamme tutkinnon suorittajaa esim. Erityisille maahanmuuttajille tarkoitetuille kursseille. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisesta vastaavat työpaikkaohjaajat yhteistyössä oppilaitoksen kouluttajien kanssa. Tutkinnon järjestäjänä oppilaitoksemme perehdyttävät työpaikkaohjaajat omaan tehtäväänsä. Kiinteistönhoitajan ammattitutkinnon ohjausresurssi opiskelijaa kohden vuodessa vaihtelee tutkinnon suorittajan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Henkilökohtainen ohjaus toteutetaan opiskelupaikalla, työpaikkatapaamisilla, sähköpostitse tai puhelimitse. Ohjauksessa voidaan tarvittaessa käyttää yrityksen tarpeen mukaan apuna muita oppilaitoksen asiantuntijoita. Ohjausta toteutetaan myös ryhmäohjauksena. Tutkinnon suorittaja saa palautetta ohjaajalta henkilökohtaisesti ja seuraa itse omaa kehittymistään henkilökohtaisen tutkintojen suoritus- ja opiskelusuunnitelman puitteissa

12 12 KIINTESTÖAUTOMAATION SÄÄTÖ JA OHJAUS 10 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja osaa Tehdä tarvittavat säätö- ja ohjaustoimenpiteet kiinteistön automaatiojärjestelmässä Huomioida työturvallisuuden automaatio järjestelmään liittyvissä töissä. TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Keskeiset sisällöt: Järjestelmän käyttäminen Työmenetelmien hallinta Työturvallisuuden huomioiminen Oppimisympäristöt: Oppilaitos ja sen lähiympäristö, yritykset ja yhteisöt Opetusmenetelmät: Teoriaopetus, itsenäinen tiedonhaku, esitelmät, keskustelut ja tutustumiskäynnit, oppimistehtävät OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. käytännön työssä ja toiminnassa. Tutkintotilaisuudet järjestetään valmistavaan koulutukseen osallistujille koulutuksen jälkeen. Jokainen tutkinnon osa arvioidaan erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen Ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien Valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt Tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti.

13 13 AMMATILLISEN KASVUN TUKEMINEN JA OPINTOJEN OHJAUS Valmistavan koulutuksen opettaja(t) perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan tavoitteisiin, sisältöön, toteutukseen ja arviointiin. Tutkinnon suorittajalle annetaan ohjausta kaikissa kolmessa tutkinnon suorittamisen vaiheessa. Ohjaus toteutetaan OPH:n henkilökohtaistamismääräyksen ohjeita ja henkeä noudattaen. Ohjaukseen on laadittu oma ohjeistus Kalajoen ammattiopiston henkilökohtaistamissuunnitelma (liitteenä). Ohjauksesta huolehtivat oppilaitoksessa sovitun työnjaon mukaisesti koulutusalavastaavat, tutkintovastaava, opettajat ja opinto-ohjaaja. Lisäksi ohjausta voi antaa esim. erityisopettaja. Ohjauksen määrässä huomioimme käytettävissä olevien resurssien puitteissa tutkinnon suorittajien erilaiset tarpeet. Ohjauksessa panostamme asiantuntemukseen ja aikuisen opiskelijan itseohjautuvuuden tukemiseen. Erityistä tukea tarvitseville järjestetään tarpeen mukaan lisäohjausta. Mahdollisiin kieli- ja kulttuuritaustasta johtuviin lisätarpeisiin tarjoamme valmistavan koulutuksen oppilaitoksessamme tapahtuvaa suomen kielen opetusta tai ohjaamme tutkinnon suorittajaa esim. erityisille maahanmuuttajille tarkoitetuille kursseille. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisesta vastaavat työpaikkaohjaajat yhteistyössä oppilaitoksen kouluttajien kanssa. Tutkinnon järjestäjänä oppilaitoksemme perehdyttävät työpaikkaohjaajat omaan tehtäväänsä. Kiinteistönhoitajan ammattitutkinnon ohjausresurssi opiskelijaa kohden vuodessa vaihtelee tutkinnon suorittajan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Henkilökohtainen ohjaus toteutetaan opiskelupaikalla, työpaikkatapaamisilla, sähköpostitse tai puhelimitse. Ohjauksessa voidaan tarvittaessa käyttää yrityksen tarpeen mukaan apuna muita oppilaitoksen asiantuntijoita. Ohjausta toteutetaan myös ryhmäohjauksena. Tutkinnon suorittaja saa palautetta ohjaajalta henkilökohtaisesti ja seuraa itse omaa kehittymistään henkilökohtaisen tutkintojen suoritus- ja opiskelusuunnitelman puitteissa.