Lausunto Billnäsin ruukin alueen asemakaavamuutoksen ja Hagbackan puutarhurikoulun asemakaavan ehdotuksesta

Transkriptio

1 LAUSUNTO UUDELY/309/07.01/ Raaseporin kaupunki Rakennusvalvontatoimisto Torikatu Karjaa lausuntopyyntö Lausunto Billnäsin ruukin alueen asemakaavamuutoksen ja Hagbackan puutarhurikoulun asemakaavan ehdotuksesta Raaseporin kaupungin yhdyskuntatekninen lautakunta on pyytänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) lausuntoa Billnäsin ruukin alueen asemakaavamuutoksen ja Hagbackan puutarhurikoulun asemakaavan ehdotuksesta mennessä. Uudenmaan ELY-keskus on saanut lausunnolleen lisäaikaa asti. Uudenmaan ELY-keskus on lausunut kaavasta aiemmin sen luonnosvaiheessa. Kaavoitusta ohjaavien kaavojen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden suhteen Uudenmaan ELY-keskus viittaa aikaisemman lausuntonsa kohtaan Ohjaavat kaavat sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Liikenne Turuntie (seututie 111) on sisällytetty osittain kaavaan. Sille on osoitettu kolme liittymää olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Maantien alueen rajaus on kaavaehdotuksessa tarkistettu noudattamaan lunastetun tiealueen rajausta Uudenmaan ELY-keskuksen luonnosvaiheen lausunnon mukaisesti. Turuntien pohjoispuolella sijaitsevalle erillispientalojen korttelialueelle on kaavassa osoitettu uusi talousrakennus aivan tiealueen rajaan maantien suoja-alueelle. Talousrakennusta ei voi sijoittaa esitettyyn kohtaan, sillä se sijaitsee Skogängintien liittymän näkemäalueella ja muodostaa liikenneturvallisuusriskin. Billnäsin puistotie ja Sjösängintie ovat tällä hetkellä osa yhdystietä Ne on osoitettu kaavassa kaduiksi MRL 83.4 mukaisesti. Billnäsin puistotie ja Sjösängintie muuttuvat hallinnollisesti kaduiksi vasta kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä. Kaavaselostuksessa tode- UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Vaihde PL HELSINKI Asemapäällikönkatu HELSINKI

2 UUDELY/309/07.01/2011 2/8 taan, että kaupunki on edellyttänyt teiden peruskorjauksia tehtäväksi ennen kuin ne muutetaan katualueiksi. Uudenmaan ELY-keskus toteaa, että sen käytössä olevat resurssit teiden peruskorjauksiin ovat niukat. Billnäsin puistotien ja Sjösängintien peruskorjausten kustannusjaosta ei ole toistaiseksi sovittu. Kaavan laadinnan yhteydessä on mietitty keinoja jalankulun ja pyöräilyn sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Billnäsin puistotien, Sjösängintien ja Ruukintien varteen aiotaan toteuttaa jalkakäytävä tai kevyen liikenteen väylä, mikä edellyttää väylien leventämistä. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantamisen näkökulmasta ratkaisut ovat kannatettavia. Billnäsin puistotien parantamistoimet edellyttävät nopeusrajoituksen alentamista 50 kilometristä tunnissa 40 kilometriin tunnissa. Uudenmaan ELY-keskus on jo laskenut Billnäsin puistotien nopeusrajoituksen 40 kilometriin tunnissa. Kaava-alueelle sijoitettu uusi maankäyttö tulee lisäämään pysäköintitarvetta alueella. Sesonkiaikana kesäisin tapahtumien tuottama liikennemäärä voi nousta 1500 ajoneuvoon vuorokaudessa. Riittävien pysäköintipaikkojen varmistaminen kaavalla on tärkeää. Kaava-alueelle on osoitettu autopaikkojen korttelialueita Sjösängintien varteen vanhalle Turun radan ratavallille, Forsbyntien varteen peltoalueen laidalle sekä Ruukintien varteen entisen tavara-aseman paikalle. Lisäksi Forsbyn peltoalueelle on osoitettu pysäköinnin vara-alue. Alueen luonne pysäköinnin vara-alueena suurten tapahtumien aikana ei välity kaava-asiakirjoista. Pysäköintialueiden järjestelyjä, kuten niille ajoa ja niiltä poistumista, tulee suunnitella tarkemmin. Kaava-asiakirjoista ei käy selvästi ilmi, mistä Forsbyn peltoaukean reunassa sijaitsevalle pysäköintialueelle (LPA) on tarkoitus ajaa. Mikäli ajoyhteyden on ajateltu kulkevan pysäköinnin vara-alueen ja vara-alueelle johtavan ajoyhteyden kautta, muuttaa se myös vara-alueen luonnetta: alue on ennemminkin osa varsinaista pysäköintialuetta kuin pysäköinnin vara-alue. Pysäköintialueen ajoyhteyden järjestämistä Forsbyntien kautta tulee tutkia. Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatun yhteyden osoittaminen pysäköintialueen läpi ei ole turvallinen ratkaisu. Myös Sjösängintien varrelle sijoittuvan pitkän ja kapean pysäköintialueen järjestelyjä, kuten sisäänajoa ja poistumista, tulee tarkastella kaavan laadinnan yhteydessä. Pysäköintialueiden suunnitelmat ja alueen katusuunnitelmat kannattaa laatia riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus ja toteuttamiskustannukset selviävät. Kaavamääräyksissä on esitetty autopaikkavaatimus, mutta asiakirjoista ei käy ilmi, kuinka alueelle osoitetut pysäköintialueet riittävät suhteessa osoitettuun rakennusoikeuteen. Pysäköinti on osoitettu keskeisten kort-

3 UUDELY/309/07.01/2011 3/8 teleiden osalta pintaratkaisuna. Yksi tutkittava ratkaisuvaihtoehto voisi olla kortteliin 124 osoitettujen kellaritilojen käyttäminen ainakin osittain pysäköinnin tarpeisiin. Rakennettu kulttuuriympäristö Uudenmaan ELY-keskus on huomauttanut kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että Mustionjokilaakson osayleiskaavassa alueen pääkäyttötarkoitus on selvästi alueen rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti arvokkaan luonteen säilyttäminen. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät sen suojeluarvoa. Täydentävän rakentamisen suunnittelu on määrätty näille lähtökohdille alisteiseksi. Asemakaavaa varten laadituista selvityksistä (inventointi, maisemaselvitys) käy ilmi, että ruukin vuosisatainen rakentaminen on pääosin noudattanut pienimuotoista mittakaavaa. Ruukin rakentuminen on noudattanut luonnonmaiseman, vesistön ja peltojen luonnostaan asettamia rajauksia. Uudenmaan ELY-keskus esitti kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että valtakunnallisesti merkittävän ruukkialueen rajaus merkitään kaavakartalle ja valtakunnalliset erityistavoitteet on huomioitava kaavan jatkotyöstämisessä. Rajausta ei ole merkitty. Kulttuuriympäristön osalta valtakunnallisia erityistavoitteita ei ole huomioitu kaikilta osin Uudenmaan ELY-keskuksen tarkoittamalla tavalla. Kaavaehdotuksessa osoitettu täydennysrakentaminen ottaa ruukin keskeisiä alueita lukuun ottamatta pääpiirteissään hyvin huomioon arvokkaan kulttuuriympäristön. Joen eteläpuolella, ruukin ydinalueella sijaitseviin KL-kortteleihin 124, 125 ja 126 sijoitettu täydennysrakentaminen on ongelmallista kulttuuriympäristön arvojen kannalta. MA-alueeseen rajautuvan korttelin 126 rakennusaloista tulee luopua siltä osin kuin ne sijoittuvat Mustionjokilaakson osayleiskaavan MA-alueen päälle. Samaiseen kortteliin esitetylle pysäköinnille tulee etsiä luontevampi paikka. Kortteliin 125, Forsbyn kylämäelle esitetty 2000 k-m 2 rakennusala ja IIu2/3 kerrosluku ei turvaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista kulttuuriperinnön säilymistä eikä se ole oikeusvaikutteisen osayleiskaavan pääkäyttötarkoituksen mukaista. Kyseisen mittakaavan kaltainen rakentaminen ei myöskään noudata alueen historiallista kehitystä. Vanhan kylätontin ja korttelin 126 mielekkäämpi ja oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen merkintä on kaavassa muuallakin käytetty AL-merkintä, jota on avattu kaavaselostuksen sivulla 50. Kortteliin 124 esitetty k-m 2 rakennusala, joka sallii maksimissaan neljästä viiteen kerrosta ja kaksi kellarikerrosta korkeaa rakentamista ei turvaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista kulttuuriperinnön säilymistä ja on oikeusvaikutteisen yleiskaavan vastainen. Kyseinen maakäyttö ei myöskään noudata alueen historiallista kehitystä.

4 UUDELY/309/07.01/2011 4/8 Kaavaehdotuksessa esitetty rakentaminen edellä mainituissa kortteleissa ruukin ydinalueella muodostaa hallitsevan elementin maisemassa ja hämärtää ruukkialueen kokemista historiallisena ja useita arvomerkityksiä (rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallinen todistusvoima, maankäytön historia, maisema) sisältävänä kohteena. Asemakaavalla tulee osoittaa rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat periaatteet (maankäyttö- ja rakennuslaki 55 ). Korttelin 124 rakennusalat tulee esittää huomattavasti yksityiskohtaisemmin (esim. havainnekuvissa esitetyn mukaisesti). Joen puolelle esitettyjä kerroslukuja IV ja V tulee madaltaa selvästi. Räystäs ja harjakorkeudet tulee esittää. Rakennusten korkeuden ja massan tulee jäädä joen puolella selvästi alisteiseksi vanhoille teollisuusrakennuksille. Kortteliin esitetylle kolmikerroksiselle ja 1000 k - m 2 rakennusalalle ei ole esitetty perusteita. Esitetty rakentaminen ei noudata alueen historiallisen rakentumisen perinnettä, jossa topografia ja sille ominaiset piirteet sekä rakennettu ympäristö ovat määrittäneet uudisrakentamisen reunaehdot. Kaava ei toteuta valtakunnallisia erityistavoitteita kulttuuriympäristön osalta ja se on ruukin keskeisten KL-kortteleiden ratkaisujen osalta maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n vastainen. MA/LPA-alueen kuvataan olevan massatapahtumia varten, mutta alueen määräyksissä ko. pysäköintialue on osoitettu kortteleiden käyttöön. Kaava-asiakirjojen perusteella MA/LPA-alue on tarkoitettu pysyvään ja jatkuvaan käyttöön. Ratkaisulle ei ole esitetty tukevia selvityksiä ja vaikutusten arviointi kulttuuriympäristön ja peltopohjan kantavuuden suhteen on jäänyt pinnalliseksi tai puuttuu kokonaan. Päinvastoin kaavaselostuksen sivulla 22 todetaan, että Forsbyn kyläpelto muodostaa alueen seitsemännen ja osittain keskiaikaan palaavan rakenteen ruukin alueella. Uudenmaan ELY-keskus toteaa, että MA/LPA-alue ja sinne johtava ajoyhteys eivät perustu riittäviin selvityksiin eivätkä ota huomioon alueen valtakunnallista arvoa. Alue tulee merkitä yksiselitteisesti oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaisesti MA-merkinnällä. Luonnonmukaisen kalatien rakentaminen kulttuuriympäristö huomioiden vaikuttaa mahdolliselta. Yksityiskohtainen suunnittelu ja maisemointi tulee toteuttaa korkeatasoisesti. Alueella sijaitsevat muinaisjäännökset tulee huomioida muinaismuistolain ja Museoviraston edellyttämällä tavalla. Luonnonsuojelu ja ympäristö Arvokkaat luontokohteet Luontoselvityksessä on joitakin alueen arvokkaimpiin kuuluvia luontokohteita, jotka todennäköisesti täyttävät luonnonsuojelulain 29 :n mu-

5 UUDELY/309/07.01/2011 5/8 kaiset suojeltavan luontotyypin kriteerit, joita ei ole riittävästi huomioitu kaavaehdotuksessa. luontoselvityksen kohde 7, luontaisen kaltainen jalopuumetsikkö, kaavassa luo-21; AO-alueen uudisrakennukset lähellä luontoselvityksen kohde 88, erittäin uhanalainen luontotyyppi pähkinälehto, ei huomioitu kaavassa luontoselvityksen kohde 11, luontaisen kaltainen jalopuumetsikkö, ei huomioitu kaavassa luontoselvityksen kohde 96, luontaisen kaltainen jalopuulehto, vuorijalavia, ei huomioitu kaavassa Luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien kaavamerkinnän tulee pääsääntöisesti olla S-1. Kaavakartalla on huomioitu joitakin vesilain suojaamia luontotyyppejä. Tämä olisi hyvä toteuttaa järjestelmällisesti. Kaavaehdotuksesta puuttuvat seuraavat: luontoselvityksen kohteella 98 sijaitseva noronotko luontoselvityksen kohteella 33 sijaitsevat tihkupintaiset lähteet Arvokkaat luontokohteet luo-12 ja luo-14 ovat puustoista jokirantaa. Pääkäyttötarkoitus näillä alueilla on MA, avoimena säilytettävä peltoalue. Kaavamerkinnän tulisi luo-kohteiden osalta olla VL, kuten luo-15 joen toisella rannalla. Kaavakartalta puuttuu merkintä luo-13, joka tulee lisätä. Lepakot BatHousen 2011 tekemän lepakkoselvityksen mukaan voimalaitosmuseossa on mahdollinen lepakon lisääntymis- ja levähdyspaikka. Tämä tulee tarkemmin selvittää ennen rakennuksen muutos- ja korjaustöitä. Toinen lisääntymis- ja levähdyspaikka on joen lounaispuolella sijaitseva talvehtimisluolasto, jonka säilyminen tulee varmistaa kaavassa. Jokivarsi puustoineen on todettu lepakoiden kannalta tärkeäksi alueeksi. Tämä edelleen korostaa jokivarren luonnontilaisena ja koskemattomana säilymisen tärkeyttä. Kalatie Kalatie on tarpeellinen Natura-alueen ja erityisesti sen valinnan perusteena olevan jokihelmisimpukan kannalta. Kalatien rakentaminen aiheuttaa kuitenkin muutoksia jokiuoman reunoissa kalatien alku- ja loppupäässä. Kalatien rakentamisen vaikutukset Mustionjoen Natura alueen valinnan perusteisiin, ennen kaikkea simpukoihin, tulee tämän vuoksi arvioida ja selvittää simpukoiden esiintyminen jokialueen osilla, joihin vaikutukset kohdistuvat.

6 UUDELY/309/07.01/2011 6/8 Natura-arviointi Vuonna 2012 tehdyssä Natura-arvioinnin tarveharkinnassa todetaan, että merkittäviä suoria vaikutuksia jokihelmi- ja vuollejokisimpukkaan ei katsota muodostuvan, sillä kaavassa ei ole osoitettu varsinaista rakentamista simpukoiden elinympäristöön lukuun ottamatta mahdollisia laiturirakenteita. Laiturirakenteiden kielteiset vaikutukset kohdistuvat hyvin pienelle alueelle simpukoiden elinalueesta. Rakentamisen yhteydessä voidaan siirtää vaarassa olevat yksilöt toisaalle. Arvioinnissa on todettu, että suunnitelmien toteuttaminen ei heikennä merkittävästi Mustionjoen Natura-alueen suojeltavan luontodirektiivin luontotyypin ekologisia olosuhteita tai ominaispiirteitä. Kaavassa on uutta rakentamista sijoitettu joen rantaan, kaava mahdollistaa maanalaisen kellarikerroksen rakentamisen joten tuntumaan (ke II). Kaavaan on myös merkitty useita vesialueen osia, jolle saa rakentaa laiturin (la). Suunnitellun rakentamisen vaikutuksia Mustionjoen Natura alueeseen ja simpukoihin ei ole tarkemmin arvioitu. Pinjaisten luontoselvitykseen ja sen täydennyksiin sisältyneessä Natura-arvion tarveharkinnassa todettiin, että suunniteltu rakentaminen ei todennäköisesti heikennä Natura-alueen valinnan perusteena olleita luontoarvoja mikäli kaava mahdollistaa kalatien rakentamisen, itse jokeen, jokirantaan tai jokitörmille ei rakenneta, rantoja ei kaiveta, pengerretä eikä paaluteta ja joen vedenlaatu ei rakentamisen takia heikkene merkittävästi esim. hulevesien takia. Vuoden 2012 Natura-arvioinnin tarveharkinnan lopputulos on ristiriidassa luontoselvitykseen sisältyneen tarveharkinnan kanssa. Uusi arviointi ei perustu aiempaa tarkempiin tietoihin simpukoiden esiintymisestä. Pelkästään se, että heikentävät vaikutukset kohdistuvat pienelle osaalueelle Natura-alueesta, ei ole riittävä peruste sille, että merkittävää heikentymistä ei tapahtuisi. Mikäli kaavassa edelleen osoitetaan mahdollisuuksia laiturien rakentamiseen ja muuta sellaista rakentamista, joka edellyttää rantavyöhykkeeseen kajoamista, on selvitettävä simpukoiden esiintyminen joessa sekä kaava-alueella että rakentamisen vaikutusalueella ja arvioitava kaavan toteuttamisen vaikutukset luonnonsuojelulain 65 :n edellyttämällä tavalla. Kaava-asiakirjat Kaavaehdotuksen kartan tarkkuutta on parannettu nähtävillä olleeseen valmisteluaineistoon nähden. Kaava-asiakirjoissa on kuitenkin aiemmin lausunnossa mainitun lisäksi joitakin ristiriitaisuuksia, jotka tulee korjata. Merkinnöissä ja määräyksissä Natura 2000 verkostoon kuuluvalle alueelle rasterimerkintä kuten kartallakin.

7 UUDELY/309/07.01/2011 7/8 Kaavakartalla on ajoyhteys-merkintöjä sekä jalankulun ja polkupyöräilyn yhteyksiä koskevia merkintöjä, joita ei löydy selitteestä. Selitteessä on toisaalta merkintöjä, joita ei löydy kaavakartalta. Merkintöjen vastaavuus tulee tarkistaa. Kaavaselostuksen sivujen 39 ja 43 havainnekuvista puuttuvat kortteliin 125 sijoitettu rakennus (I 3000 k-m 2 ). Kaavaselostuksen sivulla 43 esitetyssä havainnekuvassa on osoitettu rakentamista vedenpäälle (varjolla varustettu laituri). Kaavaselostuksen sivulla 68 oleva kolmas kappale ei pidä paikkaansa, samalla sivulla oleva ote asemakaavakartasta ei ole asemakaavaehdotuksesta vaikka kuvateksti antaakin niin ymmärtää. Jatkosuunnittelu Edellä lausunnossa mainitun lisäksi Uudenmaan ELY-keskus esittää, että jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat. Korttelissa 124 tulee harkita käytettäväksi kellaritilojen suhteen samaa merkintälogiikkaa kuin korttelissa 114 (2/3kIu2/3) ke ja keii merkintöjen sijasta. Kaavaselostuksessa on sivulla 72 todettu, että alueen vetovoiman ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen ja muutoksessa jalostuminen ovat kiinni kiinteistönomistajien, alueen toimijoiden ja rakennusvalvonnan valistuneisuudessa. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että keskeisten arvojen säilyminen ja vetovoimaisuuden turvaaminen on mitä suurimmassa määrin kiinni riittävän tarkoista asemakaavamerkinnöistä ja määräyksistä. Uudenmaan ELY-keskus kiinnitti rakennusalojen osoittamiseen huomiota jo aikaisemmassa lausunnossaan. Kaavaselostuksen sivulla 43 oleva havainnekuva osoittaa, että ydinalueelle on hahmoteltu rakennusmassoja suhteellisen tarkasti. Valtakunnallisesti arvokkaalle alueelle muodostuvan uudisrakentamisen tulee massoittelultaan lähteä liikkeelle alueen erityisarvoista. Parhaiten tämä turvataan osoittamalla tarkat rakennusalat ja rakennusalakohtaiset kerroskorkeudet korttelialueille. Johtaja Marketta Virta Ylitarkastaja Tuomas Autere

8 UUDELY/309/07.01/2011 8/8 TIEDOKSI Uudenmaan liitto Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Museovirasto UUDELY/Rolf Nyström UUDELY/Anna Yrjölä UUDELY/Kirsi Hellas UUDELY/Kaija Savelainen UUDELY/Henrik Wager