Pikkalan ABC asemakaava-alueen luontoselvitys sekä suunnitelman vaikutukset Siuntionjoen Natura 2000 alueen suojeluperusteisiin

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Pikkalan ABC asemakaava-alueen luontoselvitys sekä suunnitelman vaikutukset Siuntionjoen Natura 2000 alueen suojeluperusteisiin"

Aleksi Keskinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 (5) Pikkalan ABC asemakaava-alueen luontoselvitys sekä suunnitelman vaikutukset Siuntionjoen Natura 2000 alueen suojeluperusteisiin Johdanto Asemakaava-alueen luonnonympäristö Tässä raportissa on esitetty keväällä 2014 tehdyn luontoselvityksen tulokset liittyen Pickalan ABC liikenneaseman asemakaavahankkeeseen. Lisäksi raportissa on arvioitu asemakaavan vaikutukset Siuntion joen Natura 2000 alueen suojeluperusteisiin. Luonnonympäristö selvitettiin maastokäynnein 4.5. ja Alue kuljettiin molemmilla kerroilla läpi maastokäynti tehtiin aamulla klo aikaan ja 1.6. aamulla kello 7-. Maastoselvitykset on tehnyt FM biologi Lauri Erävuori Sito Oy:stä. Luontoselvityksessä keskityttiin selvittämään hankealueella esiintyvät arvokkaat luontokohteet ja lajit Pelto/viljelyalue 2. Rakennettu ympäristö 3. Tasoitettu joutomaa-alue/vastaava/sähkölinja, kasvillisuus kulttuurilajistoa/tienvarsilajistoa, heinävaltaista 4. Tervaleppävaltainen jokivarren puustovyöhyke. Vanhaa lehtipuustoa ja rehevää jokivarren kasvillisuutta. Osin rantatörmä sortuileva. 5. Tuoreen kankaan mäntysekametsä 6. Runsasravinteinen lehto, itäosa taimikkoa. 7. Lehtomainen kuusikkokangas, osin kostea, ojitettu. Kuivahkon kankaan/tuoreen kankaan mäntysekametsää, osittain kalliopaljastumia. 9. Paljaaksi hakattu kalliorinteen tuore/kuivahko kangas 10. Lehtomainen kangas, mäntysekametsä 11. Vanha soran/hiekanottokuoppa, jossa kertynyt pohja- ja pintavettä. Kasvillisuus kulttuurivaikutteista. 12. Vanha istutettu puurivistö pellonreunassa. Lähinnä maisemallista arvoa.

Lisäksi raportissa on arvioitu asemakaavan vaikutukset Siuntion joen Natura 2000 alueen suojeluperusteisiin. Luonnonympäristö selvitettiin maastokäynnein 4.5. ja 1.6.2014.

2 (5) Selvitysalue koostuu alueellisesti hyvin tyypillisestä luonnosta. Lähes koko selvitysalue on jossain määrin ihmisen muokkaamaa, vain luoteisosan kallioalueilla on luonnontilaisia ympäristöjä, joihin ei ole varsinaisesti heijastunut lähialueen ympäristön muokkaukset. Seuraavassa on kuvattu maininnan arvoiset kuviot. Selvitysalueella ei esiinny luonnonsuojelulain tai vesilain arvokkaita luontotyyppejä. Alueen lounaisosassa esiintyvä runsasravinteinen lehto on uhanalaisuusluokitukseltaan Etelä-Suomessa vaarantunut (VU). Kyseisellä kuviolla puusto on nuorta ja tasaikäistä metsätaloustoimien seurauksena, ja kohteen edustavuus on heikko nykytilassa. Osa kuviosta keskiosassa selvitysaluetta on tulkittavissa metsälain tarkoittamaksi vähätuottoiseksi kallioalueeksi. kallioalueen alustassa kasvaa yksittäisiä vanhoja kuusia ja mäntyjä ja aluskasvillisuudessa esiintyy lehtomaisen ja tuoreen kankaan lajistoa. Kyseisen kaltaiset kallioalueet ovat luonteenomaisia Uudenmaan rannikolle. Jokivarressa (kuvio 4) on kapea lehtipuuvyöhyke, jossa esiintyy vanhoja ja kookkaita tervaleppiä ja yksittäisiä vaahteroita. Kuvio 7 on tiheäpuustoista kuusikkoa, jonka aluskasvillisuus on osin rehevää kosteapohjaisuudesta johtuen. Kuviolla on muutamia ojia. Kuvion pohjoispuolella on läheiseen omakotitonttiin ilmeisesti liittyvä varastoalue. Kuviolla 11 on vanha soranottokuoppa, johon kertyy pintavesiä ja ilmeisesti purkautuu myös jonkin verran pohjavettä. Montun vieressä on huoltoaseman vedenottokaivo. Kuviolla 12 on vanha istutettu puurivi, jolla on lähinnä maisemallista merkitystä. Selvitysalueella ei esiinny erityisiä, huomionarvoisia kasvillisuuskuvioita. Kuvio on alueelle tyypillistä kalliomännikköä, joka on säilyttänyt luonnontilaisuutensa. Maastoselvitysten yhteydessä kirjattiin linnustohavainnot. Peltoalueilla käy ruokailemassa ja lepäilemässä lähinnä lokkeja, toukokuussa huoltoaseman pohjoispuoleisella peltoalueella tavattiin myös lepäilevä isokuovi. Selvitysalueella tavattiin mustarastas, laulurastas, puukiipijä, pajulintu, peippo, punakylkirastas, sinitiainen, talitiainen, vihervarpunen ja punarinta. Alueella ei esiintynyt erityisesti suojeltuja lajeja. Linnusto edustaa tyypillistä Etelä-Suomen talousmetsien lajistoa. Hankkeen vaikutukset Siuntionjoen Natura alueeseen Siuntionjoen Natura 2000 alue Natura-alueeseen kuuluu Siuntionjoen pääuoman ja kuuden sivujoen vesialueita, joilla suojelutavoitteet on tarkoitus toteuttaa vesilain nojalla. Maaalueita ei Siuntionjoen Natura-alueeseen kuulu.

Seuraavassa on kuvattu maininnan arvoiset kuviot. Selvitysalueella ei esiinny luonnonsuojelulain tai vesilain arvokkaita luontotyyppejä.

3 (5) Natura-alue alkaa Siuntionjoen suulta Pikkalanlahdelta ja jatkuu pääuomassa Kvarnbyn Sågarsforsille asti. Yläpuolinen Sågarsforsin ja Björnträskin väli on perattu ja siten jätetty Natura-alueen ulkopuolelle. Pääuomassa on alajuoksulla kaksi järvimäistä laajentumaa, Vikträsk ja Tjusträsk, jotka ovat mukana Natura-alueessa. Sivuuomista mukana ovat Degermossenilta Sjundbyhyn laskeva puro, Kynnarträskistä Tjusträskiin laskeva lyhyt puro, Lillträskistä Kvarnbyhyn laskeva puro sekä suurempi sivujoki Kirkkojoki, joka Munksinkosken jälkeen jakautuu useampaan osaan. Siuntionjoki on luonnontilaisimpina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla. Se on ainoa ympäristöministeriön asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottama erityissuojeltava jokivesistö Uudellamaalla. Joki on yksi kolmesta Uudenmaan joesta, jossa vielä on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta. Meritaimenen alkuperäiskannat on Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Ainakin Lempansåssa on lisäksi purotaimenta, joka lienee samaa geneettistä alkuperää kuin meritaimenkanta. Siuntionjoki on luontaisesti savisamea jokivesistö. Veden laatua heikentävät etenkin hajakuormitus sekä jätevedet, joita on laskettu Kirkkojokeen sekä Risubackaån sivu-uomaan. Joen pääuoma on Kvarnbystä Kirkkojoen yhtymäkohtaan saakka uomaltaan hyvin luonnontilainen ja siinä on muutamia koskikohtia. Etenkin itäranta on monin paikoin jyrkänteinen ja lehtokasvillisuuden vallitsema. Tällä jokiosalla elää saukkoja. Myös sivupuro Lempanså ja Aiskosbäckenin latvaosat ovat varsin luonnontilaisia ja runsaasti meanderoivia. Muualla jokiuomat ovat enimmäkseen peltojen keskellä ja osin perattuja. Natura-alue on erittäin tärkeä sekä luontotyyppien että lajien suojelun kannalta. Osa alueesta voidaan lukea luontotyyppiin luonnontilaisen kaltaiset jokireitin osat, joka Uudellamaalla on hyvin harvinainen. Osa sivupuroista puolestaan edustaa tyyppiä pikkujokien ja purojen vesikasvillisuus. Natura-alue on tärkeä saukon suojelulle. Saukko on luontodirektiivin liitteen II laji, ja se on luokiteltu myös kansallisesti uhanalaiseksi (valtakunnallisesti silmälläpidettävä, taantunut ja Uudellamaalla vaarantunut). Saukon esiintymisestä Uudellamaalla ei ole paljon tietoja, mutta ilmeisesti Siuntionjoen vesistöalue on sen tärkein esiintymisalue. Saukon kannalta tärkeitä jokiosia ovat mm. Kvarnbyn ja Kirkkojoen väli sekä Vikträskin ympäristö ja siitä mereen laskeva joen alaosa, jota kutsutaan myös Pikkalanjoeksi. Myös Lempansålta on tavattu saukkoa. Siuntionjoki on liitetty Natura-verkostoon suojeluperusteena luontodirektiivi (ns. SCI-alue). Siuntionjoen Natura-alueen suojeluperusteena ovat siis luontodirektiivin luontotyypit ja direktiivin liitteen II lajit. Natura-alue käsittää jokiuoman, ei ranta-alueita. Alueen suojeluperusteena ovat siten vesiluontotyyppeihin kuuluvat Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja Vuorten alapuoliset tasankojoet. Luontotyyppien lisäksi suojeluperusteena on direktiivin liitteen II lajeista saukko. Natura-alueella esiintyviksi ilmoitettuja

Pääuomassa on alajuoksulla kaksi järvimäistä laajentumaa, Vikträsk ja Tjusträsk, jotka ovat mukana Natura-alueessa.

4 (5) lintulajeja ei ole tarpeen arvioida, koska alueen suojeluperusteena ei ole lintudirektiivi. Hanke Vaikutukset suojeluperusteisiin Hankealue käsittää Pikkalan nykyisen ABC-liikenneaseman alueen lähiympäristöineen sekä liikenneaseman länsipuolelle suunnitellut kevyenliikenteen järjestelyt. Tarkoituksena on kehittää liikenneasemaa vastaamaan nykyistä palvelutasotarvetta. Asemakaavassa tarkastellaan myös liikenneratkaisuja. Kaavassa ei osoiteta Natura-alueeseen rajautuvaa muuttuvaa maankäyttöä. Joen ja liikenneaseman välissä on vihervyöhyke, joka nykyisin on osin sorapintana ja osin joutomaana. Jokirannassa on kapea puustoinen vyöhyke. Suunniteltavat liikennejärjestelyt eivät sijoitu jokiympäristöön tai rajaudu siihen. TÄHÄN OTE KAAVASTA Kaavan mahdolliset vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteisiin voivat olla välillisiä, vedenlaatuun liittyviä vaikutuksia (hulevedet). Suoria vaikutuksia kaavasta ei aiheudu. Hankealueen läheisyyteen sijoittuva osa Naturaalueesta kuuluu luontotyyppiin Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit. Kaava-alueen ympäristössä Siuntionjoki sijoittuu laajahkojen peltoalueiden keskelle ja lienee ainakin paikoin perattu. Karjaantien eteläpuolella peltoalueella kasvatetaan nykyisin siirtonurmea. Kaavassa ei osoiteta uutta rakentamista Natura-alueeseen rajautuen. Naturaalueen ja liikenneaseman väliin jää kapea vihervyöhyke, josta osa on jokeen rajautuvaa rantapuustoa ja osa lehtisekametsää, jossa on runsas pensaskerros. Maantien varressa jokeen rajautuu joutomaa-alue, josta puut ja pensaat on poistettu siltatyömaan yhteydessä. Hankkeesta ei aiheudu suoria haitallisia vaikutuksia suojeluperusteisiin, koska hankkeessa ei osoiteta Natura-alueeseen rajautuvaa uutta maankäyttöä. Liikenneasemalla on nykyisin oma jäteveden pienpuhdistamo, josta käsitellyt vedet johdetaan Siuntionjokeen. Alueen kehittämisen yhteydessä liikenneasema liitetään kunnalliseen viemäröintijärjestelmään. Näin ollen jätevesikuormituksen osalta hankkeella on myönteisiä vaikutuksia Naturaalueen tilaan, kun kuormitus vähenee. Kaavaratkaisu ei vaikuta maantien liikennemääriin. Liikenteestä ei aiheudu luontotyyppejä heikentävää vaikutusta. Kevyenliikenteen suunnitelmilla ei ole niin ikään vaikutuksia Natura-alueeseen niiden sijoittuessa etäälle. Suunnitellulla asemakaavalla ei ole haitallisia vaikutuksia Siuntionjoen Natura-alueen suojeluperusteisiin. Huoltoaseman liittäminen kunnalliseen jätevesiverkostoon on myönteistä Siuntionjoen kannalta.

Tarkoituksena on kehittää liikenneasemaa vastaamaan nykyistä palvelutasotarvetta. Asemakaavassa tarkastellaan myös liikenneratkaisuja.

5 (5) Laatinut Lauri Erävuori FM, biologi

Samankaltaiset tiedostot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT