MIELIPIDE/MUISTUTUS VIREILLÄ OLEVASTA ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA(LUONNOKSE)STA JA SEN VALMISTELUAINEISTOSTA

Transkriptio

1 Lapin liitto Hallituskatu 20 B PL ROVANIEMI MIELIPIDE/MUISTUTUS VIREILLÄ OLEVASTA ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA(LUONNOKSE)STA JA SEN VALMISTELUAINEISTOSTA Maakuntakaavoitus on hyvin tärkeä asia ja ratkaisut vaikuttavat pitkäksi ajaksi eteenpäin moniin tahoihin ja ihmisryhmiin määräten alemman tason kaavoitusta. Siksi Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava on syytä laatia huolella, luoden edellytyksiä alueiden kokonaisvaltaiseen kehittymiseen. Silmiin pistävää nyt luonnostellussa esityksessä on tuulivoima-alueiden sijoittaminen ottamatta huomioon alueiden muita (lainsäädännönkin) suojaamia arvoja kuten esimerkiksi maisema- ja luontoarvoja, ihmisten elinympäristön turvaamista terveellisenä ja viihtyisänä ja paikallisten elinkeinojen ja niiden kehittymisen edellytysten turvaamista. Emme käsittele nyt tässä ilmasto-, energia- ja tuulivoimapolitiikkaa sen syvällisemmin, mutta todettakoon, että ilmastoasioihin (hiilidioksidipäästöjen vähentäminen) vetoaminen tuulivoiman edistämiseksi ei kestä kriittistä tarkastelua. Luonnontieteellisiä ja laskettavissa olevia tosiasioita ei mikään (ilmasto)poliittinen kieputus voi muuttaa muuksi, kuin mitä ne oikeasti ovat. Todettakoon kuitenkin se, että tieto tuulivoiman kustannustehottomuudesta jo sinänsä kyseenalaisen ihmisvetoisen ilmastonmuutoksen torjunnassa alkaa saada yleistäkin huomiota, jopa Suomen valtakunnallisessa politiikassa. Maakuntakaavoituksessa pitäisi katse suunnata ennen kaikkea tulevaisuuteen, ottaen opiksi menneisyydessä ja nykyisyydessä tehdyistä virheistä ja virhepäätelmistä, joiden taustalla toki voi olla ollut vilpitön usko maailmanparantamiseen ja nykyisen tiedon valossa maailmanparantamisen kyseenalaisiksi osoittautuneisiin keinoihin. Uutisiakin seuraamalla on ilmeistä, että tuulivoiman tukipolitiikka on muutoksen kourissa tai siihen menossa: koska tuen hiipuminen todennäköisesti tulee myös jäähdyttämään intoa tuulivoimaan sijoittamiseen ja sen rakentamiseen, ehdotamme koko vireillä olevan maakuntakaavoituksen pysäyttämistä siksi ajaksi, että uudet valtakunnalliset tavoitteet ja politiikka selkiää. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin yhtä vuotta. Tuulivoima-alueiden sijoittaminen pohjautuu käytännössä katsoen nyt vain ja ainoastaan teknistaloudellisiin seikkoihin (ja tuulivoimabisneksen intresseihin) - niin kuin sijoittamisen pohjana käytetty, konsulttityönä teetetty Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvityskin. Kuitenkin valmisteluaineistossa muuten on varsin hyvin selvitetty mm. luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvoja ja kansalaisten mielipiteitä - miksei em. seikkoja ole tosiasiallisesti otettu huomioon tuulivoima-alueiden sijoittelussa?

2 Muun muassa Kemijärven kaupunki, Kemijärven yrittäjät ry., Kemijärven tuulivoima-kansalaisraati niin kuin Pro Kemijärvi -yhdistyskin ovat ottaneet voimakkaasti kantaa Kemijärven järvi- ja vaaramaiseman säilyttämiseen tuulivoimaloista vapaana alueena eli ei-tuulivoima-alueena - olkoonkin, että Pro Kemijärvi -yhdistyksen aktiivit ajavat ennen kaikkea kotikontujensa Kemijärven Joutsijärven ympäristön etuja. Esimerkiksi Kemijärvellä pidetyn Kansalaisraadin julkilausumassa todettiin, että tuulivoimaloita ei tule rakentaa matkailullisesti tärkeään järvimaisemaan. Kuva 1. Kemjärven järvi- ja vaaramaisemaa Ailangan suuntaan. Allekirjoittaneiden aloittama adressi "Kemijärvellä järki käteen tuulivoimaloiden sijoittamisessa" (Liite 1.) painottaa niin ikään järvimaiseman, ml. Ailankatunturin ja Ailangan vaarojen säilyttämistä tuulivoimavapaina. Adressin laatimisen aikoina ei ollut tietoa esim. Saarivaaran, Vierustunturin eikä Peniöntunturin mahdollisesta uhraamisesta tuulivoiman alttarille - on kuitenkin ilmeistä, että adressin allekirjoittajat paitsi haluavat pitää adressissa luetellut vaarat ja Ailankatunturin eituulivoima-alueina, eivät adressiin osallistuneet myöskään halua tuulivoimaloiden näkyvän muilta tuulivoima-alueilta esim. virkistyskäyttäjien suosimalle Ailankatunturille, eikä myöskään muille alueen vaaroille eikä järvelle.

3 Valmisteluaineistossa "kummittelee" kuitenkin edelleen Kemijärven Ailankatunturin (Ailangantunturi) hankealue ja Kuusivaara-Mömmövaaran hankealue, vaikka Kemijärven kaupunki on nämä hankkeet hylännyt ja sen sijaan korostaa järvimaiseman suojelua näiltä ja vastaavilta hankkeilta. Miksi maisemallisesti arvokkaat lakialueet, jotka on esitelty tähän asti voimassa olevassa maakuntakaavassa, ovatkin nyt luonnostellusta suurelta osin menettäneet merkitystään tai hävinneet? Esimerkkinä Ailankatunturi ja sitä ympäröivä vaara-alue tuntureineen. Vaikka em. maisemallisesti arvokkaat alueet ovat myös kansalaisten arvostamia maisemia ja virkistyskäyttöalueita, ja myös (mm. luonnonsuojelulainsäädäntöön sisältyvä) lainsäädäntö suojaa maisemia. Olisiko syynä se, että vaikka tunturi, vaara- ja vesistömaisemat eivät ole mihinkään muuttuneet, tuulivoimabuumin tieltä on ollut kiusaus raivata arvomaisemamerkintöjä? Kuva 2. Ailangalta näkyy kauas ja Ailangalle näkyy kaukaa. Monessakin kohdassa ja monin perustein tuodaan esiin, että tuulivoima-alueet on parempi kaavoittaa laajemmiksi alueiksi suhteellisen pienehköjen alueiden sinne tänne "ripottelun" sijaan, mikä olisikin järkevää, jos tuulivoima-alueita ylipäänsä halutaan kaavoittaa. Kun katsoo nyt esitettyä karttaluonnosta, vaikuttaa kuitenkin siltä että varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset teknistaloudellisesti ehkä hiemankin sopivat alueet on merkitty tuulivoima-alueiksi eikä tuulivoimaalueita ole edes yritetty keskittää harvoiksi laajemmiksi alueiksi.

4 Kaiken kaikkiaan nyt esitetyssä maakuntakaavan luonnoksessa vaikuttaa lähdetyn liikkeelle väärin päin: aivan ensin olisi pitänyt selvittää huolellisemmin ei-tuulivoima-alueet - eli alueet mihin tuulivoimaa ei missään tapauksessa voi sijoittaa - ottaen huomioon myös suojavyöhykkeet. Eituulivoima-alueita voivat olla myös muut kuin varsinaiset luonnonsuojelualueet tms. - esimerkiksi maisemien kannalta arvokkaat alueet ja myös ne alueet, joilta tuulivoimalat näkyisivät maisemallisesti merkittäville ja arvokkaille alueille ja/tai merkittäviin kulttuuriympristöihin. Suojavyöhykkeiden laajuus etenkin arvokkaiden ja merkittävien maisemien ja kulttuuriympäristöjen sekä luonnonsuojelualueiden osalta on Itä-Lapin oloissa varsin laaja, joten jo yksistään suojavyöhykkeiden määrittäminen asianmukaisesti olisi oma teemansa. Nyt eivät edes valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt eivätkä Natura-alueet ole saaneet mitään suojavyöhykkeitä - ainakaan missään ei perustella, kuinka leveä suojavyöhyke olisi ja millä perusteilla se olisi määritelty tai miten suojavyöhykkeiden määrittäminen juuri Itä-Lapin (topografian) oloissa vertautuisi suhteessa muiden maakuntien maakuntakaavoituksessa käytettyihin suojavyöhykkeisiin ja niiden perusteisiin ja perusteluihin. Näkyvyysanalyysejä ja kuvasovitteita ei ole tehty eikä esitetty - vaikka näkyvyysanalyysejä on tehty normaalina osana prosessia useiden muiden - topografialtaan Itä-Lappia huomattavasti tasaisempien - maakuntien maakuntakaavojen valmistelussa. Ei myöskään arvioita meluvyöhykkeistä ole esitetty. Koko luonnoksesta paistaa läpi, että on jäänyt kesken sen oivaltaminen, että tuulivoima-alueita kaavoitettaessa tulee tuoda esiin ja näkyviin myös kartalla vaikutus- ja haitta-alueet - esimerkiksi tuulivoima-alueiden naapurissa oleville kiinteistöjen omistajille kävisi melusäädösten takia mahdottomaksi rakentaa omalle kiinteistölleen asuinrakennuksia. Etenkin vapaa-ajan asunnoissa on yleensä ohuet seinärakenteet, jolloin melu ml. infraäänet kantautuisivat melunormit ylittäen sisätiloihin. Kuinka moni tuulivoima-alueiksi kaavailtujen alueiden naapurikiinteistöjen omistajista on edes tietoinen näistä asioista? Huomautamme, että tuulivoima-alueiden tuulivoimaloista koituvien haittojen laajuus - mukaan lukien melu, visuaaliset haitat (esim. lentoestevalojen vilkkuminen ja varjojen välkkyminen) ei rajoitu ollenkaan niin lyhyelle säteelle, kuin mitä luonnoksessa nyt annetaan ymmärtää.

5 AINUTLAATUISET MAISEMA-ARVOT OVAT KEMIJÄRVEN VOIMAVARANA MYÖS TULEVAISUUDESSA Kuva 3. Näkymä pohjoiselta napapiiriltä Kemijärven Antinniemen rannalta. Emilia Weckmanin vuodelta 2006 olevan julkaisun "Tuulivoimalat ja maisema" käyttö tuulivoimaloiden visuaalisia vaikutuksia ja haittoja arvioitaessa ei ole enää relevanttia, sillä vuoden 2006 aikoihin noin kymmenen vuotta sitten nykyisiä teollisen kokoluokan tuulivoimaloita ei käytännössä katsoen ollut edes olemassa, puhumattakaan nykyisistä teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden tuulivoima-alueista. Weckmanin julkaisussa käsitellään huomattavasti pienempiä voimaloita. Nykyisten teollisen kokoluokan voimaloiden osalta visuaalisesti merkittävät haitat maisemassa ulottuisivat Itä-Lapin topografiassa vähintäänkin km:n päähän. Esimerkiksi lentoestevalojen aiheuttama visuaalinen häiriö Itä-Lapin tunturien ja vaarojen päällä sijaitsevista tuulivoimaloista ulottuisi monien kymmenien kilometrien säteelle tuhoten erämaisen, toistaiseksi levollisen maiseman. Erämaisessa suurten korkeuserojen maisemassa, jossa ei ole muuten juurikaan vastaavan kokoluokan "ihmisen käden jälkiä" haitat olisivat erittäin merkittäviä ja muutos nykyisiin tuulivoimavapaisiin maisemiin erittäin jyrkkä.

6 Haittojen merkittävyyden huolellinen punnitseminen ja yhteisvaikutusten arviointi loistaa nyt esitetyssä luonnoksessa poissaolollaan, vaikka kyse on nimenomaan maakunnallisesta suunnittelusta. Varjojen välkkyminen korkeilla vaaroilla sijaitsevista tuulivoimaloista ulottuisi hyvin laajalle, mukaan lukien luonnonsuojelualueille, mikäli tuulivoima-alue sijaitsisi luonnonsuojelualueen vieressä tai lähituntumassa, kuten mm. Saarivaaran (tv 2310) ja Lautatunturin-Sammalvaaran (tv1 2290) tuulivoima-alueiden osalta olisi asian laita. Juuri erämainen, rauhaisa luonnonläheinen ympäristö ilman teollisen kokoluokan tuulivoimaloita huutomerkkeinä maisemassa on matkailuelinkeinon tärkein edellytys - tutkimuksetkin osoittavat (mm. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimukset), että eivät turistit tule Lappiin katsomaan tuulivoimaloita, joita muualla on kyllästymiseen asti, vaan matkailijat hakevat rauhaisaa ja kaunista ympäristöä, jossa voi "ladata akkujaan". Ympäristöpsykologisia seikkoja ei nyt esitetyssä luonnoksessa ole huomioitu tuulivoima-alueiden sijoittamisessa riittävällä tavalla, vaan tuulivoimaalueita on sijoiteltu sinnekin, missä alueet voimaloineen häiritsisivät pahimmalla mahdollisella tavalla ihmisten luonto- ja maisemaelämyksiä. Myös asutukseen ja loma-asutukseen sijoittuminen suhteessa tuulivoima-alueisiin olisi tullut huomioida huolellisemmin, ottaen huomioon melun leviämisvyöhykearviot myös karttaesityksinä, esimerkkeinä Lautatunturin-Sammalvaaran (tv1 2290) ja Murtotunturin-Vitikkotunturin (tv 2304) tulivoima-alueet, jotka yksistään melunormien takia mitä ilmeisimmin sijoittuisi liian lähelle vapaa-ajan asutusta ja luonnonsuojelualueita. Puutteena nyt esitetyssä maakuntakaavan luonnoksessa on se, että voimaloiden haittavaikutusten ulottumista hyvin laajalle varsinaiselta tuulivoima-alueelta ei ole tiedostettu eikä huomioitu. Vaikka tuulivoima-alue ei sinänsä fyysisesti sijoittuisikaan esimerkiksi maisemallisesti merkittävän ja arvokkaan alueen rajauksen sisäpuolelle, etenkin visuaaliset haitat pilaisivat maisemallisesti merkittävän alueen -statuksen saaneita alueita hyvinkin laajan säteen sisällä varsinaisista tuulivoima-alueista. ASUTUKSEN JA MAISEMIEN OHELLA MYÖS LUONNONSUOJELUALUEITA ON SUOJATTAVA TUULIVOIMA-ALUEIDEN JA TUULIVOIMALOIDEN HAITOILTA SUOJAVYÖHYKKEILLÄ Sekä tv- että tv1-tuulivoima-alueiden osalta pitäisi maakuntakaavassa olla määritetty suojavyöhykkeet luonnonsuojelualueisiin eli kuinka lähelle luonnonsuojelualueita tuulivoimaalueita saisi sijoittaa. Vähimmäisvaatimuksena suojavyöhykkeen laajuuden tulisi Itä-Lapin maakuntakaavoitusalueella olla kaksi kilometriä, mikäli kyseessä on SCI-Natura-alue (Sites of Community Importance) tai muu luonnonsuojelualue. Mikäli kyseessä on lintujen suojelupainotteinen SPA-Natura-alue (Special Protection Area), suojavyöhykkeen laajuuden Itä- Lapin olosuhteissa tulisi olla vähintään viisi kilometriä, mm. uhanalaisten petolintujen takia. Luonnollisesti on pidettävä vähintään 2 km:n etäisyys tuulivoima-alueilta kotkien pesiin ja reviireihin - miksi asiaa ei painoteta määräyksissä? Melu ml. infraäänet häiritsisi myös suojelualueiden eläimiä, lintuja ml. lintudirektiivin lintuja sekä vaikuttaisi nelosdirektiivilajien elinoloihin ja elinympäristöihin niitä heikentäen. Esimerkiksi pikkujyrsijät ovat erityisen herkkiä infraäänille, jotka niiden keskinäisessä viestinnässä ovat olennaisia. Jos ja kun pikkujyrsijät kaikkoavat tuulivoima-alueita ympäröiviltäkin melualueilta, on

7 sillä myös vaikutusta ravintoverkkoihin ja sitä kautta isompiinkin eläimiin (ml. tietyt linnut, riistaeläimet, nelosdirektiivilajien eläimet) ja niiden elinoloihin, elinympäristöön ja pärjäämiseen. Porot ja todennäköisesti porojen lähisukulaislajien eläimetkin ovat pakoeläiminä erityisen häiriö- ja stressiherkkiä, ja tuulivoima-alueiden myötä niiden elinympäristöt kävisivät entistä niukemmaksi. Yhtenäisten ekologisesti ja virkistyskäytönkin kannalta tärkeiden luontoalueiden pirstoutumisen ekologiset vaikutukset ja monien tuulivoima-alueiden yhteis- ja kerrannaisvaikutukset haittojen osalta ovat hämärän peitossa, mikä luonnoksessakin nyt annetaan ymmärtää - todennäköisesti vaikutusten merkittävyys tulisi olemaan ennalta arvailtua pahempi. Siksikin on parempi, että koko Itä-Lappiin, jollei sitä saateta pitää kokonaan tuulivoimavapaana, kaavoitettaisiin maakuntakaavassa vain ja ainoastaan 1-3 laajaa tuulivoima-aluetta nyt luonnoksessa esiin tuotujen lukuisten suhteellisen pienten tuulivoimaalueiden sijaan. Kuva 4. Arvokkaita luontokohteita on etenkin Ailangalla myös suojelualueiden ulkopuolella. Summa summarum, tuulivoimatuotantoon soveltumattomat alueet suojavyöhykkeineen olisi pitänyt rajata ensin pois suurempaa huolellisuutta ja harkintaa käyttäen ja ei-tuulivoima-alueet suojavyöhykkeineen pitäisi esittää myös karttaesityksenä.

8 Ei myöskään puolustusvoimien harjoitusalueiden eikä tutkavaikutusten aiheuttamia rajoitteita ole nyt huomioitu edes alustavasti, vaan tuulivoima-alueita on piirretty mm. samalle alueelle, jossa on jo tutka! TUULIVOIMA-ALUEITA EI TULE SIJOITTAA NIIN, ETTÄ VOIMALAT NÄKYISIVÄT KEMIJÄRVELLE JA/TAI KEMIJOKILAAKSOON - JÄRVIMAISEMAN JA KEMIJOKILAAKSON VAALIMINEN ON TÄRKEÄMPÄÄ KUIN TUULIVOIMABISNEKSEN EDUT Kaikkein parhain ratkaisu olisi, että tuulivoima-alueita ei sijoitettaisi mihinkään Itä-Lappiin. Jo topografian perusteella on selvää, että voimaloiden visuaaliset haitat pilaisivat tyystin Lapin erämaisen luonteen suurine korkeuseroineen, näyttävine vaaroineen, tuntureineen ja vesistönäkymineen, jotka mm. matkailulle ovat elinehto. Luontoarvojenkin kannalta tuulivoima-alueet voimaloineen aiheuttaisivat suurta tuhoa, ja porojen elintila laidunalueiden vähenemisineen kävisi vielä nykyistäkin niukemmaksi. Metsästyksen edellytykset heikentyisivät jättimäisten tuulivoima-alueiden myötä. Ihmisten terveellisestä ja viihtyisästä elinympäristöstä, elinkeinoista kuten matkailun edellytyksistä ja ympäristöpsykologisista seikoista puhumattakaan. Teollisuusalueita vastaavien tuulivoima-alueiden sijoittaminen Lappiin on jyrkässä ristiriidassa Lapin omaleimaisen ympäristön kanssa, ja paikalliset ihmiset tulisivat kärsimään lyhytnäköisestä tuulivoimabuumista seuraaviin sukupolviinkin asti. Kemijoen vesivoimarakentaminen jätti syvät haavat paikallisidentiteettiin, nyt aiotaan lyhytnäköisesti valtavia tuulivoima-alueita harkitsemattomasti sijoittamalla viedä vielä vaarat ja tunturitkin. Ainakaan tuulivoima-alueita ei saisi kaavoittaa eikä sijoittaa ollenkaan Kemijärven kaupungin alueelle eikä naapurikuntiin, joiden tuulivoima-alueilta voimalat pilaisivat ainutlaatuisen järvi- ja/tai jokimaiseman myös Kemijärvellä ja/tai Kemijoella. Kemijärven kaupungin alueen osalta järkevän ja asukkaiden kannalta oikeudemukaisenkin ratkaisun lähtökohta olisi, että mikäli tuulivoima-alueita ilman ei poliittisista syistä voida olla, tuulivoimaalueita voimaloineen ei sijoitettaisi mihinkään 30 km:ä lähemmäs pohjoista napapiiriä, poikkeuksena Varsatunturin-Karvakkoselän-Tarsavaaran tuulivoima-alue (tv 2311), jota tietääksemme ei vieroksuta tuulivoima-alueena. Toisin sanoen vyöhyke pohjoisesta napapiiristä 30 km päähän sekä etelään että pohjoiseen jäisi tuulivoimavapaaksi vyöhykkeeksi em. poikkeusta lukuun ottamatta. Tarkasteltuna tuulivoima-alueiden sijoittamista yksityiskohtaisemmin, on syytä edetä Jouni Nyqvistin laatiman kartan avulla, jonka mukaan tuulivoima-alueita ei tule sijoittaa ko. kolmion kärkien kautta piirretyn ympyrän sisäpuolelle (tummansininen ympyrä) eikä myöskään lähelle tummansinistä ympyrää sen ulkopuolelle vaaleansinisen ympyrän sisäpuolelle.

9 Tulee myös rajata se alue, jolle tuulivoimalat eivät saa näkyä kolmiota ympäröivän vaaleansinisen ympyrän ulkopuoleltakaan sijaitsevilta tuulivoima-alueilta siten, että punaisella piirretyn kolmion sisäpuolelle eli järvimaiseman ytimeen ei saa näkyä yhden yhtäkään tuulivoimalaa, vaikka havaitsija sijaitsisi missä tahansa punaisella piirretyn kolmion sisäpuolella. Kuva 5. Tuulivoimaloiden ei tule näkyä kolmion sisäpuolelle eikä tuulivoima-alueita tule sijoittaa vaaleansinisen ympyrän sisäpuolelle. Näin ollen nyt maakuntakaavaluonnoksessa esille tuoduista tuulivoima-alueista tulee poistaa ainakin Murtotunturin-Vitikkotunturin (tv 2304), Suuaksen (tv 2305), Saarivaaran (tv 2310), Peniöntunturin (tv1 2292), Vierustunturin (tv1 2293) ja Lautatunturin-Sammalvaaran (tv1 2290) tuulivoima-alueet.

10 PENIÖNTUNTURIN (tv1 2292), LAUTATUNTURIN-SAMMALVAARAN (tv1 2290) JA VIERUSTUNTURIN (tv1 2293) TUULIVOIMA-ALUEET ON POISTETTAVA JÄRVIMAISEMAN VAALIMISEN VUOKSI Vastoin Kemijärven kaupungin kantaa uusina tuulivoima-alueina on tullut kartalle Peniöntunturi (tv1 2292), Lautatunturi-Sammalvaara (tv1 2290) ja Vierustunturi (tv1 2293), jotka kaikki sijoittuisivat etenkin järvimaiseman kannalta katastrofaalisesti. Näitä tuulivoima-alueita ei ole esitetty edes tuulivoima-alueiden sijoittamiseen varsin kritiikittömästi suhtatuvassa ja tuulivoimabisneksen etuja käytännössä ajavassa Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvityksessä! Tietojemme mukaan Kemijärven kaupungingeodetti Pöyliöllä ei ole ollut valtuuksia laittaa tuulivoima-alueita maakuntakaavan omin päin ilman Kemijärven kaupungin valtuutusta/valtuutuksia. Yksistään lainsäädännön mukaisen menettelyn vuoksi nämä edellä mainitut tuulivoima-alueet on poistettava maakuntakaavasta. On myös ilmeistä, että tutkahäiriöiden takia edellä mainitut tuulivoima-alueet olisivat toteuttamiskelvottomia. Lautatunturin-Sammalvaaran tuulivoima-alue (tv1 2290) sijoittuisi myös liian lähelle Rovajärveä ja se sijaitsisi Lapin lennoston harjoittelualueella. Luontoarvojen kannalta Matkajärven soidensuojelualue (SL 4288) menettäisi merkityksenä jättimäisten tuulivoimaloiden katveessa, raivatun maan ympäröimänä. Olemassa olevan asutuksenkin kannalta Lautatunturin-Sammalvaaran tuulivoima-alue (tv1 2290) olisi toteuttamiskelvoton: esimerkkeinä Raajärvelle ja Palojärven rannoilla sijaitsevalle asutukselle ml. vapaa-ajan asutukselle ja majoitustilojen käytölle aiheutuvat haitat.

11 Kuva 6. Maaston korkeuserot ovat hyvin jyrkät myös Ailangan itäpuolella. SAARIVAARAN TUULIVOIMA-ALUE (tv 2310) ON POISTETTAVA ARVOKKAIDEN MAISEMIEN, LUONTOARVOJEN VAALIMISEN JA VIRKISTYSKÄYTÖN JA EKOLOGISESTI TÄRKEÄN YHTENÄISEN LUONTOALUEEN SÄILYTTÄMISEN TAKIA Saarivaaran (sisältäen Iso Petäjävaaran) tuulivoima-alue (tv 2310) voimaloineen olisi etenkin järvimaiseman kannalta katastrofaalinen - sijoittuuhan Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) samaan länsi <-> itä -linjaan Peniöntunturin kanssa. Saarivaara lähialueineen on suhteessa ympäristöönsä hyvin korkea paikka eikä mitään voimaloiden näkymistä peittäviä esteitä jäisi voimaloiden ja järven väliin. Sitä paitsi kyseessä ovat supra-akvaattiset alueet, joilla on muinaisrantoja ym. jääkauden sulamisen ja sen jälkeisten vaiheiden merkkejä maastossa.

12 Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) olisi myös aivan liian lähellä Luusuan (ml. Itärannan) (ma- 5922, at 423, mk 8007) sekä Juujärven (mk 8007, SM 3504, mav-8145) kyliä sekä Neitilää (SM 3503), joista Luusuan kylän alue (ma 5922) on maakunnallisesti arvokas ja merkittävä kulttuuriympäristö järvi- ja vaaramaisemineen - olkoonkin, että Luusuan kylä ympäristöineen ml. näkymät itään ja kaakkoon Ailangalle päin oikeuttaisivat myös valtakunnallisesti arvokkaan ja merkittävän kulttuuriympäristön (esim. Luusuan Tuulanniemi) ja maisema-alueen merkintään. Itse asiassa valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen merkintä olisi syytä antaa koko Kemijärven järvialueelle sekä Kemijoelle ja Kemijärvelle näkyvälle Ailangan vaara-alueelle Posion kunnan puoleiset alueet mukaan lukien. Ihmettelemme myös sitä, miksi Lehtolan kylä ympäristöineen ei ole saanut ma- tai mav -merkintää: Lehtola sijaitsee erityisen kauniissa järvi- ja vaaramaisemassa pohjoisella napapiirillä. Itse asiassa Lehtolan kylän alueella ympäristöineen ja Ailangantunturilla lähivaaroineen (ml. Iso Soinanvaara, Huhtavaara, Paikanselkä, Saarivaara, Kuusivaara, Mömmövaara ym.) aina Juujärvelle ja Luusuaan Tuulaniemeen asti Tuulanniemi mukaan lukien pitäisi olla valtakunnallisesti merkittävän maisemaalueen status! Ma -merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ja maiseman ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava maisema- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Niin ikään kaavoituksella pitäisi turvata keskuskylien kehíttymisen edellytyksiä ja tukea kylien ja maaseutualueiden rakennetun ympäristön ja maisemallisten arvojen säilyttämistä. Juujärvi (mav8145, SM 3504) on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö maisemineen, jonka luonteen Saarivaaran (tv 2310) ja Murtotunturin tuulivoima-alueiden voimalat tuhoaisivat totaalisesti. Kulttuuriperinnöltään arvokas Neitilä (SM 3503), sijaitsee Saarivaaran tuulivoima-alueen (tv-2310) läheisyydessä vain noin seitsemän km:n päässä. Valtakunnallisesti merkittävistä alueista Pirttikoski (mav-4600) jäisi niin ikään Saarivaaran tuulivoimaloiden (tv 2310) visuaalisten haittojen vyöhykeelle. Toisin sanoen Saarivaaran tuulivoima-alueen (tv 2310) teollisen kokoluokan voimalat paitsi raiskaisivat järvi- ja vaaramaiseman pohjoisessa (ja luoteessa ja koillisessa), tärvelisivät ne myös Luusuan eteläpuolisen Kemijokilaakson maisemat arvokkaine kyläalueympäristöineen. mav -merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ja maiseman ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Ongelmana maakuntakaavan luonnoksessa on nyt se, että voimaloiden haittavaikutusten ulottumista hyvin laajalle varsinaiselta tuulivoima-alueelta ei ole tiedostettu eikä huomioitu. Tuulivoima-alueet jatkossa konkretisoituvine teollisen kokoluokan tuulivoimaloineen olisivat jyrkässä ristiriidassa mm. Luusuan (ma 5922) ja Juujärven (mav8145) maisema- ja kulttuuriympäristön arvojen vaalimisen kanssa. Juujärvellä Kemijoen itäpuolella on myös MY 3912-alue (ml. Juuvaara). Voimalat jyräisivät totaalisesti maisemat ja kulttuuriympäristön, ja voimalat infrastruktuureineen pilaisivat erämaisten alueiden virkistyskäyttömahdollisuudet tuhoten

13 myös (luonto)matkailun edellytykset. Tuulivoima-alueet pirstoisivat myös ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta toistaiseksi yhtenäisinä säilyneet luontoalueet. Maisemallisesti herkimpiä alueita ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet [mm. Luusua, Neitilä ja Juujärvi]. Sietokyvyltään huonoja saattavat olla myös erämaaluonteiset alueet, joilla on virkistyksellistä merkitystä [koko Ailanka (myös eteläpuolella sijaitsevine) alueineen eli koko Perä-Posion tien ja Luusuan eteläpuolisen Kemijoen väliin jäävä alue Ailanganniemestä aina Korouomalle asti]. Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) on hylättävä ja poistettava eikä se missään tapauksessa voi jäädä maakuntakaavaan tv-alueeksi, jolloin sitä ei koskisi edes tuulivoimapotentiaalisten tv1- alueiden suunnittelumääräys, jonka mukaan Alueen toteutettavuus tulee selvittää yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa." Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) sijoittuisi tosiasiallisesti luonnon ydinalueille - aineiston karttoja tarkastelemalla saa ikävää kyllä sellaisen käsityksen, että luonnon ydinalueita on sovitettu ja rajattu kartalle sitä silmällä pitäen, että luonnon ydinalueet eivät haittaisi Saarivaaran (tv 2310) ja Murtotunturin-Vitikkotunturin (tv 2304) tuulivoima-alueiden kartalle laittamista. Luontoarvoja tarkasteltaessa ei olekaan mikään ihme, että Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) ympäristöineen on muun muassa ahman ja karhun elinympäristöä. Koska nelosdirektiivilajien elinympäristöjä ei saa heikentää eikä hävittää, Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) on yksistään sen vuoksi mahdoton. Myös luonnonsuojelulainsäädännön mukaiset lintujen suojelunäkökohdat (esim. maa- ja merikotkat) ovat Saarivaaran tuulivoima-alueen (tv 2310) este. Kasveista esim. kalkkimaariankämmekkä ja lapinleinikki kuuluvat käytetyn luontoselvityksenkin mukaan Saarivaaran alueen ympäristön flooraan. Ihmetystämme herättää, että miksi Metsähallituksen dialogialueita ei ole huomioitu arvokkaina luontokohteina, vaan Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) on piirretty dialogialueiden päälle, eikä kyseisistä luontoarvoiltaan merkittävien dialogialueiden olemassaolosta ole nyt luonnoksessa halaistua sanaa, vaikka annetaan ymmärtää, että tiedot dialogialueista on saatu Metsähallitukselta. Luonto- ja maisemaselvityksen Kuvasta puuttuvat Kemijärven kaupungin alueella, Saarivaaran tuulivoima-alueen (tv-2310) alla sijaitsevat kolme dialogialuetta, jotka on esitetty julkaisussa Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelun täydentäminen Metsähallituksen ja luontojärjestöjen ns. dialogiratkaisun jatkotoimenpiteet. Työryhmämuistio mmm 2007: s. Mustarinnantunturin ja Kiekkikairan hoito- ja käyttösuunnitelma , Kuva 1., esittää aivan selvästi, että Saarivaaran tuulivoima-alueen alle jäisi suojelutarkoituksiin varattua valtion maata. Saarivaaran tuulivoima-alue (tv 2310) todellakin jyräisi arvokkaita luontoalueita. Senkin vuoksi Saarivaaran tuulivoima-alue on hylättävä. Jos taas alettaisiin "hiuksia halkomaan" ja pienennettäisiin Saarivaaran tuulivoima-aluetta siten, että sen alle ei jäisi suojeluun varattuja alueita eikä dialogialueita luonnon arvokohteina, tuloksena olisi - edelleen visuaalisten haittojen takia toteuttamiskelvottomalla paikalla - niin pienen pieni ja pirstaleinen tuulivoima-alue, että sillä ei olisi koonkaan puolesta mitään mieltä.

14 Tuulivoima-alueet toisivat mukanaan myös valtaisat maanrakennustyöt ja maankaivuut, jolloin koko Ailangan alue luontoarvoineen olisi maa-ainesten oton takia vain muisto nykyisestä erämaisesta ja myös ekologisesti yhtenäisestä luontoalueesta. Kuva 7. Rinnesuota Saarivaaran (tv 2310) tuulivoima-alueella. MURTOTUNTURIN-VITIKKOTUNTURIN TUULIVOIMA-ALUE (tv 2304) ON POISTETTAVA EKOLOGISESTI JA VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA YHTENÄISTEN LUONTOALUEIDEN SÄILYTTÄMISEKSI SEKÄ AINUTLAATUISTEN LUONTO- JA MAISEMA-ARVOJEN TAKIA Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alueeksi (tv 2304) piirretty alue Posiolla on paitsi valtakunnallisesti merkittävän Juujärven (mav8145) läheisyyden, myös valtakunnallisesti arvokkaan Auttikönkään (mav 4616) ja Korouoman rotkolaakson (ma 5905, V 843) sekä Mustarinnantunturin Natura-alueen (SL 4247) ja muidenkin lähistön luonnonsuojelualueiden (mm. Auttikönkään Natura-alueen (SL 4148), Korouoman-Jäniskairan Natura-alueen sekä Pyytöuoman ja Pölkkykankaanniemen suojelualueiden) liian läheisyyden takia poistettava maakuntakaavasta.

15 Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoimahankealue - vaikka alue yleiskaavoituksessa pienenikin noin puoleen tutkavaikutusten takia - on edelleen yleiskaavoituksessa laajempi kuin Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvityksessä ja nyt esitetyssä maakuntakaavaluonnoksessa esitetty alue. Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alueen (tv 2304) voimalat näkyisivät hankkeessa laadittujen maisemaselvitysten mukaan myös Kemijärvelle etenkin järvialueelle pilaten järvimaiseman hyvin laajalti mm, Ailangan ja Luusuan eteläpuolisen Kemijokilaakson suunnassa, puhumattakaan Luusuan eteläpuolisen Kemijokilaakon maisemien (ml. Pirttikoski (mav 4600), Juujärvi (mav8145) ja Luusua (ma 5922) tärväytymisestä. Kemijärven kaupungin kannanotoissahan korostetaan järvimaiseman vaalimista. Ikävä kyllä kaupungin päätöksenteossa ei toistaiseksi olla oltu tilanteen tasalla siltä osin, että olisi tiedostettu Murtotunturin-Vitikkotunturin (tv 2304) hankkeen visuaalisesti erittäin merkittävät haittavaikutukset Kemijärven puolelle. Yksistään luontoselvitysten perusteella Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alue (tv 2304) on toteuttamiskelvoton - sijoittuuhan alue luonnon ydinalueelle Mustarinnantunturin (sekä SCI että SPA) Natura-alueen (SL 4247) viereen. Mustarinnantunturin ja Kiekkikairan hoito- ja käyttösuunnitelma korostaa luontoarvojen ohella alueen erämaisuutta sekä upeita lähi- ja kaukomaisemia, jotka myös virkistysalueena ovat vertaansa vailla. Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alue (tv 2304) ja/tai sen lähiympäristöt ovat mm. ilvesten ja karhujen elinympäristöjä. Ailangalla Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alueeksi (tv 2304) piirrettyn alueen tuntumassa on ahmahavaintokin ja Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alue (tv 2304) on myös suden elinpiiriä. Huomautamme, että nelosdirektiivilajien elinympäristöjä ei lainsäädännön mukaan saa hävittää eikä heikentää: Murtotunturin- Vitikkotunturin tuulivoima-alue (tv 2304) jyräisi totaalisesti nelosdirektiivilajien elinympäristöjä laajalti niin haittavaikutustensa kuin välillisten vaikutustensa takia (mm. maa-ainesten otto), ei pelkästään varsinaisen tuulivoima-alueen kohdalla. Kartoista saa ikävä kyllä vaikutelman, että luonnon ydinalueita on sovitettu ja piirretty sitä silmällä pitäen, että ne eivät haittaisi Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alueen (tv 2304) karttaesitystä. Huomautamme, että tosiasiassa on ekologinen yhteystarve Murtotunturin-Vitikkotunturin tuulivoima-alueen (tv 2304) läpi, niin valitettavaa kuin se hanketta ajavien kannalta onkin. Seitakorvan siltaa ja Kemijärven Luusuan siltaa käyttävät myös monet eläimet: meillä on mm. susihavainto Seitakorvan sillan luota. Porot tunnetusti käyttävät siltoja kulkemiseensa. Esimerkiksi Luusuassa on ihan arkipäiväistä nähdä Kemijoen itäpuolelta Luusuaan tulleita poroja - porojen korvamerkkilukutaitoisethan pystyvät helposti näkemään, mistä kukin poro on peräisin. Ihmisten elinympäristön kannalta Murtotunturin tuulivoima-alue (tv 2304) on niin ikään mahdoton - etenkin paikalliset vapaa-ajan asukkaat menettäisivät nyt virkistäytymiseen käyttämänsä alueet, ja aluetta tultaisiin vieroksumaan mm. siten, että retkeily ja luontomatkailu mukaan lukien kehittymässä oleva luontomatkailu Luusuan suunnalta Murtotunturille ja Pirttikoskelle ja Auttiin päin tyrehtyisi (esimerkkinä Kemijoen penkkojen päälliset tiet tarjoavat mainiot edellytykset sulan maan aikana pyöräilyyn ja talviaikana poroajeluihin).

16 JOITAIN MUUTOSEHDOTUKSIA Selostusosassa sivulla 102 sanotaan, että maisemallisesti herkille alueille saisi kuitenkin sijoittaa tuulivoimaloita. Vaarojen lakialueet ovat maisemallisesti herkkiä alueita, mutta sinne tulee kuitenkin voida sijoittaa harkitusti esimerkiksi tietoliikennemastoja, tuulivoimaloita ja luontaiselinkeinojen tukikohtarakenteita. Vertailun vuoksi: selostusosan sivulla 110 sanotaan: Matkailualueita tulee kehittää maisematekijät huomioiden. Mm. matkailuautojen pysäköintialueiden ilmettä ja sijoitusta tulee tarkastella ottaen huomioon ympäristö ja näkymät. Pyydämme muutosta siten, että "tuulivoimalat" otetaan pois em. kohdasta seuraavasti: Vaarojen lakialueet ovat maisemallisesti herkkiä alueita, mutta sinne tulee kuitenkin voida sijoittaa harkitusti esimerkiksi tietoliikennemastoja, ja luontaiselinkeinojen tukikohtarakenteita. Selostusosan sivulla 141 sanotaan, että vesistöreittejä ei ollenkaan merkitä maakuntakaavaan. Mielestämme tämä on puute, ja pyydämme merkitsemään myös vesistöreitit maakuntakaavaan. Etenkin vesistörunsaalla Kemijärvellä vesistöreitit ovat aivan olennaisia. Pyydämme merkitsemään ulkoilureiteiksi myös Luusuan rantoja kiertävät ja Luusuan kanavaa reunustavat pengertiet sekä Luusuan ja Juujärven välillä olevien Kemijoen pengerrysten päällä olevat tiet - kyseisiä teitä käytetään paljon ulkoiluun, mm. pyöräilyyn, hölkkäämiseen ym. Esimerkiksi pienten lasten kotiäideille pengerteillä ulkoilu on tärkeä "henkireikä ja akkujen lataamisen" mahdollisuus upeista maisemista nauttien. Kuva 8. Luusuan Tuulanniemeä.

17 Kuva 9. Näkymä etelään Luusuan penkan päältä olevalta tieltä. EHDOTUS AILANGAN VIRKISTYSALUEEKSI Koko varsin laaja Ailangan alue Kemijärven rannoilta Posion Korouomalle (ma 5905, V 843) asti on erityisiä ympäristöarvoja sisältävä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jonka käytetään paljon virkistysalueena. Alueeseen sisältyy mm. Mustarinnantunturin (SL 4247) Natura-alue ja useita muita suojelualueita, esimerkiksi Ottavaaran Natura-alue (SL 4289). Luonto- ja maisema-arvot ovat erityisen merkittäviä nykyisten suojelualueiden ulkopuolellakin. Kemijokilaakso Luusuasta (ma 5922) etelään Pirttikosken (mav-4600) tienoille asti, ml. Juujärvi (ma V8145, MY 3912-alue) ehdotetun V-alueen tuntumassa lisää Ailangan V-alueen arvoa ja merkittävyyttä. Aluetta käytetään monenlaiseen virkistäytymiseen, kuten retkeilyyn, metsästykseen, marjastukseen ym. ja alueella harjoitetaan myös kaupallista luontomatkailua. Kemijärven rantojen, Luusuan eteläpuolisen Kemijoen, Korouoman ja Lehtola-Peräposio - tien rajoittamalle alueelle tulisi antaa virkistysalueen V status. Mikäli V merkintää ei voida myöntää koko edellä mainitulle alueelle, ainakin erityisiä ympäristöarvoja sisältävän maa- ja metsätalousvaltaisen alueen MY merkintä tulisi antaa Nyqvistin kolmiota ympäröivän ulomman vaaleansinisen ympyrän etäläpuolisille alueille ja V-merkintä Nyqvistin kolmiota ympäröivän vaaleansinisen ympyrän pohjoispuolisille alueille.

18 Kuva 10. Ailangan virkistysalue. Ehdotamme myös, että mv alueen rajausta muutettaisiin niin, että Ailangan virkistysalueen itäpuolella vihreä viiva kulkisi Suomun etelä- tai kaakkoispuolelta Vierustunturin itäpuolelta kutakuinkin mk alueen rajaa pitkin Korouoman suuntaan. Ailangan virkistysalueen länsipuolella mv alueen raja menisi Raajärveä sivuten Kuvan 10. karttaesityksen mukaan. Näin myös esimerkiksi Ailankatunturi ja muut merkittävät matkailuun ja virkistykseen tosiasiallisesti käytettävät kohteet kyseisellä alueella pääsisivät mv alueen piiriin.

19 Kunnioittaen Rosa Maritta Venäläinen Kemijärven Luusuassa sijaitsevan asunnon omistaja Pekka Pernu Kemijärven Luusuassa sijaitsevan kiinteistön omistaja Osoite: Rantakartanontie 7 H Helsinki.