Terveydenhoitajakoulutuksen kehittäminen - rakennevaihtoehtona ylempi ammattikorkeakoulututkinto
|
|
- Niilo Lattu
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Haarala P, Honkanen H, Kivinen-Wahlroos M, Kyrönlahti E, Lehtomäki L, Liimatainen A, Mellin O-K, Mäenpää T, Nieminen I, Toukola M. Terveydenhoitajakoulutuksen kehittäminen - rakennevaihtoehtona ylempi ammattikorkeakoulututkinto Nykyiseen terveydenhoitajakoulutukseen (laajuus 240 op, kesto 4 vuotta, sijoittuu tasolle 6 kansallisessa tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksessä) liittyvä dialogi mahdollisesta tulevasta koulutusrakenteesta käynnistyi jo vuonna Terveydenhoitajakoulutuksen opettajaverkoston ja Suomen terveydenhoitajaliiton kokouksessa keskusteltiin jälleen terveydenhoitajakoulutuksen tulevaisuuden tilanteesta. Kokoukseen osallistui myös opetusneuvos Johanna Moisio opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Moisio nosti esille kolme keskeistä korkeakoulutuksen, myös terveydenhoitajakoulutuksen tulevaisuuteen vaikuttavaa näkökulmaa: 1) Hallituksen kärkihanke 3: koulutuksen kehittäminen mm. kelpoisuuksien päivittäminen, jossa tarkastellaan mitä säädeltyjä ammatteja on, ammattien nykytilaa sekä ammattipätevyysdirektiivin vaateita, 2) OKM on päättänyt soten erikoistumiskoulutuksen kehittämisrahoituksesta ja 3) Korkeakoulujen tilanne: amk-neuvottelut toteutuvat jälleen syksyllä 2016, ja amk-kohtaiset tulevaisuuden suunnitelmat on pyydetty ministeriöön. Liittyen kaksoistutkintojen kehittämiseen kätilökoulutuksen osalta tehtiin viime vuonna laaja selvitys kuuden rakennevaihtoehdon arvioinnin perusteella. Valmistuneen selvityksen taustalla oli se, että kätilökoulutus ei nykyisessä muodossaan täytä direktiivin 2013/55/EU säännöksiä kätilökoulutuksen laajuudesta sekä kaksoistutkintoon liittyvät haasteet. Selvityshenkilöt ehdottivat kätilökoulutuksen järjestämistä ylempänä ammattikorkeakoulututkintona. Valvira laillistaisi tutkinnon suorittaneen henkilön kätilönä. (Karttunen P.&Vallimies-Patomäki M. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:11) Vastaavat selvitysmiesten esille nostamat eri rakennevaihtoehtojen näkökulmat soveltuvat myös terveydenhoitajakoulutukseen, koska terveydenhoitaja- ja kätilökoulutuksien rakenne on tällä hetkellä samanlainen. Yhteisen keskustelun tuloksena sovittiin, että selvitetään taustatietoja ja amk-opettajien käsitykset mahdollisuudesta, että terveydenhoitajakoulutus olisi tulevaisuudessa ylempi ammattikorkeakoulukoulutus. Ratkaisun tekeminen terveydenhoitajakoulutuksen rakenteen osalta on nyt ajankohtaista tavoitteena varmistaa terveydenhoitajakoulutuksen laatu, vaikuttavuus sekä koulutuksen rakenteen toimivuus. Perustettiin työryhmä: Päivi Haarala/Oili-Katriina Mellin (Metropolia), Hilkka Honkanen (Oamk), Anja Liimatainen (Saimia), Maritta Kivinen-Wahlroos/Irmeli Nieminen (TAMK), Tiina Mäenpää (HAMK), Eija Kyrönlahti/Marja Toukola (SeAMK) ja Leila Lehtomäki (STHL). Työryhmän tehtävänä on pohtia perustelut mahdolliselle terveydenhoitaja (YAMK) -tutkinnolle: osaamistason nosto, sisällöt, tehtäväsiirrot sekä toteuttamiskelpoisuus: yamk-koulutuksen pituus, työelämäkokemus, jne. ja toisaalta tuoda esille terveydenhoitajan yamk-tutkinnon järjestämisen haasteet. Tätä ehdotusta valmistellessa on hyödynnetty palvelurakenneuudistuksen tuomien haasteiden lisäksi ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspoliittisia asiakirjoja sekä uusinta näyttöön perustuvaa tutkimustietoa.
2 2 Mitä keskeisiä haasteita on nykyisessä terveydenhoitajakoulutuksessa? 1. Kyseessä on kaksoistutkinto sairaanhoitaja (AMK) + terveydenhoitaja (AMK), jossa suoritetaan tällä hetkellä kaksi samantasoista tutkintoa. Toisen samantasoisen tutkinnon suorittamista ei ole tuettu enää lähtien. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen mukaan valmistuvalle opiskelijalle on annettava sekä sairaanhoitajan että terveydenhoitajan tutkinnot ja tutkintonimikkeet samaan aikaan (OKM/6/500/2014). Opintotukilaki muuttui vuoden 2016 alusta, minkä perusteella opiskelija ei voi saada tukea kuin yhden korkeakoulututkinnon suorittamiseen. 2. Terveydenhoitajatyön ammattiopintoja toteutuu päällekkäin sairaanhoitajakoulutuksen (AMK) 210 op (3,5 v.) kanssa. Valtakunnallisesti on sovittu, että terveydenhoitajatyön ammattiopintojen laajuus on vähintään 60 op, joista 30 op toteutuu jo sairaanhoitajatutkinnon viimeisten 30 op aikana. Tämä on vaativaa, koska terveydenhoitajan työssä myös sairaanhoidollinen osaamisen on tärkeää, johon myös on tullut uusia osaamisvaatimuksia. (OKM 2006) 3. Terveydenhoitajakoulutuksen rakenne ei ole tällä hetkellä Bolognan prosessin mukainen (bachelor-master 3+2). 4. Seurannan mukaan tällä hetkellä koulutetaan liian paljon terveydenhoitaja, riippuen eri alueista Suomessa (esim. Lehtomäki 2014). 5. Yamk-tutkinnon suorittaneiden terveydenhoitajien kokonaismäärä on kasvussa, mutta ammattikorkeakoulukohtaiset määrät ovat hyvin pieniä: vuosi 2007 (10), 2009 (24), 2011 (27), 2013 (66). (Siren 2014) 6. Terveydenhoitajien työhön ja osaamiseen on tulossa uusia osaamisvaatimuksia. Terveydenhoitajien tehtävät palvelujärjestelmässä kehittyvät ja muuttuvat palvelurakenteen uudistuksen myötä. Tarvitaan terveydenhoitajia, jotka osaavat työskennellä entistä vaikuttavammin ja kustannustehokkaammin vastaten asiakkaiden tarpeisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tuomat haasteet terveydenhoitajan osaamiselle: Meneillään olevalla sote-uudistuksella pyritään väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ensisijaisesti väestöryhmien välisiä terveyseroja ja eriarvoisuutta vähentämällä. Painopistettä halutaan siirtää nykyisestä erikoissairaanhoidosta ja muusta korjaavasta toiminnasta perusterveydenhuoltoon ja ehkäisevään työhön. Peruspalveluja tullaan tukemaan erikoispalvelujen konsultaatiolla ja lisäämällä jalkautuvia erikoissairaanhoidon palveluja. Sote-rakenneuudistuksen toimeenpanon yhteydessä valmistellaan myös sisällöllistä uudistusta tavoitteena laajemmat ja kattavammat palvelukokonaisuudet. Sosiaali- terveydenhuollon toiminta määräytyy erityislakien ja säädösten perusteella (esim. terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, työterveyshuoltolaki, vanhuspalvelulaki), joita tullaan sovittamaan uusiin rakenteisiin. Ne edellyttävät perustason palveluiden kehittämistä ja työntekijöiden osaamisen vahvistamista. Suunnitteilla olevat monet uudistukset tulevat lisäämään työn vaativuutta kaikkien ikäryhmien palveluissa. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on erityisen merkityksellistä pyrittäessä laadukkaaseen elämään sekä kustannustehokkaaseen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. Sote-uudistuksella halutaan siirtää painopistettä ehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin ja turvata varhainen puuttuminen. Lisäksi vahvistetaan asiakkaan osallisuutta ja vastuuta terveytensä ja hyvinvointinsa edistämisessä. Terveyserojen kaventaminen, syrjäytymisen, mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy ja varhainen tunnistaminen ovat suuria yhteiskunnallisia haasteita, joihin vastaaminen edellyttää työntekijöiltä nykyistä vahvempaa osaamista ja työ-
3 menetelmien uudistamista ja käyttöönottoa. Terveydenhoitajien ammatillisen osaamisen kannalta esimerkkejä vahvistettavista taidoista ovat erityisesti puheeksi ottaminen, monialainen yhteistyö, väestön itsehoitovalmiuksien lisääminen, ennakoivat kotikäynnit, etsivä nuorisotyö, asiakasvastaavana (perustana Toimiva terveyskeskus-ohjelma) ja vastuuhenkilönä toimiminen. Uudistuksen myötä sote-palvelut ovat siirtymässä itsehallintoalueille. Kuntiin jäisi kuitenkin edelleen kokonaisvastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä. Hyvinvoinnin edistämistyön suunnitteluun, koordinointiin ja johtamiseen tarvitaan osaamista ja osaajia. Tässä terveydenhoitajien työpanos ja osaaminen ovat keskeisessä asemassa, sillä esimerkiksi lasten ja nuorten palveluissa olisi hyvä sovittaa sote-palvelut paremmin yhteen kasvatusja koulutuspalvelujen kanssa, ja vastaavasti opiskeluterveyden- ja työterveyshuollon palvelujen ulkopuolelle jääneiden sekä ikääntyneiden palveluja tulee vahvistaa. Työvoimatarpeen ja kustannusten kasvun hillitsemiseen pyritään lisäämällä digitaalisten palvelujen, tietoteknologian ja teknologisten innovaatioiden käyttöä sekä työnjaon muutoksilla ja tehtäväsiirroilla mm. lääkäreiltä terveydenhoitajille. Palveluilta edellytetään kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta, mikä täytyy myös pystyä osoittamaan. Terveydenhoitajien osaamisen vahvistamisella voitaisiin tiettyjä tehtäviä siirtää lääkäreiltä terveydenhoitajille kuten esim. laaja-alainen terveystarkastus, rajoitettu lääkkeen määräämisoikeus (matkailijan rokotukset, ehkäisy) ja säännöllisen synnytyksen jälkitarkastuksen hoitaminen. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyö vaikuttaa oleellisesti terveydenhoitajien työhön ja osaamisvaatimuksiin. Koulutuksellisesti on tärkeää vahvistaa myös terveydenhoitajien tutkimus-, kehittämis- ja johtamisosaamista sekä vaikuttavien työmenetelmien uudistamis- ja käyttöönotto-osaamista. Terveysteknologia ja palveluiden digitalisoituminen vaativat uudenlaista asiakasviestinnän osaamista ja palveluiden teknistä hallintaa. Terveydenhoitajat toimivat jo nykyisin esim. varhaisen tuen ja hoidon tarpeen arvioijina ja työryhmien ja palvelujen koordinoijina, mutta jatkossa heidän roolinsa näillä osa-alueilla on entistä merkittävämpi. Terveydenhoitajan (AMK) tutkinto on antanut terveydenhoitajille hyvät valmiudet laaja-alaiseen työhön perusterveydenhuollon palveluissa. Uudet palvelukokonaisuudet edellyttävät terveydenhoitajilta jatkossa vahvempaa sisällöllistä ja menetelmällistä osaamista sekä kykyä tehdä monialaista, sekä varhaisempaa ja tiiviimpää yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa (sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito, järjestöt) sekä asiakkaiden kokonaisvaltaisten palveluketjujen koordinointia. Terveydenhoitajan (YAMK) olisi mahdollista sijoittua vahvemmin myös koordinointi ja kehittämisluonteisiin tehtäviin perusterveydenhuollossa sekä toimia yksityisenä yrittäjänä esim. kotihoidon palvelut. 3 Terveydenhoitajakoulutus yamk-tutkintona Haasteiden ratkaisemiseksi terveydenhoitajakoulutusta olisi mahdollista kehittää ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi, jonka tavoitteena on väestötasoisen terveyden edistämisen asiantuntijalta edellytetty osaaminen. Terveydenhoitaja (YAMK) -tutkinto olisi työelämälähtöinen, osaamista syventävä ja laajentava, sekä työelämää kehittävä. Terveydenhoitaja (YAMK) tutkinto profiloituisi terveyden edistämisen asiantuntijan osaamiseen. Terveydenhuollon rakenteelliset ratkaisut, uusien toimintamallien kehittäminen ja tehokkuusvaatimukset edellyttävät terveydenhoitajan tehtävänkuvan uudistamista, korkeatasoista terveydenhoitajatyön ja terveyden edistämisen asiantuntemusta sekä käytännöllistä ja teoreettista osaamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön määrä ei tule oletettavasti lisääntymään vaikka palveluiden tarve ja työn haastavuus kasvavat mm. väestön ikääntymisen seurauksena. Tämä pakottaa toiminnan tehostamiseen, jossa keskeisenä keinona terveydenhoitajien osalta on lisätä
4 heidän osaamistasoaan. Terveydenhoitajien toiminta-alue muuttuu uusien väestöryhmien myötä esim. maahanmuuttajat, jotka lisäävät työn vaativuutta ja siihen liittyvää osaamistarvetta. Terveydenhoitaja yamk-tutkinnon laajuus olisi 90 op ja kesto 1,5 vuotta, jotta uudet ja vahvistettavat osaamisvaatimukset voivat sisältyä koulutukseen. 90 op:een laajuisessa koulutuksessa opinnäytetyön osuus olisi 30 op (toteutuu integroidusti), ja 60 op painottuisi vahvasti terveydenhoitajatyön substanssiosaamiseen sekä vahvistettavien tutkimus-, kehittämisosaamisen sisältöihin. Koulutuksessa huolehdittaisiin siitä, että osaamistaso vastaa tasoa 7 (NQF- ja EQF-vaatimustasokuvaukset) (em. haaste 6). Tutkintoa voi verrata Advanced Practice Nurse (APN) kriteereihin, ja se tarjoaisi sisällöllään ja statuksellaan tähän yhteiskunnalliseen tilanteeseen vahvistavan ja kustannustehokkaan ratkaisun terveydenhoitajien osaamisen ja perusterveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen. Perustana olisi mm. Life Course Health Development -ajattelu. Kaksoistutkintorakenne poistuisi (em. haasteet 1 ja 2) ja koulutus olisi vertailukelpoinen kansainvälisen kehityksen näkökulmasta (em. haaste 3). Vuonna 2015 terveydenhoitajakoulutusta järjestettiin 23:lla paikkakunnalla. Resurssien väheneminen tulee todennäköisesti vähentämään terveydenhoitajia kouluttavia ammattikorkeakouluja tai ainakin tiivistämään ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä (em. haaste 4). Yamk-tutkintojen tavoitteeksi on esitetty 4500 tutkintoa vuodessa vuonna 2020, mikä kaksinkertaistaisi yamk-tutkintojen nykyisen määrän (Saarinen A. 2015). Terveydenhoitajakoulutus yamk-tutkintona olisi tämän tavoitteen mukainen ja vahvistaisi sen toteutumista vetovoimaisena tutkintona sekä urakehitysmahdollisuutena (em. haaste 5). Terveydenhoitaja (YAMK) koulutus aiheuttaisi ainakin seuraavia muutoksia ammattikorkeakoululakiin ja -asetukseen. Ammattikorkeakoululain 7 :n mukaan valtioneuvosto myöntää ammattikorkeakoululle toimiluvan, jossa terveydenhoitaja (AMK) -tutkinto määritellään yhdeksi koulutusvastuuksi. Terveydenhoitajan koulutus yamk-tutkintona edellyttäisi muutosta ammattikorkeakoulujen toimilupiin ja ammattikorkeakouluasetukseen (1129/2014). Toimiluvissa terveydenhoitaja AMK - tutkinnon mukainen koulutusvastuu tulisi muuttaa terveydenhoitaja (YAMK) -tutkinnon mukaiseksi koulutusvastuuksi. Lisäksi ammattikorkeakouluasetuksen liitteessä mainittu terveydenhoitaja (AMK) -tutkinto pitäisi muuttaa terveydenhoitaja (YAMK) -tutkinnoksi. Ammattikorkeakouluasetuksen liitteestä tulisi poistaa terveydenhoitaja (AMK) -tutkinto ja terveydenhoitaja (YAMK) - tutkinnon laajuudeksi tulisi muuttaa 90 op. Koulutus sisältäisi myös ammattitaitoa edistävää harjoittelua työelämässä. Terveydenhoitaja (YAMK) koulutuksen järjestämisessä tulisi turvata alueellinen kehittäminen. 4 Terveydenhoitaja (YAMK) koulutuksen järjestämiseen liittyvät periaatteet ja käytännön järjestelyt Terveydenhoitajalla (YAMK) tulee olla sairaanhoitajalta edellytetty osaaminen. Tutkintoon ovat hakukelpoisia Sairaanhoitaja (AMK) 210 op tutkinnon suorittaneet (direktiivin 2013/55/EU säännökset, sairaanhoitajakoulutukselta vaadittava). Sairaanhoitajakoulutuksen jälkeen Yamk-hakuvaatimuksena työkokemusta vaaditaan yksi vuosi. Terveydenhoitaja (YAMK) tutkinnossa on harjoittelua, joka integroituu substanssiopintoihin. Työkokemusvaade täydentyy osana opiskelua. Mikäli yamk-tutkinnon valintaperusteissa olisi jatkossakin nykyinen kolmen vuoden työkokemusvaade, niin se voisi olla Terveydenhoitaja yamk-tutkintoon kaksi vuotta, ja yksi vuosi tulisi opintojen aikana. Tässä voisi noudattaa samaa logiikkaa kuin mahdollisessa kätilökoulutuksessa (YAMK), jossa ehdotus yksi vuosi. Terveydenhoitaja yamk-tutkinnon laajuus on 90 op ja kesto 1,5 vuotta. Perusteena laajuudelle on se, että tutkinnon on sisällettävä terveydenhoitajatyön substanssiosaaminen (laajuus min
5 60 op) sekä jatkossa entistä enemmän vahvistettavat osaamisalueet sekä tehtäväsiirtojen (sovitaan valtakunnallisesti keskeiset) vaatima vahva osaaminen. Osaamistavoitteet opitaan pedagogisilta ratkaisuiltaan integroidusti ja työelämäläheisesti. Koulutus ei ole opiskelijan näkökulmasta liian pitkä, koska hän suorittaa kaksi eri tutkintoa, joiden välissä hän on työelämässä. 5 Tutkinto on Terveydenhoitaja (YAMK) tutkinto, ja Valvira laillistaa tutkinnon suorittaneen henkilön terveydenhoitajana. Laillistamismenettely on potilasturvallisuuden kannalta välttämätöntä. Terveydenhoitaja yamk-tutkintoon sisältyy harjoittelua. Sovitut harjoitteluympäristöt edellytetään: perhekeskus/äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, avosairaanhoito, aikuisten/iäkkäiden terveysneuvonta, kotihoito/kotisairaanhoito, järjestöt. Koulutus voi sisältää myös koulutus-, kehittämis- ja projektitehtävissä toimimista. Harjoittelun määrä ja laatu sovitaan valtakunnallisesti. Tällä hetkellä harjoittelua on 100 op, joka sisältää 15 op laajuisen opinnäytetyön ja harjoittelua vähintään 25 op terveydenhoitajatyön toimintaympäristöissä. Opinnäytetyö 30 op: Terveydenhoitaja (YAMK) tutkinto sisältää työelämälähtöistä, näyttöön perustuvaa tutkimuksellista kehittämistä opinnäytetyön muodossa. Opinnäytetyö toteutuu työelämässä, ja siinä on terveydenhoitajatyön kehittämisen funktio, joka kytketään työelämässä tapahtuvaan moniammatilliseen ja alaiseen projektiluonteiseen harjoitteluun. Työelämässä tapahtuva kehittämistyö edistää peruspalveluita alueellisesti. Keskeiset terveydenhoitajan yamk-tutkinnon osaamisalueet, tavoitteet ja sisällöt uudistetaan valtakunnallisena yhteistyönä perustuen osaamisvaatimustasoon 7 (NQF, EQF). Näitä käytetään opetussuunnitelman laadinnan perustana. Taloudellisen hyödyn sekä synergiaedun näkökulmista koulutuksessa voidaan hyödyntää verkostomallia, jossa opetussuunnitelman toteuttamisesta vastaavat sovitut ammattikorkeakoulut: teoriaopinnot, asiantuntijaluennot, etäyhteydet käytössä, palautetiedon hyödyntäminen ja koulutuksen kehittäminen tämän perusteella jne. Koulutuksen kattavuudella ja verkostomaisella toteutuksella voidaan vastata alueellisiin kehittämistarpeisiin. Aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT-menettely) ja osaamisen varmistamiskäytännöt ovat käytössä esim. teoreettiset kokeet, osaamisen näytöt. Yhtenäiseen osaamiskuvaukseen perustuva Terveydenhoitaja (YAMK) tutkinnon opetussuunnitelma antaa erinomaisen pohjan AHOT-menettelylle. Pääsyvaatimuksena oleva sairaanhoitajan tutkinnon osaaminen vastaa vaatimustasoa 6, joten siitä ei voida suoraan ahotoida yamk-tutkintoon, jonka vaatimustaso on 7. Valtakunnallisesti voidaan kuitenkin sopia periaatteista, miten tiettyä aiempaa osaamista voidaan ketterästi syventää ja laajentaa yamk-tutkinnossa tasolle 7. Kuinka monessa amk:ssa järjestettäisiin? Pitää vielä pohtia tarvetta ja sijoittumista työelämään sekä sitä, miten tutkinto ja sen tuottama osaaminen markkinoidaan työelämälle. Tähän vaikuttavat ammattikorkeakoulujen ja OKM:n väliset neuvottelut. Alueelliset kehittämistarpeet huomioidaan. Yamk-koulutus on vetovoimainen, koska tulevaisuuden terveydenhoitajan tehtäväkuva olisi haastava ja mielenkiintoinen. Koulutus olisi erinomainen ammatillisen urakehityksen kannalta, ja poistaisin nykyisen kahden samantasoisen tutkinnon suorittamisen problematiikan. Terveydenhoitaja (YAMK) tutkinto tuottaa osaamista, joka mahdollistaa liikkumisen kansainvälisesti, EU:n sisällä. Terveydenhoitajakoulutus yamk-tutkintona vastaa tavoitteeseen yamk-tutkintojen määrän nostamiseksi valtakunnallisesti.
6 6 Terveydenhoitajakoulutus toteutuu nykyisellään vielä 4 vuotta, josta ensi syksynä 2016 aloittavat valmistuvat toukokuussa Ylempänä ammattikorkeakoulututkintona suoritettava terveydenhoitajakoulutus ehdotetaan käynnistettäväksi vuonna 2019 (sovitaan valtakunnallisesti). Koulutus ennätettäisiin suunnitella kunnolla ja huomioida ammattikorkeakoulujen tulevaisuuden suunnitelmissa. Siirtymävaiheessa on tärkeää huomioida sekä jo opintonsa aloittaneet opiskelijat että työelämän koulutustarve mm. työterveyshuollon pätevöittävä koulutus. Tämä vaatii oman suunnitelman. Terveydenhoitaja (YAMK) tutkinnon vahvistuvat ja uudet keskeiset osaamisvaatimukset (huom. alustavat) Terveydenhoitaja (YAMK) tutkinnosta valmistunut terveydenhoitaja on terveydenhoitajatyön ja väestötasoisen terveyden edistämisen asiantuntija. Terveydenhoitajan työn näkökulma on promotiivinen ja preventiivinen, eli se on terveyden edellytyksiä tukevaa ja luovaa sekä sairauksia ennaltaehkäisevää toimintaa. Valmistuvalla terveydenhoitajalla (YAMK) on jatkossa myös nykyistä vahvemmat asiakkuusosaamisen, yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja johtamisosaamisen sekä tutkimus- ja kehittämisosaamisen taidot. Osaaminen vastaa vaatimustasoa 7 ja se perustuu tutkimusnäyttöön. Seuraavien osaamisalueiden osaaminen on keskeinen ydinsisältö terveydenhoitajan (YAMK) tutkinnossa: 1. Terveydenhoitajatyön substanssiosaaminen Koulutus tuottaa entistä vahvempia terveydenhoitajatyön osaajia, jotka pystyvät ymmärtämään sujuvasti asiakkaiden (yksilöt, perheet, ryhmät, työ ja muut yhteisöt, väestö) kokonaistilanteita, hallitsevat laajoja kokonaisuuksia ja osaavat koordinoida sujuvasti asiakkaiden kulkua palveluverkostossa. Terveydenhoitajatyön sisältöinä ovat keskeisesti eri-ikäisten terveydenhoitajatyö, toimintamallit ja työmenetelmät, tartuntatautien ehkäisy, hoito ja rokottaminen. Jatkossa korostuu yhä vahvemmin myös monikulttuurisen terveydenhoitajatyön osaaminen. Esimerkkejä uudistettavista työmenetelmistä ja toimintamalleista: Itsenäisen vastaanottotoiminnan vahvistamiseksi jatkossa enemmän vastuuta ja omaa asiakaskuntaa mm. matkailijoiden rokotusohjelmien toteuttaminen, maahanmuuttajien terveyden tilan seuranta, raskauden ehkäisy, kutsuntaikäisten terveystarkastukset. Kouluikäisten kasvun ja kehityksen kokonaisvaltainen arviointi voisi toteutua asiantuntevasti terveydenhoitajan vastaanotolla ilman lääkärin työpanosta. Rinnalla on kuitenkin oltava hyvä yhteistyö lääkärin kanssa sekä toimivat konsultaatiomahdollisuudet. Ryhmäterveystarkastusten tekeminen verkostomaisella, moniammatillisella työotteella, missä korostuu konsultaatioapu ja vertaistuki. Ryhmäterveystarkastukset voisivat yleistyä vaihtoehtoiseksi työtavaksi yksilöllisten terveystarkastusten ohella. Tarvetta ja näyttöä tällaisista uudenlaisista työskentelytavoista esim. kouluterveydenhuollon ryhmäterveystarkastuksista on olemassa. Yhteisöllistä työtä yksilö- ja perhekeskeisen työn ohella tehdään tulevaisuudessa yhä merkittävämmin. Sitä tarvitaan erityisesti koulu- ja opiskelu sekä työterveydenhuollossa, joissa ympäristön terveellisyyden ja yhteisön hyvinvoinnin edistäminen on ensisijainen työmuoto. Myös kehitteillä olevassa perhekeskustoimintamallissa yhteisöllisyys korostuu. Yhteisöllisten työmenetelmien vahvistaminen ja käyttöönotto on tärkeää, esim. asuinalueiden yhteisöanalyysi-yhteisödiagnoosi.
7 Kun uudet ja vahvistettavat osaamisvaatimukset huomioidaan koulutuksen sisällöissä, niin tehtäväsiirtojen mahdollisuudet vahvistuvat. Niiden osaaminen voidaan saavuttaa jo koulutuksessa esim. nykyisiin lääkärin lausuntoihin liittyvien terveydentilaa ja toimintakykyä kuvaavien lausuntojen ja todistusten antaminen sovitusti, lääkkeenmäärääminen soveltuvin osin (esim. rokotusasiat, jos tarvitaan resepti, pitkäaikaissairaiden lääkehoidossa reseptien uusiminen ja vuosikontrollit, ehkäisy-lääkereseptit, jolloin reseptien pyörittäminen lääkäreiden kautta vähenisi ja heidän työaikaansa vapautuisi muihin tehtäviin, asiakasvastaavan tehtävät (pitkäaikaissairaat), vastuuhoitajan tehtävät (avosairaanhoito) Terveyden edistämisen asiantuntijuusosaaminen Syvällinen promotiivinen ja preventiivinen työote, asiakkaiden voimavarojen tukeminen, terveyden edistämisen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Kokonaisvaltainen osaaminen ja ote väestötasoiseen terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Tämä tulee esille arvioivassa ja ennakoivassa hyvinvointitiedon seurannassa ja palveluiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnissa väestöryhmittäin sekä tulevaisuuteen suuntaavassa tavoitteellisessa toiminnassa. Myös näihin yhteydessä olevat tekijät ja palvelut täytyy ymmärtää. Työmenetelmien käytön osaamisen on keskeistä mm. ennakkovaikutusten arviointi, toiminnan suunnittelun ja arvioinnin työmenetelmät esim. TEAviisari, tilastot ja indikaattorit: Sotkanet.fi, Hyvinvointikompassi, jne. (THL, Terveyden edistäminen) Kansansairauksien ehkäisytyön osaaminen, jonka hyöty ja merkitys korostuvat voimakkaasti tulevaisuudessa väestön ikääntyessä, jo nyt väestöstä on yli miljoona yli 65-vuotiasta. Esim. ikääntyneiden määrän ja heterogeenisuuden lisääntyminen tuovat uudenlaisia haasteita terveydenhoitajille: omahoidon tukeminen, ikääntyneiden saaminen mukaan omien palveluidensa suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä aktiiviksi toimijoiksi yhteisössä. Ikääntyneiden yhteisöllisyyden lisääminen vahvistaa elämän mielekkääksi kokemista. 3. Asiakkuusosaaminen Palvelujen tuen tarpeen tunnistaminen, tarvittavan hoidon ja varhaisen tuen järjestäminen sekä palveluiden koordinointi yhteistyönä. Mm. syrjäytymisen ehkäisy ja indikaattorit, terveyden tasa-arvon edistäminen; täytyy löytyä vaikuttavia käytäntöjä, etsivä terveydenhoitajatyö: matalan kynnyksen palveluiden tarjoaminen (terveysneuvontapisteet, terveyspysäkit, liikkuvat yksiköt), coaching; terveysvalmennuksen näkökulma, vahva mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen. Palveluiden laadun kehittäminen: asiakaspalaute, vaikuttavuuden mittaaminen. Asiakkaan aktiivinen osallistaminen palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Omahoitopalvelut, teknologiaa hyödyntävät työmenetelmät esim. digitaaliset palvelut; nettineuvonta, sosiaalinen media, terveysviestinnän menetelmät vahvana osaamisena. Resurssien vapauttaminen palvelemaan niitä, jotka eivät käytä digitaalisia palveluita. Tulevaisuussuuntautunut työote: megatrendit ja muutossignaalit 4. Yhteiskunnallinen vaikuttamis- ja johtamisosaaminen Terveyden edistäminen kunnassa ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen.
8 Terveysnäkökohtien esiin nostaminen päätöksenteon tueksi, tuntee ja osaa hyödyntää vaikuttamiskanavia, terveyden puolesta puhuminen, asiakkaan edun valvojana, äänenä toimiminen, advocacy ; hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön suunnittelu, koordinointi ja johtaminen. 8 Terveyden edistämisen johtaminen eri tasoilla: hyvinvoinnin johtamisen työvälineet, hyvinvointistrategiat ja -kertomukset. Esimiehen rooli ja tehtävät, monitoimijaisissa työryhmissä, verkostoissa ja hankkeissa toimiminen. Toiminnan ja talouden suunnittelu, toteutus ja arviointi, kustannusseuranta ja -tehokkuus. Ymmärrettävä, mistä kustannukset muodostuvat ja tiedettävä miten voisi toimia kustannuksia hillitsevällä tavalla. 5. Tutkimus- ja kehittämisosaaminen Opinnäytetyö 30 op (työelämäläheinen, kehittämistehtävän luonne). Tutkimus- ja kehitystyön menetelmien osaamisen vahvistaminen. Antaa valmiuksia oman, työryhmien ja tiimien työn kehittämiseen ja yleiseen työelämän haasteiden ennakointiin. Terveydenhoitajakoulutuksen toimivuus yamk-tutkintona EQF ja NQF näkökulmista Terveydenhoitaja (YAMK) -tutkinnon keskeiset osaamisalueet, tavoitteet ja sisällöt määritetään vastaamaan osaamisen vaatimustasoa 7; EQF- (European Quliafication Framework), ja sen pohjalta tarkennettu kansallinen NQF-vaatimistasokuvaus (National Qualification Framework). Taso 6 AMK Taso 7 YAMK Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot ymmärtäen ja kriittisesti arvioiden keskeiset käsitteet, menetelmät ja periaatteet. Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistunet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun, toiminnan ja /tai tutkimuksen perustana. Ymmärtää tehtäväalueiden ja tieteenalojen kattavuuden ja rajat Ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä tai tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. Hallitsee edistyneet taidot, asioiden hallinnan, soveltamiskyvyn, kyvyn luoviin ratkaisuihin monimutkaisten ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa sekä yhdistää eri alojen tutkittua tietoa. Kykenee johtamaan monimutkaisia toimia tai hankkeita ja kykenee toimimaan itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä.
9 9 Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja / tai ihmisiä. Omaa perusedellytykset yrittäjänä toimimiseen. Osaa toimia yrittäjänä. Osaa arvioida omaa osaamistaan ja kehittymistään sekä yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehitystä. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä. Omaa valmiuden jatkuvaan oppimiseen. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Suullinen ja kirjallinen viestintä sekä alan että alan ulkopuolisille ryhmille Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee kansainväliseen viestintään toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Lopuksi Meiltä on pyydetty ehdotus mahdollisuudesta, että terveydenhoitajakoulutus olisi yamk-tutkinto, siihen nyt vastaamme kiireellisesti. Tällä hetkellä valtakunnallinen kanta on se, että yamk-tutkintoja voidaan kehittää myös enemmän ammatilliseen suuntaan. Myös yamk-aloituspaikkoja tullaan lisäämään reilusti tulevina vuosina. Kätilökoulutus on ollut ensimmäisenä agendalla, koska siinä on direktiivivaatimus, jonka täyttyy täyttyä. Kätilökoulutuksen rakennevaihtoehtojen selvitysmiesten perustelut eri vaihtoehdoista istuvat myös muihin kaksoistutkintoihin. Mikäli terveydenhoitajalla ei olisi sairaanhoitajan tutkinnosta todistusta virallisesti sekä Valviran rekisteröintiä, olisi työllistymistilanne sekä Suomessa että kansainvälisesti hankala. Pätevyyttä voi toki osoittaa monin tavoin, miten työnantaja tämän sitten tulkitseekin. Tulos oli se, että koulutimme 2000-luvun taitteessa terveydenhoitajia lisää 20 opintoviikon edestä eli sairaanhoidollisen sisällön koulutuksen lopuksi, jotta saatiin myös sairaanhoitajaksi rekisteröinti kuntoon. Tätä hankaluutta ei siis olisi järkevää rakentaa uudelleen. Työnantajat ottavat positiivisesti vastaan kätilö (YAMK) osaajat (tästä on saatu lausunnot), miksi ei sitten terveydenhoitajia. Palkkaus YAMK-tutkinnon suorittaneiden terveydenhoitajien osalta pohdituttaa. Ammattijärjestöjen yhdessä työnantajien kanssa on huolehdittava palkkapolitiikasta. Ammattikorkeakouluissa koulutetaan mahdollisimman osaavia terveydenhoitajia, joilla on ajantasainen, vaikuttava osaaminen tehdä terveydenhoitajan työtä eri toimintaympäristöissä ja tehtävissä. Esille on noussut huoli siitä, mitkä ammattikorkeakoulut jatkossa kouluttavat terveydenhoitajia (YAMK), sillä seurannan mukaan terveydenhoitajia koulutetaan tällä hetkellä liian paljon. Terveydenhoitaja (YAMK) koulutuksen järjestämisessä tulisi jatkossa turvata alueellinen kehittäminen yhdessä sopien. Tärkeää on mahdollistaa jo koulutuksessa olevien opintojen toteutuminen, ja suunnitella huolellisesti jo työelämässä olevien terveydenhoitajien koulutustarpeet.
10 Väestön terveystarpeiden muuttumisen ja meneillään olevan palvelurakenneuudistuksen myötä terveydenhoitajien työhön ja osaamiseen tulee uusia vaatimuksia. Terveydenhoitajien on kyettävä työskentelemään vaikuttavammin ja kustannustehokkaammin. Tähän sekä motivoivaan urakehitykseen yamk-tutkinnon vaatimustasoa 7 oleva osaaminen toisi tarpeellisen vahvistuksen. Mahdollinen opetussuunnitelmatyö tulisi tehdä yhteistyönä, ja sopia mahdollisesta verkostomaisesta toteuttamisesta. Koulutus tuottaa uudenlaista osaamista ja mahdollistaa uralla etenemisen. 10 Lähteitä mm. Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit. Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Verkkodokumentti. Luettu Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa. European Commission European Qualification Framework for Lifelong Learning. < luettu Haarala P Terveydenhoitajan ammatillisen osaamisen kuvaus. Terveydenhoitajakoulutuksesta valmistuvien osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt. haku/koulutustarjonta-nuoret-sosiaali-ja-terveysala/hoitotyo-terveydenhoitaja/luettu Haarala P, Honkanen H, Tervaskanto-Mäentausta T, Mellin O-K Terveydenhoitajan osaaminen. Edita Publishing Oy. Porvoo. Hallitus päätti sote-uudistuksen jatkosta ja itsehallintoalueista. Tiedote 591/2015. Valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-paatti-sote-uudistuksen-jatkosta-ja-itsehallintoalueista?_ 101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId= Luettu Karttunen P, Vallimies-Patomäki M Kätilökoulutukselle uusi suunta. Selvitys rakennevaihtoehdoista. OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 11. Lehtomäki L Terveydenhoitajien tarve työelämässä Terveyden-hoitajien-tarve-tyoelamassa leila-lehtomaki-puheenjohtaja-ttt-suomen-terveyden-hoitajaliitto-sthl-ry. Luettu OKM Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, opintojen keskeiset sisällöt ja vähimmäispistemäärät. Helsinki: Opetusministeriö. ( ) OKM Tutkintojen muun osaamisen kansallinen viitekehys. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä. OKM Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 1. Opetusministeriö Bolognan prosessi. artikkelit/bologna/index.html. Luettu Rautiainen E, Vallimies-Patomäki M Kliinisen hoitotyön lisäkoulutus. Nykytilanne ja kehittämisehdotukset. STM:n raportteja ja muistioita 9. Luettu
11 Schofield R, Ganann R, Brooks S, McGugan J, Dalla Bona K, Betker C, Dilworth K, Parton L, Reid-Haughian C, Slepkov M & Watson C Community health nursing vision for 2020: shaping the future. Western Journal of Nursing Research 33(8), Saarinen A Muuttuva työelämä ja koulutustarjonnan suuntaaminen Tapahtumaka-lenteri/2015/06/ johdon_seminaari.html). Luettu Siren H Kaksoistutkintotyöpaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö , luonnosversio. Sote-uudistuksen, itsehallintoalueiden perustamisen ja aluehallinnon uudistuksen eteneminen. Luettu STM Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1. Osaohjelma II. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydenhuoltolaki pykälistä toiminnaksi. Juvenes Print. Tampere. Terveydenhuoltolaki /1326. THL, Terveyden edistäminen, terveyden-edistaminen). Luettu
Terveydenhoitaja AMK-tutkinto YAMK-tutkintona selvitys
Terveydenhoitaja AMK-tutkinto YAMK-tutkintona selvitys 6.9.2018 (Haarala Päivi (Metropolia), Liinamo Arja (Metropolia), Mellin Oili-Katriina (Metropolia), Nieminen Irmeli (TAMK), Nikula Anne (Metropolia),
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
LisätiedotMATKAILUALAN KOULUTUS
Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme
LisätiedotTerveydenhoitajan & kätilön ammatillisen osaamisen kuvaukset - osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt. 11.3.
Terveydenhoitajan & kätilön ammatillisen osaamisen kuvaukset - osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt 11.3.2014 Päivi Haarala Terveydenhoitajan ja kätilön ammatillinen osaaminen 11.3.2019 Terveydenhoitaja
LisätiedotSuomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina
Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina 2019 2023 Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi Suomalaisessa terveyspolitiikassa painotetaan
LisätiedotVastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista
Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotSuomen Terveydenhoitajaliiton vaaliteesit eduskunta- ja maakuntavaaleihin 2019 TEESIT: Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi
14.11.2018 Suomen Terveydenhoitajaliiton vaaliteesit eduskunta- ja maakuntavaaleihin 2019 TEESIT: Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi Suomalainen neuvolajärjestelmä, terveydenhoitajan
LisätiedotHoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa
Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on
LisätiedotSOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA
SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SAIRAANHOITAJAN JA TERVEYDENHOITAJAN KOULUTUS TUTKINNOT Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (National Qualifications Framework NQF) Suomen kansallisessa
LisätiedotYlemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa
LisätiedotOpetussuunnitelmat ja osaaminen
Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,
LisätiedotTerveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1
Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon
Lisätiedot7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö
1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotKaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén
Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotTerveydenhoitajien tarve työelämässä. 20.5.2014 Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry
Terveydenhoitajien tarve työelämässä 20.5.2014 Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto, STHL ry Laillistetut terveydenhoitajat Valviran rekisterissä ( Valvira 3/2014) 2009 2010
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotSuoritettava tutkinto
OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMA Koulutusjohtaja Koulutusohjelmavastaava Opintosihteerit: Eija Heikkinen Anna-Leena Eklund Sirkka-Liisa Niskanen, ylempi AMK-tutkinto Anna-Maija
LisätiedotOSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS
1 YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA SOSIAALINEN KUNTOUTUS SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA 90 OP (SOSIAALIALA) SOSIONOMI (Ylempi AMK), SAIRAANHOITAJA (Ylempi AMK), TERVEYDENHOITAJA
LisätiedotKoulutukset nyt ja haasteet? EU:n ammattipätevyysdirektiivin toimeenpano ja ammattikorkeakoulujen vastaukset keväällä 2014. 14.8.2014 Johanna Moisio
Koulutukset nyt ja haasteet? EU:n ammattipätevyysdirektiivin toimeenpano ja ammattikorkeakoulujen vastaukset keväällä 2014 14.8.2014 Johanna Moisio Aiempien työpajojen jatkotoimia Terveydenhoitajakoulutuksen
LisätiedotMaija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk
Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,
LisätiedotSuoritettava tutkinto
OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna.
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotOsaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös
LisätiedotHygieniahoitajan osaaminen ja Suomen koulutusjärjestelmä Suomen hygieniahoitajat ry:n jäsenilta
Hygieniahoitajan osaaminen ja Suomen koulutusjärjestelmä Suomen hygieniahoitajat ry:n jäsenilta 25.1.2019 6.2.2019 Juha Kurtti, tutkimuspäällikkö, Tehy ry 1 6.2.2019 Juha Kurtti, tutkimuspäällikkö, Tehy
LisätiedotHyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Heli Hätönen, TtT, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö 1 11.02.2019 Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotPerheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti
Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotSuoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA
OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotTehyn koulutuspoliittiset linjaukset ensihoidon näkökulma Ensihoitopalvelualan opintopäivä
Tehyn koulutuspoliittiset linjaukset ensihoidon näkökulma Ensihoitopalvelualan opintopäivä 26.3.2018 26.3.2018 Juha Kurtti / Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen 1 Miksi koulutuspolitiikka on Tehylle tärkeää?
LisätiedotYRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUS
Master s Degree Programme in Entrepreneurial and Business Competence YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUS 90 op OPS 2014 2016 Tradenomi (ylempi amk) Koulutuksesta valmistuu tradenomi (ylempi
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotKULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ
Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset
LisätiedotSosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit
Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotMILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA
MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA RUOKASI VALMISTETAAN Enni Mertanen 31.3.2011 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Ruoanvalmistajilla pitäisi olla toisen asteen tutkinto Ruokapalvelujen esimiestehtävissä toimivilla
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on
LisätiedotJohanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-
LisätiedotDigitaalisen liiketoiminnan kehittäjä 30 op erikoistumiskoulutus
Osaamistavoitteet Strategiana digitaalinen liiketoiminta tunnistaa oman liiketoimintasi kannalta merkittävät digitaalisaation megatrendit ja toimintaympäristön muutokset. kehittää oman pk-yrityksen liiketoimintastrategiaa
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotEdistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta 1 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään terveitä elintapoja, kuten
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA
OPETUSSUUNNITELMAN TAUSTAA JA TUTKINTORAKENNE AMK- TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA LAUREAN TOIMINTA-AJATUS Laurea-ammattikorkeakoulun tahtotila on olla "Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotLaurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020
LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen
LisätiedotYlemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Uusimmat korkeakoulupoliittiset ulkoiset arvioinnit Pratt, J.&Kekäle, T.&Maassen, P.&Papp, I.&Perellon, J.&Utti,
LisätiedotGERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja
GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotTerveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén
Terveydenhoitajakoulutuksen työpaja 20.5.2014 Hannu Sirén Dialogin käynnistäminen Toimilupakierroksen aikana kävi ilmi, että sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutus jatkuu valtakunnallisesti jatkossakin
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotSUOSITUS TUTKINTOJEN KANSALLISEN VIITEKEHYKSEN (NQF) JA TUTKIN- TOJEN YHTEISTEN KOMPETENSSIEN SOVELTAMISESTA AMMATTIKORKEA- KOULUISSA
SUOSITUS TUTKINTOJEN KANSALLISEN VIITEKEHYKSEN (NQF) JA TUTKIN- TOJEN YHTEISTEN KOMPETENSSIEN SOVELTAMISESTA AMMATTIKORKEA- KOULUISSA Työryhmä: Pekka Auvinen (PKAMK), Johanna Heikkilä (JAMK), Hanna Ilola
LisätiedotYLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö
YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat uudistuvat!
Yhteiset tutkinnon osat uudistuvat! Yhteistyöseminaari 15.8.2017 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Tilanne säädösten ja yhteisten tutkinnon osien valmistelun osalta Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotKorkeakoulutuksen haasteet
Korkeakoulutuksen haasteet Prof. (ma.) Maria Kääriäinen Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö Työn murros Työ verkostoitunutta, kompleksista, dynaamista ja vaikeasti ennustettavaa Työn
LisätiedotTehyn 5 sanaa Miten Tehy vaikuttaa jäsenten parhaaksi? Terveysalan verkosto Kirsi Sillanpää Johtaja, TtM, MBA, esh
Tehyn 5 sanaa Miten Tehy vaikuttaa jäsenten parhaaksi? 10.9.2018 Terveysalan verkosto Kirsi Sillanpää Johtaja, TtM, MBA, esh Tehyn missio Tehy on sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö, joka ajaa jäsentensä
LisätiedotYAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi
YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
LisätiedotSyöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus
Turun Ammattikorkeakoulu Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Ajankohta 05.09.2019-25.09.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Joukahaisenkatu 3, Turku. Hinta 1500 (alv 0%),
LisätiedotErikoistumiskoulutus, Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta OPETUSSUUNNITELMA
Erikoistumiskoulutus, Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta -erikoistumiskoulutus, 30 op 1. Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta -erikoistumiskoulutuksen lähtökohdat Sairaanhoitajan
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotKUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERIKOISLALA. Anne Korpelainen, YTM, gerontologinen sosiaalityöntekijä
KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERIKOISLALA Anne Korpelainen, YTM, gerontologinen sosiaalityöntekijä Koulutustarve ja osaamistavoitteet Koulutustarve perustuu - uudenlaisiin osaamisvaateisiin, jotka liittyvät
Lisätiedot