Tampereen yliopiston KAUPPAKORKEAKOULU Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET ETELÄ-POHJANMAALLA VUONNA 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen yliopiston KAUPPAKORKEAKOULU Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET ETELÄ-POHJANMAALLA VUONNA 2004"

Transkriptio

1 Tampereen yliopiston KAUPPAKORKEAKOULU MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET ETELÄ-POHJANMAALLA VUONNA 2004

2 2 ESIPUHE Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin avulla saadaan suuri määrä tutkittua tietoa matkailun taloudellisista vaikutuksista ja kohdealueen matkailun ominaispiirteistä, jota voidaan käyttää alueen matkailun kehittämistyössä ja matkailua koskevassa elinkeinopoliittisessa päätöksenteossa. Matkailun aikaansaamien taloudellisten vaikutusten arviointi on aina haasteellinen tehtävä, sillä matkailun aikaansaamat tulo- ja työllisyysvaikutukset jakautuvat lukuisille eri hyödynsaajatoimialoille. Siten näiden vaikutusten selvittäminen edellyttää omaa erillistutkimusta. Etelä-Pohjanmaan maakunnan matkailutulotutkimus 2004 on toteutettu soveltaen ns. pohjoismaisen mallin mukaista tulomenetelmää. Tällöin matkailun ns. hyödynsaajakyselyn avulla määritellään matkailijoiden osuus eri toimialojen yritysten liikevaihdosta. Tulokset on yleistetty koskemaan koko Etelä-Pohjanmaan maakuntaa hyödyntämällä Tilastokeskuksen toimipaikkatilastoja. Tutkimuksen osana arvioitin myös matkailun määrää ja rakennetta Etelä-Pohjanmaalla. Tämän jatkona arvioitiin ns. menomenetelmän avulla eri matkailijaryhmien rahankäyttöä ja taloudellista merkitystä. Tutkimusaineistona käytettiin suurehkoa määrää erilaista tilastotietoa, aikaisemmin tehtyjen tutkimusten tuloksia eri matkailijaryhmien rahankäytöstä sekä asiantuntijakeskusteluja. Kokonaisuudessaan tämä arviointitutkimus on pyritty toteuttamaan siten, että sitä voitaisiin jatkossa päivittää kustannustehokkaasti. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Etelä-Pohjanmaan maaseutumatkailu- ja koordinaatiohanke, jota hallinnoi Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Maa- ja metsätalouden yksikkö Ilmajoelta. Hanketta on rahoittanut Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen Maaseutuosasto EMOTR-rahalla. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos haluaa lämpimästi kiittää tutkimushankkeen ohjausryhmää, joka puheenjohtajansa Arja Kortesluoman johdolla on aktiivisesti tukenut tutkimuksen toteuttamista sen kaikissa vaiheissa. Suuret kiitokset ovat myös paikallaan Etelä-Pohjanmaan matkailuyrityksille ja muille toimijoille, jotka ovat omalla panoksellaan mahdollistaneet tämän tutkimuksen toteuttamisen. Samalla tutkimuksen tekijät haluavat toivottaa menetystä kaikille Etelä-Pohjanmaan matkailun kehittämistyössä mukana oleville yrityksille ja eri kehittäjätahoille. Tampereella helmikuussa 2006 Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu

3 3 TIIVISTELMÄ Matkailun aikaansaama välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2004 oli noin 174,5 miljoonaa euroa. Vuoden 1998 matkailutuloksi maakunnassa arvioitiin noin 126 miljoonaa euroa ja vuoden 2000 matkailutuloksi noin 127 miljoonaa euroa. Vertailua eri vuosien välillä voidaan pitää suuntaa-antavana tutkimusten eriävistä toteutustavoista johtuen. Vuoden 2004 matkailutuloarviossa maakunnan megakohdetta, Veljekset Keskinen Oy:ä, on käsitelty erillään vertailtavuussyistä ja kohteen poikkeuksellisesta luonteesta johtuen. Veljekset Keskinen Oy:n aikaansaama matkailutulo vuonna 2004 oli noin 90 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset noin 250 henkilötyövuotta. Kokonaisuudessaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo vuonna 2004 oli siis noin 264,5 miljoonaa euroa. Matkailun osuus maakunnan yritystoimipaikkojen kokonaisliikevaihdosta oli noin 2,6 % ja asukasta kohden matkailutuloa kertyi noin 900 euroa (ilman Veljekset Keskinen Oy:ä). Matkailun merkitystä maakunnassa valaisee mm. se, että vuonna 2004 huonekalujen valmistus aikaansai Etelä- Pohjanmaalla alan yrityksissä noin 136 miljoonan euron arvonlisäverottoman liikevaihdon ja puutalojen valmistus noin 94 miljoonan arvonlisäverottoman liikevaihdon. Matkailun aikaansaamat välittömät työllisyysvaikutukset olivat henkilötyövuotta, mikä vastaa noin 3,1 % maakunnassa tehdyistä henkilötyövuosista kokonaisuudessaan. Lisäksi Veljekset Keskinen Oy:n osalta välitön työllisyysvaikutus oli noin 250 henkilötyövuotta. Kokonaisuudessaan matkailun aikaansaama työllisyysvaikutus oli maakunnassa siis henkilötyövuotta vuonna Valtaosa matkailutulon 174,5 miljoonasta eurosta kohdistui vähittäiskauppaan (31 % ja 54,2 milj. ), henkilöliikennepalveluihin ja näiden tukitoimintaan (23 % ja 40 milj. ) sekä majoitus- ja ravitsemistoimintaan (22 % ja 38 milj. ). Huoltamo- ja korjaustoiminnan sekä polttoainemyynnin osuus oli 10 % (18,3 milj. ), virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalveluiden 7 % (13 milj. ) sekä matkatoimistojen ja muun matkailua palvelevan toiminnan 6 % (10 milj. ). Yksi prosentti matkailutulosta kohdistui matkailua palvelevaan vuokraustoimintaan ja muihin palveluihin (1 milj. ). Seutukunnittain tarkasteltuna suurimman osan matkailutulon 174,5 miljoonasta eurosta sai Seinänaapurit (53 % ja 92 milj. ). Kuusiokunnat (15 % ja 26,5 milj. ilman Veljekset Keskinen Oy:tä) ja Härmänmaa (14 % ja 25 milj. ) sijoittuivat keskenään samaan suuruusluokkaan samoin kuin Suupohja (9 % ja 16 milj. ) ja Järviseutu (9 % ja 15 milj. ). Mikäli Veljekset Keskinen Oy:n matkailutulo sisällytetään Kuusiokuntien lukuihin, nousee seutukunnan matkailutulo 116,5 miljoonaan euroon. Eri matkailijaryhmistä eniten matkailumenoa synnyttivät päiväkävijät (46 % ja 122,5 milj. ). Maksullisessa majoituksessa yöpyneiden osuus matkailumenosta oli 28 % (73,2 milj. ) ja maksuttomassa majoituksessa yöpyneiden 27 % (72,4 milj. ). Vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaalla kertyi yhteensä noin matkailijoiden yöpymisvuorokautta. Valtaosa majoitusvuorokausista (80 %) vietettiin maksuttomassa majoituksessa kuten kotitalouksissa sukulaisten ja tuttavien luona tai omalla vapaa-ajanasunnolla. Maksullisen majoituksen osuus matkailijoiden yöpymisvuorokausista oli vastaavasti viidennes (20 %). Etelä-Pohjanmaalle suuntautuneiden matkailijoiden päiväkäyntien määräksi arvioitiin noin kappaletta vuonna Tutkimuksen päämenetelmänä sovellettiin ns. pohjoismaisen mallin mukaista tulomenetelmää, joka perustuu yrityskyselyssä (302 vastausta) saatujen matkailun merkitystä koskevien tietojen soveltamiseen Tilastokeskuksen laatimiin maakunta- ja seutukuntakohtaisiin toimipaikkatilastoihin. Tulomenetelmän rinnalla tutkimuksessa käytettiin myös ns. menomenetelmää eri matkailijaryhmien aikaansaamien taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi. Näiden lisäksi matkailutuloarvion perustaksi

4 4 kerättiin suuri määrä tilasto- ja muuta fakta-aineistoa sekä asiantuntija-arvioita. Matkailijaksi tutkimuksessa määriteltiin UNWTO:n matkailijakäsitteen mukaisesti henkilö, joka siirtyy tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle vapaa-ajanvietto-, liikematka- tai muussa tarkoituksessa alle vuoden ajaksi. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun yhteydessä toimiva Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja sen toimeksiantaja oli Etelä-Pohjanmaan maaseutumatkailu- ja koordinaatiohanke, jota hallinnoi Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Maa- ja metsätalouden yksikkö Ilmajoelta ja jonka on rahoittanut Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen Maaseutuosasto EMOTR-rahalla.

5 5 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 2 Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen toteutus Matkailun volyymin ja rakenteen määrittely sekä matkailumenon arviointi Matkailutulon ja matkailun työllisyysvaikutuksen määrittely Tutkimusmenetelmän arviointia Matkailutuloarvion päivittäminen Matkailun taloudelliset vaikutukset Etelä-Pohjanmaalla vuonna Matkailun kokonaismäärä Etelä-Pohjanmaalla vuonna Matkailun osuus toimialojen liiketoiminnasta Etelä-Pohjanmaalla vuonna Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset ja työllisyysvaikutukset vuonna Matkailuyritysten kyselyn tulokset...21 LIITELUETTELO Liite 1. Matkailutuloarvioon sisällytetyt toimialat Liite 2. Matkailuyritysten hyödynsaajakyselyn avoimet vastaukset

6 6 1 JOHDANTO Koska matkailun taloudelliset ja työllistävät vaikutukset jakautuvat lukuisille eri toimialoille, vaatii niiden selvittäminen perusteellista ja johdonmukaista tutkimus- ja arviointityötä. Tämän tutkimushankkeen päätavoite olikin juuri matkailun välittömien ja välillisten taloudellisten ja työllisyysvaikutusten selvittäminen Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja sen seutukunnissa. Tutkimukselle asetettiin lisäksi kaksi osatavoitetta. Tutkimuksen ensimmäinen osatavoite oli arvioida matkailun taloudellisten ja työllisyysvaikutusten kehitystä maakunnassa vuodesta 1998, jolloin aihetta on edellisen kerran tutkittu Etelä-Pohjanmaalle kohdistetulla tutkimuksella, sekä verrata mahdollisuuksien mukaan Etelä- Pohjanmaan matkailun merkitystä muihin maakuntiin ja koko Suomeen. Tutkimuksen toiseksi osatavoitteeksi asetettiin matkailun taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia koskevan seurantamallin tuottaminen Etelä-Pohjanmaan maakunnalle, jonka avulla matkailun taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia voidaan arvioida uudelleen suhteellisen pienillä panostuksilla esim. vuositasolla. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Etelä-Pohjanmaan maaseutumatkailu- ja koordinaatiohanke, jota hallinnoi Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Maa- ja metsätalouden yksikkö Ilmajoelta ja jonka on rahoittanut Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen Maaseutuosasto EMOTR-rahalla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun yhteydessä toimiva elokuun 2005 ja helmikuun 2006 välisenä aikana. Tutkimushankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat hankkeen projektipäällikkönä tutkimuspäällikkö Marko Laiho, tutkija Elina Vulli ja tutkimusapulainen Milla Alanärä. Raportin on kirjoittanut tutkija Elina Vulli. Hankkeen vastuullisena johtajana toimi johtaja Harri Talonen. Hankkeen työskentelyä tukemaan koottiin ohjausryhmä, joka kokoontui yhteensä neljä kertaa. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Henkilö Arja Kortesluoma (puheenjohtaja) Jaana Rintala (sihteeri) Jukka Pajunen Ilppo Karesola Sanna Puumala Tapani Kotanen Mervi Mikkola Tapani Tuohiniemi Juhani Ketola Jarmo Kallio Ulla Jussila Kirsi Ollikkala Monica Johnson Marko Laiho Elina Vulli Organisaatio/taho Etelä-Pohjanmaan maaseutumatkailu- ja koordinaatiohanke Etelä-Pohjanmaan maaseutumatkailu- ja koordinaatiohanke Seinänaapurit Suupohja Kuusiokunnat Järviseutu Härmänmaa Jalasjärvi Töysä Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy Etelä-Pohjanmaan liitto Pohjanmaan Matkailu ry Ohjausryhmässä käsiteltyjä ja työstettyjä asiakokonaisuuksia olivat mm. matkailun määrä ja rakenne Etelä-Pohjanmaalla, matkailun merkitys alueen yritystoiminnassa sekä matkailun taloudellisten ja työllistävien vaikutusten arviointi.

7 7 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Matkailijaksi tutkimuksessa määriteltiin UNWTO:n matkailijakäsitteen mukaisesti henkilö, joka siirtyy tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle vapaa-ajanvietto-, liikematka- tai muussa tarkoituksessa alle vuoden ajaksi. Maantieteellisesti rajattuna tavanomaisen elinpiirin katsottiin tässä tutkimuksessa sisältävän vähintään henkilön oma kotikunta, mahdollisesti myös laajempi alue. Näin ollen myös maakunnan sisäinen matkailu sisältyy tutkimukseen, sikäli kun muut matkailijamäärittelyn kriteerit täyttyvät. Em. rajausten vuoksi esim. säännöllisesti naapurikunnassa ostoksilla käyvää henkilöä ei laskettu matkailijaksi. Sen sijaan omalla vapaa-ajanasunnolla kävijät laskettiin matkailijoiksi, mikäli mökin sijaintikunta Etelä-Pohjanmaalla oli eri kuin omistajan/kävijän kotikunta. Matkailutuloarvio laadittiin sekä maakunta- että seutukuntatasolla. Seutukuntatason tarkastelussa maakunta jaettiin viiteen seutukuntaan seuraavasti: Seinänaapurit: Seinäjoki, Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka, Nurmo, Ylistaro, Peräseinäjoki Suupohja: Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki, Teuva Kuusiokunnat: Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä, Ähtäri Järviseutu: Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Kortesjärvi, Vimpeli Härmänmaa: Alahärmä, Kauhava, Lapua, Ylihärmä Päämenetelmänä arviossa sovellettiin ns. pohjoismaisen mallin mukaista tulomenetelmää. Tulomenetelmän tueksi arvioitiin menomenetelmän avulla myös matkailumeno, joka edellyttää matkailun määrän ja rakenteen selvittämistä kohdealueella. Arviointityössä käytetyt menetelmät on esitetty tarkemmin seuraavassa. 2.1 Matkailun volyymin ja rakenteen määrittely sekä matkailumenon arviointi Etelä-Pohjanmaalle suuntautuvan matkailun määrää ja rakennetta haarukoitiin tilastotietojen, asiantuntija-arvioiden ja aikaisemmin tehtyjen tutkimusten perusteella. Tilastotietoja kerättiin seuraavista aiheista: väkiluku kotitalouksien määrä yritysten toimipaikkojen määrä (kpl, liikevaihto, henkilöstö) rekisteröidyt majoitusvuorokaudet majoituskapasiteetti vapaa-ajanasuntojen määrä tapahtumien ja käyntikohteiden kävijämäärät liikennemäärät (tie-, rautatie- ja lentoliikenne) Asiantuntija-arviot painottuivat rekisteröimättömien majoitusvuorokausien ja päiväkävijöiden määrän arviointiin. Aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista hyödynnettiin mm. Tilastokeskuksen matkailuaiheisia tutkimuksia ja muihin maakuntiin tehtyjä matkailutulotutkimuksia sekä Etelä-Pohjanmaan vuoden 1998 matkailutuloarviota. Edellä mainittujen tietolähteiden lisäksi Veljekset Keskinen Oy:n osuutta arvioitaessa hyödynnettiin Kyläkaupan asiakaskunnasta laadittua erillisselvitystä, joka perustuu asiakkaan haastatteluun vuonna Haastatteluissa selvitettiin mm. asiakkaiden asuinaluetta, ostosmatkan pituutta ja käyntiuseutta. Selvityksen on laatinut KTM Timo Rintamäki Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulusta.

8 8 2.2 Matkailutulon ja matkailun työllisyysvaikutuksen määrittely Tulomenetelmän kaksi tärkeintä tietolähdettä olivat matkailun hyödynsaajatahoille suunnattu kysely ja Tilastokeskuksen toimipaikkatilastot maakunta- ja seutukuntatasolla vuodelta Matkailun hyödynsaajatahoille suunnatun kyselyn päätavoite oli kerätä tietoa yritysten/toimipaikkojen liikevaihdosta, henkilöstöstä sekä matkailun osuudesta niiden liiketoiminnassa. Kysely kohdistettiin matkailusta hyötyä saaville toimialoille, jotka on listattu tarkemmin liitteessä 1 (vrt. Laakkonen 2002). Yritysten yhteystiedot saatiin seutukuntien edustajilta ja niitä täydennettiin lisäksi mm. esitteiden ja Internet-sivujen perusteella. Kyselyä varten yritykset jaettiin toimialansa mukaan kahteen luokkaan seuraavasti: Matkailuyritykset Majoitus Ohjelmapalvelut Muut hyödynsaajat Vähittäiskauppa Henkilöliikennepalvelut Ravitsemispalvelut Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut Huoltamotoiminta ja polttoaineiden myynti Moottoriajoneuvojen korjaus ja huolto Matkailua palveleva vuokraustoiminta Muut palvelut Kaikille yrityksille yhteisiä teemoja kyselyssä olivat seuraavat: yrityksen/toimipaikan sijaintikunta yrityksen/toimipaikan päätoimiala kokoaikaisten työpaikkojen määrä vuonna 2004 yrityksen liikevaihto vuonna 2004 arvio matkailijoiden osuudesta yrityksen liikevaihdosta vuonna 2004 Matkailuyritysten kysely sisälsi lisäksi seuraavat teemat: majoituskapasiteetti ja sen kysyntä vuonna 2004 liikevaihdon ennakoitu kehitys vuonna 2006 asiakasryhmät, joiden ennakoidaan lisäävän yrityksen liikevaihtoa vuonna 2006 liiketoiminnan kannattavuus vuonna 2005 oman kunnan/seutukunnan suhtautuminen matkailuun matkailun kehittämiskohteet omalla toiminta-alueella lähivuosina Kyselyitä lähetettiin yhteensä kappaletta lokakuussa Postitse saatujen vastausten lisäksi otosta täydennettiin puhelinhaastatteluilla siten, että vastauksia saatiin yhteensä 302 kappaletta. Seutukunnittain ja toimialoittain vastaukset jakaantuivat seuraavasti (taulukot 1 ja 2):

9 9 Taulukko 1. Hyödynsaajakyselyn vastausten jakautuminen seutukunnittain Seutukunta Matkailuyritykset (kpl) Muut hyödynsaajat (kpl) Yhteensä (kpl) Yhteensä (%-osuus) Seinänaapurit % Suupohja % Kuusiokunnat % Järviseutu % Härmänmaa % Puuttuva sijaintitieto % YHTEENSÄ % Taulukko 2. Hyödynsaajakyselyn vastausten jakautuminen toimialoittain Toimiala Kpl %-osuus Majoitus % Ohjelmapalvelut 6 2 % Vähittäiskauppa % Henkilöliikennepalvelut % Ravitsemistoiminta % Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut 22 7 % Huoltamotoiminta ja polttoaineiden myynti 21 7 % Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus 13 4 % Matkailua palveleva vuokraustoiminta 5 2 % Muut palvelut 13 4 % YHTEENSÄ % Saatujen vastausten määrää voidaan pitää melko hyvänä. Vaikka muutamalta toimialalta saatujen vastausten määrä saattaa vaikuttaa melko vähäiseltä, on se kuitenkin riittävän kattava suhteessa ko. toimialojen toimipaikkojen määrään maakunnassa. Hyödynsaajakyselystä saadut tiedot yleistettiin koskemaan matkailusta hyötyviä toimialoja kokonaisuudessaan Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen avulla, jotka olivat käytössä maakunta- ja seutukuntatasolla vuodelta Toimipaikkatilaston tietoja täydennettiin omilla tiedusteluilla niiltä toimialoilta, joilta tietojen saaminen tilastosta oli esim. salassapitosyistä johtuen rajallista. Toimialajako perustuu Tilastokeskuksen Toimialaluokitus 2002:een, jossa jokaiselle yritykselle/toimipaikalle määritetään päätoimiala, vaikka toimintaa voidaan harjoittaa myös muilla toimialoilla. Näin ollen esim. yritys, joka harjoittaa päätoimialanaan majoitustoimintaa ja sen ohella tarjoaa ravitsemis- ja ohjelmapalveluita, tilastoituu ainoastaan majoitustoiminnan alle. Tilastointikriteereistä johtuen tässä tutkimuksessa käytetyt Toimialaluokitus 2002:een pohjautuvat toimialaryhmittelyt eivät ole ns. puhtaita, vaan voivat sisältää jossain määrin myös muille toimialoille kuuluvaa toimintaa. Koska tutkimuksen yksi keskeinen lähtökohta oli ohjausryhmän päätöksen mukaisesti vuoden 2004 matkailutuloarvion vertaaminen vuosien 1998 ja 2000 matkailutuloarvioihin, raportoidaan tuloksia sekä Veljekset Keskinen Oy mukaan luettuna että ilman sitä vertailun mahdollistamiseksi. Syynä tähän on se, että vuosien 1998 ja 2000 matkailutuloarvioissa Veljekset Keskinen Oy:n vaikutusta ei ole huomioitu täydessä laajuudessaan, jolloin vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi on tuloksia syytä tarkastella myös ilman ko. kohdetta, jonka volyymi on harvinaislaatuisen suuri muihin Etelä-Pohjanmaan ja muiden maakuntien suuriin matkailukohteisiin verrattuna.

10 Tutkimusmenetelmän arviointia Perinteisesti matkailun taloudellisia vaikutuksia on arvioitu ns. pohjoismaisen mallin mukaisesti sekä tulo- että menomenetelmällä. Menomenetelmän suurin haaste on matkailijahaastattelujen kohdentaminen oikein, jolloin eri matkailijaryhmiä haastatellaan heille tyypillisissä matkailukohteissa ja erityyppiset matkailukohteet tulevat edustetuksi oikeassa suhteessa. Luonnollisesti haastattelujen toteuttaminen useassa kymmenessä haastattelupisteessä on myös kustannuskysymys. Menomenetelmän eduksi voidaan kuitenkin laskea se, että siinä matkailijamäärittelyä voidaan noudattaa johdonmukaisemmin kuin tulomenetelmässä, ts. tietoja kerätään vain niiltä henkilöiltä, jotka täyttävät tutkimuksessa asetetun matkailijamäärittelyn. Tulomenetelmässä hankaluuden muodostaa se, että matkailun hyödynsaajayritysten on usein hankalaa määritellä matkailijoiden osuutta liikevaihdostaan, koska asiakkaiden lähtöalueesta ei ole olemassa tarkkoja tietoja. Tulomenetelmän puolesta puhuu kuitenkin sen kustannustehokkuus ylipäätään ja se, että siinä voidaan huomioida hyvin suuri määrä matkailusta hyötyä saavia toimialoja suhteellisen pienillä panostuksilla. Lisäksi toimialajaottelua kyetään noudattamaan johdonmukaisemmin kuin menomenetelmässä. Arvioitaessa matkailun taloudellisia vaikutuksia sekä menomenetelmän että tulomenetelmän kautta tulokset yleensä eroavat tai niiden ainakin tulisi erota jonkin verran toisistaan. Yksi syy tähän on se, että menomenetelmän perusteella saadut kulutusmäärät sisältävät myös ostettuihin palveluihin ja tuotteisiin kuuluvan arvonlisäveron, kun taas tulomenetelmässä käytettyyn Tilastokeskuksen toimipaikkatilastoon sisältyvät liikevaihdot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa. 1 Toinen syy tulosten eroavaisuuteen ja ylipäätään menetelmän tarkkuuteen liittyen on se, että osa matkailutulosta sirpaloituu sellaisille toimialoille, joita ei voida toimialaluokituksen valossa pitää matkailun ensi- tai toissijaisina hyödynsaajina. Esimerkiksi monet maaseutumajoituskohteet harjoittavat majoitustoimintaa sivuelinkeinonaan, jolloin yritykset sijoittuvat toimialaluokituksessa päätoimialansa (esim. maatalous) alle, vaikka matkailijat ilmoittavat käyttäneensä rahaa majoituksen. Koska tässä tutkimuksessa pääpaino oli tulomenetelmän soveltamisessa eikä matkailijahaastatteluja suoritettu, on vastaavantyyppisten lähinnä tilastointikriteerien soveltamisesta johtuvien epätarkkuuksien määrä vähäisempi kuin kahta menetelmää täysimittaisesti käytettäessä. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvittäminen perustuu aina jossain määrin arvioihin, mikä on syytä huomioida tutkimustuloksia tarkasteltaessa. Tämän matkailutuloarvion luotettavuuden puolesta puhuvat kuitenkin arvion pohjaksi kerätty laaja fakta- ja tilastoaineisto sekä asiantuntija-arviot, aikaisempien tutkimusten hyödyntäminen, matkailun hyödynsaajatahoille toteutetun kyselyn laajuus (1 640 lähetettyä kyselyä ja 302 vastausta) sekä aktiivisesta ohjausryhmätyöskentelystä saavutettu hyöty. 2.4 Matkailutuloarvion päivittäminen Matkailun taloudellisen merkityksen seuraamiseksi on matkailutuloarviota syytä päivittää esim. muutaman vuoden välein. Tarpeesta riippuen päivitystä voidaan tehdä jopa vuositasolla. Tässä arviointityössä käytettyä mallia on pyritty kehittämään siten, että matkailun taloudellisista ja työllistävistä vaikutuksista saataisiin mahdollisimman laaja kokonaiskuva sekä toimialoittain että matkailijaryhmittäin ja että matkailun taloudellisten vaikutusten arviointi voidaan suorittaa halutuin väliajoin kustannustehokkaasti tutkimuksen luotettavuutta kuitenkaan heikentämättä. Suositeltava arviointimalli on pääpiirteissään esitetty kuvassa 1 ja kuvattu tarkemmin kappaleissa Kauppila (2001): Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: pohjoismaisen mallin mukaiset matkailijatutkimukset. Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut. Tutkimuksia 3/2001.

11 11 ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUN TALOUDELLISTEN JA TYÖLLISYYSVAIKUTUSTEN SEURANTAMALLI Päämenetelmä: TULOMENETELMÄ HYODYNSAAJAKYSELY: kohdistetaan erikseen valituille toimialoille (kts. liite 1) tavoite: kerätä tietoa yritysten/toimipaikkojen liikevaihdosta, henkilöstöstä ja matkailun osuudesta liikevaihdosta vastausten määrä väh kpl riippuen mittaamisen aluetasosta TILASTOKESKUKSEN TOIMIPAIKKATILASTOT: kohteena vastaavat toimialat kuin kyselyssä käytetään maakunta-/seutukunta- /kuntatasolla täydennetään omilla tiedusteluilla, mikäli tietojen saanti rajallista MATKAILUN TALOUDELLISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET välitön matkailutulo ja työllisyys välillinen matkailutulo verotulovaikutukset toimialoittain matkailijaryhmittäin Tukimenetelmä: MENOMENETELMÄ MATKAILUN VOLYYMIN JA RAKENTEEN MÄÄRITTELY majoitusvuorokaudet matkailijaryhmittäin o maksullinen majoitus (rekisteröity ja ei-rekisteröity) o kotitalouksissa yöpyvät o omalla vapaa-ajanasunnolla yöpyvät päiväkävijät muu tilasto- ja fakta-aineisto ja asiantuntija-arviot MATKAILUMENON ARVIOINTI matkailun volyymi ja rakenne kulutuskertoimien soveltaminen aikaisemmista tutkimuksista matkailumenon arviointi matkailijaryhmittäin Kuva 1. Ehdotus seurantamalliksi koskien Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudellisia vaikutuksia

12 12 3 MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET ETELÄ-POHJANMAALLA VUONNA Matkailun kokonaismäärä Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaalla kertyi yhteensä noin matkailijoiden yöpymisvuorokautta vuonna 2004 (taulukko 3). Valtaosa majoitusvuorokausista (80 %) vietettiin maksuttomassa majoituksessa kuten kotitalouksissa sukulaisten ja tuttavien luona tai omalla vapaa-ajanasunnolla. Maksullisen majoituksen osuus matkailijoiden yöpymisvuorokausista oli vastaavasti viidennes (20 %). Päiväkäyntien määräksi arvioitiin noin kappaletta, joista suuri osa kohdistuu Veljekset Keskinen Oy:öön. Arvio perustuu vuoden 1998 matkailutulotutkimukseen 2 ja Etelä-Pohjanmaalle suuntautuvan valtatieliikenteen määrien kehitykseen 3, sillä matkailijahaastatteluja ei tässä tutkimuksessa suoritettu. Taulukko 3. Matkailun määrä Etelä-Pohjanmaalla matkailijaryhmittäin vuonna 2004 Matkailijaryhmä Määrä %-osuus Rekisteröidyt majoitusvuorokaudet noin maj. vrk 19 % Muu maksullinen majoitus noin maj. vrk 1 % Kotitalouksissa majoittuvat noin maj. vrk 44 % Omalla vapaa-ajanasunnolla majoittuvat noin maj. vrk 36 % Majoittuvat matkailijat yhteensä noin maj. vrk 100 % Päiväkäynnit noin kpl - Vuoteen 1998 verrattuna matkailun määrä on lisääntynyt kaikissa matkailijaryhmissä (maksullisessa majoituksessa yöpyvät, kotitalouksissa yöpyvät, omalla vapaa-ajanasunnolla yöpyvät, päiväkävijät) 4. Rekisteröidyt majoitusvuorokaudet ovat lisääntyneet 6,1 %:lla, kun koko maassa kasvua kertyi samanaikaisesti 5,4 % (taulukko 4). Rekisteröidyillä majoitusvuorokausilla mitattuna Etelä-Pohjanmaan asema koko maahan suhteutettuna on palannut vuonna 2004 muutaman lievästi heikomman vuoden jälkeen samalle tasolle kuin vuonna 1998, jolloin maakunnan osuus koko maan rekisteröidyistä majoitusvuorokausista oli 3,4 %. Naapurimaakuntiin verrattuna rekisteröityjen majoitusvuorokausien kehitys osoittaa Etelä-Pohjanmaan matkailun kehittyneen suotuisammin kuin Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Muissa naapurimaakunnissa kehitys on vastaavasti ollut Etelä-Pohjanmaata myönteisempää. Kuten edellä esitetty yhteenveto matkailun volyymista ja rakenteesta Etelä- Pohjanmaalla osoittaa, muodostavat rekisteröidyt majoitusvuorokaudet kuitenkin vain osan maakuntaan suuntautuvan matkailun koko volyymista, mikä on syytä pitää mielessä arvioitaessa matkailun merkitystä sen volyymin perusteella. Vertailukelpoisuutensa vuoksi se on kuitenkin paljon käytetty mittari. 2 Länsi-Suomen Matkailun Kehitys (1999): Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Tiehallinnon tilastot 4 Vrt. Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 1998.

13 13 Taulukko 4. Rekisteröidyt majoitusvuorokaudet valikoiduissa maakunnissa Maakunta Rekisteröidyt majoitusvuorokaudet 2004 (tuhansia) Muutos-% %-osuus koko maan rekisteröidyistä majoitusvuorokausista 2004 Etelä-Pohjanmaa ,1 % 3,4 % Uusimaa ,8 % 22,6 % Satakunta ,2 % 2,2 % Pirkanmaa ,3 % 7,8 % Keski-Suomi ,1 % 5,9 % Keski-Pohjanmaa ,2 % 0,9 % Pohjanmaa 408-8,1 % 2,5 % Koko maa ,4 % 100,0 % Lähde: Tilastokeskus, Matkailutilasto 2005 Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu tutkimuksessa on selvitetty maksullisessa majoituksessa vietettyjen matkojen määrän lisäksi myös ilmaismajoituksessa vietettyjen matkojen määrää. Tutkimus ei sisällä päiväkäyntejä. Kyseisen tutkimuksen mukaan Etelä-Pohjanmaalle tehtiin vuonna 2004 yhteensä yöpymisen sisältänyttä matkaa omalle mökille, mikä vastaa 3,0 % koko maassa tehdyistä mökkimatkoista (taulukko 5). Näin ollen Etelä-Pohjanmaan osuus on suurempi kuin Keski-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle kohdistuneiden mökkimatkojen, mutta taas pienempi kuin muiden naapurimaakuntien. Etelä-Pohjanmaalle sukulaisten ja tuttavien luo suuntautuneiden yöpymisen sisältäneiden vierailumatkojen osuus oli puolestaan 4,1 % koko maassa tehdyistä vierailumatkoista. Myös näiden matkojen määrää verrattaessa Etelä-Pohjanmaan osuus on suurempi kuin Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Satakuntaan suuntautuvien vierailumatkojen osuus on suurin piirtein sama kuin Etelä- Pohjanmaalle tehtyjen matkojen, mutta muiden naapurimaakuntien osuus on sen sijaan selvästi korkeampi. Taulukko 5. Matkat omalle mökille ja sukulaisten/tuttavien luo valikoituihin maakuntiin vuonna 2004 Maakunta Matkat omalle mökille (tuhansia) %-osuus Vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo (tuhansia) %-osuus Etelä-Pohjanmaa 141 3,0 % 676 4,1 % Uusimaa 287 6,2 % ,6 % Satakunta 176 3,8 % 756 4,6 % Pirkanmaa ,6 % ,5 % Keski-Suomi 395 8,5 % ,7 % Keski-Pohjanmaa 26 0,6 % 239 1,4 % Pohjanmaa 63 1,4 % 348 2,1 % Koko maa ,0 % ,0 % Lähde: Tilastokeskus, Suomalaisten matkailu 2004

14 Matkailun osuus toimialojen liiketoiminnasta Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2004 Toimialakohtaiset ja maakuntakohtaiset matkailunosuusprosentit liikevaihdosta määriteltiin hyödynsaajakyselyn perusteella ja osin tukeutuen KTM:n julkaisuun Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset. Seurantaindikaattorit ja vuoden 2000 tulokset 5. Matkailunosuusprosentti ilmaisee, kuinka suuri osuus toimialan yhteenlasketusta liikevaihdosta syntyy matkailijoiden kulutuksesta. Toimialoittaiset matkailunosuusprosentit Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2004 sekä koko maata koskevat keskimääräiset matkailuosuusprosentit vuodelta 1999 on esitetty taulukossa 6: Taulukko 6. Toimialoittaiset matkailunosuusprosentit Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2004 Toimiala Matkailunosuus-% Etelä-Pohjanmaalla 2004 Matkailunosuus-% koko maassa keskimäärin 1999 Majoitustoiminta 57 % 65 % Ravitsemistoiminta 17 % 16 % Vähittäiskauppa 6 % 4,5 % Henkilöliikennepalvelut ja näiden tukitoiminta % % (alatoimialasta riippuen) Polttoaineiden vähittäiskauppa ja huoltamotoiminta 17 % 14 % Moottoriajoneuvojen korjaus 3 % 4,5 % Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut 50 % 39 % Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 100 % 100 % Matkailua palveleva vuokraustoiminta 29 % 26 % Muut palvelut 4 % 4,5 % Etelä-Pohjanmaalle tässä tutkimuksessa määritellyt matkailunosuusprosentit ovat pitkälti samansuuntaisia kuin koko maan keskimääräiset luvut vuodelta Vähittäiskaupassa matkailun osuudeksi saatiin Etelä-Pohjanmaalla 6 % ko. alan toimipaikkojen liikevaihdosta, kun sen koko maassa on arvioitu olevan keskimäärin 4,5 %. Vähittäiskaupan koko maan lukua korkeampaa matkailunosuusprosenttia tukee kuitenkin vähittäiskaupan liikevaihto per asukas, joka Etelä- Pohjanmaalla oli vuonna 2004 maan kolmanneksi korkein Ahvenanmaan ja Uudenmaan jälkeen 7. Myös virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelujen matkailunosuusprosentti kohosi korkeammaksi kuin koko maassa keskimäärin (39 %). Tämä puolestaan johtuu pääosin muutaman erittäin suuren eteläpohjanmaalaisen matkailukohteen ja tapahtuman vaikutuksesta (esim. Powerpark, Ähtärin Eläinpuisto, Kuortaneen urheiluopisto, Tangomarkkinat, Provinssirock). 3.3 Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset ja työllisyysvaikutukset vuonna 2004 Seuraavassa tarkastelussa esitetään Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia maakuntatasolla, seutukuntatasolla ja toimialoittain. Tulokset käydään läpi seuraavasti: Ensin esitetään tulokset ilman Veljekset Keskinen Oy:n osuutta, jonka jälkeen esitetään Veljekset Keskinen Oy:n osuus ja lopuksi vielä tulokset kokonaisuudessaan ko. kohde mukaan luettuna. Tarkastelun suorittaminen 5 Laakkonen (2002): Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset. Seurantaindikaattorit ja vuoden 2000 tulokset. Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksiä 4/ Kts. ed. 7 Tilastokeskus, KunTo-palvelu ja Altika-palvelu

15 15 kyseisellä tavalla on perusteltua eri vuosina toteutettujen matkailutuloarvioiden vertailukelpoisuuden lisäämiseksi ja kohteen poikkeuksellisesta luonteesta johtuen. Matkailun aikaansaama välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2004 oli noin 174,5 miljoonaa euroa ja välitön työllisyysvaikutus noin henkilötyövuotta. Matkailun osuus alueen yritystoimipaikkojen kokonaisliikevaihdosta oli näin ollen 2,6 % ja henkilötyövuosista 3,1 %. Asukasta kohden matkailun taloudelliset vaikutukset olivat noin 900 euroa. Esimerkkinä matkailun merkityksestä muihin toimialoihin verrattuna voidaan mainita huonekalujen valmistus, joka aikaansai samana vuonna noin 134 miljoonan euron liikevaihdon alan yrityksissä Etelä- Pohjanmaalla. Puutalojen valmistuksen aikaansaama liikevaihto oli puolestaan noin 94 miljoonaa euroa maakunnassa vuonna Välillistä matkailutuloa eli ns. ensimmäisen kierroksen ostoja Etelä-Pohjanmaalla kertyi noin 35 miljoonaa euroa vuonna Matkailusta johtuva verotulovaikutus oli puolestaan noin 7 miljoonaa euroa. Verotulovaikutus sisältää matkailun työllistämien henkilöiden maksamat kunnallisverot. Em. lukuihin eivät sisälly Veljekset Keskinen Oy:n tiedot, joita käsiteltiin matkailutuloarviossa erikseen vertailtavuussyistä ja kohteen poikkeuksellisesta luonteesta johtuen. Veljekset Keskinen Oy:n saama välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo oli vuonna 2004 noin 90 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus noin 250 henkilötyövuotta. Näin ollen Etelä-Pohjanmaan matkailun välittömät taloudelliset ja työllisyysvaikutukset kokonaisuudessaan olivat vuonna 2004 yhteensä noin 264,5 miljoonaa euroa ja noin henkilötyövuotta. Vastaavasti välillinen matkailutulo nousee maakunnassa tällöin noin 53 miljoonaan euroon ja verotulovaikutukset noin 10,5 miljoonaan euroon. Matkailun taloudellisten vaikutusten jakautuminen toimialoittain Yksittäisistä toimialoista matkailusta hyötyi eniten vähittäiskauppa noin 54,2 miljoonalla eurolla ja 31 %:n osuudella (ilman Veljekset Keskinen Oy:tä) (taulukko 7). Seuraavaksi eniten matkailutuloa saivat henkilöliikennepalvelut ja näiden tukitoiminta (noin 40 miljoonaa euroa ja 23 %) ja majoitus- ja ravitsemistoiminta (noin 38 miljoonaa euroa ja 22 %). Yhteensä näiden kolmen toimialan osuus välittömästä matkailutulosta oli 76 %. Eri toimialoista suhteessa vähemmän koko matkailutulosta hyötyivät huoltamo- ja korjaustoiminta sekä polttoainemyynti (noin 18,3 miljoonaa euroa ja 10 %) sekä virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut (noin 13 miljoonaa euroa ja 7 %). Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta saivat matkailutuloa noin 10 miljoonaa euroa (6 %) ja matkailua palveleva vuokraustoiminta ja muut palvelut yhteensä noin miljoona euroa (1 %). Taulukko 7. Matkailun taloudellisten vaikutuksen jakautuminen toimialoittain Etelä-Pohjanmaalla Toimiala Milj. %-osuus Majoitus- ja ravitsemistoiminta 38,0 22 % Vähittäiskauppa * 54,2 31 % Henkilöliikennepalvelut ja näiden tukitoiminta 40,0 23 % Huoltamo- ja korjaustoiminta sekä polttoainemyynti 18,3 10 % Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut 13,0 7 % Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 10,0 6 % Matkailua palveleva vuokraustoiminta ja muut palvelut 1,0 1 % YHTEENSÄ 174,5 100 % *) Ei sisällä Veljekset Keskinen Oy:n tietoja

16 16 Matkailun työllistävästä vaikutuksesta suurin osa kohdistui majoitus- ja ravitsemistoimintaan (481 henkilötyövuotta ja 39 %) ja vähittäiskauppaan (243 htv ja 20 %) (taulukko 8). Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut (188 htv ja 15 %) sekä henkilöliikennepalvelut ja näiden tukitoiminta (170 htv ja 14 %) hyötyivät matkailun työllistävästä vaikutuksesta kumpikin suurin piirtein saman verran. Huoltamo- ja korjaustoiminnassa sekä polttoainemyynnissä matkailu työllisti 72 htv (6 %), matkatoimistoissa ja muussa matkailua palvelevassa toiminnassa 54 htv (4 %) ja matkailua palvelevassa vuokraustoiminnassa ja muissa palveluissa 22 htv (2 %). Taulukko 8. Matkailun työllisyysvaikutusten jakautuminen toimialoittain Etelä-Pohjanmaalla Toimiala Henkilötyövuotta %-osuus Majoitus- ja ravitsemistoiminta % Vähittäiskauppa * % Henkilöliikennepalvelut ja näiden tukitoiminta % Huoltamo- ja korjaustoiminta sekä polttoainemyynti 72 6 % Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut % Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 54 4 % Matkailua palveleva vuokraustoiminta ja muut palvelut 22 2 % YHTEENSÄ % * Ei sisällä Veljekset Keskinen Oy:n tietoja Mikäli Veljekset Keskinen Oy:n vaikutus lisätään edellä mainittuihin lukuihin, nousee vähittäiskaupan saama välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo noin 144,2 miljoonaan euroon ja välitön työllisyysvaikutus noin 493 henkilötyövuoteen. Matkailun taloudelliset vaikutukset seutukunnittain Seutukunnittain tarkasteltuna suurimman osan matkailun taloudellisista vaikutuksista sai Seinänaapurit 92 miljoonalla eurolla (53 %) ja 495 henkilötyövuodella (40 %) (taulukko 9). Kuusiokunnat (26,5 milj. ja 235 htv) ilman Veljekset Keskinen Oy:tä) ja Härmänmaa (25 milj. ja 255 htv) sijoittuivat keskenään samaan suuruusluokkaan samoin kuin Suupohja (16 milj. ja 115 htv) ja Järviseutu (15 milj. ja 130 htv). Välillisen matkailutulon ja verotulovaikutusten jakautumisessa seutukuntien väliset suhteet ovat samansuuntaiset kuin välittömissä taloudellisissa ja työllisyysvaikutuksissa (taulukko 10). Taulukko 9. Matkailun välittömät taloudelliset ja työllisyysvaikutukset seutukunnittain Seutukunta Matkailutulo (Milj. ) %-osuus Työllisyysvaikutukset (htv) %-osuus Seinänaapurit 92,0 53 % % Suupohja 16,0 9 % % Kuusiokunnat * 26,5 15 % % Järviseutu 15,0 9 % % Härmänmaa 25,0 14 % % YHTEENSÄ 174,5 100 % % * Ei sisällä Veljekset Keskinen Oy:n tietoja

17 17 Taulukko 10. Välillinen matkailutulo ja verotulovaikutus seutukunnittain Seutukunta Välillinen matkailutulo (milj. ) %-osuus Verotulovaikutus (milj. ) %-osuus Seinänaapurit 18,5 53 % 3,7 53 % Suupohja 3,2 9 % 0,6 9 % Kuusiokunnat * 5,3 15 % 1,1 16 % Järviseutu 3,0 9 % 0,6 9 % Härmänmaa 5,0 14 % 1,0 14 % YHTEENSÄ 35,0 100 % 7,0 100 % * Ei sisällä Veljekset Keskinen Oy:n tietoja Mikäli Veljekset Keskinen Oy:n saama matkailutulo ja työllisyysvaikutukset lisätään em. lukuihin, nousee Kuusiokuntien saama matkailutulo noin 116,5 miljoonaan euroon ja työllisyysvaikutukset 485 henkilötyövuoteen. Näin ollen Kuusiokuntien saama matkailutulo on korkeampi kuin Seinänaapurien ja työllisyysvaikutukset ovat suunnilleen samalla tasolla kuin Seinänaapurien. Vastaavasti välillinen matkailutulo on tällöin noin 23,3 miljoonaa euroa ja verotulovaikutukset noin 4,6 miljoonaa euroa Kuusiokuntien osalta. Seutukuntien välittömän matkailutulon ja välittömien työllisyysvaikutusten jakautuminen toimialoittain on esitetty taulukoissa 11 ja 12.

18 18 Taulukko 11. Välitön matkailutulo Etelä-Pohjanmaan seutukunnissa toimialoittain vuonna 2004 (milj. ) Toimiala Seinänaapurit Suupohja Kuusiokunnat Järviseutu Härmänmaa Yhteensä Majoitus- ja ravitsemistoiminta 17,3 3,6 4,2 4,7 8,2 38,0 Vähittäiskauppa * 25,0 6,6 9,9 5,3 7,4 54,2 Henkilöliikennepalvelut ja näiden tukitoiminta 33,7 1,4 1,6 1,5 1,8 40,0 Huoltamo- ja korjaustoiminta sekä polttoainemyynti 6,9 2,5 2,9 2,5 3,5 18,3 Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut 3,8 1,3 4,5 0,4 3,0 13,0 Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 4,7 0,5 3,3 0,5 1,0 10,0 Matkailua palveleva vuokraustoiminta ja muut palvelut 0,6 0,1 0,1 0,1 0,1 1,0 YHTEENSÄ 92,0 16,0 26,5 15,0 25,0 174,5 * Ei sisällä Veljekset Keskinen Oy:n tietoja. Veljekset Keskinen Oy mukaan luettuna vähittäiskaupan saama välitön matkailutulo Kuusiokunnissa on 99,9 milj.. Taulukko 12. Välitön matkailutyöllisyys Etelä-Pohjanmaan seutukunnissa toimialoittain vuonna 2004 (htv) Toimiala Seinänaapurit Suupohja Kuusiokunnat Järviseutu Härmänmaa Yhteensä Majoitus- ja ravitsemistoiminta Vähittäiskauppa * Henkilöliikennepalvelut ja näiden tukitoiminta Huoltamo- ja korjaustoiminta sekä polttoainemyynti Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta Matkailua palveleva vuokraustoiminta ja muut palvelut YHTEENSÄ * Ei sisällä Veljekset Keskinen Oy:n tietoja. Veljekset Keskinen Oy mukaan luettuna matkailun välitön työllisyysvaikutus Kuusiokuntien vähittäiskaupassa on 305 henkilötyövuotta. HUOM! Toimialajako perustuu Tilastokeskuksen Toimialaluokitus 2002:een, jossa jokaiselle yritykselle/toimipaikalle määritetään päätoimiala, vaikka toimintaa voidaan harjoittaa myös muilla toimialoilla. Näin ollen esim. yritys, joka harjoittaa päätoimialanaan majoitustoimintaa ja sen ohella tarjoaa ravitsemis- ja ohjelmapalveluita, tilastoituu ainoastaan majoitustoiminnan alle. Tilastointikriteereistä johtuen tässä tutkimuksessa käytetyt Toimialaluokitus 2002:een pohjautuvat toimialaryhmittelyt eivät ole ns. puhtaita, vaan voivat sisältää jossain määrin myös muille toimialoille kuuluvaa toimintaa.

19 19 Matkailun taloudellisten vaikutusten jakautuminen matkailijaryhmittäin Matkailun taloudellisia vaikutuksia arvioitiin tulomenetelmän lisäksi myös menomenetelmää soveltaen lähinnä eri matkailijaryhmien aikaansaaman matkailumenon arvioimiseksi. Matkailijaryhmittäin tarkasteltuna matkailun taloudellisista vaikutuksista suurin osa syntyi päiväkävijöiden vaikutuksesta (taulukko 13). Heidän osuutensa matkailumenosta oli noin 122,5 miljoonaa euroa, mikä vastaa lähes puolta koko matkailumenosta (46 %). Majoitusliikkeissä yöpyneet ja maksuttomassa majoituksessa yöpyneiden osuus matkailumenosta oli keskenään liki yhtä suuri. Majoitusliikkeissä majoittuneet matkailijat jättivät alueelle noin 73,2 miljoonaa euroa (28 %) ja maksuttomassa majoituksessa yöpyneet noin 72,4 miljoonaa euroa (27 %). Taulukko 13. Matkailun taloudellisten vaikutusten jakautuminen matkailijaryhmittäin Etelä-Pohjanmaalla Matkailijaryhmä Matkailumeno %-osuus (milj. ) Hotelleissa/motelleissa yöpyneet 52,9 20 % Muissa rekisteröidyissä majoitusliikkeissä yöpyneet 18,1 7 % Muussa maksullisessa majoituksessa yöpyneet 2,2 1 % Kotitalouksissa yöpyneet 44,9 17 % Omalla vapaa-ajanasunnolla yöpyneet 27,5 10 % Päiväkävijät 122,5 46 % YHTEENSÄ 268,1 100 % Matkailutuloarvion vertailua aikaisempiin tutkimuksiin Tutkimuksen yksi keskeinen tavoite oli arvioida matkailun aikaansaamien taloudellisten ja työllistävien vaikutusten kehitystä maakunnassa vuosista 1998 ja 2000, jolloin on aihetta on selvitetty edellisen kerran. Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvityksessä vuodelta 1998 maakunnan matkailutuloksi arvioitiin noin 126 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutuksiksi henkilötyövuotta. Arvio toteutettiin soveltaen ns. MTT-mallia, jossa huomioidaan sekä matkailun aikaansaamat meno- että tulovaikutukset. 8 Vuoden 2000 matkailutuloksi Etelä-Pohjanmaalla arvioitiin noin 127 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutuksiksi henkilötyövuotta. Tutkimus on toteutettu hyödyntämällä mm. matkailun satelliittitilinpidon matkailunosuusprosentteja vuodelta 1999 ja Tilastokeskuksen toimipaikkatilastoja vuodelta Verrattaessa matkailun taloudellisten ja työllistävien vaikutusten kehitystä eri matkailutuloarvioiden kautta, on erityisen tärkeää huomioida tutkimusten rajaukset ja toteutustavat vertailukelpoisuuteen vaikuttavana tekijänä. Luotettavan vertailun mahdollistamiseksi tulisi keskeisten rajausten kuten matkailijamäärittelyn ja tutkimukseen sisällytettyjen matkailun hyödynsaajatoimialojen olla pitkälti vastaavat. Vuosien 2000 ja 2004 tutkimuksissa on kummassakin noudatettu UNWTO:n matkailijamäärittelyä. Myös tutkimukseen sisällytetyt hyödynsaajatoimialat ovat pitkälti yhteneväiset. Näiltä osin tutkimusalue on siis rajattu yhteneväisesti, mikä mahdollistaa tutkimusten vertailun. Koska vuosien 1998 ja 2004 tutkimusten rajauksien yhteneväisyydestä ei ole riittävästi tietoa (esim. tutkimuksiin sisällytettyjen toimialojen yhtenäisyys), on matkailun taloudellisten ja työllistävien vaikutusten vertailu syytä toteuttaa ajallisesti vuosien 2000 ja 2004 välillä. 8 Länsi-Suomen Matkailun Kehitys Oy (1999): Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Laakkonen (2002): Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset. Seurantaindikaattorit ja vuoden 2000 tulokset. Kauppa- ja teollisuusministeriön kertomuksia ja selvityksiä 4/2002.

20 20 Vuodesta 2000 vuoteen 2004 Etelä-Pohjanmaan matkailutulo on kasvanut lähes 50 miljoonaa euroa, mikä vastaan liki 40 %:n nousua (inflaation vaikutusta ei huomioitu). Mikäli matkailutulon kehityksen vertailussa huomioidaan inflaation vaikutus, saadaan kasvuprosentiksi vuodesta 2000 vuoteen 2004 noin 30 %. Matkailun työllistävä vaikutus on lisääntynyt vuodesta 2000 noin 140 henkilötyövuodella, mikä vastaa noin 13 %:n kasvua. Matkailutulon ja matkailun työllisyysvaikutusten kehitystä vuodesta 2000 vuoteen 2004 voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Vaikuttaa siltä, että kasvua synnyttävinä matkailun osa-alueina ovat kyseisenä ajanjaksona korostuneet päiväkäynnit ja mökkimatkailu.

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 1/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 1/2012 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 1/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 21.2.2012 klo 9.00 Työttömien työnhakijoiden määrä maltillisessa laskussa

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 2/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 2/2012 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 2/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.3.2012 klo 9.00 Työttömien työnhakijoiden määrä jatkaa maltillista laskuaan

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle?

Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle? Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle? JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla ei ole suuren mittakaavan kemialliseen puunjalostukseen keskittynyttä laitosta Kilpailu kuituraaka-aineesta on melko vähäistä Vuonna 2013

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 9/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 9/2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 9/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 5,8 % viime vuodesta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 22.5.2012 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi hieman viime

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 10/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 10/2012 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 10/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.11.2012 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 9,1 % viime

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 11/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 11/2012 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 11/2012 Julkaisuvapaa perjantaina 21.12.2012 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 12,1 % viime

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Matkailu nyt ja tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä

Matkailu nyt ja tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä Matkailu nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti 9.9.2016 Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä ASIAKAS Liikunta ja urheilu PALVELUJEN TUOTANTO Ohjelmapalvelut, aktiviteetit tapahtumat,

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Kauhava. Kuntaraportti

Kauhava. Kuntaraportti Kauhava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Seinäjoki. Kuntaraportti

Seinäjoki. Kuntaraportti Seinäjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Isokyrö. Kuntaraportti

Isokyrö. Kuntaraportti Isokyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

Vimpeli. Kuntaraportti

Vimpeli. Kuntaraportti Vimpeli Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 12/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 12/2012 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 12/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 22.1.2013 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 9,6 % viime

Lisätiedot

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL) KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Lapsiperheet Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten Viron matkailu Päivämatkat

Lisätiedot

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL) ALAJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Osa I. Matkailijoiden päivittäinen rahankäyttö Noora Tahvanainen Raija Komppula Eero Vatanen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 6/2014

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 6/2014 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 6/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 22.7.2014 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 10 % viime vuodesta Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 4/2013

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 4/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.5.2013 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 11,6 % viime vuodesta Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti

KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti Jenni Mikkonen ja Ira Lahovuo Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos 1 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄ,

Lisätiedot

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

TEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL) TEUVA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Eläkerekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 2011 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Loppuraportti (osa 2). Tulo- ja työllisyysvaikutukset

Matkailun taloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Loppuraportti (osa 2). Tulo- ja työllisyysvaikutukset Matkailun taloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Loppuraportti (osa 2). Tulo- ja työllisyysvaikutukset Noora Tahvanainen Eero Vatanen Raija Komppula Sisällysluettelo 1. Johdanto...

Lisätiedot

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti Ravitsemistoiminnan toimialaraportti 22.1.2016 ASIAKAS Liikunta ja urheilu Palvelujen tuotanto Ohjelmapalvelut, aktiviteetit, tapahtumat, käyntikohteet/nähtävyydet Majoituspalvelut Ravitsemuspalvelut Liikennepalvelut

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

MATKAILUN VÄLITTÖMÄT TULO JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET MERI LAPISSA VUONNA Päivitys sisältäen työmatkailun

MATKAILUN VÄLITTÖMÄT TULO JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET MERI LAPISSA VUONNA Päivitys sisältäen työmatkailun MATKAILUN VÄLITTÖMÄT TULO JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET MERI LAPISSA VUONNA 2014 Päivitys sisältäen työmatkailun SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1 Selvityksen tausta... 3 1.2 Käsitteet, menetelmät ja aineisto...

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Viroon

Suomalaisten matkailu Viroon Haastattelututkimuksen tuloksia 1 2 Viron ja Suomen välinen laivaliikenne 4 laivayhtiötä TallinkSilja, VikingLine, Eckerö ja LindaLine Syyskuun 2015 ja elokuun 2016 välisenä aikana Helsingistä Tallinnan

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 2,4 % viime vuodesta Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä 25.6.2014 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Perustietoa liikenneasemista virallisten

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa Mikkelissä 11.10.2016 Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Palautteen keräämisen laitteet hankittu kokeilukäyttöön

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 9/2014

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 9/2014 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 6,2 % viime vuodesta Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

ÄHTÄRI. Menetetyt elinvuodet (PYLL) ÄHTÄRI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen

Lisätiedot

MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KALAJOELLA

MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KALAJOELLA MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KALAJOELLA Tekijä: Ari Näpänkangas Taitto: Pohjois-Pohjanmaan liitto/ AV Kannen kuvat: Iso kuva: Pekka Lassila, Valokuvia vesiltä ja mailta -blogi Laivakuva: Visit

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

YLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL) YLIHÄRMÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Asialista/ Pöytäkirja. Kokouspaikka Frami D1, Kokoustila Mega, Tiedekatu 2. Pykälä Asia Sivu. 1 Kokouksen avaus 3

Asialista/ Pöytäkirja. Kokouspaikka Frami D1, Kokoustila Mega, Tiedekatu 2. Pykälä Asia Sivu. 1 Kokouksen avaus 3 Asialista/ Pöytäkirja Nro 2/2016 1 Kokoustiedot Kokousaika 5.4.2016 kello 13.00 Kokouspaikka Frami D1, Kokoustila Mega, Tiedekatu 2 Käsitellyt asiat Pykälä Asia 1 Kokouksen avaus 3 2 Kokousmuistio tarkastus

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen 2.6.2016 (c) Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 1 Matkailun merkitys

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot