Tampereen yliopiston KAUPPAKORKEAKOULU Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET ETELÄ-POHJANMAALLA VUONNA 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen yliopiston KAUPPAKORKEAKOULU Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET ETELÄ-POHJANMAALLA VUONNA 2004"

Transkriptio

1 Tampereen yliopiston KAUPPAKORKEAKOULU MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET ETELÄ-POHJANMAALLA VUONNA 2004

2 2 ESIPUHE Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin avulla saadaan suuri määrä tutkittua tietoa matkailun taloudellisista vaikutuksista ja kohdealueen matkailun ominaispiirteistä, jota voidaan käyttää alueen matkailun kehittämistyössä ja matkailua koskevassa elinkeinopoliittisessa päätöksenteossa. Matkailun aikaansaamien taloudellisten vaikutusten arviointi on aina haasteellinen tehtävä, sillä matkailun aikaansaamat tulo- ja työllisyysvaikutukset jakautuvat lukuisille eri hyödynsaajatoimialoille. Siten näiden vaikutusten selvittäminen edellyttää omaa erillistutkimusta. Etelä-Pohjanmaan maakunnan matkailutulotutkimus 2004 on toteutettu soveltaen ns. pohjoismaisen mallin mukaista tulomenetelmää. Tällöin matkailun ns. hyödynsaajakyselyn avulla määritellään matkailijoiden osuus eri toimialojen yritysten liikevaihdosta. Tulokset on yleistetty koskemaan koko Etelä-Pohjanmaan maakuntaa hyödyntämällä Tilastokeskuksen toimipaikkatilastoja. Tutkimuksen osana arvioitin myös matkailun määrää ja rakennetta Etelä-Pohjanmaalla. Tämän jatkona arvioitiin ns. menomenetelmän avulla eri matkailijaryhmien rahankäyttöä ja taloudellista merkitystä. Tutkimusaineistona käytettiin suurehkoa määrää erilaista tilastotietoa, aikaisemmin tehtyjen tutkimusten tuloksia eri matkailijaryhmien rahankäytöstä sekä asiantuntijakeskusteluja. Kokonaisuudessaan tämä arviointitutkimus on pyritty toteuttamaan siten, että sitä voitaisiin jatkossa päivittää kustannustehokkaasti. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Etelä-Pohjanmaan maaseutumatkailu- ja koordinaatiohanke, jota hallinnoi Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Maa- ja metsätalouden yksikkö Ilmajoelta. Hanketta on rahoittanut Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen Maaseutuosasto EMOTR-rahalla. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos haluaa lämpimästi kiittää tutkimushankkeen ohjausryhmää, joka puheenjohtajansa Arja Kortesluoman johdolla on aktiivisesti tukenut tutkimuksen toteuttamista sen kaikissa vaiheissa. Suuret kiitokset ovat myös paikallaan Etelä-Pohjanmaan matkailuyrityksille ja muille toimijoille, jotka ovat omalla panoksellaan mahdollistaneet tämän tutkimuksen toteuttamisen. Samalla tutkimuksen tekijät haluavat toivottaa menetystä kaikille Etelä-Pohjanmaan matkailun kehittämistyössä mukana oleville yrityksille ja eri kehittäjätahoille. Tampereella helmikuussa 2006 Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu

3 3 TIIVISTELMÄ Matkailun aikaansaama välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2004 oli noin 174,5 miljoonaa euroa. Vuoden 1998 matkailutuloksi maakunnassa arvioitiin noin 126 miljoonaa euroa ja vuoden 2000 matkailutuloksi noin 127 miljoonaa euroa. Vertailua eri vuosien välillä voidaan pitää suuntaa-antavana tutkimusten eriävistä toteutustavoista johtuen. Vuoden 2004 matkailutuloarviossa maakunnan megakohdetta, Veljekset Keskinen Oy:ä, on käsitelty erillään vertailtavuussyistä ja kohteen poikkeuksellisesta luonteesta johtuen. Veljekset Keskinen Oy:n aikaansaama matkailutulo vuonna 2004 oli noin 90 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset noin 250 henkilötyövuotta. Kokonaisuudessaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo vuonna 2004 oli siis noin 264,5 miljoonaa euroa. Matkailun osuus maakunnan yritystoimipaikkojen kokonaisliikevaihdosta oli noin 2,6 % ja asukasta kohden matkailutuloa kertyi noin 900 euroa (ilman Veljekset Keskinen Oy:ä). Matkailun merkitystä maakunnassa valaisee mm. se, että vuonna 2004 huonekalujen valmistus aikaansai Etelä- Pohjanmaalla alan yrityksissä noin 136 miljoonan euron arvonlisäverottoman liikevaihdon ja puutalojen valmistus noin 94 miljoonan arvonlisäverottoman liikevaihdon. Matkailun aikaansaamat välittömät työllisyysvaikutukset olivat henkilötyövuotta, mikä vastaa noin 3,1 % maakunnassa tehdyistä henkilötyövuosista kokonaisuudessaan. Lisäksi Veljekset Keskinen Oy:n osalta välitön työllisyysvaikutus oli noin 250 henkilötyövuotta. Kokonaisuudessaan matkailun aikaansaama työllisyysvaikutus oli maakunnassa siis henkilötyövuotta vuonna Valtaosa matkailutulon 174,5 miljoonasta eurosta kohdistui vähittäiskauppaan (31 % ja 54,2 milj. ), henkilöliikennepalveluihin ja näiden tukitoimintaan (23 % ja 40 milj. ) sekä majoitus- ja ravitsemistoimintaan (22 % ja 38 milj. ). Huoltamo- ja korjaustoiminnan sekä polttoainemyynnin osuus oli 10 % (18,3 milj. ), virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalveluiden 7 % (13 milj. ) sekä matkatoimistojen ja muun matkailua palvelevan toiminnan 6 % (10 milj. ). Yksi prosentti matkailutulosta kohdistui matkailua palvelevaan vuokraustoimintaan ja muihin palveluihin (1 milj. ). Seutukunnittain tarkasteltuna suurimman osan matkailutulon 174,5 miljoonasta eurosta sai Seinänaapurit (53 % ja 92 milj. ). Kuusiokunnat (15 % ja 26,5 milj. ilman Veljekset Keskinen Oy:tä) ja Härmänmaa (14 % ja 25 milj. ) sijoittuivat keskenään samaan suuruusluokkaan samoin kuin Suupohja (9 % ja 16 milj. ) ja Järviseutu (9 % ja 15 milj. ). Mikäli Veljekset Keskinen Oy:n matkailutulo sisällytetään Kuusiokuntien lukuihin, nousee seutukunnan matkailutulo 116,5 miljoonaan euroon. Eri matkailijaryhmistä eniten matkailumenoa synnyttivät päiväkävijät (46 % ja 122,5 milj. ). Maksullisessa majoituksessa yöpyneiden osuus matkailumenosta oli 28 % (73,2 milj. ) ja maksuttomassa majoituksessa yöpyneiden 27 % (72,4 milj. ). Vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaalla kertyi yhteensä noin matkailijoiden yöpymisvuorokautta. Valtaosa majoitusvuorokausista (80 %) vietettiin maksuttomassa majoituksessa kuten kotitalouksissa sukulaisten ja tuttavien luona tai omalla vapaa-ajanasunnolla. Maksullisen majoituksen osuus matkailijoiden yöpymisvuorokausista oli vastaavasti viidennes (20 %). Etelä-Pohjanmaalle suuntautuneiden matkailijoiden päiväkäyntien määräksi arvioitiin noin kappaletta vuonna Tutkimuksen päämenetelmänä sovellettiin ns. pohjoismaisen mallin mukaista tulomenetelmää, joka perustuu yrityskyselyssä (302 vastausta) saatujen matkailun merkitystä koskevien tietojen soveltamiseen Tilastokeskuksen laatimiin maakunta- ja seutukuntakohtaisiin toimipaikkatilastoihin. Tulomenetelmän rinnalla tutkimuksessa käytettiin myös ns. menomenetelmää eri matkailijaryhmien aikaansaamien taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi. Näiden lisäksi matkailutuloarvion perustaksi

4 4 kerättiin suuri määrä tilasto- ja muuta fakta-aineistoa sekä asiantuntija-arvioita. Matkailijaksi tutkimuksessa määriteltiin UNWTO:n matkailijakäsitteen mukaisesti henkilö, joka siirtyy tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle vapaa-ajanvietto-, liikematka- tai muussa tarkoituksessa alle vuoden ajaksi. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun yhteydessä toimiva Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja sen toimeksiantaja oli Etelä-Pohjanmaan maaseutumatkailu- ja koordinaatiohanke, jota hallinnoi Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Maa- ja metsätalouden yksikkö Ilmajoelta ja jonka on rahoittanut Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen Maaseutuosasto EMOTR-rahalla.

5 5 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 2 Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen toteutus Matkailun volyymin ja rakenteen määrittely sekä matkailumenon arviointi Matkailutulon ja matkailun työllisyysvaikutuksen määrittely Tutkimusmenetelmän arviointia Matkailutuloarvion päivittäminen Matkailun taloudelliset vaikutukset Etelä-Pohjanmaalla vuonna Matkailun kokonaismäärä Etelä-Pohjanmaalla vuonna Matkailun osuus toimialojen liiketoiminnasta Etelä-Pohjanmaalla vuonna Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset ja työllisyysvaikutukset vuonna Matkailuyritysten kyselyn tulokset...21 LIITELUETTELO Liite 1. Matkailutuloarvioon sisällytetyt toimialat Liite 2. Matkailuyritysten hyödynsaajakyselyn avoimet vastaukset

6 6 1 JOHDANTO Koska matkailun taloudelliset ja työllistävät vaikutukset jakautuvat lukuisille eri toimialoille, vaatii niiden selvittäminen perusteellista ja johdonmukaista tutkimus- ja arviointityötä. Tämän tutkimushankkeen päätavoite olikin juuri matkailun välittömien ja välillisten taloudellisten ja työllisyysvaikutusten selvittäminen Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja sen seutukunnissa. Tutkimukselle asetettiin lisäksi kaksi osatavoitetta. Tutkimuksen ensimmäinen osatavoite oli arvioida matkailun taloudellisten ja työllisyysvaikutusten kehitystä maakunnassa vuodesta 1998, jolloin aihetta on edellisen kerran tutkittu Etelä-Pohjanmaalle kohdistetulla tutkimuksella, sekä verrata mahdollisuuksien mukaan Etelä- Pohjanmaan matkailun merkitystä muihin maakuntiin ja koko Suomeen. Tutkimuksen toiseksi osatavoitteeksi asetettiin matkailun taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia koskevan seurantamallin tuottaminen Etelä-Pohjanmaan maakunnalle, jonka avulla matkailun taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia voidaan arvioida uudelleen suhteellisen pienillä panostuksilla esim. vuositasolla. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Etelä-Pohjanmaan maaseutumatkailu- ja koordinaatiohanke, jota hallinnoi Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Maa- ja metsätalouden yksikkö Ilmajoelta ja jonka on rahoittanut Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen Maaseutuosasto EMOTR-rahalla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun yhteydessä toimiva elokuun 2005 ja helmikuun 2006 välisenä aikana. Tutkimushankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat hankkeen projektipäällikkönä tutkimuspäällikkö Marko Laiho, tutkija Elina Vulli ja tutkimusapulainen Milla Alanärä. Raportin on kirjoittanut tutkija Elina Vulli. Hankkeen vastuullisena johtajana toimi johtaja Harri Talonen. Hankkeen työskentelyä tukemaan koottiin ohjausryhmä, joka kokoontui yhteensä neljä kertaa. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Henkilö Arja Kortesluoma (puheenjohtaja) Jaana Rintala (sihteeri) Jukka Pajunen Ilppo Karesola Sanna Puumala Tapani Kotanen Mervi Mikkola Tapani Tuohiniemi Juhani Ketola Jarmo Kallio Ulla Jussila Kirsi Ollikkala Monica Johnson Marko Laiho Elina Vulli Organisaatio/taho Etelä-Pohjanmaan maaseutumatkailu- ja koordinaatiohanke Etelä-Pohjanmaan maaseutumatkailu- ja koordinaatiohanke Seinänaapurit Suupohja Kuusiokunnat Järviseutu Härmänmaa Jalasjärvi Töysä Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy Etelä-Pohjanmaan liitto Pohjanmaan Matkailu ry Ohjausryhmässä käsiteltyjä ja työstettyjä asiakokonaisuuksia olivat mm. matkailun määrä ja rakenne Etelä-Pohjanmaalla, matkailun merkitys alueen yritystoiminnassa sekä matkailun taloudellisten ja työllistävien vaikutusten arviointi.

7 7 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Matkailijaksi tutkimuksessa määriteltiin UNWTO:n matkailijakäsitteen mukaisesti henkilö, joka siirtyy tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle vapaa-ajanvietto-, liikematka- tai muussa tarkoituksessa alle vuoden ajaksi. Maantieteellisesti rajattuna tavanomaisen elinpiirin katsottiin tässä tutkimuksessa sisältävän vähintään henkilön oma kotikunta, mahdollisesti myös laajempi alue. Näin ollen myös maakunnan sisäinen matkailu sisältyy tutkimukseen, sikäli kun muut matkailijamäärittelyn kriteerit täyttyvät. Em. rajausten vuoksi esim. säännöllisesti naapurikunnassa ostoksilla käyvää henkilöä ei laskettu matkailijaksi. Sen sijaan omalla vapaa-ajanasunnolla kävijät laskettiin matkailijoiksi, mikäli mökin sijaintikunta Etelä-Pohjanmaalla oli eri kuin omistajan/kävijän kotikunta. Matkailutuloarvio laadittiin sekä maakunta- että seutukuntatasolla. Seutukuntatason tarkastelussa maakunta jaettiin viiteen seutukuntaan seuraavasti: Seinänaapurit: Seinäjoki, Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka, Nurmo, Ylistaro, Peräseinäjoki Suupohja: Isojoki, Jurva, Karijoki, Kauhajoki, Teuva Kuusiokunnat: Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä, Ähtäri Järviseutu: Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Kortesjärvi, Vimpeli Härmänmaa: Alahärmä, Kauhava, Lapua, Ylihärmä Päämenetelmänä arviossa sovellettiin ns. pohjoismaisen mallin mukaista tulomenetelmää. Tulomenetelmän tueksi arvioitiin menomenetelmän avulla myös matkailumeno, joka edellyttää matkailun määrän ja rakenteen selvittämistä kohdealueella. Arviointityössä käytetyt menetelmät on esitetty tarkemmin seuraavassa. 2.1 Matkailun volyymin ja rakenteen määrittely sekä matkailumenon arviointi Etelä-Pohjanmaalle suuntautuvan matkailun määrää ja rakennetta haarukoitiin tilastotietojen, asiantuntija-arvioiden ja aikaisemmin tehtyjen tutkimusten perusteella. Tilastotietoja kerättiin seuraavista aiheista: väkiluku kotitalouksien määrä yritysten toimipaikkojen määrä (kpl, liikevaihto, henkilöstö) rekisteröidyt majoitusvuorokaudet majoituskapasiteetti vapaa-ajanasuntojen määrä tapahtumien ja käyntikohteiden kävijämäärät liikennemäärät (tie-, rautatie- ja lentoliikenne) Asiantuntija-arviot painottuivat rekisteröimättömien majoitusvuorokausien ja päiväkävijöiden määrän arviointiin. Aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista hyödynnettiin mm. Tilastokeskuksen matkailuaiheisia tutkimuksia ja muihin maakuntiin tehtyjä matkailutulotutkimuksia sekä Etelä-Pohjanmaan vuoden 1998 matkailutuloarviota. Edellä mainittujen tietolähteiden lisäksi Veljekset Keskinen Oy:n osuutta arvioitaessa hyödynnettiin Kyläkaupan asiakaskunnasta laadittua erillisselvitystä, joka perustuu asiakkaan haastatteluun vuonna Haastatteluissa selvitettiin mm. asiakkaiden asuinaluetta, ostosmatkan pituutta ja käyntiuseutta. Selvityksen on laatinut KTM Timo Rintamäki Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulusta.

8 8 2.2 Matkailutulon ja matkailun työllisyysvaikutuksen määrittely Tulomenetelmän kaksi tärkeintä tietolähdettä olivat matkailun hyödynsaajatahoille suunnattu kysely ja Tilastokeskuksen toimipaikkatilastot maakunta- ja seutukuntatasolla vuodelta Matkailun hyödynsaajatahoille suunnatun kyselyn päätavoite oli kerätä tietoa yritysten/toimipaikkojen liikevaihdosta, henkilöstöstä sekä matkailun osuudesta niiden liiketoiminnassa. Kysely kohdistettiin matkailusta hyötyä saaville toimialoille, jotka on listattu tarkemmin liitteessä 1 (vrt. Laakkonen 2002). Yritysten yhteystiedot saatiin seutukuntien edustajilta ja niitä täydennettiin lisäksi mm. esitteiden ja Internet-sivujen perusteella. Kyselyä varten yritykset jaettiin toimialansa mukaan kahteen luokkaan seuraavasti: Matkailuyritykset Majoitus Ohjelmapalvelut Muut hyödynsaajat Vähittäiskauppa Henkilöliikennepalvelut Ravitsemispalvelut Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut Huoltamotoiminta ja polttoaineiden myynti Moottoriajoneuvojen korjaus ja huolto Matkailua palveleva vuokraustoiminta Muut palvelut Kaikille yrityksille yhteisiä teemoja kyselyssä olivat seuraavat: yrityksen/toimipaikan sijaintikunta yrityksen/toimipaikan päätoimiala kokoaikaisten työpaikkojen määrä vuonna 2004 yrityksen liikevaihto vuonna 2004 arvio matkailijoiden osuudesta yrityksen liikevaihdosta vuonna 2004 Matkailuyritysten kysely sisälsi lisäksi seuraavat teemat: majoituskapasiteetti ja sen kysyntä vuonna 2004 liikevaihdon ennakoitu kehitys vuonna 2006 asiakasryhmät, joiden ennakoidaan lisäävän yrityksen liikevaihtoa vuonna 2006 liiketoiminnan kannattavuus vuonna 2005 oman kunnan/seutukunnan suhtautuminen matkailuun matkailun kehittämiskohteet omalla toiminta-alueella lähivuosina Kyselyitä lähetettiin yhteensä kappaletta lokakuussa Postitse saatujen vastausten lisäksi otosta täydennettiin puhelinhaastatteluilla siten, että vastauksia saatiin yhteensä 302 kappaletta. Seutukunnittain ja toimialoittain vastaukset jakaantuivat seuraavasti (taulukot 1 ja 2):

9 9 Taulukko 1. Hyödynsaajakyselyn vastausten jakautuminen seutukunnittain Seutukunta Matkailuyritykset (kpl) Muut hyödynsaajat (kpl) Yhteensä (kpl) Yhteensä (%-osuus) Seinänaapurit % Suupohja % Kuusiokunnat % Järviseutu % Härmänmaa % Puuttuva sijaintitieto % YHTEENSÄ % Taulukko 2. Hyödynsaajakyselyn vastausten jakautuminen toimialoittain Toimiala Kpl %-osuus Majoitus % Ohjelmapalvelut 6 2 % Vähittäiskauppa % Henkilöliikennepalvelut % Ravitsemistoiminta % Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut 22 7 % Huoltamotoiminta ja polttoaineiden myynti 21 7 % Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus 13 4 % Matkailua palveleva vuokraustoiminta 5 2 % Muut palvelut 13 4 % YHTEENSÄ % Saatujen vastausten määrää voidaan pitää melko hyvänä. Vaikka muutamalta toimialalta saatujen vastausten määrä saattaa vaikuttaa melko vähäiseltä, on se kuitenkin riittävän kattava suhteessa ko. toimialojen toimipaikkojen määrään maakunnassa. Hyödynsaajakyselystä saadut tiedot yleistettiin koskemaan matkailusta hyötyviä toimialoja kokonaisuudessaan Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen avulla, jotka olivat käytössä maakunta- ja seutukuntatasolla vuodelta Toimipaikkatilaston tietoja täydennettiin omilla tiedusteluilla niiltä toimialoilta, joilta tietojen saaminen tilastosta oli esim. salassapitosyistä johtuen rajallista. Toimialajako perustuu Tilastokeskuksen Toimialaluokitus 2002:een, jossa jokaiselle yritykselle/toimipaikalle määritetään päätoimiala, vaikka toimintaa voidaan harjoittaa myös muilla toimialoilla. Näin ollen esim. yritys, joka harjoittaa päätoimialanaan majoitustoimintaa ja sen ohella tarjoaa ravitsemis- ja ohjelmapalveluita, tilastoituu ainoastaan majoitustoiminnan alle. Tilastointikriteereistä johtuen tässä tutkimuksessa käytetyt Toimialaluokitus 2002:een pohjautuvat toimialaryhmittelyt eivät ole ns. puhtaita, vaan voivat sisältää jossain määrin myös muille toimialoille kuuluvaa toimintaa. Koska tutkimuksen yksi keskeinen lähtökohta oli ohjausryhmän päätöksen mukaisesti vuoden 2004 matkailutuloarvion vertaaminen vuosien 1998 ja 2000 matkailutuloarvioihin, raportoidaan tuloksia sekä Veljekset Keskinen Oy mukaan luettuna että ilman sitä vertailun mahdollistamiseksi. Syynä tähän on se, että vuosien 1998 ja 2000 matkailutuloarvioissa Veljekset Keskinen Oy:n vaikutusta ei ole huomioitu täydessä laajuudessaan, jolloin vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi on tuloksia syytä tarkastella myös ilman ko. kohdetta, jonka volyymi on harvinaislaatuisen suuri muihin Etelä-Pohjanmaan ja muiden maakuntien suuriin matkailukohteisiin verrattuna.

10 Tutkimusmenetelmän arviointia Perinteisesti matkailun taloudellisia vaikutuksia on arvioitu ns. pohjoismaisen mallin mukaisesti sekä tulo- että menomenetelmällä. Menomenetelmän suurin haaste on matkailijahaastattelujen kohdentaminen oikein, jolloin eri matkailijaryhmiä haastatellaan heille tyypillisissä matkailukohteissa ja erityyppiset matkailukohteet tulevat edustetuksi oikeassa suhteessa. Luonnollisesti haastattelujen toteuttaminen useassa kymmenessä haastattelupisteessä on myös kustannuskysymys. Menomenetelmän eduksi voidaan kuitenkin laskea se, että siinä matkailijamäärittelyä voidaan noudattaa johdonmukaisemmin kuin tulomenetelmässä, ts. tietoja kerätään vain niiltä henkilöiltä, jotka täyttävät tutkimuksessa asetetun matkailijamäärittelyn. Tulomenetelmässä hankaluuden muodostaa se, että matkailun hyödynsaajayritysten on usein hankalaa määritellä matkailijoiden osuutta liikevaihdostaan, koska asiakkaiden lähtöalueesta ei ole olemassa tarkkoja tietoja. Tulomenetelmän puolesta puhuu kuitenkin sen kustannustehokkuus ylipäätään ja se, että siinä voidaan huomioida hyvin suuri määrä matkailusta hyötyä saavia toimialoja suhteellisen pienillä panostuksilla. Lisäksi toimialajaottelua kyetään noudattamaan johdonmukaisemmin kuin menomenetelmässä. Arvioitaessa matkailun taloudellisia vaikutuksia sekä menomenetelmän että tulomenetelmän kautta tulokset yleensä eroavat tai niiden ainakin tulisi erota jonkin verran toisistaan. Yksi syy tähän on se, että menomenetelmän perusteella saadut kulutusmäärät sisältävät myös ostettuihin palveluihin ja tuotteisiin kuuluvan arvonlisäveron, kun taas tulomenetelmässä käytettyyn Tilastokeskuksen toimipaikkatilastoon sisältyvät liikevaihdot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa. 1 Toinen syy tulosten eroavaisuuteen ja ylipäätään menetelmän tarkkuuteen liittyen on se, että osa matkailutulosta sirpaloituu sellaisille toimialoille, joita ei voida toimialaluokituksen valossa pitää matkailun ensi- tai toissijaisina hyödynsaajina. Esimerkiksi monet maaseutumajoituskohteet harjoittavat majoitustoimintaa sivuelinkeinonaan, jolloin yritykset sijoittuvat toimialaluokituksessa päätoimialansa (esim. maatalous) alle, vaikka matkailijat ilmoittavat käyttäneensä rahaa majoituksen. Koska tässä tutkimuksessa pääpaino oli tulomenetelmän soveltamisessa eikä matkailijahaastatteluja suoritettu, on vastaavantyyppisten lähinnä tilastointikriteerien soveltamisesta johtuvien epätarkkuuksien määrä vähäisempi kuin kahta menetelmää täysimittaisesti käytettäessä. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten selvittäminen perustuu aina jossain määrin arvioihin, mikä on syytä huomioida tutkimustuloksia tarkasteltaessa. Tämän matkailutuloarvion luotettavuuden puolesta puhuvat kuitenkin arvion pohjaksi kerätty laaja fakta- ja tilastoaineisto sekä asiantuntija-arviot, aikaisempien tutkimusten hyödyntäminen, matkailun hyödynsaajatahoille toteutetun kyselyn laajuus (1 640 lähetettyä kyselyä ja 302 vastausta) sekä aktiivisesta ohjausryhmätyöskentelystä saavutettu hyöty. 2.4 Matkailutuloarvion päivittäminen Matkailun taloudellisen merkityksen seuraamiseksi on matkailutuloarviota syytä päivittää esim. muutaman vuoden välein. Tarpeesta riippuen päivitystä voidaan tehdä jopa vuositasolla. Tässä arviointityössä käytettyä mallia on pyritty kehittämään siten, että matkailun taloudellisista ja työllistävistä vaikutuksista saataisiin mahdollisimman laaja kokonaiskuva sekä toimialoittain että matkailijaryhmittäin ja että matkailun taloudellisten vaikutusten arviointi voidaan suorittaa halutuin väliajoin kustannustehokkaasti tutkimuksen luotettavuutta kuitenkaan heikentämättä. Suositeltava arviointimalli on pääpiirteissään esitetty kuvassa 1 ja kuvattu tarkemmin kappaleissa Kauppila (2001): Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: pohjoismaisen mallin mukaiset matkailijatutkimukset. Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut. Tutkimuksia 3/2001.

11 11 ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUN TALOUDELLISTEN JA TYÖLLISYYSVAIKUTUSTEN SEURANTAMALLI Päämenetelmä: TULOMENETELMÄ HYODYNSAAJAKYSELY: kohdistetaan erikseen valituille toimialoille (kts. liite 1) tavoite: kerätä tietoa yritysten/toimipaikkojen liikevaihdosta, henkilöstöstä ja matkailun osuudesta liikevaihdosta vastausten määrä väh kpl riippuen mittaamisen aluetasosta TILASTOKESKUKSEN TOIMIPAIKKATILASTOT: kohteena vastaavat toimialat kuin kyselyssä käytetään maakunta-/seutukunta- /kuntatasolla täydennetään omilla tiedusteluilla, mikäli tietojen saanti rajallista MATKAILUN TALOUDELLISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET välitön matkailutulo ja työllisyys välillinen matkailutulo verotulovaikutukset toimialoittain matkailijaryhmittäin Tukimenetelmä: MENOMENETELMÄ MATKAILUN VOLYYMIN JA RAKENTEEN MÄÄRITTELY majoitusvuorokaudet matkailijaryhmittäin o maksullinen majoitus (rekisteröity ja ei-rekisteröity) o kotitalouksissa yöpyvät o omalla vapaa-ajanasunnolla yöpyvät päiväkävijät muu tilasto- ja fakta-aineisto ja asiantuntija-arviot MATKAILUMENON ARVIOINTI matkailun volyymi ja rakenne kulutuskertoimien soveltaminen aikaisemmista tutkimuksista matkailumenon arviointi matkailijaryhmittäin Kuva 1. Ehdotus seurantamalliksi koskien Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudellisia vaikutuksia

12 12 3 MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET ETELÄ-POHJANMAALLA VUONNA Matkailun kokonaismäärä Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaalla kertyi yhteensä noin matkailijoiden yöpymisvuorokautta vuonna 2004 (taulukko 3). Valtaosa majoitusvuorokausista (80 %) vietettiin maksuttomassa majoituksessa kuten kotitalouksissa sukulaisten ja tuttavien luona tai omalla vapaa-ajanasunnolla. Maksullisen majoituksen osuus matkailijoiden yöpymisvuorokausista oli vastaavasti viidennes (20 %). Päiväkäyntien määräksi arvioitiin noin kappaletta, joista suuri osa kohdistuu Veljekset Keskinen Oy:öön. Arvio perustuu vuoden 1998 matkailutulotutkimukseen 2 ja Etelä-Pohjanmaalle suuntautuvan valtatieliikenteen määrien kehitykseen 3, sillä matkailijahaastatteluja ei tässä tutkimuksessa suoritettu. Taulukko 3. Matkailun määrä Etelä-Pohjanmaalla matkailijaryhmittäin vuonna 2004 Matkailijaryhmä Määrä %-osuus Rekisteröidyt majoitusvuorokaudet noin maj. vrk 19 % Muu maksullinen majoitus noin maj. vrk 1 % Kotitalouksissa majoittuvat noin maj. vrk 44 % Omalla vapaa-ajanasunnolla majoittuvat noin maj. vrk 36 % Majoittuvat matkailijat yhteensä noin maj. vrk 100 % Päiväkäynnit noin kpl - Vuoteen 1998 verrattuna matkailun määrä on lisääntynyt kaikissa matkailijaryhmissä (maksullisessa majoituksessa yöpyvät, kotitalouksissa yöpyvät, omalla vapaa-ajanasunnolla yöpyvät, päiväkävijät) 4. Rekisteröidyt majoitusvuorokaudet ovat lisääntyneet 6,1 %:lla, kun koko maassa kasvua kertyi samanaikaisesti 5,4 % (taulukko 4). Rekisteröidyillä majoitusvuorokausilla mitattuna Etelä-Pohjanmaan asema koko maahan suhteutettuna on palannut vuonna 2004 muutaman lievästi heikomman vuoden jälkeen samalle tasolle kuin vuonna 1998, jolloin maakunnan osuus koko maan rekisteröidyistä majoitusvuorokausista oli 3,4 %. Naapurimaakuntiin verrattuna rekisteröityjen majoitusvuorokausien kehitys osoittaa Etelä-Pohjanmaan matkailun kehittyneen suotuisammin kuin Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Muissa naapurimaakunnissa kehitys on vastaavasti ollut Etelä-Pohjanmaata myönteisempää. Kuten edellä esitetty yhteenveto matkailun volyymista ja rakenteesta Etelä- Pohjanmaalla osoittaa, muodostavat rekisteröidyt majoitusvuorokaudet kuitenkin vain osan maakuntaan suuntautuvan matkailun koko volyymista, mikä on syytä pitää mielessä arvioitaessa matkailun merkitystä sen volyymin perusteella. Vertailukelpoisuutensa vuoksi se on kuitenkin paljon käytetty mittari. 2 Länsi-Suomen Matkailun Kehitys (1999): Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Tiehallinnon tilastot 4 Vrt. Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 1998.

13 13 Taulukko 4. Rekisteröidyt majoitusvuorokaudet valikoiduissa maakunnissa Maakunta Rekisteröidyt majoitusvuorokaudet 2004 (tuhansia) Muutos-% %-osuus koko maan rekisteröidyistä majoitusvuorokausista 2004 Etelä-Pohjanmaa ,1 % 3,4 % Uusimaa ,8 % 22,6 % Satakunta ,2 % 2,2 % Pirkanmaa ,3 % 7,8 % Keski-Suomi ,1 % 5,9 % Keski-Pohjanmaa ,2 % 0,9 % Pohjanmaa 408-8,1 % 2,5 % Koko maa ,4 % 100,0 % Lähde: Tilastokeskus, Matkailutilasto 2005 Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu tutkimuksessa on selvitetty maksullisessa majoituksessa vietettyjen matkojen määrän lisäksi myös ilmaismajoituksessa vietettyjen matkojen määrää. Tutkimus ei sisällä päiväkäyntejä. Kyseisen tutkimuksen mukaan Etelä-Pohjanmaalle tehtiin vuonna 2004 yhteensä yöpymisen sisältänyttä matkaa omalle mökille, mikä vastaa 3,0 % koko maassa tehdyistä mökkimatkoista (taulukko 5). Näin ollen Etelä-Pohjanmaan osuus on suurempi kuin Keski-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle kohdistuneiden mökkimatkojen, mutta taas pienempi kuin muiden naapurimaakuntien. Etelä-Pohjanmaalle sukulaisten ja tuttavien luo suuntautuneiden yöpymisen sisältäneiden vierailumatkojen osuus oli puolestaan 4,1 % koko maassa tehdyistä vierailumatkoista. Myös näiden matkojen määrää verrattaessa Etelä-Pohjanmaan osuus on suurempi kuin Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Satakuntaan suuntautuvien vierailumatkojen osuus on suurin piirtein sama kuin Etelä- Pohjanmaalle tehtyjen matkojen, mutta muiden naapurimaakuntien osuus on sen sijaan selvästi korkeampi. Taulukko 5. Matkat omalle mökille ja sukulaisten/tuttavien luo valikoituihin maakuntiin vuonna 2004 Maakunta Matkat omalle mökille (tuhansia) %-osuus Vierailumatkat sukulaisten ja tuttavien luo (tuhansia) %-osuus Etelä-Pohjanmaa 141 3,0 % 676 4,1 % Uusimaa 287 6,2 % ,6 % Satakunta 176 3,8 % 756 4,6 % Pirkanmaa ,6 % ,5 % Keski-Suomi 395 8,5 % ,7 % Keski-Pohjanmaa 26 0,6 % 239 1,4 % Pohjanmaa 63 1,4 % 348 2,1 % Koko maa ,0 % ,0 % Lähde: Tilastokeskus, Suomalaisten matkailu 2004

14 Matkailun osuus toimialojen liiketoiminnasta Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2004 Toimialakohtaiset ja maakuntakohtaiset matkailunosuusprosentit liikevaihdosta määriteltiin hyödynsaajakyselyn perusteella ja osin tukeutuen KTM:n julkaisuun Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset. Seurantaindikaattorit ja vuoden 2000 tulokset 5. Matkailunosuusprosentti ilmaisee, kuinka suuri osuus toimialan yhteenlasketusta liikevaihdosta syntyy matkailijoiden kulutuksesta. Toimialoittaiset matkailunosuusprosentit Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2004 sekä koko maata koskevat keskimääräiset matkailuosuusprosentit vuodelta 1999 on esitetty taulukossa 6: Taulukko 6. Toimialoittaiset matkailunosuusprosentit Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2004 Toimiala Matkailunosuus-% Etelä-Pohjanmaalla 2004 Matkailunosuus-% koko maassa keskimäärin 1999 Majoitustoiminta 57 % 65 % Ravitsemistoiminta 17 % 16 % Vähittäiskauppa 6 % 4,5 % Henkilöliikennepalvelut ja näiden tukitoiminta % % (alatoimialasta riippuen) Polttoaineiden vähittäiskauppa ja huoltamotoiminta 17 % 14 % Moottoriajoneuvojen korjaus 3 % 4,5 % Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut 50 % 39 % Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 100 % 100 % Matkailua palveleva vuokraustoiminta 29 % 26 % Muut palvelut 4 % 4,5 % Etelä-Pohjanmaalle tässä tutkimuksessa määritellyt matkailunosuusprosentit ovat pitkälti samansuuntaisia kuin koko maan keskimääräiset luvut vuodelta Vähittäiskaupassa matkailun osuudeksi saatiin Etelä-Pohjanmaalla 6 % ko. alan toimipaikkojen liikevaihdosta, kun sen koko maassa on arvioitu olevan keskimäärin 4,5 %. Vähittäiskaupan koko maan lukua korkeampaa matkailunosuusprosenttia tukee kuitenkin vähittäiskaupan liikevaihto per asukas, joka Etelä- Pohjanmaalla oli vuonna 2004 maan kolmanneksi korkein Ahvenanmaan ja Uudenmaan jälkeen 7. Myös virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelujen matkailunosuusprosentti kohosi korkeammaksi kuin koko maassa keskimäärin (39 %). Tämä puolestaan johtuu pääosin muutaman erittäin suuren eteläpohjanmaalaisen matkailukohteen ja tapahtuman vaikutuksesta (esim. Powerpark, Ähtärin Eläinpuisto, Kuortaneen urheiluopisto, Tangomarkkinat, Provinssirock). 3.3 Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset ja työllisyysvaikutukset vuonna 2004 Seuraavassa tarkastelussa esitetään Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia maakuntatasolla, seutukuntatasolla ja toimialoittain. Tulokset käydään läpi seuraavasti: Ensin esitetään tulokset ilman Veljekset Keskinen Oy:n osuutta, jonka jälkeen esitetään Veljekset Keskinen Oy:n osuus ja lopuksi vielä tulokset kokonaisuudessaan ko. kohde mukaan luettuna. Tarkastelun suorittaminen 5 Laakkonen (2002): Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset. Seurantaindikaattorit ja vuoden 2000 tulokset. Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksiä 4/ Kts. ed. 7 Tilastokeskus, KunTo-palvelu ja Altika-palvelu

15 15 kyseisellä tavalla on perusteltua eri vuosina toteutettujen matkailutuloarvioiden vertailukelpoisuuden lisäämiseksi ja kohteen poikkeuksellisesta luonteesta johtuen. Matkailun aikaansaama välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2004 oli noin 174,5 miljoonaa euroa ja välitön työllisyysvaikutus noin henkilötyövuotta. Matkailun osuus alueen yritystoimipaikkojen kokonaisliikevaihdosta oli näin ollen 2,6 % ja henkilötyövuosista 3,1 %. Asukasta kohden matkailun taloudelliset vaikutukset olivat noin 900 euroa. Esimerkkinä matkailun merkityksestä muihin toimialoihin verrattuna voidaan mainita huonekalujen valmistus, joka aikaansai samana vuonna noin 134 miljoonan euron liikevaihdon alan yrityksissä Etelä- Pohjanmaalla. Puutalojen valmistuksen aikaansaama liikevaihto oli puolestaan noin 94 miljoonaa euroa maakunnassa vuonna Välillistä matkailutuloa eli ns. ensimmäisen kierroksen ostoja Etelä-Pohjanmaalla kertyi noin 35 miljoonaa euroa vuonna Matkailusta johtuva verotulovaikutus oli puolestaan noin 7 miljoonaa euroa. Verotulovaikutus sisältää matkailun työllistämien henkilöiden maksamat kunnallisverot. Em. lukuihin eivät sisälly Veljekset Keskinen Oy:n tiedot, joita käsiteltiin matkailutuloarviossa erikseen vertailtavuussyistä ja kohteen poikkeuksellisesta luonteesta johtuen. Veljekset Keskinen Oy:n saama välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo oli vuonna 2004 noin 90 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus noin 250 henkilötyövuotta. Näin ollen Etelä-Pohjanmaan matkailun välittömät taloudelliset ja työllisyysvaikutukset kokonaisuudessaan olivat vuonna 2004 yhteensä noin 264,5 miljoonaa euroa ja noin henkilötyövuotta. Vastaavasti välillinen matkailutulo nousee maakunnassa tällöin noin 53 miljoonaan euroon ja verotulovaikutukset noin 10,5 miljoonaan euroon. Matkailun taloudellisten vaikutusten jakautuminen toimialoittain Yksittäisistä toimialoista matkailusta hyötyi eniten vähittäiskauppa noin 54,2 miljoonalla eurolla ja 31 %:n osuudella (ilman Veljekset Keskinen Oy:tä) (taulukko 7). Seuraavaksi eniten matkailutuloa saivat henkilöliikennepalvelut ja näiden tukitoiminta (noin 40 miljoonaa euroa ja 23 %) ja majoitus- ja ravitsemistoiminta (noin 38 miljoonaa euroa ja 22 %). Yhteensä näiden kolmen toimialan osuus välittömästä matkailutulosta oli 76 %. Eri toimialoista suhteessa vähemmän koko matkailutulosta hyötyivät huoltamo- ja korjaustoiminta sekä polttoainemyynti (noin 18,3 miljoonaa euroa ja 10 %) sekä virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut (noin 13 miljoonaa euroa ja 7 %). Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta saivat matkailutuloa noin 10 miljoonaa euroa (6 %) ja matkailua palveleva vuokraustoiminta ja muut palvelut yhteensä noin miljoona euroa (1 %). Taulukko 7. Matkailun taloudellisten vaikutuksen jakautuminen toimialoittain Etelä-Pohjanmaalla Toimiala Milj. %-osuus Majoitus- ja ravitsemistoiminta 38,0 22 % Vähittäiskauppa * 54,2 31 % Henkilöliikennepalvelut ja näiden tukitoiminta 40,0 23 % Huoltamo- ja korjaustoiminta sekä polttoainemyynti 18,3 10 % Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut 13,0 7 % Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 10,0 6 % Matkailua palveleva vuokraustoiminta ja muut palvelut 1,0 1 % YHTEENSÄ 174,5 100 % *) Ei sisällä Veljekset Keskinen Oy:n tietoja

16 16 Matkailun työllistävästä vaikutuksesta suurin osa kohdistui majoitus- ja ravitsemistoimintaan (481 henkilötyövuotta ja 39 %) ja vähittäiskauppaan (243 htv ja 20 %) (taulukko 8). Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut (188 htv ja 15 %) sekä henkilöliikennepalvelut ja näiden tukitoiminta (170 htv ja 14 %) hyötyivät matkailun työllistävästä vaikutuksesta kumpikin suurin piirtein saman verran. Huoltamo- ja korjaustoiminnassa sekä polttoainemyynnissä matkailu työllisti 72 htv (6 %), matkatoimistoissa ja muussa matkailua palvelevassa toiminnassa 54 htv (4 %) ja matkailua palvelevassa vuokraustoiminnassa ja muissa palveluissa 22 htv (2 %). Taulukko 8. Matkailun työllisyysvaikutusten jakautuminen toimialoittain Etelä-Pohjanmaalla Toimiala Henkilötyövuotta %-osuus Majoitus- ja ravitsemistoiminta % Vähittäiskauppa * % Henkilöliikennepalvelut ja näiden tukitoiminta % Huoltamo- ja korjaustoiminta sekä polttoainemyynti 72 6 % Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut % Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 54 4 % Matkailua palveleva vuokraustoiminta ja muut palvelut 22 2 % YHTEENSÄ % * Ei sisällä Veljekset Keskinen Oy:n tietoja Mikäli Veljekset Keskinen Oy:n vaikutus lisätään edellä mainittuihin lukuihin, nousee vähittäiskaupan saama välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo noin 144,2 miljoonaan euroon ja välitön työllisyysvaikutus noin 493 henkilötyövuoteen. Matkailun taloudelliset vaikutukset seutukunnittain Seutukunnittain tarkasteltuna suurimman osan matkailun taloudellisista vaikutuksista sai Seinänaapurit 92 miljoonalla eurolla (53 %) ja 495 henkilötyövuodella (40 %) (taulukko 9). Kuusiokunnat (26,5 milj. ja 235 htv) ilman Veljekset Keskinen Oy:tä) ja Härmänmaa (25 milj. ja 255 htv) sijoittuivat keskenään samaan suuruusluokkaan samoin kuin Suupohja (16 milj. ja 115 htv) ja Järviseutu (15 milj. ja 130 htv). Välillisen matkailutulon ja verotulovaikutusten jakautumisessa seutukuntien väliset suhteet ovat samansuuntaiset kuin välittömissä taloudellisissa ja työllisyysvaikutuksissa (taulukko 10). Taulukko 9. Matkailun välittömät taloudelliset ja työllisyysvaikutukset seutukunnittain Seutukunta Matkailutulo (Milj. ) %-osuus Työllisyysvaikutukset (htv) %-osuus Seinänaapurit 92,0 53 % % Suupohja 16,0 9 % % Kuusiokunnat * 26,5 15 % % Järviseutu 15,0 9 % % Härmänmaa 25,0 14 % % YHTEENSÄ 174,5 100 % % * Ei sisällä Veljekset Keskinen Oy:n tietoja

17 17 Taulukko 10. Välillinen matkailutulo ja verotulovaikutus seutukunnittain Seutukunta Välillinen matkailutulo (milj. ) %-osuus Verotulovaikutus (milj. ) %-osuus Seinänaapurit 18,5 53 % 3,7 53 % Suupohja 3,2 9 % 0,6 9 % Kuusiokunnat * 5,3 15 % 1,1 16 % Järviseutu 3,0 9 % 0,6 9 % Härmänmaa 5,0 14 % 1,0 14 % YHTEENSÄ 35,0 100 % 7,0 100 % * Ei sisällä Veljekset Keskinen Oy:n tietoja Mikäli Veljekset Keskinen Oy:n saama matkailutulo ja työllisyysvaikutukset lisätään em. lukuihin, nousee Kuusiokuntien saama matkailutulo noin 116,5 miljoonaan euroon ja työllisyysvaikutukset 485 henkilötyövuoteen. Näin ollen Kuusiokuntien saama matkailutulo on korkeampi kuin Seinänaapurien ja työllisyysvaikutukset ovat suunnilleen samalla tasolla kuin Seinänaapurien. Vastaavasti välillinen matkailutulo on tällöin noin 23,3 miljoonaa euroa ja verotulovaikutukset noin 4,6 miljoonaa euroa Kuusiokuntien osalta. Seutukuntien välittömän matkailutulon ja välittömien työllisyysvaikutusten jakautuminen toimialoittain on esitetty taulukoissa 11 ja 12.

18 18 Taulukko 11. Välitön matkailutulo Etelä-Pohjanmaan seutukunnissa toimialoittain vuonna 2004 (milj. ) Toimiala Seinänaapurit Suupohja Kuusiokunnat Järviseutu Härmänmaa Yhteensä Majoitus- ja ravitsemistoiminta 17,3 3,6 4,2 4,7 8,2 38,0 Vähittäiskauppa * 25,0 6,6 9,9 5,3 7,4 54,2 Henkilöliikennepalvelut ja näiden tukitoiminta 33,7 1,4 1,6 1,5 1,8 40,0 Huoltamo- ja korjaustoiminta sekä polttoainemyynti 6,9 2,5 2,9 2,5 3,5 18,3 Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut 3,8 1,3 4,5 0,4 3,0 13,0 Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta 4,7 0,5 3,3 0,5 1,0 10,0 Matkailua palveleva vuokraustoiminta ja muut palvelut 0,6 0,1 0,1 0,1 0,1 1,0 YHTEENSÄ 92,0 16,0 26,5 15,0 25,0 174,5 * Ei sisällä Veljekset Keskinen Oy:n tietoja. Veljekset Keskinen Oy mukaan luettuna vähittäiskaupan saama välitön matkailutulo Kuusiokunnissa on 99,9 milj.. Taulukko 12. Välitön matkailutyöllisyys Etelä-Pohjanmaan seutukunnissa toimialoittain vuonna 2004 (htv) Toimiala Seinänaapurit Suupohja Kuusiokunnat Järviseutu Härmänmaa Yhteensä Majoitus- ja ravitsemistoiminta Vähittäiskauppa * Henkilöliikennepalvelut ja näiden tukitoiminta Huoltamo- ja korjaustoiminta sekä polttoainemyynti Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta Matkailua palveleva vuokraustoiminta ja muut palvelut YHTEENSÄ * Ei sisällä Veljekset Keskinen Oy:n tietoja. Veljekset Keskinen Oy mukaan luettuna matkailun välitön työllisyysvaikutus Kuusiokuntien vähittäiskaupassa on 305 henkilötyövuotta. HUOM! Toimialajako perustuu Tilastokeskuksen Toimialaluokitus 2002:een, jossa jokaiselle yritykselle/toimipaikalle määritetään päätoimiala, vaikka toimintaa voidaan harjoittaa myös muilla toimialoilla. Näin ollen esim. yritys, joka harjoittaa päätoimialanaan majoitustoimintaa ja sen ohella tarjoaa ravitsemis- ja ohjelmapalveluita, tilastoituu ainoastaan majoitustoiminnan alle. Tilastointikriteereistä johtuen tässä tutkimuksessa käytetyt Toimialaluokitus 2002:een pohjautuvat toimialaryhmittelyt eivät ole ns. puhtaita, vaan voivat sisältää jossain määrin myös muille toimialoille kuuluvaa toimintaa.

19 19 Matkailun taloudellisten vaikutusten jakautuminen matkailijaryhmittäin Matkailun taloudellisia vaikutuksia arvioitiin tulomenetelmän lisäksi myös menomenetelmää soveltaen lähinnä eri matkailijaryhmien aikaansaaman matkailumenon arvioimiseksi. Matkailijaryhmittäin tarkasteltuna matkailun taloudellisista vaikutuksista suurin osa syntyi päiväkävijöiden vaikutuksesta (taulukko 13). Heidän osuutensa matkailumenosta oli noin 122,5 miljoonaa euroa, mikä vastaa lähes puolta koko matkailumenosta (46 %). Majoitusliikkeissä yöpyneet ja maksuttomassa majoituksessa yöpyneiden osuus matkailumenosta oli keskenään liki yhtä suuri. Majoitusliikkeissä majoittuneet matkailijat jättivät alueelle noin 73,2 miljoonaa euroa (28 %) ja maksuttomassa majoituksessa yöpyneet noin 72,4 miljoonaa euroa (27 %). Taulukko 13. Matkailun taloudellisten vaikutusten jakautuminen matkailijaryhmittäin Etelä-Pohjanmaalla Matkailijaryhmä Matkailumeno %-osuus (milj. ) Hotelleissa/motelleissa yöpyneet 52,9 20 % Muissa rekisteröidyissä majoitusliikkeissä yöpyneet 18,1 7 % Muussa maksullisessa majoituksessa yöpyneet 2,2 1 % Kotitalouksissa yöpyneet 44,9 17 % Omalla vapaa-ajanasunnolla yöpyneet 27,5 10 % Päiväkävijät 122,5 46 % YHTEENSÄ 268,1 100 % Matkailutuloarvion vertailua aikaisempiin tutkimuksiin Tutkimuksen yksi keskeinen tavoite oli arvioida matkailun aikaansaamien taloudellisten ja työllistävien vaikutusten kehitystä maakunnassa vuosista 1998 ja 2000, jolloin on aihetta on selvitetty edellisen kerran. Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvityksessä vuodelta 1998 maakunnan matkailutuloksi arvioitiin noin 126 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutuksiksi henkilötyövuotta. Arvio toteutettiin soveltaen ns. MTT-mallia, jossa huomioidaan sekä matkailun aikaansaamat meno- että tulovaikutukset. 8 Vuoden 2000 matkailutuloksi Etelä-Pohjanmaalla arvioitiin noin 127 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutuksiksi henkilötyövuotta. Tutkimus on toteutettu hyödyntämällä mm. matkailun satelliittitilinpidon matkailunosuusprosentteja vuodelta 1999 ja Tilastokeskuksen toimipaikkatilastoja vuodelta Verrattaessa matkailun taloudellisten ja työllistävien vaikutusten kehitystä eri matkailutuloarvioiden kautta, on erityisen tärkeää huomioida tutkimusten rajaukset ja toteutustavat vertailukelpoisuuteen vaikuttavana tekijänä. Luotettavan vertailun mahdollistamiseksi tulisi keskeisten rajausten kuten matkailijamäärittelyn ja tutkimukseen sisällytettyjen matkailun hyödynsaajatoimialojen olla pitkälti vastaavat. Vuosien 2000 ja 2004 tutkimuksissa on kummassakin noudatettu UNWTO:n matkailijamäärittelyä. Myös tutkimukseen sisällytetyt hyödynsaajatoimialat ovat pitkälti yhteneväiset. Näiltä osin tutkimusalue on siis rajattu yhteneväisesti, mikä mahdollistaa tutkimusten vertailun. Koska vuosien 1998 ja 2004 tutkimusten rajauksien yhteneväisyydestä ei ole riittävästi tietoa (esim. tutkimuksiin sisällytettyjen toimialojen yhtenäisyys), on matkailun taloudellisten ja työllistävien vaikutusten vertailu syytä toteuttaa ajallisesti vuosien 2000 ja 2004 välillä. 8 Länsi-Suomen Matkailun Kehitys Oy (1999): Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Laakkonen (2002): Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset. Seurantaindikaattorit ja vuoden 2000 tulokset. Kauppa- ja teollisuusministeriön kertomuksia ja selvityksiä 4/2002.

20 20 Vuodesta 2000 vuoteen 2004 Etelä-Pohjanmaan matkailutulo on kasvanut lähes 50 miljoonaa euroa, mikä vastaan liki 40 %:n nousua (inflaation vaikutusta ei huomioitu). Mikäli matkailutulon kehityksen vertailussa huomioidaan inflaation vaikutus, saadaan kasvuprosentiksi vuodesta 2000 vuoteen 2004 noin 30 %. Matkailun työllistävä vaikutus on lisääntynyt vuodesta 2000 noin 140 henkilötyövuodella, mikä vastaa noin 13 %:n kasvua. Matkailutulon ja matkailun työllisyysvaikutusten kehitystä vuodesta 2000 vuoteen 2004 voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Vaikuttaa siltä, että kasvua synnyttävinä matkailun osa-alueina ovat kyseisenä ajanjaksona korostuneet päiväkäynnit ja mökkimatkailu.

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 27.10.2008 MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

LOPPURAPORTTI 27.10.2008 MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET LOPPURAPORTTI 27.10.2008 MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET SALON SEUDULLA VUONNA 2007 2 ESIPUHE Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin avulla saadaan tutkittua tietoa matkailun taloudellisista

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2012

Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2012 MATKO 3 MATKAILUN KOORDINOINTI ETELÄ-POHJANMAALLA v. 2011-2014 hankenumero 14689 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU / MATKO 3 -HANKE Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2012 Raportti FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista

Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista EIO/VKE/Vesterinen SUOSITUS 20.5.2013 Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista Suomessa tehdään vuosittain useita alueellisia ja paikallisia

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 Matkailuparlamentti 29.1.2014

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 Matkailuparlamentti 29.1.2014 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 Matkailuparlamentti 29.1.2014 30.1.2014 Page 1 Sisältö FCG Finnish Consulting Group Oy lyhyesti Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailun ja vapaa-ajan tulo- ja työllisyysselvitys

Etelä-Savon matkailun ja vapaa-ajan tulo- ja työllisyysselvitys Etelä-Savon matkailun ja vapaa-ajan tulo- ja työllisyysselvitys Tulosten julkistamisseminaari 5.2.2015 Savonlinna / Mikkeli 3.2.2015 Page 1 Sisältö FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Savon matkailun

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakyselyt Selvitys perustuu Eurostatin ja Statistics Estonian tilastoihin sekä kolmeen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Oulunkaaren seudulla 2006 ja matkailutulon kehitys 2001 2006

Matkailun taloudelliset vaikutukset Oulunkaaren seudulla 2006 ja matkailutulon kehitys 2001 2006 Matkailun taloudelliset vaikutukset Oulunkaaren seudulla 2006 ja matkailutulon kehitys 2001 2006 Matkailun taloudelliset vaikutukset Oulunkaaren seudulla 2006 ja matkailutulon kehitys 2001 2006 Haaga-Perho

Lisätiedot

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Filosofian tohtori Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo Johdanto Matkailu-määritelmä Kalastusmatkailu ja matkailukalastus

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Heli Latva-Nikkola murtumapotilaiden kuntoutusohjaaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Seinäjoen

Lisätiedot

Kouvolan seutu 2009, Lehdistöraportti. Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099. :: info@takoy.fi :: www.takoy.

Kouvolan seutu 2009, Lehdistöraportti. Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099. :: info@takoy.fi :: www.takoy. 2009, Lehdistöraportti Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 TOP 3 - Asiakastyytyväisyydellä mitattuna

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10.

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10. MINNO-osaprojekti Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10.2013 Matkailuinnovaatiot Tavoitteena Etelä-Suomen kolmen maakunnan

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä

Matkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Matkailutilinpito 2011-2013 Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Esityksen sisältö - Hankkeen tavoitteet ja organisointi - Kansainväliset suositukset - Käsitteet ja

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti

KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti KOLIN ALUEEN MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSTUTKIMUS Loppuraportti Jenni Mikkonen ja Ira Lahovuo Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos 1 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄ,

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastotiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa - Tilastokeskuksen asiakasseminaari Turussa Suunnittelija Päivi Krzywacki, 13.3.2008 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Esityksen sisältö Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto Konsernirekisteri Tilastokeskuksen tilastotietoja ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tavoitteena tilastotietoa kalastusmatkailusta rajausongelma kehikko-ongelma ei

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Osa I. Matkailijoiden päivittäinen rahankäyttö Noora Tahvanainen Raija Komppula Eero Vatanen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN Pasi Holm, Tapani Yrjölä ja Suvi Rinta-Kiikka 25.6.2014 Johdanto Vuoden 2014 alusta lähtien yritysten oikeus

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2008

Matkailun taloudelliset vaikutukset Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2008 Matkailun taloudelliset vaikutukset lla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Seinäjoki 79 Muu Seinäjoen seutu 45 Järviseutu 23 Suupohja 18 Kuusiokunnat 129 Kauhava 37 330 Matkailun taloudelliset

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Näe hyvä lähelläsi 29.1.2014 Joensuu Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot