Hallituksen jäsenet. Yrjö Kopra, toimitusjohtaja. Jaana Hallamaa, sosiaalietiikan professori

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallituksen jäsenet. Yrjö Kopra, toimitusjohtaja. Jaana Hallamaa, sosiaalietiikan professori"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011

2 ArVokAstA työtä Järjestöllä ei ole markkina-arvoa samalla tavalla kuin pörssiyrityksillä. Markkina-arvo mitataan euroissa. Hinta muodostuu, kun osakkeen pörssiarvo kerrotaan osakkeiden lukumäärällä. Yksinkertaista. Paitsi ehkä ei. Markkina-arvo muuttuu pörssissä hetkittäin. Tätä kirjoittaessani Nokian markkina-arvo on päivän Kauppalehden mukaan hieman yli miljardia euroa. Mikä lienee kun tämä lehti ilmestyy? Arvokas yhä toivottavasti. Mutta mikä tekee järjestöstä arvokkaan? Sitä olemme pohtineet HelsinkiMissiossa päivittäessämme strategiaamme. Olemme ja haluamme olla arvoyhteisö. Mutta emme olleet koskaan suoranaisesti nimenneet arvojamme. Nyt sen teimme. Nimenomaan avuksi työmme suunnitteluun, ohjaamiseen ja arviointiin. Juuri tähän arvot ovat mainio väline. Mikael Agricolalle, joka toi sanan suomenkieleen, arvo tarkoitti arviota ja arviointia. Arvot tekevät arvokkaaksi. Seuraavien vuosien aikana rakennamme ja arvioimme työtämme näiden kolmen arvon pohjalta: Läsnäolo, suopeus ja uskallus. Järjestön arvokkuus on kuin karisma; ominaisuus joka huomattavan yksituumaisesti tunnistetaan, vaikkei sitä pystytä mittaamaan euroissa. Me HelsinkiMissiossa haluamme tulla tunnistetuksi arvoistamme. Olli Valtonen toiminnanjohtaja Helsinkimission hallitus 2012 Hallituksen jäsenet Puheenjohtaja Hannu Tonteri, TTM, MBA Helsinkimission valtuuskunta Reijo Karhinen, pääjohtaja Puheenjohtaja Varapuheenjohtajat Ahti Hirvonen, kauppat. tohtori h.c. Sirkka Hämäläinen, kauppat. tohtori Valtuuskunnan jäsenet Varapuheenjohtaja Tapio Aaltonen, yritysvalmentaja, kirjailija Metropoliitta Ambrosius Irja Askola, Helsingin piispa Arto Bryggare, kauppat. maisteri Helena Helve, tutkimusprofessori/dosentti Jaana Hallamaa, sosiaalietiikan professori Yrjö Kopra, toimitusjohtaja Harri Hollmén, toimitusjohtaja Eero Huovinen, emerituspiispa Olli Härmänmaa, varatuomari Sirkka-Liisa Kivelä, professori Pentti Kivinen, toimitusjohtaja Lasse Koivu, dipl. ekonomi Eija-Riitta Korhola, europarlamentaarikko Johannes Koroma, EK, asiamies Antti Kuljukka, toimitusjohtaja Matti Leikola, professori Pekka Merilampi, laamanni Kari Neilimo, vuorineuvos Mauri Niemi, hall. puh.joht.,toim.joht. Caroline Lilius, markkinointijohtaja Heikki Ropponen, varatoimitusjohtaja Topi Paananen, toimitusjohtaja Mauri Palvi, hallituksen puheenjohtaja Paavo Pitkänen, FM Jukka Riikonen, Helsingin poliisikomentaja Tapani Ruokanen, päätoimittaja Karsten Slotte, konsernijohtaja Kari O. Sohlberg, vuorineuvos Timo Strandberg, professori Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Astrid Thors, kansanedustaja Seppo Tirkkonen, rovasti Liisa Tuovinen, rovasti Muistamme lämmöllä tammikuussa 2012 äkillisesti menehtynyttä hallituksen puheenjohtajaa varatuomari Juha Laitista. 2

3 tuotot toiminnoittain tuotot ja kulut 2011 kulut toiminnoittain Seniori- ja vanhustyö 19% Sijoitus- ja rahoitustoiminta 7% Nuorisopalvelut 49% Sijoitus- ja rahoitustoiminta 4% Varainhankinta 9% Hallinto 7% Erityisryhmätyö 9% Seniori- ja vanhustyö 20% Auttamis- ja kehittämistyö 17% Nuorisopalvelut 50% Erityisryhmätyö 9% tuotot yhteensä tulolähteittäin Sijoitus- ja rahoitustuotot 7% Varainhankintatuotot 21% Avustukset: RAY 30% kulut yhteensä kululajeittain Muut kulut 27% Muut varsinaisen toiminnan tuotot 3% Hoito- ja palvelutuotot 22% Avustukset: julkinen 8% Avustukset: säätiöt ym. 8% Sijoitus- ja rahoitustoiminta 4% Henkilöstökulut 69% HelsinkiMissio on järjestänyt jo vuosia jouluisen juhla-aterian yksinäisille vanhuksille ja heidän tukihenkilöilleen. Viime jouluna tulin tilaisuuden loppuosaan. Ruokailu oli kohta päättymässä. Toistasataa ihmistä, iloisia ilmeitä ja tasainen puheensorina. Eräs rouva, jonka tunnistin jo vuosien takaa tarttui käteeni, hymyili ja sanoi: Tiedätkö minä en ole ollut yksinäinen enää vuosiin. Kiitos! Olli Valtonen toiminnanjohtaja Kuva: Jani Laukkanen 3

4 strategiset päälinjat kiteytyivät Vuonna 2011 HelsinkiMissio jatkoi taisteluaan yksinäisyyttä vastaan niin nuorten, senioreiden kuin erityisryhmien parissa. Järjestö kohtasi huoltensa kanssa yksin jääneitä sekä ammattiauttajien että koulutettujen vapaaehtoisten voimin. Lisäksi se haastoi aktiivisesti kaikkia suomalaisia toimintaan unohdettujen puolesta. Mennyttä vuotta leimasi merkittävästi valmistautuminen tulevaan. Järjestössä työstettiin uusi strategia ja valmisteltiin lähes kaikki työalat kokoavaa muuttoa uusiin yhteisiin toimitiloihin. Vuonna 2011 myös työstettiin HelsinkiMission uutta avausta. Aloitettuaan taistelunsa yksinäisyyttä vastaan kriisinuorten parissa 20 vuotta sitten ja nostettuaan vanhusten yksinäisyyden yhteiskunnan areenalle 10 vuotta sitten, järjestö lähti 2011 pureutumaan lapsiperheiden hätään. Tämän lisäksi toiminnan toinen kivijalka, vapaaehtoistoiminta, ojensi kätensä suomenruotsalaisten pariin. Vuoden 2011 strategiatyöstössä kiteytettiin päälinjat vuosille seuraavaan viiteen kohtaan: 1 Toiminnan laajentaminen yksinäisyyden ehkäisemiseksi 2 Asiakasmäärien kasvattaminen 3 Toimintaedellytysten turvaaminen ja varainhankintapohjan laajentaminen 4 Organisaation ja henkilöstön kehittäminen 5 Kansalaiskeskustelun kiihdyttäminen ja suuntaaminen Tarkoituksena oli saada HelsinkiMission strategiasta työkalu, joka jäsentää, arvottaa ja integroi kaikkea, mitä järjestön moninaisilla työaloilla tehdään. Sen tehtävänä oli myös tarjota työalojen esimiehille johtamisen väline, jolla toiminnan tuloksellisuutta voidaan mitata entistä konkreettisemmin. Vuonna 2011 ehdittiin jo jalkauttaa uutta strategiaa. Toiminta laajeni lapsiperheiden auttamisen avauksen valmistelulla. Lisäksi vapaaehtoistoiminta käynnistyi ruotsin kielellä. Asiakasmäärät lisääntyivät niin ammatillisen työn kuin vapaaehtoistoiminnan alueilla. Järjestön talous pysyi vakaana ja tulos oli jo kolmatta kertaa peräkkäin positiivinen. Varainhankinnan tärkeimpinä yhteistyökumppaneina olivat edelleenkin RAY ja Helsingin kaupunki, mutta toimintaedellytyksiä turvattiin myös uusien kumppanuuksien kautta. Varainkeräyksen keskeisenä elementtinä oli edelleen face-to-face-katuvarainhankinta. Organisaation ja henkilöstön kehittämistä rakennettiin päättämällä ja työstämällä vuoden 2012 muutto yhteisiin tiloihin, joissa yhteinen toiminta on helpompaa. Myös yhteisen suunnittelun ja koulutusten merkitystä painotettiin ja vuodelle 2012 valmisteltiin esimieskoulutus. Kansalaiskeskustelun kiihdyttäminen jatkui erityisesti palkitulla kampanjoinnillamme Kadonnut lapsi sekä muilla vuoden yksinäisyyspiikkeihin ajoitetuilla aktiivisilla viestintätoimenpiteillä. Jokaviikkoinen ilonaiheeni on aito mummoenergia toki mukana on pappojakin lataan sillä akkuni säännöllisesti. Kohtaamisten vahva läsnäolo yhteisöllisyyden tunne, silmien syttyminen, yhdessä nauraminen, muistojen jakaminen siinä voimaa antavaa ainesta jokaiseen päivään. Sari Vapaavuori apulaistoiminnanjohtaja Kuva: Jani Laukkanen 4

5 seniorityö Nuorten Kriisipiste Krisjouren för unga Aggredi Kotivuori nuorten kriisityö Resonaari resonaari tutkimu s Senioripysäkki Cecilia seniorityö kehitys ja Helsinkimission organisaatio Toimintamuotojen kehittäminen ja uusien luominen Pelastakaa sukupolvi -hanke nuorten kriisityö Aamukorva Ryhmät Tukihenkilöt Keikka-apu Tukihenkilöt resonaari Soittokaverit Ammattiapu Jo vuoden 2010 lopussa HelsinkiMissiossa käynnistettiin uuden kehittämisohjelman työstäminen. Vuonna 2011 prosessin työstäminen jatkui yhdessä henkilöstön kanssa. Kehittämisohjelmaa vauhditti tieto järjestön uusista tulevista toimitiloista vuoden 2012 alkupuolella. Edellinen laaja kehittämisohjelma laadittiin 10 vuotta aikaisemmin. HelsinkiMissio on kuitenkin päivittänyt strategiaansa pienimuotoisesti vuosittain. Strategiatyö HelsinkiMissiossa on jatkuvaa kehittämistyötä, jonka tarkoituksena on pitää järjestö kilpailukykyisenä. Ja strategian merkitys korostuu erityisesti nyt järjestömme kasvaessa. Uskomme, että vain ytimekäs, hyvin laadittu ymmärrettävä strategia toimii. Olemme panostaneet esimiesten kanssa erityisesti strategian jalkauttamiseen henkilöstölle, koko porukan innostamiseen. Ja on ollut todella hienoa huomata jälleen kerran kuinka paljon osaamista, innostusta ja intohimoa löytyykään täältä talon sisältä! Helsinkimissio Vapaaehtoistoiminta missio eli perustehtävä Etsiä, löytää ja auttaa yksinäisiä kaupunkilaisia. Haastaa kaupunkilaiset toimimaan unohdettujen puolesta yksinäisyyttä vastaan. ArVot Läsnäolo Suopeus Uskallus Sari Vapaavuori, apulaistoiminnanjohtaja 5 Visio eli tulevaisuudenkuva 2016 Kansalaistoiminnasta on tullut keskeinen väline Helsingissä yksinäisyyden torjumisessa. HelsinkiMissio tunnetaan sosiaalisen pääoman asiantuntijana.

6 1. VApAAeHtoistoimintA AikAA ja läsnäoloa ihmiseltä ihmiselle Vapaaehtoisemme osallistuivat senioreiden, nuorten ja kehitysvammaisten tukemiseen monin eri tavoin: läsnäoloa ja tukea tarjoavina tukihenkilöinä, keikka-apulaisina arjen askareissa, vanhusten auttavaan puhelimeen Aamukorvaan vastaajina, virikeryhmien ohjaajina ja Resonaarissa kehitysvammaisten soittokavereina. Vapaaehtoisia oli vuoden 2011 lopussa 1600, joista aktiivisesti toimi henkilöä eri tehtävissä. Huipputason asiantuntemusta ja tuoretta tutkimustietoa HelsinkiMissio on kasvattanut vaikuttavuuttaan vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan osaajana jo usean vuoden ajan. Vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan kehittämiseen panostettiin entistäkin voimakkaammin vuonna 2011, joka oli myös EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi. Järjestömme osallistui Aamukorvan työnohjauksessa saa positiivista palautetta, mikä auttaa jaksamaan ja pitämään hyvää mieltä yllä. Parasta on kuitenkin, kun soittaja, joka on puhelun alussa ollut hädissään tai ahdistunut, kiittää puhelun lopuksi keskustelusta ja kertoo, että puhelusta on ollut apua. Onnistumisen hetkiä kokee joka kerralla, kun tuntee todella kohdanneensa toisen ihmisen ja voineensa olla avuksi. Aamukorva-päivystäjä teemavuoteen asiantuntijan roolissa, luennoimalla ja osallistumalla vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaarin paneelikeskusteluun. Lisäksi HelsinkiMission vapaaehtoistoimintaa esiteltiin useille julkisen sektorin tahoille, järjestöille ja oppilaitosten edustajille. Näissä yhteyksissä pidettiin esillä myös sosiaalisen pääoman tematiikkaa. HelsinkiMission vapaaehtoistyötä johtamaan ja kehittämään rekrytoitiin kansalaistoiminnan johtaja, Henrietta Grönlund. Hänen vahva verkostoitumisensa suomalaiseen ja kansainväliseen vapaaehtoistoiminnan ja kolmannen sektorin tutkimuskenttään tekee tutkimustiedon hyödyntämisen luontevaksi HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnassa. Kansalaistoiminnan johtajan lisäksi HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnassa työskenteli vuonna 2011 neljä työntekijää kokoaikaisesti ja yksi työntekijä osa-aikaisesti. Vapaaehtoisten apua uusille kohderyhmille Vuonna 2011 vapaaehtoistoimintaa ryhdyttiin laajentamaan kahteen uuteen ryhmään: ruotsinkieliseen senioriväestöön sekä lapsiperheisiin. Kummankin ryhmän avuntarve Ihmeellisintä minulle on aina vain auttamisen halu ja sen vastavuoroinen anti. Liikutun aina, kun näen esimerkiksi salillisen uusia vapaaehtoisia koulutuksessa: miten ihmeellistä ja ihanaa, että he tulevat! Haluavat antaa vapaa-aikansa tuntemattomien auttamiseen. Toisaalta arjessa näen jatkuvasti, miten paljon vapaaehtoiset toiminnasta saavat. Toisen ihmisen auttaminen lisää tutkitusti auttajankin hyvinvointia, onnellisuutta ja jopa terveyttä. Tämän näkee ja kuulee vapaaehtoisistamme, vaikka he toiminnassa kohtaavat raskaitakin asioita. Henrietta Grönlund kansalaistoiminnan johtaja Kuva: Jani Laukkanen 6

7 Kuva: Jani Laukkanen Oli liikuttavaa, kun tuettava sanoi, että tuskin olisi enää elossa jos minua ei olisi. Tukihenkilö näyttäytyi toimintaympäristön analyysissä suurena, eikä riittävää apua ollut saatavilla. Oikeus saada apua ja myös oikeus toimia vapaaehtoisena omalla äidinkielellään ovat HelsinkiMission arvoissa tärkeitä. Vuonna 2011 rekrytoitiin projektipäällikkö kehittämään ruotsinkielistä senioritoimintaa, verkostoiduttiin kaupungin ruotsinkielisiin toimijoihin, perustettiin ohjausryhmä, haettiin rahoitusta ja pilotoitiin vapaaehtoisten toteuttamaa ryhmätoimintaa ja keikka-apua. Ruotsinkielinen senioritoiminta laajentaa HelsinkiMission ruotsinkielistä työtä, jota on aiemmin tehty Krisjouren för ungan työssä nuorten parissa toiminta laajenee, ja ruotsinkielisiä koulutuksia uusille vapaaehtoisille järjestetään useita. Lapsiperheiden auttamisen keskiössä ovat riittävän varhainen tuki ja kynnyksen Vuonna 2011 HelsinkiMissio järjesti perinteiseen tapaan joulujuhlan senioreille Mikael Agricolan kirkon kryptassa. madaltaminen avun hakemiseen. Tavoitteena on näin ennaltaehkäistä arjen haasteiden muuttuminen vakavammiksi ongelmiksi. HelsinkiMission vuonna 2012 konkretisoituva projekti on osa Lastensuojelun keskusliiton koordinoimaa ja RAY:n rahoittamaa uutta Emma ja Elias -ohjelmaa, johon otettiin ensimmäisessä vaiheessa Suomesta 13 projektia. Verkostoyhteistyö on keskeinen osa tätä Pelastakaa sukupolvi -nimen saanutta projektia. Yhteistyötä suunniteltiin intensiivisesti Helsingin kaupungin ja kahden kumppanijärjestön (Helsingin diakonissalaitos, Pienperheyhdistys) kanssa, ja kolmannen sektorin lapsiperhepalveluista toteutettiin mittava selvitys palveluiden katvealueiden selvittämiseksi. yhteisillä arvoilla yksinäisyyttä vastaan Myös jo vakiintunutta vapaaehtois- ja kansalaistoimintaa suomenkielisen senioriväestön sekä Nuorten Kriisipisteen ja Krisjouren för ungan asiakkaina olevien nuorten parissa kehitettiin. HelsinkiMission vapaaehtoisille tehtiin kysely, jotta heitä voitaisiin tukea tehtävissään mahdollisimman hyvin. Keskeisimpinä syinä vapaaehtoistoiminnalle HelsinkiMissiossa näyttäytyivät halu auttaa, halu tehdä jotain merkityksellistä sekä kokemus siitä, että HelsinkiMission arvot ovat samanlaiset kuin vapaaehtoisen omat arvot. Myös toiminnan organisoinnin laadukkuus oli keskeinen syy toimia vapaaehtoisena HelsinkiMissiossa. Vapaaehtoistoiminnan organisoinnin laatua työstettiin kyselyn pohjalta myös vapaaehtoistoiminnan yksikön työntekijöiden kesken. HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan organisoinnin keskeisiksi tekijöiksi hahmoteltiin lämmin ihmisläheisyys ja arvopohjaisuus, laadukas, vastuullinen ja luotettava toiminta, dynaamisuus ja innovatiivisuus sekä monipuolisuus ja valinnan mahdollisuus. 7

8 Tuntuu ihanalta, jos vanhuksen silmistä loistaa ilo tai hän haluaa välttämättä halata minua keikan jälkeen. Keikka-auttaja tehostettua tukea sitä tarvitseville Toimintaa yksinäisyyden ehkäisemiseksi laajennettiin myös olemassa olevan toiminnan sisällä. HelsinkiMission seniorityössä on havaittu kohderyhmä, joka voi liian huonosti saadakseen apua tavallisen vapaaeh- toistoiminnan piiristä, ja johon kuuluvat eivät syystä tai toisesta sovellu tai pysty osallistumaan Senioripysäkin keskusteluryhmiin. Tähän tarpeeseen lähdettiin pilotoimaan Senioripysäkin terapeuttien johdolla uutta vaativamman tuen vapaaehtoistoimintaa, jossa vapaaehtoiset saavat koulutuksen ja työnohjauksen Senioripysäkin terapeutilta, ja voivat näin ottaa tuettavakseen vaativamman asiakkaan. Mallin pilottikoulutus toteutetaan vuonna "När man som frivillig ställer upp för en annan människa stiger man in i ett rum där vänskap och omtanke råder. Man ger och man tar emot. När man stiger ut igen är man starkare och klokare. Den tiden är väl använd." Volontär i HelsingforsMission HelsingForsmission utvidgar sin VerksAmHet Under år 2011 började vi utvidga HelsingforsMissions volontärverksamhet till två grupper: den svenskspråkiga seniorbefolkningen och till små barn och deras familjer. Fram till 2011 hade de svenskspråkiga redan fått hjälp från Krisjouren för unga. I slutet av 2010 bodde det bara i Helsingfors sammanlagt svenskspråkiga personer över 60 år. Många över 65-åriga bodde ensamma bland annat i stadskärnan, Drumsö och östra Helsingfors (Helsingfors stads faktacentral). Enligt befolkningsprognosen för Helsingfors beräknas antalet svenskspråkiga över 75 år stiga fram till år Trots det står ganska litet svensk hjälp till buds för seniorbefolkningen. Enligt HelsingforsMission är det viktigt att få hjälp och kunna verka som volontär på sitt eget modersmål. År 2011 rekryterade vi en projektchef för att utveckla den svenskspråkiga seniorverksamheten, skapade nätverkskontakter till svenskspråkiga aktörer i staden samt pensionärsorganisationer och startade en egen ledningsgrupp. Vi sökte och fick finansiering för att inleda utbildning av svenskspråkiga volontärer för engångshjälp, stödpersons- och gruppverksamhet. År 2012 utvidgas utbildningen och verksamheten till att starta Morgonens lyssnande öra och kulturellt socialarbete. Den svenskspråkiga seniorverksamheten utvidgar HelsingforsMissions svenskspråkiga arbete, som tidigare bedrivits bland unga genom Krisjouren för unga. Kuva Jani Laukkanen Liisa Melin började i augusti 2011 som projektchef för den svenska volontärverksamheten. 8

9 Muistoja vuoden 2011 varrelta Vapaaehtoisten virkistystapahtumassa Uunisaaressa toukokuussa 2011 Mikko Kuustonen säesti ja innosti yhteislauluun. Hyvä seura, tiivis tunnelma ja kesäinen merituuli vetivät suut hymyyn jo venematkalla Uunisaareen. Kuvat: Helena Hulkko Iloisia osallistujia vapaaehtoisten virkistystapahtumassa toukokuussa Kuva: Jani Laukkanen Maanantaiset Laula kanssamme -tilaisuudet Kinaporissa ja Palvelutalo Ceciliassa vetivät joka kerta salin täyteen väkeä nauttimaan yhdessäolosta ja yhteislaulun virkistävästä voimasta. Kuva Jani Laukkanen Odotettu seniorityön joulujuhla järjestyi tänäkin vuonna kymmenien vapaaehtoisten voimin. Vaikka työstä ei saa palkkaa, niin sitäkin enemmän hyvää mieltä ja iloa elämään. Kuva: Jani Laukkanen Pienten koululaisten kuoro ilahdutti Palvelutalo Cecilian väkeä jouluisessa Lucia-juhlassa Juttuhetki perinteisessä seniorien joulujuhlassa Mikael Agricolan kirkon kryptassa joulukuussa Kuva: Hannu Holmberg 9

10 2. seniorityö yksinäisten VAnHusten rinnalla Kuva: Christian Rosenlund HelsinkiMission seniorityö on järjestön työmuodoista laajimmin vapaaehtoisvoimin toteutuvaa. Vuoden 2011 aikana vapaaehtoisemme auttoivat senioreja lähes kertaa monin eri tavoin: Aamukorvapuhelimeen vastaten, keikka-apua antaen, tukihenkilöinä toimien ja virikeryhmiä ohjaten. Vapaaehtoisavun lisäksi tarjoamme ammattiapua: Senioripysäkki-ryhmät ehkäisevät tehokkaasti yli 60-vuotiaiden psykososiaalisia ongelmia jo 30 paikkakunnalla ympäri maata. Aamukorva vastasi ja kuunteli joka aamu Aamukorva auttava puhelin seniori-ikäisille on kuunnellut ikäihmisten huolia jo vuodesta 2001 lähtien. Sen avulla on osaltaan ehkäisty vanhusten masennusta ja itsemurhia sekä tuettu senioreja arjen jaksamisessa. Aamukorva on ollut keskustelijana ja kuuntelijana sitä tarvitseville aamun varhaisina tunteina kello 5 9 joka aamu, jolloin muut auttavat puhelimet eivät päivystä. Aamukorva-päivystyksistä vastasi viime vuonna koulutettua vapaaehtoista. Jotkut pitkään toiminnassa mukana olleista vapaaehtoisista ovat lopettaneet päivystämisen, mutta tilalle on saatu uusia vapaaehtoisia (vuonna 2011 koulutettiin 14 uutta päivystäjää) keikka-apua saaneiden määrä kasvoi 79 % Keikka-apua saaneiden seniorien määrä kasvoi reilusti. Vuonna 2010 keikka-apua sai 90 henkilöä, vuonna 2011 jo 161 henkilöä. 10

11 Vuoden 2011 aikana vapaaehtoisemme auttoivat senioreja lähes kertaa. Aamukorvaan tuli puheluja vuonna 2011 edellisvuoden tapaan keskimäärin 9 aamussa. Vastaanotettujen puheluiden määrä oli 3122 kpl. Keskustelujen pituus oli 90 prosentissa puheluista alle 30 minuuttia. Vain poikkeustapauksissa, kuten erityisen ahdistuneen soittajan kanssa puheluita jatketaan pidempään. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni pääsee puhumaan päivystäjän kanssa. Soittajien enemmistö on edelleen naisia (78 %). Soittajista 80 % oli yli 55-vuotiaita. Yli 75-vuotiaiden soittajien osuus oli noin 9 %. Aamukorvasta soitetaan myös joillekin erityisen vaikeassa asemassa oleville tai erityisen paljon yksinäisyydestä kärsiville vanhuksille. Ensisijaisesti soittajat kaipasivat keskusteluseuraa. Keskusteluissa käsiteltiin yleisimmin arjessa selviytymistä, sairauksia, yksinäisyyttä sekä perhesuhteisiin liittyviä asioita. Meillä oli niin hauskaa yhdessä, taksikuskikin nauroi jutuillemme, kun kikattelimme takapenkillä. Aili, 86, oli vapaaehtoisen keikka-apulaisen kanssa pankkireissulla keikka-apua arkisiin pulmiin auttamiskeikkaa, kun vuonna 2010 keikkoja toteutui 211 kpl). Keikkatoiminnassa oli vuonna 2011 mukana noin 100 vapaaehtoista. Uusia keikka-auttajia koulutettiin 64 yhteensä kolmessa koulutuksessa. Kasvun mahdollisuuksia on edelleen, mikäli keikkatoimintaan saadaan toimiva asiakkuusjärjestelmä (toteutunee 2012). Virikeryhmistä voimaa ja virkeyttä Vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on ehkäistä yksinäisyyttä ja tukea vuorovaikutusta tarjoamalla senioreille myös vapaaehtoisten ohjaamia keskustelu- ja virikeryhmiä. Vapaaehtoisten ohjaamia, säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä toimi vuonna 2011 noin 36. SeniorTrainer -projektiin kuuluvia virikeryhmiä oli 11 ja niissä oli noin 1690 asiakaskontaktia. Senioripysäkin vapaaehtoistoimintaan kuuluvia virikeryhmiä oli 25, ne kokoontuivat palvelutalo Ceciliassa ja HelsinkiMission Kinaporin kerhosalissa ja niissä oli yhteensä noin 3300 kontaktia. Virikeryhmien osalta yhteistyötä palvelutalojen ja -keskusten kanssa on kehitetty entisestään: vapaaehtoisia pyritään saamaan ryhmänohjaajiksi sinne, missä senioreja jo on. Syksystä 2011 alkaen toimintaa on ollut myös ruotsin kielellä (kaksi ryhmää ja keikkatoimintaa vuonna 2011). Vuonna 2012 toiminta laajenee, ja toteutetaan useita ruotsinkielisiä vapaaehtoistoiminnan koulutuksia. Keikka-avun mallin valtakunnallistaminen on aloitettu Espoosta, jossa se toimii HelsinkiMission konsultoivalla tuella. Neuvotteluja käydään lisäksi muutamien tahojen kanssa. Yhteistyössä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Osaaja-projektin kanssa on tarjottu Keikka-avun mallia eri tahoille eri puolille Suomea. Projektissa on vuonna 2011 toteutettu myös yritysten vapaaehtoistoimintaohjelma kahden yrityksen kanssa sekä pilotoitu oppilaitosten vapaaehtoistoimintaa Ressun IB-lukion kanssa. tukihenkilöt jakoivat iloja ja suruja Vapaaehtoiset tukevat senioreja myös toimimalla yksinäisten senioreiden tukihenkilöinä. Vuonna 2011 tukihenkilöitä oli yhteensä 70 ja he tapasivat tuettavia senioreja yhteensä noin 1400 kertaa vuoden aikana. Tukihenkilösuhteiden hoitaminen vaatii vapaaehtoiselta ja tuettavalta vähintään vuoden pituista sitoutumista. Kiitos kun olette olemassa! Keikka-apua saanut Vilho, 70 Muun muassa keikkamuotoista apua tarjoava SeniorTrainer -projekti käynnistyi keväällä Projektin tavoitteena oli kehittää malli, joka haastaa suuren määrän ihmisiä mukaan kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan syrjäytymisvaarassa olevien ikäihmisten avuksi. Tavoiteltavia vaikutuksia ovat senioreiden elämänlaadun ja toimintakyvyn paraneminen, masennuksen ehkäisy ja sairastavuuden väheneminen. Keikka-avun malli koostuu vapaaehtoisten tarjoamasta keikka-avusta ja vapaaehtoisten ohjaamista erilaisista virikeryhmistä. HelsinkiMission keikkatoiminnan asiakasmäärä kasvoi 79 % edellisvuodesta (vuonna 2011 keikka-apua sai 161 eri henkilöä, kun vuonna 2010 keikka-apua saaneita oli 90). Toteutuneiden auttamiskeikkojen määrä kasvoi 69 % (vuonna 2011 tehtiin 357 Virikeryhmien lisäksi juhlat ja tapahtumat piristävät senioreiden elämää. Palvelutalo Ceciliassa järjestettiin Lucia-juhla, jossa koululaisten Lucia-kuoro ilahdutti senioreja. 11

12 senioripysäkki VAnHuuden masennusta ja itsemurhia estämässä Senioripysäkki syntyi kun tajusimme, että Suomessa joka toinen päivä yli 65-vuotias tekee itsemurhan. Senioripysäkki vähentää ikääntyneiden kokemaa yksinäisyyttä, masennusta, ahdistusta ja muita psykososiaalisia ongelmia. Senioripysäkki myös ehkäisee ikääntyneiden itsemurhia, joiden taustalla on lähes aina masennus ja yksinäisyys. Yksinäisyys lisää myös muistisairausriskiä. Vähentäessään yksinäisyyttä Senioripysäkki ehkäisee muistisairauksien syntyä ja kalliin laitoshoidon tarvetta. Senioripysäkki toimii neljällä eri tavalla. Yhteistä niille kaikille on ryhmien älykäs käyttö. Suurin osa ryhmistä on ammattilaisten johtamia senioripysäkkiryhmiä HelsinkiMission päämajassa Albertinkadulla ja 29 paikkakunnalla ympäri Suomea. Niiden lisäksi tarjoamme vanhuksille vapaaehtoisten ohjaamia erilaisia virikeryhmiä ja tukihenkilötoimintaa. Neljäs Senioripysäkin työmuoto on ohjaajakoulutus. Olemme kouluttaneet 99 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista senioripysäkkiohjaajiksi. Koulutuksen jälkeen ryhmän ohjaaja toimii omassa organisaatiossaan tai muussa jo olemassa UUtta olevassa organisaatiossa voimaa ohjaten Senioripysäkki-keskusteluryhmiä. Vuosi 2011 oli koulutusten osalta välivuosi rahoituksen elämääsi, epävarmuuden ja henkilöresurssien UUsia vuoksi. Pysyvän rahoituksen varmistuttua uusien tuulia koulutusten suunnittelu työhösi ja toiminnan kehittäminen on nyt voitu käynnistää uudelleen. Senioripysäkki-ohjaajakoulutus muutti uusiin antaa toimitiloihin sinulle uusia työkaluja maaliskuussa ja näkökulmia 2011, työhösi ja samalla ja samalla rekrytoitiin koko elämääsi. lisää henkilökuntaa. Ohjaajakoulutus Lisärekrytointien kestää 1,5 vuotta myötä ja voit osallistua Senioripysäkki-ryhmien siihen joustavasti työsi määrää ohella. pystyttiin kasvattamaan. Senioripysäkki-ohjaajana pystyt auttamaan tehokkaasti yksinäisyydestä ja masennuksesta kärsiviä senioreja. Senioripysäkki-ryhmämalli vähentää tutkimusten mukaan tehokkaasti senioreiden Kyl yksinäisyyttä, mä oon ryhmän masennusta avulla ja ahdistusta. oivaltanut, ett asioita voi tehdä toisinkin kuin aina ennen on Soita ja tehnyt. kysy lisää: vastaava psykoterapeutti Jaakko, 71, Senioripysäkki-ryhmän kesto Susan Kuusisto, puh. 1,5 vuotta (kokoontuminen kerran viikossa) terapeuttiset keskusteluryhmät Helsingissä Senioripysäkin asiakkaiden ongelmat vaihtelevat lievistä vaikeisiin. Senioripysäkin toiminnan painopiste on lievissä ja keskivaikeissa ongelmissa. Senioripysäkin asiakkaiden ongelmat vuoden 2011 aikana ovat liittyneet esimerkiksi yksinäisyyteen, masennukseen, ahdistukseen, elämäntilanteessa tapahtuviin muutoksiin, kuten puolison kuolemaan sekä ihmissuhdeongelmiin. Senioripysäkin asiakkaat ovat pääsääntöisesti helsinkiläisiä (yli 90 %) ja yli 60-vuotiaita. HelsinkiMission omissa Senioripysäkki-ryhmissä käyneiden keski-ikä on viime vuosista laskenut ja on tällä hetkellä noin vuotta. Senioripysäkin toiminta on aina asiakkaille maksutonta. Senioripysäkki Ilman ryhmää en olisi selvinnyt. Nyt uskallan itse ottaa vastuun elämästäni. Tuulikki, 72, vuoden pituisen Senioripysäkki-ryhmän päättyessä on matalan kynnyksen avun paikka, jonne ei tarvita diagnoosia tai lähetettä. Helsingin Senioripysäkillä oli vuonna 2011 yhteensä 2073 ammatillista kontaktia (kun vuonna 2010 kontakteja oli 1358). senioripysäkkejä tarvitaan lisää! Ryhmäkeskustelu on kansainvälistenkin tutkimusten mukaan erittäin tuloksellista ikääntyneiden yksinäisyyden ja lievän masennuksen hoidossa. Yhdistämällä lääkehoito ja ryhmäkeskustelu voidaan lievittää myös keskivaikeaa masennusta. Julkiselta sektorilta puuttuu toimiva ja organisoitu ryhmämalli, joka voisi ennaltaehkäistä ja lievittää ikääntyneen psykososiaalisia ongelmia. Helsinki- Mission kehittämä ammatillisesti ohjattu Senioripysäkki-ryhmämalli mahdollistaa kipeidenkin kokemusten jakamisen toisen samanikäisen kanssa ja tuo tunteen vertaisuudesta ja yhteisöllisyyden tunteesta." Sirkka-Liisa Kivelä Yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri, yleislääketieteen professori (emerita), Turun yliopisto 12

13 Olen aivan toisenlainen kuin vuosi sitten. Itsetuntoni on noussut, en käytä enää masennuslääkettä. Elämääni on löytynyt uusia asioita. Olen saanut uudelleen elämästä kiinni, enkä enää tunne katkeruutta menneisyyttä kohtaan. Saara, 69, vuoden pituisen Senioripysäkki-ryhmän päättyessä Valtakunnalliset keskusteluryhmät Senioripysäkin valtakunnallisia keskusteluryhmiä toimi vuonna 2011 yhteensä 29 paikkakunnalla. Valtakunnallisissa Senioripysäkki-ryhmissä oli yhteensä 1905 kontaktia (käyntikertaa). Ryhmäläisten keski-ikä oli 71 vuotta. Nuorin heistä oli 60-vuotias, vanhin 88-vuotias. Miehiä ryhmäläisistä oli noin 15 %. Yhden Senioripysäkki-ryhmän kesto on ollut 15 viikkoa, ryhmä on kokoontunut kerran viikossa, 1,5 tuntia kerrallaan. Senioripysäkin ansiosta ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksissa pystytään selkeästi säästämään. Senioripysäkin ryhmäkuntoutusta tutkittaessa kokonaiskustannukset kuntoutusta saaneilla olivat huomattavasti vähäisemmät kuin kontrolleilla (hoitoryhmä 3122 e/henkilövuosi vrt 4752 e/henkilövuosi. (Routasalo, Pitkälä ym. 2005, Senioripysäkin ryhmäterapia psykososiaalisena kuntoutuksena). Tämä on ensimmäinen kerta elämässäni, kun olen voinut puhua vaikeasta elämästäni jollekin. Tuntuu siltä, että minut hyväksytään tässä ryhmässä sellaisena kuin olen. senioripysäkki-koulutus on ollut monin tavoin antoisaa Senioripysäkki-ohjaajan koulutus on kartuttanut omia henkisiä voimavarojani ja tuonut tullessaan varmuutta kohdata ihmisiä yksilöinä muissakin tilanteissa kuin Senioripysäkki-ryhmässä. Koulutuksessa on oppinut itsetuntemusta, elämäntaidoista vaikeimman opettelemista eli itsensä ja myös oman osaamattomuutensa hyväksymistä. Näiden asioiden kautta oppii ymmärtämään omaa käyttäytymistään ryhmän jäsenenä sekä ryhmän ohjaajana. Koulutus on saanut minut näkemään uudet asiat haasteena, ei uhkana ja olen oppinut myös tässä ja nyt -elämistä. Senioripysäkki on tarjonnut ohjaajalle todellisen työkalupakin, jonka avulla ryhmätilanteissa käsitellään varsin arkojakin asioita. Hienointa on ollut huomata se, ettei näiden työkalujen anneta ruostua, vaan työkaluja sekä ohjaajaa huolletaan säännöllisissä Senioripysäkki-ohjaajille tarjotuissa maksuttomissa jatkokoulutuksissa. Tarja Kulmala avopalveluohjaaja, Senioripysäkki-ohjaaja Kivipuron Toimintakeskus Mirjami, 68, Senioripysäkkiryhmän kesto 15 viikkoa 13

14 3. nuorten kriisityö AjoissA syrjäytymistä VAstAAn Nuorten kriisityö antaa vaikeuksissa oleville nuorille mahdollisuuden tulla kohdatuksi, tuetuksi ja hoidetuksi sekä auttaa nuoria löytämään oma tiensä hyvään kasvuun. Tavoitteena on vahvistaa nuoren osallisuutta yhteiskunnassamme niin opinnoissa kuin työelämässä rakentamalla pohjaa nuoren sosiaaliselle hyvinvoinnille ja psyykkiselle terveydelle. HelsinkiMission Nuorten kriisityö koostuu Nuorten Kriisipisteestä, Krisjouren för ungasta, Kotivuoren lastenkodista ja väkivaltatyön kehittämishankkeesta Aggredista. nuorten kriisipiste Nuorten Kriisipiste täydentää pääkaupunkiseudun nuorille suunnattua palvelukokonaisuutta. Kriisipiste tarjoaa ammatillista keskusteluapua kriisiin ajautuneille vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen. Keskusteluapua tarjotaan myös kohderyhmään kuuluville pariskunnille. Kriisipiste on matalan kynnyksen paikka, jossa nuori voi asioida nimettömänä, diagnoositta ja maksutta. Kriisipiste tarjosi vuoden 2011 aikana nuoren hyvinvointiin apua päivystystoiminnan, lyhytkestoisen terapeuttisen keskusteluavun ja ryhmätoiminnan keinoin. Lisäksi pääkaupunkiseudun kouluissa kiersi projektityöntekijä, joka keskusteli ja ohjasi erilaisia räätälöityjä työpajoja nuorten mielenterveyteen ja avun hakemiseen liittyen. Vuosi 2011 todisti taas ennaltaehkäisevän työn merkitystä; viime vuonna Nuorten Kriisipisteen tarjoama lyhytkestoinen keskusteluapu oli riittävää hieman yli puolelle siellä asioineista nuorista ja vain lähes viidennes ohjattiin eteenpäin HelsinkiMission ulkopuoliseen toimintaan. Käytännössä näitä toimijoita olivat psykiatrian poliklinikat, terveyskeskukset, yksityiset lääkäriasemat tai muut kansalaisjärjestöt kuten Valkonauhaliitto. Strategian mukaisesti myös asia- Tässä työssä tapaa nuoria laidasta laitaan: näennäisesti hyvin pärjäävistä, mutta silti jaksamisensa rajoilla sinnittelevistä suorittajista aina rikollisiin velanperijöihin. He tulevat aivan erilaisista maailmoista, mutta yhteistä heille on yksinäisyys. Onneksi toivottomia tapauksia ei ole. Olavi Sydänmaanlakka Nuorten kriisityön johtaja Kuva: Jani Laukkanen 14

15 Mä oon aina luullut, että mä sekoon, jos puhun näistä. Mutta ei tää niin kauheeta ollutkaan. Nainen 24 v. Varattuja käyntejä psyykkiset ongelmat asiointisyynä 207 Vastaajien lukumäärä 327 kasmääriä pystyttiin kasvattamaan Varattujen käyntien kontaktimäärät kasvoivat merkittävästi edellisvuodesta. Myös ryhmätoiminta sekä kouluja kiertänyt projektityöntekijä auttoivat tuen tai avun saamisessa yhä suuremmille ihmismäärille. Kriisipisteen keskeinen työskentelymuoto oli päivystystoiminta (vastaanottoja puhelinpäivystys). Päivystysaikana nuori voi soittaa tai tulla suoraan keskustelemaan ilman varattua aikaa tai lähetettä. Vuoden 2011 päivystykseen otettiin yhteyttä yhteensä 1217 kertaa (vuonna 2010 yhteydenottokertoja oli 850). Päivystykseen yhteyttä ottaneista liki 70 % oli naisia. Päivystystoiminnan lisäksi Kriisipiste tarjosi lyhytkestoista keskusteluapua (varatut käynnit) tai yhteistyötä 389 nuorelle (v. 2010/310), 21 pariskunnalle (v. 2010/15), 21 perheelle (v. 2010/33) ja 6 eri verkostolle Itsetuhoisuus 29 Masentunut olo (nuoren ilmoittama) Diagnosoitu masennus (muualla diagnosoitu) Ahdistus / paniikkituntemukset (v. 2010/5). Kaikista varatuista käynneistä 70 prosentissa asiakkaana oli nainen. Varattujen käyntien kontaktimäärä kasvoi merkittävästi. Toimintavuonna se oli 2286 (v. 2010/1854). Keskeisimmät asiointisyyt olivat psyykkisiä: ahdistus ja paniikkituntemukset sekä masentunut olo. Myös erilaiset sosiaaliset ja somaattiset ongelmat ovat esillä. Esimerkiksi perhe- ja parisuhdeasiat, opiskeluun ja 29 0 Syömiseen liittyvä ongelma Vakava psykiatrinen sairaus Pelot Stressi Selittämätön paha olo Pakko-oireet työhön liittyvät ongelmat. Myös stressi ja selittämätön paha olo ovat usein keskusteluissa esiin nousevia teemoja. Kaveri suositteli tätä paikkaa, jos sä et mene sinne, niin mä vaikka kannan sut, se sanoi. Mies 25 v. krisjouren för unga Krisjouren för ungas målgrupp var åriga svenskspråkiga ungdomar och unga vuxna samt deras familjer i huvudstadsregionen. Verksamhetens huvudsakliga målsättning var att öka målgruppens psykosociala välbefinnande och på ett förebyggande plan förhindra illamående. Som arbetsformer användes telefonjour, besökjour, samtalshjälp i form av individuella besök, samt par-, familje- och nätverksträffar. Därtill användes gruppverksamhet, nätverkssamarbete och skolsamarbete. Målsättningarna för år 2011 förverkligades över förväntningarna. I och med en aktiv marknadsföring och informationsspridning såväl inom skolvärlden som i nätverket, var antalet kontakter som nåtts via det förebyggande arbetet tusentals. År 2011 var antalet förebyggande kontakter 4400, vilket är en markant ökning från 2010 då motsvarande antal var 700. Resultatet av detta syntes även i klientmängden vid Krisjouren år 2011 då antalet besök ökade med nästan 100 %. Klientökningen kan även förklaras med bristande resurser på annat håll i samhället som har gjort att tredje sektorns roll har blivit ännu viktigare. Som resultat av bland annat omstruktureringen mellan Folkhälsans tonårspoliklinik och HNS ungdomspsykiatriska poliklinik hittade även yngre, åringar till Krisjouren. Nätverkssamarbetet har i relation till tidigare år ytterligare specificerats och samarbetet har utökats även på konkret nivå genom gemensamma grupper, kurser och pilotprojekt. Grupperna och kurserna Somatiska problem 14% Sociala svårigheter 40% har haft temat Balans i livet och främst varit psykoedukativa till sin natur. De har förverkligats både vid Krisjouren och som skräddarsydda kurser för SVEPS mediaverkstads ungdomar. Utöver grupperna och kurserna har det även varit frågan om enskilda föreläsningar och workshops för skolelever. Samarbetet har också synats i form av deltagande i olika styr- och ledningsgrupper för projekt där ungdomarnas välmående är i focus. orsaker för besöken 2011 Övriga orsaker 9% Psykiska orsaker 36% 15

16 Under år 2011 var jourkontakterna totalt 315 stycken. Av kontakttagningarna var största delen e-post, därefter samtal och jourbesök. Allt som allt ökade kontakttagningarna från föregående år nästan med det dubbla (165 kontakttagningar år 2010). Av kontakttagningarna till jouren gällde 80 % kvinnor och 20 % män. År 2011 besökte allt som allt 81 klienter Krisjouren för unga. Av dessa bestod 90 % av individuella klienter, 7,5 % av familjer och 2,5 % av nätverk. De flesta besöksorsakerna fanns under sociala svårigheter och psykiska orsaker. Av dessa var problem inom familjen, problem med studier/arbete, ångest-/panikkänslor, problem i parförhållandet, deprimerad känsla samt självförtroendeproblematik de teman som oftast diskuterades med krisarbetaren. Totala antalet förverkligade besök år 2011 var 721, vilket var nästan dubbelt mer än år 2010, då antalet var 395 stycken. kotivuoren lastenkoti HelsinkiMission omistama Kotivuoren lastenkoti on yksi Helsingin vanhimmista. Kotivuoren lastenkoti tarjoaa Helsingin kaupungin sijoittamille vuotiaille lapsille pitkäaikaista kuntouttavaa hoitoa ja huolenpitoa. Keskeisimpiä työmuotoja ovat olleet omaohjaajatyöskentely, perhetyö, erilainen verkostotyö ja nuoren itsenäistymisprosessin tukeminen. Toimintavuoden aikana hoitovuorokausia oli Lastenkodissa on 2 osastoa, joissa työskenteli yhteensä 14 henkilöä: johtaja, 2 vastaavaa ohjaajaa, 10 ohjaajaa sekä keittäjäemäntä. Kotivuoren lastenkoti tekee läheistä yhteistyötä Helsingin kaupungin sijais- ja avohuollon työntekijöiden ja lasten lähi- ja viranomaisverkoston kanssa. Lisäksi Itäkeskuksen psykiatrinen poliklinikka oli hoitotyön merkittävin yhteistyökumppani. Myös koulujen opettajien ja muun henkilökunnan kanssa tehtiin yhteistyötä säännöllisesti. Aggredi re ja rakentaa nuorelle uusi mahdollisuus. Aggredin tavoitteena on luoda tieteellisesti todennettu, tuloksellinen työtapa vuotiaiden väkivaltarikollisten auttamiseksi. Yksilötasolla tavoitteena on asiakkaiden väkivaltarikosten väheneminen tai niiden loppuminen kokonaan. Projektin tarkoituksena on luoda ja kehittää järjestelmää vaikeasti tavoitettavien ja heikosti motivoituvien asiakkaiden saattamiseksi hoidollisen työn piiriin. Projektin toinen keskeinen tavoite on kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneiden asiakkaiden kanssa tehtävien hoidollisten työmenetelmien kehittäminen. Aggredin työmuotoja ovat yksilötyö, vertaistyö, verkostotyö, vertaistyönohjaus, Kun mä kerroin mun haaveista, ne pyrki tukemaan mua. Ei ole tyrkytetty, että sun täytyis nyt muuttua. On ymmärretty. Pelisäännöt on selvät, kumpikin voi olla omia itseään. Emil, Aggredin asiakas tutkimus-, arviointi-, koulutus-, konsultointi ja tiedotustoiminta. Vuonna 2011 Aggredissa oli 6 työntekijää, osa-aikainen johtaja sekä 1 2 kokemusasiantuntijaa. Vuodelle asetetut tavoitteet olivat paikallisen asiakastyön jatkaminen ja kehittäminen, uuden asiakkaan tavoittaminen, työmuodon soveltuvuuden testaaminen mahdollisesti muulla paikkakunnalla, tutkimukseen vaadittavien asiakasmäärien varmistaminen, asiantuntijaverkoston luominen, vapaaehtoistyön innovaatioiden jäsentyminen osaksi asiakastyötä, seminaarinjärjestäminen sekä toiminnan arviointi ja seuranta. Lisäksi vuoden aikana käynnistettiin uuden projektityöntekijän kanssa Sylttytehdas-hanke, jossa luodaan asiantuntijat ja kansalaiset yhdistävä verkkofoorumi vä- Mulla on vaimo ja sil lon tytär. On tullu niin paljon asioita elämään, tärkeämpiä asioita. Kun on saanu asunnon, vaimon perheen ja raittiuden. Ei ois varaa lähteä istuun. Ennemmin lähtee pois (väkivaltatilanteesta) ja välttää niitä. Tuomas, Aggredin asiakas 16 Kuva: Daniel Forsman Aggredi-projektin tavoitteena on mahdollistaa nopea ja tehokas puuttuminen kodin ulkopuolisen väkivallan takia vaikeuksiin ajautuneen nuoren aikuisen elämään. Mallissa luodaan kumppanuuteen ja yhteistyöhön perustuva järjestelmä, jonka tarkoituksena on pysäyttää nuoren elämän tuhoava kierkivaltatyön edistämiseksi ymmärrystä ja tietoa lisäämällä. Uusia asiakkaita vuonna 2011 oli yhteensä 65 (asiakkaita toimintavuonna 2011 oli yhteensä 76). Projektissa on ollut yhteensä 174 tekijäasiakasta ( mennessä). Toimintavuoden aikana jatkuivat myös Optulan ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimukset. HelsinkiMission toimintojen ulkopuolisia kumppaneita ja asiakasohjautuvuustahoja projektissa vuonna 2011 olivat: Hel-

17 Ajattelin vähän, että tämä Aggredi on semmoista, että sun tarvii nyt muuttua. Selvisi kuitenkin, että täällä otetaan ihminen sellaisena kuin on. Täällä on kokemusta näistä hommista. Emil, Aggredin asiakas suuden organisaatio, Rikosuhripäivystys, Jussi-työ, Kriminaalihuollon tukisäätiö sekä KRIS Helsinki. Muita yhteistyötahoja olivat: Hämeenlinnan vankila, Autismisäätiö, Auroran psykiatrinen sairaala, Samarian asumispalvelut sekä Oulun Setlementti, Oulun poliisi ja kaupunki, Miessakit/Lyömätön linja, Pro-tukipiste / Etsivä yksikkö, Väestöliitto/ Miehenaika, Helsingin kaupungin turvallisuusohjausryhmä/katuväkivaltatyöryhmä, Helsingin kaupunki turvallisuus-osasto, Kris Suomi ry, Kovaosaisten ystävät ry, Oikeussingin Rikosseuraamuskeskus (Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimisto), Helsingin vankila, Suomenlinnan vankila, Helsingin vankilassa ja Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimistossa toimivat arviointikeskukset, Keravan vankila, Vantaan vankila, Jokelan Vankila, Vanajan vankila, Riihimäen vankila, Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto / Vantaan, Espoon ja Porvoon toimipaikat, Helsingin poliisi, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston lastensuojelun jälkihuolto, Sininauhasäätiön asumispalvelut, sisäasiainministeriön sisäisen turvallipoliittinen tutkimuslaitos, Helsingin kaupungin tietokeskus. 17

18 4. resonaari kaikki soittaa Resonaari tuo tavoitteellisen musiikinopetuksen ja soittamisen ilon kehitysvammaisille ja muille erityisryhmiin kuuluville. Resonaarissa on kaksi yksikköä: musiikkikoulu ja asiantuntija- ja osaamiskeskus. Resonaarin musiikkikoulussa tarjotaan opetusta ihmisille, jotka eivät pysty sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn takia osallistumaan tavallisten musiikkikoulujen opetukseen. Suurin yksittäinen kohderyhmä on kehitysvammaiset. Muita kohderyhmiä ovat liikunta- ja näkövammaiset, tarkkaavaisuushäiriöiset sekä oppimishäiriöistä kärsivät ja mielenterveyskuntoutujat. Keskeinen apuväline Resonaarin opetustyössä ovat kuvionuotit, joiden avulla kaikki voivat oppia soittamaan. Resonaarin musiikkikoulun oppilasmäärä on ollut jatkuvassa kasvussa. Varsinaiseen opetukseen osallistui vuonna 2011 lähes 200 oppilasta. Lisäksi noin 30 oppilasta osallistui periodimaiseen opetukseen vuonna Opetukseen liittyviä käyntikertoja oli yhteensä yli 6200, ja annetun opetuksen kokonaismäärä oli yli 3600 tuntia. Resonaarissa työskenteli kolme päätoimista ja viidestä kuuteen sivutoimista työntekijää. enemmän keikkoja, enemmän yleisöä Resonaarin oppilaat ja bändit esiintyivät ahkerasti saaden runsaasti esiintymiskokemusta ja laajasti näkyvyyttä. Yleisömäärä Resonaarin musiikkikoulun järjestämissä konserteissa sekä tilaisuuksissa, joissa oppilaat ovat esiintyneet, oli vuonna 2011 kokonaisuudessaan yli 6600 henkeä (vuonna 2010 yleisömäärä oli 4850). Vuonna 2011 Resonaarin oman konserttitoiminnan keskeisimmät tapahtumat Soittaessa keikalla saa hyvän fiiliksen ja yleisöllekin tulee sellanen olo, että ne tajuu, että kehitysvammaiset osaa myös soittaa. Mikael, 22, Resonaarin oppilas olivat muusikko-musiikintohtori Aija Puurtisen kanssa toteutettu Valoilmiö-kirkkokonsertti Kulosaaren kirkossa tammikuussa, yhdessä ZOOM ry:n kanssa toteutettu Resonaari soi -konsertti Savoy-teatterissa toukokuussa sekä Kehitysvammatuki 57:n ja Kehitysvammaisten tukisäätiön kanssa yhdessä toteutettu StayUpLate-konsertti ja rock-klubi Gloriassa syyskuussa. Näiden lisäksi järjestettiin lukuisia konsertteja ja tapahtumia Resonaarin omalle väelle ja muille kohderyhmille. Loka-joulukuussa Resonaari toteutti Kaikki soittaa -tapahtumakiertueen. Asiantuntemusta ja verkostoitumista Resonaarin asiantuntijakeskus on mukana erityismusiikkikasvatuksen, kulttuurisen sosiaalityön, kuntoutuksen ja musiikkiterapian kehittämis- ja tutkimushankkeissa. Se on kansainvälisestikin arvostettu toimija, joka tuottaa materiaalia erityisryhmien musiikkitoiminnan käyttöön. Resonaari on kerännyt Suomesta ja ulkomailta alan osaajia ja osaamista yhteiseen verkostoon, jota hyödynnetään musiikkitoiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Resonaarissa on vahva usko siihen, että hyvinvointi lisääntyy kun kaikki soittaa! Kaarlo Uusitalo ja Markku Kaikkonen Resonaarin johtajat Kuva: Jani Laukkanen 18

19 Kuva: Pekka Elomaa Keväiseksi perinteeksi muodostunut Resonaari soi -konsertti Savoy-teatterissa tarjosi musiikin ja esiintymisen iloa Resonaarin oppilaille ja sykähdyttäviä hetkiä yleisölle. Resonaarin asiantuntija- ja konsultaatiopalveluihin osallistui vuonna 2011 yhteensä noin 30 vierailuryhmää, mikä tarkoittaa yli yhtä vierailijaryhmäkäyntiä musiikkikoulun jokaisena toimintaviikkona. Lukumääräisesti vieraita oli 150. Lisäksi Resonaarin kautta toteutettuihin tai resonaarilaisen edustamiin koulutustilaisuuksiin osallistui noin 800 henkilöä Suomessa (yhteensä 12 koulutustapahtumaa) ja lähes 300 henkilöä ulkomailla. Vuonna 2011 päättyi Central Baltic INTER- REG IV A Programme -ohjelman mukainen EU-projekti Improving access to music education for people with special needs 5. yhteisöllisyyttä tukevat palvelut Henkistä tukea ja AineellistA ApuA HelsinkiMissio pystyi tarjoamaan myös aineellista apua toiminnan piirissä oleville kaupunkilaisille ja HelsinkiMission asiakkaille.yhteisöllisyyttä vahvistettiin suosituilla Laula kanssamme -tapahtumilla, retkillä ja juhlilla. Yhteisöpalvelut vastaa myös diakonia-avustustoiminnasta tarjoten aineellista diakoniaapua sitä tarvitseville, lähinnä HelsinkiMission asiakkaille. Erilaisilla diakonia-avustuksilla Music for All. Projektin pääpartnerina toimi Riga City Council, muina partnereina olivat Resonaari ja Tolaram Foundation (Tallinna). projekteilla hyviä tuloksia Vuonna 2011 päättyi RAY-rahoitteinen Kaikki soittaa -projekti. Projektin keskeisiä tuloksia olivat Soittokaveri-vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja käynnistäminen, Seniorit soittaa -toimintamallin kehittäminen ja käynnistäminen sekä kaikkisoittaa.fi -verkkosivuston avaaminen. Lisäksi vuonna 2011 Resonaarissa jatkui opetus- ja kulttuuriminis- pystyttiin auttamaan vajaata sataa avun tarpeessa olevaa kaupunkilaista. Lisäksi viikoittaisella keittolounaalla kävi säännöllisesti Sörnäisten alueen vanhuksia. Yhteisöpalvelut teki vuonna 2011 verkostomaisesti yhteistyötä järjestön useiden yksiköiden kanssa. Yhteisöpalvelujen järjestämiin Laula kanssamme -tilaisuuksiin osallistui viikoittain noin 200 henkilöä (toimintakuukaudet tammi-kesäkuu sekä syys-joulukuu). HelsinkiMission Ceciliapalvelutalon erilaisiin tapahtumiin, kuten 19 teriön tukemana vuonna 2009 käynnistynyt Kehitysvammaiset muusikkoina -kehittämishanke. Sen tuloksena pystyttiin työllistämään Resonaarin kaksi oppilasta ammattimuusikoiksi Resonaarin musiikkikouluun. Kyllä itselläni on sellainen tunne, että olen selvinnyt ja onnistunut kaikissa esiintymisissä kovan harjoittelun myötä. Riikka, 19, Resonaarin oppilas iltamiin, kesä- ja joulujuhliin, hartauksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistui noin 600 henkilöä. Sielunhoidollisia keskusteluja käytiin noin 40. HelsinkiMissio teki yhteistyötä Tuomasyhteisön kanssa, mikä mahdollisti omalta osaltaan myös henkisen ja hengellisen kasvun. HelsinkiMissio järjesti messun kahdesti. Yhteistyötä tehtiin myös Helsingin Diakonissalaitoksen, Tuomiokirkkoseurakunnan ja Agricola-liikkeen kanssa.

20 6. VArAinHAnkintA ja markkinointiviestintä Vuonna 2011 varainhankinta ylitti selkeästi tavoitteensa ja markkinointiviestinnällä haastettiin maamme kadonneita lähimmäisiä. Yritystuki 16% Keräystuotot ja lahjoitukset yksityisiltä 8% Lahjoitukset kuukausitukijoilta 35% Varainhankinnan kulut 9,8 % Varainhankinnan tuotot (sisältää avustukset säätiöiltä) Säätiöt 27% Jäsenmaksut alle 1% Testamentit 9% Merkkipäivälahjoitukset 1% Toiminnan tukimyynti 1% Tapahtumien tuotot 3% Varainhankinnan välittömät kulut tuotoista ovat 9,8 % (sisältää F2F-katuvarainkerääjien palkat ja varainhankinnan kulut). Yritys- ja yksityislahjoitukset kasvoivat edellisestä vuodesta 15,15 %. Suoraveloituslahjoitukset kasvoivat 22,61 %, näiden kokonaistuotto oli HelsinkiMissiolla oli suoraveloituslahjoittajaa. Vuoden 2011 joulun alla lanseerattiin uusi varainhankinnallinen tuote: Aikalahja. Se sijoittui aineettomien lahjojen kategoriaan. Aikalahjaa kampanjoitiin kuluttaja- ja yrityskohderyhmiin; syrjäytyneiden ja yksinäisten auttamiseen niin nuorten kuin senioreiden sektoreilla. HelsinkiMission vuosittainen pääkampanja oli alkuvuonna 2011 lanseerattu Kadonnut tytär/ poika. Kampanjan tavoitteena oli kasvattaa empatian määrää maassamme. Se palkittiin muun muassa Helsingin Sanomien Pahvilla, Hopea- ja Rautajyvillä sekä A-lehtien ja ET:n tunnustuksilla. HelsinkiMission mainonta huomattiin myös muuten: vapaaehtoisille 5/2011 tehdyn kyselymme mukaan esimerkiksi vapaaehtoisten pääasiallisena kiinnostuksen herättäjänä on ollut HelsinkiMission mainonta (noin 40 % vastaajista kertoi tulleensa toimintaan mukaan mediakampanjan innoittamana). HelsinkiMission pääyhteistyökumppaneina olivat vuonna 2011 Fennia, Helsingin OP Pankki ja Sokotel. Muina yhteistyö- ja yrityskumppaneina olivat mm. Delta-auto kahdella järjestön käyttöön annetulla minibussilla, Folk Finland ja ClearChannel. Lisäksi lukuisat Yritysystävät antoivat HelsinkiMission toimintaan taloudellista tukea, tuotteitaan ja omaa osaamistaan. Järjestön markkinointiviestintäkanavat muodostuivat neljä kertaa vuodessa ilmestyvästä HelsinkiMissio-lehdestä, verkkosivustosta, sähköisestä ja painetusta suoramarkkinoinnista, esitteistä, lehdistöviestinnästä, lehti-ilmoittelusta, tapahtumista sekä facebookista. Lehden postijakelu oli vuoden lopussa runsaat kappaletta ja sähköinen jakelu noin 1850 kappaletta. Vuoden 2011 medianäkyvyys koostui keskeisesti 2011 Mielenterveyspalkinnon saaneen Olavi Sydänmaanlakan, uuden kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlundin sekä toiminnanjohtaja Olli Valtosen haastatteluista, Kadonneet-kampanjasta sekä Aikalahjasta. Järjestön ilme ja verkkopalvelu uusittiin 2011 ja asiakasviestintään valjastettiin digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia. Kaikissa kanavissa tapahtuvassa asiakas- Helsingin op pankki Varainhankinnan tuottojen käyttö 2011 pääyhteistyökumppanit viestinnässä vahvistettiin johdonmukaisesti arvokeskeistä brandia. Ensi askelet otettiin järjestöiltä edellytettävään viestinnän vuorovaikutteisuuteen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Helsingin OP Pankki on pääkaupunkiseudulla toimiva OP-Pohjola-ryhmään kuuluva suomalainen pankki. Helsingin OP Pankki tarjoaa ainutlaatuisen pankki- ja vakuutuspalveluiden kokonaisuuden helposti saman katon alta ja pitää huolta asiakkaistaan mm. palkitsemalla asioinnin keskittämisestä bonuksilla ja muilla eduilla. Vuodesta 2003 jatkunut yhteistyö HelsinkiMission kanssa antaa meille mahdollisuuden kantaa sosiaalista vastuuta omasta lähiympäristöstämme arvojemme mukaisesti. HelsinkiMission työ pääkaupunkiseudun hädänalaisten, erityisesti vanhusten auttamiseksi on lähellä sydäntämme. Olemme tehneet yhteistyötä mm. tilaisuuksien järjestämisessä, tiedottamisessa, kampanjoissa ja joulukortin merkeissä. sokotel oy Auttamistyöhön 90,2 % Sokotel Oy on SOK:n matkailu- ja ravitsemisliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö. SOK-yhtymän hotelliliiketoiminta toimii Sokos Hotels ja Radisson Blu Hotels & Resorts -brändien alla yhteensä 58 hotellilla. 20

HelsinkiMission hallitus: Yrjö Kopra, Caroline Lilius, Heikki Ropponen, Hannu Tonteri ja Tapio Aaltonen. Kuvasta puuttuu Jaana Hallamaa.

HelsinkiMission hallitus: Yrjö Kopra, Caroline Lilius, Heikki Ropponen, Hannu Tonteri ja Tapio Aaltonen. Kuvasta puuttuu Jaana Hallamaa. Vuosikertomus 2012 kiihkeä Vuosi 2012 Vuosikertomus on aina hyvä juttu. Pakottaa meidät arvioimaan tehtyä työtä, sen tuloksia ja vaikuttavuutta. Tämän lehden sisään sijoitettu vuosikertomusosio antaa sinulle

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Vuonna 2013 HelsinkiMission perustamisesta tuli kuluneeksi 130 vuotta. Taistelu köyhyyttä ja yksinäisyyttä vastaan on kuulunut alusta asti järjestön

Vuonna 2013 HelsinkiMission perustamisesta tuli kuluneeksi 130 vuotta. Taistelu köyhyyttä ja yksinäisyyttä vastaan on kuulunut alusta asti järjestön VUOSIKERTOMUS 2013 Vuonna 2013 HelsinkiMission perustamisesta tuli kuluneeksi 130 vuotta. Taistelu köyhyyttä ja yksinäisyyttä vastaan on kuulunut alusta asti järjestön perustehtäviin. Toiminnan alkuaikoina

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu

Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu Projektipäällikkö Kati Kaarlejärvi VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA. VIA VIS väkivaltatyö Kodin ulkopuolista väkivaltaa vähentävä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Etsiväpiirit projekti 2012-2016

Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Markku Holmi, projektisuunnittelija www.vpty.fi Toiminta-ajatuksena on tuottaa ikääntyvien turvallista asumista ja kotona asumista tukevia palveluja sekä hyvinvointia ylläpitävää

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Anna testamentissasi jotain yksinäisille

Anna testamentissasi jotain yksinäisille Anna testamentissasi jotain yksinäisille Jätä perinnöksi vähemmän yksinäisyyttä Oletko tullut ajatelleeksi, että testamenttilahjoituksella voit tukea auttamistyötä, jota arvostat? Tekemällä testamentin

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta

Hyvinvoinnin puolesta Hyvinvoinnin puolesta Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Tavoite Tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään Visio WAU ry tulee

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Haluaisitko tietää, mitä saimme aikaan viidellä miljoonalla eurolla, kysyy HelsinkiMission toimitusjohtaja Olli Valtonen.

Haluaisitko tietää, mitä saimme aikaan viidellä miljoonalla eurolla, kysyy HelsinkiMission toimitusjohtaja Olli Valtonen. VUOSIKERTOMUS 2014 Kuva: Esko Jämsä Pelastakaa sukupolvi -hankkeen virkistyspäivää vietettiin syksyllä 2014 Lomakoti Kotorannassa Kiljavalla. Yhteensä 70 osallistujaa asiakasperheitä, äiti- ja isämentoreita,

Lisätiedot

KOHTAAMISIA ARJESSA. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 11.3.2014 Olli Valtonen

KOHTAAMISIA ARJESSA. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 11.3.2014 Olli Valtonen KOHTAAMISIA ARJESSA Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 11.3.2014 Olli Valtonen HELSINKIMISSIO Sosiaalialan toimija vuodesta 1883 100 työntekijää 1600 vapaaehtoista Toimialat Senioripysäkki lastenkoti

Lisätiedot

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0 Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementti Louhela ry Päätavoite KEHITTYVÄ OLOHUONEVERKOSTO VAHVISTAA TOIMINTAKYKYÄ, OSALLISUUTTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄYTTÄ

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta

Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta Vanhustyön ajankohtaispäivä 30.9.2009, Kouvola Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta Heidi Rytky, projektisuunnittelija, Tarja Ylimaa, projektisuunnittelija Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Yhdessä olemme enemmän

Yhdessä olemme enemmän Yhdessä olemme enemmän Ystäväpiiri-toiminta vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa toimintakykyä Veljeskotipäivät 1. 2.10.2015 Anu Jansson Vanhempi suunnittelija, toimintaterapeutti, TtM Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Nuorisohankkeet - tulevan sukupolven kasvattaminen työelämään

Nuorisohankkeet - tulevan sukupolven kasvattaminen työelämään Nuorisohankkeet - tulevan sukupolven kasvattaminen työelämään Case: HOK-Elanto Ennakointikamari 18.4.2013 Antero Levänen Nuoret oikeille urille! Junnut Jeesaa Hankkeessa mukana olevat nuoret auttavat senioreita

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Luckan Integration 12.11. 2015. Jenny Asplund, kotoutumistoiminnan johtaja

Luckan Integration 12.11. 2015. Jenny Asplund, kotoutumistoiminnan johtaja Luckan Integration 12.11. 2015 Jenny Asplund, kotoutumistoiminnan johtaja Luckan Luckan Integration on osa Luckanin toimintaa Luckan-konsepti: suomenruotsalainen kulttuuri- ja tiedotuskeskus, 10:llä eri

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 Lasten Päivän Säätiö Linnanmäen huvipuisto avattiin 27.5.2015 Lasten Päivän Säätiö perustettiin 1956 Perustajina keskeiset lastensuojelujärjestöt

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot