HelsinkiMission hallitus: Yrjö Kopra, Caroline Lilius, Heikki Ropponen, Hannu Tonteri ja Tapio Aaltonen. Kuvasta puuttuu Jaana Hallamaa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HelsinkiMission hallitus: Yrjö Kopra, Caroline Lilius, Heikki Ropponen, Hannu Tonteri ja Tapio Aaltonen. Kuvasta puuttuu Jaana Hallamaa."

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012

2 kiihkeä Vuosi 2012 Vuosikertomus on aina hyvä juttu. Pakottaa meidät arvioimaan tehtyä työtä, sen tuloksia ja vaikuttavuutta. Tämän lehden sisään sijoitettu vuosikertomusosio antaa sinulle mahdollisuuden arvioida toimintaamme. Vuosi 2012 oli yksi kiihkeimmistä HelsinkiMission toimintakausista vuosiin. Tässä muutama maistiainen eletystä ja koetusta. Me saimme uuden osoitteen. Muutto Sörnäisistä Kamppiin oli kova rutistus, eikä se olisi ollut mahdollinen ilman toimintaamme tukeneita ystäviä. Muuton suurin merkitys on siinä, että ripeästi kasvanut toiminta sai nyt isoimman osan työaloista saman katon alle. Keskinäiseen yhteyteen. Siksi voi sanoa, että vuosi 2012 merkitsi yhteisen työnäyn, toimintakulttuurin ja yhteisten arvojen kirkastumista. Hyvät toimivat tilat tehostavat työtämme ja HelsinkiMission asiakkaat ja vapaaehtoiset ovat heti löytäneet Albertin päämajasta uuden kodin. Olli Valtonen Taloutemme kesti. Kiitos! Vielä kesäkuussa näytti hälyttävältä. Olimme euroa jäljessä budjetoidusta. toiminnanjohtaja Tasaisen vauhdin taulukolla pahin kuva oli miinusta vuoden lopussa kaksinkertaisesti. Toisin kävi, kuten näet vuosikertomuksen luvuista. Teimme jopa ylijäämäisen tuloksen. Syitä oli useita. Yksi niistä ankara säästökuuri, toinen se, että loppuvuonna varainkeräykset tuottivat erityisesti ilahdutti yritysten mukaantulo taloustalkoisiimme. Suuri kiitos myös säätiöille, jotka lisäsivät tukeaan. RAY ja Helsingin kaupunki olivat myös vuonna 2012 tärkeät tukipilarimme. Lähdimme pelastamaan sukupolvea. Loppuvuonna käynnistimme uuden kampanjan lapsiperheiden tueksi. Kampanja palkittiin vuoden 2012 parhaana aikakauslehtimainoksena. Saimme vapaaehtoiskoulutuksemme täyteen tulevaisuuden äiti- ja isämentoreita, välitimme uusia vapaaehtoisia myös Helsingin sosiaalitoimelle, pienperheyhdistykselle ja Diakonissalaitokselle. Vuosi 2012 kuljettiin uuden strategiamme ohjauksessa. Tässä viisi tavoitettamme. 1. Toiminnan laajentaminen taistelussa yksinäisyyttä vastaan. 2. Asiakasmäärien kasvattaminen. 3. Toiminnan kannattavuuden ja rahoituspohjan laajentaminen. 4. Organisaation ja henkilöstön kehittäminen. 5. Kansalaiskeskustelun kiihdyttäminen ja suuntaaminen. HelsinkiMission hallitus: Yrjö Kopra, Caroline Lilius, Heikki Ropponen, Hannu Tonteri ja Tapio Aaltonen. Kuvasta puuttuu Jaana Hallamaa. Helsinkimission hallitus 2012 Puheenjohtaja Hannu Tonteri, toimitusjohtaja, kauppaneuvos Varapuheenjohtaja Tapio Aaltonen, yritysvalmentaja, kirjailija Jaana Hallamaa, sosiaalietiikan professori Yrjö Kopra, toimitusjohtaja Caroline Lilius, markkinointijohtaja Heikki Ropponen, varatoimitusjohtaja Helsinkimission valtuuskunta Puheenjohtaja Reijo Karhinen, pääjohtaja Varapuheenjohtajat Ahti Hirvonen, kauppat. tohtori h.c. Sirkka Hämäläinen, kauppat. tohtori Valtuuskunnan jäsenet Metropoliitta Ambrosius Irja Askola, Helsingin piispa Arto Bryggare, kauppat. maisteri Helena Helve, tutkimusprofessori/dosentti Harri Hollmén, toimitusjohtaja Eero Huovinen, emerituspiispa Olli Härmänmaa, varatuomari Sirkka-Liisa Kivelä, professori Pentti Kivinen, kauppaneuvos Lasse Koivu, dipl. ekonomi Eija-Riitta Korhola, europarlamentaarikko Johannes Koroma, EK, asiamies Antti Kuljukka, toimitusjohtaja Matti Leikola, professori Pekka Merilampi, laamanni Kari Neilimo, vuorineuvos Mauri Niemi, hall. puh.joht.,toim.joht. Topi Paananen, toimitusjohtaja Mauri Palvi, hallituksen puheenjohtaja Paavo Pitkänen, FM Jukka Riikonen, Helsingin poliisikomentaja Tapani Ruokanen, päätoimittaja Karsten Slotte, konsernijohtaja Kari O. Sohlberg, vuorineuvos Timo Strandberg, professori Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Astrid Thors, kansanedustaja Seppo Tirkkonen, rovasti Liisa Tuovinen, rovasti 2

3 Kuka päättää HelsinkiMissiossa? Kuka järjestössä oikein käyttää ylintä valtaa ja tekee toiminnan linjaukset. Toiminnanjohtajako? Todellisuudessa järjestössä toimitaan samaan tapaan kuin demokraattisessa valtiossa. Ylintä päätösvaltaa käyttävät järjestön jäsenet ja hallitus. Hallituksen jäsenet valitsee vuosikokous tai valtuuskunta. HelsinkiMission valtuuskuntaa ja hallitusta ohjaavat yhdistyslaki sekä Keisarillisen Suomen Senaatin vahvistamat säännöt vuodelta Muutaman kerran sääntöjä on toki vuosien varrella uudistettu, viimeksi Kauppatieteiden tohtori Ahti Hirvonen kuuluu HelsinkiMission pitkäaikaisimpiin vaikuttajiin. Aluksi Hirvonen toimi järjestön hallituksen jäsenenä vuodesta 1998 vuoteen 2005, joista kuusi viimeistä vuotta puheenjohtajana. HelsinkiMission valtuuskunnan perustamisesta lähtien (vuodesta 2006) hän on ollut valtuuskunnan varapuheenjohtaja. Hallituksen sekä valtuuskunnan tehtävät on määritelty yhdistyslaissa ja yhdistyksen säännöissä. HelsinkiMissiossa valtuuskunnan tärkein tehtävä on valita hallitus, johon kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä, Hirvonen kertoo. Hirvosen mukaan HelsinkiMission valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa eikä työskentele kokousten välillä toisin kuin hallitus. Valtuuskunnan toiminnan painopiste on syyskokouksessa. Silloin käsitellään muun muassa yhdistyksen seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valitaan hallitus. HelsinkiMission valtuuskuntaan kuuluu vähintään 15 ja enintään 40 jäsentä, jotka yhdistyksen vuosikokous valitsee yhdistyksen tärkeiden yhteistyötahojen sekä muiden sidosryhmien edustajista ja henkilöistä, jotka edistävät yhdistyksen toimintaa. Hallitus on vastuussa järjestön toiminnasta vuoden kerrallaan. Pyrimme siihen, että puolet hallituksen jäsenistä on erovuo- Kuva: Jani Laukkanen Ahti Hirvosella on merkittävä työura takanaan. Hän on toiminut elinkeinoelämän johtotehtävissä vuodesta 1955 vuoteen 1995, minkä jälkeen hän oli muutaman vuoden eräiden suurten yhtiöiden kuten Nokian ja Outokummun hallituksissa. Viimeinen päätoiminen tehtävä oli Suomen Yhdyspankin pääjohtajuus. rossa vuosittain. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta. Järjestössä hallituksen vastuu on käytännössä suurempi kuin osakeyhtiössä ja sen takia toiminnanjohtajallakaan ei ole yhtä paljon valtaa kuin osakeyhtiön toimitusjohtajalla. Se puolestaan johtuu siitä, että järjestössä toiminnanjohtaja ei ole toimielin toisin kuin osakeyhtiössä, Hirvonen selventää. Teksti: Jaana Kiuru Kuva: Jani Laukkanen 3

4 2012 yhteisöllisyyden Vuosi tuotot ja kulut 2012 Seniori- ja vanhustyö 9% Sijoitus- ja rahoitustoiminta 6% Auttamis- ja kehittämistyö 18% tuotot toiminnoittain Kuva: Jani Laukkanen Vapaaehtoistyö 16% Vuosi 2012 toi mukanaan kaksi merkittävää muutosta Helsinki- Missioon: toimintojen keskittämisen uuteen päämajaan ja uuden työmuodon käynnistämisen. Maaliskuussa 2012 järjestö muutti Sörnäisistä Kamppiin ja keskitti suurimman osan toiminnoistaan saman katon alle. Seniorityö, Nuorten Kriisipiste ja Krisjouren för unga, vapaaehtoistoiminta, hallinto, viestintä ja varainhankinta ovat nyt kaikki samassa osoitteessa Albertinkatu 33:ssa. Yhteiset tilat ovat edistäneet järjestön yhtenäisyyttä. Päivittäinen arjen vuorovaikutus on tuonut mukanaan yhteisöllisyyttä ja kasvanutta yhteistyötä. Organisaation kehittäminen jatkui strategian mukaisesti. Työmuotojen muutto yhteisiin tiloihin mahdollisti myös synergian tehokkaamman hyödyntämisen. Päällekkäisiä toimintoja voitiin vähentää, rakenteita vahvistettiin ja työnkuvia selkeytettiin. Toimintavuonna panostettiin erityisesti Nuorisopalvelut 42% kulut toiminnoittain Sijoitus- ja rahoitustoiminta 4% Varainhankinta 6% Hallinto 9% Erityisryhmätyö 9% siihen, että muutostilanteessa henkilöstö ymmärtää entistä paremmin HelsinkiMission strategian ja myös sen, mitä se tarkoittaa omassa työssä. Yhteisen strategiatyöskentelyn kautta kullakin yksiköllä oli käytössään strategiasta johdetut tavoitteet ja mittaristo. Strategian jalkauttamistyö jatkui läpi vuoden. Yhdessä tekemisen kulttuuria vahvistettiin, koulutukseen ja työn tekemisen tukemiseen panostettiin. Myös yhteinen säännöllinen arvokeskustelu jatkui. Koko järjestössä oli käytössä yhteinen kehityskeskusteluprosessi. Muutostilanteissa erityisesti esimiestyöskentelyn merkitys korostuu. Toimintavuonna jatkettiin vuonna 2011 aloitettua esimieskoulutusta, ja koulutus nivottiin tiiviiksi osaksi muutosjohtamista. HelsinkiMissiolla oli toimintavuoden lopussa noin 90 palkattua työntekijää. Sari Vapaavuori apulaistoiminnanjohtaja Vapaaehtoistoiminta 17% Seniori- ja vanhustyö 12% Erityisryhmätyö 9% Nuorisopalvelut 43% tuotot yhteensä tulolähteittäin Sijoitus- ja rahoitustuotot 6% Varainhankintatuotot 20% Avustukset: RAY 31% kulut yhteensä kululajeittain Muut kulut 28% Muut varsinaisen toiminnan tuotot 3% Hoito- ja palvelutuotot 20% Avustukset: julkinen 9% Avustukset: säätiöt ym. 11% Sijoitus- ja rahoitustoiminta 4% Henkilöstökulut 68% 4

5 NÄiN HelsiNkimissio auttaa Senioripysäkki Cecilia Nuorten Kriisipiste Krisjouren för unga Aggredi Kotivuori Resonaari seniorityö Nuorten kriisityö resonaari lapsiperhetyö seniorityö Nuorten kriisityö resonaari Pelastakaa sukupolvi -hanke Äiti- ja isämentorit ja muu perheiden tuki Aamukorva Ryhmät Tukihenkilöt Keikka-apu Tukihenkilöt Soittokaverit ammattiapu Vapaaehtoistoiminta missio eli perustehtävä Etsiä, löytää ja auttaa yksinäisiä kaupunkilaisia. Haastaa kaupunkilaiset toimimaan unohdettujen puolesta yksinäisyyttä vastaan. Visio eli tulevaisuudenkuva 2016 Kansalaistoiminnasta on tullut keskeinen väline Helsingissä yksinäisyyden torjumisessa. HelsinkiMissio tunnetaan sosiaalisen pääoman asiantuntijana. arvot Läsnäolo Suopeus Uskallus 5

6 1. VapaaeHtoistoimiNta auttamisen iloa ja Helpotusta yksinäisyyteen Vapaaehtoisemme osallistuivat vuonna 2012 seniorien, nuorten ja erityisryhmien auttamiseen monin tavoin: Tukihenkilöinä, keikka-auttajina arjen askareissa, toimintaryhmien ohjaajina, Aamukorvan päivystäjinä ja Resonaarissa soittokavereina. Joka kerta, kun tapaan mummokaveriani, koen ilon hetkiä. Yhdessä nauretut naurut, jaetut ilot ja surut, hauskat tarinat, virkistävä kauppareissu tai yhteiset kahvit. Tai vain jutteluhetki, halaus, ilo toisen olemassaolosta ja molemmin puolisesta uudesta ihmissuhteesta riemastuttavat aina. Seniorin tukihenkilö Lisäksi vapaaehtoiset ovat tuoneet iloa ja apua neulomalla villasukkia, leipomalla, avustamalla monenlaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä esilaulamalla yhteislaulutilaisuuksissa, joita järjestetään jo useita viikossa sekä suomeksi että ruotsiksi. Vuoden 2012 aikana vapaaehtoisia oli aktiivisesti toiminnassa mukana noin 600 henkilöä eri tehtävissä. uusia kohderyhmiä avun piiriin Vuonna 2012 HelsinkiMission vapaaehtoistoiminta laajeni edelleen sekä asiakasryhmien että asiakasmäärien ja -kontaktien osalta. Uutena asiakasryhmänä toimintaan tulivat mukaan lapset ja lapsiperheet, kun Pelastakaa sukupolvi -hanke käynnistyi lokakuussa. Hanke lanseerattiin HelsinkiMission vuoden 2012 pääkampanjana, minkä seurauksena saatiin hakemus lähes 200 vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneelta. Ensimmäiset koulutetut vapaaehtoiset toimivat jo lasten ja perheiden tukena. Kaikkiaan uusia vapaaehtoisia koulutettiin HelsinkiMission vapaaehtoistoimintaan yli 200 henkilöä yhteensä kymmenessä peruskoulutusjaksossa. Aiemmin koulutetuille vapaaehtoisille järjestettiin jatkokoulutuksia sekä säännöllistä työnohjausta ja virkistystilaisuuksia kulttuurin ja yhdessäolon merkeissä. Vuoden 2012 lopussa saatiin uusi rahoitus hankkeelle, joka yhdistää Helsinki- Mission vapaaehtoistoiminnan kaksi asiakasryhmää, seniorit ja lapsiperheet. Tämä nelivuotinen Albertin olohuone -hanke käynnistyy tänä vuonna. Siinä kehitetään yhteisöllistä ja sukupolvien kohtaamista edistävää toimintaa HelsinkiMission Albertinkadun päämajan tiloissa. Ruotsinkielinen vapaaehtoistoiminta seniorien parissa on kahden vuoden kehittämistyön jälkeen vakiintunutta ja se laajenee edelleen. HelsinkiMissio on saanut näkyvän ja luotetun aseman myös kaupungin ruotsinkielisissä verkostoissa ja väestönosassa. Ruotsinkielisiä vapaaehtoisia koulutettiin vuonna 2012 neljässä koulutuksessa, ja kymmenet ruotsinkieliset seniorit saivat heiltä apua, tukea ja piristystä omalla äidinkielellään. Myös suomenkielinen vapaaehtoistoiminta seniorien tukena kasvoi vuonna 2012 lähes kaikilla mittareilla mitattuna (asiakasmäärät, kontaktimäärät, koulutettujen vapaaehtoisten määrät). Yhä useampi siis sai apua tai kokea auttamisen iloa. Nuorten tukihenkilötoiminta integroitiin osaksi vapaaehtoistoiminnan yksikköä ja sen työn kokonaisuutta, ja Resonaarissa tehtiin soittokaveri- ja vapaaehtoistoiminnasta kartoitus ja kehitettiin sen organisointia entisestään. aamukorva vastasi 3715 puheluun Aamukorva tarjosi vuoden jokaisena aamuna klo 5 9 kuuntelijan yksinäisille senioreille. Aamukorvan puhelujen määrä kasvoi voimakkaasti, lähes 20 % edellisestä vuodesta. Vapaaehtoiset vastasivat vuoden 2012 aikana 3715 puheluun eli keskimäärin yli kymmeneen puheluun joka aamu. Kuva: Jani Laukkanen Vapaaehtoisiamme motivoi se, että HelsinkiMission arvot ovat samanlaiset kuin heidän omat arvonsa, kertoo kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund. 6

7 Kuva: Jani Laukkanen Senioriryhmät tarjoavat mielekästä yhdessäoloa seniori-ikäisille. Ryhmiä ohjaavat HelsinkiMission koulutetut ryhmänohjaajat. Kuvassa tiistaikahvilaan osallistujia. Soittajista noin kolme neljäsosaa kuului Aamukorvan ensisijaiseen kohderyhmään, yli 60-vuotiaisiin. Soittajat kaipasivat useimmiten keskusteluapua ja seuraa, keskustelunaiheiden liittyessä arjen asioihin, sairauksiin ja yksinäisyyteen. Aamukorvapäivystyksestä vastasi viime vuonna 66 koulutettua vapaaehtoista. Uusia päivystäjiä koulutettiin Aamukorvan puhelujen määrä kasvoi lähes 20 % edellisvuodesta. keikka-apua entistä enemmän SeniorTrainer-projektissa työmuotoja ovat keikka- ja ryhmätoiminta. Keikkojen määrä kasvoi merkittävästi. Vapaaehtoiset ovat auttaneet senioreja keikka-avussa (ulkoiluja saattoapu, arjen askareet yms.) vuoden 2012 aikana 683 kertaa (edellisenä vuonna 357). Keikoista noin 50 tehtiin ruotsinkielisten seniorien avuksi heidän omalla äidinkielellään. Kaikkiaan keikka-apua sai vuonna Keikka-apua saaneiden seniorien määrä on kasvanut reilusti vuosi vuodelta. Vuonna 2012 Keikka-apua saaneiden määrä kasvoi 86 % edellisvuodesta. lähes 300 henkilöä (vuonna 2011 keikkaapua sai 161 henkilöä ja vuonna 2010 keikkaapua sai 90 henkilöä). ryhmät ja tukihenkilötoiminta Vapaaehtoiset ohjaavat kymmeniä erilaisia senioriryhmiä, joissa keskustellaan tai tehdään jotain yhdessä. Suomen- tai ruotsinkielisiä ryhmiä toimi vuonna 2012 kymmeniä HelsinkiMission omissa tiloissa sekä yhteistyökumppanien palvelutaloissa ja -keskuksissa eri puolilla Helsinkiä. Vapaaehtoinen kohtasi seniorin vuonna 2012 näissä ryhmissä yli 4500 kertaa. Tukihenkilönä seniorille tai nuorelle toimi vuoden 2012 aikana 130 vapaaehtoista. Tukihenkilö tapaa samaa senioria tai nuorta säännöllisesti yhteisen tekemisen ja yhdessä olemisen merkeissä yleensä vähintään vuoden ajan. Myös tukihenkilötoimintaa järjestetään sekä suomen että ruotsin kielellä. Tämä on hyvä ryhmä. Kun uskonnosta ja politiikasta ei puhuta, ei tule riitoja. Ulkopolitiikkaa kyllä käsitellään ja sitä, miten saataisiin nuorille töitä. Pauli, 80, senioriryhmän jäsen 7

8 Yhtenä pääsiäisaamuna kello viideltä minulla oli pitkä keskustelu tosi ahdistuneen ihmisen kanssa. Mutta kun sitten yhdessä katsoimme ikkunasta ulos hän omasta ikkunastaan ja minä HelsinkiMission ikkunasta pitääkö paikkansa, että aurinko tanssii pääsiäisaamuna ja totesimme, että se tanssii, niin samalla se vei osan ahdistuksesta mennessään. Aamukorva-päivystäjä Kuva: Henni Kuusisto Vapaaehtoisilta hyvää palautetta Vapaaehtoisilta kerätään jatkuvasti palautetta koulutuksista, virkistystoiminnasta ja toiminnan organisoinnista. Toimintavuonna 2012 tehtiin lisäksi laajempi kysely vapaaehtoisille. Kyselyllä haluttiin saada palautetta asioista, joihin vapaaehtoistoiminnan organisoinnissa on erityisesti panostettu (kuten viestintä) ja toisaalta haluttiin nostaa esiin kehittämiskohteita. Vapaaehtoisten intranetiä käyttävät antoivat siitä hyvää palautetta, ja vuonna 2012 lanseerattu vapaaehtoisten sähköinen kirje oli otettu positiivisesti vastaan. Vapaaehtoiset antoivat kiitosta myös säännöllisestä työnohjauksesta. Kyselystä saatiin lisäksi paljon hyviä kehittämisideoita, joita toiminnan organisoinnissa voidaan hyödyntää. Vapaaehtoisilta kysyttiin myös HelsinkiMission arvoihin liittyviä kysymyksiä. Vastanneista esimerkiksi 91 % koki, että HelsinkiMissio vaikuttaa myönteisesti Helsingin tai helsinkiläisten arvoihin ja 90 % koki, että Helsinki- Missio tarjoaa yhteisöllisyyden kokemuksia. toimiva organisaatio Vapaaehtoistoiminnan yksikössä työskenteli vuoden 2012 aikana 8 työntekijää. Takana on kahden vuoden kehitystyö. Haasteena on toiminnan kasvaessa ihmisläheisyyden, turvallisuuden ja laadun varmistaminen. Näyttää siltä, että onnistuimme. Jouluaaton joulujuhlat Ceciliassa ovat olleet tosi koskettavia kiitollisin mielin omaan joulunviettoon. Ja iloisena siitä, että on voinut antaa iloa muille. Vapaaehtoinen Aamukorvassa iloisia hetkiä tulee melko usein, koska lyhyenkin puhelun aikana soittaja saa yleensä kevennettyä taakkaansa ja olo helpottuu. Tämä kyllä kuuluu vastaajankin päässä. Aamukorva-päivystäjä Parasta on, kun soittaja, joka on puhelun alussa ollut hädissään, peloissaan tai ahdistunut, kiittää puhelun lopuksi keskustelusta ja kertoo, että puhelusta on ollut apua. Aamukorva-päivystäjä Kuva:Christian Rosenlund 8

9 Koen joka viikko, että minua odotetaan vierailulle ja olen saanut tuettavan henkilön innostumaan uudelleen myös muiden seurasta. Seniorin tukihenkilö Kuva: Jani Laukkanen Asiakaskohtaamisia ohjaa henkilökohtaisuus: jokainen apua tai tukea tarvitseva kohdataan yksilönä. Työtä tukevat selkeytetyt tehtävänkuvat, työntekijöiden tiimityö ja monipuolinen osaaminen. HelsinkiMission vahva asema kansalaistoiminnan kentällä edellyttää laadukasta vapaaehtoistoiminnan organisointia, johtavaa sisältöasiantuntemusta ja näistä molemmista viestimistä. Ilman vapaaehtoisia myös HelsinkiMission mandaatti kansalaiskeskustelun suuntaajana olisi ohuempi, eikä paraskaan brändi kestä ellei toiminnan laatu vastaa brändin lupauksia. Vain pari keikkaa on takana, mutta on ollut kovin ilahduttavaa, kun näkee miten piristää toisen ihmisen päivää pelkällä läsnäololla. Keikka-auttaja asiantuntemusta ja tutkimusosaamista Toiminnanjohtaja Olli Valtonen, apulaistoiminnanjohtaja Sari Vapaavuori ja kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund luennoivat ja vierailivat mediassa laajasti vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoina. Kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund väitteli keväällä 2012 Helsingin yliopistossa vapaaehtoistoiminnasta ja arvoista, mikä lisäsi luennointipyyntöjä ja median kiinnostusta myös HelsinkiMission tutkimusosaamiseen. Vuonna 2012 panostettiin edelleen vahvasti toiminnan laadusta ja asiantuntemuksesta viestimiseen (mm. työtä tukevat materiaalit, Pelastakaa sukupolvi/sekakäyttäjä -kampanja ja kampanjasivusto, Facebook-sivut, Google adwords -markkinointi). HelsinkiMission vapaaehtoistoiminta sai runsaasti näkyvyyttä erilaisissa verkostoissa ja mediassa (mm. useat YLE:n pääuutislähetykset, MTV3:n ohjelmat, HS, HBL, Kyrkpressen, Kirkko & kaupunki sekä lukuisat muut lehdet, radiokanavat). Myös vapaaehtoiset viestivät tehokkaasti HelsinkiMissiosta ja toiminnastaan sen auttamistyössä. 9

10 pelastakaa sukupolvi uusi hanke lapsiperheiden tueksi Kuva: Anna Lepistö Pelastakaa sukupolvi -hankkeen tavoitteena on tukea lapsiperheiden hyvinvointia vapaaehtoisten antaman tuen ja arjen avun keinoin. Hanke tukee perheitä, lapsia ja vanhempia pääosin ennaltaehkäisevästi: apua ja tukea tarjotaan siinä vaiheessa kun arjen haasteet ja huolet eivät vielä ole kasautuneet vakaviksi ongelmiksi. Näin vapaaehtoistoiminta lisää perheiden hyvinvointia, arjessa selviämistä ja jaksamista sekä arjen mielekkyyttä. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille hanke tarjoaa monipuolisia toimintamahdollisuuksia. Se madaltaa kynnystä lasten ja perheiden auttamistoimintaan ja mahdollistaa näin vapaaehtoisen auttamistoiminnan suurelle kiinnostuneiden joukolle. Hankkeen päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Myös Helsingin kaupunki sekä Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun -säätiö tukevat hanketta. perusteellista suunnittelua & hätkähdyttävä mainoskampanja Vuonna 2012 luotiin pohja hankkeen tulevalle toiminnalle: suunniteltiin ja toteutettiin kampanja Isona minusta tulee sekäkäyttäjä ja kampanjasivusto, tuotettiin oppaat ja muu materiaali vapaaehtoisille, asiakkaille ja asiakkaita välittäville ammattilaisille (kaupungin perhepalveluiden henkilökunta, esim. päivähoidossa ja varhaisessa tuessa) ja luotiin vapaaehtoisten rekrytoinnin prosessit ja suunnitelmat (toimintaan hakeutuminen, koulutukset, työn ohjaus ja tuki) yhdessä kumppaneiden kanssa. Hankkeen kumppanitahot ovat Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin kaupunki ja Pienperheyhdistys. Pelastakaa sukupolvi -kampanja käynnistyi syksyllä 2012 näkyen pääkaupunkiseudun katukuvassa, lehdissä ja televisiossa sekä sosiaalisessa mediassa ja hankkeen omilla kampanjasivuilla. sujuvalla yhteistyöllä hyvään lopputulokseen Syksyllä 2012 yhteensä 50 Helsingin kaupungin työntekijää hankkeen pilottialueiden päiväkodeista, leikkipuistoista sekä varhaisen tuen ja kotipalvelun yksiköistä kokoontui hankkeen työntekijöiden johdolla yhteisiin kehittämistilaisuuksiin suunnittelemaan äitija isämentoritoimintaa. Yhteisen kehittämisen pohjalta Helsingin kaupungin työntekijät pystyvät kertomaan tukea tarvitseville asiakkailleen mahdollisuudesta saada HelsinkiMission kautta koulutettu vapaaehtoinen vanhemman tai perheen tueksi. Palaute tilaisuuksista oli erinomaista. HelsinkiMission ja kumppanien (Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin kaupunki, Pienperheyhdistys) osin yhteinen ja osin eri toimintamuotoihin jakautuva vapaaehtoisten koulutus käynnistyi marraskuussa Hankkeen vapaaehtoistoimintaan saatiin hakemus lähes 200 ihmiseltä, joista noin 50 osallistui ensimmäiseen pilottikoulutukseen syksyllä Vapaaehtoiset toimivat lapsiperheiden tukena eri tavoin: äiti- ja isämentoreina (HelsinkiMission itse koordinoima toimintamuoto), mieskavereina lapsille, joilla ei ole aikuista miestä elämässään (kumppaninamme Pienperheyhdistys), eri tehtävissä Helsingin Diakonissalaitoksen perhepalveluissa (kumppaninamme Diakonissalaitos) ja Helsingin kaupungin loma- ja tukiperhetoiminnassa sekä tukihenkilötoiminnassa lapsille ja nuorille (joista suuri osa lastensuojelun asiakkaita, yhteistyötahona Helsingin kaupunki). Ajattelin ennen, että miten minä aina kaiken jaksavana äitinä, vaimona ja työntekijänä voisin pyytää keneltäkään apua. Kynnys itse pärjäämiselle oli niin suuri. Vasta arjen tukea saadessani ymmärsin, että meistä jokainen tarvitsee toista ihmistä kaltaistaan äitiä tai isää, omaa pärjäämisen kynnystä madaltamaan. Kahden lapsen äiti pelastakaa sukupolvi kuuluu emma & elias -ohjelmaan Pelastakaa sukupolvi -hanke on osa Rahaautomaattiyhdistyksen ja Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaa Emma & Elias -ohjelmaa. Emma & Elias -avustusohjelma ( ) kokoaa yhteen eri järjestöjen projekteja, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Ohjelmaan valitaan noin 10 projektia vuodessa: yhteensä noin 40 eri projektia neljän ensimmäisen vuoden aikana. Valittujen projektien kautta edistetään ohjelman kattoteemoja: tuetaan vanhemmuutta, painotetaan aikuisten yhteistä vastuuta sekä lasten oikeutta turvalliseen lapsuuteen. Kumppanit hankkeeseen on valittu näiden vastavuoroisten osaamisalueiden perusteella, jotta hankkeella saadaan mahdollisimman suuri vastavuoroinen hyöty ja synergia. Helsingin Diakonissalaitos, Pienperheyhdistys ja Helsingin kaupunki tarjoavat HelsinkiMissiolle asiantuntemusta ja asiakaskuntaa pienten lasten ja heidän perheidensä auttamiseen, Mieskaveritoiminta ja kaupunki myös jo kohderyhmän parissa toimivat vapaaehtoistoiminnan mallit. 10

11 lapsiperheiden hätä kosketti Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun -säätiö on tukenut Pelastakaa sukupolvi -hanketta sen suunnitteluvaiheista vuodesta 2010 lähtien. Mikä sai vanhusten ja sotaveteraanien auttamiseen keskittyneen säätiön tukemaan perhetyötä? Tarina alkaa vuonna Saksasta muuttanut Peter Starckjohann perusti tuolloin rautakaupan Viipuriin. Toimelias liikemies laajensi yritystään, mutta poikamiehenä hänellä ei ollut työlleen jatkajaa. Seuraajaksi kutsuttiin Saksasta Peterin veljenpoika Julius. Starckjohann & Co. laajeni voimakkaasti. Työntekijöiden määrä kasvoi yli kahteensataan 1930-luvulle tultaessa, ja Tarkin puoti oli jo käsite alallaan. Juliuksen viidestä pojasta vanhin, hänkin nimeltään Peter, Pekko-herraksi kutsuttu ( ) sai yrityksen johdettavakseen Sotien jälkeen yhtiön liiketoiminta laajeni niin, että Starckjohannilla oli rautakauppoja yhdeksässä kaupungissa ympäri maata. Starckjohann-konserni oli perheen omistuksessa yli 130 vuotta. Vuonna 1998 yritys siirtyi ulkomaiseen omistukseen. Peter Starckjohann työskenteli yrityksen toimitusjohtajana 1970-luvulle saakka. Vahvasti viipurilainen ja isänmaallinen mies siirsi elämänarvonsa tyttärilleen Eileenille ja Thelmalle. Isänsä kuoltua Eileen Starckjohann ja Thelma Bruun o.s. Starckjohann säätiöittivät perintöomaisuutensa kumpikin omaksi säätiökseen, jotka yhdistettiin Sisarusten arvojen mukaisesti Starckjohannsäätiö tukee sotaveteraaneja, vanhustyötä, opiskelevia nuoria sekä useita sosiaalialan yhteisöjä. Thelma Bruun toimi säätiön kunniapuheenjohtajana elämänsä loppuun asti. Hän kuoli Helsingissä 95 vuoden iässä lähimmäisenrakkaus ohjaa säätiön toimintaa Säätiön nykyinen puheenjohtaja Kirsti von Fieandt on Thelma Bruunin kummitytär, jonka rouva Bruun pyysi mukaan säätiön hallitukseen työnsä jatkajaksi. Kattosana on lähimmäisenrakkaus. Sitä kukin meistä toteuttaa kykyjensä ja Starckjohann-säätiölle on tärkeää kaikessa avustustyössä se, että tuettavat kohteet eivät ole lyhytkestoisia projekteja, vaan niissä täytyy olla jatkuvuutta. Juuri sellainen on Pelastakaa sukupolvi -hanke. Kun menemme johonkin mukaan, niin kannamme vastuumme, emmekä hyppää laivasta pois kesken matkan, Kirsti von Fieandt toteaa. mahdollisuuksiensa mukaan. Thelman ja Eileenin alkuperäinen idea oli sotaveteraanien auttaminen. Veteraanien rivit harvenevat kuitenkin vuosi vuodelta, joten aloimme etsiä siihen rinnalle pitkäkestoista ja meidät vakuuttavaa kohdetta, jolla olisi jatkuvuutta, von Fieandt kertoo. Von Fieandtin mielestä HelsinkiMission toiminta ja Pelastakaa sukupolvi -hankkeen tukeminen sopivat säätiölle erinomaisesti. Niissä toteutuu Starckjohannin sisarusten ajatus siitä, että avun tarpeessa olevia ihmisryhmiä pitää auttaa, jos siihen on mahdollisuus. Perehdyimme hyvin tarkkaan HelsinkiMission organisaatioon ja kaikkeen siihen, mitä järjestö tekee. Kun Olli Valtonen vuonna 2010 esitteli HelsinkiMission työmuotoja, hän kertoi myös uudesta suunnitteilla olevasta hankkeesta, jossa lapsiperheitä pyritään tukemaan ennen kuin ongelmat kasaantuvat kokonaiseksi vuoreksi. Silloin alkoi tuntua siltä, että tämä voisi olla juuri sopiva kohde meille. Suinpäin ei silti heittäydytty mukaan, vaan tukeminen aloitettiin pienemmällä summalla ja kuulostellen. Huomasimme, että hankkeen pohjustus- ja suunnittelutyö oli tehty erittäin ammattitaitoisesti ja suurella vakavuudella. Meihin teki vaikutuksen myös se, että vapaaehtoiset koulutetaan ja heistä huolehditaan hyvin. Ammattitaidon lisäksi von Fieandt kehuu HelsinkiMission lämminhenkisyyttä, jonka voi hänen mukaansa aistia järjestön toiminnassa. Säätiön ja järjestön hyvä keskusteluyhteys sekä tarkat raportit toiminnan tuloksista saavat myös kiitosta osakseen. Jokainen säätiön hallituksen viidestä jäsenestä on tuonut itseään koskettavia kohteita auttamistyön piiriin. Epäselväksi ei jää, ketkä ovat von Fieandtin sydäntä lähellä. Ajattelen monesti pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria perheitä, joilla on juuret jossain muualla, eikä lähipiiriä lähellä. Kun mummit ja ukit asuvat kaukana, ei apua ole helposti saatavilla. Minulla on se suuri onni, että lapset ja lapsenlapset asuvat lähellä, ja aina kun voin heitä auttaa, teen sen mielelläni. Teksti: Jaana Kiuru / Kuva: Henni Kuusisto 11

12 den svenskspråkiga VoloNtÄrVerksamHeteN för ensamma seniorer i HelsiNgforsmissioN Volontärutbildningen inleds i februari 2012 då också en volontärpool bildades. Vi har haft fyra volontärutbildningar Via dem har vi fått 52 utbildade volontärer som fungerar som stödpersoner (13 volontärer och 260 kontakter), engångshjälpare (49 gånger, 24 personer), budbärare samt seniorgruppledare (3 ledare och 188 kontakter). På Allsång, Kvällskaffet och Julfest har vi haft som medhjälpare 25 volontärer. Målet är att vi varje år får 50 nya utbildade volontärer. Vi har en arbetshandledare för våra volontärer som ansvarar för att volontärerna orkar med sitt arbete bland seniorer (3 arbetshandledningar, 12 kontakter). Kulturellt socialarbete: Vi har inlett vår Allsång på Albertsgatan i maj Varje torsdag sjunger seniorer med en rad kända musiker bekanta sånger (18 gånger, 318 kontakter). Detta ingår i vårt förebyggande kulturella socialarbete, som till hösten utö- Jag har bekanta som är 80 år gamla, men de är tråkiga. En 85-årig dam som har en ung stödperson kades med Musik till kvällskaffet. En gång i månaden bjuder seniorer på klassisk musik i form av presentationer och musik, både inspelad och live (4 gånger, 53 kontakter). Stödet till seniorer via volontärer och det förebyggande kulturella socialarbetet har visat sig vara största betydelse, eftersom verksamheten långt är en pionjärinsats på området. Efterfrågan och mottagandet har varit stort från första början. Vi har verkligen nått ensamma svenskspråkiga seniorer och vi har märkt att behovet att få hjälp är väldigt sort. Östra sidan av Helsingfors behöver mest insatser för att nå dessa ensamma. Vi har grundat också en arbetsgrupp av olika organisationer för att börja söka efter de äldre som har stannat ensam hemma. I vår verksamhet har det varit viktigt att skapa ett nätverk med finlandssvenska organisationer och institutioner. Vi samarbetar bl.a. med Folkhälsan, Röda korset, Samrådet - Svenska Pensionärsförbundet, SAMS Samarbetsförbundet kring funktionshinder, Psykosociala förbundet, Luckan, Helsingfors stad, församlingarna i Helsingfors. Vi samarbetar med olika privata och kommunala servicehem, högskolor och kulturorganisationer. Vi har sedan augusti 2011 en egen styrgrupp. Kuva: Jani Laukkanen Vi har fått en bra start med arbetet för medkänslan, säger projektschef Liisa Melin. Kuva: Jani Laukkanen Musik till kvällskaffet serveras en gång i månaden, för musikvalet står Ann-Kristin Schevelew. Volontären är så härlig, att jag får lust att krama henne. En 80-årig senior 12

13 Laula kanssamme -tilaisuudet ovat saavuttaneet suosiota vuodesta toiseen. Kuvassa esilaulajat Margit Juselius (vas.), Martti Ahlström ja juontaja Inna Vintturi. laula kanssamme vetää salit täyteen joka viikko Laula kanssamme on koonnut seniorit laulamaan vuodesta 2000 lähtien. Viikoittaisiin tilaisuuksiin kerääntyy joka kerta salin täydeltä laulajia eri puolilta Helsinkiä. Musiikin maisteri Inna Vintturi on vetänyt Laula kanssamme -tilaisuuksia HelsinkiMission Kinaporin kerhosalissa vuodesta 2000 ja Vuosaaren Palvelutalo Ceciliassa vuodesta 2004, jolloin talo valmistui. Vintturi toimii tilaisuuksien juontajana ja musiikkivastaavana, pianistina, huilistina tai laulajana. Lisäksi mukana on kolme neljä esilaulajaa, kaikki pitkän linjan vapaaehtoistyöntekijöitä. Myös toiminnanjohtaja Olli Valtonen on osallistunut usean vuoden ajan Kinaporin tilaisuuksiin sekä puhujana että muusikkona muiden joukossa pianolla säestäen. ihminen on luotu laulamaan Seniorien laulattaminen on Vintturille mieleistä työtä, sillä edellä mainittujen lisäksi hän vastaa säestyksistä syksyllä startanneessa Albertinkadun Laula kanssamme -tilaisuudessa tiistaisin ja säestää viikoittaisessa Allsång på Albertsgatan -tilaisuudessa. Hän on myös hiljattain toimittanut 300 seniorien suosikkilaulua sisältävän Laula kanssamme -kirjan. Laula kanssamme -tilaisuuksien suosion salaisuus on siinä, että ihminen on luotu laulamaan. Lauluista saa voimaa, rauhaa ja iloista mieltä. Tulen itsekin hyvälle tuulelle näissä tilaisuuksissa, seniorien lauluilo antaa voimaa, Vintturi kuvailee. tässä tuntee tekevänsä hyvää Esilaulaja Martti Ahlström kertoo aloittaneensa laulattajan uransa niin ikään vuonna 2000, kun Inna Vintturi soitti ja pyysi mukaan toimintaan. Laulan Kinaporin ja Cecilian tilaisuuksissa yhdessä Margit Juseliuksen ja Matti Melkon kanssa. Maanantaisin klo 13 meillä on ensin Kinaporissa tilaisuus ja iltapäivällä klo 15 jatketaan Ceciliassa. Lisäksi vedin vuodesta 2001 lähtien vastaavanlaista laulutilaisuutta Tuomiokirkkoseurakunnassa yhdessä Markku Turusen kanssa. Viime vuonna hänen jäädessään eläkkeelle tämä tilaisuus oli vaarassa loppua, mutta sitten Inna (Vintturi) kehotti minua ottamaan mummot mukaan ja tulemaan Albertinkadulle. Niin sitten tein, ja viime syksystä lähtien olemme järjestäneet Laula kanssamme -tilaisuuksia kolme kertaa viikossa. lähes 8000 kontaktia vuonna 2012 Ja laulajia riittää! Viime vuonna Laula kanssamme -tilaisuuksien kontaktimäärä oli lähes Viime vuoden toukokuusta lähtien kerran viikossa järjestetyn ruotsinkielisen Allsång på Albertsgatan -tilaisuuden kävijämäärä ylitti sekin 300 jo puolessa vuodessa. 13 Voi siis syystä sanoa, että tämän tyyppisiä laulutilaisuuksia tarvitaan. Mutta mikä saa yksityisyrittäjänä työskentelevän Ahlströmin lähtemään kolme kertaa viikossa ilman rahallista korvausta mukaan seniorien yhteislauluihin? Olen varmaan hullu siinä mielessä, että haluan olla esillä ja tulen hyvin toimeen vanhempien ihmisten kanssa. Ehkä esiintymishaluni juontaa juurensa siitä, että tulen näyttelijäsuvusta. Äitini Liisa Tuomi lauloi paljon ja minäkin olen laulanut musikaalimusiikkia ja operetteja pienestä pitäen. Tiedän siis, minkälaisesta musiikista äitini ikäiset ihmiset tykkäävät. Hyödyllinen harrastus Laula kanssamme -tilaisuuksien vetäminen on minulle tärkeä, järkevä ja sitouttava harrastus. Sen ansiosta tunnen itseni tarpeelliseksi. Seniorien laulattaminen ja naurattaminen on minulle luontevaa toimintaa, josta nautin, Ahlström summaa. Vaikka laulattamisesta koituu paljon iloa, niin välillä tulee eteen kohtaamisia, jotka koskettavat sydänjuuria myöten. Kun Ceciliassa vanhus tulee sanomaan, että tämä maanantai-päivä, jolloin te tulette tänne palvelutaloon, on viikon tärkein päivä, niin kyllähän se vetää vakavaksi. Silloin tuntee, että yksinäisyyttä vastaan tässä taistellaan. Silloin tuntee tekevänsä jotain hyvää. Teksti: Jaana Kiuru / Kuva: Sanna Ontto

14 2. seniorityö pitää senioreista Huolta Yksinäisyys on ikääntyneiden suurimpia ongelmia. Yksinäisyys myös tutkitusti lisää sekä muistisairausriskiä että muiden sairauksien riskiä. HelsinkiMission seniorityö tarjoaa apuaan ja palveluitaan yksinäisyyden kokemuksesta kärsiville senioreille. HelsinkiMission Senioripysäkille saattoi taas tulla uusiin psykoterapeutin ohjaamiin maksuttomiin keskusteluryhmiin alkuvuodesta Yli 60-vuotiaille tarjottu matalan kynnyksen Senioripysäkki-ryhmämalli on Suomessa ainutlaatuinen. Senioripysäkki vähentää tutkimusten mukaan tehokkaasti senioreiden yksinäisyyttä, masennusta ja ahdistuneisuutta. Näin se ehkäisee muun muassa yksinäisyydestä johtuvien muistisairauksien syntyä ja laitoshoidon tarvetta. HelsinkiMission luoma Senioripysäkkimalli toimii Helsingissä psykoterapeuttien ohjaamana ja 30 paikkakunnalla ympäri Suomea järjestön kouluttamien sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisten ohjaamana. senioripysäkki yksin ei tarvitse jaksaa Senioripysäkin päätavoitteena on vähentää ja ehkäistä ikääntyneiden kokemaa yksinäisyyttä, masennusta, ahdistusta ja muita psykososiaalisia ongelmia ammatillisen ja vapaaehtoistyön avulla. Senioripysäkin työmenetelminä ovat keskusteluryhmät, yksilötuki sekä vapaaehtoisten tuottama ryhmätoiminta ja tukihenkilötoiminta. Senioripysäkki on matalan kynnyksen avun paikka, jonne ei tarvita diagnoosia tai lähetettä. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Senioripysäkki-ryhmiä ohjaavat HelsinkiMission psykoterapeutit ja Senioripysäkkiryhmän ohjaajakoulutuksen saaneet sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset. Senioripysäkki-ryhmä kokoontuu kerran viikossa 1,5 tunnin ajan. Ryhmien kesto vaihtelee 15 viikosta 1 2 vuoteen. senioripysäkki-ohjaajien ja tukihenkilöiden koulutus Vielä viime syksynä mä luulin, että mä oon ainut, jolla ei oo ihanaa parisuhdetta ja hurmaavia lapsenlapsia ja paljon ystäviä ja joka ei elä ihanaa elämää. Jos ei olis tällaista Helsinki Missiota niin mä luulisin niin vieläkin. Mut Helsinki Missio on luonut sellaisen ilmiön, että on alettu puhua siitä, että meitä on muitakin, meitä elämän naarmuttamia. Senioripysäkin asiakas lutetut Senioripysäkki-ohjaajat saavat säännöllistä tukea ja ohjausta valmistumisen jälkeenkin. Senioripysäkin ammatillinen terapiatyö on kehittänyt erilaisia toimintamalleja HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan käyttöön. Maaliskuussa 2012 alkoi Senio- 14 Senioripysäkki-ohjaajia koulutetaan valtakunnallisesti, ja koulutuksen jälkeen ryhmän ohjaaja toimii omassa organisaatiossaan tai muussa jo olemassa olevassa organisaatiossa ohjaten Senioripysäkki-ryhmiä. Helsingissä aloitti helmikuussa 2012 jälleen uusi Senioripysäkki-koulutus. Kouripysäkin psykoterapeuttien ohjaama uusi ns. syventävä tukihenkilökoulutus. Osa Senioripysäkin asiakkaista tarvitsee tuekseen vapaaehtoista, joka on saanut koulutusta kohdatakseen seniorin, jonka tuen tarve on tavallista suurempi. senioripysäkki Helsingissä Helsingin Senioripysäkin asiakkaat ovat pääsääntöisesti helsinkiläisiä (yli 90 %) ja yli 60-vuotiaita. Asiakkaiden ongelmat vaihtelevat lievistä vaikeisiin. Senioripysäkin toiminta painottuu lievien ja keskivaikeiden ongelmien hoitoon. Helsingissä senioripysäkin toiminnasta vastaavat psykoterapeutit ja ryhmät ovat luonteeltaan terapeuttisia keskusteluryhmiä. Helsingin Senioripysäkillä oli vuonna 2012 yhteensä 2863 ammatillista kontaktia (vuonna 2011 ammatillisia kontakteja oli 2073). Vuoden 2012 maaliskuussa Senioripysäkki muutti HelsinkiMission yhteisiin toimitiloihin Albertinkadulle. Uuteen toimitilaan muutettiin melko pian sen jälkeen kun edellisen muuton jälkeen oli saatu toiminta käyntiin Lääkäritalossa. Tiheä muuttaminen ja sen mukanaan tuomat toiminnalliset viiveet vaikuttivat Senioripysäkin toimintaan jonkin verran. Ryhmien jatkuminen ja uusien käynnistäminen vaativat selkeästi enemmän aikaa. Myös henkilöresurssoinnissa

15 Olen puhunut tässä ryhmässä itsestäni enemmän kuin koskaan aiemmin elämäni aikana kenellekään. Minua ei ole koskaan kuunneltu näin kuin nyt tässä ryhmässä on kuunneltu. Mies, 74, Senioripysäkki-ryhmän päättyessä Kuva: Jani Laukkanen Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuuksiin osallistui viikoittain yli 200 senioria. Lisäksi järjestö verkostoitui aktiivisesti alueen eri toimijoiden ja seurakuntien diakoniatoiminnan kanssa. Erilaisilla diakoniaavustuksilla pystyttiin auttamaan reilusti yli 100:aa avun tarpeessa olevaa kaupunkilaista. Viikoittaisella keittolounaalla kävi säännöllisesti Sörnäisten alueen vanhuksia, monelle heistä se oli viikon ainoa lämmin ruoka. yhteislaulua ja muita tilaisuuksia tapahtui muutoksia, ja niissä on selkeä vaje. Senioripysäkin vastaava ohjaaja jäi toimivapaalle syksyn käynnistyessä. Senioripysäkin henkilöstövaje näkyi toimintavuonna esimerkiksi valtakunnallisen työn toteuttamisessa. Työnohjaukselliset tapaamiset ja uusien ohjaajien koulutus edellyttävät matkustamista; esimerkiksi yksi Senioripysäkki-paikkakunta sitoo yhden kouluttajan työpanosta lähes kuukauden vuodessa. Helsingin Senioripysäkillä työskenteli vuonna 2012 yhteensä kuusi henkilöä (joista yksi henkilö on vapaaehtoistoiminnan koordinaattori) ja osa-aikainen johtaja. senioripysäkki toimii jo 30 paikkakunnalla Senioripysäkin toiminta on laajentunut alun perin Helsingissä tapahtuvasta ja Helsinki- Mission toteuttamasta toiminnasta laajaksi valtakunnallisen verkoston varassa tapahtuvaksi toiminnaksi. Valtakunnallisia Senioripysäkki-ryhmiä ohjaavat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset, jotka ovat suorittaneet Senioripysäkki-ryhmäohjaajakoulutuksen. Ryhmät ovat luonteeltaan keskusteluryhmiä. Vuonna 2012 Senioripysäkki-toimintaa oli 30 paikkakunnalla ja uusia Senioripysäkki-ohjaajia koulutettiin lisää. Koulutettuja ohjaajia on yli 100. Senioripysäkki-ryhmien ohjaajakoulutus on aloitettu jo vuonna Koulutus antaa valmiuden ryhmien kokoamiseen ja ohjaamiseen. Yhden Senioripysäkki-ryhmän kesto on ollut 15 viikkoa, ryhmä on kokoontunut kerran viikossa 1,5 tuntia kerrallaan. yhteisöpalvelut virkistystä ja diakonia-apua Yhteisöpalvelujen tavoitteena oli kehittää ja järjestää HelsinkiMission palvelujen piirissä oleville asiakkaille ja vapaaehtoisille henkis- Minulla on kaksi lasta 15 vuoden välein, eli olen yli 30 vuotta ollut äiti ja sitten hoidin lapsenlapsia. Nyt kerrankin on minun aikani. Saan miettiä mitä todella haluan tässä ja nyt, tämän ikäisenä. Nainen, 67, Senioripysäkin asiakas tä hyvinvointia ja hengellistä elämää tukevia toimintoja ja tilaisuuksia. Yhteisöpalvelut vastaa myös Helsinki- Mission diakonia-avustustoiminnasta: tarjoaa aineellista ja henkistä diakonia-apua sitä tarvitseville, lähinnä HelsinkiMission asiakkaille. Toimintavuonna uusien asiakkaiden määrä kasvoi. Muutto Albertinkadulle toi avun pariin uusia kohderyhmiä. Yhteisöpalvelut teki vuonna 2012 yhteistyötä järjestön useiden yksiköiden kanssa. Yhteisöpalvelujen järjestämiin Laula kanssamme -tilaisuuksiin osallistui viikoittain reilusti yli 200 henkilöä (toimintakuukaudet tammi kesäkuu sekä syys joulukuu). Laula kanssamme tilaisuuksia järjestettiin maanantaisin Kinaporissa ja Palvelutalo Ceciliassa. Lisäksi Albertinkadulla aloitettiin uusi Laula kanssamme -ryhmä syksyllä Laula kanssamme tilaisuuksien yhteenlaskettu kontaktimäärä oli lähes HelsinkiMission Palvelutalo Cecilian erilaisiin yhteisöllisiin tapahtumiin, kuten iltamiin, kesä- ja joulujuhliin, erilaisiin retkiin, hartauksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistui noin 600 henkilöä. Sielunhoidollisia keskusteluja käytiin noin 40. HelsinkiMissio teki yhteistyötä Tuomasyhteisön kanssa, mikä mahdollisti omalta osaltaan myös henkisen ja hengellisen kasvun. HelsinkiMissio järjesti Tuomasmessun kahdesti. Yhteistyötä tehtiin myös Helsingin Diakonissalaitoksen, Tuomiokirkkoseurakunnan ja Agricola-liikkeen kanssa. Helsinki- Mission perinteinen Kynttiläkonsertti keräsi 800 kuulijaa. Se mitä olen ryhmästä saanut, on rakkaus. Rakkaus ja armollisuus itseä kohtaan. Minulla on uusi rakkaussuhde, suhde itseeni. Nainen, 66, Senioripysäkin asiakas 15

16 3. NuorteN kriisityö Helposti saatavaa apua ajoissa Nuorten kriisityön tavoitteena on antaa vaikeuksissa oleville pääkaupunkiseudun nuorille mahdollisuus tulla kohdatuksi, tuetuksi ja hoidetuksi, sekä auttaa nuoria löytämään oma tiensä hyvään kasvuun. Valtaosa auttamisesta tapahtuu ammattiauttajien, kriisi- ja projektityöntekijöiden voimin. Kyllä mulla vieläkin on joskus paha olla, mut ei mitään sellasta horroria kuin keväällä. Kiitti avusta! Nainen 19 v Nuorten kriisipiste Nuorten Kriisipisteen kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret ja heidän perheensä. Toiminnan keskiössä on tiistaista torstaihin kello 9 13 toteutettu päivystystoiminta (vastaanotto- ja puhelinpäivystys). Päivystysaikana nuori voi soittaa tai tulla käymään ilman ajanvarausta ja ilman diagnoosia. Palvelu on nuorelle maksutonta ja hän voi halutessaan asioida anonyymisti. Muutto yhteisiin toimitiloihin Albertinkadulle toi selkeästi lisää uusia nuoria Kriisipisteen palveluiden pariin. Nuorten Kriisipisteessä se näkyi esimerkiksi ajoittaisena kriisipäivystyksen ruuhkautumisena. Yleisimmät nuorten asiointisyyt olivat psyykkisiä: ahdistus ja paniikkituntemukset sekä masentunut olo. Myös erilaiset sosiaaliset ongelmat perheessä ja parisuhteessa keskusteluttivat, samoin työhön ja opiskeluun liittyvät ongelmat ja huoli tulevaisuudesta. Somaattisten ongelmien osuus oli vähäisempi, niistä selkeästi esiin nousivat uneen ja nukkumiseen liittyvät vaikeudet ja seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat. päivystyksen kautta avun piiriin psyykkiset ongelmat asiointisyynä mahdollistamiseksi. Mikäli Nuorten Kriisipisteen palvelut eivät olleet lähtökohtaisesti paras vaihtoehto, nuori ohjattiin oikean avun yleisimmin psykiatrian poliklinikan, terveysaseman tai koulun oppilashuollon palvelujen piiriin. Vuonna 2012 toteutui 1897 asiakastapaamista. Tapaamisaikoja varattiin 406 nuorelle. Lisäksi aikoja varattiin myös perheille, pareille ja verkostoille. Asiakkaiden keski-ikä oli 20 vuotta. Ryhmätoiminnan määrä kaksinkertaistui: kaikkiaan vuoden 2012 aikana kokoontui 917 erilaista ryhmää ja niihin osallistui yhteensä 4374 henkilöä. reilusti yli puolelle lyhytkestoinen apu oli riittävää Nuorten Kriisipisteen asiakkaista 56 % ei tarvinnut jatkohoitoa keskusteluavun jälkeen. Luku on kasvanut edellisestä vuodesta muutaman prosentin ja kertoo siitä, että kiitettävän iso osa asiakkaista on Yleisimmät yksittäiset tapaamisissa nousseet teemat löytyvät psyykkisistä syistä; ahdistus ja paniikkituntemukset, masentunut olo sekä pelot. Selittämätön paha olo 6% Pelot 10% Stressi 12% Pakko-oireet 1% Itsetuhoisuus 5% Masentunut olo (nuoren ilmoittama) 21% Nuorten Kriisipisteen asiakkaaksi tullaan päivystyksen kautta. Uusia päivystysyhteydenottoja oli 802 vuonna Asiakkaana jo olevilta nuorilta yhteydenottoja oli puhelimitse 489 ja sähköpostitse 288 vuonna Suurin osa yhteyttä ottaneista oli naisia (70,4 %). Päivystykseen yhteyttä ottaneista lähes puolelle varattiin aika omalle kriisityöntekijälle. Puhelimitse yhteyttä ottaneita ohjattiin myös suoraan Nuorten Kriisipisteen käyntipäivystykseen nopean avunsaannin Vakava psykiatrinen sairaus alle 1% Syömiseen liittyvät ongelmat 4% Ahdistus / Paniikkituntemukset 35% Diagnosoitu masennus (muualla diagnosoitu) 5% 16

17 Kuva: Satu Lekola Nuorten Kriisipisteen työntekijät auttavat vuotiaita nuoria ja heidän perheitään. oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja että työskentelemällä ennaltaehkäisevästi lyhytkin keskustelujakso voi olla siihen hetkeen riittävää. Hieman yli viidennes nuorista jatkoi tilastoimisvaiheessa edelleen Nuorten Kriisipisteen asiakkaana tai HelsinkiMission muussa toiminnassa, kuten tukihenkilötoiminnassa. Vuoden 2012 aikana toteutettiin yhteensä 18 tukisuhdetta, joista valtaosa jatkuu edelleen. Vuonna 2012 Nuorten Kriisipisteellä työskenteli 6 kriisityöntekijää, vastaava kriisityöntekijä, projektityöntekijä, yhteyspäällikkö sekä Nuorten kriisityön johtaja. Nyt uskallan kertoa äidille, että olen homo. Mies 25 v yli puolet asiakkaista ei tarvinnut jatkohoitoa Mun kaveri kävi täällä kuukausi sitte. Se sano, et tääl voi puhua mistä vaa. Mäkin sit ajattelin tulla. Tyttö 14 v 0% 10% 20% 30% 40% 50% Ei jatkohoitoa Hoito keskeytyi Jatkaa edelleen Nuorten Kriisipisteellä Ohjattu HelsinkiMission omaan toimintaan Kirjoitettu lähete/lausunto Lyhytkestoinen keskusteluapu osoittautui riittäväksi yli puolelle Nuorten Kriisipisteessä asioiville nuorille. Mä oon saanu täällä enemmän selkeyttä elämääni kuin viimesen neljän vuoden aikana yhteensä. Nainen 18 v 17

18 krisjouren för unga Krisjouren för ungas målgrupp var åriga svenskspråkiga ungdomar och unga vuxna samt deras familjer i huvudstadsregionen. Den huvudsakliga målsättningen var att öka målgruppens psykosociala välbefinnande och på ett förebyggande plan förhindra illamående. Som arbetsformer har använts telefon- och e-postjour, samtalshjälp i form av individuella besök, samt par-, familje- och nätverksträffar. Därtill har använts gruppverksamhet, nätverkssamarbete och skolsamarbete. Målsättningarna för år 2012 har förverkligats till mesta dels enligt verksamhetsplanen för Klientmängden ökade något år 2012 samtidigt som Krisjourens verksamhet utvidgades med anställningen av en till krisarbetare våren Vi satsade mera på bl.a. workshopar (mindre grupper) för enskilda skolklasser och den förbyggande effekten man kan skapa genom dessa. Detta för att behovet av marknadsföring (för stora skolgrupper i form av t.ex. morgonsamlingar) minskade och det under 2012 visat sig att målgruppen hittat Krisjouren allt bättre. Samarbetsparter och nätverk har ökat markant under år 2012 och nya projekt planeras ständigt. Krisjouren för unga har år 2012 varit med i 4 styrgrupper. Via effektiv marknadsföring (bl.a. till skolorna samt nätverk, tidning, radio) och djungeltrumman (som klienterna delgett varandra), samt anställningen av en till krisarbetare, har Krisjouren för unga nått sin målgrupp och kunnat svara på klienternas behov av samtalshjälp. Under år 2012 var jourkontakterna totalt 350 stycken (315 stycken år 2011). Av kontakttagningarna var största delen e- post, därefter telefonsamtal av klienter och antalet besök vid krisjouren för unga Kuva: Anna Lepistö samarbetsparter). Av kontakttagningarna till jouren gällde 71 % kvinnor och 29 % män (80 % kvinnor och 20 % män år 2011). År 2012 besökte allt som allt 110 klienter Krisjouren för unga (81 klienter år 2011). Besöksgångerna/klient varierar kraftigt. Av dessa bestod 96 % av individuella klienter (övriga par och familjer). Totala antalet förverkligade besök år 2012 var 800 (721 år 2011 och 395 år 2010). Besöksorsakerna Då statistiken förs in, kan flera än en besöksorsak per klient kruxas för, vilket ofta också är fallet. Därför syns det i Fortsätter fortfarande vid Krisjouren (t.ex. efter ärsskiftet el. dyl. då du inför statistik före vården avslutas) 38% Hänvisad till annan istans 9% Jag kände mig omhändertagen direkt då jag kom innanför dörren. statistiken betydligt fler besöksorsaker än antal klienter. Vi delar in besöksorsakerna i fyra kategorier: psykiska orsaker, sociala svårigheter, somatiska problem och övriga orsaker. De flesta orsakerna till besöken hittas under sociala svårigheter, där problem inom familjen, problem med studier/arbete, problem i parförhållandet samt självförtroendeproblematik är de teman som oftast har diskuterats med krisarbetaren. Nästan lika mycket av besöksorsakerna platsar under kategorin psykiska orsaker, där ångest/panikkänslor, deprimerad känsla och stress är de vanligaste orsakerna. Remiss 1% Kvinna, 23 Ingen fortsätt vård 45% år 2010 år 2011 år 2012 Antalet besök vid Krisjouren för unga år 2012 (800) var dubbelt mer än år 2010, då antalet var 395 stycken. Vården avbröts 7% 18

19 Jag fick hjälp att se att jag har de verktygen jag behöver för att leva mitt liv. kotivuoren lastenkoti Kvinna, 25 HelsinkiMission omistama Kotivuoren lastenkoti Puotilassa on Helsingin toiseksi vanhin lastenkoti. Kotivuori tarjoaa Helsingin kaupungin sijoittamille vuotiaille lapsille pitkäaikaista kuntouttavaa hoitoa ja huolenpitoa. Keskeisimpiä työmuotoja ovat olleet omaohjaajatyöskentely, perhetyö, erilainen verkostotyö ja nuoren itsenäistymisprosessin tukeminen. Lisäksi kesällä järjestettiin perheleirejä HelsinkiMission leirikeskukseen Sääksiin Nurmijärvelle. Kotivuoren lastenkoti teki läheistä yhteistyötä Helsingin kaupungin sijais- ja avohuollon työntekijöiden ja lasten lähi- ja viranomaisverkoston kanssa. Itäkeskuksen psykiatrinen poliklinikka oli hoitotyön merkittävin yhteistyökumppani. Myös koulujen opettajien ja muun henkilökunnan kanssa tehtiin yhteistyötä säännöllisesti. Järjestön sisällä yhteistyötä tehtiin erityisesti Nuorten Kriisipisteen ja Resonaarin kanssa, esimerkiksi bänditoimintaa ja yksilöopetusta laulussa. En tiedä missä olisin, ellen olisi päässyt Kotivuoreen. Tyttö 17 v Vuonna 2012 valmistauduttiin ja osallistuttiin Helsingin kaupungin kilpailutukseen. Toimintavuoden 2012 loppuun asti Kotivuoren rahoitus on perustunut Helsingin kaupungin kanssa tehtyyn ostopalvelusopimukseen ja siihen liittyvään tarjousneuvotteluun. Toimintavuoden aikana hoitovuorokausia oli Lastenkodissa on 2 osastoa, joissa työskentelee yhteensä 14 henkilöä: johtaja, 2 vastaavaa ohjaajaa, 10 ohjaajaa sekä keittäjäemäntä. Kotivuoresta muutti vuonna 2012 kaksi lasta pois, toinen kotiin ja toinen Helsingin kaupungin tukiasuntoon. Vastaavasti Kotivuoreen muutti kaksi nuorta. Vuoden 2012 aikana Kotivuoressa on ollut sijoitettuna 14 lasta (kolme poikaa ja 11 tyttöä). Keskimääräinen hoitoaika oli 2012 reilut 2 vuotta. Sijoituksien syinä olivat esimerkiksi koulunkäyntivaikeudet, vanhempien kasvatusvaikeudet sekä psyykkiset syyt, kuten tunne-elämän häiriöt ja masentuneisuus. Minulla on kaikki hyvin, en mä lähtis muuttamaan Kotivuoressa mitään. aggredi Poika 14 v Suomessa tehtävän katuväkivaltatyön kehittämishanke Aggredi päättyi vuoden 2012 lopulla, ja toimintavuonna 2012 valmisteltiin Aggredin siirtymistä jatkorahoituksen piiriin (RAY). Aggredi-hankkeessa on onnistuttu tavoittamaan ja tukemaan marginaalissa olevia ihmisiä. Hanke on nostanut väkivallantekijöiden hoidollisen tarpeen esiin ja osoittanut, että väkivallantekijöiden kanssa voidaan työskennellä pitkäjänteisesti. Kaikki Aggredihankkeen määritellyt tavoitteet toteutuivat. Aggredi-projektin tavoitteena oli luoda kumppanuuteen perustuva järjestelmä, joka mahdollistaa nopean ja tehokkaan puuttumisen väkivallan takia vaikeuksiin ajautuneen nuoren rikos- ja syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi. Tavoitteena oli myös asiakkaiden väkivaltarikoksien väheneminen tai loppuminen kokonaan. Aggredissa luotiin kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneiden asiakkaiden hoidollinen palvelu sekä vahvistettiin asemaa yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijatahona, joka konsultoi ja kouluttaa alan opiskelijoita ja asiantuntijoita. Projektissa Motivaatio tulla tänne oli just se, että mä en halua asioida missään virastossa. Arto, Aggredin asiakas vakiinnutettiin tavoitteen mukaisesti toimintamalli pääkaupunkiseudulle ja laajennettiin Aggredin työtapaa valtakunnallisesti. Helsingin tietokeskuksen tutkimusartikkelin mukaan Aggredin asiakkaat ovat sitä mieltä, että Aggredissa ymmärretään katujen todellisuutta ja nuorten elämäntilannetta. Vaihtoehtoja elämän tulevalle suunnalle on mahdollista punnita sellaisten asiantuntijoiden kanssa, jotka eivät tuomitse, vaan ovat keskustelukumppaneita. Asiakkaan ollessa motivoitunut muuttamaan elämäänsä Aggredin prosessi on tehokas. Aggredi on ylittänyt hankkeen aikana tavoitteen asiakasmäärästä. Aggredi-projektin määrällisenä asiakastavoitteena oli asiakasta, ja toteuma oli 162. Aggrediin ohjautuneista asiakkaista 79 % aloittaa varsinaisen asiakasprosessin. Aggredi pystyy tarttumaan myös sellaisiin väkivallantekijöihin, jotka syyllistyvät toistuvasti vakaviin väkivaltarikoksiin. Viranomaisten keinot puuttua tilanteeseen yksinään eivät ole olleet riittäviä. Rikosseuraamuslaitoksen ja vankiloiden laatimien lausuntojen perusteella Aggredi täydentää palvelujärjestelmää ja toimii merkittävänä yhteistyökumppanina väkivaltarikoksia tehneiden vankien vankeus/vapauttamisprosessissa. Eri yhteistyötahojen lausuntojen mukaan vankilasta Aggrediin ohjautuvat vangit ovat haasteellinen asiakasryhmä. Vankien kotikunnissa ei helpolla löydy palveluja eikä välttämättä ammattitaitoa tälle asiakasryhmälle. Merkittävää on, että kolmannen sektorin toimijan palveluiden piiriin pääsee joustavasti, eikä asiakkuus ole sidoksissa kotikuntaan. Vuonna 2012 Aggredissa oli 6 työntekijää, osa-aikainen johtaja sekä kokemusasiantuntija. Olen 27 vuotta, kohta kolme vuotta ollut vapaana. Ehkä kasvoin aikuiseksi pikkuhiljaa. Ei enää oikeastaan jaksa. Tietää seuraukset mitä siitä on, jos menettää hermonsa. Aikaisemmin kaikki, mistä pystyi vähänkin luistaan, niin luistin. Seppo, Aggredin asiakas 19

20 4. resonaari ainutlaatuinen musiikkikeskus Resonaarin kohderyhmänä ovat oppilaat, joille musiikin opiskelu tavanomaisin menetelmin olisi mahdotonta. Resonaari jakaantuu kahteen yksikköön: erityisryhmille suunnattuun musiikkikouluun sekä asiantuntija- ja osaamiskeskukseen. musiikkikoulu tavoitteellista musiikinopetusta erityisryhmille Resonaarin musiikkikoulun toiminta-ajatuksena on tarjota opetusta sellaisille ihmisille, jotka eivät pysty sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn takia osallistumaan tavallisten musiikkikoulujen opetukseen. Suurin yksittäinen kohderyhmä on kehitysvammaiset ihmiset. Muita kohderyhmiä ovat mm. liikuntaja näkövammaiset, tarkkaavaisuushäiriöiset, oppimishäiriöistä kärsivät ja mielenterveyskuntoutujat. Resonaarin oppilasmäärä on ollut jatkuvassa kasvussa. Varsinaiseen opetukseen osallistuneiden oppilaiden määrä vuonna 2012 oli 207. Periodimaiseen opetukseen osallistui noin 30 oppilasta. Opetukseen liittyviä käyntikertoja oli yhteensä lähes 6800 ja annetun opetuksen kokonaismäärä lähes 4100 tuntia. (Edellisenä vuonna opetukseen liittyviä käyntikertoja oli 6200 ja opetuksen kokonaismäärä oli 3600 tuntia.) Resonaarissa on kolme päätoimista sekä 8 9 sivutoimista työntekijää sekä sivutoiminen hallintoassistentti. Resonaarin johtajat toimivat osin RAY:n tukemassa Resonaarin asiantuntijapalvelussa sekä erillisesti rahoitetussa kehitysvammaisten ja erilaisten oppijoiden Resonaarigroupyhtyeen kehittämisprojektissa. runsaasti esiintymisiä & uusi toimintamuoto Kuva: Pekka Elomaa Perinteinen Resonaari soi -konsertti oli jälleen kevään odotettu huipputapaus. Resonaarin oppilaat ja bändit esiintyivät ahkerasti vuoden aikana. Yleisömäärä Resonaarin musiikkikoulun järjestämissä konserteissa sekä esiintymisissä oli vuonna 2012 kokonaisuudessaan lähes 5500 henkeä. Vuonna 2012 Resonaarin oman konserttitoiminnan keskeisimmät tapahtumat olivat muusikko Laura Sippolan kanssa toteutettu Valoilmiö-kirkkokonsertti Kulosaaren kirkossa tammikuussa ja ZOOM ry:n kanssa toteutettu Resonaari soi -konsertti Savoy-teatterissa toukokuussa. Näiden lisäksi järjestettiin lukuisia konsertteja ja tapahtumia niin Resonaarin omalle väelle kuin laajemminkin. Syyskaudella Resonaari Se ensimmäinen esiintyminen oli semmonen, että tuntui mukavalta ja antoisalta esiintyä sellasessa isossa konserttisalissa suurelle yleisölle. Siitä jää hyvä mieli niin itselle kuin muillekin. Resonaarin oppilas toteutti Kaikki soittaa -tapahtumakiertueen. Uutena toimintamuotona alkoi kaupungin kotihoidon asiakkaille suunnattu Kaikki soittaa -musiikkipalvelu. Mun sydämessä tuntuu, se rupee sykkiin, että nyt mä onnistun joo. Ja kun ihmiset taputtaa siitäkin tulee sellasta energiaa. Kuva: Sari Tammikari Resonaarin oppilas Resonaarin Riskiryhmä-bändiin kuuluu kuusi soittajaa, jotka aloittivat soittoharjoittelun muutama vuosi sitten lähes 70-vuotiaina. 20

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lapsiperheiden tarpeet ja toimivat palvelut. Iloa vanhemmuuteen -seminaari Niina Remsu projektikoordinaattori

Lapsiperheiden tarpeet ja toimivat palvelut. Iloa vanhemmuuteen -seminaari Niina Remsu projektikoordinaattori Lapsiperheiden tarpeet ja toimivat palvelut Iloa vanhemmuuteen -seminaari 17.11.2016 Niina Remsu projektikoordinaattori 17.11.2016/Niina Remsu Iloa vanhemmuuteen lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/17 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Terveyslautakunta Tja/17 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 162 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille suunnatun toiminnan turvaamisesta Terveysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINAATTORIN PROFESSIO. Ammattimaisen koordinoinnin merkitys vapaaehtoistyössä VTT Hanna Falk, tutkija

VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINAATTORIN PROFESSIO. Ammattimaisen koordinoinnin merkitys vapaaehtoistyössä VTT Hanna Falk, tutkija VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINAATTORIN PROFESSIO Ammattimaisen koordinoinnin merkitys vapaaehtoistyössä VTT Hanna Falk, tutkija MENTORISUHDEPROSESSI ASIAKAS Tarve matalan kynnyksen tuelle KAUPUNGIN TT Ohjaa asiakkaan

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Pelastakaa sukupolvi vapaaehtoisia mentoreita lapsiperheiden tueksi Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Pelastakaa sukupolvi vapaaehtoisia mentoreita lapsiperheiden tueksi Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio Pelastakaa sukupolvi vapaaehtoisia mentoreita lapsiperheiden tueksi Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HelsinkiMissio 132 vuotias sosiaalialan järjestö, joka toimii Helsingissä. Juuret 1883 perustetussa

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot