HelsinkiMission hallitus: Yrjö Kopra, Caroline Lilius, Heikki Ropponen, Hannu Tonteri ja Tapio Aaltonen. Kuvasta puuttuu Jaana Hallamaa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HelsinkiMission hallitus: Yrjö Kopra, Caroline Lilius, Heikki Ropponen, Hannu Tonteri ja Tapio Aaltonen. Kuvasta puuttuu Jaana Hallamaa."

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012

2 kiihkeä Vuosi 2012 Vuosikertomus on aina hyvä juttu. Pakottaa meidät arvioimaan tehtyä työtä, sen tuloksia ja vaikuttavuutta. Tämän lehden sisään sijoitettu vuosikertomusosio antaa sinulle mahdollisuuden arvioida toimintaamme. Vuosi 2012 oli yksi kiihkeimmistä HelsinkiMission toimintakausista vuosiin. Tässä muutama maistiainen eletystä ja koetusta. Me saimme uuden osoitteen. Muutto Sörnäisistä Kamppiin oli kova rutistus, eikä se olisi ollut mahdollinen ilman toimintaamme tukeneita ystäviä. Muuton suurin merkitys on siinä, että ripeästi kasvanut toiminta sai nyt isoimman osan työaloista saman katon alle. Keskinäiseen yhteyteen. Siksi voi sanoa, että vuosi 2012 merkitsi yhteisen työnäyn, toimintakulttuurin ja yhteisten arvojen kirkastumista. Hyvät toimivat tilat tehostavat työtämme ja HelsinkiMission asiakkaat ja vapaaehtoiset ovat heti löytäneet Albertin päämajasta uuden kodin. Olli Valtonen Taloutemme kesti. Kiitos! Vielä kesäkuussa näytti hälyttävältä. Olimme euroa jäljessä budjetoidusta. toiminnanjohtaja Tasaisen vauhdin taulukolla pahin kuva oli miinusta vuoden lopussa kaksinkertaisesti. Toisin kävi, kuten näet vuosikertomuksen luvuista. Teimme jopa ylijäämäisen tuloksen. Syitä oli useita. Yksi niistä ankara säästökuuri, toinen se, että loppuvuonna varainkeräykset tuottivat erityisesti ilahdutti yritysten mukaantulo taloustalkoisiimme. Suuri kiitos myös säätiöille, jotka lisäsivät tukeaan. RAY ja Helsingin kaupunki olivat myös vuonna 2012 tärkeät tukipilarimme. Lähdimme pelastamaan sukupolvea. Loppuvuonna käynnistimme uuden kampanjan lapsiperheiden tueksi. Kampanja palkittiin vuoden 2012 parhaana aikakauslehtimainoksena. Saimme vapaaehtoiskoulutuksemme täyteen tulevaisuuden äiti- ja isämentoreita, välitimme uusia vapaaehtoisia myös Helsingin sosiaalitoimelle, pienperheyhdistykselle ja Diakonissalaitokselle. Vuosi 2012 kuljettiin uuden strategiamme ohjauksessa. Tässä viisi tavoitettamme. 1. Toiminnan laajentaminen taistelussa yksinäisyyttä vastaan. 2. Asiakasmäärien kasvattaminen. 3. Toiminnan kannattavuuden ja rahoituspohjan laajentaminen. 4. Organisaation ja henkilöstön kehittäminen. 5. Kansalaiskeskustelun kiihdyttäminen ja suuntaaminen. HelsinkiMission hallitus: Yrjö Kopra, Caroline Lilius, Heikki Ropponen, Hannu Tonteri ja Tapio Aaltonen. Kuvasta puuttuu Jaana Hallamaa. Helsinkimission hallitus 2012 Puheenjohtaja Hannu Tonteri, toimitusjohtaja, kauppaneuvos Varapuheenjohtaja Tapio Aaltonen, yritysvalmentaja, kirjailija Jaana Hallamaa, sosiaalietiikan professori Yrjö Kopra, toimitusjohtaja Caroline Lilius, markkinointijohtaja Heikki Ropponen, varatoimitusjohtaja Helsinkimission valtuuskunta Puheenjohtaja Reijo Karhinen, pääjohtaja Varapuheenjohtajat Ahti Hirvonen, kauppat. tohtori h.c. Sirkka Hämäläinen, kauppat. tohtori Valtuuskunnan jäsenet Metropoliitta Ambrosius Irja Askola, Helsingin piispa Arto Bryggare, kauppat. maisteri Helena Helve, tutkimusprofessori/dosentti Harri Hollmén, toimitusjohtaja Eero Huovinen, emerituspiispa Olli Härmänmaa, varatuomari Sirkka-Liisa Kivelä, professori Pentti Kivinen, kauppaneuvos Lasse Koivu, dipl. ekonomi Eija-Riitta Korhola, europarlamentaarikko Johannes Koroma, EK, asiamies Antti Kuljukka, toimitusjohtaja Matti Leikola, professori Pekka Merilampi, laamanni Kari Neilimo, vuorineuvos Mauri Niemi, hall. puh.joht.,toim.joht. Topi Paananen, toimitusjohtaja Mauri Palvi, hallituksen puheenjohtaja Paavo Pitkänen, FM Jukka Riikonen, Helsingin poliisikomentaja Tapani Ruokanen, päätoimittaja Karsten Slotte, konsernijohtaja Kari O. Sohlberg, vuorineuvos Timo Strandberg, professori Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Astrid Thors, kansanedustaja Seppo Tirkkonen, rovasti Liisa Tuovinen, rovasti 2

3 Kuka päättää HelsinkiMissiossa? Kuka järjestössä oikein käyttää ylintä valtaa ja tekee toiminnan linjaukset. Toiminnanjohtajako? Todellisuudessa järjestössä toimitaan samaan tapaan kuin demokraattisessa valtiossa. Ylintä päätösvaltaa käyttävät järjestön jäsenet ja hallitus. Hallituksen jäsenet valitsee vuosikokous tai valtuuskunta. HelsinkiMission valtuuskuntaa ja hallitusta ohjaavat yhdistyslaki sekä Keisarillisen Suomen Senaatin vahvistamat säännöt vuodelta Muutaman kerran sääntöjä on toki vuosien varrella uudistettu, viimeksi Kauppatieteiden tohtori Ahti Hirvonen kuuluu HelsinkiMission pitkäaikaisimpiin vaikuttajiin. Aluksi Hirvonen toimi järjestön hallituksen jäsenenä vuodesta 1998 vuoteen 2005, joista kuusi viimeistä vuotta puheenjohtajana. HelsinkiMission valtuuskunnan perustamisesta lähtien (vuodesta 2006) hän on ollut valtuuskunnan varapuheenjohtaja. Hallituksen sekä valtuuskunnan tehtävät on määritelty yhdistyslaissa ja yhdistyksen säännöissä. HelsinkiMissiossa valtuuskunnan tärkein tehtävä on valita hallitus, johon kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä, Hirvonen kertoo. Hirvosen mukaan HelsinkiMission valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa eikä työskentele kokousten välillä toisin kuin hallitus. Valtuuskunnan toiminnan painopiste on syyskokouksessa. Silloin käsitellään muun muassa yhdistyksen seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valitaan hallitus. HelsinkiMission valtuuskuntaan kuuluu vähintään 15 ja enintään 40 jäsentä, jotka yhdistyksen vuosikokous valitsee yhdistyksen tärkeiden yhteistyötahojen sekä muiden sidosryhmien edustajista ja henkilöistä, jotka edistävät yhdistyksen toimintaa. Hallitus on vastuussa järjestön toiminnasta vuoden kerrallaan. Pyrimme siihen, että puolet hallituksen jäsenistä on erovuo- Kuva: Jani Laukkanen Ahti Hirvosella on merkittävä työura takanaan. Hän on toiminut elinkeinoelämän johtotehtävissä vuodesta 1955 vuoteen 1995, minkä jälkeen hän oli muutaman vuoden eräiden suurten yhtiöiden kuten Nokian ja Outokummun hallituksissa. Viimeinen päätoiminen tehtävä oli Suomen Yhdyspankin pääjohtajuus. rossa vuosittain. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta. Järjestössä hallituksen vastuu on käytännössä suurempi kuin osakeyhtiössä ja sen takia toiminnanjohtajallakaan ei ole yhtä paljon valtaa kuin osakeyhtiön toimitusjohtajalla. Se puolestaan johtuu siitä, että järjestössä toiminnanjohtaja ei ole toimielin toisin kuin osakeyhtiössä, Hirvonen selventää. Teksti: Jaana Kiuru Kuva: Jani Laukkanen 3

4 2012 yhteisöllisyyden Vuosi tuotot ja kulut 2012 Seniori- ja vanhustyö 9% Sijoitus- ja rahoitustoiminta 6% Auttamis- ja kehittämistyö 18% tuotot toiminnoittain Kuva: Jani Laukkanen Vapaaehtoistyö 16% Vuosi 2012 toi mukanaan kaksi merkittävää muutosta Helsinki- Missioon: toimintojen keskittämisen uuteen päämajaan ja uuden työmuodon käynnistämisen. Maaliskuussa 2012 järjestö muutti Sörnäisistä Kamppiin ja keskitti suurimman osan toiminnoistaan saman katon alle. Seniorityö, Nuorten Kriisipiste ja Krisjouren för unga, vapaaehtoistoiminta, hallinto, viestintä ja varainhankinta ovat nyt kaikki samassa osoitteessa Albertinkatu 33:ssa. Yhteiset tilat ovat edistäneet järjestön yhtenäisyyttä. Päivittäinen arjen vuorovaikutus on tuonut mukanaan yhteisöllisyyttä ja kasvanutta yhteistyötä. Organisaation kehittäminen jatkui strategian mukaisesti. Työmuotojen muutto yhteisiin tiloihin mahdollisti myös synergian tehokkaamman hyödyntämisen. Päällekkäisiä toimintoja voitiin vähentää, rakenteita vahvistettiin ja työnkuvia selkeytettiin. Toimintavuonna panostettiin erityisesti Nuorisopalvelut 42% kulut toiminnoittain Sijoitus- ja rahoitustoiminta 4% Varainhankinta 6% Hallinto 9% Erityisryhmätyö 9% siihen, että muutostilanteessa henkilöstö ymmärtää entistä paremmin HelsinkiMission strategian ja myös sen, mitä se tarkoittaa omassa työssä. Yhteisen strategiatyöskentelyn kautta kullakin yksiköllä oli käytössään strategiasta johdetut tavoitteet ja mittaristo. Strategian jalkauttamistyö jatkui läpi vuoden. Yhdessä tekemisen kulttuuria vahvistettiin, koulutukseen ja työn tekemisen tukemiseen panostettiin. Myös yhteinen säännöllinen arvokeskustelu jatkui. Koko järjestössä oli käytössä yhteinen kehityskeskusteluprosessi. Muutostilanteissa erityisesti esimiestyöskentelyn merkitys korostuu. Toimintavuonna jatkettiin vuonna 2011 aloitettua esimieskoulutusta, ja koulutus nivottiin tiiviiksi osaksi muutosjohtamista. HelsinkiMissiolla oli toimintavuoden lopussa noin 90 palkattua työntekijää. Sari Vapaavuori apulaistoiminnanjohtaja Vapaaehtoistoiminta 17% Seniori- ja vanhustyö 12% Erityisryhmätyö 9% Nuorisopalvelut 43% tuotot yhteensä tulolähteittäin Sijoitus- ja rahoitustuotot 6% Varainhankintatuotot 20% Avustukset: RAY 31% kulut yhteensä kululajeittain Muut kulut 28% Muut varsinaisen toiminnan tuotot 3% Hoito- ja palvelutuotot 20% Avustukset: julkinen 9% Avustukset: säätiöt ym. 11% Sijoitus- ja rahoitustoiminta 4% Henkilöstökulut 68% 4

5 NÄiN HelsiNkimissio auttaa Senioripysäkki Cecilia Nuorten Kriisipiste Krisjouren för unga Aggredi Kotivuori Resonaari seniorityö Nuorten kriisityö resonaari lapsiperhetyö seniorityö Nuorten kriisityö resonaari Pelastakaa sukupolvi -hanke Äiti- ja isämentorit ja muu perheiden tuki Aamukorva Ryhmät Tukihenkilöt Keikka-apu Tukihenkilöt Soittokaverit ammattiapu Vapaaehtoistoiminta missio eli perustehtävä Etsiä, löytää ja auttaa yksinäisiä kaupunkilaisia. Haastaa kaupunkilaiset toimimaan unohdettujen puolesta yksinäisyyttä vastaan. Visio eli tulevaisuudenkuva 2016 Kansalaistoiminnasta on tullut keskeinen väline Helsingissä yksinäisyyden torjumisessa. HelsinkiMissio tunnetaan sosiaalisen pääoman asiantuntijana. arvot Läsnäolo Suopeus Uskallus 5

6 1. VapaaeHtoistoimiNta auttamisen iloa ja Helpotusta yksinäisyyteen Vapaaehtoisemme osallistuivat vuonna 2012 seniorien, nuorten ja erityisryhmien auttamiseen monin tavoin: Tukihenkilöinä, keikka-auttajina arjen askareissa, toimintaryhmien ohjaajina, Aamukorvan päivystäjinä ja Resonaarissa soittokavereina. Joka kerta, kun tapaan mummokaveriani, koen ilon hetkiä. Yhdessä nauretut naurut, jaetut ilot ja surut, hauskat tarinat, virkistävä kauppareissu tai yhteiset kahvit. Tai vain jutteluhetki, halaus, ilo toisen olemassaolosta ja molemmin puolisesta uudesta ihmissuhteesta riemastuttavat aina. Seniorin tukihenkilö Lisäksi vapaaehtoiset ovat tuoneet iloa ja apua neulomalla villasukkia, leipomalla, avustamalla monenlaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä esilaulamalla yhteislaulutilaisuuksissa, joita järjestetään jo useita viikossa sekä suomeksi että ruotsiksi. Vuoden 2012 aikana vapaaehtoisia oli aktiivisesti toiminnassa mukana noin 600 henkilöä eri tehtävissä. uusia kohderyhmiä avun piiriin Vuonna 2012 HelsinkiMission vapaaehtoistoiminta laajeni edelleen sekä asiakasryhmien että asiakasmäärien ja -kontaktien osalta. Uutena asiakasryhmänä toimintaan tulivat mukaan lapset ja lapsiperheet, kun Pelastakaa sukupolvi -hanke käynnistyi lokakuussa. Hanke lanseerattiin HelsinkiMission vuoden 2012 pääkampanjana, minkä seurauksena saatiin hakemus lähes 200 vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneelta. Ensimmäiset koulutetut vapaaehtoiset toimivat jo lasten ja perheiden tukena. Kaikkiaan uusia vapaaehtoisia koulutettiin HelsinkiMission vapaaehtoistoimintaan yli 200 henkilöä yhteensä kymmenessä peruskoulutusjaksossa. Aiemmin koulutetuille vapaaehtoisille järjestettiin jatkokoulutuksia sekä säännöllistä työnohjausta ja virkistystilaisuuksia kulttuurin ja yhdessäolon merkeissä. Vuoden 2012 lopussa saatiin uusi rahoitus hankkeelle, joka yhdistää Helsinki- Mission vapaaehtoistoiminnan kaksi asiakasryhmää, seniorit ja lapsiperheet. Tämä nelivuotinen Albertin olohuone -hanke käynnistyy tänä vuonna. Siinä kehitetään yhteisöllistä ja sukupolvien kohtaamista edistävää toimintaa HelsinkiMission Albertinkadun päämajan tiloissa. Ruotsinkielinen vapaaehtoistoiminta seniorien parissa on kahden vuoden kehittämistyön jälkeen vakiintunutta ja se laajenee edelleen. HelsinkiMissio on saanut näkyvän ja luotetun aseman myös kaupungin ruotsinkielisissä verkostoissa ja väestönosassa. Ruotsinkielisiä vapaaehtoisia koulutettiin vuonna 2012 neljässä koulutuksessa, ja kymmenet ruotsinkieliset seniorit saivat heiltä apua, tukea ja piristystä omalla äidinkielellään. Myös suomenkielinen vapaaehtoistoiminta seniorien tukena kasvoi vuonna 2012 lähes kaikilla mittareilla mitattuna (asiakasmäärät, kontaktimäärät, koulutettujen vapaaehtoisten määrät). Yhä useampi siis sai apua tai kokea auttamisen iloa. Nuorten tukihenkilötoiminta integroitiin osaksi vapaaehtoistoiminnan yksikköä ja sen työn kokonaisuutta, ja Resonaarissa tehtiin soittokaveri- ja vapaaehtoistoiminnasta kartoitus ja kehitettiin sen organisointia entisestään. aamukorva vastasi 3715 puheluun Aamukorva tarjosi vuoden jokaisena aamuna klo 5 9 kuuntelijan yksinäisille senioreille. Aamukorvan puhelujen määrä kasvoi voimakkaasti, lähes 20 % edellisestä vuodesta. Vapaaehtoiset vastasivat vuoden 2012 aikana 3715 puheluun eli keskimäärin yli kymmeneen puheluun joka aamu. Kuva: Jani Laukkanen Vapaaehtoisiamme motivoi se, että HelsinkiMission arvot ovat samanlaiset kuin heidän omat arvonsa, kertoo kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund. 6

7 Kuva: Jani Laukkanen Senioriryhmät tarjoavat mielekästä yhdessäoloa seniori-ikäisille. Ryhmiä ohjaavat HelsinkiMission koulutetut ryhmänohjaajat. Kuvassa tiistaikahvilaan osallistujia. Soittajista noin kolme neljäsosaa kuului Aamukorvan ensisijaiseen kohderyhmään, yli 60-vuotiaisiin. Soittajat kaipasivat useimmiten keskusteluapua ja seuraa, keskustelunaiheiden liittyessä arjen asioihin, sairauksiin ja yksinäisyyteen. Aamukorvapäivystyksestä vastasi viime vuonna 66 koulutettua vapaaehtoista. Uusia päivystäjiä koulutettiin Aamukorvan puhelujen määrä kasvoi lähes 20 % edellisvuodesta. keikka-apua entistä enemmän SeniorTrainer-projektissa työmuotoja ovat keikka- ja ryhmätoiminta. Keikkojen määrä kasvoi merkittävästi. Vapaaehtoiset ovat auttaneet senioreja keikka-avussa (ulkoiluja saattoapu, arjen askareet yms.) vuoden 2012 aikana 683 kertaa (edellisenä vuonna 357). Keikoista noin 50 tehtiin ruotsinkielisten seniorien avuksi heidän omalla äidinkielellään. Kaikkiaan keikka-apua sai vuonna Keikka-apua saaneiden seniorien määrä on kasvanut reilusti vuosi vuodelta. Vuonna 2012 Keikka-apua saaneiden määrä kasvoi 86 % edellisvuodesta. lähes 300 henkilöä (vuonna 2011 keikkaapua sai 161 henkilöä ja vuonna 2010 keikkaapua sai 90 henkilöä). ryhmät ja tukihenkilötoiminta Vapaaehtoiset ohjaavat kymmeniä erilaisia senioriryhmiä, joissa keskustellaan tai tehdään jotain yhdessä. Suomen- tai ruotsinkielisiä ryhmiä toimi vuonna 2012 kymmeniä HelsinkiMission omissa tiloissa sekä yhteistyökumppanien palvelutaloissa ja -keskuksissa eri puolilla Helsinkiä. Vapaaehtoinen kohtasi seniorin vuonna 2012 näissä ryhmissä yli 4500 kertaa. Tukihenkilönä seniorille tai nuorelle toimi vuoden 2012 aikana 130 vapaaehtoista. Tukihenkilö tapaa samaa senioria tai nuorta säännöllisesti yhteisen tekemisen ja yhdessä olemisen merkeissä yleensä vähintään vuoden ajan. Myös tukihenkilötoimintaa järjestetään sekä suomen että ruotsin kielellä. Tämä on hyvä ryhmä. Kun uskonnosta ja politiikasta ei puhuta, ei tule riitoja. Ulkopolitiikkaa kyllä käsitellään ja sitä, miten saataisiin nuorille töitä. Pauli, 80, senioriryhmän jäsen 7

8 Yhtenä pääsiäisaamuna kello viideltä minulla oli pitkä keskustelu tosi ahdistuneen ihmisen kanssa. Mutta kun sitten yhdessä katsoimme ikkunasta ulos hän omasta ikkunastaan ja minä HelsinkiMission ikkunasta pitääkö paikkansa, että aurinko tanssii pääsiäisaamuna ja totesimme, että se tanssii, niin samalla se vei osan ahdistuksesta mennessään. Aamukorva-päivystäjä Kuva: Henni Kuusisto Vapaaehtoisilta hyvää palautetta Vapaaehtoisilta kerätään jatkuvasti palautetta koulutuksista, virkistystoiminnasta ja toiminnan organisoinnista. Toimintavuonna 2012 tehtiin lisäksi laajempi kysely vapaaehtoisille. Kyselyllä haluttiin saada palautetta asioista, joihin vapaaehtoistoiminnan organisoinnissa on erityisesti panostettu (kuten viestintä) ja toisaalta haluttiin nostaa esiin kehittämiskohteita. Vapaaehtoisten intranetiä käyttävät antoivat siitä hyvää palautetta, ja vuonna 2012 lanseerattu vapaaehtoisten sähköinen kirje oli otettu positiivisesti vastaan. Vapaaehtoiset antoivat kiitosta myös säännöllisestä työnohjauksesta. Kyselystä saatiin lisäksi paljon hyviä kehittämisideoita, joita toiminnan organisoinnissa voidaan hyödyntää. Vapaaehtoisilta kysyttiin myös HelsinkiMission arvoihin liittyviä kysymyksiä. Vastanneista esimerkiksi 91 % koki, että HelsinkiMissio vaikuttaa myönteisesti Helsingin tai helsinkiläisten arvoihin ja 90 % koki, että Helsinki- Missio tarjoaa yhteisöllisyyden kokemuksia. toimiva organisaatio Vapaaehtoistoiminnan yksikössä työskenteli vuoden 2012 aikana 8 työntekijää. Takana on kahden vuoden kehitystyö. Haasteena on toiminnan kasvaessa ihmisläheisyyden, turvallisuuden ja laadun varmistaminen. Näyttää siltä, että onnistuimme. Jouluaaton joulujuhlat Ceciliassa ovat olleet tosi koskettavia kiitollisin mielin omaan joulunviettoon. Ja iloisena siitä, että on voinut antaa iloa muille. Vapaaehtoinen Aamukorvassa iloisia hetkiä tulee melko usein, koska lyhyenkin puhelun aikana soittaja saa yleensä kevennettyä taakkaansa ja olo helpottuu. Tämä kyllä kuuluu vastaajankin päässä. Aamukorva-päivystäjä Parasta on, kun soittaja, joka on puhelun alussa ollut hädissään, peloissaan tai ahdistunut, kiittää puhelun lopuksi keskustelusta ja kertoo, että puhelusta on ollut apua. Aamukorva-päivystäjä Kuva:Christian Rosenlund 8

9 Koen joka viikko, että minua odotetaan vierailulle ja olen saanut tuettavan henkilön innostumaan uudelleen myös muiden seurasta. Seniorin tukihenkilö Kuva: Jani Laukkanen Asiakaskohtaamisia ohjaa henkilökohtaisuus: jokainen apua tai tukea tarvitseva kohdataan yksilönä. Työtä tukevat selkeytetyt tehtävänkuvat, työntekijöiden tiimityö ja monipuolinen osaaminen. HelsinkiMission vahva asema kansalaistoiminnan kentällä edellyttää laadukasta vapaaehtoistoiminnan organisointia, johtavaa sisältöasiantuntemusta ja näistä molemmista viestimistä. Ilman vapaaehtoisia myös HelsinkiMission mandaatti kansalaiskeskustelun suuntaajana olisi ohuempi, eikä paraskaan brändi kestä ellei toiminnan laatu vastaa brändin lupauksia. Vain pari keikkaa on takana, mutta on ollut kovin ilahduttavaa, kun näkee miten piristää toisen ihmisen päivää pelkällä läsnäololla. Keikka-auttaja asiantuntemusta ja tutkimusosaamista Toiminnanjohtaja Olli Valtonen, apulaistoiminnanjohtaja Sari Vapaavuori ja kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund luennoivat ja vierailivat mediassa laajasti vapaaehtoistoiminnan asiantuntijoina. Kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund väitteli keväällä 2012 Helsingin yliopistossa vapaaehtoistoiminnasta ja arvoista, mikä lisäsi luennointipyyntöjä ja median kiinnostusta myös HelsinkiMission tutkimusosaamiseen. Vuonna 2012 panostettiin edelleen vahvasti toiminnan laadusta ja asiantuntemuksesta viestimiseen (mm. työtä tukevat materiaalit, Pelastakaa sukupolvi/sekakäyttäjä -kampanja ja kampanjasivusto, Facebook-sivut, Google adwords -markkinointi). HelsinkiMission vapaaehtoistoiminta sai runsaasti näkyvyyttä erilaisissa verkostoissa ja mediassa (mm. useat YLE:n pääuutislähetykset, MTV3:n ohjelmat, HS, HBL, Kyrkpressen, Kirkko & kaupunki sekä lukuisat muut lehdet, radiokanavat). Myös vapaaehtoiset viestivät tehokkaasti HelsinkiMissiosta ja toiminnastaan sen auttamistyössä. 9

10 pelastakaa sukupolvi uusi hanke lapsiperheiden tueksi Kuva: Anna Lepistö Pelastakaa sukupolvi -hankkeen tavoitteena on tukea lapsiperheiden hyvinvointia vapaaehtoisten antaman tuen ja arjen avun keinoin. Hanke tukee perheitä, lapsia ja vanhempia pääosin ennaltaehkäisevästi: apua ja tukea tarjotaan siinä vaiheessa kun arjen haasteet ja huolet eivät vielä ole kasautuneet vakaviksi ongelmiksi. Näin vapaaehtoistoiminta lisää perheiden hyvinvointia, arjessa selviämistä ja jaksamista sekä arjen mielekkyyttä. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille hanke tarjoaa monipuolisia toimintamahdollisuuksia. Se madaltaa kynnystä lasten ja perheiden auttamistoimintaan ja mahdollistaa näin vapaaehtoisen auttamistoiminnan suurelle kiinnostuneiden joukolle. Hankkeen päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Myös Helsingin kaupunki sekä Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun -säätiö tukevat hanketta. perusteellista suunnittelua & hätkähdyttävä mainoskampanja Vuonna 2012 luotiin pohja hankkeen tulevalle toiminnalle: suunniteltiin ja toteutettiin kampanja Isona minusta tulee sekäkäyttäjä ja kampanjasivusto, tuotettiin oppaat ja muu materiaali vapaaehtoisille, asiakkaille ja asiakkaita välittäville ammattilaisille (kaupungin perhepalveluiden henkilökunta, esim. päivähoidossa ja varhaisessa tuessa) ja luotiin vapaaehtoisten rekrytoinnin prosessit ja suunnitelmat (toimintaan hakeutuminen, koulutukset, työn ohjaus ja tuki) yhdessä kumppaneiden kanssa. Hankkeen kumppanitahot ovat Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin kaupunki ja Pienperheyhdistys. Pelastakaa sukupolvi -kampanja käynnistyi syksyllä 2012 näkyen pääkaupunkiseudun katukuvassa, lehdissä ja televisiossa sekä sosiaalisessa mediassa ja hankkeen omilla kampanjasivuilla. sujuvalla yhteistyöllä hyvään lopputulokseen Syksyllä 2012 yhteensä 50 Helsingin kaupungin työntekijää hankkeen pilottialueiden päiväkodeista, leikkipuistoista sekä varhaisen tuen ja kotipalvelun yksiköistä kokoontui hankkeen työntekijöiden johdolla yhteisiin kehittämistilaisuuksiin suunnittelemaan äitija isämentoritoimintaa. Yhteisen kehittämisen pohjalta Helsingin kaupungin työntekijät pystyvät kertomaan tukea tarvitseville asiakkailleen mahdollisuudesta saada HelsinkiMission kautta koulutettu vapaaehtoinen vanhemman tai perheen tueksi. Palaute tilaisuuksista oli erinomaista. HelsinkiMission ja kumppanien (Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin kaupunki, Pienperheyhdistys) osin yhteinen ja osin eri toimintamuotoihin jakautuva vapaaehtoisten koulutus käynnistyi marraskuussa Hankkeen vapaaehtoistoimintaan saatiin hakemus lähes 200 ihmiseltä, joista noin 50 osallistui ensimmäiseen pilottikoulutukseen syksyllä Vapaaehtoiset toimivat lapsiperheiden tukena eri tavoin: äiti- ja isämentoreina (HelsinkiMission itse koordinoima toimintamuoto), mieskavereina lapsille, joilla ei ole aikuista miestä elämässään (kumppaninamme Pienperheyhdistys), eri tehtävissä Helsingin Diakonissalaitoksen perhepalveluissa (kumppaninamme Diakonissalaitos) ja Helsingin kaupungin loma- ja tukiperhetoiminnassa sekä tukihenkilötoiminnassa lapsille ja nuorille (joista suuri osa lastensuojelun asiakkaita, yhteistyötahona Helsingin kaupunki). Ajattelin ennen, että miten minä aina kaiken jaksavana äitinä, vaimona ja työntekijänä voisin pyytää keneltäkään apua. Kynnys itse pärjäämiselle oli niin suuri. Vasta arjen tukea saadessani ymmärsin, että meistä jokainen tarvitsee toista ihmistä kaltaistaan äitiä tai isää, omaa pärjäämisen kynnystä madaltamaan. Kahden lapsen äiti pelastakaa sukupolvi kuuluu emma & elias -ohjelmaan Pelastakaa sukupolvi -hanke on osa Rahaautomaattiyhdistyksen ja Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaa Emma & Elias -ohjelmaa. Emma & Elias -avustusohjelma ( ) kokoaa yhteen eri järjestöjen projekteja, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Ohjelmaan valitaan noin 10 projektia vuodessa: yhteensä noin 40 eri projektia neljän ensimmäisen vuoden aikana. Valittujen projektien kautta edistetään ohjelman kattoteemoja: tuetaan vanhemmuutta, painotetaan aikuisten yhteistä vastuuta sekä lasten oikeutta turvalliseen lapsuuteen. Kumppanit hankkeeseen on valittu näiden vastavuoroisten osaamisalueiden perusteella, jotta hankkeella saadaan mahdollisimman suuri vastavuoroinen hyöty ja synergia. Helsingin Diakonissalaitos, Pienperheyhdistys ja Helsingin kaupunki tarjoavat HelsinkiMissiolle asiantuntemusta ja asiakaskuntaa pienten lasten ja heidän perheidensä auttamiseen, Mieskaveritoiminta ja kaupunki myös jo kohderyhmän parissa toimivat vapaaehtoistoiminnan mallit. 10

11 lapsiperheiden hätä kosketti Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun -säätiö on tukenut Pelastakaa sukupolvi -hanketta sen suunnitteluvaiheista vuodesta 2010 lähtien. Mikä sai vanhusten ja sotaveteraanien auttamiseen keskittyneen säätiön tukemaan perhetyötä? Tarina alkaa vuonna Saksasta muuttanut Peter Starckjohann perusti tuolloin rautakaupan Viipuriin. Toimelias liikemies laajensi yritystään, mutta poikamiehenä hänellä ei ollut työlleen jatkajaa. Seuraajaksi kutsuttiin Saksasta Peterin veljenpoika Julius. Starckjohann & Co. laajeni voimakkaasti. Työntekijöiden määrä kasvoi yli kahteensataan 1930-luvulle tultaessa, ja Tarkin puoti oli jo käsite alallaan. Juliuksen viidestä pojasta vanhin, hänkin nimeltään Peter, Pekko-herraksi kutsuttu ( ) sai yrityksen johdettavakseen Sotien jälkeen yhtiön liiketoiminta laajeni niin, että Starckjohannilla oli rautakauppoja yhdeksässä kaupungissa ympäri maata. Starckjohann-konserni oli perheen omistuksessa yli 130 vuotta. Vuonna 1998 yritys siirtyi ulkomaiseen omistukseen. Peter Starckjohann työskenteli yrityksen toimitusjohtajana 1970-luvulle saakka. Vahvasti viipurilainen ja isänmaallinen mies siirsi elämänarvonsa tyttärilleen Eileenille ja Thelmalle. Isänsä kuoltua Eileen Starckjohann ja Thelma Bruun o.s. Starckjohann säätiöittivät perintöomaisuutensa kumpikin omaksi säätiökseen, jotka yhdistettiin Sisarusten arvojen mukaisesti Starckjohannsäätiö tukee sotaveteraaneja, vanhustyötä, opiskelevia nuoria sekä useita sosiaalialan yhteisöjä. Thelma Bruun toimi säätiön kunniapuheenjohtajana elämänsä loppuun asti. Hän kuoli Helsingissä 95 vuoden iässä lähimmäisenrakkaus ohjaa säätiön toimintaa Säätiön nykyinen puheenjohtaja Kirsti von Fieandt on Thelma Bruunin kummitytär, jonka rouva Bruun pyysi mukaan säätiön hallitukseen työnsä jatkajaksi. Kattosana on lähimmäisenrakkaus. Sitä kukin meistä toteuttaa kykyjensä ja Starckjohann-säätiölle on tärkeää kaikessa avustustyössä se, että tuettavat kohteet eivät ole lyhytkestoisia projekteja, vaan niissä täytyy olla jatkuvuutta. Juuri sellainen on Pelastakaa sukupolvi -hanke. Kun menemme johonkin mukaan, niin kannamme vastuumme, emmekä hyppää laivasta pois kesken matkan, Kirsti von Fieandt toteaa. mahdollisuuksiensa mukaan. Thelman ja Eileenin alkuperäinen idea oli sotaveteraanien auttaminen. Veteraanien rivit harvenevat kuitenkin vuosi vuodelta, joten aloimme etsiä siihen rinnalle pitkäkestoista ja meidät vakuuttavaa kohdetta, jolla olisi jatkuvuutta, von Fieandt kertoo. Von Fieandtin mielestä HelsinkiMission toiminta ja Pelastakaa sukupolvi -hankkeen tukeminen sopivat säätiölle erinomaisesti. Niissä toteutuu Starckjohannin sisarusten ajatus siitä, että avun tarpeessa olevia ihmisryhmiä pitää auttaa, jos siihen on mahdollisuus. Perehdyimme hyvin tarkkaan HelsinkiMission organisaatioon ja kaikkeen siihen, mitä järjestö tekee. Kun Olli Valtonen vuonna 2010 esitteli HelsinkiMission työmuotoja, hän kertoi myös uudesta suunnitteilla olevasta hankkeesta, jossa lapsiperheitä pyritään tukemaan ennen kuin ongelmat kasaantuvat kokonaiseksi vuoreksi. Silloin alkoi tuntua siltä, että tämä voisi olla juuri sopiva kohde meille. Suinpäin ei silti heittäydytty mukaan, vaan tukeminen aloitettiin pienemmällä summalla ja kuulostellen. Huomasimme, että hankkeen pohjustus- ja suunnittelutyö oli tehty erittäin ammattitaitoisesti ja suurella vakavuudella. Meihin teki vaikutuksen myös se, että vapaaehtoiset koulutetaan ja heistä huolehditaan hyvin. Ammattitaidon lisäksi von Fieandt kehuu HelsinkiMission lämminhenkisyyttä, jonka voi hänen mukaansa aistia järjestön toiminnassa. Säätiön ja järjestön hyvä keskusteluyhteys sekä tarkat raportit toiminnan tuloksista saavat myös kiitosta osakseen. Jokainen säätiön hallituksen viidestä jäsenestä on tuonut itseään koskettavia kohteita auttamistyön piiriin. Epäselväksi ei jää, ketkä ovat von Fieandtin sydäntä lähellä. Ajattelen monesti pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria perheitä, joilla on juuret jossain muualla, eikä lähipiiriä lähellä. Kun mummit ja ukit asuvat kaukana, ei apua ole helposti saatavilla. Minulla on se suuri onni, että lapset ja lapsenlapset asuvat lähellä, ja aina kun voin heitä auttaa, teen sen mielelläni. Teksti: Jaana Kiuru / Kuva: Henni Kuusisto 11

12 den svenskspråkiga VoloNtÄrVerksamHeteN för ensamma seniorer i HelsiNgforsmissioN Volontärutbildningen inleds i februari 2012 då också en volontärpool bildades. Vi har haft fyra volontärutbildningar Via dem har vi fått 52 utbildade volontärer som fungerar som stödpersoner (13 volontärer och 260 kontakter), engångshjälpare (49 gånger, 24 personer), budbärare samt seniorgruppledare (3 ledare och 188 kontakter). På Allsång, Kvällskaffet och Julfest har vi haft som medhjälpare 25 volontärer. Målet är att vi varje år får 50 nya utbildade volontärer. Vi har en arbetshandledare för våra volontärer som ansvarar för att volontärerna orkar med sitt arbete bland seniorer (3 arbetshandledningar, 12 kontakter). Kulturellt socialarbete: Vi har inlett vår Allsång på Albertsgatan i maj Varje torsdag sjunger seniorer med en rad kända musiker bekanta sånger (18 gånger, 318 kontakter). Detta ingår i vårt förebyggande kulturella socialarbete, som till hösten utö- Jag har bekanta som är 80 år gamla, men de är tråkiga. En 85-årig dam som har en ung stödperson kades med Musik till kvällskaffet. En gång i månaden bjuder seniorer på klassisk musik i form av presentationer och musik, både inspelad och live (4 gånger, 53 kontakter). Stödet till seniorer via volontärer och det förebyggande kulturella socialarbetet har visat sig vara största betydelse, eftersom verksamheten långt är en pionjärinsats på området. Efterfrågan och mottagandet har varit stort från första början. Vi har verkligen nått ensamma svenskspråkiga seniorer och vi har märkt att behovet att få hjälp är väldigt sort. Östra sidan av Helsingfors behöver mest insatser för att nå dessa ensamma. Vi har grundat också en arbetsgrupp av olika organisationer för att börja söka efter de äldre som har stannat ensam hemma. I vår verksamhet har det varit viktigt att skapa ett nätverk med finlandssvenska organisationer och institutioner. Vi samarbetar bl.a. med Folkhälsan, Röda korset, Samrådet - Svenska Pensionärsförbundet, SAMS Samarbetsförbundet kring funktionshinder, Psykosociala förbundet, Luckan, Helsingfors stad, församlingarna i Helsingfors. Vi samarbetar med olika privata och kommunala servicehem, högskolor och kulturorganisationer. Vi har sedan augusti 2011 en egen styrgrupp. Kuva: Jani Laukkanen Vi har fått en bra start med arbetet för medkänslan, säger projektschef Liisa Melin. Kuva: Jani Laukkanen Musik till kvällskaffet serveras en gång i månaden, för musikvalet står Ann-Kristin Schevelew. Volontären är så härlig, att jag får lust att krama henne. En 80-årig senior 12

13 Laula kanssamme -tilaisuudet ovat saavuttaneet suosiota vuodesta toiseen. Kuvassa esilaulajat Margit Juselius (vas.), Martti Ahlström ja juontaja Inna Vintturi. laula kanssamme vetää salit täyteen joka viikko Laula kanssamme on koonnut seniorit laulamaan vuodesta 2000 lähtien. Viikoittaisiin tilaisuuksiin kerääntyy joka kerta salin täydeltä laulajia eri puolilta Helsinkiä. Musiikin maisteri Inna Vintturi on vetänyt Laula kanssamme -tilaisuuksia HelsinkiMission Kinaporin kerhosalissa vuodesta 2000 ja Vuosaaren Palvelutalo Ceciliassa vuodesta 2004, jolloin talo valmistui. Vintturi toimii tilaisuuksien juontajana ja musiikkivastaavana, pianistina, huilistina tai laulajana. Lisäksi mukana on kolme neljä esilaulajaa, kaikki pitkän linjan vapaaehtoistyöntekijöitä. Myös toiminnanjohtaja Olli Valtonen on osallistunut usean vuoden ajan Kinaporin tilaisuuksiin sekä puhujana että muusikkona muiden joukossa pianolla säestäen. ihminen on luotu laulamaan Seniorien laulattaminen on Vintturille mieleistä työtä, sillä edellä mainittujen lisäksi hän vastaa säestyksistä syksyllä startanneessa Albertinkadun Laula kanssamme -tilaisuudessa tiistaisin ja säestää viikoittaisessa Allsång på Albertsgatan -tilaisuudessa. Hän on myös hiljattain toimittanut 300 seniorien suosikkilaulua sisältävän Laula kanssamme -kirjan. Laula kanssamme -tilaisuuksien suosion salaisuus on siinä, että ihminen on luotu laulamaan. Lauluista saa voimaa, rauhaa ja iloista mieltä. Tulen itsekin hyvälle tuulelle näissä tilaisuuksissa, seniorien lauluilo antaa voimaa, Vintturi kuvailee. tässä tuntee tekevänsä hyvää Esilaulaja Martti Ahlström kertoo aloittaneensa laulattajan uransa niin ikään vuonna 2000, kun Inna Vintturi soitti ja pyysi mukaan toimintaan. Laulan Kinaporin ja Cecilian tilaisuuksissa yhdessä Margit Juseliuksen ja Matti Melkon kanssa. Maanantaisin klo 13 meillä on ensin Kinaporissa tilaisuus ja iltapäivällä klo 15 jatketaan Ceciliassa. Lisäksi vedin vuodesta 2001 lähtien vastaavanlaista laulutilaisuutta Tuomiokirkkoseurakunnassa yhdessä Markku Turusen kanssa. Viime vuonna hänen jäädessään eläkkeelle tämä tilaisuus oli vaarassa loppua, mutta sitten Inna (Vintturi) kehotti minua ottamaan mummot mukaan ja tulemaan Albertinkadulle. Niin sitten tein, ja viime syksystä lähtien olemme järjestäneet Laula kanssamme -tilaisuuksia kolme kertaa viikossa. lähes 8000 kontaktia vuonna 2012 Ja laulajia riittää! Viime vuonna Laula kanssamme -tilaisuuksien kontaktimäärä oli lähes Viime vuoden toukokuusta lähtien kerran viikossa järjestetyn ruotsinkielisen Allsång på Albertsgatan -tilaisuuden kävijämäärä ylitti sekin 300 jo puolessa vuodessa. 13 Voi siis syystä sanoa, että tämän tyyppisiä laulutilaisuuksia tarvitaan. Mutta mikä saa yksityisyrittäjänä työskentelevän Ahlströmin lähtemään kolme kertaa viikossa ilman rahallista korvausta mukaan seniorien yhteislauluihin? Olen varmaan hullu siinä mielessä, että haluan olla esillä ja tulen hyvin toimeen vanhempien ihmisten kanssa. Ehkä esiintymishaluni juontaa juurensa siitä, että tulen näyttelijäsuvusta. Äitini Liisa Tuomi lauloi paljon ja minäkin olen laulanut musikaalimusiikkia ja operetteja pienestä pitäen. Tiedän siis, minkälaisesta musiikista äitini ikäiset ihmiset tykkäävät. Hyödyllinen harrastus Laula kanssamme -tilaisuuksien vetäminen on minulle tärkeä, järkevä ja sitouttava harrastus. Sen ansiosta tunnen itseni tarpeelliseksi. Seniorien laulattaminen ja naurattaminen on minulle luontevaa toimintaa, josta nautin, Ahlström summaa. Vaikka laulattamisesta koituu paljon iloa, niin välillä tulee eteen kohtaamisia, jotka koskettavat sydänjuuria myöten. Kun Ceciliassa vanhus tulee sanomaan, että tämä maanantai-päivä, jolloin te tulette tänne palvelutaloon, on viikon tärkein päivä, niin kyllähän se vetää vakavaksi. Silloin tuntee, että yksinäisyyttä vastaan tässä taistellaan. Silloin tuntee tekevänsä jotain hyvää. Teksti: Jaana Kiuru / Kuva: Sanna Ontto

14 2. seniorityö pitää senioreista Huolta Yksinäisyys on ikääntyneiden suurimpia ongelmia. Yksinäisyys myös tutkitusti lisää sekä muistisairausriskiä että muiden sairauksien riskiä. HelsinkiMission seniorityö tarjoaa apuaan ja palveluitaan yksinäisyyden kokemuksesta kärsiville senioreille. HelsinkiMission Senioripysäkille saattoi taas tulla uusiin psykoterapeutin ohjaamiin maksuttomiin keskusteluryhmiin alkuvuodesta Yli 60-vuotiaille tarjottu matalan kynnyksen Senioripysäkki-ryhmämalli on Suomessa ainutlaatuinen. Senioripysäkki vähentää tutkimusten mukaan tehokkaasti senioreiden yksinäisyyttä, masennusta ja ahdistuneisuutta. Näin se ehkäisee muun muassa yksinäisyydestä johtuvien muistisairauksien syntyä ja laitoshoidon tarvetta. HelsinkiMission luoma Senioripysäkkimalli toimii Helsingissä psykoterapeuttien ohjaamana ja 30 paikkakunnalla ympäri Suomea järjestön kouluttamien sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisten ohjaamana. senioripysäkki yksin ei tarvitse jaksaa Senioripysäkin päätavoitteena on vähentää ja ehkäistä ikääntyneiden kokemaa yksinäisyyttä, masennusta, ahdistusta ja muita psykososiaalisia ongelmia ammatillisen ja vapaaehtoistyön avulla. Senioripysäkin työmenetelminä ovat keskusteluryhmät, yksilötuki sekä vapaaehtoisten tuottama ryhmätoiminta ja tukihenkilötoiminta. Senioripysäkki on matalan kynnyksen avun paikka, jonne ei tarvita diagnoosia tai lähetettä. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Senioripysäkki-ryhmiä ohjaavat HelsinkiMission psykoterapeutit ja Senioripysäkkiryhmän ohjaajakoulutuksen saaneet sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset. Senioripysäkki-ryhmä kokoontuu kerran viikossa 1,5 tunnin ajan. Ryhmien kesto vaihtelee 15 viikosta 1 2 vuoteen. senioripysäkki-ohjaajien ja tukihenkilöiden koulutus Vielä viime syksynä mä luulin, että mä oon ainut, jolla ei oo ihanaa parisuhdetta ja hurmaavia lapsenlapsia ja paljon ystäviä ja joka ei elä ihanaa elämää. Jos ei olis tällaista Helsinki Missiota niin mä luulisin niin vieläkin. Mut Helsinki Missio on luonut sellaisen ilmiön, että on alettu puhua siitä, että meitä on muitakin, meitä elämän naarmuttamia. Senioripysäkin asiakas lutetut Senioripysäkki-ohjaajat saavat säännöllistä tukea ja ohjausta valmistumisen jälkeenkin. Senioripysäkin ammatillinen terapiatyö on kehittänyt erilaisia toimintamalleja HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan käyttöön. Maaliskuussa 2012 alkoi Senio- 14 Senioripysäkki-ohjaajia koulutetaan valtakunnallisesti, ja koulutuksen jälkeen ryhmän ohjaaja toimii omassa organisaatiossaan tai muussa jo olemassa olevassa organisaatiossa ohjaten Senioripysäkki-ryhmiä. Helsingissä aloitti helmikuussa 2012 jälleen uusi Senioripysäkki-koulutus. Kouripysäkin psykoterapeuttien ohjaama uusi ns. syventävä tukihenkilökoulutus. Osa Senioripysäkin asiakkaista tarvitsee tuekseen vapaaehtoista, joka on saanut koulutusta kohdatakseen seniorin, jonka tuen tarve on tavallista suurempi. senioripysäkki Helsingissä Helsingin Senioripysäkin asiakkaat ovat pääsääntöisesti helsinkiläisiä (yli 90 %) ja yli 60-vuotiaita. Asiakkaiden ongelmat vaihtelevat lievistä vaikeisiin. Senioripysäkin toiminta painottuu lievien ja keskivaikeiden ongelmien hoitoon. Helsingissä senioripysäkin toiminnasta vastaavat psykoterapeutit ja ryhmät ovat luonteeltaan terapeuttisia keskusteluryhmiä. Helsingin Senioripysäkillä oli vuonna 2012 yhteensä 2863 ammatillista kontaktia (vuonna 2011 ammatillisia kontakteja oli 2073). Vuoden 2012 maaliskuussa Senioripysäkki muutti HelsinkiMission yhteisiin toimitiloihin Albertinkadulle. Uuteen toimitilaan muutettiin melko pian sen jälkeen kun edellisen muuton jälkeen oli saatu toiminta käyntiin Lääkäritalossa. Tiheä muuttaminen ja sen mukanaan tuomat toiminnalliset viiveet vaikuttivat Senioripysäkin toimintaan jonkin verran. Ryhmien jatkuminen ja uusien käynnistäminen vaativat selkeästi enemmän aikaa. Myös henkilöresurssoinnissa

15 Olen puhunut tässä ryhmässä itsestäni enemmän kuin koskaan aiemmin elämäni aikana kenellekään. Minua ei ole koskaan kuunneltu näin kuin nyt tässä ryhmässä on kuunneltu. Mies, 74, Senioripysäkki-ryhmän päättyessä Kuva: Jani Laukkanen Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuuksiin osallistui viikoittain yli 200 senioria. Lisäksi järjestö verkostoitui aktiivisesti alueen eri toimijoiden ja seurakuntien diakoniatoiminnan kanssa. Erilaisilla diakoniaavustuksilla pystyttiin auttamaan reilusti yli 100:aa avun tarpeessa olevaa kaupunkilaista. Viikoittaisella keittolounaalla kävi säännöllisesti Sörnäisten alueen vanhuksia, monelle heistä se oli viikon ainoa lämmin ruoka. yhteislaulua ja muita tilaisuuksia tapahtui muutoksia, ja niissä on selkeä vaje. Senioripysäkin vastaava ohjaaja jäi toimivapaalle syksyn käynnistyessä. Senioripysäkin henkilöstövaje näkyi toimintavuonna esimerkiksi valtakunnallisen työn toteuttamisessa. Työnohjaukselliset tapaamiset ja uusien ohjaajien koulutus edellyttävät matkustamista; esimerkiksi yksi Senioripysäkki-paikkakunta sitoo yhden kouluttajan työpanosta lähes kuukauden vuodessa. Helsingin Senioripysäkillä työskenteli vuonna 2012 yhteensä kuusi henkilöä (joista yksi henkilö on vapaaehtoistoiminnan koordinaattori) ja osa-aikainen johtaja. senioripysäkki toimii jo 30 paikkakunnalla Senioripysäkin toiminta on laajentunut alun perin Helsingissä tapahtuvasta ja Helsinki- Mission toteuttamasta toiminnasta laajaksi valtakunnallisen verkoston varassa tapahtuvaksi toiminnaksi. Valtakunnallisia Senioripysäkki-ryhmiä ohjaavat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset, jotka ovat suorittaneet Senioripysäkki-ryhmäohjaajakoulutuksen. Ryhmät ovat luonteeltaan keskusteluryhmiä. Vuonna 2012 Senioripysäkki-toimintaa oli 30 paikkakunnalla ja uusia Senioripysäkki-ohjaajia koulutettiin lisää. Koulutettuja ohjaajia on yli 100. Senioripysäkki-ryhmien ohjaajakoulutus on aloitettu jo vuonna Koulutus antaa valmiuden ryhmien kokoamiseen ja ohjaamiseen. Yhden Senioripysäkki-ryhmän kesto on ollut 15 viikkoa, ryhmä on kokoontunut kerran viikossa 1,5 tuntia kerrallaan. yhteisöpalvelut virkistystä ja diakonia-apua Yhteisöpalvelujen tavoitteena oli kehittää ja järjestää HelsinkiMission palvelujen piirissä oleville asiakkaille ja vapaaehtoisille henkis- Minulla on kaksi lasta 15 vuoden välein, eli olen yli 30 vuotta ollut äiti ja sitten hoidin lapsenlapsia. Nyt kerrankin on minun aikani. Saan miettiä mitä todella haluan tässä ja nyt, tämän ikäisenä. Nainen, 67, Senioripysäkin asiakas tä hyvinvointia ja hengellistä elämää tukevia toimintoja ja tilaisuuksia. Yhteisöpalvelut vastaa myös Helsinki- Mission diakonia-avustustoiminnasta: tarjoaa aineellista ja henkistä diakonia-apua sitä tarvitseville, lähinnä HelsinkiMission asiakkaille. Toimintavuonna uusien asiakkaiden määrä kasvoi. Muutto Albertinkadulle toi avun pariin uusia kohderyhmiä. Yhteisöpalvelut teki vuonna 2012 yhteistyötä järjestön useiden yksiköiden kanssa. Yhteisöpalvelujen järjestämiin Laula kanssamme -tilaisuuksiin osallistui viikoittain reilusti yli 200 henkilöä (toimintakuukaudet tammi kesäkuu sekä syys joulukuu). Laula kanssamme tilaisuuksia järjestettiin maanantaisin Kinaporissa ja Palvelutalo Ceciliassa. Lisäksi Albertinkadulla aloitettiin uusi Laula kanssamme -ryhmä syksyllä Laula kanssamme tilaisuuksien yhteenlaskettu kontaktimäärä oli lähes HelsinkiMission Palvelutalo Cecilian erilaisiin yhteisöllisiin tapahtumiin, kuten iltamiin, kesä- ja joulujuhliin, erilaisiin retkiin, hartauksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistui noin 600 henkilöä. Sielunhoidollisia keskusteluja käytiin noin 40. HelsinkiMissio teki yhteistyötä Tuomasyhteisön kanssa, mikä mahdollisti omalta osaltaan myös henkisen ja hengellisen kasvun. HelsinkiMissio järjesti Tuomasmessun kahdesti. Yhteistyötä tehtiin myös Helsingin Diakonissalaitoksen, Tuomiokirkkoseurakunnan ja Agricola-liikkeen kanssa. Helsinki- Mission perinteinen Kynttiläkonsertti keräsi 800 kuulijaa. Se mitä olen ryhmästä saanut, on rakkaus. Rakkaus ja armollisuus itseä kohtaan. Minulla on uusi rakkaussuhde, suhde itseeni. Nainen, 66, Senioripysäkin asiakas 15

16 3. NuorteN kriisityö Helposti saatavaa apua ajoissa Nuorten kriisityön tavoitteena on antaa vaikeuksissa oleville pääkaupunkiseudun nuorille mahdollisuus tulla kohdatuksi, tuetuksi ja hoidetuksi, sekä auttaa nuoria löytämään oma tiensä hyvään kasvuun. Valtaosa auttamisesta tapahtuu ammattiauttajien, kriisi- ja projektityöntekijöiden voimin. Kyllä mulla vieläkin on joskus paha olla, mut ei mitään sellasta horroria kuin keväällä. Kiitti avusta! Nainen 19 v Nuorten kriisipiste Nuorten Kriisipisteen kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret ja heidän perheensä. Toiminnan keskiössä on tiistaista torstaihin kello 9 13 toteutettu päivystystoiminta (vastaanotto- ja puhelinpäivystys). Päivystysaikana nuori voi soittaa tai tulla käymään ilman ajanvarausta ja ilman diagnoosia. Palvelu on nuorelle maksutonta ja hän voi halutessaan asioida anonyymisti. Muutto yhteisiin toimitiloihin Albertinkadulle toi selkeästi lisää uusia nuoria Kriisipisteen palveluiden pariin. Nuorten Kriisipisteessä se näkyi esimerkiksi ajoittaisena kriisipäivystyksen ruuhkautumisena. Yleisimmät nuorten asiointisyyt olivat psyykkisiä: ahdistus ja paniikkituntemukset sekä masentunut olo. Myös erilaiset sosiaaliset ongelmat perheessä ja parisuhteessa keskusteluttivat, samoin työhön ja opiskeluun liittyvät ongelmat ja huoli tulevaisuudesta. Somaattisten ongelmien osuus oli vähäisempi, niistä selkeästi esiin nousivat uneen ja nukkumiseen liittyvät vaikeudet ja seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat. päivystyksen kautta avun piiriin psyykkiset ongelmat asiointisyynä mahdollistamiseksi. Mikäli Nuorten Kriisipisteen palvelut eivät olleet lähtökohtaisesti paras vaihtoehto, nuori ohjattiin oikean avun yleisimmin psykiatrian poliklinikan, terveysaseman tai koulun oppilashuollon palvelujen piiriin. Vuonna 2012 toteutui 1897 asiakastapaamista. Tapaamisaikoja varattiin 406 nuorelle. Lisäksi aikoja varattiin myös perheille, pareille ja verkostoille. Asiakkaiden keski-ikä oli 20 vuotta. Ryhmätoiminnan määrä kaksinkertaistui: kaikkiaan vuoden 2012 aikana kokoontui 917 erilaista ryhmää ja niihin osallistui yhteensä 4374 henkilöä. reilusti yli puolelle lyhytkestoinen apu oli riittävää Nuorten Kriisipisteen asiakkaista 56 % ei tarvinnut jatkohoitoa keskusteluavun jälkeen. Luku on kasvanut edellisestä vuodesta muutaman prosentin ja kertoo siitä, että kiitettävän iso osa asiakkaista on Yleisimmät yksittäiset tapaamisissa nousseet teemat löytyvät psyykkisistä syistä; ahdistus ja paniikkituntemukset, masentunut olo sekä pelot. Selittämätön paha olo 6% Pelot 10% Stressi 12% Pakko-oireet 1% Itsetuhoisuus 5% Masentunut olo (nuoren ilmoittama) 21% Nuorten Kriisipisteen asiakkaaksi tullaan päivystyksen kautta. Uusia päivystysyhteydenottoja oli 802 vuonna Asiakkaana jo olevilta nuorilta yhteydenottoja oli puhelimitse 489 ja sähköpostitse 288 vuonna Suurin osa yhteyttä ottaneista oli naisia (70,4 %). Päivystykseen yhteyttä ottaneista lähes puolelle varattiin aika omalle kriisityöntekijälle. Puhelimitse yhteyttä ottaneita ohjattiin myös suoraan Nuorten Kriisipisteen käyntipäivystykseen nopean avunsaannin Vakava psykiatrinen sairaus alle 1% Syömiseen liittyvät ongelmat 4% Ahdistus / Paniikkituntemukset 35% Diagnosoitu masennus (muualla diagnosoitu) 5% 16

17 Kuva: Satu Lekola Nuorten Kriisipisteen työntekijät auttavat vuotiaita nuoria ja heidän perheitään. oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja että työskentelemällä ennaltaehkäisevästi lyhytkin keskustelujakso voi olla siihen hetkeen riittävää. Hieman yli viidennes nuorista jatkoi tilastoimisvaiheessa edelleen Nuorten Kriisipisteen asiakkaana tai HelsinkiMission muussa toiminnassa, kuten tukihenkilötoiminnassa. Vuoden 2012 aikana toteutettiin yhteensä 18 tukisuhdetta, joista valtaosa jatkuu edelleen. Vuonna 2012 Nuorten Kriisipisteellä työskenteli 6 kriisityöntekijää, vastaava kriisityöntekijä, projektityöntekijä, yhteyspäällikkö sekä Nuorten kriisityön johtaja. Nyt uskallan kertoa äidille, että olen homo. Mies 25 v yli puolet asiakkaista ei tarvinnut jatkohoitoa Mun kaveri kävi täällä kuukausi sitte. Se sano, et tääl voi puhua mistä vaa. Mäkin sit ajattelin tulla. Tyttö 14 v 0% 10% 20% 30% 40% 50% Ei jatkohoitoa Hoito keskeytyi Jatkaa edelleen Nuorten Kriisipisteellä Ohjattu HelsinkiMission omaan toimintaan Kirjoitettu lähete/lausunto Lyhytkestoinen keskusteluapu osoittautui riittäväksi yli puolelle Nuorten Kriisipisteessä asioiville nuorille. Mä oon saanu täällä enemmän selkeyttä elämääni kuin viimesen neljän vuoden aikana yhteensä. Nainen 18 v 17

18 krisjouren för unga Krisjouren för ungas målgrupp var åriga svenskspråkiga ungdomar och unga vuxna samt deras familjer i huvudstadsregionen. Den huvudsakliga målsättningen var att öka målgruppens psykosociala välbefinnande och på ett förebyggande plan förhindra illamående. Som arbetsformer har använts telefon- och e-postjour, samtalshjälp i form av individuella besök, samt par-, familje- och nätverksträffar. Därtill har använts gruppverksamhet, nätverkssamarbete och skolsamarbete. Målsättningarna för år 2012 har förverkligats till mesta dels enligt verksamhetsplanen för Klientmängden ökade något år 2012 samtidigt som Krisjourens verksamhet utvidgades med anställningen av en till krisarbetare våren Vi satsade mera på bl.a. workshopar (mindre grupper) för enskilda skolklasser och den förbyggande effekten man kan skapa genom dessa. Detta för att behovet av marknadsföring (för stora skolgrupper i form av t.ex. morgonsamlingar) minskade och det under 2012 visat sig att målgruppen hittat Krisjouren allt bättre. Samarbetsparter och nätverk har ökat markant under år 2012 och nya projekt planeras ständigt. Krisjouren för unga har år 2012 varit med i 4 styrgrupper. Via effektiv marknadsföring (bl.a. till skolorna samt nätverk, tidning, radio) och djungeltrumman (som klienterna delgett varandra), samt anställningen av en till krisarbetare, har Krisjouren för unga nått sin målgrupp och kunnat svara på klienternas behov av samtalshjälp. Under år 2012 var jourkontakterna totalt 350 stycken (315 stycken år 2011). Av kontakttagningarna var största delen e- post, därefter telefonsamtal av klienter och antalet besök vid krisjouren för unga Kuva: Anna Lepistö samarbetsparter). Av kontakttagningarna till jouren gällde 71 % kvinnor och 29 % män (80 % kvinnor och 20 % män år 2011). År 2012 besökte allt som allt 110 klienter Krisjouren för unga (81 klienter år 2011). Besöksgångerna/klient varierar kraftigt. Av dessa bestod 96 % av individuella klienter (övriga par och familjer). Totala antalet förverkligade besök år 2012 var 800 (721 år 2011 och 395 år 2010). Besöksorsakerna Då statistiken förs in, kan flera än en besöksorsak per klient kruxas för, vilket ofta också är fallet. Därför syns det i Fortsätter fortfarande vid Krisjouren (t.ex. efter ärsskiftet el. dyl. då du inför statistik före vården avslutas) 38% Hänvisad till annan istans 9% Jag kände mig omhändertagen direkt då jag kom innanför dörren. statistiken betydligt fler besöksorsaker än antal klienter. Vi delar in besöksorsakerna i fyra kategorier: psykiska orsaker, sociala svårigheter, somatiska problem och övriga orsaker. De flesta orsakerna till besöken hittas under sociala svårigheter, där problem inom familjen, problem med studier/arbete, problem i parförhållandet samt självförtroendeproblematik är de teman som oftast har diskuterats med krisarbetaren. Nästan lika mycket av besöksorsakerna platsar under kategorin psykiska orsaker, där ångest/panikkänslor, deprimerad känsla och stress är de vanligaste orsakerna. Remiss 1% Kvinna, 23 Ingen fortsätt vård 45% år 2010 år 2011 år 2012 Antalet besök vid Krisjouren för unga år 2012 (800) var dubbelt mer än år 2010, då antalet var 395 stycken. Vården avbröts 7% 18

19 Jag fick hjälp att se att jag har de verktygen jag behöver för att leva mitt liv. kotivuoren lastenkoti Kvinna, 25 HelsinkiMission omistama Kotivuoren lastenkoti Puotilassa on Helsingin toiseksi vanhin lastenkoti. Kotivuori tarjoaa Helsingin kaupungin sijoittamille vuotiaille lapsille pitkäaikaista kuntouttavaa hoitoa ja huolenpitoa. Keskeisimpiä työmuotoja ovat olleet omaohjaajatyöskentely, perhetyö, erilainen verkostotyö ja nuoren itsenäistymisprosessin tukeminen. Lisäksi kesällä järjestettiin perheleirejä HelsinkiMission leirikeskukseen Sääksiin Nurmijärvelle. Kotivuoren lastenkoti teki läheistä yhteistyötä Helsingin kaupungin sijais- ja avohuollon työntekijöiden ja lasten lähi- ja viranomaisverkoston kanssa. Itäkeskuksen psykiatrinen poliklinikka oli hoitotyön merkittävin yhteistyökumppani. Myös koulujen opettajien ja muun henkilökunnan kanssa tehtiin yhteistyötä säännöllisesti. Järjestön sisällä yhteistyötä tehtiin erityisesti Nuorten Kriisipisteen ja Resonaarin kanssa, esimerkiksi bänditoimintaa ja yksilöopetusta laulussa. En tiedä missä olisin, ellen olisi päässyt Kotivuoreen. Tyttö 17 v Vuonna 2012 valmistauduttiin ja osallistuttiin Helsingin kaupungin kilpailutukseen. Toimintavuoden 2012 loppuun asti Kotivuoren rahoitus on perustunut Helsingin kaupungin kanssa tehtyyn ostopalvelusopimukseen ja siihen liittyvään tarjousneuvotteluun. Toimintavuoden aikana hoitovuorokausia oli Lastenkodissa on 2 osastoa, joissa työskentelee yhteensä 14 henkilöä: johtaja, 2 vastaavaa ohjaajaa, 10 ohjaajaa sekä keittäjäemäntä. Kotivuoresta muutti vuonna 2012 kaksi lasta pois, toinen kotiin ja toinen Helsingin kaupungin tukiasuntoon. Vastaavasti Kotivuoreen muutti kaksi nuorta. Vuoden 2012 aikana Kotivuoressa on ollut sijoitettuna 14 lasta (kolme poikaa ja 11 tyttöä). Keskimääräinen hoitoaika oli 2012 reilut 2 vuotta. Sijoituksien syinä olivat esimerkiksi koulunkäyntivaikeudet, vanhempien kasvatusvaikeudet sekä psyykkiset syyt, kuten tunne-elämän häiriöt ja masentuneisuus. Minulla on kaikki hyvin, en mä lähtis muuttamaan Kotivuoressa mitään. aggredi Poika 14 v Suomessa tehtävän katuväkivaltatyön kehittämishanke Aggredi päättyi vuoden 2012 lopulla, ja toimintavuonna 2012 valmisteltiin Aggredin siirtymistä jatkorahoituksen piiriin (RAY). Aggredi-hankkeessa on onnistuttu tavoittamaan ja tukemaan marginaalissa olevia ihmisiä. Hanke on nostanut väkivallantekijöiden hoidollisen tarpeen esiin ja osoittanut, että väkivallantekijöiden kanssa voidaan työskennellä pitkäjänteisesti. Kaikki Aggredihankkeen määritellyt tavoitteet toteutuivat. Aggredi-projektin tavoitteena oli luoda kumppanuuteen perustuva järjestelmä, joka mahdollistaa nopean ja tehokkaan puuttumisen väkivallan takia vaikeuksiin ajautuneen nuoren rikos- ja syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi. Tavoitteena oli myös asiakkaiden väkivaltarikoksien väheneminen tai loppuminen kokonaan. Aggredissa luotiin kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneiden asiakkaiden hoidollinen palvelu sekä vahvistettiin asemaa yhteiskunnallisena vaikuttajana ja asiantuntijatahona, joka konsultoi ja kouluttaa alan opiskelijoita ja asiantuntijoita. Projektissa Motivaatio tulla tänne oli just se, että mä en halua asioida missään virastossa. Arto, Aggredin asiakas vakiinnutettiin tavoitteen mukaisesti toimintamalli pääkaupunkiseudulle ja laajennettiin Aggredin työtapaa valtakunnallisesti. Helsingin tietokeskuksen tutkimusartikkelin mukaan Aggredin asiakkaat ovat sitä mieltä, että Aggredissa ymmärretään katujen todellisuutta ja nuorten elämäntilannetta. Vaihtoehtoja elämän tulevalle suunnalle on mahdollista punnita sellaisten asiantuntijoiden kanssa, jotka eivät tuomitse, vaan ovat keskustelukumppaneita. Asiakkaan ollessa motivoitunut muuttamaan elämäänsä Aggredin prosessi on tehokas. Aggredi on ylittänyt hankkeen aikana tavoitteen asiakasmäärästä. Aggredi-projektin määrällisenä asiakastavoitteena oli asiakasta, ja toteuma oli 162. Aggrediin ohjautuneista asiakkaista 79 % aloittaa varsinaisen asiakasprosessin. Aggredi pystyy tarttumaan myös sellaisiin väkivallantekijöihin, jotka syyllistyvät toistuvasti vakaviin väkivaltarikoksiin. Viranomaisten keinot puuttua tilanteeseen yksinään eivät ole olleet riittäviä. Rikosseuraamuslaitoksen ja vankiloiden laatimien lausuntojen perusteella Aggredi täydentää palvelujärjestelmää ja toimii merkittävänä yhteistyökumppanina väkivaltarikoksia tehneiden vankien vankeus/vapauttamisprosessissa. Eri yhteistyötahojen lausuntojen mukaan vankilasta Aggrediin ohjautuvat vangit ovat haasteellinen asiakasryhmä. Vankien kotikunnissa ei helpolla löydy palveluja eikä välttämättä ammattitaitoa tälle asiakasryhmälle. Merkittävää on, että kolmannen sektorin toimijan palveluiden piiriin pääsee joustavasti, eikä asiakkuus ole sidoksissa kotikuntaan. Vuonna 2012 Aggredissa oli 6 työntekijää, osa-aikainen johtaja sekä kokemusasiantuntija. Olen 27 vuotta, kohta kolme vuotta ollut vapaana. Ehkä kasvoin aikuiseksi pikkuhiljaa. Ei enää oikeastaan jaksa. Tietää seuraukset mitä siitä on, jos menettää hermonsa. Aikaisemmin kaikki, mistä pystyi vähänkin luistaan, niin luistin. Seppo, Aggredin asiakas 19

20 4. resonaari ainutlaatuinen musiikkikeskus Resonaarin kohderyhmänä ovat oppilaat, joille musiikin opiskelu tavanomaisin menetelmin olisi mahdotonta. Resonaari jakaantuu kahteen yksikköön: erityisryhmille suunnattuun musiikkikouluun sekä asiantuntija- ja osaamiskeskukseen. musiikkikoulu tavoitteellista musiikinopetusta erityisryhmille Resonaarin musiikkikoulun toiminta-ajatuksena on tarjota opetusta sellaisille ihmisille, jotka eivät pysty sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn takia osallistumaan tavallisten musiikkikoulujen opetukseen. Suurin yksittäinen kohderyhmä on kehitysvammaiset ihmiset. Muita kohderyhmiä ovat mm. liikuntaja näkövammaiset, tarkkaavaisuushäiriöiset, oppimishäiriöistä kärsivät ja mielenterveyskuntoutujat. Resonaarin oppilasmäärä on ollut jatkuvassa kasvussa. Varsinaiseen opetukseen osallistuneiden oppilaiden määrä vuonna 2012 oli 207. Periodimaiseen opetukseen osallistui noin 30 oppilasta. Opetukseen liittyviä käyntikertoja oli yhteensä lähes 6800 ja annetun opetuksen kokonaismäärä lähes 4100 tuntia. (Edellisenä vuonna opetukseen liittyviä käyntikertoja oli 6200 ja opetuksen kokonaismäärä oli 3600 tuntia.) Resonaarissa on kolme päätoimista sekä 8 9 sivutoimista työntekijää sekä sivutoiminen hallintoassistentti. Resonaarin johtajat toimivat osin RAY:n tukemassa Resonaarin asiantuntijapalvelussa sekä erillisesti rahoitetussa kehitysvammaisten ja erilaisten oppijoiden Resonaarigroupyhtyeen kehittämisprojektissa. runsaasti esiintymisiä & uusi toimintamuoto Kuva: Pekka Elomaa Perinteinen Resonaari soi -konsertti oli jälleen kevään odotettu huipputapaus. Resonaarin oppilaat ja bändit esiintyivät ahkerasti vuoden aikana. Yleisömäärä Resonaarin musiikkikoulun järjestämissä konserteissa sekä esiintymisissä oli vuonna 2012 kokonaisuudessaan lähes 5500 henkeä. Vuonna 2012 Resonaarin oman konserttitoiminnan keskeisimmät tapahtumat olivat muusikko Laura Sippolan kanssa toteutettu Valoilmiö-kirkkokonsertti Kulosaaren kirkossa tammikuussa ja ZOOM ry:n kanssa toteutettu Resonaari soi -konsertti Savoy-teatterissa toukokuussa. Näiden lisäksi järjestettiin lukuisia konsertteja ja tapahtumia niin Resonaarin omalle väelle kuin laajemminkin. Syyskaudella Resonaari Se ensimmäinen esiintyminen oli semmonen, että tuntui mukavalta ja antoisalta esiintyä sellasessa isossa konserttisalissa suurelle yleisölle. Siitä jää hyvä mieli niin itselle kuin muillekin. Resonaarin oppilas toteutti Kaikki soittaa -tapahtumakiertueen. Uutena toimintamuotona alkoi kaupungin kotihoidon asiakkaille suunnattu Kaikki soittaa -musiikkipalvelu. Mun sydämessä tuntuu, se rupee sykkiin, että nyt mä onnistun joo. Ja kun ihmiset taputtaa siitäkin tulee sellasta energiaa. Kuva: Sari Tammikari Resonaarin oppilas Resonaarin Riskiryhmä-bändiin kuuluu kuusi soittajaa, jotka aloittivat soittoharjoittelun muutama vuosi sitten lähes 70-vuotiaina. 20

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Vuonna 2013 HelsinkiMission perustamisesta tuli kuluneeksi 130 vuotta. Taistelu köyhyyttä ja yksinäisyyttä vastaan on kuulunut alusta asti järjestön

Vuonna 2013 HelsinkiMission perustamisesta tuli kuluneeksi 130 vuotta. Taistelu köyhyyttä ja yksinäisyyttä vastaan on kuulunut alusta asti järjestön VUOSIKERTOMUS 2013 Vuonna 2013 HelsinkiMission perustamisesta tuli kuluneeksi 130 vuotta. Taistelu köyhyyttä ja yksinäisyyttä vastaan on kuulunut alusta asti järjestön perustehtäviin. Toiminnan alkuaikoina

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Hallituksen jäsenet. Yrjö Kopra, toimitusjohtaja. Jaana Hallamaa, sosiaalietiikan professori

Hallituksen jäsenet. Yrjö Kopra, toimitusjohtaja. Jaana Hallamaa, sosiaalietiikan professori Vuosikertomus 2011 ArVokAstA työtä Järjestöllä ei ole markkina-arvoa samalla tavalla kuin pörssiyrityksillä. Markkina-arvo mitataan euroissa. Hinta muodostuu, kun osakkeen pörssiarvo kerrotaan osakkeiden

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Haluaisitko tietää, mitä saimme aikaan viidellä miljoonalla eurolla, kysyy HelsinkiMission toimitusjohtaja Olli Valtonen.

Haluaisitko tietää, mitä saimme aikaan viidellä miljoonalla eurolla, kysyy HelsinkiMission toimitusjohtaja Olli Valtonen. VUOSIKERTOMUS 2014 Kuva: Esko Jämsä Pelastakaa sukupolvi -hankkeen virkistyspäivää vietettiin syksyllä 2014 Lomakoti Kotorannassa Kiljavalla. Yhteensä 70 osallistujaa asiakasperheitä, äiti- ja isämentoreita,

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta

Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta Järjestöt ja seurakunnat avun tarjoajina ja palveluntuottajina perheiden näkökulmasta Kantu-päivät 2015 Petri Paju abstrakti Käsittelen alustuksessani kysymystä siitä, miltä kolmannen sektorin toimijat

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Luckan Integration 12.11. 2015. Jenny Asplund, kotoutumistoiminnan johtaja

Luckan Integration 12.11. 2015. Jenny Asplund, kotoutumistoiminnan johtaja Luckan Integration 12.11. 2015 Jenny Asplund, kotoutumistoiminnan johtaja Luckan Luckan Integration on osa Luckanin toimintaa Luckan-konsepti: suomenruotsalainen kulttuuri- ja tiedotuskeskus, 10:llä eri

Lisätiedot

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0 Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementti Louhela ry Päätavoite KEHITTYVÄ OLOHUONEVERKOSTO VAHVISTAA TOIMINTAKYKYÄ, OSALLISUUTTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄYTTÄ

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Jaettua iloa! Vapaaehtoisena toimit tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, ilman ammattityön vaatimuksia. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattilaisten työtä vaan täydentää

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net kriisikeskus netissä Mikä Tukinet on? - Aina avoin tukikeskus netissä - Apua arjen murheiden keskellä ja elämän kriisitilanteissa - Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja kotikuntaansa ilmoittamatta - Toiminta

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin? Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Pelastakaa sukupolvi vapaaehtoisia mentoreita lapsiperheiden tueksi Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Pelastakaa sukupolvi vapaaehtoisia mentoreita lapsiperheiden tueksi Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio Pelastakaa sukupolvi vapaaehtoisia mentoreita lapsiperheiden tueksi Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HelsinkiMissio 132 vuotias sosiaalialan järjestö, joka toimii Helsingissä. Juuret 1883 perustetussa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Tehtävä: Lämmittely

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot