Vuonna 2013 HelsinkiMission perustamisesta tuli kuluneeksi 130 vuotta. Taistelu köyhyyttä ja yksinäisyyttä vastaan on kuulunut alusta asti järjestön

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2013

2 Vuonna 2013 HelsinkiMission perustamisesta tuli kuluneeksi 130 vuotta. Taistelu köyhyyttä ja yksinäisyyttä vastaan on kuulunut alusta asti järjestön perustehtäviin. Toiminnan alkuaikoina voimakkaan teollistumisen ja kaupunkiväestön kasvun kautena diakonia-apu oli tärkeä ase tässä taistelussa. Kuvassa vuodelta 1929 valmistellaan joulupaketteja vähävaraisille helsinkiläisille jaettaviksi toiminnanjohtaja B.H. Päivänsalon johdolla (lukemassa pylvään edessä). 2

3 Sisällysluettelo Tarinan voimaa...4 HelsinkiMission avainlukuja...6 Mille minulla on aikaa?...8 Kansalaistoiminta ja vaikuttaminen...10 Vapaaehtoistoiminta...12 Tukihenkilö tuli turvaksi...14 Vapaaehtoistoiminta...16 Den svenskspråkiga seniorverksamheten...18 Pääyhteistyökumppanit: Helsingin OP Pankki, Fennia ja Sokotel...20 Keskustelu- ja kriisiapu...22 Krisjouren för unga...26 Smartum ilahduttaa villasukilla...27 Kotivuori ja Aggredi...28 Yhteisöpalvelut...30 Resonaari...32 Tehokasta markkinointiviestintää...34 Huippumainokset herättävät kansaa...36 Wärtsilä tukee HelsinkiMissiota...39 Tuloksellista varainhankintaa...40 Feissari antaa HelsinkiMission työlle kasvot...42 Juhlavuosi töiden merkeissä...44 Hallinto...46 Tutkimus ja kehitys...48 Talous...50 Tulevaisuudennäkymät

4 Tarinan voimaa Kädessäsi on HelsinkiMission tarina tosin vain sen viimeisin luku. Kertomus vuodesta Tarinaa kirjoitetaan vuosi vuodelta. Nyt on 130 lukua valmiina. Ja työn alla on lisälukuja pitkään jatkokertomukseen. Romaania kirjoittaa yleensä yksi ihminen. Mutta tämä ei olekaan romaani. HelsinkiMission tarinaa kirjoitti vuonna 2013 satakunta työntekijää, monta sataa vapaaehtoista, noin 5000 lahjoittajaa, viitisenkymmentä yritystä ja lukuisia säätöitä. Puhumattakaan Raha-automaattiyhdistyksestä ja Helsingin kaupungista. HelsinkiMission tarinaa kirjoittavat myös he, joita palvelemme ja autamme. Kohderyhmämme on koko ajan kasvanut. Suurin ryhmä ovat apua tarvitsevat vanhukset, mutta viime vuosien aikana olemme avanneet tukipalveluja elämänkaaren eri vaiheita varten vauvoista senioreihin. Suomeksi ja ruotsiksi. Näitten kirjoittajien määrä on useita tuhansia. Tämä vuosikertomus vastaa kysymykseesi mitä me teemme. Ja tarinallamme on kolme tähtäyspistettä. Sen ensimmäinen tarkoitus on kertoa syy Helsinki- Mission olemassaololle vuonna Sen toinen tarkoitus on kertoa lahjoittajille, mihin heidän rahansa on käytetty. Sen kolmas tarkoitus on kutsua uusia vapaaehtoisia, lahjoittajia ja yrityksiä mukaan tukemaan työtä, jota teemme. Kun tavalliselta kuukausilahjoittajalta kysyy, miksi hän päätti ryhtyä tukemaan HelsinkiMissiota, hän vastaa: Te pyysitte. Sama näyttäisi pätevän vapaaehtoistyöntekijöihin ja yritysyhteistyöhön. Suomalainen ei tyrkytä apuaan, mutta apua pyydettäessä kiiruhtaa auttamaan. Suomen heikon taloustilanteen takia työllemme on lähivuosina entistä enemmän tarvetta. Ongelmana on se, että samalla kuitenkin yhteiskunnalliset tuet toiminnallemme vähenevät. Se tarkoittaa, että HelsinkiMissio on nyt entistä riippuvaisempi yksityisten lahjoitusten ja yritysyhteistyön tuotoista. Osa HelsinkiMission tarinaa on muuten se, ettemme kerää omaisuutta. Kaiken minkä saamme panemme suoraan toimintaan. Ja luottamuksemme siihen, että saamme sen mitä tarvitsemme on näiden vuosien aikana kasvanut. Olemme tietoisesti pyrkineet korostamaan vuosikertomuksessa tarinan voimaa. Julistimme 2013 että seuraavat vuodet ovat HelsinkiMission tarinan uudelleenkirjoittamisen vuosia. Miksi? Siksi, että tarina kertoo avuntarpeesta puhuttelevammin kuin luvut ja tilastot. Tarinoiden takana ovat ihmiset, vaikka numeroita ja diagrammejakin tarvitaan. Mutta tarina kertoo parhaiten siitä ilosta, joka tulee hyvän tekemisestä. Ja hyvän vastaanottamisesta. Siksi tämä vuosikertomus on näin tuhti paketti. Sitä paitsi viestinnän merkitys kasvaa. Meidät tunnetaan isoista kampanjoista, jotka saamme pääosin pro bono työnä ja lahjoituksina. Kampanjat ovat tätä pyytämistä, johon yksityiset ihmiset vastaavat ryhtymällä vapaaehtoisiksi tai lahjoittajiksi. Mutta kampanjamme ovat myös pieniä tarinoita hädästä, joka on ympärillämme. Vuoden 2014 aloitimme tällaisella kertomuksella. Se oli tarina Eilasta, vanhuksesta joka karkasi hoitopaikastaan, kulki pakkasessa sisävaatteissa halki pikkukaupungin ruuhka-aikana, eikä kukaan pysähtynyt häntä auttamaan. Eila menehtyi hypotermiaan. Videokertomuksessamme muistisairasta vanhusta esittävä näyttelijä kulki alipukeutuneena Hämeentietä. Halusimme tutkia, voisiko sama kohtalo tapahtua pääkaupungissa. Valitettavasti voi. Yksikään ohikulkija ei pysähtynyt. Yksikään ei tarjonnut apua. Videokertomuksessa kukaan ei sano sanaakaan. Kuva kertoo tarinaa. Loppuun tuli vain teksti: Älä jätä ihmistä yksin. Kampanjamme näki kolme miljoonaa ihmistä. Saimme uusia vapaaehtoisia. Lahjoituksia. Laajan kansalaiskeskustelun. Tarinassa on voimaa. Uskomme, että myös Suomen tarina kirjoitetaan näinä vuosina uusiksi. Yhteiskunta ei enää pärjää hädän keskellä vain virkamiesvoimin ja verovaroin kustannetuilla palveluilla. Uutta tarinaa kutsutaan kirjoittamaan virkamiesten lisäksi nyt kansalaiset ja yritykset. Meidän käy hyvin, jos pidämme yhtä. Silloin rakennamme yhdessä kaupunkia, jossa ketään ei jätetä yksin. Tule mukaan! Olli Valtonen PS. Tänä vuonna haluamme saada mukaan myös uusia yrityksiä. Tässä kolme hyvää syytä yrityksille liittyä kansalaisliikkeeseen: Yksi: Se vaan on oikein. Kaksi: Yritysten asiakkaat ovat entistä arvotietoisempia. Ne pärjäävät, joilla on esittää näyttöjä vastuunkantamisesta ja hyvän tekemisestä. Kolme: Yritysten työntekijät tutkitusti sitoutuvat työnantajaan, jolla on arvot ja joka myös toimii niiden mukaisesti. 4

5 5 Kuva: Esko Jämsä

6 HelsinkiMission avainlukuja ryhmäkäyntiä asiakastapaamista Nuorten Kriisipiste yhteydenottoa päivystykseen 664 yksilökäyntiä 357 HelsinkiMission Senioripysäkki senioria osallistui ryhmiin 382 nuorta sai lyhytkestoista keskusteluapua 946 asiakastapaamista 32 paikkakunnalla ympäri Suomea 29 Senioripysäkkiryhmää, joista 3 ruotsinkielisiä AMMATILLINEN TYÖ Krisjouren för unga Valtakunnallinen Senioripysäkki 339 yhteydenottoa päivystykseen uutta Senioripysäkkiryhmänohjaajaa nuorta sai lyhytkestoista keskusteluapua 215 Resonaari oppilasta musiikkikoulussa Aggredi käyntikertaa 72 uutta asiakasta 95 Kotivuori 3792 annettua opetustuntia hoitovuorokautta asiakasta yhteensä 6

7 600 aktiivista vapaaehtoista 24 tukisuhdetta 169 uutta koulutettua vapaaehtoista vapaaehtoista 416 VAPAAEHTOIS- TOIMINTA Nuorten tukihenkilötoiminta 128 tukisuhdetta Suomenkielinen seniorityö uutta koulutettua tukihenkilöä 722 avustuskeikkaa vastattua Aamukorvapuhelua senioriryhmää kontaktia lapsiperheiden tueksi koulutettua vapaaehtoista 75 koulutettua Helsingin kaupungin työntekijää Pelastakaa sukupolvi -hanke vapaaehtoista 23 tukisuhdetta Ruotsinkielinen seniorityö 1774 kontaktia 306 asiakaskontaktia avustuskeikkaa senioriryhmää ryhmäkontaktia 1038 ryhmäkontaktia kulttuurisen sosiaalityön kautta uutta koulutettua äiti- ja isämentoria mentorisuhdetta Albertin olohuone YHTEISÖPALVELUT kontaktia Laula kanssamme -tilaisuuksissa asiakaskontaktia 200 senioria osallistui perinteiseen joulujuhlaan ryhmää lapsiperheille ja senioreille 7

8 Kuva: Esko Jämsä 8

9 Mille minulla on aikaa? OP-Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Reijo Karhinen valittiin kevään vuosikokouksessa uudelle kaudelle HelsinkiMission valtuuskunnan puheenjohtajana. Tässä tehtävässä hän on toiminut jo viisi vuotta. Mitä vuodet HelsinkiMissiossa ovat antaneet? Avanneet silmiäni. Yhteiskunnassamme on paljon parantamista. Reijo Karhinen miettii kuinka erilaisia valtuuskunnan kokoukset ovat verrattuna tavallisiin arjen työkokouksiin. Täällä fokus on siinä, miten voimme auttaa toisia. Se on vastapainoa työelämän tilanteille, joissa useimmat ajattelevat vain itseään. Sen eron huomaa. Kysymys on omien arvojeni huoltamisesta. Tosin panokseni on tietysti vähäinen. Se on fakta. Kokousten jälkeen on aina harvinaisen lämmin ja nöyrä ilmapiiri. Siihen joukkoon on helppo samastua. Kaikilla on mielessä toisten auttaminen. Arvot yhdistävät. OP-Pohjolan Reijo Karhista pyydettiin vuonna 2009 HelsinkiMission valtuuskunnan puheenjohtajaksi. Suomen suurimman finanssiyhtiön pääjohtaja ei vastannut kutsuun ilman perusteellista pohdintaa. Kun tällainen pyyntö tulee, olet sen jälkeen kuin motissa. On pakko ottaa kantaa, hän sanoo. Sitä voi tietysti sanoa, ettei ole aikaa. Mutta minä jouduin kysymään itseltäni, että mille minulla on aikaa. Sitä mietin aika paljon. Ja se osoittautui tärkeäksi kysymykseksi. Yhteiskunta on tarjonnut minulle ja meille kaikille mahdollisuuden kouluttautua, tarjonnut eväät menestyä. Ja sitten tulee eteen tämä kysymys, että olenko minä valmis antamaan omasta puolestani jotakin. Päädyin siihen, että kieltäytyminen tarjotusta tehtävästä olisi ollut itsekkyyden huipentuma. Mutta pääjohtajan pähkäilyt eivät vielä tähän tyhjentyneet. Miksi sitten antaa panoksensa juuri Helsinki- Mission kautta. Te pyysitte, hän sanoo. Vastaus on sama kuin HelsinkiMission muidenkin vapaaehtoisten. Tai lahjoittajien. Te pyysitte. Toki tuli lisää kysymyksiä. Mikä olisi hänen roolinsa HelsinkiMissiossa? Mitä pystyisi antamaan? Karhinen mietti myös järjestön arvopohjaa. Vastaavatko hänen arvojaan? Ovatko yhteisiä hänen työnantajansa arvojen kanssa? Kaikkiin tuli myönteinen vastaus. Osuuspankki syntyi vahvalle omalle arvopohjalle suunnilleen samoihin aikoihin kuin HelsinkiMissio. Mehän synnyimme jakamaan mikrolainoja, pikku vippejä. Siihen aikaan oli tarve tehdä jotakin armottomalle koronkiskonnalle. Halusimme auttaa vähäväkisiä. Meidän nykyarvomme ovat suunnilleen samat kuin Missiolla. Ihmisläheisyys. Vastuullisuus. Yhdessä tekeminen. Yrityksien suhtautumisessa hyvän tekemiseen on kaksi erilaista linjaa. Jotkut ajattelevat, että yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa omistajille. Ja rikastuvat omistajat voivat sitten kantaa yhteiskuntavastuuta antamalla saamastaan varallisuudesta hyvän tekemiseen. Toiset taas sanovat, että hyvä yrityskansalaisuus auttaa tekemään parempaa tulosta. Siksi että kuluttajat suosivat arvoyhteisöjä. Ja siksi, että työntekijät sitoutuvat paremmin työnantajaan, jonka arvoja he kunnioittavat. Reijo Karhinen tuntee molemmat argumentit. Hän korostaa, että yritykset ovat erilaisia ja toimivat eri lähtökohdista. OP-Pohjola-ryhmän tavoite ei ole omistaja-arvon kasvattaminen. Meitä omistamalla ei kukaan tule rikkaaksi. Meidän tehtävämme on ollut jo 112 vuotta edistää asiakkaittemme taloudellista kehitystä. Hän on huomannut, että asiakkaiden ja työntekijöiden palaute konsernin harrastamaan hyväntekemiseen on ollut äärimmäisen myönteinen. Helsingin Sanomat teki syksyllä vuorineuvos Karhisesta haastattelun otsikolla: OP-Pohjolan pääjohtaja patistaa yrityksiä rahoittamaan vapaaehtoistyötä. En ole mistään saanut niin valtavaa positiivisen palautteen vyöryä kuin siitä. Toinen vyöry tuli kun OP-Pohjola ilmoitti lahjoittavansa Lastensairaalalle miljoona euroa. Eri yrityksillä on erilaiset arvomaailmat. Sellainen malli, jossa yhteiskuntaa autetaan vapaaehtoistyön ja yksityisen rahoituksen avulla, sopii meille. Reijo Karhinen toimii aktiivisesti myös Uusi lastensairaala -tukisäätiön hallituksen varapuheenjohtana. Keräyksen nopea eteneminen kertoo kansanliikkeen voimasta. Vaikka juuri nyt osa yritysmaailman lahjoituksista ohjautuu sinne, uskon että keräys koituu pitkässä juoksussa koko kolmannen sektorin hyväksi. Se aktivoi yrityksiä hyviin hankkeisiin. Olli Valtonen 9

10 Kuva: Jani Laukkanen 10

11 Kansalaistoiminta ja vaikuttaminen HelsinkiMissiossa HelsinkiMissio strategiassa esiintyy useammassa kohdassa käsite kansalaistoiminta. Nykysuomen sanakirjan mukaan kansalaistoimintaa on henkilön julkinen toiminta yhteiskunnan, yhteisön jäsenenä, erilaisissa yhdistyksissä, kansalaisjärjestöissä ym. Kansalaistoimintaa HelsinkiMissiossa on järjestömme piirissä olevien ihmisten toiminta: monipuolinen vapaaehtoistoiminta seniorien, lapsiperheiden, nuorten ja erilaisten oppijoiden hyväksi osana järjestön organisoimaa työtä. Sitä on monipuolinen yhteisöllinen toimintamme: viikoittaiset yhteislauluhetket, lapsiperheiden ja seniorien kahvittelu Albertin olohuoneessa, vuodenkierron monet juhlat. Myös lahjoittaminen on kansalaistoimintaa, yksilön tapa tukea hyväksi katsomaansa toimintaa. Nämä toiminnan muodot ovat HelsinkiMission kansalaistoiminnan selkäranka. Ne ovat tuhansilta yksittäisiltä ihmisiltä saamamme mandaatti sille, että asiamme on tärkeä, teemme jotain oikein, ja meihin luotetaan. Mutta kansalaistoiminta on vielä muutakin. Vaikka vapaaehtoistoiminta ja ammattiapu ovat keskeisiä välineitä taistelussa yksinäisyyttä vastaan, ne eivät koskaan riitä yksin. Organisoidun toiminnan rinnalla keskeistä on se, mitä jokainen kaupunkilainen tekee arjessaan, jokapäiväisissä kohtaamisissa. Ja tähän HelsinkiMissio haluaa vaikuttaa. Arjen kansalaistoiminta ja siihen haastaminen HelsinkiMission kampanjat ja muu viestintä ovat keskeinen väline arjen kansalaistoimintaan, ihmisten jokapäiväiseen käyttäytymiseen vaikuttamiseen. Ne ovat se väline, jolla toteutamme järjestömme strategiaan valittua missiota, toimintamme tarkoitusta etsiä, löytää ja auttaa yksinäisiä kaupunkilaisia, ja haastaa kaupunkilaiset toimimaan unohdettujen puolesta yksinäisyyttä vastaan. Jo useampana vuonna kampanjoissamme on ollut joko keskiössä tai yhtenä osana arjen asenteisiin ja toimintaan vaikuttaminen. Viimeisin Älä jätä ihmistä yksin -kampanja herätteli huomaamaan toisen ihmisen hädän. Pelastakaa sukupolvi -hankkeen Isona minusta tulee sekakäyttäjä -kampanjalla halusimme nostaa keskusteluun lapsiperheiden yksinäisyyden ja sen, miten jokainen meistä voi tukea lapsiperheitä lähipiirissään. Muutama vuosi sitten haastoimme ihmisiä soittamaan iäkkäille vanhemmilleen ja muille sukulaisilleen Kadonnut tyttö/poika -kampanjalla. Facebook-päivityksemme, erilaiset haastattelut ja lehtijutut kannustavat usein pieniin suuriin tekoihin lähimmäisen huomioimiseksi. Kaupunkilaisten haastamista ovat myös erilaiset tempaukset ja tapahtumat. Hanna Brotheruksen seniorien yksinäisyyttä ilmentänyt Älä jätä ihmistä yksin -tanssiteos Kampin kauppakeskuksessa tai yhteistyö Helsingin taidemuseon ja Helsingin seudun kesäyliopiston kanssa yksinäisyyteen liittyvän taidenäyttelyn ja luentosarjan tiimoilta. HelsinkiMissiossa kansalaistoiminta haastaa ihmisiä tiedostamaan yksinäisyyttä ja sitten toimimaan: soittamaan yksin eläville sukulaisilleen, tarjoamaan lastenhoitoapua tutulle yksinhuoltajalle tai kaupassakäyntiapua naapurissa asuvalle seniorille. Kansalaistoiminta luo sosiaalista pääomaa Nämä arkiset asiat ovat keskeisiä sosiaalisen pääoman ilmenemismuotoja. Visiomme vuodelle 2016 eli se, missä tuolloin haluaisimme olla, kuuluu näin: Kansalaistoiminnasta on tullut keskeinen väline Helsingissä yksinäisyyden torjumisessa. HelsinkiMissio tunnetaan sosiaalisen pääoman asiantuntijana. Sosiaalinen pääoma voidaan määritellä yhteisön sisäiseksi, jäsenten väliseksi kyvyksi toimia keskenään, jäsenten väliseksi luottamukseksi ja / tai henkilön toiminnaksi, joka edistää yhteisön sosiaalisia suhteita. Sosiaalinen pääoma vaikuttaa yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskuntien hyvinvointiin, jopa siinä määrin, että sen on katsottu selittävän myös taloudellisia eroja esimerkiksi yhteiskuntien välillä. HelsinkiMissio panostaa tämän keskeisen pääoman ylläpitoon ja rikastuttamiseen. Sitä on vapaaehtoistoiminta ja yhteisöllinen toiminta. Sitä on arjen kansalaistoiminta, joka vie taistelun yksinäisyyttä vastaan pieninä suurina tekoina ympäri kaupunkia. Näiden molempien kansalaistoiminnan linjojen taustalla ja tukena ovat HelsinkiMission vahva osaaminen, innovatiiviset viestinnän ja vaikuttamisen keinot sekä laajamittainen verkostoissa tapahtuva työmme. Niiden avulla haluamme olla eturintamassa taistelemassa yksinäisyyttä vastaan, yhdessä kaikkien kansalaisten kanssa. Henrietta Grönlund 11

12 Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoiset ovat elintärkeitä HelsinkiMission toiminnalle ilman heitä koko järjestöä ei olisi olemassa. Vuonna 2013 vapaaehtoistoiminta kasvatti jälleen suosiotaan: yhä useampi hakeutui mukaan vapaaehtoiseksi ja yhä useampi seniori, lapsiperhe ja nuori sai vapaaehtoisen antamaa tukea, apua tai virkistystä. Lähes kaikissa vapaaehtoistoiminnan muodoissa saavutettiin sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet. Toiminnan laajentamista jatkettiin lapsiperheiden ja ruotsinkielisen senioriväestön parissa. Pelastakaa sukupolvi -hanke laajeni kaikkiin Helsingin kaupungin neuvoloihin, asiakasohjaus saatiin käyntiin ja ensimmäiset äiti- ja isämentorit yhdistettiin perheiden tueksi. Uutena toimintamuotona käynnistettiin Albertin olohuone senioreille ja lapsiperheille. Nuorten tukihenkilötoimintaa ryhdyttiin laajentamaan. Vapaaehtoistoiminnan yksikköön luotiin uudenlainen kahden tiimin rakenne tiimivastaavineen helpottamaan työn sujuvuutta ja kehittämistä. Vuoden 2013 aikana vapaaehtoisia oli aktiivisesti mukana toiminnassa noin 600 henkilöä eri tehtävissä. Uusia vapaaehtoisia koulutettiin HelsinkiMission vapaaehtoistoimintaan 250 henkilöä. Lisäksi koulutettiin 141 Helsingin kaupungin työntekijää Pelastakaa sukupolvi -hankkeen asiakasohjaukseen. Vapaaehtoistoiminnan yksikössä työskenteli vuoden 2013 aikana 13 työntekijää. Aamukorva Aamukorva tarjosi vuoden jokaisena aamuna ystävällisen kuuntelijan yksinäisille senioreille. Vapaaehtoiset vastasivat vuoden 2013 aikana 4220 puheluun eli keskimäärin kahteentoista puheluun joka aamu. Aamukorvan puhelujen määrä kasvoi noin 14 % edellisestä vuodesta Keikkojen määrä Vapaaehtoisten tekemien auttamiskeikkojen määrä kasvoi 23 % edellisvuodesta. 839 Soittajista valtaosa kuului Aamukorvan ensisijaiseen kohderyhmään, yli 60-vuotiaisiin. Soittajat kaipasivat useimmiten keskusteluapua ja seuraa, keskustelunaiheet liittyivät arjen asioihin, sairauksiin ja yksinäisyyteen. Aamukorva-päivystyksestä vastasi viime vuonna 60 koulutettua vapaaehtoista. Uusia päivystäjiä koulutettiin 24. Keikka-apu Keikkojen määrä kasvoi edellisvuodesta. Vapaaehtoiset ovat tehneet vuoden 2013 aikana yhteensä 839 auttamiskeikkaa (esim. ulkoilu- ja saattoapu, arjen askareet). Auttamiskeikkojen määrä on lisääntynyt 23 % edellisvuodesta. Keikoista 117 tehtiin ruotsinkielisten seniorien avuksi heidän omalla äidinkielellään (vuonna 2012 ruotsinkielisiä auttamiskeikkoja oli 49). Kaikkiaan keikka-apua sai vuonna 266 henkilöä, joista 38 oli ruotsinkielisiä. Ryhmät ja tukihenkilötoiminta Vapaaehtoiset ohjaavat 37:ää eri senioriryhmää, joissa keskustellaan tai tehdään jotain yhdessä. Ryhmistä kolme toimi ruotsin kielellä. Ryhmiä toimi vuonna 2013 HelsinkiMission omissa tiloissa sekä yhteistyökumppanien palvelutaloissa ja -keskuksissa eri puolilla Helsinkiä. Vapaaehtoinen kohtasi seniorin vuonna 2013 näissä ryhmissä yli 5700 kertaa. Seniorien tukihenkilötoiminnan tukisuhteiden ja tukihenkilökontaktien määrä kasvoi edellisvuodesta peräti 35 %. Tukisuhteita oli 151, joista ruotsinkielisiä 23 vuonna (Vuonna 2012 tukisuhteita oli yhteensä 112). Tukihenkilökontaktien määrä vuonna 2013 oli 3020 (2240 vuonna 2012) Uusien koulutettujen vapaaehtoisten määrä Uusien koulutettujen vapaaehtoisten määrä kasvoi 52 % vuodesta Vapaaehtoisia koulutettiin suomen- ja ruotsinkieliseen seniorityöhön, äiti- ja isämentoreiksi sekä nuorten tukihenkilöiksi

13 Kuva: Jani Laukkanen 13

14 Kuva: Esko Jämsä 14

15 Tukihenkilö tuli turvaksi Anna Taskisesta tuli Aila Harklinille turva ja tuki mutta myös ystävä, jonka kanssa voi nauraa ja itkeä. Kaksi nauravaa naista, toisen suku idästä ja toisen lännestä. Puheenaiheina nykymaailmanmeno, terveys, ruokaperinteet, murre-erot ja se, miten asiat ennen tehtiin. Näin voisi kuvata Aila Harklinin ja Anna Taskisen suhdetta. Kun Anna jää eläkkeelle, me pannaan mono vinoon ja lähdetään päivätansseihin, vakuuttaa Harklin, pian 85, hymyssä suin. 48-vuotiaan Taskisen eläkkeelle jäämiseen on vielä aikaa, mutta Harklin pitää keinonivelensä vetreänä liikkumalla niin paljon kuin pystyy. Aila Harklin ja Anna Taskinen ovat tunteneet kaksi vuotta. Sen aikaa Taskinen on ollut Harklinin tukihenkilö. Kutsun Ailaa mieluiten ystäväkseni. Meillä kemiat pelaavat yhteen. Kun kaksi kertaa kuussa tapaamme, se on molemmille virkistävä hetki. Ailan kanssa jutteleminen on hyvää vastapainoa päivätyölle, Anna Taskinen sanoo. Haussa toivottu vieras Aila Harklin haki tukihenkilöä muutama vuosi sitten, kun tunsi tarvitsevansa itselleen turvaa. Kotitalo oli käynyt levottomaksi. Hän kyseli paikkaa senioritalosta, mutta totesi sen itselleen liian kalliiksi. Läheisessä palvelukeskuksessa osattiin ohjata hakemaan HelsinkiMissiolta tukihenkilöä. Minulla käy aika vähän vieraita, kun omat lapsetkaan eivät asu ihan lähellä. Niinpä toivoin saavani turvaksi ihmisen, joka edes joskus kävisi, Aila Harklin sanoo. Samaan aikaan Anna Taskinen oli käynyt HelsinkiMission tukihenkilökurssin. Se oli kiinnostanut, koska tuntui tarjoavan tärkeää tekemistä joutoajalle. Halusin tehdä vapaaehtoistyötä nimenomaan vanhempien ihmisten parissa. Heiltä kuulee elämänviisauksia ja hyviä tarinoita, Taskinen kertoo. HelsinkiMission kurssin jälkeen hän toivoi itselleen yhtä vakituista tuettavaa keikkatöiden sijaan. Aila Harklin osui kohdalle, koska hän asuu kätevästi naapurikaupunginosassa. Yleensä tapaamme Ailan luona, juomme kahvia ja parannamme maailmaa. Suunnittelemme kyllä lähtevämme vielä torillekin, kunhan kelit lämpenevät, Anna Taskinen kertoo. Tukihenkilöstä tuli lisäläheinen Kun Anna Taskinen auttaa Aila Harklinille takkia päälle, tämä kieltelee tomerasti: liikaa ei saa auttaa! Vaikka Harklin kulkee kepin kanssa, hän tarvitsee tukihenkilöltä nimenomaan henkistä tukea. Etenkin alkuun Taskinen ja Harklin puhuivat paljon levottomuuksista Harklinin asuintalossa. Minä olen suorapuheinen ihminen, en peitä mitään. Kun avaan suun, juttua tulee nauhana, Aila Harklin kuvaa. Hän puhuu myös omille lapsilleen ja lastenlapsilleen, mutta tietää näiden olevan helpottuneita siitä, että hänellä on muutakin tukea. Jos ihminen on sairas ja monttuun menossa, se pitää reunalla nostaa ylös. Mistä sitä tietää, missä montussa minäkin olisin, jos Annaa ei olisi. Anna Taskisen äiti on Aila Harklinin ikäinen, ja häneltäkin Taskinen kuulee juttuja entisajoista. Hän on kuitenkin huomannut, että Harklinilla on vähän erilainen katsantokanta asioihin se antaa moneen asiaan uudenlaista perspektiiviä. Aila on huumorintajuinen ja hänellä riittää juttua. Me ollaan naurettu ja itketty yhdessä. Kaksi tuntia menee siinä helposti. Molemmat saamapuolella Ystäväpari tapaa kahden viikon välein eikä juuri soittele välillä. Tapana on, että Anna Taskinen ottaa yhteyttä ja kysyy, onko Harklin kotona. Tämä on hyvä rytmi eikä vapaaehtoistyö tällä tavalla tule kenellekään liian raskaaksi, Taskinen sanoo. Hän kiittelee HelsinkiMissiota, joka tarjoaa vapaaehtoisilleen hyvän työnohjauksen ja tuen hankaliin tilanteisiin. Silti on aikamoista tuuria, että ystäväksi löytyi ihminen, jonka kanssa suhde toimii niin hyvin. Olen kuullut, että monella on tuettavansa kanssa jokin yhteinen juttu, vaikkapa kirjallisuus. Meillä ei ole mitään ihan selvää yhteyttä, Taskinen sanoo. Se ei kuitenkaan jää epäselväksi, että molemmilla naisilla on positiivinen elämänasenne. Me molemmat tykätään aidoista ihmisistä. Teeskentelystä en välitä lainkaan, Aila Harklin toteaa. Anna Taskinen sanoo olevansa suhteessa saamapuolella ainakin yhtälailla kuin Harklin. Jos tämä saakin Taskiselta turvaa ja tukea, Taskinen saa usein Harklinin luona paitsi juttukumppanin myös hyvää syötävää. Kerran Taskista odotti työpäivän jälkeen siskonmakkarakeitto, ja haastattelustakin alkaa olla kiire kahville. Leivoin pullaakin! Harklin paljastaa. Laura Pörsti 15

16 Pelastakaa sukupolvi -hanke Vuoden 2012 syksyllä käynnistetty Pelastakaa sukupolvi -hanke saatiin kunnolla vauhtiin vuoden 2013 aikana. Kaikkiaan 78 henkilöä koulutettiin HelsinkiMission ja yhteistyökumppaneiden (Helsingin kaupunki, Helsingin Diakonissalaitos ja Pienperheyhdistys) vapaaehtoistoimintaan. Lisäksi koulutettiin 141 Helsingin kaupungin työntekijää ohjaamaan asiakkaita HelsinkiMission mentoriavun piiriin. Vuonna 2013 infokoulutuksen käyneistä 28 jatkoi HelsinkiMission mentorikoulutuksiin. Kaikkiaan 17 äiti- tai isämentoria aloitti toiminnan lapsiperheen tukena. Pelastakaa sukupolvi -hankkeeseen palkattiin vuoden 2013 lopussa tutkija tutkimaan hankkeen vapaaehtoistoimintaa. Tutkimuksella halutaan selvittää mentoritoiminnan vaikutuksia tukea saavien perheiden elämään. Pelastakaa sukupolvi kuuluu Emma & Elias -ohjelmaan Pelastakaa sukupolvi -hanke tarjoaa vapaaehtoisille useita vaihtoehtoisia tapoja toimia lapsiperheiden tukena: äiti- ja isämentoreina, mieskavereina lapsille, joilla ei ole aikuista miestä elämässään, eri tehtävissä Helsingin Diakonissalaitoksen perhepalveluissa ja Helsingin kaupungin loma- ja tukiperhetoiminnassa sekä tukihenkilötoiminnassa lapsille ja nuorille. Pelastakaa sukupolvi -hanke on osa Raha-automaattiyhdistyksen ja Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimaa Emma & Elias -ohjelmaa. Emma & Elias -avustusohjelma ( ) kokoaa yhteen eri järjestöjen projekteja, joilla edistetään lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Albertin olohuone Vuoden 2012 lopussa saatiin uusi rahoitus hankkeelle, joka yhdistää HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan kaksi asiakasryhmää, seniorit ja lapsiperheet. Tämä nelivuotinen Albertin olohuone -hanke käynnistyi keväällä Sekä lapsiperheet että seniorit kärsivät usein yksinäisyydestä, joten heitä varten perustettiin kohtaamispaikka, Albertin olohuone, jonne voi tulla juttelemaan kahvikupposen äärelle ja kenties löytämään varamummon tai -vaarin tai kenties varalapsenlapsen. Albertin olohuone -toiminta keräsikin runsaasti osallistujia vauvasta vaariin. Siellä järjestettiin avointa toimintaa tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Lisäksi järjestettiin ryhmätoimintaa. Avoimia ryhmiä olivat Seniorikahvila tiistaisin sekä kolme Minun kirjani -tilaisuutta syksyn aikana. Ryhmät kokoontuivat 56 kertaa ja niiden kontaktimäärä oli 516. Suljettuja ryhmiä oli kolme (Töpinätöppöset-tenavajumpparyhmät ja vauvahierontaryhmä) ja ne kokoontuvat kaikkiaan 31 kertaa, niihin osallistui 83 henkilöä ja kontaktimäärä oli 252. Nuorten tukihenkilötoiminta Nuorten tukihenkilötoiminta integroitiin osaksi vapaaehtoistoiminnan yksikköä ja toimintaa laajennettiin ja kehitettiin. Vuonna 2013 koulutettiin 30 uutta nuorten tukihenkilöä (9 vuonna 2012). Käynnissä olevia tukisuhteita oli 24 (17 vuonna 2012). Kaikkiaan kohtaamisia tukihenkilön ja nuoren välillä oli noin 480 (240 vuonna 2012). 16

17 Kuva: Sari Tammikari 17

18 Om det finns sådana här människor i världen, då kommer världen att räddas. En senior som fått hjälp av en volontär från HelsingforsMission Kuva: Esko Jämsä 18

19 Vind i seglen för den svenskspråkiga seniorverksamheten HelsingforsMissions svenskspråkiga volontärverksamhet bland seniorer växte Vi koncentrerade vårt arbete på en effektiv planering och en fungerande nätverkssamarbete. Vi har sedan augusti 2011 en egen svenskspråkig styrgrupp. Fler volontärer Volontärutbildningen inleddes i februari 2012 då också en volontärpool bildades. På åtta utbildningar har vi fått 75 aktiva nya utbildade volontärer som fungerar som stödpersoner, engångshjälpare, budbärare samt gruppledare. Målet är att minska ensamhet och depression bland seniorer. Under det andra verksamhetsåret 2013 redovisar våra svenska volontärer: 23 stödpersonrelationer (13 år 2012), via 38 engångshjälpare (18 år 2012) 117 kontakter (49 år 2012), via 3 gruppledare 218 kontakter (188 år 2012) till ensamma seniorer samt via Allsång, Musik till Kvällskaffet och Julfest med 49 volontärer (25 år 2012) sammanlagt 1022 kontakter (410 år 2012). Via Musik för alla sinnen kultur i vården; 3 gånger på långvårdsplatser i olika seniorhus, 59 kontakter. Förebyggande kulturellt socialarbete Allsång på Albertsgatan samlade varje torsdag seniorer för att sjunga med en rad kända musiker bekanta sånger. Musik till kvällskaffet med Ann-Kristin Schevelew bjöd på klassisk musik i form av presentationer och musik, både inspelad och live. Akvarellgruppen samlades två gånger i månaden med ledning av Kristian Teir. Musik för alla sinnen turné kultur i vården, förde musikens glädje till svenskspråkiga seniorer på långvårdsplatser i vårdhem i Helsingfors. Stödet till seniorer genom det förebyggande kulturella socialarbetet har visat sig vara av stor betydelse. Uppsökande arbete I vår verksamhet är det viktigt att samarbeta med andra finlandssvenska organisationer och institutioner. Vi samarbetar bl.a. med Folkhälsan, Röda Korset, Samrådet - Svenska Pensionärsförbundet, Luckan, SAMS - Samarbetsförbund kring funktionshinder, Psykosociala förbundet, Sympati psykosociala förening, Martha Helsingfors, Kyrkan i Helsingfors samt Helsingfors stad. Vi samarbetar med olika privata och kommunala servicehem, högskolor och kulturorganisationer. Östra Helsingfors behöver mest insatser för att nå dessa ensamma. Vi har också grundat ett nätverk, SenioRöst tillsammans med olika organisationer för att söka reda på de äldre som är ensamma hemma Engångshjälp Jämfört med förra året så gavs och mottags engångshjälp mer än dubbelt detta år. 19

20 HelsinkiMission pääyhteistyökumppanit 2013 HelsinkiMissiolla on lukuisia yritysystäviä. Erityisasemassa ovat pääyhteistyökumppanit, joiden kanssa tehdään yleensä kolmen vuoden yhteistyösopimus. Pääyhteistyökumppanin kanssa konseptoidaan yrityksen brandia, asiakaskuntaa ja henkilöstöä parhaiten hyödyttävä yhteistyömalli. Tänä vuonna etsimme uutta yhteistyökumppania jo olemassa olevien rinnalle. Pitkä suhde on aina parempi Vanhin voimassaoleva yhteistyösopimus HelsinkiMissiolla on Helsingin OP Pankin kanssa. Se solmittiin 12 vuotta sitten. Pankki siirtyi tukemaan huippu-urheilun sijaan helsinkiläisiä vanhuksia. Asia sai aikanaan paljon huomiota. Kauppalehti mm. otsikoi: Okopankki vaihtoi lätkän mummoihin. Nykyisin pankki on HelsinkiMission lisäksi myös merkittävä juniorurheilun tukija. Yhteistyö HelsinkiMission kanssa on ajankohtainen yhä. Helsingin OP Pankki allekirjoitti vuoden alussa jatkosopimuksen seuraavalle kolmelle vuodelle. Neljä syytä, sanoo toimitusjohtaja Olli Lehtilä. Ensinnäkin olemme olleet hyvin tyytyväisiä yhteistyöhön. Se on antanut paljon. Toiseksi HelsinkiMissio sopii hyvin yhteen perustehtävämme kanssa. Missiomme on edistää asiakkaiden ja toimintaympäristön kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyö merkittävän ja arvomaailmaltaan hyvin yhteensopivan sosiaalialan toimijan kanssa vahvistaa yleistä luottamusta, joka on erityisesti finanssialan toimijalle äärettömän tärkeää. Toisaalta syntyaikanaan yli 110 vuotta sitten osuuspankkiliike toimi nimenomaan vähävaraisten ja vähäosaisten kanssa, kuten siihen aikaan ilmaistiin. Kolmanneksi meille ominaista on toimia pitkäjänteisesti niin yhteistyökumppanuuksissa kuin asiakassuhteissa. Pitkässä yhteistyössä opimme tuntemaan toisiamme paremmin, luottamaan toisiimme enemmän ja kehittymään yhdessä. Asia toimii kumpaankin suuntaan. Meidän on helppo lähestyä Missiota. Ja Missiossa tiedetään, mitä me toivomme. Neljänneksi arvomaailmamme ovat hyvin samanlaiset. Erityisesti viime vuosina olemme omassa organisaatiossamme tehneet paljon työtä ihmisläheisyyden syventämiseksi. Tässäkin HelsinkiMissio on luonteva kumppani. 20 Hyväntekeväisyys kuuluu vastuulliseen liiketoimintaan Fennia on tehnyt yhteistyötä HelsinkiMission kanssa vuodesta Mikä yhdistää vakuutusyhtiötä ja sosiaalialan järjestöä? HelsinkiMissio tekee tärkeätä työtä henkisen turvallisuuden lisäämiseksi, siksi Fennia on mukana yhteistyössä. Meille yhteistyö on luonteva tapa olla mukana kantamassa vastuuta, kertoo toimitusjohtaja Antti Kuljukka. Kuljukan mukaan henkisen turvattomuuden lisääntyminen, syrjäytyminen sekä erilaisten ongelmien kasaantuminen marginaaliryhmille oli nähtävissä jo kymmenen vuotta sitten. Olemme halunneet pitkäjänteisesti auttaa näiden ongelmien parissa kamppailevia yhdessä HelsinkiMission kanssa. Uskon, että voimat yhdistämällä lopputuloksena yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi. Fennialaisten arkiseen aherrukseen kuuluu isona osana vastuullisuus. Meidän tulee huolehtia asiakkaittemme arjesta ammattitaitoisella riskienhallinnalla ja vahinkotilanteessa sekä taloudellisista että henkisistä vahingoista. Näemme Fenniassa, että hyväntekeväisyys on osa vastuullista liiketoimintaa. Se luo oikeaa arvopohjaa myös arjen tekemiseen Fenniassa. Toivon, että yhdessä tuumin voisimme antaa edes muutamalle syrjäytyneelle sekä yksinäiselle vanhukselle onnellisemman elämän. Sokotel tarjoaa elämyksiä lapsille ja vanhuksille Sokotel halusi löytää avustuskohteen läheltä, tahon jonka kanssa voidaan tehdä aktiivista ja konkreettista yhteistyötä. HelsinkiMission Kotivuoren lastenkoti kiinnosti, ja yhteistyö alkoi vuonna 2010, muistelee Sokotelin henkilöstöpäällikkö Sami Juntunen. Sokotel on Kotivuoren lastenkodin kummi, joka järjestää lapsille yllätyksiä ja elämyksiä arjen keskelle. Muutaman kerran vuodessa on järjestetty yhteisiä tapahtumia. Lasten kanssa on käyty katsomassa Disney on Ice Show, tehty kesäretki Turun Caribiaan, käyty katsomassa jääkiekon MM-kilpailuja ja vierailtu Linnanmäellä. Kerran järjestettiin pitsakoulu, ja vuosittain on haluttu olla mukana rakentamassa nuorille kodikasta joulua. Vuoden 2014 alusta yhteistyötä laajennettiin. Original Sokos hotellit valitsivat hyväntekeväisyyskohteekseen HelsinkiMission ja nyt tehdään hotellikohtaista laajempaa yhteistyötä. Miksi sitten HelsinkiMissio? Me näemme, että järjestö tekee arvokasta työtä, jonka tärkeys ja tarve tulevaisuudessa entisestään lisääntyy. Meillä on vilpitön halu olla tekemässä hyvää. Meillekin tulee tästä hyvä mieli, Juntunen kertoo.