Sotilaskartoitus Jatkosodassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sotilaskartoitus Jatkosodassa"

Transkriptio

1 Tänä vuonna on kulunut 60 vuotta Jatkosodan alkamisesta. Sotaan osallistui myös maanmittausalan väki siinä kuin muutkin Suomen nuoret miehet ja naiset. Monet toimivat rintamamiehinä, mutta monet myös mittaus- ja kartoitustehtävissä. Oheisessa haastattelussa tehdään kunniaa tälle sukupolvelle. Kolmannen polven maanmittari, tekniikan ylioppilas Kaisa Harju haastattelee isoisäänsä, evp lääninmaanmittausinsinööriä Erkki Harjua, joka sodan aikana oli mukana maanpuolustukselle tarpeellisissa kartoitustöissä. Kaisa Harju Sotilaskartoitus Jatkosodassa Laatokan ja Äänisen alueen 1: karttaa vuodelta Kuusikymmentä vuotta sitten alkaneessa Jatkosodassa suoritettiin varsinaisen sodankäynnin ohella paljon muitakin elintärkeitä toimintoja, joista maanmittarille tutuimpia lienevät erilaiset sotilaskartoitustoimet. Erkki Harju, silloinen maanmittariteekkari, sittemmin Lapin lääninmaanmittausinsinööri, muistelee palvelustaan vänrikkinä Topografipataljoonan Geodeettikomppaniassa Aunuksen Karjalassa. Kaikenlaisia keittiöhommia Suomen armeijassa nyt onkin Syksyllä 1939 oli teekkari Erkki Harju ehtinyt opiskella Maanmittausosastolla kolme lukuvuotta. Hän ei ollut kuitenkaan suorittanut vielä asevelvollisuuttaan, sillä ylioppilaaksi tulonsa jälkeen keväällä 36 hän ei päässyt vapaaehtoisena palvelukseen, vaan oli saanut kolme vuotta lykkäystä. Talvisodan aikana hän sai palvelukseenastumismääräyksen ja oli sodan päättyessä aliupseerikoulussa. Myöhemmin RUK:ssa hän liittyi nuoremman rinnakkaiskurssin 49. kuoroon, joka tammikuussa 1941 teki konserttimatkan Helsinkiin, jossa annettiin kaksi konserttia. Ensimmäinen oli yliopiston juhlasalissa. Siellä oli muun arvovaltaisen yleisön joukossa marsalkka Mannerheim, joka konsertin väliajalla tuli tervehtimään kuorolaisia ja haastattelemaan joitakin. Hän tuli minun ja toverini Vitikan luokse huomattuaan että Vitikalla, silloin vielä Jakobsson, oli rinnassaan vapauden mitalin nauha. Hän tuli kysymään missä yksikössä kokelas oli Talvisotaan osallistunut ja sai kuulla tämän olleen mukana länsikannaksella joulukuussa tehdyssä vastahyökkäyksessä. Toinen konsertti pidettiin työväentalossa ja siellä oli minulla väliaikana tilaisuus tavata opiskelutoverini Heikki Hietalahti, joka sanoi olleensa topografikunnan palveluksessa sodan aikana ja jälkeen. Hän katsoi voivansa suositella minullekin topografikunnan laskijaksi rupeamista, jolloin voisin Helsingissä ehkä jossain määrin jatkaa opintojanikin. Annoin 12

2 suostumukseni siihen, että hän valmistelee siirtymistäni ja sitten helmikuun lopulla sainkin komennuksen Helsinkiin. Kapteeni Olanterä, saatuaan kirjeen siirrostani lausui: Kaikenlaisia keittiöhommia Suomen armeijassa nyt onkin. Työpaikkani oli nykyisen Tuomiokirkon korttelissa olevassa Topografikunnan huoneistossa. Siellä laskin eteenpäinleikkauksia Pohjois-Karjalassa tehdyistä kolmiohavainnoista. Talvisodassa oli paljastunut ammottava karttojen tarve Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta ja nyt niitä paikattiin. Kesän 40 aikana oli jo saatu osa ilmakuvakartoista painokuntoon. Niitä painettiin Suomalaisuuden Seuran kirjapainossa ja jouduin painatustyötä joitakin kertoja valvomaan, sillä kartat olivat salaisia. Maastotöihin Huhtikuun lopulla 1941 sain sitten määräyksen maastotöihin Kainuuseen ja ennen vappua olin jo Sotkamossa, missä kevät oli vielä aika myöhässä, metsissä lunta varjorinteillä runsaasti. Siellä opeteltiin rakentamaan niin sanottuja neljännen luokan kolmiopisteitä: puunlatvamerkkejä, joita havaittiin torneista. Nämä merkit varustettiin tähysmerkeillä valkoiseksi ja mustaksi maalatuista laudoista sekä puunrungon eteläpuolelle kiinnitettävällä kolmion muotoisella pärelavalla, joka tuli näkymään ilmavalokuvassa. Minulle annettiin työmiehiksi mittauspatterin tykkimiehiä ja käyttöön kuorma-auto tarvikkeiden ja miehistön kuljetusta varten. Neljännen luokan kolmiopisteiden rakentamista varten sain mittauksen suunnittelijalta kartan, johon oli merkitty jo olemassa olevat sekä nyt rakennettavat havaintotornit ja niiden ympärille ja väliin keskimäärin ehkä neljän, viiden kilometrin päähän tornista neljännen luokan pisteet, jotka varustettiin puunlatvamerkein, mikä oli minun porukkani tehtävä. Karttaan oli merkitty latvamerkkien sijoitus suunnilleen ja merkin laatu. Merkkejä oli kuusi eri lajia, jotka merkittiin kirjaimilla D:stä I:hin. Samalle suunnalle jostakin tornista katsottuna ei saanut tulla kahta samanmerkkistä pistettä erehdyksien välttämiseksi. Oli tärkeätä, että pisteiden rakentaja osasi suunnistaa oikealle paikalle, josta oli valittava korkein mahdollinen kohta ja sieltä löydettävä pystysuora, mahdollisimman pitkä puu, yleensä mänty, johon merkki rakennettiin. Rakentamisessa oli tärkein mies se, joka osasi kiivetä pystysuoraan paljaaseen mäntyyn. Hänellä oli apunaan tolppakengät ja köysilenkki vyöllään pieni väkipyörä ja siinä köysi, aseena kirves ja vasara sekä nauloja ja rautalankaa. Meillä oli aivan mainioita puuhun nousijoita, oli sellaisiakin, jotka eivät käyttäneet muuta välinettä kuin kirvestä, jonka iskivät puuhun ja nostivat itsensä ylös, tarttuivat jaloillaan puun ympäri ja iskivät taas ylemmäksi ja tällä lailla nostivat itsensä latvaan. Nämä olivat yleensä pohjoisen poikia, Kuusamosta, Rovaniemen maalaiskunnasta ja niin edespäin. Latvassa mies kiinnitti väkipyörän puun ympäri menevällä rautalankalenkillä. Tällä välin muu ryhmä oli karsinut latvaseipään ja kiinnittänyt siihen sekä pärelavan että kuudesta valkoisesta ja kuudesta mustaksi maalatusta laudanpätkästä tehdyn latvamerkin. Merkki nostettiin latvaan köyden ja väkipyörän avulla, kiinnitettiin nauloilla ja rautalangalla sekä nostettiin pärelava vaakasuoraan ja sidottiin runkoon. Kun merkki oli valmis, tehtiin sen ympärille kiintopisteet kallioon tai maakiviin upotetuilla rautaputkilla. Tämän jälkeen mitattiin pärelavan korkeus maasta. On huomattava, että merkkien täytyi kestää melkoista tuulta. Sitä varten puun oksat pääasiallisesti katkaistiin, että ei tuuli niin voimakkaasti puuta heiluttaisi. Kuten mainittua, latvamerkit tehtiin yleensä mäntyyn, muistaakseni vain yhden kerran, lähempänä Laatokkaa, kun kilometrin säteellä paikasta ei löytynyt yhtään mäntyä, jouduimme rakentamaan merkin kuuseen. Tämä oli muistaakseni korkein latvamerkki, jonka olen koskaan tehnyt ja en tiedä, kuinka se tuulta mahtoi kestää. Alavuokista käsin rakensin latvamerkit myöskin Raatteentien molemmin puolin. Täällä oli nähtävissä jäljet Talvisodan aikaisesta taistelusta, jossa Suomen joukot tuhosivat venäläisen divisioonan, joka oli edennyt liian pitkälle Suomen puolelle huolehtimatta varmistuksesta riittävästi. Alavuokista siirryimme pienellä laivalla Kiantajärveä pitkin järven pohjoispäähän Juntusrantaan. Laivan täytyi välillä käydä täydentämässä polttoainevarastoaan, halkoja jossakin rannassa. Tämä oli hyvin tervetullut tauko miehis- Erkki Harju. tekn.yo. vm töllemme, joka oli syönyt aamulla hapantunutta hernekeittoa ja kärsi yleisestä ripulista. Onneksi olin jättänyt tuon keiton syömättä jostakin syystä. Järven pohjoisrannassa oli Juntusrannan kylä, jonka ympäristössä rakensimme latvamerkkejä aivan lähellä Kuusamon rajaa ja palasimme sitten Suomussalmen kirkolle. Jatkosota syttyy Nyt oltiin jo kesäkuussa 1941 ja juhannuksen lähestyessä Suomussalmella toimitettiin liikekannallepano. Oli selviä merkkejä siitä, että alkaa pian uusi sota. Palasimme sitten Kuhmoon. Siellä tuli tehtäväksemme maanteiden mittaaminen monikulmiomittauksella, jonka yhteydessä tehtiin muutamia kiintopisteitä ja vesistöjen korkeusmittauksia. Tätä työtä jatkettiin aina heinäkuun puolelle. Kun 13

3 Topografipataljoonan Geodeettikomppanian pojat rakentavat neljännen luokan kolmiopisteen puunlatvamerkkiä Aunuksessa helatorstaina kautta täydennyksinä ja evakuointeina. Omien karttojen ohella varikoihin kertyi suuret määrät sotasaalisaineistoa niin omilta rintamilta kuin vaihtoina saksalaisilta joukoilta aina Ukrainaa myöten. Neuvostokartoista otettiin jäljennöspainoksia ja niitä hyödynnettiin monin tavoin myös uudiskartoituksen yhteydessä. Yhteistyötä Maanmittaushallituksen kanssa. Päämajan Topografinen osasto oli kiinteässä yhteistoiminnassa Maanmittaushallituksen kanssa ja lukuisat Maanmittauslaitoksen henkilöt palvelivat reserviläisinä kartoitusjoukoissa, minkä lisäksi kalustollisetkin seikat edellyttivät yhteistyötä ja voimien keskittämistä. Sodan pitkittyessä paine kotiseudun siviilikartoituksiin lisääntyi ja niitä ryhdyttiinkin enenevässä määrin toteuttamaan, mikä osoittautui lopulta vahingolliseksi, kun rintamien selustat jäivät vähäisen kartoituksen varaan mm. eräillä alueilla Laatokan Karjalassa sekä Savonlinnan Saimaan seuduilla. Kartoitustöiden johtaminen. Päämajan Topografisen osaston kartoitusjoukkona toimi koko sodan ajan Topografipataljoona. Kenttätyösuunnitelmiin vaikuttivat yleinen karttatilansitten sota syttyi, koimme sen muutoksen, että saimme autoomme polttoaineeksi bensiiniä. Siihen asti oli pärjätty puuhiilillä. Autot nousivat nyt huomattavasti ketterämmin mäkiä kuin puuhiilillä ajettaessa. Jatkoimme monikulmiomittauksia maanteillä, kunnes heinäkuun puolivälin paikkeilla saimme käskyn koota varusteemme ja siirtyä Joensuuhun. Joensuussa perustettiin Päämajan Topografipataljoona, jonka komentajaksi määrättiin majuri Ahti Paulaharju. Minä jouduin sen Geodeettikomppaniaan, jonka Topografinen tilanne ennen Jatkosotaa Koonnut Kaisa Harju Lähde: Jatkosodan historia, osa 3, toimittanut Sotatieteen Laitoksen Sotahistorian toimisto, julkaissut WSOY Jo ennen Talvisodan syttymistä, syksyllä 1939, perustettiin Päämajan Topografikunta johtamaan sotilaskartoitusta sekä Topografikomppania kartoitusjoukoksi. Talvisodassa ei juuri ehditty kuin hoitaa joukkojen karttahuoltoa, mutta sotilastopografinen toiminta jatkui Moskovan rauhan jälkeen vakinaisen henkilöstön voimin Puolustusvoimien Pääesikunnan Topografiseksi osastoksi muuttuneena laitoksena luvulla oli kartoitettu Karjalan Kannasta ja Laatokan Karjalaa, mutta niiden selusta-alueet olivat jääneet toisarvoiseen asemaan. Talvisodan aikana oli myös kohtalokkaalla tavalla ilmennyt Pohjois- Suomessa Petsamoa lukuun ottamatta vallinnut karttatyhjiö. Puolustusvoimien operatiivinen johto antoi huhtikuun lopulla 1941 Topografiselle osastolle karttoja koskevan varausmääräyksen, jossa kartastojen rajaus noudatti linjaa Seivästö Käkisalmi Jänisjoki Tolvajärvi Liusvaara vanha valtakunnan raja. Yleiskarttojen peitto ulottui aina Itä-Karjalaan. Peittoalue oli luonteeltaan puolustuksellinen, mutta käsitti myös sen osan Neuvostoliiton alueesta, joka oli tarpeen jo yksistään tiedustelutietojen kirjaamiseksi. Päämajan topografinen osasto Liikekannallepano. Puolustusvoiman Pääesikunnan käskyllä ryhdyttiin perustamaan Päämajaa. Topografinen osasto määrättiin johtamaan valtakunnan kartoitustoimintaa, vastaamaan joukkojen karttahuollosta sekä valvomaan karttojen myyntiä ja jakelua osastopäällikkönään edelleen eversti J. Laiti. Karttahuolto. Karttahuolto saavutti sodan aikana melkoiset mittasuhteet: satoja tonneja karttamateriaalia kulki sen verkoston 14

4 päällikkönä oli kapteeni Erkki Kare. Muut komppaniat olivat Topografikomppania, jonka päällikkönä oli kapteeni Eskelin sekä Ilmakuvakomppania, joka sijoitettiin Helsinkiin ja jonka päällikkönä oli insinöörimajuri Löfström. Joensuusta siirryimme Korpiselkään, edelleen Leppäsyrjään ja sieltä Pitkärantaan, jotka Suomen joukot olivat muutamaa päivää aikaisemmin miehittäneet. Pitkärannassa sain määräyksen lähteä Käsnäselkään ja sieltä ruveta mittaamaan monikulmiojonoa päämääränä Petroskoi. Mukaani sain laskijaksi geodeettisen laitoksen erään luutnantin ja kersantin, kymmenkunta miestä sekä kuorma-auton. Tykistömittauksia ja tuttuja Myöhemmin sain lisämääräyksen ilmoittautua ensimmäisen divisioonan tykistökomentajalle majuri Roscherille, josta sodan jälkeen tuli tykistön tarkastaja. Hänet tavoitin Palalahden kylästä Tulemajärven itärannalla ja sain häneltä käskyn mennä Vieljärvelle ja siellä suorittaa tykistöpatterien tuliasemien mittaukset liitettynä maantietä pitkin suoritettuun monikulmiojonoon. Siirryimme Vieljärvelle, sieltä vähän itään ja saimme sopivan majapaikan erään lammen rannalta, johon pystytimme telttamme. Suoritimme mittaukset eri pattereiden tuliasemiin. Näissä tapasin useita tuttuja: Muistan ainakin kemistikurssitoverini Pentti Pokan ja seuraavalta kurssilta Erkki Suksen sekä vaasalaisen olympiakuulantyöntäjän Risto Kuntsin. Jonkin ajan perästä tuli ryhmäämme luutnantti Visa Virkkula, josta tuli esimieheni. Aikaisemmin ei sinne ilmeisesti ollut saatu lähtemään ketään vanhempaa upseeria. Majailimme tuossa lammen rannalla muistaakseni pari viikkoa ja suoritimme tykistön toivomia mittauksia ympäristössä. Elokuun alkuviikkona ilmestyi joukkoomme myös Koneosastolla opiskeleva kurssitoverini luutnantti Paul Hedlund ja hänen kanssaan läksimme eräänä iltana pyöräilemään etulinjaa kohti, missä tapasimme siellä tulenjohtajana olevan opiskelutoverini Seppo Härmälän. Härmälä vei meidät sitten etulinjan ampumahautaan, josta haarakaukoputkella tähyilimme korkealta harjanteelta vastapäätä notkon toisella puolella olevia venäläisten asemia. Paljon toimintaa sieltä ei ollut havaittavissa. Tutustuimme myöskin Härmälän asuntoon, joka oli rinteen kupeeseen kaivettu luola. Yllättäen takaisin Suomeen Pian tämän jälkeen loppui Harjun ensimmäinen Venäjän retki yllättäen, sillä hän haavoittui ollessaan autonkuljettajan kanssa suunnittelemassa ja paaluttamassa valo- ja äänimittausasemalle mitattavaksi määrättyä monikulmiojonoa, jolla asema oli tarkoitus liittää samaan koordinaatistoon tulipattereiden kanssa. Venäläisten ilmatoiminta tuolla alueella oli varsin vilkasta siihen aikaan. Heillä oli melko lähellä Nurmoilan lentokenttä, josta koneet kävivät häiritsemässä meikäläisten toimintoja. Heillä oli tosin vain pieniä hävittäjäkoneita, joista pudotettiin pikku pommeja tai tulitettiin maastoa konekiväärillä, mutta meillä ei ollut lainkaan ilmatoimintaa sillä suunnalla ja ilmatorjuntana vain jotain italialaisia ilmatorjuntakonekiväärejä, jotka eivät yleensä yltäneet näihin koneisiin saakka. Lentokoneesta konekiväärillä ammuttu räjähtävä luoti läpäisi auton katon ja oven haavoittaen samalla Harjua kyynärvarteen niin, että hän joutui Vieljärven kenttäsairaalaan, ja kun tämä jouduttiin jatkuvien pommitusten takia evakuoimaan, Suistamon Alatun kenttäsairaalaan, josta edelleen Kangasalan Vikolinnan sotasairaalaan ja sieltä muutamien viikkojen kuluttua toipumislomalle vanhempiensa kotiin Vaasaan. Tämä meidän asemamme siellä lammen rannalla oli tosiaan hyvin kauas työntynyt muusta sotatoimialueesta. Pohjoispuolellamme kuului jatkuvaa konekivääri- ja tykistötulta. Siellä oli vielä Suojärvi venäläisten hallussa ja Sortavalakin vallattiin vasta joku päivä sen jälne eri alueilla, sodanjohdon operatiiviset näkemykset, etulinjan komentajien esitykset, kartoituskapasiteetti, painatuskapasiteetti sekä tarkkuusvaatimukset. Kartoituksen painopiste oli koko sodan ajan Itä-Karjalassa, missä etusijalla oli Aunuksen kannas selustoineen. Suomalainen sotilaskartoitus oli tiukasti Päämajan johtamaa ja valvomaa noudattaen hyvin tarkasti operatiivisen johdon määrittämiä linjoja. Topografipataljoonan toiminta Välirauhan aikana laadittujen suunnitelmien mukaan sodan syttyessä oli kartoitusjoukoksi perustettava Topografipataljoona, jonka runkona tulisi olemaan Puolustusvoiman Pääesikunnan Topografinen osasto. Majuri A. Paulaharjun komentama kolmikomppaniainen pataljoona muodostui Topografikomppaniasta päällikkönään kapteeni H. Eskelin, Geodeettikomppaniasta päällikkönään kapteeni E. Kare sekä Ilmakuvakomppaniasta päällikkönään insinöörimajuri K. Löfström. Pataljoonan vahvuus oli 76 upseeria, 25 aliupseeria, 149 miehistöön kuuluvaa, 5 siviilivirkamiestä ja 8 naista. Hyökkäysvaiheen pikakartoitusta. Päämajan antamalla käskyllä koottiin Topografipataljoonasta erityisosasto, Osasto Paulaharju, suorittamaan hyökkäysvaiheessa tykistön tarvitsemia runkomittauksia sekä valmistamaan pikakarttoja VI ja VII Armeijakuntien etenemissuunnista. Koska suomalainen karttapeitto päättyi Pitkärannan tasalla, oli valmistauduttava käyttämään laadittavien pikakarttojen perusmateriaalina ilmakuvia sekä sotasaaliiksi saatuja neuvostoliittolaisia topografisia karttoja. Kartoitus- ja mittaustoiminta alkoi , jolloin VI Armeijakunta oli saavuttanut Pitkärannan. Runsaan viikon kuluessa valmistettiin 20 karttalehteä käsittävä tiekarttasarja Rajakonnusta Lotinapeltoon Syvärin varteen. Työn runkona olivat neuvostoliittolaiset karttakuvaukset sekä ilmavoimien tiedustelulentojen tulokset. Samaan aikaan ryhdyttiin valmistamaan rajalta Syvärille ulottuvaa pikakarttasarjaa mittakaavaan 1:20 000, jossa myös olivat lähtökohtana sotasaaliskartasto ja ilmakuvaukset, jotka käsiteltiin Osasto Paulaharjun ilmakuvaryhmän laboratoriossa sekä Ilmakuvakomppaniassa Helsingissä. Tämä Aunuksen sarja valmistui 172-lehtisenä mennessä. Käytännössä kartoitus eteni hyökkäyskiilojen mukana ja joukot saivat tuoreet vedokset nopeasti käyttöönsä. Topografisten pikakarttojen ohella valmistettiin ilmakuvapikakarttoja, joiden runkona oli lähinnä teiden suunnissa suoritettujen tiedustelukuvausten materiaali, joka oikaistiin osaston laboratorioyksikössä kehitetyn karttapistemenetelmän mukaan. Yhdessä Helsingissä olleen ilmakuvakomppanian käyttämän horisonttioikaisumenetelmän kanssa voitiin joukoille jakaa ilmakuvapikakarttoja tiedustelutiedostoineen noin vuorokauden kuluttua kuvauksesta. Pikakartat kohosivat erityisen merkittäviksi Tuuloksen läpimurron valmisteluissa; tällöin voitiin nopeasti painaa ja jakaa valmiit hyökkäyskartat tietoineen joukoille. Toiminta asemasotakautena. Asemasotakautena Topografipataljoonan yksiköt suunnattiin 15

5 keen, kun olin haavoittunut. Sen sijaan Laatokan koillisranta oli suomalaisten hallussa aina Vitelen jokea myöten. Ja pian uudestaan rintamalle Lokakuun loppupäivinä Harju ilmoittautui lähtövalmiiksi takaisin kenttäjoukkoihin ja vietti talven Sortavalan ilmansuojelupiirissä tehtävänään Suojärven radan vartioiminen Jänisjärveltä Suvilahteen ja edelleen Veskelykseen käytössään noin puolen komppanian verran sotamiehiä. Vartiopaikkoja meillä oli Jänisjärven asemalla vartioimassa Jänisjoen siltaa, joka oli huomattavan suuri ja tärkeä. Sitten Roikonkoskella siltavartio, samoin Kaarenojalla ja Roimolassa Roimolanjoella sekä Hyrsylän mutkassa olevalla Hautavaaran sillalla. Välillä oli vielä ryhmä Suvilahdessa, josta se kävi partioimassa vuorokausittain rataa Roimolaan päin. Tässä tehtävässä minulla kului talvi. Hämekoskelta käsin hoidimme kaikkien vartiopaikkojen huollon. Meille tuli Sortavalasta Jänisjärven asemalle muonalastit ja jaoimme niitä sitten eri paikoille. Tässä tarvittiin osaksi hevoskuljetusta, mutta suurin osa matkasta tehtiin junalla. Käytimme kaikkia radalla liikkuvia junia hyväksemme. Aina ne eivät voineet pysähtyä meidän asemapaikkaamme, mutta pyynnöstä veturinkuljettaja hiljensi vauhtia, niin että saatoimme heittää muonasäkin ja hypätä junasta. Radalla liikkuvat sotilasjunat olivat usein viimeistä paikkaa myöten täynnä. Muistan, että erään matkan jouduin tekemään vaunun puskurin päällä istuen, mikä kävi aivan hyvin. Latvamerkkien parissa jälleen Tarkastusmatkoillani tapasin junassa joskus jonkun Topografipataljoonan tovereistani, ja kuulin, että pataljoona aikoo keväällä aloittaa kenttätyöt Aunuksen kannaksella, koska päämaja on tilannut sinne yhtenäisen ilmakuvakartaston tehtäväksi. Minun rupesi tekemään mieli taas maastotöihin ja kirjoitin Topografipataljoonan komentajalle toivomuksestani. Huhtikuun loppupuolella sainkin määräyksen ilmoittautua pataljoonan esikunnassa Äänislinnassa, Petroskoissa ensimmäisenä päivänä toukokuuta. Sieltä sain määräyksen ilmoittautua Geodeettikomppanian päällikölle Nurmoilassa; toisin sanoen jouduin menemään junalla takaisin Jänisjärvelle ja edelleen Hämekosken kautta rautateitse Aunukseen, jonne oli rakennettu uusi rautatie Uuksusta eteenpäin. Nurmoilassa oli juuri vähän aikaisemmin ollut pommitus, jossa meidänkin osastomme miehiä oli haavoittunut, muun muassa kapteeni Hirvonen, geodesian lehtori Polyteekissä, oli saanut vammoja ja oli edelleen lomalla. Nurmoila oli venäläinen varuskuntapaikkakunta. Siellä oli myös lentokenttä, josta aikanaan meidän asemiamme Vieljärvellä häirittiin. Nurmoilasta käsin suoritin parin kolmen puunlatvamerkin rakentamisen. Metsässä oli vielä paikoin runsaasti lunta, joka hidasti toimintaamme. Sitten minut komennettiin Mäkriäjärvelle, jossa ilmoittauduin pari kurssia minua vanhemmalle Olavi Siikaniemelle, jonka kanssa asuin yhdessä karjalaistalossa, missä ei olut muita asukkaita kuin emäntä, vanhahko nainen. Me saimme nukkua kiukaan pankolla. Täällä Mäkriäjärvellä minulla meni viikko ja sieltä käsin tein matkan myöskin Silmijärvelle työryhmän kanssa. Sinne ei ollut muuta kuin huonokuntoinen metsätie ja saimme kylästä kaksi pientä surkeakuntoista hevosta, joita tulivat ajamaan niiden emännät. Taloissa ei yleensä ollut miehiä: naisia ja jonkun verran lapsia oli. Tie oli niin huono, että sinne ei voitu ottaa mitään varsinaisia ajoneuvoja, vaan merkkitarpeet kuljetettiin purilailla. Rakensimme kolmisen päivää latvamerkkejä Silmijärven kylän ympäristössä. Aunuksen siviiliväestö Aunuksen Karjalassa oli siviiliväkeä, ei kuitenkaan työikäisiä miehiä, vaan naisia, lapsia ja vanhuksia, sekä Talvisodan sotainvalideja. Aunuksen miehet olivat Pitkärannasta lähes kaikille lohkoille sekä ajoittain myös kotirintamalle. Joukkoyksikön toiminta keskitettiin Itä-Karjalaan, jonka karttapohja oli yksinomaan neuvostoliittolaista, eikä tyydyttänyt tarkkuudeltaan eikä kuvaamistavaltaan suomalaisia joukkoja. Karjalan kannaksesta oli olemassa suomalainen topografinen kartasto, joka sittemmin uudistettiin yhdessä Maanmittaushallituksen kanssa, sillä Päämajassa katsottiin, ettei Kannakselle riittänyt topografijoukkoja. Geodeettiset mittaukset. Geodeettikomppania jatkoi Jatkosodan puhjettua aiemmin aloittamaansa runkomittausohjelmaa Savon järvialueella, Kainuussa sekä Kemijärven Kuusamon suunnilla. Heinäkuun puolivälissä 1941 keskeytettiin yksikön murtoviivamittaukset ja torninrakennustyöt Kuhmossa ja näihin töihin osallistunut henkilöstö komennettiin Osasto Paulaharjuun. Päämajan käskyllä ulotettiin geodeettiset toimet valtakunnan rajan yli Kuhmon Repolan suunnassa ja niin siirtyivät tornirekognosointi- ja murtoviivamittaukset Itä-Karjalaan. Kenttämittauksia ei yrityksistä huolimatta voitu juuri jatkaa talven tultua pakkasen ja runsaan lumentulon takia. Tammi-maaliskuussa 1942 suoritettiin linnoitustöitä varten runkovaaitus Maaselän kannaksella. Tykistömittausten ohella oli myös rekognosoitu neuvostoliittolaisten kolmiomittauksia Aunuksessa. Mittaukset ulottuivat lopulta Aunuksen kannaksen länsiosasta Muurmannin rataan idässä. Keväällä 1942 vahvistettiin geodeettikomppanialle operatiivisin perustein tärkeysjärjestykseen asetetut toiminta-alueet. Mittaukset aloitettiin heti sääolojen salliessa keväällä 1942 ja jatkettiin suunnitelmien mukaan aina kesäkuuhun Asemasotavaiheen aikana komppania suoritti huomattavan työn: Geodeettiset mittaukset olivat riittävän tarkat ja monipuoliset; lisäksi yksikkö osallistui jatkuvasti tykistön esittämiin tuliasema- ja tulenjohtopaikkamäärityksiin. Itä-Karjalan kolmioverkko Aunuksen osalta saatiin valmiiksi laskuineen vielä vuoden 1942 aikana ja myös Maaselän verkko valmistui hyvissä ajoin. Geodeettikomppanian merkittäviin tehtäviin kuului pistearkiston kehittäminen ja sitä varten yksikön upseereita komennettiin talvikausina Helsinkiin täydennyslaskuihin. Topografinen kartoitus. Osasto Paulaharjun lakkauttamisen jälkeen syksyllä 1941 jatkoi Topografipataljoonan topografikomppania topografisten pikakarttojen laadintaa Karhumäen ja Rukajärven alueilta sekä alkoi valmistella sotatoimien johtamista ajatellen välttämättömänä pidettyä operatiivista 1: kartastoa. Talvikartoitusta kokeiltiin helmikuussa 1942 ja tulokset olivat niin lupaavia, että koko komppania koottiin mennessä Äänisen luoteispuolelle kartoitukseen. Pohjana olivat talvikuvauslennoilla otetut kuvasarjat ja niiden perusteella laaditut ilmakuvakartat sekä neuvostoliittolaiset topografiset kuvaukset. Näiden karttojen korkeustiedot sovitettiin suomalaiseen korkeusjärjestelmään ja painettiin näkyviin. Topografisia karttalehtiä syntyi nyt todella nopeasti, sillä talvioloissa topografiryhmä kartoitti viikossa saman verran kuin normaalisti kuukaudessa: joukoille kartat saa- 16

6 taistelleet suomalaisia vastaan Laatokan koillisrannan taisteluissa, joissa tappiot olivat molemmin puolin suuret. Siviiliväki ei ollut kovin innostunut meidän siellä olostamme, mutta he eivät osoittaneet vihamielisyyttäkään. Asuimme heidän nurkissaan, eivätkä he yleensä halunneet ottaa maksua, mutta jätimme heille kuitenkin jonkun verran Suomen rahaa. Käytimme myöskin heidän palveluksiaan hevoskuljetuksiin. Aunuksen hevoset olivat kurjia kaakkeja, pienikokoisia ja kengittämättömiä, joten niiden kaviot olivat levinneet pahan näköisiksi, eikä niistä liukkaalla kelillä ollut vetäjiksi ollenkaan. Ajomiehiksi saimme yleensä emäntiä tai tyttäriä Karjalan taloista. Mäkriäjärveltä Harju siirtyi rakentamaan merkkejä Kuujärvelle, sieltä itään Vaaseninjoelle ja edelleen pohjoiseen niin sanottuun Kaskanan korpeen. Kaskanan retken jälkeen ryhmä jatkoi matkaa itään päin. Jatkoimme sitten matkaa hevoskyydissä itään päin ja tulimme illaksi Tokkarin asemalle Muurmannin radan varrella. Siellä meidät otti vastaan vuoden 1935 kurssilla opiskeleva teekkaritoverini Viljo Kuvaja, luutnantti, joka järjesti meille majoituksen. Pääsimme myöskin saunaan ja saimme puhtaat alusvaatteet. Kun meitä nyt oli koossa Kuvajan ja minun lisäkseni siellä päin etelämpänä työskennellyt Leo Niskanen ja vielä muu- an vänrikki, päätimme illalla kokoontua yhdessä viettämään Marskin 75- vuotispäivää, vaikka se todellisuudessa oli vasta seuraavana päivänä. Ilta kului mukavasti tarinoiden ja kokemuksia vaihtaen. Aamulla oli jonkun vietävä jotain tarvikkeita idempänä toimivalle Martti Kyrölän torninrakennusryhmälle. Otin sen tehtäväkseni, mutta katsoin, ettei niin pitkää matkaa vain yhden tehtävän takia kannattanut tehdä ja otin mukaan kolme miestä ja yhden latvamerkin rakennustarpeet. Tienvarsi oli melko autio metsätaival, mutta tie oli suhteellisen hyvässä kunnossa ja pääsimme perille Ostretsinan kylään. Kohtalokas paluumatka Paluumatkalla ryhmän luota läksimme metsätraktoritietä etelään päin. Jätimme auton maantien varteen. Näitä metsätraktoriteitä oli Aunuksen Karjalassa runsaastikin, mutta tämä oli verrattain uusi, aivan vielä lahoamaton. Tältä tieltä sitten poikkesimme metsälinjalle, joka näkyi käytössämme olevassa venäläisessä kartassakin. Tulin kyllä ajatelleeksi, että tämä ilmeisesti oli Vänrikki Erkki Harju toipumislomalla Vaasassa syksyllä tiin noin kuukauden kuluttua kenttätöiden päättymisestä. Toki näin pikakartoitettu materiaali oli hieman epätarkka etenkin korkeuskäyrien osalta, mutta topografinen pikakartta oli muuten varsin käyttökelpoinen. Sodan aikana topografikomppanian kartoitusalue oli neliökilometriä vastaten 125:tä karttalehteä mittakaavassa 1: Lisäksi tykistöjoukkojen omatoiminen kartoitus käsitti 36 kpl neljänneslehtiä, eli 9 täyttä 1: karttalehteä. Kartoituksen painopiste oli Aunuksessa, mutta myös Rukajärvelle lähetettiin kartoitusjoukkue. Ilmakuvaukset. Helsingissä toimivan keskimääräiseltä vahvuudeltaan 83 henkeä käsittävän Ilmakuvakomppanian tehtävänä oli suorittaa kaikki kartoituskuvaukset, tallentaa syntynyt materiaali sekä valmistaa niiden pohjalta erilaisia ilmakuvakarttoja. Komppania oli kiinteässä yhteistoiminnassa Maanmittaushallituksen kanssa, jonka ilmakuvaosasto tuki komppaniaa monin tavoin. Karjalan Armeijan hyökkäysvaiheessa ilmakuvapikakarttoja valmistui etenemisen suunnasta keskimäärin 8 12 karttalehteä päivässä. Syystalvella 1941 joukkojen lähestyessä tavoitteitaan ilmakuvakarttoja valmistettiin Petroskoin, Rukajärven ja Karhumäen suunnista. Tällaista jonokarttaa sanottiin tähystys- ja tulenjohtokartoiksi, mikä kuvasikin niiden pääasiallista käyttötarkoitusta. Vuoden 1941 loppuun mennessä näitä oli valmistettu noin neliökilometrin alueelta kokonaismonistusmäärän ollessa lähes kappaletta. Ennen Neuvostoliiton suurhyökkäystä kesällä 1944 ehdittiin kuvata yli neliökilometriä. Suurhyökkäyksen alettua suoritettiin kiireellisesti Laatokan Karjalan ja Savon alueiden ilmakuvauksia yli neliökilometriä ja valmistettiin ilmakuvakarttoja kaikkiaan neliökilometrin alueelta. Tehtävänsä mukaisesti ilmakuvakomppania kehitteli myös eräitä uusia karttalajeja. Stereokarttoja 1: tuotettiin sodan aikana kaikkiaan neliökilometrin alueelta eri puolilta Itä-Karjalaa. Tiedustelua palvelevaksi erikoiskuvaukseksi tehtiin anaglyfikarttoja 1: kaikkiaan 720 neliökilometrin alueelta kyseessä yleensä linnoituslaitteiden ja tukikohtien selvittäminen. Viimeiset mittaukset Neuvostojoukkojen suurhyökkäystä Karjalan kannaksella seurasivat hyökkäykset Aunuksen ja Maaselän kannaksilla. Sotilaallisen tilanteen muututtua ratkaisevasti ja suomalaisten joukkojen aloitettua vetäytymistaistelut, keskeytettiin Topografipataljoonan työt Pataljoonan komppaniat jatkoivat vetäytymisen jälkeen kenttämittauksia uusien tehtävänantojen mukaisesti eri puolilla Kaakkois-Suomea. Topografikomppania toimi Suomen järviylängön kapeikoissa ja Geodeettikomppania jatkoi runkomittauksia Pohjois-Karjalassa sekä myöhemmin Mikkelin Kuopion-Iisalmen- Kajaanin tasalla. Pataljoona oli kotiutettu mennessä ja topografiset tehtävät siirtyivät jälleen Puolustusvoimain Pääesikunnan Topografiselle osastolle. 17

7 venäläisten käyttämä partioväylä, mutta en ottanut asiaa tarpeeksi vakavasti. Kuljettuamme maanteiltä noin kaksi kilometriä ja ollessani noin parikymmentä metriä miesten edellä ja tarkastellessani kulkiessani karttaa, edessäni kuului jyrähdys, lensin pari metriä ilmaan ja putosin naamalleni maahan. Tunsin alareidessäni kovan iskun ja katselin taaksepäin jonkun aikaa viivyteltyäni. Oikea jalka oli selvästi tallella, mutta kun katsoin vasenta, niin näin vain nilkan yläpuolelta veristä lihaa ja luunsiruja. Samaan aikaan pojat alkoivat tirkistellä kantojen takaa, jonne olivat heittäytyneet suojaan ja kysyivät miten on käynyt. Sanoin menettäneeni toisen jalkani ja pyysin heitä tulemaan varovasti lähemmäksi tarkkaillen mahdollisia useampia miinoja. Poikia oli vain kolme: korpraali Järvinen ja sotamiehet Tuliluoto ja Nokelainen. He olivat vähän neuvottomia, mutta käskin heidän yrittää tehdä tuoreista puista ja merkkilaudoista paarin ja vetää reppuhihnoilla kiristyssiteen katkenneen jalkani polven yläpuolelle. Pojat toimivat ripeästi ja lähtivät sitten kantamaan minua maantielle päin. Se oli varmasti kolmelle miehelle aika rankka työ; olin elämäni parhaassa kunnossa, mikä oli selvinnyt käydessämme lääkärintarkastuksessa Aunuksessa ennen Kuujärvelle siirtymistämme. Pääsimme perille ja autonkuljettaja lähti viemään meitä kuorma-auton lavalla etsimään lähintä sairaalaa. Tultuamme Pidmajärven kohdalle siellä oli tienviitta, jossa oli punaisella ristillä merkitty kenttäsairaalan suunta. Ennen kenttäsairaalaa tulimme kuitenkin lääkintäkomppanian majapaikkaan, josta saimme paikalle lääkintävääpelin ja jonkun lääkintämiehen, jotka heti päästivät pois kiristyssiteen, joka aiheutti minulle kovia kipuja ja antoivat ruiskullisen morfiinia, sekä toivottivat hyvää matkaa kenttäsairaalaan. Sairaalassa oli minua vastassa hyvä henkilökunta. Leikkauksen suoritti lääkintäeverstiluutnatti Lehtinen, Jyväskylän kaupunginsairaalan päällikkö avustajanaan lääkintäkapteeni Mniemois, Närpiön kunnanlääkäri. Aamulla minut Kolme maanmittaripolvea: tekniikan ylioppilas Kaisa Harju työskentelee Novosat Oy:ssä, Erkki Harju toimi aikoinaan Lapin lääninmaanmittausinsinöörinä ja Markku Harju on maanmittausjohtaja Lapin maanmittaustoimistossa. siirrettiin toiseen huoneeseen, jossa lisäkseni oli vain muuan kersantti, muistaakseni JR 8:sta, jonka alueella olimme. Hän oli joutunut postinhakumatkalla vihollispartion yllättämäksi ja taistelemaan sen kanssa, tosin voitokkaasti, mutta oli vaikeasti haavoittunut. Seuraavana päivänä sairaalaan ilmestyi divisioonan komentaja, silloin eversti Kaarlo Heiskanen, myöhemmin puolustusvoimain ylipäällikkö. Hän tuli kuulustelemaan minua haavoittumispaikastani ja vakuutti, ettei siellä voi olla suomalaisten miinoja. Olin tässä kenttäsairaalassa ehkä viisi, kuusi päivää. Valitin lääkintäeverstiluutnantti Lehtiselle kohtaloani, kun mielestäni joudun vaihtamaan ammattia, mutta Lehtinen vakuutti, että nyt saa niin hyviä proteeseja, että kyllä minä varmasti voin toimia maanmittarina, niin kuin ennenkin. Tämän jälkeen oli mielialani tuntuvasti parempi. Toipumista ja opintoja Helsingissä Kenttäsairaalasta Harju kuljetettiin sairaankuljetusautolla Tokkariin ja sieltä junalla Äänislinnaan sotasairaalaan ja edelleen sairasjunalla Helsinkiin, sotasairaala yhteen, joka toimi Töölön sairaanhoitajaopistossa. Siinä oli talvisodan jälkeen ollut invalidisairaala, ja se tunnettiin yleensä invalidisairaalan nimellä vieläkin. Siellä meitä jalka-amputoituja kuntoutettiin voimistelulla ja tunnuin paranevan varsin nopeasti. Huonetoverina minulla oli lääkintäluutnantti, jolta oli amputoitu jalka ja joka oli menettänyt toisestakin jalasta kaksi ensimmäistä varvasta. Myöskin kenttäsairaalassa oli suurin osa poti- laista miinaräjähdyksissä jalkansa menettäneitä. Nämä jalkaväkimiinat ovat todella inhottavia laitteita, ei ainoastaan viholliselle, vaan usein myös omille joukoille. Syyskuussa alettiin tehdä minulle ensimmäistä proteesia, ja sain sen käyttööni noin 20. päivän tienoilla. Ensimmäinen päivä tuntui mahdottomalta, toisena opin jo ottamaan sillä askelia ja kolmantena kävelin jo melkoisesti. Marraskuun alussa olin edelleen sairaalan kirjoissa ja nautin sieltä päivärahaa, mutta sain asua sairaalan ulkopuolella. Pääsin asumaan Teekkarilaan, missä huonetoverini oli Pentti Kankkunen, joka opiskeli maanmittausosastolla ja josta aikanaan tuli Kuopion lääninmaanmittausinsinööri. Tartuin nyt opiskelutehtäviin; minulla oli kolme pääaineen tenttiä enää suorittamatta. Maaliskuun lopulla sain tapaturmatoimiston päätöksen, jonka perusteella minulle maksettiin sen jälkeen sotainvalidin elinkorkoa ja vapauduin sairaalasta maaliskuun lopulla. Samalla minut vapautettiin enemmästä sotapalveluksesta. Kuitenkin jo syksyllä 1943 minut kutsuttiin uuteen tarkastukseen ja hyväksyttiin jo B2:ksi, mutta ei minua kutsuttu enää palvelukseen. Kesäkuussa suoritin viimeisenkin tenttini ja heinäkuussa minut otettiin maanmittausauskultantiksi ja määrättiin maanmittausinsinööri Paavo J. Taskisen palvelukseen Kauhajoelle. Myöhemmästä toiminnastani olen kirjoittanut MIL:n satavuotisjulkaisuun artikkelin. Kirjoittaja on tekniikan ylioppilas ja työskentelee Novosat Oy:ssä. Sähköposti: 18

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Erkki-Sakari Harju Kartastotilanne ennen talvisotaa Kelvollista kartta-aineistoa oli vain Kaakkois Suomesta, topografiset

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

SOTILASKARTOITUS MAASSAMME

SOTILASKARTOITUS MAASSAMME SOTILASKARTOITUS MAASSAMME Maanmittausalan perustutkinto opinnäytetyö Stadin ammattiopisto Jussi Marttila Tammikuu 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto s.3 2. Sotilaskartoitus Ruotsin vallan aikana s.4

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

Mittapöytämittauksesta

Mittapöytämittauksesta 40 Mittapöytämittauksesta Maanmittaus 84:2 (2009) Historiallinen tietoisku Mittapöytämittauksesta Pertti Heikkilä pheikki@suomi24.fi Mittaaminen ja kartanteko oli ihan kelvollista jo tuhansia vuosia sitten

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia Imatra Savonlinna Punkaharju SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia matkasuunnitelmia. RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA 1925. Allaviitotut matkasuunnitelmat ovat aiotut ohjeiksi kesämatkoja suunniteltaessa ja voidaan

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944. Pro gradu-tutkielma. Kadettivääpeli Antti Kivimäki

JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944. Pro gradu-tutkielma. Kadettivääpeli Antti Kivimäki MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944 Pro gradu-tutkielma Kadettivääpeli Antti Kivimäki Kadettikurssi 91 Kranaatinheitinopintosuunta Maaliskuu 2008

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Tikkurilan rotaryklubin Laatokan Karjalan ja Aunuksen retki 18. 21.5.2006

Tikkurilan rotaryklubin Laatokan Karjalan ja Aunuksen retki 18. 21.5.2006 Tikkurilan rotaryklubin Laatokan Karjalan ja Aunuksen retki 18. 21.5.2006 Aleksanteri Syväriläisen luostarin kirkko ja kellotapuli Kuvat: Seppo Heinämen (SH), Hannu Myllymäki (HM), Pekka Myyrä (PM) Petri

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomalaisia karttasarjoja, yhteenveto:

Suomalaisia karttasarjoja, yhteenveto: Suomalaisia karttasarjoja, yhteenveto: Sheet1 (Timo Meriluoto) (Päivitetty 9.9.2015) (Maanmittaushallitus = Maanmittauslaitos) (Geologinen Toimikunta = Geologinen Tutkimuskeskus) [G]=Ks. tarkempaa selitystä

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa

Lisätiedot

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 13.06.2011 Vahinkotilasto Tehdyt rajaukset: AMMATTILUOKKA (3): SIIVOOJAT (942) VAHINKOLUOKKA: TYÖMATKA Huom. vuoden 2009 lukumäärät tulevat nousemaan vielä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nainen. sodassa. KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA

Nainen. sodassa. KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA Nainen sodassa KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA SISÄLLYS Saatteeksi Kodin Vartijat 12 Naiset sodassa 14 I Kotirintaman selkäranka 18 Maan Äiti 19 "Vihreät lesket" 26 Kaksi taloa huolen

Lisätiedot

Tampereen seudun mittauspäivät. Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto

Tampereen seudun mittauspäivät. Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto Tampereen seudun mittauspäivät Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto Mitä kartoittajan tulee osata? Miksi tehdään tarkkavaaituksia? Mitä eroa on painokairauksella ja tärykairauksella? Mikä on ortokuva?

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Sivustolle 17.7.2015 tehdyt muutokset:

Sivustolle 17.7.2015 tehdyt muutokset: Sivustolle 17.7.2015 tehdyt muutokset: Seuraava materiaali on lisätty sivustolle 17.7.2015: Hakemistoon KARTAT/Geologiset kartat: *"Johdettu" maaperäkartta 1:10.000 Halikko 1967 *Kallioperäkartta 1:100.000

Lisätiedot

SUOMESSA KESÄMATKOJA. 1929 C/vi 7vm) MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia. matkasuunnitelmia. I:n matka.

SUOMESSA KESÄMATKOJA. 1929 C/vi 7vm) MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia. matkasuunnitelmia. I:n matka. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia matkasuunnitelmia KESÄMATKOJA 1929 C/vi 7vm) SUOMESSA Allaolevat matkasuunnitelmat ovat aiotut ohjeiksi kesämatkoja suunniteltaessa. Niihin on merkitty mahdollisimman

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

6. Etäisyydenmittari 14.

6. Etäisyydenmittari 14. 97 ilmeisessä käsirysyssä vihollisen kanssa. Yleensä etäiyyden ollessa 50 m. pienempi voi sen käyttämisestä odottaa varmaa menestystä; paras etäisyys on 25 m. tai sitä pienempi. Sillä missä tilanahtaus

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015. Avaustilaisuudet. Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi. Mikkeli. Joensuu.

TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015. Avaustilaisuudet. Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi. Mikkeli. Joensuu. TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015 Avaustilaisuudet Mikkeli Joensuu Kuopio Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi Ohjelma 9.00 Tilaisuuden avaus Aluepäällikkö Kimmo Anttonen, Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Ensimmäinen lottakomennukseni

Ensimmäinen lottakomennukseni Julkaistu Terjokkoisessa 2/2009 Ensimmäinen lottakomennukseni Vera Nevapuro Kun evakkomatka alkoi Terijoelta, toivoin hartaasti pääseväni lottakomennukselle, mutta minulla ei ollut tarpeeksi ikää siihen.

Lisätiedot

Tehtävä alkoi tehtäväkäskyn saatuanne. Tehtävä päättyy partion ilmoittautuessa rastille S34.

Tehtävä alkoi tehtäväkäskyn saatuanne. Tehtävä päättyy partion ilmoittautuessa rastille S34. S31 Tehtävä 42 Suunnistus ja kartat 4 REITTI Partio jatkaa jotosta viimeisenkin jotospäivän ajan. Tehtävä alkoi tehtäväkäskyn saatuanne. Tehtävä päättyy partion ilmoittautuessa rastille S34. Partion tehtävänä

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun Ympyrään liittyviä harjoituksia 1 Laske ympyrän kehän pituus, kun a) ympyrän halkaisijan pituus on 17 cm b) ympyrän säteen pituus on 1 33 cm 3 2 Kuinka pitkä on ympyrän säde, jos sen kehä on yhden metrin

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Suvilahti sota-aikana

Suvilahti sota-aikana Suvilahti sota-aikana Kaasulaitoksen uutta pukuhuone- ja ruokalarakennusta rakennetaan joulukuussa 1938. Näkymä itäjulkisivusta. Huomaa kaasuvalaisinpylväs ja rakennustyömaan ylittävä kaasuputki, joka

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset

KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä. Toimenpiteet ja vaikutukset KESÄREKRYTOINTI AAMUJAKELU Oy:ssä Toimenpiteet ja vaikutukset TAUSTATIETOA Aamujakelun jakoalue on jaettu neljään osaan: keskusta, itä, etelä ja länsi. Kullakin osalla on oma aluepäällikkönsä. Osat on

Lisätiedot

Kalustonkuljetus Sea Catissa.

Kalustonkuljetus Sea Catissa. 1 / 6 25.9.2009 13:32 Los DEMENTITOS mopedistin matkakertomus Virosta Pappamopolla Viron rannikolla Kuvia ja tarinaa Viron moporeissulta 6. 8.5 2004 Reissu onnistui upeesti ja papitsu vm-62 kesti koko

Lisätiedot

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Taloustutkimus Oy Tammi-helmikuu 2009 Vesa Ryyppö, Jussi Pajunen 31.3.2009 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön.

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Historialliset paikat ja kartat

Historialliset paikat ja kartat Historialliset paikat ja kartat Esko Ikkala 27.11.2015 Sisällys 1. Motivaatio ja tavoitteet 2. Sotasammon paikkaontologian kokoaminen 3. Historiallisten karttojen käyttöönotto 4. Sotasammon paikkanäkymän

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 Ajankohta Tilaisuus Paikka Ilmoitt. viim. Alueell./ valtak. kutsu TAMMIKUU 13.1. Työvaliokunta kokoontuu, eduskunta Helsinki 25.1. Hankepoliklinikka

Lisätiedot