Sotilaskartoitus Jatkosodassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sotilaskartoitus Jatkosodassa"

Transkriptio

1 Tänä vuonna on kulunut 60 vuotta Jatkosodan alkamisesta. Sotaan osallistui myös maanmittausalan väki siinä kuin muutkin Suomen nuoret miehet ja naiset. Monet toimivat rintamamiehinä, mutta monet myös mittaus- ja kartoitustehtävissä. Oheisessa haastattelussa tehdään kunniaa tälle sukupolvelle. Kolmannen polven maanmittari, tekniikan ylioppilas Kaisa Harju haastattelee isoisäänsä, evp lääninmaanmittausinsinööriä Erkki Harjua, joka sodan aikana oli mukana maanpuolustukselle tarpeellisissa kartoitustöissä. Kaisa Harju Sotilaskartoitus Jatkosodassa Laatokan ja Äänisen alueen 1: karttaa vuodelta Kuusikymmentä vuotta sitten alkaneessa Jatkosodassa suoritettiin varsinaisen sodankäynnin ohella paljon muitakin elintärkeitä toimintoja, joista maanmittarille tutuimpia lienevät erilaiset sotilaskartoitustoimet. Erkki Harju, silloinen maanmittariteekkari, sittemmin Lapin lääninmaanmittausinsinööri, muistelee palvelustaan vänrikkinä Topografipataljoonan Geodeettikomppaniassa Aunuksen Karjalassa. Kaikenlaisia keittiöhommia Suomen armeijassa nyt onkin Syksyllä 1939 oli teekkari Erkki Harju ehtinyt opiskella Maanmittausosastolla kolme lukuvuotta. Hän ei ollut kuitenkaan suorittanut vielä asevelvollisuuttaan, sillä ylioppilaaksi tulonsa jälkeen keväällä 36 hän ei päässyt vapaaehtoisena palvelukseen, vaan oli saanut kolme vuotta lykkäystä. Talvisodan aikana hän sai palvelukseenastumismääräyksen ja oli sodan päättyessä aliupseerikoulussa. Myöhemmin RUK:ssa hän liittyi nuoremman rinnakkaiskurssin 49. kuoroon, joka tammikuussa 1941 teki konserttimatkan Helsinkiin, jossa annettiin kaksi konserttia. Ensimmäinen oli yliopiston juhlasalissa. Siellä oli muun arvovaltaisen yleisön joukossa marsalkka Mannerheim, joka konsertin väliajalla tuli tervehtimään kuorolaisia ja haastattelemaan joitakin. Hän tuli minun ja toverini Vitikan luokse huomattuaan että Vitikalla, silloin vielä Jakobsson, oli rinnassaan vapauden mitalin nauha. Hän tuli kysymään missä yksikössä kokelas oli Talvisotaan osallistunut ja sai kuulla tämän olleen mukana länsikannaksella joulukuussa tehdyssä vastahyökkäyksessä. Toinen konsertti pidettiin työväentalossa ja siellä oli minulla väliaikana tilaisuus tavata opiskelutoverini Heikki Hietalahti, joka sanoi olleensa topografikunnan palveluksessa sodan aikana ja jälkeen. Hän katsoi voivansa suositella minullekin topografikunnan laskijaksi rupeamista, jolloin voisin Helsingissä ehkä jossain määrin jatkaa opintojanikin. Annoin 12

2 suostumukseni siihen, että hän valmistelee siirtymistäni ja sitten helmikuun lopulla sainkin komennuksen Helsinkiin. Kapteeni Olanterä, saatuaan kirjeen siirrostani lausui: Kaikenlaisia keittiöhommia Suomen armeijassa nyt onkin. Työpaikkani oli nykyisen Tuomiokirkon korttelissa olevassa Topografikunnan huoneistossa. Siellä laskin eteenpäinleikkauksia Pohjois-Karjalassa tehdyistä kolmiohavainnoista. Talvisodassa oli paljastunut ammottava karttojen tarve Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta ja nyt niitä paikattiin. Kesän 40 aikana oli jo saatu osa ilmakuvakartoista painokuntoon. Niitä painettiin Suomalaisuuden Seuran kirjapainossa ja jouduin painatustyötä joitakin kertoja valvomaan, sillä kartat olivat salaisia. Maastotöihin Huhtikuun lopulla 1941 sain sitten määräyksen maastotöihin Kainuuseen ja ennen vappua olin jo Sotkamossa, missä kevät oli vielä aika myöhässä, metsissä lunta varjorinteillä runsaasti. Siellä opeteltiin rakentamaan niin sanottuja neljännen luokan kolmiopisteitä: puunlatvamerkkejä, joita havaittiin torneista. Nämä merkit varustettiin tähysmerkeillä valkoiseksi ja mustaksi maalatuista laudoista sekä puunrungon eteläpuolelle kiinnitettävällä kolmion muotoisella pärelavalla, joka tuli näkymään ilmavalokuvassa. Minulle annettiin työmiehiksi mittauspatterin tykkimiehiä ja käyttöön kuorma-auto tarvikkeiden ja miehistön kuljetusta varten. Neljännen luokan kolmiopisteiden rakentamista varten sain mittauksen suunnittelijalta kartan, johon oli merkitty jo olemassa olevat sekä nyt rakennettavat havaintotornit ja niiden ympärille ja väliin keskimäärin ehkä neljän, viiden kilometrin päähän tornista neljännen luokan pisteet, jotka varustettiin puunlatvamerkein, mikä oli minun porukkani tehtävä. Karttaan oli merkitty latvamerkkien sijoitus suunnilleen ja merkin laatu. Merkkejä oli kuusi eri lajia, jotka merkittiin kirjaimilla D:stä I:hin. Samalle suunnalle jostakin tornista katsottuna ei saanut tulla kahta samanmerkkistä pistettä erehdyksien välttämiseksi. Oli tärkeätä, että pisteiden rakentaja osasi suunnistaa oikealle paikalle, josta oli valittava korkein mahdollinen kohta ja sieltä löydettävä pystysuora, mahdollisimman pitkä puu, yleensä mänty, johon merkki rakennettiin. Rakentamisessa oli tärkein mies se, joka osasi kiivetä pystysuoraan paljaaseen mäntyyn. Hänellä oli apunaan tolppakengät ja köysilenkki vyöllään pieni väkipyörä ja siinä köysi, aseena kirves ja vasara sekä nauloja ja rautalankaa. Meillä oli aivan mainioita puuhun nousijoita, oli sellaisiakin, jotka eivät käyttäneet muuta välinettä kuin kirvestä, jonka iskivät puuhun ja nostivat itsensä ylös, tarttuivat jaloillaan puun ympäri ja iskivät taas ylemmäksi ja tällä lailla nostivat itsensä latvaan. Nämä olivat yleensä pohjoisen poikia, Kuusamosta, Rovaniemen maalaiskunnasta ja niin edespäin. Latvassa mies kiinnitti väkipyörän puun ympäri menevällä rautalankalenkillä. Tällä välin muu ryhmä oli karsinut latvaseipään ja kiinnittänyt siihen sekä pärelavan että kuudesta valkoisesta ja kuudesta mustaksi maalatusta laudanpätkästä tehdyn latvamerkin. Merkki nostettiin latvaan köyden ja väkipyörän avulla, kiinnitettiin nauloilla ja rautalangalla sekä nostettiin pärelava vaakasuoraan ja sidottiin runkoon. Kun merkki oli valmis, tehtiin sen ympärille kiintopisteet kallioon tai maakiviin upotetuilla rautaputkilla. Tämän jälkeen mitattiin pärelavan korkeus maasta. On huomattava, että merkkien täytyi kestää melkoista tuulta. Sitä varten puun oksat pääasiallisesti katkaistiin, että ei tuuli niin voimakkaasti puuta heiluttaisi. Kuten mainittua, latvamerkit tehtiin yleensä mäntyyn, muistaakseni vain yhden kerran, lähempänä Laatokkaa, kun kilometrin säteellä paikasta ei löytynyt yhtään mäntyä, jouduimme rakentamaan merkin kuuseen. Tämä oli muistaakseni korkein latvamerkki, jonka olen koskaan tehnyt ja en tiedä, kuinka se tuulta mahtoi kestää. Alavuokista käsin rakensin latvamerkit myöskin Raatteentien molemmin puolin. Täällä oli nähtävissä jäljet Talvisodan aikaisesta taistelusta, jossa Suomen joukot tuhosivat venäläisen divisioonan, joka oli edennyt liian pitkälle Suomen puolelle huolehtimatta varmistuksesta riittävästi. Alavuokista siirryimme pienellä laivalla Kiantajärveä pitkin järven pohjoispäähän Juntusrantaan. Laivan täytyi välillä käydä täydentämässä polttoainevarastoaan, halkoja jossakin rannassa. Tämä oli hyvin tervetullut tauko miehis- Erkki Harju. tekn.yo. vm töllemme, joka oli syönyt aamulla hapantunutta hernekeittoa ja kärsi yleisestä ripulista. Onneksi olin jättänyt tuon keiton syömättä jostakin syystä. Järven pohjoisrannassa oli Juntusrannan kylä, jonka ympäristössä rakensimme latvamerkkejä aivan lähellä Kuusamon rajaa ja palasimme sitten Suomussalmen kirkolle. Jatkosota syttyy Nyt oltiin jo kesäkuussa 1941 ja juhannuksen lähestyessä Suomussalmella toimitettiin liikekannallepano. Oli selviä merkkejä siitä, että alkaa pian uusi sota. Palasimme sitten Kuhmoon. Siellä tuli tehtäväksemme maanteiden mittaaminen monikulmiomittauksella, jonka yhteydessä tehtiin muutamia kiintopisteitä ja vesistöjen korkeusmittauksia. Tätä työtä jatkettiin aina heinäkuun puolelle. Kun 13

3 Topografipataljoonan Geodeettikomppanian pojat rakentavat neljännen luokan kolmiopisteen puunlatvamerkkiä Aunuksessa helatorstaina kautta täydennyksinä ja evakuointeina. Omien karttojen ohella varikoihin kertyi suuret määrät sotasaalisaineistoa niin omilta rintamilta kuin vaihtoina saksalaisilta joukoilta aina Ukrainaa myöten. Neuvostokartoista otettiin jäljennöspainoksia ja niitä hyödynnettiin monin tavoin myös uudiskartoituksen yhteydessä. Yhteistyötä Maanmittaushallituksen kanssa. Päämajan Topografinen osasto oli kiinteässä yhteistoiminnassa Maanmittaushallituksen kanssa ja lukuisat Maanmittauslaitoksen henkilöt palvelivat reserviläisinä kartoitusjoukoissa, minkä lisäksi kalustollisetkin seikat edellyttivät yhteistyötä ja voimien keskittämistä. Sodan pitkittyessä paine kotiseudun siviilikartoituksiin lisääntyi ja niitä ryhdyttiinkin enenevässä määrin toteuttamaan, mikä osoittautui lopulta vahingolliseksi, kun rintamien selustat jäivät vähäisen kartoituksen varaan mm. eräillä alueilla Laatokan Karjalassa sekä Savonlinnan Saimaan seuduilla. Kartoitustöiden johtaminen. Päämajan Topografisen osaston kartoitusjoukkona toimi koko sodan ajan Topografipataljoona. Kenttätyösuunnitelmiin vaikuttivat yleinen karttatilansitten sota syttyi, koimme sen muutoksen, että saimme autoomme polttoaineeksi bensiiniä. Siihen asti oli pärjätty puuhiilillä. Autot nousivat nyt huomattavasti ketterämmin mäkiä kuin puuhiilillä ajettaessa. Jatkoimme monikulmiomittauksia maanteillä, kunnes heinäkuun puolivälin paikkeilla saimme käskyn koota varusteemme ja siirtyä Joensuuhun. Joensuussa perustettiin Päämajan Topografipataljoona, jonka komentajaksi määrättiin majuri Ahti Paulaharju. Minä jouduin sen Geodeettikomppaniaan, jonka Topografinen tilanne ennen Jatkosotaa Koonnut Kaisa Harju Lähde: Jatkosodan historia, osa 3, toimittanut Sotatieteen Laitoksen Sotahistorian toimisto, julkaissut WSOY Jo ennen Talvisodan syttymistä, syksyllä 1939, perustettiin Päämajan Topografikunta johtamaan sotilaskartoitusta sekä Topografikomppania kartoitusjoukoksi. Talvisodassa ei juuri ehditty kuin hoitaa joukkojen karttahuoltoa, mutta sotilastopografinen toiminta jatkui Moskovan rauhan jälkeen vakinaisen henkilöstön voimin Puolustusvoimien Pääesikunnan Topografiseksi osastoksi muuttuneena laitoksena luvulla oli kartoitettu Karjalan Kannasta ja Laatokan Karjalaa, mutta niiden selusta-alueet olivat jääneet toisarvoiseen asemaan. Talvisodan aikana oli myös kohtalokkaalla tavalla ilmennyt Pohjois- Suomessa Petsamoa lukuun ottamatta vallinnut karttatyhjiö. Puolustusvoimien operatiivinen johto antoi huhtikuun lopulla 1941 Topografiselle osastolle karttoja koskevan varausmääräyksen, jossa kartastojen rajaus noudatti linjaa Seivästö Käkisalmi Jänisjoki Tolvajärvi Liusvaara vanha valtakunnan raja. Yleiskarttojen peitto ulottui aina Itä-Karjalaan. Peittoalue oli luonteeltaan puolustuksellinen, mutta käsitti myös sen osan Neuvostoliiton alueesta, joka oli tarpeen jo yksistään tiedustelutietojen kirjaamiseksi. Päämajan topografinen osasto Liikekannallepano. Puolustusvoiman Pääesikunnan käskyllä ryhdyttiin perustamaan Päämajaa. Topografinen osasto määrättiin johtamaan valtakunnan kartoitustoimintaa, vastaamaan joukkojen karttahuollosta sekä valvomaan karttojen myyntiä ja jakelua osastopäällikkönään edelleen eversti J. Laiti. Karttahuolto. Karttahuolto saavutti sodan aikana melkoiset mittasuhteet: satoja tonneja karttamateriaalia kulki sen verkoston 14

4 päällikkönä oli kapteeni Erkki Kare. Muut komppaniat olivat Topografikomppania, jonka päällikkönä oli kapteeni Eskelin sekä Ilmakuvakomppania, joka sijoitettiin Helsinkiin ja jonka päällikkönä oli insinöörimajuri Löfström. Joensuusta siirryimme Korpiselkään, edelleen Leppäsyrjään ja sieltä Pitkärantaan, jotka Suomen joukot olivat muutamaa päivää aikaisemmin miehittäneet. Pitkärannassa sain määräyksen lähteä Käsnäselkään ja sieltä ruveta mittaamaan monikulmiojonoa päämääränä Petroskoi. Mukaani sain laskijaksi geodeettisen laitoksen erään luutnantin ja kersantin, kymmenkunta miestä sekä kuorma-auton. Tykistömittauksia ja tuttuja Myöhemmin sain lisämääräyksen ilmoittautua ensimmäisen divisioonan tykistökomentajalle majuri Roscherille, josta sodan jälkeen tuli tykistön tarkastaja. Hänet tavoitin Palalahden kylästä Tulemajärven itärannalla ja sain häneltä käskyn mennä Vieljärvelle ja siellä suorittaa tykistöpatterien tuliasemien mittaukset liitettynä maantietä pitkin suoritettuun monikulmiojonoon. Siirryimme Vieljärvelle, sieltä vähän itään ja saimme sopivan majapaikan erään lammen rannalta, johon pystytimme telttamme. Suoritimme mittaukset eri pattereiden tuliasemiin. Näissä tapasin useita tuttuja: Muistan ainakin kemistikurssitoverini Pentti Pokan ja seuraavalta kurssilta Erkki Suksen sekä vaasalaisen olympiakuulantyöntäjän Risto Kuntsin. Jonkin ajan perästä tuli ryhmäämme luutnantti Visa Virkkula, josta tuli esimieheni. Aikaisemmin ei sinne ilmeisesti ollut saatu lähtemään ketään vanhempaa upseeria. Majailimme tuossa lammen rannalla muistaakseni pari viikkoa ja suoritimme tykistön toivomia mittauksia ympäristössä. Elokuun alkuviikkona ilmestyi joukkoomme myös Koneosastolla opiskeleva kurssitoverini luutnantti Paul Hedlund ja hänen kanssaan läksimme eräänä iltana pyöräilemään etulinjaa kohti, missä tapasimme siellä tulenjohtajana olevan opiskelutoverini Seppo Härmälän. Härmälä vei meidät sitten etulinjan ampumahautaan, josta haarakaukoputkella tähyilimme korkealta harjanteelta vastapäätä notkon toisella puolella olevia venäläisten asemia. Paljon toimintaa sieltä ei ollut havaittavissa. Tutustuimme myöskin Härmälän asuntoon, joka oli rinteen kupeeseen kaivettu luola. Yllättäen takaisin Suomeen Pian tämän jälkeen loppui Harjun ensimmäinen Venäjän retki yllättäen, sillä hän haavoittui ollessaan autonkuljettajan kanssa suunnittelemassa ja paaluttamassa valo- ja äänimittausasemalle mitattavaksi määrättyä monikulmiojonoa, jolla asema oli tarkoitus liittää samaan koordinaatistoon tulipattereiden kanssa. Venäläisten ilmatoiminta tuolla alueella oli varsin vilkasta siihen aikaan. Heillä oli melko lähellä Nurmoilan lentokenttä, josta koneet kävivät häiritsemässä meikäläisten toimintoja. Heillä oli tosin vain pieniä hävittäjäkoneita, joista pudotettiin pikku pommeja tai tulitettiin maastoa konekiväärillä, mutta meillä ei ollut lainkaan ilmatoimintaa sillä suunnalla ja ilmatorjuntana vain jotain italialaisia ilmatorjuntakonekiväärejä, jotka eivät yleensä yltäneet näihin koneisiin saakka. Lentokoneesta konekiväärillä ammuttu räjähtävä luoti läpäisi auton katon ja oven haavoittaen samalla Harjua kyynärvarteen niin, että hän joutui Vieljärven kenttäsairaalaan, ja kun tämä jouduttiin jatkuvien pommitusten takia evakuoimaan, Suistamon Alatun kenttäsairaalaan, josta edelleen Kangasalan Vikolinnan sotasairaalaan ja sieltä muutamien viikkojen kuluttua toipumislomalle vanhempiensa kotiin Vaasaan. Tämä meidän asemamme siellä lammen rannalla oli tosiaan hyvin kauas työntynyt muusta sotatoimialueesta. Pohjoispuolellamme kuului jatkuvaa konekivääri- ja tykistötulta. Siellä oli vielä Suojärvi venäläisten hallussa ja Sortavalakin vallattiin vasta joku päivä sen jälne eri alueilla, sodanjohdon operatiiviset näkemykset, etulinjan komentajien esitykset, kartoituskapasiteetti, painatuskapasiteetti sekä tarkkuusvaatimukset. Kartoituksen painopiste oli koko sodan ajan Itä-Karjalassa, missä etusijalla oli Aunuksen kannas selustoineen. Suomalainen sotilaskartoitus oli tiukasti Päämajan johtamaa ja valvomaa noudattaen hyvin tarkasti operatiivisen johdon määrittämiä linjoja. Topografipataljoonan toiminta Välirauhan aikana laadittujen suunnitelmien mukaan sodan syttyessä oli kartoitusjoukoksi perustettava Topografipataljoona, jonka runkona tulisi olemaan Puolustusvoiman Pääesikunnan Topografinen osasto. Majuri A. Paulaharjun komentama kolmikomppaniainen pataljoona muodostui Topografikomppaniasta päällikkönään kapteeni H. Eskelin, Geodeettikomppaniasta päällikkönään kapteeni E. Kare sekä Ilmakuvakomppaniasta päällikkönään insinöörimajuri K. Löfström. Pataljoonan vahvuus oli 76 upseeria, 25 aliupseeria, 149 miehistöön kuuluvaa, 5 siviilivirkamiestä ja 8 naista. Hyökkäysvaiheen pikakartoitusta. Päämajan antamalla käskyllä koottiin Topografipataljoonasta erityisosasto, Osasto Paulaharju, suorittamaan hyökkäysvaiheessa tykistön tarvitsemia runkomittauksia sekä valmistamaan pikakarttoja VI ja VII Armeijakuntien etenemissuunnista. Koska suomalainen karttapeitto päättyi Pitkärannan tasalla, oli valmistauduttava käyttämään laadittavien pikakarttojen perusmateriaalina ilmakuvia sekä sotasaaliiksi saatuja neuvostoliittolaisia topografisia karttoja. Kartoitus- ja mittaustoiminta alkoi , jolloin VI Armeijakunta oli saavuttanut Pitkärannan. Runsaan viikon kuluessa valmistettiin 20 karttalehteä käsittävä tiekarttasarja Rajakonnusta Lotinapeltoon Syvärin varteen. Työn runkona olivat neuvostoliittolaiset karttakuvaukset sekä ilmavoimien tiedustelulentojen tulokset. Samaan aikaan ryhdyttiin valmistamaan rajalta Syvärille ulottuvaa pikakarttasarjaa mittakaavaan 1:20 000, jossa myös olivat lähtökohtana sotasaaliskartasto ja ilmakuvaukset, jotka käsiteltiin Osasto Paulaharjun ilmakuvaryhmän laboratoriossa sekä Ilmakuvakomppaniassa Helsingissä. Tämä Aunuksen sarja valmistui 172-lehtisenä mennessä. Käytännössä kartoitus eteni hyökkäyskiilojen mukana ja joukot saivat tuoreet vedokset nopeasti käyttöönsä. Topografisten pikakarttojen ohella valmistettiin ilmakuvapikakarttoja, joiden runkona oli lähinnä teiden suunnissa suoritettujen tiedustelukuvausten materiaali, joka oikaistiin osaston laboratorioyksikössä kehitetyn karttapistemenetelmän mukaan. Yhdessä Helsingissä olleen ilmakuvakomppanian käyttämän horisonttioikaisumenetelmän kanssa voitiin joukoille jakaa ilmakuvapikakarttoja tiedustelutiedostoineen noin vuorokauden kuluttua kuvauksesta. Pikakartat kohosivat erityisen merkittäviksi Tuuloksen läpimurron valmisteluissa; tällöin voitiin nopeasti painaa ja jakaa valmiit hyökkäyskartat tietoineen joukoille. Toiminta asemasotakautena. Asemasotakautena Topografipataljoonan yksiköt suunnattiin 15

5 keen, kun olin haavoittunut. Sen sijaan Laatokan koillisranta oli suomalaisten hallussa aina Vitelen jokea myöten. Ja pian uudestaan rintamalle Lokakuun loppupäivinä Harju ilmoittautui lähtövalmiiksi takaisin kenttäjoukkoihin ja vietti talven Sortavalan ilmansuojelupiirissä tehtävänään Suojärven radan vartioiminen Jänisjärveltä Suvilahteen ja edelleen Veskelykseen käytössään noin puolen komppanian verran sotamiehiä. Vartiopaikkoja meillä oli Jänisjärven asemalla vartioimassa Jänisjoen siltaa, joka oli huomattavan suuri ja tärkeä. Sitten Roikonkoskella siltavartio, samoin Kaarenojalla ja Roimolassa Roimolanjoella sekä Hyrsylän mutkassa olevalla Hautavaaran sillalla. Välillä oli vielä ryhmä Suvilahdessa, josta se kävi partioimassa vuorokausittain rataa Roimolaan päin. Tässä tehtävässä minulla kului talvi. Hämekoskelta käsin hoidimme kaikkien vartiopaikkojen huollon. Meille tuli Sortavalasta Jänisjärven asemalle muonalastit ja jaoimme niitä sitten eri paikoille. Tässä tarvittiin osaksi hevoskuljetusta, mutta suurin osa matkasta tehtiin junalla. Käytimme kaikkia radalla liikkuvia junia hyväksemme. Aina ne eivät voineet pysähtyä meidän asemapaikkaamme, mutta pyynnöstä veturinkuljettaja hiljensi vauhtia, niin että saatoimme heittää muonasäkin ja hypätä junasta. Radalla liikkuvat sotilasjunat olivat usein viimeistä paikkaa myöten täynnä. Muistan, että erään matkan jouduin tekemään vaunun puskurin päällä istuen, mikä kävi aivan hyvin. Latvamerkkien parissa jälleen Tarkastusmatkoillani tapasin junassa joskus jonkun Topografipataljoonan tovereistani, ja kuulin, että pataljoona aikoo keväällä aloittaa kenttätyöt Aunuksen kannaksella, koska päämaja on tilannut sinne yhtenäisen ilmakuvakartaston tehtäväksi. Minun rupesi tekemään mieli taas maastotöihin ja kirjoitin Topografipataljoonan komentajalle toivomuksestani. Huhtikuun loppupuolella sainkin määräyksen ilmoittautua pataljoonan esikunnassa Äänislinnassa, Petroskoissa ensimmäisenä päivänä toukokuuta. Sieltä sain määräyksen ilmoittautua Geodeettikomppanian päällikölle Nurmoilassa; toisin sanoen jouduin menemään junalla takaisin Jänisjärvelle ja edelleen Hämekosken kautta rautateitse Aunukseen, jonne oli rakennettu uusi rautatie Uuksusta eteenpäin. Nurmoilassa oli juuri vähän aikaisemmin ollut pommitus, jossa meidänkin osastomme miehiä oli haavoittunut, muun muassa kapteeni Hirvonen, geodesian lehtori Polyteekissä, oli saanut vammoja ja oli edelleen lomalla. Nurmoila oli venäläinen varuskuntapaikkakunta. Siellä oli myös lentokenttä, josta aikanaan meidän asemiamme Vieljärvellä häirittiin. Nurmoilasta käsin suoritin parin kolmen puunlatvamerkin rakentamisen. Metsässä oli vielä paikoin runsaasti lunta, joka hidasti toimintaamme. Sitten minut komennettiin Mäkriäjärvelle, jossa ilmoittauduin pari kurssia minua vanhemmalle Olavi Siikaniemelle, jonka kanssa asuin yhdessä karjalaistalossa, missä ei olut muita asukkaita kuin emäntä, vanhahko nainen. Me saimme nukkua kiukaan pankolla. Täällä Mäkriäjärvellä minulla meni viikko ja sieltä käsin tein matkan myöskin Silmijärvelle työryhmän kanssa. Sinne ei ollut muuta kuin huonokuntoinen metsätie ja saimme kylästä kaksi pientä surkeakuntoista hevosta, joita tulivat ajamaan niiden emännät. Taloissa ei yleensä ollut miehiä: naisia ja jonkun verran lapsia oli. Tie oli niin huono, että sinne ei voitu ottaa mitään varsinaisia ajoneuvoja, vaan merkkitarpeet kuljetettiin purilailla. Rakensimme kolmisen päivää latvamerkkejä Silmijärven kylän ympäristössä. Aunuksen siviiliväestö Aunuksen Karjalassa oli siviiliväkeä, ei kuitenkaan työikäisiä miehiä, vaan naisia, lapsia ja vanhuksia, sekä Talvisodan sotainvalideja. Aunuksen miehet olivat Pitkärannasta lähes kaikille lohkoille sekä ajoittain myös kotirintamalle. Joukkoyksikön toiminta keskitettiin Itä-Karjalaan, jonka karttapohja oli yksinomaan neuvostoliittolaista, eikä tyydyttänyt tarkkuudeltaan eikä kuvaamistavaltaan suomalaisia joukkoja. Karjalan kannaksesta oli olemassa suomalainen topografinen kartasto, joka sittemmin uudistettiin yhdessä Maanmittaushallituksen kanssa, sillä Päämajassa katsottiin, ettei Kannakselle riittänyt topografijoukkoja. Geodeettiset mittaukset. Geodeettikomppania jatkoi Jatkosodan puhjettua aiemmin aloittamaansa runkomittausohjelmaa Savon järvialueella, Kainuussa sekä Kemijärven Kuusamon suunnilla. Heinäkuun puolivälissä 1941 keskeytettiin yksikön murtoviivamittaukset ja torninrakennustyöt Kuhmossa ja näihin töihin osallistunut henkilöstö komennettiin Osasto Paulaharjuun. Päämajan käskyllä ulotettiin geodeettiset toimet valtakunnan rajan yli Kuhmon Repolan suunnassa ja niin siirtyivät tornirekognosointi- ja murtoviivamittaukset Itä-Karjalaan. Kenttämittauksia ei yrityksistä huolimatta voitu juuri jatkaa talven tultua pakkasen ja runsaan lumentulon takia. Tammi-maaliskuussa 1942 suoritettiin linnoitustöitä varten runkovaaitus Maaselän kannaksella. Tykistömittausten ohella oli myös rekognosoitu neuvostoliittolaisten kolmiomittauksia Aunuksessa. Mittaukset ulottuivat lopulta Aunuksen kannaksen länsiosasta Muurmannin rataan idässä. Keväällä 1942 vahvistettiin geodeettikomppanialle operatiivisin perustein tärkeysjärjestykseen asetetut toiminta-alueet. Mittaukset aloitettiin heti sääolojen salliessa keväällä 1942 ja jatkettiin suunnitelmien mukaan aina kesäkuuhun Asemasotavaiheen aikana komppania suoritti huomattavan työn: Geodeettiset mittaukset olivat riittävän tarkat ja monipuoliset; lisäksi yksikkö osallistui jatkuvasti tykistön esittämiin tuliasema- ja tulenjohtopaikkamäärityksiin. Itä-Karjalan kolmioverkko Aunuksen osalta saatiin valmiiksi laskuineen vielä vuoden 1942 aikana ja myös Maaselän verkko valmistui hyvissä ajoin. Geodeettikomppanian merkittäviin tehtäviin kuului pistearkiston kehittäminen ja sitä varten yksikön upseereita komennettiin talvikausina Helsinkiin täydennyslaskuihin. Topografinen kartoitus. Osasto Paulaharjun lakkauttamisen jälkeen syksyllä 1941 jatkoi Topografipataljoonan topografikomppania topografisten pikakarttojen laadintaa Karhumäen ja Rukajärven alueilta sekä alkoi valmistella sotatoimien johtamista ajatellen välttämättömänä pidettyä operatiivista 1: kartastoa. Talvikartoitusta kokeiltiin helmikuussa 1942 ja tulokset olivat niin lupaavia, että koko komppania koottiin mennessä Äänisen luoteispuolelle kartoitukseen. Pohjana olivat talvikuvauslennoilla otetut kuvasarjat ja niiden perusteella laaditut ilmakuvakartat sekä neuvostoliittolaiset topografiset kuvaukset. Näiden karttojen korkeustiedot sovitettiin suomalaiseen korkeusjärjestelmään ja painettiin näkyviin. Topografisia karttalehtiä syntyi nyt todella nopeasti, sillä talvioloissa topografiryhmä kartoitti viikossa saman verran kuin normaalisti kuukaudessa: joukoille kartat saa- 16

6 taistelleet suomalaisia vastaan Laatokan koillisrannan taisteluissa, joissa tappiot olivat molemmin puolin suuret. Siviiliväki ei ollut kovin innostunut meidän siellä olostamme, mutta he eivät osoittaneet vihamielisyyttäkään. Asuimme heidän nurkissaan, eivätkä he yleensä halunneet ottaa maksua, mutta jätimme heille kuitenkin jonkun verran Suomen rahaa. Käytimme myöskin heidän palveluksiaan hevoskuljetuksiin. Aunuksen hevoset olivat kurjia kaakkeja, pienikokoisia ja kengittämättömiä, joten niiden kaviot olivat levinneet pahan näköisiksi, eikä niistä liukkaalla kelillä ollut vetäjiksi ollenkaan. Ajomiehiksi saimme yleensä emäntiä tai tyttäriä Karjalan taloista. Mäkriäjärveltä Harju siirtyi rakentamaan merkkejä Kuujärvelle, sieltä itään Vaaseninjoelle ja edelleen pohjoiseen niin sanottuun Kaskanan korpeen. Kaskanan retken jälkeen ryhmä jatkoi matkaa itään päin. Jatkoimme sitten matkaa hevoskyydissä itään päin ja tulimme illaksi Tokkarin asemalle Muurmannin radan varrella. Siellä meidät otti vastaan vuoden 1935 kurssilla opiskeleva teekkaritoverini Viljo Kuvaja, luutnantti, joka järjesti meille majoituksen. Pääsimme myöskin saunaan ja saimme puhtaat alusvaatteet. Kun meitä nyt oli koossa Kuvajan ja minun lisäkseni siellä päin etelämpänä työskennellyt Leo Niskanen ja vielä muu- an vänrikki, päätimme illalla kokoontua yhdessä viettämään Marskin 75- vuotispäivää, vaikka se todellisuudessa oli vasta seuraavana päivänä. Ilta kului mukavasti tarinoiden ja kokemuksia vaihtaen. Aamulla oli jonkun vietävä jotain tarvikkeita idempänä toimivalle Martti Kyrölän torninrakennusryhmälle. Otin sen tehtäväkseni, mutta katsoin, ettei niin pitkää matkaa vain yhden tehtävän takia kannattanut tehdä ja otin mukaan kolme miestä ja yhden latvamerkin rakennustarpeet. Tienvarsi oli melko autio metsätaival, mutta tie oli suhteellisen hyvässä kunnossa ja pääsimme perille Ostretsinan kylään. Kohtalokas paluumatka Paluumatkalla ryhmän luota läksimme metsätraktoritietä etelään päin. Jätimme auton maantien varteen. Näitä metsätraktoriteitä oli Aunuksen Karjalassa runsaastikin, mutta tämä oli verrattain uusi, aivan vielä lahoamaton. Tältä tieltä sitten poikkesimme metsälinjalle, joka näkyi käytössämme olevassa venäläisessä kartassakin. Tulin kyllä ajatelleeksi, että tämä ilmeisesti oli Vänrikki Erkki Harju toipumislomalla Vaasassa syksyllä tiin noin kuukauden kuluttua kenttätöiden päättymisestä. Toki näin pikakartoitettu materiaali oli hieman epätarkka etenkin korkeuskäyrien osalta, mutta topografinen pikakartta oli muuten varsin käyttökelpoinen. Sodan aikana topografikomppanian kartoitusalue oli neliökilometriä vastaten 125:tä karttalehteä mittakaavassa 1: Lisäksi tykistöjoukkojen omatoiminen kartoitus käsitti 36 kpl neljänneslehtiä, eli 9 täyttä 1: karttalehteä. Kartoituksen painopiste oli Aunuksessa, mutta myös Rukajärvelle lähetettiin kartoitusjoukkue. Ilmakuvaukset. Helsingissä toimivan keskimääräiseltä vahvuudeltaan 83 henkeä käsittävän Ilmakuvakomppanian tehtävänä oli suorittaa kaikki kartoituskuvaukset, tallentaa syntynyt materiaali sekä valmistaa niiden pohjalta erilaisia ilmakuvakarttoja. Komppania oli kiinteässä yhteistoiminnassa Maanmittaushallituksen kanssa, jonka ilmakuvaosasto tuki komppaniaa monin tavoin. Karjalan Armeijan hyökkäysvaiheessa ilmakuvapikakarttoja valmistui etenemisen suunnasta keskimäärin 8 12 karttalehteä päivässä. Syystalvella 1941 joukkojen lähestyessä tavoitteitaan ilmakuvakarttoja valmistettiin Petroskoin, Rukajärven ja Karhumäen suunnista. Tällaista jonokarttaa sanottiin tähystys- ja tulenjohtokartoiksi, mikä kuvasikin niiden pääasiallista käyttötarkoitusta. Vuoden 1941 loppuun mennessä näitä oli valmistettu noin neliökilometrin alueelta kokonaismonistusmäärän ollessa lähes kappaletta. Ennen Neuvostoliiton suurhyökkäystä kesällä 1944 ehdittiin kuvata yli neliökilometriä. Suurhyökkäyksen alettua suoritettiin kiireellisesti Laatokan Karjalan ja Savon alueiden ilmakuvauksia yli neliökilometriä ja valmistettiin ilmakuvakarttoja kaikkiaan neliökilometrin alueelta. Tehtävänsä mukaisesti ilmakuvakomppania kehitteli myös eräitä uusia karttalajeja. Stereokarttoja 1: tuotettiin sodan aikana kaikkiaan neliökilometrin alueelta eri puolilta Itä-Karjalaa. Tiedustelua palvelevaksi erikoiskuvaukseksi tehtiin anaglyfikarttoja 1: kaikkiaan 720 neliökilometrin alueelta kyseessä yleensä linnoituslaitteiden ja tukikohtien selvittäminen. Viimeiset mittaukset Neuvostojoukkojen suurhyökkäystä Karjalan kannaksella seurasivat hyökkäykset Aunuksen ja Maaselän kannaksilla. Sotilaallisen tilanteen muututtua ratkaisevasti ja suomalaisten joukkojen aloitettua vetäytymistaistelut, keskeytettiin Topografipataljoonan työt Pataljoonan komppaniat jatkoivat vetäytymisen jälkeen kenttämittauksia uusien tehtävänantojen mukaisesti eri puolilla Kaakkois-Suomea. Topografikomppania toimi Suomen järviylängön kapeikoissa ja Geodeettikomppania jatkoi runkomittauksia Pohjois-Karjalassa sekä myöhemmin Mikkelin Kuopion-Iisalmen- Kajaanin tasalla. Pataljoona oli kotiutettu mennessä ja topografiset tehtävät siirtyivät jälleen Puolustusvoimain Pääesikunnan Topografiselle osastolle. 17

7 venäläisten käyttämä partioväylä, mutta en ottanut asiaa tarpeeksi vakavasti. Kuljettuamme maanteiltä noin kaksi kilometriä ja ollessani noin parikymmentä metriä miesten edellä ja tarkastellessani kulkiessani karttaa, edessäni kuului jyrähdys, lensin pari metriä ilmaan ja putosin naamalleni maahan. Tunsin alareidessäni kovan iskun ja katselin taaksepäin jonkun aikaa viivyteltyäni. Oikea jalka oli selvästi tallella, mutta kun katsoin vasenta, niin näin vain nilkan yläpuolelta veristä lihaa ja luunsiruja. Samaan aikaan pojat alkoivat tirkistellä kantojen takaa, jonne olivat heittäytyneet suojaan ja kysyivät miten on käynyt. Sanoin menettäneeni toisen jalkani ja pyysin heitä tulemaan varovasti lähemmäksi tarkkaillen mahdollisia useampia miinoja. Poikia oli vain kolme: korpraali Järvinen ja sotamiehet Tuliluoto ja Nokelainen. He olivat vähän neuvottomia, mutta käskin heidän yrittää tehdä tuoreista puista ja merkkilaudoista paarin ja vetää reppuhihnoilla kiristyssiteen katkenneen jalkani polven yläpuolelle. Pojat toimivat ripeästi ja lähtivät sitten kantamaan minua maantielle päin. Se oli varmasti kolmelle miehelle aika rankka työ; olin elämäni parhaassa kunnossa, mikä oli selvinnyt käydessämme lääkärintarkastuksessa Aunuksessa ennen Kuujärvelle siirtymistämme. Pääsimme perille ja autonkuljettaja lähti viemään meitä kuorma-auton lavalla etsimään lähintä sairaalaa. Tultuamme Pidmajärven kohdalle siellä oli tienviitta, jossa oli punaisella ristillä merkitty kenttäsairaalan suunta. Ennen kenttäsairaalaa tulimme kuitenkin lääkintäkomppanian majapaikkaan, josta saimme paikalle lääkintävääpelin ja jonkun lääkintämiehen, jotka heti päästivät pois kiristyssiteen, joka aiheutti minulle kovia kipuja ja antoivat ruiskullisen morfiinia, sekä toivottivat hyvää matkaa kenttäsairaalaan. Sairaalassa oli minua vastassa hyvä henkilökunta. Leikkauksen suoritti lääkintäeverstiluutnatti Lehtinen, Jyväskylän kaupunginsairaalan päällikkö avustajanaan lääkintäkapteeni Mniemois, Närpiön kunnanlääkäri. Aamulla minut Kolme maanmittaripolvea: tekniikan ylioppilas Kaisa Harju työskentelee Novosat Oy:ssä, Erkki Harju toimi aikoinaan Lapin lääninmaanmittausinsinöörinä ja Markku Harju on maanmittausjohtaja Lapin maanmittaustoimistossa. siirrettiin toiseen huoneeseen, jossa lisäkseni oli vain muuan kersantti, muistaakseni JR 8:sta, jonka alueella olimme. Hän oli joutunut postinhakumatkalla vihollispartion yllättämäksi ja taistelemaan sen kanssa, tosin voitokkaasti, mutta oli vaikeasti haavoittunut. Seuraavana päivänä sairaalaan ilmestyi divisioonan komentaja, silloin eversti Kaarlo Heiskanen, myöhemmin puolustusvoimain ylipäällikkö. Hän tuli kuulustelemaan minua haavoittumispaikastani ja vakuutti, ettei siellä voi olla suomalaisten miinoja. Olin tässä kenttäsairaalassa ehkä viisi, kuusi päivää. Valitin lääkintäeverstiluutnantti Lehtiselle kohtaloani, kun mielestäni joudun vaihtamaan ammattia, mutta Lehtinen vakuutti, että nyt saa niin hyviä proteeseja, että kyllä minä varmasti voin toimia maanmittarina, niin kuin ennenkin. Tämän jälkeen oli mielialani tuntuvasti parempi. Toipumista ja opintoja Helsingissä Kenttäsairaalasta Harju kuljetettiin sairaankuljetusautolla Tokkariin ja sieltä junalla Äänislinnaan sotasairaalaan ja edelleen sairasjunalla Helsinkiin, sotasairaala yhteen, joka toimi Töölön sairaanhoitajaopistossa. Siinä oli talvisodan jälkeen ollut invalidisairaala, ja se tunnettiin yleensä invalidisairaalan nimellä vieläkin. Siellä meitä jalka-amputoituja kuntoutettiin voimistelulla ja tunnuin paranevan varsin nopeasti. Huonetoverina minulla oli lääkintäluutnantti, jolta oli amputoitu jalka ja joka oli menettänyt toisestakin jalasta kaksi ensimmäistä varvasta. Myöskin kenttäsairaalassa oli suurin osa poti- laista miinaräjähdyksissä jalkansa menettäneitä. Nämä jalkaväkimiinat ovat todella inhottavia laitteita, ei ainoastaan viholliselle, vaan usein myös omille joukoille. Syyskuussa alettiin tehdä minulle ensimmäistä proteesia, ja sain sen käyttööni noin 20. päivän tienoilla. Ensimmäinen päivä tuntui mahdottomalta, toisena opin jo ottamaan sillä askelia ja kolmantena kävelin jo melkoisesti. Marraskuun alussa olin edelleen sairaalan kirjoissa ja nautin sieltä päivärahaa, mutta sain asua sairaalan ulkopuolella. Pääsin asumaan Teekkarilaan, missä huonetoverini oli Pentti Kankkunen, joka opiskeli maanmittausosastolla ja josta aikanaan tuli Kuopion lääninmaanmittausinsinööri. Tartuin nyt opiskelutehtäviin; minulla oli kolme pääaineen tenttiä enää suorittamatta. Maaliskuun lopulla sain tapaturmatoimiston päätöksen, jonka perusteella minulle maksettiin sen jälkeen sotainvalidin elinkorkoa ja vapauduin sairaalasta maaliskuun lopulla. Samalla minut vapautettiin enemmästä sotapalveluksesta. Kuitenkin jo syksyllä 1943 minut kutsuttiin uuteen tarkastukseen ja hyväksyttiin jo B2:ksi, mutta ei minua kutsuttu enää palvelukseen. Kesäkuussa suoritin viimeisenkin tenttini ja heinäkuussa minut otettiin maanmittausauskultantiksi ja määrättiin maanmittausinsinööri Paavo J. Taskisen palvelukseen Kauhajoelle. Myöhemmästä toiminnastani olen kirjoittanut MIL:n satavuotisjulkaisuun artikkelin. Kirjoittaja on tekniikan ylioppilas ja työskentelee Novosat Oy:ssä. Sähköposti: 18

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Erkki-Sakari Harju Kartastotilanne ennen talvisotaa Kelvollista kartta-aineistoa oli vain Kaakkois Suomesta, topografiset

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista.

Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista. M 17/Ke-60/2 Kemi T. Siikarla 28.4.19 60 Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista. 1. Linjoitustyöt: Kemin alueen geofysikaalisia tutkimuksia varten paalutettiin

Lisätiedot

Mittapöytämittauksesta

Mittapöytämittauksesta 40 Mittapöytämittauksesta Maanmittaus 84:2 (2009) Historiallinen tietoisku Mittapöytämittauksesta Pertti Heikkilä pheikki@suomi24.fi Mittaaminen ja kartanteko oli ihan kelvollista jo tuhansia vuosia sitten

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia Imatra Savonlinna Punkaharju SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia matkasuunnitelmia. RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA 1925. Allaviitotut matkasuunnitelmat ovat aiotut ohjeiksi kesämatkoja suunniteltaessa ja voidaan

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

käsivarresta 2 luuta meni poikki. Toinen huono asia oli, että 13 vuotta sitten sinä veit tytön kalastamaan veneellä, mutta et saanut kalaa ja tyttö, j

käsivarresta 2 luuta meni poikki. Toinen huono asia oli, että 13 vuotta sitten sinä veit tytön kalastamaan veneellä, mutta et saanut kalaa ja tyttö, j Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen johtajana Luutnantti Heikki Kunnaala astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen Talvisodan aikana 23.1.1940. Koulunkäynnin ohessa hän

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Ildikó, Astrid, Isabelle, kapt. Ahmed, András, Erkki, Khaled, Alan, Ahmed

Ildikó, Astrid, Isabelle, kapt. Ahmed, András, Erkki, Khaled, Alan, Ahmed Kairo Uweinat Lauantaiaamuna, 15.3.2008 ennen auringonnousua, sovittuun aikaan klo 5.45 istumme mukavasti vanhan maasto-toyotan kyydissä hotelli Cosmopolitanin edessä Kairossa valmiina aloittamaan 16 päivän

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Katu- ja puisto-osasto Palvelutoimisto Tarja Posti Taustaa Rakennusviraston asiakaspalvelussa työskentelee asiakaspalvelupäällikön lisäksi 12 asiakaspalvelusihteeriä

Lisätiedot

Viherlandia

Viherlandia Viherlandia 14.3.2015 Luovutetut alueet Tuntsajoki Tuntsajoki on joki Murmanskin alueella Venäjällä. Joki on Koutajoen vasen sivujoki. Pituus: 150 km Tuntsajoen latvahaarat ovat kuitenkin vielä Suomen

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Tampereen seudun mittauspäivät. Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto

Tampereen seudun mittauspäivät. Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto Tampereen seudun mittauspäivät Pasi Puttonen Etelä Savon ammattiopisto Mitä kartoittajan tulee osata? Miksi tehdään tarkkavaaituksia? Mitä eroa on painokairauksella ja tärykairauksella? Mikä on ortokuva?

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille Insinöörikoulutuksen ja tietojenkäsittelyn tärkeät päivät 2013 2014 heinäkuu elokuu 26 29 syyskuuta Elokuu 2013 27 30 28 31 elokuu 291 302 313 syyskuu 14 25 36 47 58 69 10 7 11 8 12 9 10 13 11 14 12 15

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

[MATEMATIIKKA, KURSSI 8]

[MATEMATIIKKA, KURSSI 8] 2015 Puustinen, Sinn PYK [MATEMATIIKKA, KURSSI 8] Trigometrian ja avaruusgeometrian teoriaa, tehtäviä ja linkkejä peruskoululaisille Sisällysluettelo 8.1 PYTHAGORAAN LAUSE... 3 8.1.1 JOHDANTOTEHTÄVÄT 1-6...

Lisätiedot

"Isäni sotakirjeenvaihtajana Muurmannin radalla 1942", Raine Narvan multimedialuento

Isäni sotakirjeenvaihtajana Muurmannin radalla 1942, Raine Narvan multimedialuento Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Suomi 100 juhlavuoden tapahtumat Hankkeen nimi: Rukajärven suunnan veteraanitapahtumat * Rukajärven suunnan veteraanitapahtumat -nimellä järjestetään Suomi 100 vuotta

Lisätiedot

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle 4.-7.7.2016 Matkalle lähdettiin bussilla maanantaiaamuna 4.7. kahdeksan aikoihin, Tervolan jälkeen jo tutuksi tullut reitti itäpuolen tielle ja Lautiosaaren

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 22.7.2014 klo 9.00 Ulkomaalaisten, naisten ja nuorten työttömyys kasvaa. Kesäkuun lopussa työttömiä oli 10 288 henkilöä,

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun!

Tervetuloa rippikouluun! Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2015 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2015! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012*

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212 (aiemman analyysin päivitys) 16.1.213 TVL/AH Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat. Vapaaehtoisesti

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Maanantai 25.7 Terveyskeskussairaala /dementiaosasto

Maanantai 25.7 Terveyskeskussairaala /dementiaosasto Maanantai 25.7 Terveyskeskussairaala /dementiaosasto Viikon alkajaisiksi suuntasimme Moisioon, terveyskeskussairaalan dementiaosastolle. Kyseisellä osastolla olimme olleetkin jo aikaisemmin, joten matkaan

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Lähdimme Essin kanssa sunnuntai aamuna 27.3 kohti länsisatamaa, josta suuntasimme laivalla kohti Tallinnaa.

Lisätiedot

Jalkaväenkenraali K A Tapola

Jalkaväenkenraali K A Tapola SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan

Lisätiedot

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot.

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot. 19082008 12:42 - Viimeksi päivitetty 23062010 06:06 Mummo menee metsään Toimittaja Terttu Lensun pakina YLE:n radiossa juhannuksena 2008 Metsäpäiviä ja -teemoja 1996-2009 Metsätyömaiden Tehopakkaus 1940-luvulta

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot