Hallitusohjelman ratkaisut ja kuntien kestävyysvaje

Transkriptio

1 Hallitusohjelman ratkaisut ja kuntien kestävyysvaje Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen tuloksellisuuskampanjan seminaari

2 Kuntatalous

3 Kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuustyölle on tarve* Kuntapalvelujen tuottavuuden nostamisella on keskeinen rooli julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisessa ja julkisen talouden vakauttamisessa. Kuntatalous kantaa puolet kestävyysvajeesta. Väestön ikääntymisestä aiheutuva palvelutarpeen kasvu on suuri haaste kuntataloudelle. Seuraavan 10 vuoden aikana eläkkeelle jää noin kuntasektorin työntekijää Työvoimaresurssit niukkenevat. (*= VM:n julkaisut: Julkinen talous tienhaarassa, Kuntapolitiikan linja sekä Finanssipolitiikan linja Kuntatalouden vakaus ja kestävyys)

4 Hallituksen talouspolitiikka Tavoitteena hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan vahvistaminen siten, että julkinen talous on kestävällä pohjalla. Julkisen talouden kestävyyttä turvataan vaalikauden aikana toteutettavilla etupainotteisilla menojen ja tulojen sopeutustoimilla sekä rakenteellisilla toimilla. Uudistamalla kunta- ja palvelurakennetta sekä parantamalla hyvinvointipalvelujen tuottavuuskehitystä

5 Kestävyysvaje on myös kuntien ongelma - ikääntymisestä aiheutuvista julkisten menojen nousupaineista noin puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestämisvastuulla oleviin hoito- ja hoivapalveluihin Kuntatalouden "kestävyyslaskelma" vuoteen 2030 (kuntien verotulot, valtionosuudet sekä kulutusmenot ja investoinnit ) muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) 3 3 2,5 2, ,5 1 0,5 0 0,9 0,0 0,4-0,1 0,2 1,3 0,4 0,3 0,6 0,6 0,2 0,2 0,0-0,2 0,5 0,6 1,0 0,5 0,8 1,0 1,2 1,0 0,5 0,1 0,7 0,9 0,4 0,7 0,5 0,3 0,7 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,7 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 1,4 0,6 1,5 1 0,5 0-0, ,5 Verotulot Valtionosuudet Kulutusmenot+investoinnit Lähde: Tllastokeskus, VM

6 Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen tarve kasvussa Väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden kysyntään (Indeksi 2010 = 100) Kuntasektorin käyttökustannukset Muutokset keskimäärin vuodessa, % vuonna 2008 milj. euroa Koulutuspalvelut ,1 0,3 esiopetus ,8 0 perusopetus ,3 0,4 lukiokoulutus ,2 0,8 ammatillinen koulutus ,5 0,3 ammattikorkeakoulut ,4-0,2 Terveyspalvelut ,4 1,4 erikoissairaanhoito ,2 1,0 perusterveydenhuolto ,8 2,0 Sosiaalipalvelut (alla olevat) ,9 2,0 lasten päivähoito ,6-0,2 vanhainkodit ,5 3,7 kotipalvelut ,9 3,2 palveluasuminen (arvio) ,1 3,5 Lähde: Finanssipolitiikan linja Kuntatalouden vakaus ja kestävyys, VM:n julkaisuja 42/

7 Palvelutarpeesta johdettu työvoiman kysyntä Tilastokeskus/Työllisten kokonaismäärä Toimialat yhteensä 461,0 457,8 M Koulutus 102,5 100,2 851, 852 Terveydenhuolto- ja eläinlääkintäpa 141,1 141,8 853 Sosiaalipalvelut 119,0 115,9 Muut (=0-M ) 98,4 99,9 Työllisten määrän kasvu em. oletuksilla yhteensä n henkeä, kasvu noin 9,6 prosenttia. Väestötekijöiden muutosten vaikutukset* työllisten määrään Koulutus Terveydenhuolto- ja eläinlääkintäpalvelut Sosiaalipalvelut Muut palvelut Yhteensä

8 Kuntatalouden lähivuosien toimintaympäristö: hidastuvaa kasvua, hintapaineita ja valtiontalouden tasapainotusta Keskipitkällä aikavälillä talouskasvun ennakoidaan hidastuvan Kansainvälisen talouden epävarmuudet kasvaneet Keskipitkän aikavälin kasvu keskimäärin 1,9 % vuodessa Talousnäkymien epävarmuuden lisääntyminen hidastaa työllisyyden kasvua Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen takia Hintapaineet nousussa Inflaatio ,5 % ja ,3 % Toimintamenojen kasvu n. 4 %, ansiotason nousu n. 3,5 % ja ostojen kasvu n. 7 % vuodessa (Peruspalveluohjelma , ei sisällä uusia työmarkkinaratkaisuja) Valtiotalouden sopeutustalkoot alkaneella vaalikaudella Valtiontalous heikentyi taantuman seurauksena merkittävästi Julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi tavoitteena on valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Julkista taloutta vahvistetaan vaalikauden aikana tehtävillä etupainotteisilla menojen ja tulojen sopeutustoimilla sekä rakenteellisilla toimilla. Valtion tuloja ja menoja sopeutetaan yhteensä 2,5 mrd. euroa vuoteen 2015 mennessä

9 2010 vuosikate 2000-luvun vahvin Kuntien rahoituksen riittävyys , /as Vuosikate Poistot ja arvonalent. Investoinnit, netto Inv. om ahankintam enot

10 Toimintamenojen kasvu kääntynyt maltillisempaan suuntaan...(tulevien vuosien osalta volyymikasvuarvio n. +1 % /vuosi > tuottavuustavoite +0,4 % /vuosi vuoteen 2020) Toimintamenojen muutos, %:a edellisvuodesta 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 Muutos-% 3,0 2,0 1,0 0,

11 Lainamäärä kasvussa, mutta kehitys tasaantui vuonna 2010 Kuntien lainakanta ja rahavarat , /asukas Painotettu keskiarvo Rahavarat Nettovelka

12 Kuntauudistus

13 Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena Selvitetään kullekin alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle

14 6. Uudistetaan kuntarakenteita suunnitelmallisesti ja alueita kokonaisuuksina tarkastellen 5. Vahvistetaan kuntien elinvoimaa sekä ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkiseuduilla 1. Turvataan kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa Miksi valtakunnallinen kuntauudistus vuosina ? 4. Turvataan kuntapalveluiden rahoituspohjaa ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä 2. Kootaan kunta- ja palvelurakenteita yhteen ja varmistetaan niiden demokraattinen ohjaus 3. Luodaan pohja sosiaalija terveyspalveluiden ja muiden suurempaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämiselle

15 Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä (Ministeri Tölli) Asiantuntijakuule- miset Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä (Ministeri Virkkunen) Selvitys ja kriteerit Lakiesityksen laatiminen Kuntakuulemiset Hallituksen esitys Lakiesitys EK:ssa Kunnallishallinnon rakennelaki Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut VALMISTELUVAIHE PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE

16 Uudet kunnat 2015 Lisätietoa kuntauudistuksesta ja taustamateriaalia:

17 Kuntien tuottavuus ja tuloksellisuus

18 Kuntien tuottavuusohjelmatyö Käynnistynyt 20 suurimman kaupungin kanssa v Uudenlainen valtion ja kuntien välinen yhteistyö, perustuu kaupunkien omaan aktiivisuuteen ja työsuunnitelmaan. Valtiovarainministeriön asettama koordinaatioja seurantaryhmä ohjaa ja seuraa ryhmässä ministeriöiden, kuntien, Suomen Kuntaliiton, tutkimuslaitosten ja Tilastokeskuksen edustajia. Työryhmän määräaika saakka

19 Tähän mennessä aikaan saatua 20 suurinta kaupunkia tekevät aktiivista tuottavuustyötä osana talousarvioidensa ja taloussuunnitelmiensa valmistelua. Monet kaupungeista ovat laatineet myös erillisen tuottavuusohjelman osana talousarviota. Toinen seuranta kaupunkien tuottavuustyön etenemisestä käynnissä. Kaupunkien yhteisiä, eri teemoihin keskittyviä kehittämishankkeita toteutettu ja niiden raportit valmistuneet. Tuottavuusopas kaikkien kuntien ja kuntayhtymien käyttöön valmistunut. Valtakunnalliset tuottavuustavoitteet hyväksytty. Ehdotus 20 kaupungin yhteisistä tuottavuusmittareista valmistunut

20 Opas kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustyön tueksi* Sisältää suosituksia sekä konkreettisia esimerkkejä käytännön ratkaisumalleista Oppaan teemoja: Osaava ja motivoitunut henkilöstö mahdollistaa tuottavuuden parantamisen, henkilöstörakenteen tulisi olla tarvetta vastaava Palveluprosesseja uudistettava, innovaatioita ja informaatioteknologiaa hyödynnettävä Palveluverkkoa ja toimitiloja tarkasteltava kokonaisuutena Organisaatio- ja ohjausjärjestelmät luovat puitteet tehokkaille toimintatavoille Hankintatoimessa vielä kehitettävää Kustannustietoisuuden parantaminen välttämätöntä *Toimintaympäristö muuttuu keinoja kuntien ja kuntayhtymien tuottavuuden parantamiseksi

21 Valtakunnalliset tuottavuustavoitteet 1. Kuntasektorin toimintamenotavoite 2. Kuntapalveluja koskevat tuottavuustavoitteet kehäajattelu syventää ja monipuolistaa 3. Tuottavuutta parantavat toimenpiteet (tuottavuusohjelman osa-alueita koskevat tavoitteet)

22 Toimintamenoja koskeva tavoite Kuntien, kuntayhtymien ja muiden palvelujen järjestäjien toimintamenot kasvavat reaalisesti vuositasolla enintään keskimäärin 0,4 % eli kumulatiivisesti yhteensä 4 % vuoteen 2020 mennessä. Deflaattoreina Tilastokeskuksen kuntatalouden hintaindeksit osatekijöittäin (henkilöstömenot, ostot ja muut menot)

23 Palveluja koskevat tuottavuustavoitteet - Kokonaisuus ja ns. kehätarkastelulla 1. Kehä: Tilastokeskuksen tuottavuustilasto (koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut) 2. Kehä: Käyttökustannukset, /suorite esim. /oppilas, /asukas 3. Kehä 3: Kehysindikaattorit mm. laatu ja vaikuttavuus

24 Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden edistäminen Hallitus käynnistää yhdessä valtion eri toimijoiden, kuntien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteisen kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanjan, jonka yhteydessä luodaan kuntapalvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi kestävän kuntatuottavuuden mittaristo. Luodaan yhteinen tietopohja laadun ja vaikuttavuuden edistämiseksi palveluja arvioitaessa. Kannustetaan parhaiden käytäntöjen jakamista ja käyttöönottoa yli kunta- ja sektorirajojen

25 Miten tästä eteenpäin? Valtiovarainministeriö, kunta-alan pääsopijajärjestöt ja Kuntaliitto valmistelevat syksyn aikana yhteisen kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanjan työsuunnitelman. (Ministeri asettaa työryhmän ohjaamaan työsuunnitelman toteuttamista.) Työsuunnitelmassa hahmotetaan, mitä tehdään yhdessä ja mitä toimijat tekevät lisäksi itse. Oleellista on, että työllä on selkeät, yhdessä sovitut päämäärät ja että kuntatasolle tulee yhtenäinen viesti tuottavuus- ja tuloksellisuustyön tavoitteista ja merkityksestä

26 Tuloksellista seminaaria!