Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012"

Transkriptio

1 Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu

2 Sisältö Rasvan kemiaa Rasva ihmisen ravitsemuksessa Karkearehujen Kuva Helena Kämäräinen rasva Naudan rasvametabolia Lihan sisäisen rasvan rasvahappokoostumus Ruokinnan vaikutus lihan rasvahappokoostumukseen

3 Rasvan kemiaa 1/5 Rasvat eli lipidit voidaan jaotella varastolipideihin ja membraanilipideihin Varastolipidit ovat pääasiallisesti triasyyliglyseroleja eli triglyseridejä: glyserolirunkoon on kiinnittynyt kolme rasvahappoa esterisidoksella rasvahapot voivat olla keskenään samoja tai erilaisia rasvahappoja varastorasvaa eli triasyyliglyseridejä on kasveissa siemenissä ja eläimen rasvakudoksessa

4 Rasvan kemiaa 2/5 Triasyyliglyserolin rakenne glyseroli ja kolme rasvahappoa Lähde: ja

5 Rasvan kemiaa 3/5 Kaksi eri kuvaustyylillä mallinnettua triasyyliglyserolia: Lähde:www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/kuvat2/rasva.gif

6 Rasvan kemiaa 4/5 Membraanilipideitä on nimensä mukaisesti erilaisissa solujen kalvorakenteissa Membraanilipideitä ovat galaktolipidit ja fosfolipidit galaktolipidin rakenne: glyserolirunkoon kiinnittyy kaksi rasvahappoketjua sekä yksi tai kaksi sokerimolekyyliä fosfolipidin rakenne: glyserolirunkoon kiinnittyy kaksi rasvahappoketjua sekä fosfaattiryhmä

7 Rasvan kemiaa 5/5 Molemmissa membraanilipideissä rasvahapot ovat yleensä tyydyttymättömiä, pitkäketjuisia rasvahappoja alfalinoleeni- tai linolihappoja Fosfolipidin ja galaktolipidin rakenne: G L Y S E R O L I RASVAHAPPO RASVAHAPPO FOSFAATTI EMÄS G L Y S E R O L I RASVAHAPPO RASVAHAPPO SOKERI

8 Rasvahappojen rakenne ja nimeäminen 1/3 Rasvahapossa on hiiliatomeista muodostunut runko (C-C-C ), jonka toisessa päässä on metyyliryhmä CH 4 ja toisessa päässä karboksyylihapporyhmä -COOH Rasvahappo kiinnittyy glyserolirunkoon karboksyylihappopäästä esterisidoksella Tyydyttymättömien rasvahappojen ensimmäisen kaksoissidoksen paikka ilmaistaan hiilen järjestysnumerolla metyylipäästä lukien: esim. n-6 tai omega

9 Rasvahappojen rakenne ja nimeäminen 2/3 Rasvahappojen nimeämisessä käytetään hiilien lukumäärää: esim. kuvassa ylin rasvahappo on C16 eli palmitiinihappo

10 Rasvahappojen rakenne ja nimeäminen 3/3 Rasvahappoja sanotaan hiiliatomien välissä olevien kaksoissidosten perusteella: 1. tyydyttyneiksi (ei yhtään kaksoissidosta hiilien välillä) 2. kertatyydyttymättömiksi (yksi kaksoissidos) 3. monityydyttymättömiksi ( kaksi tai useampi kaksoissidos) Ensimmäisen kaksoissidoksen paikka metyylipäästä lukien ilmaistaan nimessä: esim. n-9 tai omega-3. Tämä luku kertoo sen hiiliatomin, johon 1. kaksoissidos on syntynyt: kuvassa (dia 9) keskimmäinen rasvahappo on C18:1 n-9 eli kertatyydyttymätön öljyhappoa kuvassa (dia 9) alin rasvahappo on C18:3 n-3 eli eräs omega- 3 rasvahappo eli alfalinoleenihappo hiilirungossa olevien kaksoissidosten määrä ilmaistaan kaksoispisteen jälkeen tulevalla luvulla

11 Esimerkkejä rasvahappojen nimistä 1/2 lyhenne nimi: triviaali tai systemaattinen C8:0 kapryylihappo C10:0 kapriinihappo C12:0 lauriinihappo C14:0 myristiinihappo C14:1 n-5 myristoleiinihappo C15:0 pentadekanoiinihappo C16:0 palmitiinihappo C16:1 n-7 palmitoleiinihappo C17:0 heptadekaanihappo C17:1 10-heptadekeenihappo C18:0 steariinihappo C18:1 n-9 öljyhappo C18:1 n-7 vakseenihappo C18:2 n-6 linolihappo LA a a) n-6 sarjan rasvahappoja: linoli-(la), gammalinoleeni- (GLA), dihomogammalinoleeni- (DGLA) ja arakidonihappo (AA)

12 Esimerkkejä rasvahappojen nimistä 2/2 lyhenne nimi: triviaali tai systemaattinen C18:3 n-6 gammalinoleenihappo GLA a C18:3 n-3 alfalinoleenihappo ALA b C18:2 c9,t11 cis-9, trans-11-cla, konjugoitunut linolihappo C20:0 arakidiinihappo C20:1 n-9 eikoseenihappo C20:2 n-6 eikosadieenihappo C20:3 n-9 eikosatrieenihappo C20:3 n-6 dihomogamma linoleenihappo DGLA a C20:4 n-6 arakidonihappo AA a C20:5 n-3 eikosapentaeenihappo EPA b C22:0 behenihappo C22:1 erukahappo C22:2 dokosadieenihappo C22:6 n-3 dokosaheksaeenihappo (DHA) b a) n-6 sarjan rasvahappoja: linoli-(la), gammalinoleeni- (GLA), dihomogammalinoleeni- (DGLA) ja arakidonihappo (AA) b) n- 3 sarjan rasvahappoja: alfalinoleeni-(ala), eikosapentaeeni- (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA)

13 Rasva ihmisen ravitsemuksessa 1/4 Suomalaiset ihmisen ravitsemussuositukset rasvaa 30 E% (= rasvan osuus 30 % kokonaisenergiansaannista, vastaa 28 E% rasvahappoina) cis-kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuus E% Monityydyttymättömien rasvahappojen osuus 5 10 E% n-3 rasvahappojen osuus 1 E%

14 Rasva ihmisen ravitsemuksessa 2/4 Valtion ravitsemusneuvottelukunta:

15 Rasva ihmisen ravitsemuksessa 3/4 n-6/n-3 rasvahappojen suhde N-6/n-3 rasvahappojen suhteelle ei ole annettu suomalaisissa ravitsemussuosituksissa tarkkaa tavoitearvoa Ulkomaisissa lähteissä (Simopoulos, 2002 ja Simopoulos, 2004): n-6/n-3 rasvahappojen suhteen tulisi olla lähellä kahta n-6 rasvahappojen ylimäärä suhteessa n-3 rasvahappoihin aiheuttaa tulehduksellisia reaktioita elimistössä

16 Rasva ihmisen ravitsemuksessa 4/4 n-6 rasvahappoja ovat: C18:2 n-6 = linolihappo eli LA, C18:3 n-6 = gammalinoleenihappo eli GLA, C20:3 n-6 = dihomogammalinoleenihappo eli DGLA, C20:4 n-6 = arakidonihappo eli AA n-3 rasvahappoja ovat: C18:3 n-3= alfalinoleenihappo eli ALA, C20:5 n-3 = eikosapentaeenihappo eli EPA, C22:6 n- 3 = dokosahekaseenihappo eli DHA

17 Esimerkkejä: 63 kg nainen 1/2 63 kg nainen, kevyt työ, vähän liikuntaa vapaaaikana Päivän energian saantisuositus on 9,2 MJ Suositus E% rasvaa: 0,3 x 9,2 = 2,76 MJ rasvan energiaa vastaa 75 g rasvaa (100 % rasvaa!), koska 1 g rasvaa on 37 kj (kilojoulea ja 1 MJ on 1000 kj) Suositus korkeintaan 10 E% kovaa rasvaa: 0,92 MJ (= 920 kj) 25 g kovaa rasvaa (= tyydyttyneitä rasvahappoja)

18 Esimerkkejä: 63 kg nainen 2/2 Suositus cis-kertatyydyttymättömiä rasvoja E%: 1,15 MJ (= 1150 kj) 31 g kertatyydyttymättömiä rasvahappoja Suositus monityydyttymättömiä rasvoja 5 10 E%: 0,69 MJ (= 690 kj) 19 g monityydyttymättömiä rasvahappoja n-3 rasvahappoja 1 E%: 0,092 MJ (= 92 kj) 2,5 g n-3 rasvahappoja Suositus välttämättömiä n-6 ja n-3 rasvoja 3 E%: 0,276 MJ (= 276 kj) 7,5 g suhteeksi n-6/n-3 tulee 2:

19 Esimerkkejä: 77 kg mies 1/2 77 kg mies, kevyt työ, vähän liikuntaa vapaaaikana Päivän energian saantisuositus: 11,8 MJ/vrk E% rasvaa: 0,3 x 11,8 = 3,54 MJ rasvan energiaa 96 g rasvaa (100 % rasvaa!) korkeintaan 10 E% kovaa rasvaa: 1,18 MJ (= 1180 kj) 32 g Cis-kertatyydyttymättömiä rasvoja E%: 1,475 MJ (=1475 kj) 40 g

20 Esimerkkejä: 77 kg mies 2/2 Monityydyttymättömiä rasvoja 5 10 E%: 0,89 MJ (= 885 kj) 24 g n-3 rasvahappoja 1 E%: 0,118 MJ (= 118 kj) 3,2 g Välttämättömiä n-6 ja n-3 rasvoja 3 E%: 0,354 MJ (= 354 kj) 9,6 g suhteeksi n-3/n-6 tulee 1:

21 N-6 ja n-3 rasvahappojen puutosoireita Lähde: Margariinitiedotus

22 Karkearehujen rasva 1/3 Naudan karkearehuissa vähän rasvaa, keskimäärin 4 5 % kuiva-aineesta Heinäkasveissa ja apilassa rasvaa suurin piirtein yhtä paljon heinäkasvien ja apilan lipidit solujen kalvorakenteissa suurin osa lipideistä viherhiukkasissa, joissa niitä voi olla 30 % kuiva-aineesta viherhiukkasten kalvoissa pääosin galaktolipidejä, kasvien muissa kalvoissa fosfolipidejä (HUOM! Katso diat 5 ja 6)

23 Karkearehujen rasva 2/3 Galaktolipidin rakenne: glyserolirunkoon kiinnittyy kaksi rasvahappoketjua sekä yksi tai kaksi sokerimolekyyliä Fosfolipidin rakenne: glyserolirunkoon kiinnittyy kaksi rasvahappoketjua sekä fosfaattiryhmä Molemmissa lipideissä rasvahapot yleensä tyydyttymättömiä, pitkäketjuisia rasvahappoja alfalinoleeni- tai linolihappoja

24 Karkearehujen rasva 3/3 Ruohossa ja siitä tehdyssä rehussa sitä enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja, mitä enemmän ruohossa viherhiukkasia Kasvin vanhetessa viherhiukkasten määrä vähenee, samoin rasvahappojen määrä pienenee Lehtien osuus ruohomassasta vaikuttaa rasvahappojen määrään -> mitä enemmän lehtimassaa, sitä enemmän rasvahappoja Ruohossa yleensä eniten alfalinoleenihappoa, sitten linolihappoa ja kolmanneksi eniten on palmitiinihappoa

25 Nurmikasvuston rasvahappojen muutos Timotei/nurminatakasvusto (Jokioinen) Puna-apilakasvusto (Jokioinen) Alfalinoleenihappo mg/g ka Alfalinoleenihappo mg/g ka Linolihappo mg/g ka Linolihappo mg/g ka Palmitiinihappo mg/g ka niitto 16,6 6,0 5, niitto 10,6 8,1 4,1 Timotei/nurminatakasvustossa suurin vähennys tuli alfalinoleenihapon määrään kasvuston vanhetessa välisen ajan eli 9 päivää. Palmitiinihappo mg/g ka niitto 11,9 5,8 7, niitto 11,7 6,5 5,9 Apilakasvustossa ei tapahtunut vastaavaa alfalinoleenihapon määrän pienentymistä kasvuston vanhetessa kuin heinäkasveissa. Lähde: Vanhatalo ym

26 Säilönnän merkitys säilörehujen rasvahapoille Timotei/nurminata säilörehu (Jokioinen) Puna-apila säilörehu (Jokioinen) Alfalinoleenihappo mg/g ka Alfalinoleenihappo mg/g ka Linolihappo mg/g ka Linolihappo mg/g ka niitto 14,2 (11,9) 5,7 (5,8) 6,6 (7,2) niitto 10,1 (11,7) 4,9 (6,5) 5,9 (5,9) Palmitiinihappo mg/g ka niitto 11,6 (16,6) 4,4 (6,0) 5,3 (5,0) niitto 9,1 (10,6) 4,7 (8,1) 4,6 (4,1) Alfalinoleenihapon määrä pieneni eniten aikaisella kasvuasteella tehdyssä nurmisäilörehussa. Yllä olevassa taulukossa suluissa vastaavat raaka-aineen arvot. Palmitiinihappo mg/g ka Ensimmäisessä niitossa apilakasvustosta tehdyssä säilörehussa on alfalinoleenihappopitoisuus noussut säilönnän aikana. Suluissa on vastaavat raaka-aineen arvot Lähde: Vanhatalo ym. 2007

27 Rasvahappopitoisuuksia Ṣäilörehu- ja suluissa vastaava kasvustonäyte Alfalinoleenihappo, g/ kg ka Linolihappo G / kg ka Palmitiinihappo, g/kg ka 5.6. timotei/nurminata 14,3 (11,6) 3,53 (1,85) 3,27 (1,43) timotei/nurminata 13,2 (9,9) 3,46 (1,46) 3,06 (1,3) timotei/nurminata 11,1 (7,6) 2,98 (1,09) 2,67 (0,92) puna-apila 10,0 (12,4) 3,64 (2,21) 2,86 (1,63) 4.7. puna-apila 11,0 (11,2) 4,00 (2,82) 3,11 (1,65) puna-apila 8,6 (8,3) 3,35 (2,24) 2,62 (1,35) Säilörehunäytteen ja vastaavan kasvustonäytteen (suluissa) rasvahappopitoisuuksia Lähde: Koivusen (2010) pro gradu tutkielma

28 Karkearehujen rasvahappopitoisuus 1/2 Yhteenvetona edellisistä tutkimuksista: nuorella kasvuasteella korjatussa timotei/ nurminata tai apilanurmessa enemmän alfalinoleenihappoa kuin vanhemmalla kasvuasteella tehdyssä nurmessa säilönnän aikana rasvahappojen määrä ei laske, jos säilöntä onnistuu hyvin alfalinoleenihappojen määrä voi jopa nousta säilörehussa verrattuna raaka-aineeseen syynä säilörehusta poistuvia joitakin ainesosia (Boufaïed ym. 2003) Puna-apilassa suurin piirtein saman verran rasvahappoja kuin heinäkasveissa Kuva: Helena Kämäräinen

29 Karkearehujen rasvahappopitoisuus 2/2 Ruohomassan säilöntä vaikuttaa valmiin säilörehun rasvahappojen määrään onnistunut säilöntä rasvahappojen säilymisen edellytys ruohon omat entsyymit hajottavat rasvaa, nopea hapen poisto rehumassasta saa entsyymitoiminnan vähentymään pitkä esikuivatus pellolla menetetään erityisesti alfalinoleeni- ja linolirasvahappoja TAVOITE LEHMÄN KARKEAREHUILLE: SAADA PALJON ALFALINOLEENIHAPPOA NURMIKASVUSTOON JA SAADA SE SÄILYMÄÄN SÄILÖREHUSSA JA SITÄ KAUTTA SAADA SITÄ PALJON LEHMÄLLE!

30 Väkirehuissakin on rasvaa Rypsipuristeessa rasvaa noin 25 % kuivaaineesta Kaurassa rasvaa 6 % kuiva-aineesta Ohrassa rasvaa 2,2 % kuiva-aineesta Kuva: Helena Kämäräinen Taulukko: muut_viljelyoppaat/kauranrehukayttoopas.pdf

31 Märehtijän rasvametabolia 1/6 Märehtijän rehunsulatus perustuu pötsimikrobien tekemään rehun ainesosien hajotukseen Myös rehun rasvat joutuvat mikrobien hajotustyön kohteeksi rasva hajotetaan lipolyysin avulla glyseroliksi ja vapaiksi rasvahapoiksi lipolyysi alkaa ruohon omien entsyymien ja mikrobien entsyymien toimesta välittömästi kun rehu on otettu suuhun lipaasientsyymit saavat aikaan lipolyysin glyserolirungosta irrotetut rasvahapot joutuvat ns. biohydrogenaation kohteeksi

32 Märehtijän rasvametabolia 2/6 Biohydrogenaatio tapahtuu pötsissä: rasvahappojen kaksoissidoksiin liitetään vetyä mikrobien aikaansaama luonnollinen tapahtuma alfalinoleenihaposta, linolihaposta ja öljyhaposta tulee välivaiheitten kautta steariinihappoa välivaiheen rasvahappoja on CLA eli konjugoitunut linolihappo ja vakseenihappo C18:2 c9, t11 eli cis-9, trans-11-cla ja C18:1n-7) Kuva: Helena Kämäräinen

33 Märehtijän rasvametabolia 3/6 Pötsiin rehussa tulevista rasvahapoista suurin osa joutuu biohydrogenaation kohteeksi: alfalinoleenihaposta % muuttuu steariinihapoksi ja muiksi välivaiheen hapoiksi linolihaposta % muuttuu steariinihapoksi ja muiksi välivaiheen hapoiksi Märehtijöillä ohutsuoleen tulee lähes pelkästään vapaita rasvahappoja, toisin kuin yksimahaisilla, joilla ohutsuoleen tulee hajoamatonta rasvaa (esim. triglyseridejä)

34 Märehtijän rasvametabolia 4/6 Ohutsuoleen tulevista rasvahapoista lähes puolet on steariinihappoa (C18:0) Lockin ym. (2006) mukaan lypsylehmällä tulee ohutsuoleen keskimäärin 858 g/vrk vapaita rasvahappoja, joista 397 g steariinihappoa 56 g linolihappoa 9 g alfalinoleenihappoa Kuva: Helena Kämäräinen

35 Märehtijän rasvametabolia 5/6 Ohutsuoleen voi tulla enemmän rasvahappoja, mitä rehussa on ollut syynä mikrobien oma rasvahapposynteesi Ohutsuolesta rasvahapot imeytyvät verenkiertoon vesiliukoisten misellien avulla Rasvakudoksessa syntyy steariinihaposta ja vakseenihaposta öljyhappoa (C18:1) ja konjugoitua linolihappoa (CLA) 9 -desaturaasientsyymin avulla

36 Märehtijän rasvametabolia 6/6 Apila- ja sinimailaskasvustojen rasvahapoilla erilainen biohydrogenaatio kuin heinäkasvien rasvahapoilla Palkokasvien rasvahapot hydrautuvat vähemmän: mikrobisto pötsissä erilainen palkokasvivaltaisella ruokinnalla kuin heinäkasvivaltaisella potentiaalisesti sulava kuitu virtaa nopeammin pötsin läpi palkokasviruokinnalla kuin heinäkasviruokinnalla palkokasvien polyfenolioksidaasi suojaa rasvahappoja hydraukselta

37 Märehtijän rasvametaboliatiivistelmä Heinäkasveissa ja apilassa rasvaa noin 3 5 % kuiva-aineesta - Rasvahapoista eniten alfalinoleenihappoa, sitten linolihappoa ja kolmanneksi eniten palmitiinihappoa - Apilan rasvahapoilla erilainen käsittely pötsissä kuin heinäkasvien rasvahapoilla Pötsissä tapahtuu rasvan laadun heikentymistä ihmisen ravitsemuksen kannalta = BIOHYDROGENAATIO: Tyydyttymättömistä rasvahapoista tyydyttyneitä Pötsistä ohutsuoleen: - steariinihappoa - biohydrogenaation välituotteita (= CLA ja vakseenihappo) - jonkin verran linolihappoa ja hyvin vähän alfalinoleenihappoa Rasvahapot ohutsuolesta verenkierron mukana kudoksiin Kudoksissa tehdään öljyhappoa ja konjugoitua linolihappoa 9 -desaturaasientsyymin avulla Rasvaa on naudassa lihaksen sisässä (=marmoroituminen), nahan alla ja sisäelimien ympärillä Rasvan sijainti vaikuttaa jonkin verran rasvan koostumukseen

38 Naudanlihan rasvahappokoostumus Naudanlihan sisäisen rasvan rasvahappokoostumukseen vaikuttavia tekijöitä: eläinlaji (Bos indicus, Bos taurus) rotu kasvun vaihe ruokinta karkearehu/väkirehusuhde erilaiset öljylisät karkearehun kasvilajit

39 Lihan rasvahappokoostumus 1/4 Lihan rasvan tärkeimmät rasvahapot ihmisen ravitsemuksen kannalta öljyhappo C18:1 n-9; % naudanlihan rasvahapoista kertatyydyttymätön, hyvä rasvahappo vakseenihappo C18:1 n-7; noin 2 % rasvahapoista kertatyydyttymätön, hyvä rasvahappo linolihappo C18:2 n-6; 1,5 2 % rasvahapoista monityydyttymätön, hyvä, välttämätön rasvahappo, vaikuttaa n-6/n-3 suhteeseen

40 Lihan rasvahappokoostumus 2/4 Lihan rasvan tärkeimmät rasvahapot ihmisen ravitsemuksen kannalta (jatkuu) alfalinoleenihappo C18:3 n-3; 0,5 0,8 % monityydyttymätön, hyvä, välttämätön rasvahappo, vaikuttaa n-6/n-3 suhteeseen konjugoitu linolihappo CLA eli C18:2 c9,t11; 0,21 0,27 % rasvahapoista monityydyttymätön, hyvä rasvahappo

41 Lihan rasvahappokoostumus 3/4 Steariinihappo C18:0; % tyydyttynyt, neutraali rasvahappo Palmitiinihappo C16:0; % tyydyttynyt, pidetään haitallisimpana ihmisen ravitsemuksessa Myristiinihappo C14:0; noin 3 % tyydyttynyt, huono rasvahappo

42 Lihan rasvahappokoostumus 4/4 Rasvahappojen pitoisuudet voidaan ilmoittaa: suhteellisina osuuksina % analysoiduista rasvahapoista todellisina määrinä mg/100 g lihaa Vertailtaessa erilaisia ruokintoja suhteelliset osuudet ovat luotettavampia, koska lihan rasvapitoisuus vaikuttaa todellisiin määriin

43 Tutkimuksia Seuraavissa dioissa on kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuksia ruokinnan vaikutuksesta lihan rasvahappokoostumukseen diat 44 49, suomalainen väkirehun osuuden vaikutusta mittaava tutkimus, mukana rypsirouhe diat 50 53, suomalainen laidunnuksen merkitystä mittaava koe diat 54 57, englantilainen puna-apilan vaikutusta selvittänyt koe diat 58 61, yhdysvaltalainen laidunnuskoe

44 MTT:n Ruukin toimipiste: Pihvirotuisten nautojen ruokintakoe (2011)

45 Koeasetelma Charolais- ja herefordsonnit kahdella väkirehutasolla (20 %, 50 %) ja rypsilisällä tai ilman rypsiä (0,5 kg A-rehun rypsitiivistettä), säilörehu timoteista happosäilönnällä tehtyä rehua lisäksi kivennäistä (A-rehun KasvuApeKivennäinen) ja vitamiinivalmistetta (XylitolADESAN, Suomen Rehu) Teuraspainotavoite molemmilla roduilla 380 kg Hereford-eläimet kolmelta eri tilalta, kuuden eri astutussonnin jälkeläisiä Charolais-eläimet kolmelta eri tilalta, kahdeksan eri astutussonnin jälkeläisiä

46 Nautojen kasvu- ja teurastiedot Rotu Hereford Charolais Väkirehutaso Rypsitiivistelisä EI ON EI ON EI ON EI ON koe-eläimet (kpl) Kokeen kesto (vrk) Alkupaino (kg) a Loppupaino (kg) b Teuraspaino (kg) c Päiväkasvu (g/vrk) d Nettokasvu (g/vrk) e Teurasprosentti (g/kg) f Lihakkuus, EUROP g 6,4 5,6 6,2 6,5 7,5 7,4 9,8 9,2 Rasvaisuus, EUROP h 4,6 4,6 4,3 4,9 2,6 2,6 3 3 MTT:n Ruukin toimipisteen pihvirotuisten nautojen kasvu- ja teurastiedot ruokintakoeryhmittäin (Teuras- ja tutkimustiedot, Arto Huuskonen, MTT) a) ruokintakokeen alussa punnittu noin puolivuotiaan vasikan paino b) ruokintakokeen lopussa punnittu elopaino c) teurasruhon paino, joka saadaan kun teurastetusta eläimestä on poistettu kaikki muu, paitsi luut ja lihat d) päiväkasvu = (loppupaino alkupaino)/kokeen kesto, vrk e) nettokasvu = [teuraspaino-(alkupaino x 0,4)]/kokeen kesto, vrk f) teurasprosentti g/kg = teuraspaino/loppupaino g) lihakkuus, EUROP-luokitus 1=P-, 2=p, 3=P+, 4=O-, 5=O, 6=O+, 7=R-, 8=R, 9=R+, 10=U-, 11=U, 12=U+, 13=E-, 14=E, 15=E+, jossa 1 on heikoin ja 15 on paras h) rasvaisuus, EUROP-luokitus 1= rasvaton ruho, 2, 3, 4, ja 5 = erittäin rasvainen ruho

47 Väkirehuprosentin vaikutus 20 % väkirehua 50 % väkirehua Merkitsevyys n-6/n-3 rasvahappojen suhde 3,16 5,03 *** Alfalinoleenihapon osuus rasvahapoista % 0,77 0,54 *** Linolihapon määrä mg/100 g lihaa 39,56 72,21 *** Öljyhapon määrä mg/100 g lihaa ** Väkirehuprosentin vaikutus lihan sisäisen rasvan rasvahappokoostumukseen ja -pitoisuuteen Lähde: MTT:n Ruukin toimipisteen pihvirotuisten nautojen ruokintakoe

48 Päätelmiä 1/2 Mitä lähempänä yhtä n-6/n-3 rasvahappojen suhde on, sitä parempi se on pieni väkirehu-% alensi suhdetta Mitä suurempi alfalinoleenihapon osuus rasvahapoista on, sitä parempi pieni väkirehu-% lisäsi alfalinoleenihapon suhteellista osuutta

49 Päätelmiä 2/2 Vaikka linolihappo on toinen välttämättömistä rasvahapoista, sitä tulee länsimaisessa ruokavaliossa liikaa suhteessa alfalinoleeni- ja muihin n-3 -sarjan rasvahappoihin pieni väkirehu-% vähensi linolihapon määrää Öljyhappo on hyvä rasvahappo sen määrä lisääntyi voimakkaammalla väkirehuruokinnalla

50 Suomalainen koe Laidunnus/sisäruokinta

51 Koejärjestelyt 29 hereford-sonnia kahdessa ryhmässä: loppukasvatus laitumella (62 päivää ennen teurastusta) loppukasvatus sisätiloissa säilörehulla molemmat ryhmät saivat saman määrän väkirehua: 4,4 kg ka ohraa/eläin/pv ja kivennäisrehua 150 g/eläin/pv, vitamiinivalmistetta 50 g/eläin/vk Lähde: Huuskonen ym

52 Tulokset Ominaisuus: Sisäruokinta/ säilörehu Laidunryhmä Merkitsevyys C14:1 myristoleiinihappo 0,1 1,3 * C16:0 palmitiinihappo 201,1 214,0 * C18:1 n-7 vakseenihappo 18,0 15,7 *** C18:2 n-6 linolihappo 84,4 68,8 * CLA eli konjugoitu linolihappo 4,2 2,8 ** C18:3 n-3 alfalinoleenihappo 20 15,3 ** Lähde: Huuskonen ym

53 Päätelmiä Noin kahden kuukauden mittainen laidunnusjakso verrattuna säilörehuruokintaan vaikutti seuraaviin tekijöihin: alfalinoleenihappo- ja CLA-pitoisuudet kasvoivat nämä rasvahapot ovat edullisia ihmisen ruokavaliossa linolihappopitoisuus kasvoi länsimaisessa ruokavaliossa linolihappoa on yleensä tarpeeksi, toisaalta linolihappo on toinen välttämättömistä rasvahapoista (toinen on alfalinoleenihappo) palmitiinihappopitoisuus pieneni tämä rasvahappo on tyydyttynyt ja nykykäsityksen mukaan haitallisin eläinrasvoista Lähde: Huuskonen ym. 2010

54 Englantilainen puna-apilan vaikutusta tutkinut koe

55 Koeasetelma Holstain-teuraslehmiä ruokittiin 12 viikon ajan ennen teurastusta Englannin raiheinästä (Lolium perenne) TAI punaapilasta (Trifolium pratense) tehdyllä säilörehulla säilörehujen rasvahappokoostumus g/kg ka: raiheinärehu apilarehu merkitsevyys C18:3 n-3, alfalinoleenihappo 13,5 8,11 *** C18:2 n-6, linolihappo 3,20 3,96 *** C16:0, palmitiinihappo 3,64 3,75 Ei merkitystä C18:1cis-9, öljyhappo 0,37 0,47 *** C18:0, steariinihappo 0,31 0,48 *** Lähde: Lee ym

56 Tulokset Englannin raiheinä- ja puna-apilasäilörehuilla ruokittujen teuraslehmien lihan rasvahappokoostumus (% rasvahapoista) Engl. raiheinäryhmä Punaapilaryhmä Eron merkitsevyys C18:1cis-9 37,9 34,1 * C16:0 27,1 27,2 Ei merkitystä C18:0 13,1 15,6 P>0,1 C18:2n-6 1,87 2,64 * C18:3n-3 0,71 1,54 *** n-6/n-3 1,70 1,35 * CLA 0,22 0,17 Ei merkitystä Lähde: Lee ym. 2009

57 Päätelmiä Säilörehujen rasvahappokoostumuksissa oli merkittäviä eroja lähes kaikissa rasvahapoissa alfalinoleenihappoa oli merkittävästi vähemmän punaapilasäilörehussa kuin raiheinäsäilörehussa Kummallekaan eläinryhmälle ei annettu väkirehua lainkaan ruokinnat olivat 100 % karkearehua Näistä tekijöistä huolimatta puna-apilasäilö-rehua saaneiden eläinten lihan rasvassa oli merkittävästi enemmän alfalinoleenihappoa Lähde: Lee ym

58 Yhdysvaltalainen 5 kuukautta kestänyt laidunnuskoe

59 Koeasetelma 30 Angus-risteytyshärkää kasvatettiin viiden kuukauden ajan kolmella erilaisella laitumella pelkkä ruokonatalaidun ruokonata + sinimailanen ruokonata + puna-apila Laidunnurmien rasvahappokoostumus mg/g ka: C18:3 n-3 C18:2 n-6 C16:0 C18:1 C18:0 Ruokonata 14,10 3,91 3,85 0,54 0,46 Ruokonata + sinimailanen 14,48 4,66 4,69 0,61 0,54 Ruokonata + puna-apila 14,66 4,33 4,01 0,56 0,48 Lähde: Dierking ym

60 Tulokset Lihan tärkeimpiä rasvahappoja, % rasvahapoista Ruokonata -laidun Ruokonata + sinimailas -laidun Ruokonata + puna-apila -laidun Erojen merkitsevyys C18:1 n-9, öljyhappo 29,83 34,01 27,41 NS C16:0, palmitiinihappo 20,19 23,76 18,79 NS C18:0, steariinihappo 13,60 16,81 13,06 NS C18:2 n-6, linolihappo 6,15 6,75 5,91 NS C18:3 n-3, alfalinoleenihappo 0,56 0,80 0,60 NS Yhteensä n-6 rasvahapot 8,44 9,11 8,17 NS Yhteensä n-3 rasvahapot 1,67 2,21 1,72 NS Lähde: Dierking ym

61 Päätelmiä Tämä on harvinainen koe, koska tässä ei tullut esille puna-apilalle tyypillistä merkittävää vaikutusta lihan rasvahappoihin Kokeen tehnyt tutkija epäili laidunruohoseoksessa olevan liian vähän apilaa tai sinimailasta, jotta niiden rasvahappoja parantava vaikutus tulisi näkyviin Lähde: Dierking ym

62 Lähteitä 1/2 Boufaïed H, Chouinard P Y, Tremblay G F, Petit H V, Michaud R & Belanger G, Fatty acids in forages.i. Factors affecting concentrations. Canadian Journal of Animal Science 83: Dierking R M, Kallenbach R L & Grün I U, Effect of forage species on fatty acid content and performance of pasture-finished steers. Meat Science 85: Huuskonen A, Jansson S, Honkavaara M, Tuomisto L, Kauppinen R & Joki-Tokola E, Meat colour, fatty acid profile and carcass characteristics of Hereford bulls finished on grazed pasture or grass silage-based diets with similar concentrate allowance. Livestock Science 131: Koivunen Erja, Timotei-nurminadan ja puna-apilan kasvuasteen ja muurahaishapon annostason vaikutus säilörehun rasvahappokoostumukseen. Maisterin tutkielma, kotieläinten ravitsemustiede, maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto

63 Lähteitä 2/2 Lee M R F, Evans P R, Nute G R, Richardson R I & Scollan N D, A comparison between red clover silage and grass silage feeding on fatty acid composition, meat stability and sensory quality of the M. Longissimus muscle of dairy cull cows. Meat Science 81: Lock A L, Harvatine K J, Drackley J K & Bauman D E, Concepts in fat and fatty acid digestion in ruminants. Proceedings of Intermountain Nutrition Conference: Simopoulos A P, Omega-6/Omega-3 Essential Fatty Acid Ratio and Chronic Diseases. Food Reviews International 20: Simopoulos A P, Omega-3 Fatty Acids in Inflammation and Autoimmune Diseases. Journal of the American College of Nutrition 21: Vanhatalo A, Kuoppala K, Toivonen P & Shingfield K, Effects of forage species and stage of maturity on bovine milk fatty acid composition. Eur. J. Lipid Sci. Technol. 109 :

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012 Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012 Sisältö Rasvan kemiaa Rasva ihmisen ravitsemuksessa Karkearehujen Kuva Helena Kämäräinen

Lisätiedot

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen - Osa 2. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen - Osa 2. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen - Osa 2 Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012 Tutkimuksia Seuraavissa dioissa on kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuksia ruokinnan

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

LIHAROTUISEN NAUDAN (Bos taurus) LIHAN RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEEN JA E-VITAMIINIPITOISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LIHAROTUISEN NAUDAN (Bos taurus) LIHAN RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEEN JA E-VITAMIINIPITOISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIHAROTUISEN NAUDAN (Bos taurus) LIHAN RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEEN JA E-VITAMIINIPITOISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Helena Kämäräinen Pro gradu -tutkielma Elintarvikebiotekniikka Biotieteiden laitos Luonnontieteiden

Lisätiedot

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon Nautaparlamentti 22.7.2017, Tammela Katariina Manni, lehtori HAMK Pellon hyvä kasvukunto on rehuntuotannon perusta Pellon kasvukunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla

Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla Arto Huuskonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki, arto.huuskonen@mtt.fi

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Laidunnuksen vaikutus hereford-sonnien ruhon ja lihan laatuun

Laidunnuksen vaikutus hereford-sonnien ruhon ja lihan laatuun Laidunnuksen vaikutus hereford-sonnien ruhon ja lihan laatuun Arto Huuskonen 1), Susanna Jansson 2), Markku Honkavaara 3), Leena Tuomisto 4) ja Risto Kauppinen 5) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Maitorotuisten sonnien energia- ja valkuaisruokinnan tarkentaminen

Maitorotuisten sonnien energia- ja valkuaisruokinnan tarkentaminen Maitorotuisten sonnien energia- ja valkuaisruokinnan tarkentaminen Arto Huuskonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, arto.huuskonen@mtt.fi

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos MIKSI SÄILÖNTÄAINETTA REHUUN? KASVIENTSYYMIEN ESTO HAITTAMIKROBIEN

Lisätiedot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Palkokasvit

Lisätiedot

Rasvat ruoanvalmistuksessa. Rakenne

Rasvat ruoanvalmistuksessa. Rakenne Rasvat ruoanvalmistuksessa Rakenne Kaikissa ruoissa on rasvaa, myös rasvattomissa kuten kasviksissa, rasva on välttämätön solujen rakennusaine Rakenne: triglyseridejä, joissa rasvahappokoostumus vaihtelee

Lisätiedot

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Väkirehuruokinnan vaikutus maitorotuisten sonnien kasvu- ja teurasominaisuuksiin

Väkirehuruokinnan vaikutus maitorotuisten sonnien kasvu- ja teurasominaisuuksiin Väkirehuruokinnan vaikutus maitorotuisten sonnien kasvu- ja teurasominaisuuksiin Katariina Manni 1), Marketta Rinne 2) ja Arto Huuskonen 3) 1) Hämeen ammattikorkeakoulu, Maaseutuelinkeinot, Mustialantie

Lisätiedot

ESISELVITYS LUOMULIHAN JA TAVANOMAISESTI TUOTETUN LIHAN LAATUOMINAISUUKSISTA

ESISELVITYS LUOMULIHAN JA TAVANOMAISESTI TUOTETUN LIHAN LAATUOMINAISUUKSISTA M Niemistö 7.9.2012 ESISELVITYS LUOMULIHAN JA TAVANOMAISESTI TUOTETUN LIHAN LAATUOMINAISUUKSISTA Lihan laatu on termi, jolla on monta merkitystä ja käsitettä. Lihan laatu voidaan jakaa ainakin seitsemään

Lisätiedot

RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS

RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS Opinnäytetyö (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Laboratoriotekniikka 2012 Irene Jaakkola RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Bio- ja elintarviketekniikka

Lisätiedot

Maitorotuisten sonnien laiduntaminen a)vaikutus tuotantoon ja lihan laatuun

Maitorotuisten sonnien laiduntaminen a)vaikutus tuotantoon ja lihan laatuun Maitorotuisten sonnien laiduntaminen a)vaikutus tuotantoon ja lihan laatuun Susanna Jansson 1), Markku Honkavaara 2) ja Arto Huuskonen 1) 1) MTT/Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema, Tutkimusasemantie 15,

Lisätiedot

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa Marketta Rinne 1), Pekka Huhtanen 1, 2) ja Juha Nousiainen 3) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen,

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere 16.7.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä

Lisätiedot

Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen

Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 15 Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen Arto Huuskonen, Susanna Jansson, Leena Tuomisto, MTT ja Paula Martiskainen, Kuopion yliopisto MTT:n tutkimus osoitti,

Lisätiedot

ESIPUHE... 4 PORONLIHAN KOOSTUMUS... 5

ESIPUHE... 4 PORONLIHAN KOOSTUMUS... 5 07/2007 Niemi Milla Helsingin yliopisto Elintarviketeknologian laitos milla.niemi@helsinki.fi + 35840 7240330 KIRJALLISUUSKATSAUS: PORONLIHAN JA PORONMAIDON KOOSTUMUS 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 4 PORONLIHAN

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Rasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit

Rasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit Rasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit Rasvoihin liittyy paljon epäselvyyksiä ja myyttejä. Vasta viime aikoina rasvojen merkitys hyvinvoinnille on avautunut. Rasvahapot ovat välttämättömiä rakennuspalikoita

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

Ravinnon välttämättömät rasvahapot

Ravinnon välttämättömät rasvahapot RAVINNON RASVAT II Ravinnon välttämättömät rasvahapot RAVITSEMUSTERAPEUTTIEN YHDISTYS R.Y. 1 Ravinnon välttämättömät rasvahapot SISÄLLYS: Sivu Tekstissä esiintyvät termit ja lyhenteet... 4 JOHDANTO...

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis

Lisätiedot

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan

Lisätiedot

Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa

Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa Maa- ja elintarviketalous 98 Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa Arto Huuskonen (toim.) Kotieläintuotanto Maa- ja elintarviketalous 98 76 s. Tärkkelys-etanoliteollisuuden

Lisätiedot

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kotoista valkuaista lypsylehmien ruokintaan palkoviljat ja palkokasvipitoiset nurmet tehokkaaseen

Lisätiedot

Ruokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen

Ruokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Ruokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Esityksen kulku Mistä muodostuu lihan syöntilaatu? Mikä siihen vaikuttaa? Miksi syöntilaatua kannattaa

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA FINOLA-SIEMENHAMPUN (FIN-314) VILJELYKOKEESTA MTT:N POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMALLA

TUTKIMUSTULOKSIA FINOLA-SIEMENHAMPUN (FIN-314) VILJELYKOKEESTA MTT:N POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMALLA TUTKIMUSTULOKSIA FINOLA-SIEMENHAMPUN (FIN-314) VILJELYKOKEESTA MTT:N POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMALLA 3.6.2002 MTT, POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMA KIRSI JÄRVENRANTA & PERTTU VIRKAJÄRVI TAUSTA Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä

Lisätiedot

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,

Lisätiedot

Ruokintakoe 2012-2013

Ruokintakoe 2012-2013 Ruokintakoe 2012-2013 Maiju Pesonen, Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...

Lisätiedot

Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa

Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa Maa- ja elintarviketalous 98 Tärkkelys-etanoliteollisuuden sivutuotteet lihanautojen seosrehuruokinnassa Arto Huuskonen (toim.) Kotieläintuotanto Maa- ja elintarviketalous 98 76 s. Tärkkelys-etanoliteollisuuden

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen

Lisätiedot

Nuotit Nosteeseen. Tiedottamista yhteistyökumppanin. tapaan. Limousin-lihan laatu, Markku Honkavaara, LTK

Nuotit Nosteeseen. Tiedottamista yhteistyökumppanin. tapaan. Limousin-lihan laatu, Markku Honkavaara, LTK Nuotit Nosteeseen Limousin-lihan laatu, Markku Honkavaara, LTK Tiedottamista yhteistyökumppanin tapaan Hankkeet eivät ole vain isoja toimijoita varten Tutkimustiedot vertailukelpoisia alan muiden tutkimusten

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Työpaja Nivalassa

Lisätiedot

Pellava. Hyvinvoinnin siemen

Pellava. Hyvinvoinnin siemen Pellava Hyvinvoinnin siemen 1 Hyvinvoinnin siemen Pellavansiemenissä on runsaasti kuitua. Pellavansiemen sisältää hyvinvoinnin aineksia: öljyä, proteiinia ja kuitua. Pellava sisältää myös muun muassa kaliumia,

Lisätiedot

1 JOHDANTO... 1 2 RASVAHAPOT OVAT LIPIDEJÄ...

1 JOHDANTO... 1 2 RASVAHAPOT OVAT LIPIDEJÄ... MEGA-3 ASVAHAPT Kandidaatintutkielma Helsingin Yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Kemian laitos Kemian opettajankoulutusyksikkö Työn tekijä: Elina autapää Työn ohjaajat: Prof. Maija Aksela,

Lisätiedot

Rasvoissa on eroa! Työohje opettajalle

Rasvoissa on eroa! Työohje opettajalle Rasvoissa on eroa! Klaus Sippel Uusi kokeellinen työ Kokeellisuus kemian opetuksessa Kevät 2007 Työohje opettajalle Ravintoaineiden kemia on mielenkiintoista, motivoivaa ja ajankohtaista. Ravinnon määrällä

Lisätiedot

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen Lihanautojen tehokas ja taloudellinen loppukasvatus 24.11.2014, Ikaalinen Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 20.11.2014 Esityksen sisältö Rehuvilja ja

Lisätiedot

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen

Lisätiedot

21.1.2013. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.

21.1.2013. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.2013 Maiju Pesonen Taustaksi Ruhon laatu on kaupallinen käsite, joka kuvaa ruhon arvoa Lihan laatu voidaan jakaa aistinvaraiseen, kemialliseen,

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Vertailu luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun maidon koostumuseroista: meta-analyysi

Vertailu luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun maidon koostumuseroista: meta-analyysi Vertailu luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun maidon koostumuseroista: meta-analyysi Tuomo Kokkonen, Seija Makkonen ja Aila Vanhatalo Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos, PL 28, 0004

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa?

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa? Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa? Loppukasvatuksen taloudelliset vaihtoehdot ruokinnassa 25.3.2013, Kannonkoski Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 26.3.2013 VÄKIREHUT

Lisätiedot

Pihvinautojen kivennäisruokinta

Pihvinautojen kivennäisruokinta Pihvinautojen kivennäisruokinta Maarit Ilola Kehityspäällikkö AtriaNauta Kaikki naudat tarvitsevat kivennäis- ja hivenaineita ylläpitoon ja kasvuun, emolehmät myös maidontuotantoon ja tiineyteen. Kivennäisaineiden

Lisätiedot

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Säilöntäaineilla hävikit kuriin 2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Märehtijän

Lisätiedot