Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta"

Transkriptio

1 PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä Veikko Maijala

2 Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito on lujasti sidoksissa luonnonrytmiin ja vuosien ailahteluihin. Yritystoiminnassa pyritään vähentämään riskejä suunnittelulla Porotalouden suunnitelmallisuuteen kuuluu osanaan porojen hoito yli talven varmistaen ravinnon saanti pyritään varmistamaan porojen kohtalainen kunto, vältytään porojen kuolemilta ja varmistetaan vasatuotto Säilörehu osana suunnitelmallista ruokintaa

3 Nurmisäilörehu poronrehuna Säilörehun ruokintakokeita Lapin tutkimusasemalla Apukassa 1970 luvun puolivälissä Saatiin alustavaa tietoa soveltuvuudesta porojen ruokintaan Nurmirehututkimuksia Kaamasessa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL toimesta Paliskuntain yhdistyksen porokoeasemalla 1980 luvulta 2000 luvulle Säilörehun käyttö porojen ruokinnassa kasvoi pyöröpaalauksen yleistyessä Nykyään säilörehu yleisin karkearehu porojen ruokinnassa Maittavaa Helppo kuljettaa Mahdollista ostaa ja myydä Rehuarvot kohdallaan Useimmiten sadonkorjuuseen liittyy vähemmän säähän liittyviä riskitekijöitä kuin kuivaheinän teossa.

4 Poro märehtijänä

5 Poro märehtijänä Poro valikoi tarkasti rehunsa Poron pötsin rakenne heikompi kuin nautaeläimillä tai lampailla Poro ei pysty väkevöimään virtsaansa Poro reagoi herkästi rehun laatuvirheisiin Säilörehun laatu

6 Säilörehun laatu Säilönnällinen Kemiallinen (rehuarvo) Mekaaninen (karkeus) Vesi (jäätyminen) Vierasaineet/ -esineet rehussa Mikrobit

7 Säilönnällinen laatu Rehun laatutekijöiden raja-arvot (lähde https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi ) Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0 4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, g/kg N alle yli 80 Maito ja muurahaishappo, g/kg ka yli 100 Haihtuvat rasvahapot, g/kg ka alle yli 25 Liukoisen typen osuus kokonaistypestä, g/kg N alle yli 600

8 Kemiallinen laatu /rehuarvo https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi Nurmisäilörehujen laatu- ja koostumuskeskiarvot Lapissa (Valion aineisto) Kevätsato Jälkikasvu Kaikki Koko maa säilörehut Näytteiden lukumäärä * ph 4,13 4,05 4,09 4,31 Ammoniakkityppi (g/kg N) Maito ja muurahaishappo (g/kg ka Haihtuvat rasvahapot (g/kg ka) Liukoinen typpi (g/kg N) Sokeri (g/kg ka) Kuiva aine (g/kg) Raakavalkuainen (g/kg ka) Kuitu (NDF) (g/kg ka) D arvo (g/kg ka) Syönti indeksi ME indeksi ME (energia arvo) (MJ/kg ka) 10,7 10,7 10,7 10,6 PVT (g/kg ka) OIV (g/kg ka)

9 Valkuainen poron rehussa Talvella vaatimen sulavan raakavalkuaisen tarve vain noin 115 g/vrk Useimmiten säilörehussa yli tarpeen Valkuaisen ylimäärä elimistöstä poistetaan lisäämällä virtsantuotantoa syömällä lunta Kuluu energiaa ja häiritsee pötsitoimintaa Energiapitoisella ja vähän valkuaista sisältävällä täydennysrehulla saadaan ruokintaa tasapainotettua kun säilörehu sisältää runsaasti valkuaista

10 Mekaaninen laatu (karkeus) Poro välityypin märehtijänä ei syö korsiintunutta rehua Milloin on oikea korjuuaste? Porutaku hankkeen ruokintakokeen alustavia tuloksia talvelta 2012

11 Niitto Kasvukorkeus: timotei 62cm nurminata 61cm apila 38cm Kehitysaste: tähkälle/röyhylle tulo Korjuu: 1.niitto kello:10.00 paalaus kello:11.00 Typpeä 70 kg/ha Raakavalkuainen 150 g/kg ka Sato 2505 kg ka

12 Niitto Kasvukorkeus: timotei 69cm nurminata 72cm apila 49cm Kehitysaste: tt/nn: puolella korsista röyhy näkyvissä apila: muutamilla kasveilla kukkanuput tulossa näkyville Korjuu: 2.niitto kello:9.30 paalaus kello: Raakavalkuainen 124 g/kg ka Sato 3892 kg ka

13 Niitto Kasvukorkeus: timotei 78cm nurminata 81cm apila 65cm Kehitysaste: tt: täysin tähkällä nn: täysin röyhyllä apila: kukkanuput tulossa lähes kaikilla Korjuu: 3.niitto kello:12.00 paalaus kello: Raakavalkuaista 136 g/kg ka Sato 4177 kg ka

14 Niitto Kasvukorkeus: timotei 92cm nurminata 95cm apila 70cm Kehitysaste: tt: täysin tähkällä nn: joissakin yksilöissä kukinta alkamassa apila: lähes kaikilla yksilöillä pääverson kukkanuput näkyvissä, muutamilla yksilöillä ainakin yksi pääverson kukka auennut Korjuu: 4.niitto kello:8.00 paalaus kello:12.00 Raakavalkuainen 117 g/kg ka Sato 5290 kg ka

15 Säilörehun syönti eri korjuuasteilla Säilörehu oli vapaasti saatavilla Poroille annettiin lisäksi täysrehua seuraavasti: A 300 g/poro, B 300 g/poro, C 700 g/poro ja D 700 g/poro 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,90 0,88 0,83 0,82 Niitto ,54 Säilörehun syönti kg kuiva-ainetta 1,38 1,34 1,20 1,15 1,09 1,11 1,10 1,00 1,00 0,92 A silputtu srehu Ka syönti/poro 0,78 B srehu Ka syönti/poro C silputtu srehu Ka syönti/poro D srehu Ka syönti/poro Niitto Niitto Niitto ,0 4. kasvuaste 3. kasvuaste 2. kasvuaste 1. kasvuaste

16 Energian saanti rehuyksikköinä, ry 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 A ryhmän energian saanti, silputtu g täysrehu B ryhmän energian saanti, ei silputtu g täysrehu C ryhmän energian saanti, silputtu g täysrehua D ryhmän energian saanti, ei silputtu g täysrehua 0,0 ry 4. kasvuaste. Niitto kasvuaste. Niitto kasvuaste. Niitto kasvuaste. Niitto

17 Nuolukiven syönti Porot söivät nuolukiviä enemmän ryhmissä, joissa täysrehun saanti oli 300 g/poro/päivä (ryhmä A ja B) A) 5,5 g/vrk/poro, B) 8,3 g/vrk/poro C) 3,2 g/vrk/poro, D) 5,2 g/vrk/poro A 1,4 kg B 2,1 kg C 0,8 kg D 1,3 kg

18 Vaatimien keskipainojen muutokset Säilörehun niittoaika A B C 300g, silputtu 300g, ei silputtu 700 g, silputtu 78 D 700g, ei silputtu Punnituspäivä

19 Veden jäätyminen Vesipitoinen rehu jäätyy helposti (ka 20-30%) Esikuivattu (ka 30 45%) säilörehu jäätyy alemmassa lämpötilassa Jäätyneen säilörehun käsittely vaikeampaa kuin sulan säilörehun Jäätynyt ja korkea vesipitoisuus aiheuttaa ongelmia porolle Ei saa riittävästi rehua irti Ylimääräisen veden sulattaminen kuluttaa energiaa Pötsin jäähtyminen haittaa mikrobien toimintaa Tulee kiinnittää huomiota rehun jäätymisen estämiseen

20 Käärinmateriaalin joutuminen rehuun Pyöröpaalien pakkausmateriaalien joutuminen rehun kautta suolistoon voi aiheuttaa poron menehtymisen Muovien ja verkon huolellinen poistaminen rehusta Kuva Pasi Oinas

21 Mikrobit ja taudinaiheuttajat Homeet Homeista rehua ei tule antaa porolle Listeria Listeriaa voi esiintyä huonolaatuisessa säilörehussa Suomen ensimmäiset todetut havainnot kesällä 2005 Kuusamossa

22 Laskelmia annettavien rehujen määristä 6 5 Annettavan rehun määrä annettaessa kahta eri rehua, saanti 1,1 ry kg/poro/vrk 4 3 Säilörehu Täysrehu /0 80/20 60/40 40/60 20/80 0/100 annettavan rehun %-osuus Säilörehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 25% rehuyksikköarvo 0,90 ry/kg KA hävikki 5% Täysrehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 87,5% rehuyksikköarvo 0,95 ry/kg KA hävikki 5%

23 Laskelmia annettavien rehujen määristä 1,8 1,6 Annettavan rehun määrä annettaessa kahta eri rehua, saanti 1,1 ry kg/poro/vrk 1,4 1,2 1 0,8 Heinä Täysrehu 0,6 0,4 Heinän lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 83% rehuyksikköarvo 0,85 ry/kg KA hävikki 5% 0, /0 80/20 60/40 40/60 20/80 0/100 annettavan rehun %- osuus Täysrehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 87,5% rehuyksikköarvo 0,95 ry/kg KA hävikki 5%

24 Laskelmia annettavien rehujen määristä Rehumäärä, kg/poro/vrk 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Hyvät laidunolosuhteet Annettavan rehun määrä annettaessa vain yhtä rehua Huonot laidunolosuhteet Rehuvaihtoehdot Säilörehu, myöhäinen korjuu Säilörehu, normaali korjuu Säilörehu, aikainen korjuu Esikuivattu säilörehu, myöhäinen korjuu Esikuivattu säilörehu, normaali korjuu Esikuivattu säilörehu, aikainen korjattu Heinä, myöhäinen korjuu Heinä, aikainen korjuu Poron täysrehu Annettavan rehun määrä kokonaistarpeesta, %, Poro täysin riippuvainen annettavasta rehusta (aita/tarharuokinta)

25 Lisätietoja Internetissä - Tietoja PORUTAKU hankkeesta - Materiaalia lisäruokinnasta, talvitarhauksesta ja kuljettamisesta

26 Tilaisuuden järjestäjä PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Asiantuntija Veikko Maijala Asiantuntija Merja Mattila Projektisuunnittelija Karoliina Majuri Projektipäällikkö Sanna Vinblad Yhteistyössä

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt TARHAUSINFO Rehut ja rehujen määrä Rovaniemellä 6.2.2012 Veikko Maijala Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito

Lisätiedot

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC hanke 2009-2011 www.poroverkko.wikispaces.com Anna-Leena Jänkälä: Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC Paliskuntain yhdistys Yleistä ruokinnasta Harjoitetaan yleisesti poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa

Lisätiedot

POROJEN REHUTESTIT PÖYLIÖVAARASSA 2012-2013

POROJEN REHUTESTIT PÖYLIÖVAARASSA 2012-2013 POROJEN REHUTESTIT PÖYLIÖVAARASSA 2012-2013 Säilörehun maittavuus PORUTAKU - Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt - hanke Veikko Maijala Karoliina Majuri Teollisuus

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

POROJEN TALVIRUOKINNAN. Hyvien toimintatapojen opas

POROJEN TALVIRUOKINNAN. Hyvien toimintatapojen opas POROJEN TALVIRUOKINNAN Hyvien toimintatapojen opas SISÄLLYS Esipuhe 3 Poron ravinnon vuodenaikaisvaihtelu 4 Poron ruokinnassa yleisesti käytetyt rehut 5 Säilörehu 6 Kuivaheinä ja rakeistettu heinä 6 Väki-

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos MIKSI SÄILÖNTÄAINETTA REHUUN? KASVIENTSYYMIEN ESTO HAITTAMIKROBIEN

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Riskien hallintaa tarhauksessa

Riskien hallintaa tarhauksessa PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Riskien hallintaa tarhauksessa Rovaniemellä 6.2.2012 Merja Mattila 2 Ota ote riskeistä Tavoitteena tarhojen

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen

Lisätiedot

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen 1 Suomen Rehun laadukas rehuvalikoima vastaa jokaisen tilan tarpeisiin Suomen Rehun nautarehuvalikoima perustuu

Lisätiedot

POROJEN HÄTÄRUOKINTA JA -HOITO

POROJEN HÄTÄRUOKINTA JA -HOITO POROJEN HÄTÄRUOKINTA JA -HOITO 1 MILLOIN ALOITTAA HÄTÄRUOKINTA? Paliskunnassa tulisi tehdä hätäruokintasuunnitelma vuosittain jo syksyllä, etenkin jos poroja ei oteta pääsääntöisesti talviruokintaan tarhoihin.

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

Poro-optimi Kä ytto ohje

Poro-optimi Kä ytto ohje Poro-optimi Kä ytto ohje PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt - hanke Poro-optimi on ohjelmisto porojen ruokintakustannusten laskentaan. Ohjelmistolla

Lisätiedot

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Ruokinnan osaamista luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Monipuoliset täydennysrehut luomunaudoille Tehokas rehun hyväksikäyttö

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Hevostilan nurmipäivä; ProAgria Etelä-Suomi, Maatilat menestykseen, Tampere 24.9.2013 C Karkearehut monipuolinen ravintoaineiden lähde

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen

Lisätiedot

Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle

Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle Primo-juomarehut Primo Kasvatus -rehut Kivennäiset lihanaudoille Komponentit lihanautojen seosruokintaan Hyvä vasikan alkukasvu tuottaa tulosta koko

Lisätiedot

KARKEAREHUANALYYSIEN KÄYTTÖ HEVOSTEN RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA

KARKEAREHUANALYYSIEN KÄYTTÖ HEVOSTEN RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA KARKEAREHUANALYYSIEN KÄYTTÖ HEVOSTEN RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, työn hyväksymispäivä Oma Allekirjoituksesi Riikka Uotila OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

SÄILÖREHUPAALIN JÄÄTYMISEEN VAIKUTTAVA KÄSITTELY POROJEN RUO- KINNASSA

SÄILÖREHUPAALIN JÄÄTYMISEEN VAIKUTTAVA KÄSITTELY POROJEN RUO- KINNASSA OPINNÄYTETYÖ VENLA KANNIALA 2012 SÄILÖREHUPAALIN JÄÄTYMISEEN VAIKUTTAVA KÄSITTELY POROJEN RUO- KINNASSA MAASEUTUELINKEINOJEN KOULUTUSOHJELMA 2 ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA

Lisätiedot

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä

Lisätiedot

Rehuanalyysien tulokset. Petra Tuunainen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2014. Johdanto

Rehuanalyysien tulokset. Petra Tuunainen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2014. Johdanto Rehuanalyysien tulokset Petra Tuunainen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2014 Johdanto Luomua lisää- luomutilojen neuvonnan kehittäminen (LUTUNE)- hankkeessa kerättiin kolmelta lypsykarjatilalta rehunäytteitä

Lisätiedot

Biologinen rehunsäilöntä

Biologinen rehunsäilöntä Biologinen rehunsäilöntä Yrityksellä yksityinen omistuspohja, jolla pitkä kokemus erityisesti biologisista rehunsäilöntäaineista ja hiivavalmisteista Korkealaatuinen laboratorio, jossa työskentelee mikrobiologeja

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html

Nurmilajit. Talvi 2008. Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Nurmilajit Talvi 2008 Piirrettyjen kuvien lähde: http://rylli.rauma.fi/~pastan/raumansaaristonkasvit.html Yleistä Pohjoiset nurmikasvit asettuvat ajoissa talvilepoon, keräävät runsaasti energiaa ennen

Lisätiedot

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

2 KARJAN MÄÄRÄ JA REHUNTARVE

2 KARJAN MÄÄRÄ JA REHUNTARVE Helsingin Yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 17 2 KARJAN MÄÄRÄ JA REHUNTARVE 2.1 KARJAN MÄÄRÄ JA ELÄINTIHEYS (Lomake 2.1.) Luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymisen suunnittelu käynnistyy kotieläintilalla

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen

Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Ruokinnallinen tavoite Kokoviljasäilörehu 30% ka 25-30% tärkkelys

Lisätiedot

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitovalmennus 4.9.2014 Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitotilan (ja lehmän) tuotannollinen näkökulma optimiruokintaan (maitotuotto miinus rehukustannus)

Lisätiedot

Riittääkö laitumella syötävä?

Riittääkö laitumella syötävä? Riittääkö laitumella syötävä? Laiduntavien hevosten ravinnontarve ja -saanti MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi Laidun on laadukasta rehua Mikään muu rehu ei yhtä hyvää kuitenkin huonosti hyödynnetty

Lisätiedot

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11. SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista

Lisätiedot

Nurmet. Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio 21.2.2012 Maiju Pesonen

Nurmet. Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio 21.2.2012 Maiju Pesonen Nurmet emolehmätilalla Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio 21.2.2012 Maiju Pesonen Sisältö Emolehmätilan nurmentuotannon perusteita ja tavoitteita Korjuuajankohtia Kasveja ja lajikkeita Säilörehun

Lisätiedot

Mitä rehuanalyysit kertovat?

Mitä rehuanalyysit kertovat? Mitä rehuanalyysit kertovat? Ypäjä, Hevosopisto 23.10.2014 Etelä-Suomen Laatuheinärenkaan syystapaaminen Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus www.mtt.fi Rehuanalyysiä tarvitaan ruokinnan

Lisätiedot

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen Yliopistonlehtori Seija Jaakkola 15.2.2008 Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Nurmirehun säilyvyyden perusteet

Lisätiedot

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen

Porojen lisäruokinnan logistiikka. Janne Mustonen Porojen lisäruokinnan logistiikka Janne Mustonen Talvinen lisäruokinta Tapahtuu maastossa tai tarhassa Päämääränä porojen elättäminen talven yli ja vasatuoton varmistaminen Porojen lisäenergian tarpeeseen

Lisätiedot

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta Kuka on Biotal? 1983 perustettu Brittiyhtiö entsyymien ja bakteerien perustutkimukseen Botal korvaa kovan kemian luonnon bio-tuotteilla Eläinruokinnan huippuosaaja. Teknologiajohtaja bakteereissa ja entsyymeissä

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi!

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi! Kirkkaasti tehokkaimmat ruokintaratkaisut tilasi parhaaksi! 1 IFE-arvo uudistaa käsityksen ruokinnan tehokkuudesta Miksi yksi ruokinta tuottaa hyvin eikä ongelmia ole? Säilörehun ja viljan vaihtuessa tuotos

Lisätiedot

Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut

Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut Sisältö Laadulla on merkitystä...3 Hyvän säilörehun tuottamiseen kannattaa panostaa... 3 Terveemmät eläimet suurempi maitotili... 3 Rehuanalyysi ruokinnan

Lisätiedot

YKSIVUOTISET NURMIPALKOKASVIT LUOMUNURMIVILJELYSSÄ

YKSIVUOTISET NURMIPALKOKASVIT LUOMUNURMIVILJELYSSÄ Juho Lappi YKSIVUOTISET NURMIPALKOKASVIT LUOMUNURMIVILJELYSSÄ Viljelykoe YKSIVUOTISET NURMIPALKOKASVIT LUOMUNURMIVILJELYSSÄ Viljelykoe Juho Lappi Opinnäytetyö Kevät 2011 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA

APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA Kannonkoski 23.2.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2015. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset. Märehtijät Siat Siipikarja - Hevoset

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2015. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset. Märehtijät Siat Siipikarja - Hevoset Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2015 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset Märehtijät Siat Siipikarja - Hevoset Rehutaulukot ja ruokintasuositukset Märehtijät Siat Siipikarja - Hevoset Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Maatalouden Tutkimuskeskus. Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2. Timo Alaviuhkola. Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna.

Maatalouden Tutkimuskeskus. Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2. Timo Alaviuhkola. Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna. Maatalouden Tutkimuskeskus Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2 Timo Alaviuhkola Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna Hyvinkää 1979 HERNE JA HÄRKÄPLPU ILIEASIKO-JW-REHUNA Palkakaavien-viljely on 1970-luvulla

Lisätiedot

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006 MTT:n selvityksiä 106 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006 märehtijät - siat - siipikarja - turkiseläimet - hevoset MTT Kotieläintuotanto MTT:n selvityksiä 106 84 s. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset

Lisätiedot

Säilöntähaasteiden hallinta

Säilöntähaasteiden hallinta Säilöntähaasteiden hallinta Mitä rehunsäilönnän aikana tapahtuu? Mitä haasteita uudet kasvit tuovat mukanaan? Mitä apua on säilöntäaineista? 3.11.2014 Vanhempi tutkija Arja Seppälä MTT Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Poron talvitarhaus ja kunnon arviointi

Poron talvitarhaus ja kunnon arviointi PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Poron talvitarhaus ja kunnon arviointi Rovaniemellä 6.2.2012 Eläinlääkäri Tuija Hukkanen 2 3 Tarhan sijoittaminen

Lisätiedot

Porojen ruokinnan nykytilapalautekyselyn

Porojen ruokinnan nykytilapalautekyselyn PORUTAKU/RAMK/TUOTANTOALAT Porojen ruokinnan nykytilapalautekyselyn tulokset Raportti Kanniala Venla, Mustonen Janne ja Peteri Jenni 21.9.2012 1 JOHDANTO Täys- ja väkirehukysely liittyy PORUTAKU - Poron

Lisätiedot

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012 Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012 Sisältö Rasvan kemiaa Rasva ihmisen ravitsemuksessa Karkearehujen Kuva Helena Kämäräinen

Lisätiedot

Erilaiset nurmirehut porojen talviruokinnassa

Erilaiset nurmirehut porojen talviruokinnassa KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 314 Ulla Heiskari Mauri Nieminen Erilaiset nurmirehut porojen talviruokinnassa Helsinki 2004 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Toukokuu

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Hevosten ruokinnan erityispiirteitä. Stina Eklund-Uusitalo

Hevosten ruokinnan erityispiirteitä. Stina Eklund-Uusitalo Hevosten ruokinnan erityispiirteitä Stina Eklund-Uusitalo Laidun Hyvät puolet: vitamiini ja kivennäistasapaino optimaalinen sulavuus ja valkuaispitoisuus hyvä pieniä määriä kerralla tasainen liikunta kilpahevosilla

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon. Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423

Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon. Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Vaihtoehtoisia valkuaiskasveja rehuntuotantoon Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Hankkeen tavoitteet Tiloilla tapahtuvien havaintokokeiden avulla tuoda esille käytännön viljelyyn

Lisätiedot

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2.

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2. Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Laura.puhakka@helsinki.fi 6.2.2013 Puhakka/ Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa 7.2.2013 1 Johdanto

Lisätiedot