Kiviala. By Rakennustekniikan kesäkoulu 2016 Saimaan ammattikorkeakoulu

Transkriptio

1 Kiviala By Rakennustekniikan kesäkoulu 2016 Saimaan ammattikorkeakoulu

2 Mineralogia Mineralogia on geologiaan kuuluva tieteenala, joka tutkii mineraalien kiderakennetta, kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia, luokittelua ja muodostumista. Mm. kiiltoa, lohkeavuutta, kovuutta ja tiheyttä Mineralogia tutkii myös mineraalien esiintymistä ja maantieteellistä jakautumista sekä niiden hyödyntämistä. Fysikaalisten ominaisuuksien kuvailu on helpoin ja yksinkertaisin tapa tunnistaa ja luokitella mineraaleja.

3 Kivet koostuvat eri mineraaleista. Mineraalit ovat alkuaineista koostuvia tavallisesti kiteisessä olomuodossa olevia kemiallisia yhdisteitä. Mineraalit ovat kivilajien perusrakenneosia. Tavallisesti niitä on yhdessä kivilajissa 3-5 erilaista. Mineraalit voidaan erottaa toisistaan niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella. Mineraaleilla on tietty kemiallinen koostumus, joiden perusteella ne voidaan luokitella eri ryhmiin. Esimerkiksi kvartsi, joka koostuu piistä ja hapesta, kuuluu tässä luokituksessa silikaatteihin. Mineraalit luokitellaan myös käyttötarkoituksen mukaan: Malmimineraalit Teollisuusmineraalit Jalokivet

4 Tavallisimpia mineraaleissa esiintyviä alkuaineita ovat: Pii (Si) Happi (O) Alumiini (Al) Rauta (Fe) Kalsium Ca) Natrium (Na) Kalium (K) Magnesium (Mg) Mineraalien lukumäärää on vaikea arvioida. Niitä arvioidaan olevan noin Noin kaksikymmentä - kolmekymmentä on merkittäviä kivilajien muodostajia. Mineraaleista valtaosa on harvinaisuuksia. Kaksi yleisintä mineraalia maankuoressa on: Plagioklaasi (maasälpä) Kvartsi Nämä muodostavat 60 tilavuus-% koko maankuoresta.

5 Esimerkiksi graniitti (kivilaji) koostuu kvartsista (mineraali), maasälvästä (mineraali) ja kiilteestä (mineraali). Yhden rakeen koko kivilajissa on tavallisesti noin 0,1-1 mm. Sitä kutsutaan myös kiteeksi.

6 Mineraaleja voi syntyä monilla toisistaan poikkeavilla tavoilla Monet mineraalit syntyvät korkeiden paineiden ja/tai lämpötilojen vaikutuksesta uudelleenkiteytymällä Esimerkiksi vuorisuola eli haliitti saostuu kyllästetyistä vesiliuoksista Mineraalit syntyvät siis geologisten prosessien myötä. Tällaisia prosesseja ovat: Magmatismi Maan pinnalla tai maan kuoren sisällä tapahtuvaa magman kiteytymistä Sedimentaatio Kivien mekaanista, kemiallista ja biologista rapautumista sekä tämän rapautuneen aineksen kulkeutumista, lajittumista ja kerrostumista tai saostumista Metamorfoosi Uudelleenkiteytyminen aiheutuu kohonneen paineen ja/tai lämpötilan vaikutuksesta sekä maankuoren liikuntojen edesauttamana

7 Kivi Yli puolet Suomen kallioperästä on erilaisia ja eri ikäisiä graniittisia kivilajeja ja siksi Suomen kansalliskivi onkin graniitti. Myös jokaisella Suomen maakunnalla on oma maakuntakivensä. Etelä-Karjalan maakuntakivi on spektroliitti.

8 Kiven synty Kivilajit määritellään niiden syntyperän mukaan: Magmakivet Metamorfiset kivet Sedimenttikivet Fossiilit

9 Magmakivet Maapallon sisäosien kuumuudesta johtuen kiinteän kuoren alla oleva kiviaines on sulaa kiveä eli magmaa. Sula kiviaines voi kiteytyä syvällä maankuoressa lämpötilan laskiessa jostain syystä tai nousta tulivuorten kautta laavana ja kiteytyä maanpinnalla. Syvällä maankuoressa kiteytyneitä magmakiviä kutsutaan syväkiviksi ja maanpinnalla kiteytyneitä pintakiviksi. Juonikivet kiteytyvät maankuoren yläosassa pintakivien ja syväkivien välimailla.

10 Metamorfiset kivet Ovat muuttuneita kiviä. Metamorfoosissa kivilajien kokeman muuttumisen eli uudelleenkiteytymisen myötä syntyy metamorfisia kivilajeja. Metamorfoosi tapahtuu aina kiviaineksen ollessa kiinteässä tilassa. Metamorfoosin aikana kiviaines kokee muutoksen korkean paineen ja/tai lämpötilan vaikutuksesta. kivilajissa on näkyvissä joitakin merkkejä sen metamorfoosia edeltäneestä rakenteesta

11 Sedimenttikivet Syntyvät rapautumistuotteista. Maanpinnalla paljaana oleva kiviaines rapautuu ajan kuluessa yhä pienemmiksi kappaleiksi, lohkareiksi, soraksi, hiekaksi ja saveksi. ainekset kulkeutuvat esimerkiksi jokien mukana meriin Kiviaines lajittuu merissä karkean kiviaineksen jäädessä lähelle jokien suistoja. Hieno kiviaines kulkeutuu kauemmaksi avomerelle. rapautunut kiviaines lajittuu omiksi maalajikerrostumiksi, sedimenteiksi sedimenttejä ovat esimerkiksi sora, hiekka ja savi vuosien myötä kerrostuminen jatkuu ja sedimenttipatjan paksuus kasvaa Ylempien sedimenttikerrosten painon ja sedimenttejä yhteen liittävien, vedestä saostuvien mineraalien vaikutuksesta sedimentit kovettuvat kiviksi. Syntyneitä kivilajeja kutsutaan sedimenttikiviksi. Rapautuminen Kulkeutuminen Lajittuminen Kerrostuminen Sedimentoituminen

12 Fossiilit Fossiileja syntyy, kun jokin eläimen kova osa kuten luut tai hampaat ovat mineralisoituneet eli orgaaninen aines on korvautunut hiljalleen kivellä. Painanteet ja valelmat ovat syntyneet siten, että kokonaan sedimenttiin hautautuneen eliön hajottua siitä on jäänyt jäljennös sitä ympäröivään kerrokseen. Fossiileja ei juurikaan löydy Suomen kallioperästä, koska se on hyvin vanhaa ja eri voimat ovat muokanneet ja muuttaneet sitä. Lähinnä Ahvenanmaalta, jonka kalkkikivestä on löytynyt muinaisten merieläinten fossiileja

13

14 Kivi rakentamisessa

15 Louhinta Rakennettavan alueen muotoilemista tarpeen mukaan. Suuremmissa hankkeissa voi olla hyvin merkittävä osa hankekokonaisuutta. Merkittävissä väylähankkeissa irrotettavat kivimäärät ovat usein suuria.

16 Kiviainekset Lähes jokaisen rakennuksen perustasta löytyy kiviaineksia. Perustusrakenteissa käytetään enimmäkseen murskattuja kiviaineksia, mutta myös luonnon soraa ja hiekkaa. Kiviainesten valinnalla varmistetaan perustusten kantavuus ja pysyvyys sekä kuivatus. Vaikka rakennus olisikin maa-aineksen tai kallion sijaan toteutettu paalujen varaan pehmeikölle, on kivi mukana perustuksiin käytettävässä betonissa.

17 Rakennusmateriaalit Valtaosa rakennuksista pysyy lämpimänä kiven ansiosta, yleisimmät palamattomat eristemateriaalit ovat kivipohjaisia. Vastaavilla materiaaleilla huolehditaan myös vaikkapa luokkahuoneiden akustiikasta.

18 Rakennusmateriaalit Pientaloja suuremmat rakennukset ovat useimmiten betonirakenteisia. Betoni on kokonaisuudessaan kivimateriaalia, sillä Portlandsementin raaka-aineena toimii kalkkikivi.

19 Tarvekivet (luonnonkivet) Käyttökohteita ovat rakennusten ulkoverhoukset ja sisustukset, muistomerkit, tulisijat, katujen päällysteet ja ympäristörakenteet, ym. Suomalaisen luonnonkiviteollisuuden pääkivityypit ovat graniitti ja vuolukivi, lisäksi tuotetaan liuskeita ja marmoreita. Vuolukivituotteiden valmistajana Suomi on puolestaan maailman markkinajohtaja. Luonnonkiviteollisuus voidaan jakaa kivenlouhintaan ja kivituotteiden valmistukseen.

20

21 Kiviaineteollisuus Betoni, tiili, harkko, rappaus. Kivipohjaisten materiaalien raaka-aineina käytetään pääasiassa maaperästä otettuja kiviaineksia, sideainetta sekä vettä. Kivipohjaiset materiaalit ja tuotteet valmistetaan lähes täysin kotimaisista luonnon raaka-aineista. Suomessa on sekä määrällisesti että laadullisesti maailman parhaat kiviainesvarat. Maassamme on yli 100 betonielementtitehdasta, noin 250 valmisbetoniasemaa ja yli 30 tehtaassa valmistetaan joko tiiliä, laasteja tai harkkoja. Kiviainesteollisuuden arvioidaan työllistävän suoraan noin henkilöä ja välillisesti vielä noin henkeä.

22 Infrarakentaminen Infrarakentaminen on yhteiskunnan toiminnassa tarvittavien teknisten perusrakenteiden eli infrastruktuurin rakentamista. Infrarakentamiseen kuuluvat esim. padot, sillat, satamarakenteet, meluesteet, liikenneväylät (tiet, rautatiet), vesihuollon rakentaminen, tietoliikenneyhteyksien rakentaminen jne.

23 Kiven käyttö infrarakentamisessa Kiven kestävyys, lujuus ja ajattomuus tekevät siitä ainutlaatuisen materiaalin infrarakentamiseen. Erilaisia kiviaineksia käytetään paljon infrarakentamisessa. Asfaltissa ja betonissa Pohjarakenteissa tiet, rakennukset ja rakenteet Luonnonkivien käyttö Katujen reunakivissä Liikenneympyröissä Kivikoreissa (meluesteet, tilan jakajina) Tasopintojen peittämisessä

24 Betonin käyttö infrarakentamisessa Betoni materiaalina sopii infrarakenteisiin hyvin, koska se kestää kosteutta ja säärasituksia, mekaanista kulutusta sekä korkeita lämpötiloja. Betoni vaimentaa myös ääntä, tasaa lämpötilavaihteluita ja suojaa erilaiselta säteilyltä. Betonia käytetään esim. ratapölkyissä, tunnelirakenteissa, vesitorneissa, aallonmurtajissa ja laitureissa. Ydinvoimaloiden rakenteista suuri osa tehdään betonista. Tuulivoimaloiden jalat voidaan tehdä jännitetyistä betonielementeistä. Heikosti kantavalla maaperällä tiet ja rakennukset perustetaan betonilaatan tai -paalujen varaan. Betonielementit tarjoavat infrarakenteisiin runsaasti vaihtoehtoja.

25 Asfalttibetonin käyttö infrarakentamisessa Asfalttipäällyste on rakennusmateriaali, joka valmistetaan murskeen, mineraaliyhdisteiden, hiekan ja bitumin seoksesta. Asfalttibetoni on yleisin pihojen, katujen, ja teiden päällystyksessä käytettävä asfaltti. Tyypillinen kerrospaksuus on 5 cm Raekoko vaikuttaa asfalttibetonin kulutuksen kestävyyteen ja pinnan sileyteen Kiviaineksen väri vaikuttaa päällysteen väriin

26 Kalliorakentaminen Tunnelien ja muiden maanalaisten tilojen rakentaminen on haasteellista ja ammattitaitoa vaativaa toimintaa. Projektit ovat monisyisiä ja pitävät sisällään erilaisia tehtäviä kallioperän tutkimuksista, louhittavan tilan muotojen ja pintojen käsittelyn suunnittelun kautta itse eri alojen ammattilaisten panosta edellyttävään käytännön työhön.

27 Kalliorakentaminen Tunneleita louhitaan mm. liikenneyhteyksien, vesihuollon ja tiiviisti rakennettujen kaupunkialueiden huollon tarpeisiin. Esimerkiksi Helsingin keskustan alla risteilee huoltotunnelien verkosto. Muita kalliotiloja voidaan louhia moninaisiin käyttötarkoituksiin, kuten pysäköinti-, urheilu- tai näyttelytiloiksi. Hyvin usein kalliotilat suunnitellaan toimimaan myös väestönsuojina. Myös monet kaivoshankkeet pitävät sisällään mittavia kalliorakennustöitä varsinaisen kaivostoiminnan mahdollistamiseksi.

28 Kaivosteollisuus Kaivosteollisuus on metallimalmien ja teollisuusmineraaliesiintymien hyödyntämistä. Suomessa metallimalmeina louhitaan mm. kuparia, sinkkiä, kromia, nikkeliä ja kultaa. Varsinaista kaivostoimintaa säädellään kaivoslailla. Esiintymään tulee tehdä tutkimuksia varten varaus ja/tai valtaus Kaivoslain alaisen toiminnan ympäristöluvan myöntää alueellinen ympäristölupavirasto

29 Kaivosteollisuus Suomen kaivoksista ja louhoksista 31/51 on suomalaisessa omistuksessa. (Helsingin Sanomat ) Metallimalmikaivoksista suurin osa on ulkomaalaisten yhtiöiden omistuksessa 10/12. Suomesta ei löydy pääomia kaivostoimintaan ja suomalaiset yhtiöt ovat viime vuosikymmeninä myös luopuneet kaivostoiminnasta (ProKaivos) Vuonna 2012 metallimalmirikasteita tuotiin Suomeen 1,9 miljardin euron arvosta, kun samaan aikaan metallimalmirikasteita vietiin vain 88 miljoonan euron edestä. (Suomen Tulli)

30 Metallimalmit Metallimalmit ovat kallioperässä luonnostaan esiintyviä metallien rikastumia. Metallit ovat peräisin kallioperän metallipitoisista mineraaleista, jotka ovat tietynlaisissa geologisissa malminmuodostusprosesseissa rikastuneet tiettyihin paikkoihin kallioperässä. Malmien mukana tulee runsaasti sivukiveä, mikä on turhaa painoa ja mikä on poistettava ennen jalostusta Malmi = kiviaines, joka sisältää arvomineraaleja. Rikaste = arvomineraalia sisältävä tuote, joka on erotettu sivukivestä. Käsittää malmin puhdistetun osan ja on tavallisesti jauhemainen aine.

31 Metallien päätyminen lopputuotteisiin on pitkän prosessin tulos. Siihen on kuulunut malminetsintä, kaivoksen perustaminen, kaivoksen toiminta, metallinjalostus sekä lopputuotteen valmistus. Ilman moderneja metallimalmikaivoksia jokapäiväinen elämä olisi täysin erilaista kuin nykyään Metallimalmeja käytetään esim. infrastruktuurin ja asuinrakennusten rakenteissa, kulkuvälineissä, kodinkoneissa, elektroniikassa ja ruokailuvälineissä Vuonna 2015 Suomessa oli 10 metallimalmikaivosta, ja niistä louhittiin yhteensä 16,9 miljoonaa tonnia (Mt) malmeja. Kevitsa (6,6 Mt) Talvivaara (4,1 Mt) Kemi (2,0 Mt) Suurikuusikko (1,5 Mt) Pyhäsalmi (1,4 Mt)

32 Suomen metallimalmikaivoksista on jo pitkään tuotettu metalleista eniten ferrokromia t/a (2015). Suomi on kaivostuotannoltaan EU:n suurin koboltin, platinan ja palladiumin tuottaja. Platinaryhmän metallien kaivostuotanto Suomessa alkoi nykyisissä mittasuhteissa vuonna Jalometalleista Suomessa tuotetaan eniten hopeaa (10 12 t/a) kultaa tuotettiin Suomen kaivoksista lähes 8,3 t/a Suomen kaivoksista tuotettiin tonnia kuparia, tonnia sinkkiä ja tonnia nikkeliä.

33 Teollisuusmineraalit Suomen kallioperässä on runsaasti teollisuusmineraaleja. Teollisuusmineraaleihin kuuluvat kaikki mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä paitsi metalliset malmit, mineraaliset polttoaineet ja jalokivet. Teollisuusmineraalien käyttö perustuu niiden kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. Teollisuuskivet voidaan lukea teollisuusmineraaleihin kuuluviksi. Teollisuuskiviksi luokitellaan kivet, jotka sellaisenaan ilman erityistä rikastamista kelpaavat teolliseen käyttöön, esimerkiksi vuorivillan raakaaineeksi.

34 Yleisimmin meillä käytettyjä ja Suomessakin tuotettuja teollisuusmineraaleja ovat: kalsiitti (karbonaatti) talkki dolomiitti (karbonaatti) kvartsi apatiitti maasälpä wollastoniitti biotiitti

35 Teollisuusmineraaleja käytetään mm: erilaisten paperilaatujen täyte- ja pinnoitusaineina paperilaatujen painosta % koostuu mineraaleista (talkki, kaoliini, karbonaatit, kipsi, titaanioksidi) teollisuusmineraaleja käytetään myös muovien valmistuksessa väriaineina maaleissa kosmeettisissa tuotteissa lämpöeristeissä mineraalivilla lasin ja posliinin valmistuksessa

36 Suomessa on louhittu 2000-luvulla vuosittain Mt teollisuusmineraaleja (16 Mt vuonna 2015). Suomessa tuotetaan teollisuusmineraaleista eniten karbonaattikiviä eli kalsiittia ja dolomiittia. Karbonaattikiviä on tuotettu 3 6 Mt/a Ne ovat monikäyttöisyytensä vuoksi tärkeimpiä teollisuusmineraaleja. Kalsiittia käytetään: eläinten rehuna maaleissa ja pinnoitteissa Rakennusteollisuudessa Metalliteollisuudessa lasin valmistamisessa paperissa muovissa ja kumissa Ympäristösovelluksissa maa- ja metsätaloudessa kemikaaleissa

37 Ihalaisen kaivos Lappeenranta, Nordkalk Ihalaisen kaivoksesta Lappeenrannassa tuotettiin yli miljoona tonnia karbonaattikiviä 2015 Tuotetaan myös sivutuotteena wollastoniittia t/a Tuotantolaitokseen kuuluu kaivos sekä paperipigmentin raaka-aineita ja wollastoniittia valmistavat rikastamot Merkittävä osa kaivoksen kivestä toimitetaan sementin valmistukseen Alueella toimii myös kalsiumkarbonaattipohjaisia päällystyspigmenttejä ja täyteaineita paperi- ja kartonkiteollisuudelle valmistava Nordkalkin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy

38 Suomessa apatiittia on tuotettu noin t/a. Siilinjärven apatiittikaivos Pohjois-Savossa on Länsi-Euroopan ainoa toiminnassa oleva fosfaattikaivos. Suomen suurin avolouhos 2015 apatiittirikastetta ennätykselliset t Tuotanto yli 10 Mt/a Kattoi yksinään 71 % Suomessa louhituista teolliuusmineraaleista Mineraali t/a Apatiitti Talkki Kvartsi Maasälpä Teollisuus kivet

39 Kvartsirikastetta ja palakvartsia tuotettiin vuonna 2015 yhteensä t. Maasälpärikastetta tuotettiin t. Vuonna 2015 teollisuuskiviä tuotettiin viidestä Paroc Oy Ab:n kaivoksesta tonnia. Louhintamäärältään suurin oli Lapinlahden Joutsenenlammen anortosiittiesiintymä, josta tuotettiin t raaka-aineita vuorivilla- ja lasiteollisuuden tarpeisiin Litiumia on myös löytynyt Suomen maaperästä ja sen merkitys voi nousta tulevina vuosina. Litiumia tarvitaan langattomaan teknologiaan sekä hybridi- ja sähköautoihin Tärkeimmät tuontimineraalimme ovat papereihin ja keramiikkaan tarvittava kaoliini ja maalien titaanidioksidi.

40 Wollastoniitti (CaSiO 3 ) Wollastoniitti on mineraali. Ulkonäöltään se on sälöinen tai neulasmainen ja sälöt ovat hauraita.

41 Vuonna 2010 suurimmat wollastoniitin tuottajat olivat: Kiina t Intia t USA t Meksiko t Suomi t Suomi on Euroopan suurin wollasatoniitin tuottaja. Wollastoniitti on maailman laajuisesti tärkeä mineraali ja sitä käytetään monilla eri teollisuuden aloilla. Käyttökohteita on mm. : Keramiikkateollisuus Maaliteollisuus Muoviteollisuus Wollastoniitti on vastustuskykyinen kemikaaleille, stabiili korkeissa lämpötiloissa ja parantaa taivutus- ja vetolujuutta.

42 Järjestötoimijat Kiviteollisuusliitto ry on vuonna 1938 perustettu Suomen ainoa luonnonkiviteollisuutta edustavien yritysten järjestö, joka valvoo: jäsentensä yhteisiä etuja työsuhteissa edistää alan yleisiä kannattavan ja pitkäjänteisen toiminnan edellytyksiä jäsentensä yhteistyötä sekä suomalaisen luonnonkiven käytön lisäämistä Kiviteollisuusliitto edellyttää jäseniltään sitoutumista seuraaviin arvoihin: luotettavuus pyrkimys korkeaan osaamiseen laatuun ja kannattavuuteen asiakkaiden ja kilpailijoiden kunnioitus henkilöstön arvostus ympäristöstä huolehtiminen

43 Liiketoiminta Luonnonkivet osana kaivannaisteollisuutta, kaivannaisteollisuuden sektorit: kaivosteollisuus kiviainesala luonnonkiviteollisuus Tukisektorit: kaivostoiminnan palvelut mineraaliteknologiayritykset

44 Kivialan toimipaikkojen kehitys

45 Kivialan henkilöstön kehitys

46 Alan ammatteja Artesaani suunnittelee ja valmistaa erilaisia tuotteita käyttäen perinteisiä käsityötapoja ja nykytekniikkaa Kivimies osaamisalat louhinta, jalostus ja asennus Kiviseppämestari Kivirakentaja Rakennusinsinööri maa-ja kalliorakentaminen

47 Koulutusvaatimukset Artesaani, käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 180 op = 3 vuotta. Kivimies, kivimiehen ammattitutkinto, kesto vuoden ja suositus että hakijalla olisi alan peruskoulutus tai rakennusalan työkokemusta. Kiviseppämestari, kivialan erikoisammattitutkinto, jonka tutkintoperusteita uudistetaan. Kivirakentaja, rakennusalan perustutkinto 180 op = 3 vuotta päiväopiskelua. Rakennusinsinööri, insinööri (AMK) 240 op = 4 vuotta.

48 LUONNONKIVIALAN KOULUTUS: Koulutustarjonta Ammatillinen perustutkinto, rakennusalan perustutkinto, kivirakentaja kivirakentajalla on rakennusalan perusvalmiuksien lisäksi kivirakentamisen erikoisosaamista hän valmistaa ja asentaa ympäristö- ja piharakentamisessa, julkisivuissa ja sisustuksessa käytettäviä rakennuskivituotteita Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani artesaani suunnittelee ja valmistaa erilaisia tuotteita käyttäen perinteisiä käsityötapoja ja nykytekniikkaa työssä korostuu yksilöllinen tekeminen ja kädentaidot

49 LUONNONKIVIALAN KOULUTUS Ammattitutkinto, kivimiehen ammattitutkinto. kivimiehen ammattitutkintoon kuuluvat osaamisalat ovat louhinta, jalostus ja asennus Erikoisammattitutkinto, kiviseppämestari. kiviseppämestari taitaa vanhojen kivirakenteiden korjaukset sekä saumaukset kivelle ja tiilelle Korkea-aste, ammattikorkeakoulutasolla luonnonkivialaan liittyvä tutkinto on rakennusinsinöörin tutkinto. Tiedekorkeakouluissa ei ole kivialan tutkintoja, mutta rakennuskiviä käsitellään geologi-, diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksessa.

50 LUONNONKIVIALAN TUTKIMUS- JA KEHITYSPALVELUJEN TARJOAJIA Geologian tutkimuskeskus GTK, tutkimustoimintaa mm. uusien rakennuskivi- esiintymien etsintä, koelouhinnan suunnittelu, ohjaus ja tulosten arviointi ja YVA-selvitykset Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT, luonnonkiviteollisuuteen liittyviä tutkimuspalveluja mm. kiven teknologisten ja teknisten perusominaisuuksien määrittäminen erityisominaisuuksien määrittäminen laskennalliset palvelut suunnittelu rakennustekniset kokeet Säteilyturvakeskus STUK rakennusmateriaalien säteilyarvojen mittaukset rakennusmateriaalien säteilyturvallisuusohjeet

51 LUONNONKIVIALAN TUTKIMUS- JA KEHITYSPALVELUJEN TARJOAJIA Korkeakoulut ja yliopistot, rakennuskiviin liittyvää tutkimustoimintaa harjoitetaan mm. seuraavissa yliopistoissa: Tampereen teknillinen yliopisto Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu Oulun yliopisto Åbo Akademi Ammattikorkeakoulut, kivialan yrityksille kehityspalveluja tarjoavat seuraavat ammattikorkeakoulut: Karelia AMK, mm. testaus- ja muotoilupalvelut Saimaan ammattikorkeakoulu, mm. louhinnan kehitysprojektit

52 Lähteitä Kiviteollisuusliitto GTK MTR Kaivannaisteollisuus Kiviainesteollisuus (Infra ry) Liittyy tähän hankkeeseen aineisto käytettävissä (kuvat)

53 Lähteet