EURAN KUNNAN METSIEN METSOINVENTOINNIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 EURAN KUNNAN METSIEN METSOINVENTOINNIN LOPPURAPORTTI

2 Tämän METSO-inventoinnin tekijä: 2

3 RAPORTIN SISÄLLYSLUETTELO Sivu 4...Esipuhe 9...Tiivistelmä työn tuloksista METSO- ohjelman yleisesittely Toteutus Työn esivalmistelut Maastotyön toteutus Kohteiden rajaaminen Löydetyt METSO- kohteet Liitteet 26...Sanastoa

4 ESIPUHE Kun metsänomistajat rajoittavat metsätaloustoimia metsissään, syyt liittyvät usein luontoon tai ympäristönsuojeluun: esimerkiksi virkistys tai maisema-arvojen säilyttämiseen, luontomatkailuun, kanalinturiistan hoitoon tai pohjavesien suojeluun. Tulevaisuudessa metsät ja suot saattavat saada lisäarvoa myös hiilivarastoistaan, jolloin saattaa olla mahdollista saada rahallista korvausta niiden hoitamisesta hiilensidontaa lisäävillä tavoilla. Metsäkohteen suojelu osittain tai kokonaan on harvoin ristiriidassa muiden käyttömuotojen kanssa, jos kohteen hakkuista on muutenkin pitkälti luovuttu. Valtion METSO- ohjelman tarkoituksena on asteittain nostaa metsiensuojelun alhaista astetta Etelä-Suomen, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosien sekä Lounais-Lapin alueella; joko lunastamalla käypään hintaan metsiä joita omistajat vapaaehtoisesti tarjoavat suojeltaviksi, tai maksamalla suojelukorvausta mikäli omistaja haluaa metsän jäävän omistukseensa. Omistaja voi seuraamuksitta hylätä mielestään riittämättömän hintatarjouksen; METSO- ohjelma kunnioittaa omistussuojaa. METSO- ohjelman inventointirahoituksen turvin on ollut mahdollista ensi kertaa luoda kunnille ja seurakunnille kokonaisvaltainen katsaus niiden metsien luontoarvoihin. Vaikka sekä metsä- että luonnonsuojelulaki automaattisesti suojelevat eräitä harvinaisia 4

5 elinympäristötyyppejä, lakien suojan ulkopuolelle jää suuri joukko luonnoltaan arvokkaita kohteita. METSO- ohjelma huomioi myös kohteiden entisöintikelpoisuuden. Kokemus on osoittanut että pienten suojelukohteiden virkistys- ja luontoarvot yleensä menetetään, jos niiden ympäristö käsitellään voimakkain hakkuin. METSO- ohjelman avulla pienkohteista voidaan rakentaa luonnoltaan ja maisemaltaan elinvoimaisia, asukkaisiin vetoavia kokonaisuuksia, jotka elävöittävät ympäröiviä talousmetsiä. Talousmetsiä osataan tänä päivänä myös tarvittaessa käsitellä siten että ne tuottavat hyvän kantorahatulon, ilman että lähellä olevia suojelukohteita vahingoitetaan. Innofor Finland Oy kiittää hyvästä yhteistyöstä. Toivotamme antoisia metsäretkiä tässä esiteltyjen kohteiden parissa. Kangasala Erno Lehto, toimitusjohtaja 5

6

7 Maisemaa kohteesta Mäki-Mattila

8

9 TIIVISTELMÄ TYÖN TULOKSISTA Ympäristöministeriö myönsi vuonna tukea Euran kunnan omistamien metsien valtiollisen METSO- ohjelman mukaiseen metsien luontoinventointiin. Inventoinnin suoritti Innofor Finland Oy ajalla METSO- ohjelman kriteerit täyttäviä kohdekokonaisuuksia löydettiin kaikkiaan neljä: Metsola, Mäkirauvola, Mäkirauvola II ja Mäki-Mattila. Alueiden METSO- kriteerit täyttävä pinta-ala on noin 48 hehtaaria. Löydetyt kohteet ovat METSO- elinympäristötyypeistä lähinnä runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, rämeitä ja kalliometsiä. Kriteeriluokiltaan ne ovat enimmäkseen I- ja II-luokan kohteita. Kohteiden monimuotoisuusarvot tulevat lisääntymään jo lähitulevaisuudessa, mikäli lahopuun määrän annetaan lisääntyä alueilla. Kriteerit täyttävät kohteet ovat inventoijan arvion mukaan suojelukelpoisia METSO- ohjelman nojalla. Rauhoituksen hakeminen kohteelle on vapaaehtoista. Inventoinnissa löydettyjen kohteiden luonnonarvojen säilyttäminen edellyttää kohteiden pitämistä poissa metsätalouskäytöstä. Taulukko 1. Inventointialueelta löydettyjen elinympäristötyyppien pinta-alat hehtaareina, METSO- ohjelman valintaperusteiden luokkiin I-III ryhmiteltyinä: Kuva kohteesta Mäkirauvola II 9

10 1. METSO- OHJELMAN YLEISESITTELY METSO- ohjelman keskeisenä tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus. METSO- ohjelmalla pyritään turvaamaan erityisesti luonnontilaisten metsien rakennepiirteitä sisältäviä metsiä. Luonnontilaisuudesta kertovia rakennepiirteitä ovat esimerkiksi lahonneen ja kuolleen puuston määrä ja laatu, kookkaat ja vanhat lehtipuut tai palanut puusto. Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia tai taantuvia lajeja. METSO- ohjelmalla edistetään samalla luonnon virkistyskäyttöä ja yritystoimintaa sekä huolehditaan maisemasta ja metsän muiden hyötyjen säilyttämisestä. Myös luonnonarvoiltaan tavanomaisempi kohde saattaa olla METSOohjelmassa arvokas, jos se täydentää lähistöllä olevaa suojelualuetta. METSO- ohjelmaan valittavilla luontokohteilla on valintaperusteet, jotka esitellään erillisessä oppaassa. Lisätietoja METSO- ohjelman valintakriteereistä löytyy Internetissä, osoitteessa: METSO- ohjelman tarjoamat vaihtoehdot metsänomistajalle ovat pysyvä suojelu, määräaikainen suojelu tai metsäluonnonhoito. Kun metsäalue suojellaan pysyvästi, se on poissa metsätalouskäytöstä, mutta esimerkiksi jokamiehenoikeuksia suojelu ei yleensä rajoita. Määräaikaisen luonnonsuojelualueen perustaminen soveltuu kohteille, joiden luonnonarvot muuttuvat verrattain nopeasti. Luonnonhoito taas on metsän luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi esimerkiksi kuusien poistamista lehdoista tai harjujen paahdeympäristöjen hoitoa. 10

11 METSO- ohjelman mukaisesta vapaaehtoisesta suojelusta maksetaan korvausta metsänomistajille. Pysyvässä suojelussa kauppahintana käytetään alueen käypää hintaa, joka lasketaan pääsääntöisesti metsätaloudellisen arvon perusteella. Yksityishenkilölle kaupasta saatu tulo on verovapaata. Myös vaihto valtion maahan on mahdollista, jos tarjolla on sijainniltaan ja arvoltaan sopivaa vaihtomaata. Lisätietoja korvauksista saa ELY- ja metsäkeskusten asiantuntijoilta. Metsänomistaja voi myös valtuuttaa viranomaisten tunnustaman asiantuntijan hoitamaan korvausneuvottelut puolestaan. Innofor Oy on valtuutettu Metso-neuvottelija. Monimuotoisuuden kannalta tärkeitä METSO- ohjelman elinympäristöjä ovat: Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 11

12 Kangasmetsää Metsolan tilalta Kangasmetsää Mäki-Mattilan tilalla Mäkirauvolan lahopuuta

13 2. TOTEUTUS 2.1 TYÖN ESIVALMISTELUT Työn tavoitteena oli löytää inventointirajauksilta kaikki METSO- ohjelman kriteerit täyttävät kohteet, kerätä niistä tarvittava luontotyyppi-, puusto- ja lajitason tieto mahdollista suojeluhakemusta varten sekä rajata löydetyt kohteet kartalle kokonaisuuksina. Maastoinventointia varten kohteiden esivalinta suoritettiin inventointiin valituilta tiloilta, metsäsuunnitelmatietojen, ilmakuvien sekä muiden kerättyjen luontotietoaineistojen perusteella. Ennakkokartoituksen kohteena olivat metsätilat, joista valittiin maastossa tarkastettavat kohteet. Ennakkokartoituksen perusteella maastossa inventoitaviksi kohteiksi jäi noin 200 hehtaaria. Työn aikana inventoijan käytössä olivat seuraavat luontotietoaineistot: Metsäsuunnitelma kuviorajauksineen ELY- keskuksen tietokanta Natura-alueista sekä luonnonsuojelulain mukaisesti suojelluista kohteista Metsäsuunnitelmien tiedot metsä- ja luonnonsuojelulakikohteista Inventoinnissa käytettiin seuraavia kartta-aineistoja: Peruskartta-aineisto Kiinteistöraja-aineisto Kallio- ja maaperäkartat Eri suojelualueiden ja -ohjelmien suojelualuerajaukset Sähköiset ilmakuvat Ennakkorajauksissa metsäsuunnitelmien kuviotiedoista rajattiin pois metsikkökuvioita seuraavilla menetelmillä: Poistettiin olemassa olevilla suojelualueilla olevat kuviot Kuviotietojen perusteella poistettiin: Taimikot (Ei oletettujen METSO kohteiden sisällä olevia) Nuoret kasvatusmetsät alle 70-vuotiaat havupuuvaltaiset kankaat (suurimmaksi osaksi) alle 60- vuotiaat lehtipuuvaltaiset kankaat (suurimmaksi osaksi) Ojitetut turvemaat (suurimmaksi osaksi) Sirpaleiset, hyvin pienet erillään olevat alueet poistettiin tapauskohtaisesti. Jonkin verran jätettiin sellaisia kuvioita maastotarkastukseen, jotka eivät täyttäneet METSO- kriteereitä. Tällaisia olivat mm. selkeiden METSO- kohteiden sisällä olevat pienet kuviot ja laajempiin METSO- kokonaisuuksiin liittyvät mahdollisesti ennallistamiskelpoiset kuviot. Jokainen metsäsuunnitelma käytiin erikseen läpi ennakkokartoituksessa. 13

14 2.2. MAASTOTYÖN TOTEUTUS Maastotyöt toteutettiin ajanjaksolla Kohteiden elinympäristökohtaisten valintaperusteiden perusteella löydetyt METSO- kohteet rajattiin maastossa paikkatietojärjestelmään samalla tarkistaen mahdolliset kiinteistörajat. Kohteilla arvioitiin METSO- kriteereihin kuuluvat oleelliset tekijät kuten METSO- elinympäristötyyppi ja sen edustavuus, rakenne ja monipuolisuus sekä lahopuuston määrä ja laatu. Kohteet jaettiin ohjelman mukaisesti kunkin luontotyypin sisällä kolmeen eri luokkaan (I,II ja III). Löydettyjen kohteiden osalta tarkasteltiin myös nykyisen käyttömuodon vaikutusta. METSOkohteiden luonnontieteellisen arvon säilyminen on useimmiten ratkaisevasti kiinni niitä ympäröivien talous- ja virkistysmetsien hoitovalinnoista sekä taajamissa myös käyttäjien määrästä. Kaikista löydetyistä METSO- kohteista täytettiin kohdekuvauslomake. Kyseinen lomake esitetään ELY -keskukselle, jos kohteen suojelusta päätetään jättää tarjouspyyntö. 2.3 KOHTEIDEN RAJAAMINEN Kohteiden rajaaminen tehtiin metsäsuunnitelmien kuviorajoja noudattaen. Tarpeen mukaan kuviorajoihin tehtiin muutoksia, jos esimerkiksi osa kuviosta ei täyttänyt METSO- kriteereitä tai rajat eivät täsmänneet maastossa. Tilaajan tavoitteena oli, että inventoinnissa etsitään kaikki METSO- kriteerit täyttävät metsäsuunnitelmakuviot Euran alueelta kunnan omistamista metsistä. Tässä inventoinnissa tuotettuja kohderajauskarttoja tulee tarkentaa mahdollisia suojelualueita perustettaessa. Tämän inventointiraportin METSO- rajaukset ovat siis materiaalina Euran kunnan jatkotoimenpiteille METSO- ohjelman toteutusta suunniteltaessa. 14

15 3. LÖYDETYT METSO- KOHTEET Kuva Metsolan tilalta METSO- inventoinnissa löydettiin yhteensä 4 aluekokonaisuutta Euran kunnan omistamista metsistä, joiden METSO- kriteerit täyttävä yhteispinta-ala on noin 48 hehtaaria. METSO- inventoinnissa löydettiin seuraavat METSO- kriteerit täyttävät aluekokonaisuudet inventoiduilta metsätiloilta. Alueiden karttarajaukset ja kohdekuvauslomakkeet ovat liitteinä:

16 1. METSOLA LIITTEET 1 ja 5 Tilat: Metsola ( :1 43),kohteen pinta-ala 4,6 ha. Kohde sijaitsee Euran keskustan itäpuolella. Metsikkö on valtapuustoltaan vanhaa havumetsää, jonka viimeisestä metsätaloustoimenpiteestä on aikaa. Kuviolta löytyy vanhoja järeitä mäntykeloja, pystyyn kuolleita kuusia, vanhempia maapuita sekä tuoreita tuulenkaatoja. Vaikka lahopuumäärä ei koko kuviolla olekaan kovin suuri, niin kuviolle on muodostunut lahopuukeskittymiä, joissa on eri-ikäistä lahopuuta. Puiden kuollessa on syntynyt latvusaukkoisuutta ja vaihtelevaa kerroksellisuutta. Kuvion ikä huomioon ottaen lahopuujatkumolle on hyvät edellytykset ja metsä tulee muuttumaan suhteellisen nopeassa tahdissa enenevässä määrin luonnontilaisenkaltaiseksi.

17 Kuviolla on ulkoilureitti ja huollettu laavu. Alue täyttää METSO -elinympäristötyypeistä II-luokan runsaslahopuustoisen kangasmetsän valintaperusteet. 17

18 2. MÄKIRAUVOLA LIITTEET 2 ja 6 Tila: Mäkirauvola ( :84), kohteen pinta-ala 2 ha. Mäkirauvola sijaitsee Euran Naarjoen kylässä. Kohde muodostuu kahdesta runsaslahopuustoisesta metsikkökuviosta. Kuvio 373 täyttää METSO -elinympäristötyypeistä I-luokan runsaslahopuustoisen kangasmetsän valintaperusteet. Lahopuusto koostuu pystyyn kuivaneista kuusista, tuulenkaadoista sekä erilahoasteisista maapuista. Kuvio 369 on lahopuustoinen ojitettu korpi, joka ei vielä täytä lahopuustoisen turvekankaan II-luokan kriteereitä, mutta sopii korpien III-luokkaan ennallistettavana korpena.

19

20 3. MÄKIRAUVOLA II LIITTEET 3 ja 7 Tila: Mäkirauvola ( :84), kohteen pinta-ala 2,6 ha. Mäkirauvolan toinen kohde muodostuu yhdestä erittäin edustavasta runsaslahopuustoisesta metsikkökuviosta. Mäkirauvolan kuvio 453 on lehtomaista kangasta vastaava turvekangas. Puusto on vanhaa ja tiheää, eikä hakkuun jälkiä ole nähtävissä. Metsässä on erittäin runsas lahopuusto, joka koostuu lähinnä havupuista. Kuusi ja mäntylahopuuta on sekä maapuuna, että pystyssä. Koivulahopuu on pitkälle lahonnutta maapuuta, jonka määrä vielä lisääntyy elävistä järeistä koivuista. Havulahopuusto on eri-ikäistä ja muodostaa edustavan lahopuujatkumon. Aikaisimmin muodostuneisiin latvusaukkoihin on muodostunut kuusialikasvosta ja metsä on erirakenteistumassa luontaisen sukkession kautta. Kuvio täyttää METSO -elinympäristötyypeistä I-luokan runsaslahopuustoisen kangasmetsän valintaperusteet.

21

22 4. MÄKI-MATTILA LIITTEET 4 ja 8 Tila: Mäki-Mattila ( :1 3), kohteen pinta-ala 39 ha. Mäki-Mattila on Euran Hinnerjoen kylän eteläpuolella sijaitseva laajahko yhtenenäinen METSO-kriteerit täyttävä kohde, joka koostuu ojitetun Liessuon molemmin puolin sijaitsevista pienipiirteisistä kalliometsistä. Metsät vaihtelevat uudistuskypsistä kangasmetsäsuikaleista avokallioihin, soistuneisiin painanteisiin ja pienialaisiin rämeisiin. Puusto on erirakenteista ja eri-ikäistä. Hakkuun jälkiä ei ole nähtävillä ja metsät ovat luonnontilaisenkaltaisia. Lahopuuston määrä on tällä hetkellä vähäinen ja koostuu enimmäkseen tuulenkaadoista ja muutamista pysty keloista. Suhteellisen laajat, mutta pienipiirteisesti vaihtelevat alueet muodostavat erilaisten elinympäristöjen verkoston. Monimuotoisuusarvot tulevat lisääntymään tulevaisuudessa lahopuunmäärän noustessa. Alue täyttää METSO elinympäristötyypeistä kalliometsien osalta II-luokan valintaperusteet sekä rämeyhdistelmätyyppien osalta I-luokan kriteerit. Muutamia pieniä välikuvioita tulee mukaan III-kriteerillä yhtenäisen alueen muodostamiseksi.

23

24 4. LIITTEET - METSO- Kohdekartat (LIITEKARTAT 1-4) - Kohdekuvauslomakkeet (tiedostomuodossa LI ITTEET 5-8) 24

25 25

26 26

27 27

28 28

29 29

30 SANASTOA Avainbiotooppi Yleisnimike eräille monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeille elinympäristöille (esim. lehdot, korvet, letot, pienvedet), joita pyritään säästämään metsätalouden yhteydessä. Metsätaloudessa avainbiotooppeihin luetaan useimmiten vain metsä- ja luonnonsuojelulaissa luetellut kohteet sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion määrittelemät elinympäristöt. Biodiversiteetti eli elollisen luonnon monimuotoisuus Elollisen luonnon kaikki vaihtelu yksilöiden geeneistä lajeihin ja näiden muodostamiin eliöyhteisöihin. Usein monimuotoisuuteen katsotaan sisältyvän myös geodiversiteetti eli geologisiin luonnonmuodostelmiin sisältyvä vaihtelu. Boreaalinen luonnonmetsä EU:n luontodirektiiviin sisältyvä priorisoitu eli ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi, jonka suojelusta Suomella ja Ruotsilla on erityisvastuu. Käsite kattaa käytännössä luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset metsät, tuoreet metsäpaloalueet sekä paloalueille kehittyneet nuoremmat puustot. Luontotyypin määritelmään sisältyy myöskin ennallistava näkökulma, joten eroa luonnontilaistuvien hoitometsien ja luonnontilaisen kaltaisten metsien välillä on vaikea tehdä. Ennallistaminen Luonnontilaltaan muuttuneen alueen, kuten käsitellyn metsän tai ojitetun suon, palauttaminen eri toimenpitein kohti luonnon- tai sen kaltaista tilaa. Jatkuva kasvatus Metsän hoitomalli, jossa metsiä kasvatetaan erirakenteisina ja eri-ikäisinä. Hakkuissa poistetaan yksittäisiä puita tai pieniä puuryhmiä, joiden tilalle uudistuu uusia puita. Tavoitteena on matkia sellaisen metsän luontaista kehitystä, jossa ei esiinny laaja-alaisia häiriöitä kuten voimakkaita metsäpaloja. Jatkuva kasvatus takaa avohakkuisiin ja alaharvennuksiin perustuvaa perusmetsätaloutta paremmin esimerkiksi metsäisyyden ja maisema-arvojen säilymisen, mutta ei takaa esimerkiksi lahopuulajien menestymistä ilman tietoista jättöpuiden jättämistä. Jättöpuu Hakkuualueelle hakkuiden yhteydessä (yleensä pystyyn) jätetty puu. Synonyymi sanalle säästöpuu. Kangasmetsä Suomen tavallisin metsätyyppi, jonka maaperä on yleensä moreenia tai savea. Kuivempia kangasmetsiä luonnehtivät mänty ja puolukka, rehevämpiä kuusi ja mustikka. Kangasmetsiä rehevämpiä ovat lehdot ja (yleensä) karumpia eri suotyypit. Kangasmetsät, lehdot ja suot jaetaan useisiin alatyyppeihin. 30

31 Lahopuu Erilainen ja eriasteisesti lahonnut lahopuu on elinehto arvioiden mukaan jopa metsälajille Suomessa. Lahopuuta käytetään usein synonyyminä kuolleelle puulle. Tämä sisältää esimerkiksi kelot, jotka eivät välttämättä ole lahonneita. Luonnon monimuotoisuus ks. Biodiversiteetti. tai Luonnontilaisen kaltainen metsä Luonnontilaisella metsällä tarkoitetaan metsää, johon ihmistoiminta ei ole vaikuttanut tällaisia metsiä on vain Pohjois-Suomessa. Luonnontilaisen kaltaisessa metsässä on useita luonnontilaisen kaltaisen metsän piirteitä, mutta ihmistoiminnan vaikutus on joko suoraan tai välillisesti näkyvissä; esimerkiksi lahopuumäärä saattaa olla vähäisempi kuin täysin koskemattomilla alueilla. Täysin luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen metsä voivat olla luonnonsuojelullisesti yhtä arvokkaita. Luonnontilainen Luonnontilaistuva hoitometsä Syystä tai toisesta metsätalouden ulkopuolelle jäänyt talousmetsä, johon on alkanut muodostua lahopuuta. Järeitä tai pitkään lahonneita puita niissä ei yleensä ole läheskään yhtä runsaasti kuin luonnonmetsissä. Luonnontilaistuva metsä voi olla merkittävä monille vanhojen metsien lajeille, joskaan kaikkein vaativimmat ja uhanalaisimmat eivät niissä yleensä selviydykään. Lähde nielu dynamiikka Tilanne, jossa suuri tai elinympäristönä erityisen hyvä alue (lähde) ylläpitää jonkin lajin vakaata kantaa. Lähdealue tuottaa enemmän yksilöitä kuin sillä pystyy elämään. Osa yksilöistä siirtyy pienemmille tai huonommille elinympäristölaikuille, jotka eivät yksinään pystyisi elättämään lajia kuin lyhytaikaisesti (nielut). Tyypillinen esimerkki on lähteenä toimiva suuri luonnontilainen metsäalue, jota ympäröivät nieluina toimivat avainbiotooppilaikut. Avainbiotooppien lajistoa seuraamalla voi syntyä virheellinen vaikutelma lajin menestymisen edellytyksistä. Metso ohjelma Etelä-Suomen valtiollinen metsiensuojeluohjelma, joka perustuu omistajan vapaaehtoiseen suojelualoitteeseen. Metsämanner Mahdollisimman yhtenäinen, mieluiten yli 50 neliökilometrin laajuinen metsävaltainen alue, joka pyritään säilyttämään pirstovan maankäytön ulkopuolella ensisijaisesti kaavoituksen keinoin. Metsämantereet tarjoavat elinmahdollisuuksia mm. suurpedoille ja kanalinnuille. Lisäksi niihin on usein perusteltua keskittää myös varsinaisia metsiensuojelutoimia. 31

32 Metsäsertifiointi Vapaaehtoinen järjestelmä, jossa omistaja sitoutuu noudattamaan tiettyjä ekologisia ja sosiaalisia vaatimuksia harjoittaessaan metsätaloutta. Vastineeksi hän saa sertifikaatin eli todistuksen metsänhoidon tasosta. Sertifiointijärjestelmiä on useita. Reunavaikutus Ympäröivän alueen ympäristötekijöiden ja eliöstön vaikutus metsäluontoon metsän reunassa. Reunavaikutus on lisääntynyt voimakkaasti metsäalueiden pirstoutuessa hakkuiden, metsäteiden, voimajohtojen ja muun ihmistoiminnan seurauksena. Reunavaikutus on haitallinen osalle metsälajeista. Reunavyöhyke sallii esimerkiksi eräiden petoeläinten tunkeutua alueille, joista ne muuten puuttuisivat. Reunavyöhyke muuttaa myös metsän pienilmastoa jopa 1 00 metrin säteellä. Sertifiointi ks. Metsäsertifiointi Talousmetsä Metsämaata, joka on varattu metsätalouden harjoittamiseen eikä suojeluun tai virkistyskäyttöön. Yli 95 prosenttia Lapin etelänpuoleisista metsistä on talousmetsiä. Uhanalainen laji Eliölaji, joka lyhyellä tai pidemmällä ajanjaksolla on vaarassa hävitä Suomesta. Uhanalaiset lajit jaetaan luokkiin sen perusteella, miten nopeasti niiden arvioidaan häviävän, jos korjaavia toimenpiteitä ei tehdä. Vanha metsä Metsä, jonka keski-ikä on selvästi yli normaalin talousmetsän uudistushakkuuiän. Kuusella ja männyllä uudistushakkuuikä on noin 1 00 vuotta, koivulla 70. Myös kutsumanimi luonnontilaiselle tai sen kaltaiselle metsälle, mutta vanha metsä voi olla mitä tahansa täysin luonnontilaisen ja tavanomaisen talousmetsän väliltä. Virkistysmetsä Maakunta-, yleis- ja asemaakaavoissa virkistys- ja retkeilykäyttöön kaavamerkinnöillä VR, VL tai V varattuja virkistysmetsiä. Alueiden maankäyttöä ohjataan kaavamääräyksien avulla. Useimmilla alueilla harjoitetaan eriasteista metsänkäsittelyä 32

33

34 INNOFOR FINLAND OY Myllystenpohjantie Kangasala p toimisto@innofor.fi