METSO-OHJELMA: ASIKKALAN KUNTA METSO-KOHTEIDEN JATKOTOIMENPIDE VERTAILU
|
|
- Maija-Leena Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSO-OHJELMA: ASIKKALAN KUNTA METSO-KOHTEIDEN JATKOTOIMENPIDE VERTAILU 1
2 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 3 Sanasto 4 1. METSO- ohjelman yleisesittely 5 2. Asikkalan kunnan METSO-kohteiden suojelun taloudellinen vertailu Rautniemi Varjansaari Pasolanvuori 9 3. Jatkotoimenpiteiden muut vaikutukset Yhteenveto ja suositukset 11 LIITTEET: - Kohdekartat - ELY-keskuksen tarjoukset kohteista Seuraavat liitteet vain tiedostomuodossa - Summa-arvo laskelmat 2
3 TIIVISTELMÄ Ympäristöministeriö myönsi vuonna 2012 tukea Asikkalan kunnan omistamien metsien valtiollisen METSO- ohjelman mukaiseen metsien luontoinventointiin. Inventointi tehtiin Asikkalan kunnan omistamissa metsissä. Inventoinnin suoritti Innofor Finland Oy ajalla METSOohjelman kriteerit täyttäviä kohdekokonaisuuksia löydettiin kaikkiaan viisi. Alueiden METSO- kriteerit täyttävä yhteispinta-ala on noin 52 hehtaaria. Löydetyt kohteet ovat suurelta osin METSO- elinympäristötyypeistä runsaslahopuustoisia kangasmetsiä ja monimuotoisuudelle merkittäviä metsäisiä kallioita, jyrkänteitä ja louhikoita, sekä lehtoja. Metso- kriteeriluokiltaan kohteet ovat lähinnä I- ja II- luokkaa. Kriteerit täyttävät kohteet ovat inventoijan arvion mukaan suojelukelpoisia METSO- ohjelman nojalla. Rauhoituksen hakeminen kohteelle on vapaaehtoista. Inventoinnissa löydettyjen kohteiden luonnonarvojen säilyttäminen edellyttää kohteiden pitämistä poissa metsätalouskäytöstä. Muutoin kohteiden ympäristössä harjoitetaan nykyisin alaharvennuksiin perustuvaa metsätaloutta, minkä johdosta kohteiden ympäristön talouskäytössä olevien metsien kyky tukea kohteiden luonnonarvojen säilymistä on varsin heikko. Siirtyminen luonnonmukaisempaan talousmetsien käsittelymenetelmään kohteiden ympäristössä edistäisi luonnonarvojen säilymistä selkeästi nykyistä paremmin. ELY-keskuksen tarjous Varjan, Pasalan ja Riihelän METSO- kohteiden rauhoituksesta yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi on Innoforin määrittämä käypä arvo kyseisille kohteille on n , kun käytetään -45 % kokonaisarvon korjausta. Korjauskertoimessa huomioidaan saarikohteen ja rantojen haastavaa korjuumahdollisuutta sekä myös kaavarajoituksia. Edellä mainituista luvuista voidaan päätellä, että kohteiden rauhoittaminen ei ole taloudellisesti järkevää. Vaikka suojelu ei aiheuta taloudellisia riskejä, joita metsätalouskäytössä voi realisoitua, on korvaustaso alhainen suhteessa puuntuotannolla saavutettavaan tulokseen. 3
4 SANASTOA Jatkuva kasvatus eli metsän eri-ikäiskasvatus: Metsän hoitomalli, jossa metsiä kasvatetaan erirakenteisina ja eri-ikäisinä. Hakkuissa poistetaan yksittäisiä puita tai pieniä puuryhmiä, joiden tilalle uudistuu uusia puita. Tavoitteena on matkia sellaisen metsän luontaista kehitystä, jossa ei esiinny laajaalaisia häiriöitä kuten voimakkaita metsäpaloja. Jatkuva kasvatus takaa avohakkuisiin ja alaharvennuksiin perustuvaa perusmetsätaloutta paremmin esimerkiksi metsäisyyden ja maisemaarvojen säilymisen, mutta ei takaa esimerkiksi lahopuulajien menestymistä ilman tietoista jättöpuiden jättämistä. Talousmetsä Metsämaata, joka on varattu metsätalouden harjoittamiseen eikä suojeluun tai virkistyskäyttöön. Yli 95 prosenttia Lapin etelänpuoleisista metsistä on talousmetsiä. Summa-arvomenetelmä Metsän arvonmääritys menetelmä, jossa metsän eri osien arvot summataan. Arvot lasketaan erikseen maapohjalle, taimikoille, kasvatettavalle puustolle ja uudistuskypsälle puustolle. Uudistuskypsälle puustolle lasketaan kantohinta-arvo, mutta muulle puustolle huomioidaan myös tulevia tuottoja ns. odotusarvona. Summa-arvoon tehdään harkinnanvarainen ns. kokonaisarvon korjaus. Sillä pyritään ottamaan huomioon metsälön hallintokulut, metsäverotus, metsänhoidollinen tila, erityisarvot sekä metsän muita ominaisuuksia. Rauhoitus Metsäpohja jää omistajalle, mutta alue rauhoitetaan metsätalouden toimenpiteiltä. Suojelu Metsäpohja puineen myydään valtiolle suojelualueeksi. 4
5 1. METSO- OHJELMAN YLEISESITTELY METSO- ohjelman keskeisenä tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus. METSO- ohjelmalla pyritään turvaamaan erityisesti luonnontilaisten metsien rakennepiirteitä sisältäviä metsiä. Luonnontilaisuudesta kertovia rakennepiirteitä ovat esimerkiksi lahonneen ja kuolleen puuston määrä ja laatu, kookkaat ja vanhat lehtipuut tai palanut puusto. Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia tai taantuvia lajeja. METSO- ohjelmalla edistetään samalla luonnon virkistyskäyttöä ja esim. liikuntaan, luontoharrastuksiin ja luontomatkailuun liittyvää yritystoimintaa sekä huolehditaan maisemasta ja metsän muiden hyötyjen säilyttämisestä. Myös luonnonarvoiltaan tavanomaisempi kohde saattaa olla METSO-ohjelmassa arvokas, jos se täydentää lähistöllä olevaa suojelualuetta. METSO- ohjelmaan valittavilla luontokohteilla on valintaperusteet, jotka esitellään erillisessä oppaassa. Lisätietoja METSO- ohjelman valintakriteereistä löytyy Internetissä, osoitteessa: alintaperusteet.pdf Monimuotoisuuden kannalta tärkeitä METSO- ohjelman elinympäristöjä ovat: - Lehdot - Runsaslahopuustoiset kangasmetsät - Pienvesien lähimetsät - Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat - Metsäluhdat ja tulvametsät - Harjujen paahdeympäristöt - Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet - Puustoiset perinnebiotoopit - Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt - Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 5
6 METSO- ohjelman tarjoamat vaihtoehdot metsänomistajalle ovat pysyvä suojelu, määräaikainen suojelu tai metsäluonnonhoito. Kun metsäalue suojellaan pysyvästi, se on poissa metsätalouskäytöstä, mutta esimerkiksi jokamiehenoikeuksia suojelu ei yleensä rajoita. Määräaikaisen luonnonsuojelualueen perustaminen soveltuu kohteille, joiden luonnonarvot muuttuvat verrattain nopeasti. Luonnonhoito taas on metsän luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi esimerkiksi kuusien poistamista lehdoista tai harjujen paahdeympäristöjen hoitoa. Valtion METSO- ohjelman tarkoituksena on asteittain nostaa metsiensuojelun alhaista astetta Etelä- Suomen, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosien sekä Lounais-Lapin alueella. Tätä tarkoitusta varten valtio myöntää kunnille ja seurakunnille metsien inventointirahaa METSO- kohteiden kartoittamiseksi. Metsiensuojelutoimenpiteinä valtio voi joko lunastaa metsiä, joita omistajat vapaaehtoisesti tarjoavat suojeltaviksi tai maksaa suojelukorvausta, mikäli omistaja haluaa metsän jäävän omistukseensa. Metsäkohteiden suojelu osittain tai kokonaan on harvoin ristiriidassa muiden käyttömuotojen kanssa, jos kohteen hakkuista on muutenkin pitkälti luovuttu. METSO- ohjelman inventointirahoituksen turvin on ollut mahdollista ensi kertaa luoda kunnille ja seurakunnille kokonaisvaltaisia katsauksia heidän metsiensä luontoarvoista. Vaikka sekä metsä- että luonnonsuojelulaki automaattisesti suojelevat eräitä harvinaisia elinympäristötyyppejä, lakien suojan ulkopuolelle jää suuri joukko luonnoltaan arvokkaita kohteita. METSO- ohjelma huomioi lisäksi kohteiden ennallistamiskelpoisuuden. METSO- ohjelman mukaisesta vapaaehtoisesta suojelusta maksetaan korvausta metsänomistajille. Pysyvässä suojelussa kauppahintana käytetään alueen käypää hintaa, joka lasketaan pääsääntöisesti metsätaloudellisen arvon perusteella. Yksityishenkilölle kaupasta saatu tulo on verovapaata. Myös vaihto valtion maahan on mahdollista, jos tarjolla on sijainniltaan ja arvoltaan sopivaa vaihtomaata. 6
7 2. ASIKKALAN KUNNAN METSO-KOHTEIDEN SUOJELUN TALOUDELLINEN VERTAILU Asikkalan kunta pyysi ELY-keskukselta tarjouksia kolmesta kohteesta, jotka ovat Rautniemi, Varjansaari ja Pasolanvuori. Ely-keskus teki yhteistarjouksen kaikista kolmesta kohteesta. METSOkartoituksessa kohteita löytyi myös Kuntoharjun tilalta ja Venäjänniemestä (Riihelän tila). Näistä ei pyydetty tarjousta. Työn tavoitteena oli arvioida suojelualueen perustamisen tai määräaikaisen rauhoituksen kannattavuutta suhteessa metsätalouteen sekä muihin käyttömahdollisuuksiin. Kohteiden käypä arvo arvioitiin Innofor Finland Oy:n toimesta summa-arvomenetelmällä Rautniemi Kohde sijaitsee Rautniemellä, Päijänteen Kinisselästä työntyvän kapean Patalahden itärannalla. Kohde rajoittuu useaan suojelualueeseen, jotka ovat pääasiassa luonnonsuojelulain luontotyyppipäätöksiä alueella runsaana esiintyvän metsälehmuksen johdosta. Alue on hyvin vaihtelevaa, vaihettuen melko karujen kallioalueiden alarinteillä lehtomaisiksi kankaiksi ja lehdoiksi. Puusto on pääosin mäntyvaltaista sekametsää. Muutamilla lehtoalueilla on myös lehtipuuvaltaisia alueita. Puusto on paikoin luonnontilaisen kaltaista ja erirakenteista. Alueen ulkopuolella olevat metsät ovat pääosin taimikoita ja nuoria metsiä. Metsälehmusta esiintyy koko alueella melko runsaasti nuorista taimista melko isoihin runkoihin asti. Myös vaahteraa on paikoin yksittäisinä nuorina taimina. Lahopuuta on alueella kohtalaisesti ja sitä muodostuu lähitulevaisuudessa myös lisää. Alueelle on muodostumassa lahopuujatkumo. Rautniemen METSO kohde koostuu 11 kuviosta (18,5ha). Ely- keskuksen tarjous saatiin 22 kuvion 7
8 kokoisuudelle (22,3ha), mikä rajaa suojelualuetta selkeämmäksi. Rautniemen kuvioiden kokonaisarvo (puusto arvo keskihinnoilla, maapohjan arvo) on ja summa-arvo 45 % korjauksella Korkea prosentti on perusteltu tässä tapauksessa, sillä metsätalouskäyttöä haittaa merkittävästi jyrkkä rinnemaasto. Päijänteen rantaosayleiskaavassa Rautniemen alueella on SL ja VR merkintöjä. 2.2 Varjansaari Kohde sijaitsee Varjansaaressa. Varjansaari on Vesijärven pohjoisimpia saaria ja sijaitsee noin 1,5 km Asikkalan keskustasta etelään. Saaren keskiosat ovat pääosin lehtomaista kangasta ja ranta-alueilla on lehtoa ja korpea. Varjan tila on puustoltaan vaihtelevaa, pääosin kuusivaltaista. Ranta-alueilla on lehtipuuvaltaisia alueita, joissa on runsaasti koivuja ja tervaleppiä. Lahopuuta on melko niukasti, mutta sitä muodostunee jo lähitulevaisuudessa lisää vanhimpien kuusten alkaessa kuolla. Metsänhoidollisia toimenpiteitä ei ole tehty viime aikoina, mutta vanhojen harvennushakkuiden merkit näkyvät vielä paikoin hyvin. Monimuotoisuusarvoja on mahdollista lisätä esimerkiksi lahopuuta lisäämällä. Osa saaren metsistä on nuorta kasvatusmetsää, joka ei tällä hetkellä täytä METSO- kriteereitä, ne on kuitenkin mahdollista ottaa mukaan rajaukseen yhtenäisen alueen aikaansaamiseksi, mikäli aluetta harkitaan suojeluun. Kaikki saaren kuviot laskettiin kohteeseen mukaan alueen yhtenäisyyden vuoksi. Kohteen kokonaisarvoksi laskettiin n ja summa-arvoksi , kun käytetään -45% kokonaisarvon korjausta. Korkealla korjausprosentilla huomioidaan kohteen sijaintia saaressa, mikä vaikeuttaa metsätalouskäyttöä. Varjansaaressa sijaitsee laavuja ja alueelle kohdistuu virkistyskäyttöä. 8
9 2.3 Pasolanvuori Kohde sijaitsee Pasolanvuoren laen ympäristössä ja Äkeenojan varrella. Pasolanvuoren ympärillä on golfkenttä. Pasolanvuoren itäreunalla on suojeltu luontotyyppi (Pasolanvuoren lehmuslehto). Pasolanvuoren lakialue ja pohjoisrinne ovat vaihtelevaa kangasmetsää, jonka metsätyyppi vaihtelee lehdosta tuoreeseen kankaaseen. Äkeenojan varret ovat lehtoa. Puusto on melko erirakenteista, mutta ei vielä kovin vanhaa. Äkeenojan varren lehtoalueet ovat lehtipuuvaltaisia ja Pasolanvuoren rinteet kuusivaltaisia. Vuoren laella on myös mäntyvaltaisia alueita. Lahopuuta on kohtalaisesti ja se koostuu lähinnä havumaapuista. Lehtoalueella on myös jonkin verran lehtilahopuuta. Kohteen kokonaisarvoksi laskettiin n ja summa-arvoksi 45 % korjauksella Korjausprosentti arvioitiin huomioiden Vääksyn osayleiskaavamerkintä MU-1 lakialueilla ja luo-2 kaavamerkinnät Äkeenojan saniaislehdon osalta. Kaavarajaukset jättävät vain vähän puunmyynnin mahdollisuuksia. Kaava merkintä alueella muutoin on VR ja alueella kulkee reittejä. Lähistöllä on myös golfkenttä. 2.4 Kokonaistarjous Asikkalan kunnan tarjoaman kokoisuuden kokonaisarvo on ja summa-arvo 45 % korjauksella Ely- keskuksen antama tarjous Asikkalan kunnan kohteille on , vastaten 26 % käyvästä arvosta. Perusteluissaan Ely- keskus on käyttänyt mm. ministeriön ohjeistusta myönnettävästä korvauksesta. Niissä korvaus määrätään korkeintaan 50 %:ksi käyvästä arvosta. Metsän muut kuin puuntuotannolliset käyttömuodot huomioidaan korvaustasoa alentavina tekijöinä. Rautniemessä SL kaavamerkintä tulkitaan korvausperusteissa siten, että kunta on jo tehnyt päätöksen suojelusta. Näin ollen näitä alueita ei ole huomioitu Ely- keskuksen korvaustasoa määritettäessä. 9
10 Varjansaaren ja Pasolanvuoren virkistysaluemerkinnät huomioidaan korvaussummaa alentavina. Varjansaari ja Pasolanvuori sekä Rautniemen SL merkinnän ulkopuoliset osat ovat kokonaisarvoltaan yhteensä ja summa-arvoltaan 45% korjauksella Neuvotteluissa perusteltiin korvaustasoa myös Nastolalle ja Lahden kaupungille myönnettyjen korvausten vastaavuudella; n % käyvästä arvosta kohteesta riippuen. 3. JATKOTOIMENPITEIDEN MUUT VAIKUTUKSET Toimenpidevaihtoehtoja vertailtaessa huomioon otettavia seikkoja ovat taloudellisen tarkastelun lisäksi ainakin ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Ekologisen kestävyyden kannalta kohteiden suojelu tai rauhoitus on suositeltavaa, sillä kohteet on jo METSO-inventoinnissa todettu tavanomaista talousmetsää arvokkaammiksi ja luonnon monimuotoisuuden kehittymisen kannalta edullisiksi kohteiksi. Sosiaalisen kestävyyden kannalta täytyy arvioida alueiden virkistys- ja muita arvoja kuntalaisten sekä paikallisten asukkaiden kannalta. Näin kunta on jo nyt kyseessä olevia kohteita määrittänytkin. Maksimaalisen taloudellisen tuloksen saaminen perinteisen metsätalouden keinoin vaatisi suhteellisen laajoja hakkuita, joiden voidaan arvioida heikentävän kohteiden virkistys-, retkeily- ja maisema-arvoja ainakin 30-vuoden tarkastelujaksolla. Pehmeämpi jatkuvaan kasvatukseen perustuva metsätalous säästäisi retkeily- ja virkistys-arvoja, mutta tuottaisi pienemmän taloudellisen tuloksen. Toisaalta laskelmat eivät huomioi mahdollisia metsätalouskäytössä realisoituvia riskejä, kuten myrskytuhoja, jotka voivat aiheuttaa tulonmenetyksiä sekä ylimääräisiä kustannuksia. Kohteiden myyminen luonnonsuojelualueeksi on lopullinen ratkaisu, josta saadaan kertakorvaus. Suojelualueiden mahdollista taloudellista arvoa tai hyödyntämismahdollisuuksia on mahdoton arvioida pitkälle tulevaisuuteen. Omistukselliselta kannalta tarkasteltuna rauhoitus on hyvä vaihtoehto, koska metsät jäävät yksityisinä suojelualueina kunnan omistukseen. Jos rauhoitusalueille tulevaisuudessa keksitään taloudellisia hyödyntämismahdollisuuksia, niin kunnalla säilyy mahdollisuus päästä 10
11 hyötymään metsistään. 4. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Arviointinsa perusteella Innofor Finland Oy ei suosittele METSO-kohteiden rauhoittamista yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi Asikkalan kunnan tapauksessa. Perusteluna on korvaussumma suhteessa tulevaisuuden mahdollisiin käyttömuotoihin. Tarkasteltaessa suojelutarjousta puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta voidaan todeta, että korvaussumma ei vastaa alueiden arvoa. Poimintahakkuilla ja pienimuotoisemmilla toimenpiteillä on mahdollista saada vastaava rahamääräinen tulos ko. alueilta. Omaehtoinen suojelu kaavan mukaisesti sisältyy tähän vaihtoehtoon. Suojelu on kaavamerkintää tiukempi vaihtoehto alueiden tulevaisuuden ratkaisuja arvioitaessa. Suojelualueita harvoin puretaan, kaavoja kyllä muutetaan. Alueiden muut käyttömuodot rajoittavat puunmyynnin taloudellisen tuloksen maksimointia merkittävästi. Rautniemen ollessa kaavamerkinnöin rajoitetun käytön piirissä, merkittävä osa nyt taloudellisesti hyödynnettävissä olevasta puusta saadaan Varjan saaresta, missä virkistyskäyttö sekä sijainti saaressa ovat toimenpiteitä rajoittavana tekijänä. Tarjous olisikin ollut parempi, mikäli se olisi kohdistunut Varjansaareen ja muut alueet olisi jätetty kaavasuojeluun. Korvaus huomioiden rajataan suojelulla liikaa pois mahdollisuuksia kehittää alueita tulevaisuudessa ilmenevien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Voidaan myös kysyä tukeeko alueiden suojelu ja toimenpiteiden lopettaminen alueiden virkistyksellistä käyttöä? Tämä seikka korostuu Varjansaaressa sekä Pasolanvuoren reitistöjä sisältävällä alueella. Luonnontilainen metsä on haastava retkeily-ympäristö, missä lähimaisema saattaa olla hyvinkin sulkeutunut. Toki metsien kehittyminen tähän tilaan voi viedä vuosikymmeniä. Poimintahakkuin voidaan hakea kompromissia puuntuotannon ja virkistyskäytön välillä, huomioiden kuitenkin myös luontoarvoja esimerkiksi lahopuujatkumoa ylläpitäen. Päätös suojelusta kuuluu viimekädessä päättävälle kunnan toimielimelle ja päätöksellä voidaan linjata tahtotilaa ja visiota kauas tulevaisuuteen. Mikäli suojeluratkaisuun päädytään, on suojelusopimukseen hyvä sisällyttää virkistyskäyttöä tukevia ehtoja, kuten puuston raivausta polkujen päältä, maiseman avaamista paikoitellen, jotta monikäyttö mahdollistuu paremmin. Erityisesti tämä korostuu 11
12 Varjansaaressa. Suojelupäätöksellä METSO-ohjelman tavoitteena oleva metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen toteutuu toki varmimmin, eikä menettely lopulta aiheuta kunnan mittakaavassa merkittäviä taloudellisia tappioita. LIITTEET: - Kohdekartat - ELY-keskuksen tarjous kohteista Seuraavat liitteet vain tiedostomuodossa - Summa-arvo laskelma kuviosta 12
13 Innofor Oy Kunta: METSÄSUUNNITELMAKARTTA Kylä: Ms: ha Tila: Maanmittauslaitos, lupa nro MYY/094/08-V Kp: , Karttalehti: M4312R 1:
14 Innofor Oy Kunta: METSÄSUUNNITELMAKARTTA Kylä: Ms: ha Tila: Maanmittauslaitos, lupa nro MYY/094/08-V Kp: , Karttalehti: M4323L 1:
15 Innofor Oy Kunta: Kylä: Tila: Maanmittauslaitos, lupa nro MYY/094/08-V METSÄSUUNNITELMAKARTTA Ms: ha Tekn.ltk ASIA NRO 7 Kp: , Karttalehti: M4312R 1:
16 Kuvio Ala Rav PääpljiKhlka Ikä Mät Mäk Kut Kuk Let Lek Htähde -kerroin -lisä n /ha -peruste o Kuvion arvo ,2 OMT Ku ,2 MT Mä ,5 MT Mä ,7 OMT Ku ,1 MT Mä ,5 OMT Muu ,6 OMT Ku ,3 MT Mä ,1 MT Rako ,1 OMT Ku ,8 MT Mä ,3 MT Mä ,4 MT Muu ,2 MT Mä ,6 OMT Muu ,1 VT Mä ,5 MT Ku ,0 MT Rako ,4 OMT Rako ,2 MT Mä ,2 OMT Muu ,3 MT Mä ,9 MT Ku ,6 OMT Ku ,0 MT Rako ,8 MT Ku T ,4 MT Ku ,9 VT Mä Y ,5 kit Mä ,2 MT Mä
17 195 3,0 MT Mä ,0 MT Mä ,3 OMT Rako ,0 OMT Rako ,8 VT Mä ,7 MT Ku ,2 OMT Rako ,5 MT Mä ,5 VT Mä ,3 OMT Ku Y ,3 VT Mä ,2 jou Hiko ,2 kit Mä ,5 OMT Ku Y ,3 OMT Ku Y ,5 MT Mä ,7 OMT Muu ,0 OMT Muu ,4 OMT Ku ,0 MT Ku ,0 VT Mä ,1 OMT Ku ,5 OMT Ku
18
19
20
21
22
23
24
Monimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO
LisätiedotKEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotMETSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotMETSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus
Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotMETSO-ohjelma ja pysyvä suojelu
METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,
LisätiedotAlueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne
Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on
LisätiedotKestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
LisätiedotMETSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus
METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotMETSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta
METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta Auvo Hamarus, ylitarkastaja Keski-Suomen ympäristökeskus Luonto ja kulttuuriympäristöt yksikkö Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto 2009 METSO-OHJELMAN TOTEUTUS
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotHATTULA - TAMMELA METSO-INVENTOINNIN LOPPURAPORTTI
HATTULA - TAMMELA METSO-INVENTOINNIN LOPPURAPORTTI Tämän METSO-inventoinnin tekijä: www.innofor.fi 2 RAPORTIN SISÄLLYSLUETTELO Sivu 4...Esipuhe 9...Tiivistelmä työn tuloksista 1 0...1. METSO- ohjelman
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotMetsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN METSOINVENTOINNIN LOPPURAPORTTI
UUDENKAUPUNGIN METSOINVENTOINNIN LOPPURAPORTTI Tämän METSO-inventoinnin tekijä: www.innofor.fi 2 RAPORTIN SISÄLLYSLUETTELO Sivu 4...Esipuhe 9...Tiivistelmä työn tuloksista 1 0...1. METSO- ohjelman yleisesittely
LisätiedotMetsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013
Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden
LisätiedotMETSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua
METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi METSO 2008-2020 2 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma vuosina
LisätiedotASKOLAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN JA PUKKILAN KUNTA METSO-INVENTOINNIN LOPPURAPORTTI
ASKOLAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN JA PUKKILAN KUNTA METSO-INVENTOINNIN LOPPURAPORTTI Tämän METSO-inventoinnin tekijä: 2 www.innofor.fi RAPORTIN SISÄLLYSLUETTELO 4 9 10 14 16 16 17 18 19 20 35 35 36 39 Esipuhe
LisätiedotNATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
LisätiedotTooppikallio, Sastamala
Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla
LisätiedotRiistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua
Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen
LisätiedotPerjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.
Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Metsät - Rannat - Suot Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa rantarakentamiseen, metsänhoitoon tai suoalueen omistukseen? Luonnosvaiheessa
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus JOKELA 422-432-7-57 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
LisätiedotVapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa
Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Metsänomistajien koulutusmatka 25.4.2009, Pärnu Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Luonnonsuojelun historiaa Suomessa Perinteisesti valtiojohtoinen
LisätiedotAluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP
6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,
LisätiedotYMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä ja menettelyjä metsälain
LisätiedotMäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus EEROLA 167-431-2-4 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät
LisätiedotUudet metsänhoidon suositukset
Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotMäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotSUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus Louhikko 422-414-14-14 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
Lisätiedotw metsänhoitoyhdistys
w metsänhoitoyhdistys Lausunto metsän arvosta Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot Muut arviossa
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus SAUNAVAARA 422-415-34-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
LisätiedotKanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi
Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Simo Takalammi Maakuntakaavan merkitys MRL:n kaavajärjestelmän korkein kaavataso eli suurpiirteinen Ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta Hyvä maakuntakaava on mahdollistava
LisätiedotIrja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos
KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotSuomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen
LisätiedotEURAN KUNNAN METSIEN METSOINVENTOINNIN LOPPURAPORTTI
EURAN KUNNAN METSIEN METSOINVENTOINNIN LOPPURAPORTTI Tämän METSO-inventoinnin tekijä: www.innofor.fi 2 RAPORTIN SISÄLLYSLUETTELO Sivu 4...Esipuhe 9...Tiivistelmä työn tuloksista 1 0...1. METSO- ohjelman
LisätiedotKäytännön haasteita ja esimerkkejä
Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella
LisätiedotMikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.
Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus 1 Mikä on METSO? METSO-ohjelma on vapaaehtoinen, maanomistajalähtöinen ja korvaa tulonmenetykset
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
Sivu 1 / 4 ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus KOIVUNIEMI 426-405-182-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät hinnat Avohakkuu Harvennus Ensiharvennus /m³ /m³ /m³
LisätiedotSoidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon
Soidensuojeluseminaari 17.12.2015 Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon Ylitarkastaja Leena Rinkineva-Kantola, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus 17.12.2015 Näkökulmia valmisteluun Inventoitavien
LisätiedotMETSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos
METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotMETSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
LisätiedotMiten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?
Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Harri Karjalainen Neuvotteleva virkamies 13.4.2011 Helsinki Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö, Kuntametsät asukkaiden ja
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka Metso tutkijaseminaari 9.11.2010 Lauri Suihkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotKH 397 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi
Kaupunginhallitus 397 19.10.2015 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin ja Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kuntalaisaloite METSO- suojelusta Lappeenrannan kaupungin omistamille metsäkohteilla
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus. SJ 7.4.2014 KH suunn. 1
Metsien monikäyttösuunniteman aadinta ja METSO-kartoitus SJ 7.4.2014 KH suunn. 1 Metsäpinta-aa on n. 10000 ha ( 6,5 % metsistä kaupungia ) Kaupungin metsät ovat monikäyttömetsiä Strateginen omaisuuserä
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotLAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry 23.11.2011 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Varastokatu 3 33100 Tampere LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotMetsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1
Metsien monikäyttösuunniteman aadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1 Metsäpinta-aa on n. 10000 ha ( 6,5 % metsistä kaupungia ) Kaupungin metsät ovat monikäyttömetsiä Strateginen omaisuuserä Metsätaousarvo
LisätiedotMETSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö
METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 1.6.2012 1 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotMetsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta
Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän
LisätiedotKohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020
LisätiedotMUHOKSEN SEURAKUNNAN METSO-INVENTOINTI 2012
MUHOKSEN SEURAKUNNAN METSO-INVENTOINTI 2012 Kuva: Utajärvi, kuvio 21 MUHOKSEN SEURAKUNNAN METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI HANKKEEN KUVAUS, TAVOITTEET JA VAIKUTTAVUUS Hanke käsittää Muhoksen seurakunnan omistamia
LisätiedotJyväskylän kaupungin metsät
Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma
LisätiedotYksityismaiden luonnonsuojelualueen perustaminen Ritajärven alueelle
Maaseutulautakunta 49 01.10.2014 Maaseutulautakunta 21 15.04.2015 Yksityismaiden luonnonsuojelualueen perustaminen Ritajärven alueelle 277/14.03.02/2014 MAALTK 01.10.2014 49 Valtioneuvosto asetti maaliskuussa
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotTaloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset
Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen
Lisätiedot7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS
7.6.213 Kuhmon kaupunki PL 15 8891 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 44 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS Myyntitarjoukseni Metsähallituksen puolesta Kuhmon kaupungissa
LisätiedotLuettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU
Luettelo luontokohteista 67050263.SU 30.10.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus 67050263.SU Sisältö 1 1 LUONTOKOHTEIDEN LUOKITTELU YLEISKAAVASSA 2 2 LUONNONSUOJELUALUEET
LisätiedotSuoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotRasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi
Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2 2. PERINTÖMETSÄSOPIMUS...2 3. PERINTÖMETSÄN SIJAINTI...3 4. KAAVATILANNE...3 5. LUONTOARVOT...3 6. ALUEEN METSÄT...4 7.
LisätiedotSIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotMetsän suojelua metsätalouden ympäristötuella ja Metso-ohjelman kautta
Metsän suojelua metsätalouden ympäristötuella ja Metso-ohjelman kautta Virpi ja Veikko Vesisenaho Keski-Suomen Saarijärveltä jakoivat omia kokemuksiaan Metsosta ja metsätalouden ympäristötuella toteutetusta
Lisätiedot