Hoidokki - Hoitotieteellinen asiasanasto
|
|
- Aurora Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hoidokki - Hoitotieteellinen asiasanasto Kaija Saranto, Kristiina Junttila, Eila Pekkala ja Marianne Tallberg (toim.) Hoidokki SHKS
2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. ASIASANASTON TAUSTAA 3. ASIASANASTON SISÄLTÖ JA KÄYTTÖ 3.1. TERMIEN MUOTO 3.2. ASIASANASTON RAKENNE 3.3. KÄYTTÖ INDEKSOINNOISSA LÄHTEET Hoidokki SHKS
3 1 JOHDANTO Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS) käynnisti vuonna 1999 sanastohankkeen Suomalainen hoitotyön asiasanasto tietovarantojen hallintaan, sisällön kuvailuun ja tiedonhakuun. Sen tarkoituksena on ollut tuottaa suomalainen hoitotieteellinen asiasanasto sähköisten tietovarantojen (esim. opinnäytteiden ja tutkimusartikkelien) hallintaan. Sanastosta on hyötyä erityisesti hoitotieteellisen tiedon systemaattiseen hakuun, jonka seurauksena myös tiedon välittyminen tietoverkkoihin helpottuu. Tieteellisen tiedon käyttö mahdollistuu hoitotyön käytännössä, hallinnossa, koulutuksessa ja tutkimuksessa yhdenmukaisen terminologian eli asiasanojen avulla. Hoitotieteellinen asiasanasto Hoidokki on Medical Subject Headings -asiasanastoon (MeSH) perustuva hoitotieteellisen tiedon indeksoinnin erikoissanasto. Hoidokin laadinnassa on noudatettu Yleisen Suomalaisen Asiasanaston (YSA) periaatteita, Suomen Standardoimisliiton ja tekniikan Sanastokeskuksen ohjeita. Pääosa termeistä kuuluu MeSHiin ja kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (ICN) laatimaan Hoitotyön käytännön kansainväliseen luokitukseen (ICNP International Classification for Nursing Practice). Lisäksi asiasanastoon sisältyy asiantuntijaryhmän Delphi- menetelmällä valikoimia termejä. Apuna työssä on ollut myös MeSHin suomennos FinMeSH, jota Kustannus Oy Duodecim käyttää indeksoinnissa. Sanasto on tarkoitettu hoitotieteellisen tutkimuksen tiedonhakuun ja julkaisujen indeksointiin. Sanasto perustuu 10 teemaan, jotka on nimetty hoitotyön tietoperustasta käsin: 1) Terveys 2) Hoitamisen filosofiset perusteet, 3) Hoitotoiminnot, 4) Hoitotyön vaikutukset, 5) Hoitotyön toimintaympäristö, 6) Hoitotyön koulutus, 7) Hoitotyön johtaminen, 8) Hoitotyön tutkimus 9) Terveydenhuollon tietotekniikka ja 10) Toimijat. Nämä teemat sisältyvät MeSHin 15 pääluokkaan (taudit, organismit, biologiset tieteet, terveydenhuolto, antropologia, koulutus, sosiologia, humanistiset tieteet, menetelmät, välineet, teollisuus, maantiede, informatiikka, nimetyt ryhmät). Hoidokissa on käyttöohje sekä kirjaimittain aakkostettu ja teemoitettu osa. Molemmat jälkimmäiset osat ovat rakenteeltaan tesaurustyyppisiä eli niissä näkyvät asiasanojen yleisimmät semanttiset suhteet, yleensä hierarkkisesti lähimmät suppeammat ja laajemmat termit. Lisäksi sanastosta on aakkostettu termit taulukkoon suomen, englannin ja ruotsinkielisinä. Sanaston vastaavana toimittajana on ollut Professori Kaija Saranto. Sanaston käsillä olevan version toimitustyöhön ovat osallistuneet: TtT Anneli Ensio ( ), TtT Kristiina Junttila, TtL Eila Pekkala ja dosentti Marianne Tallberg, joka on myös kääntänyt termit ruotsiksi. TtM Ulla-Mari Kinnunen on osallistunut MI Tietorakenteet Oy:n kehittämän Hoidokki- ylläpitosovelluksen käyttöönottoon. Asiantuntijaryhmä on kuullut asiantuntijoinaan Päivi Pekkarista Terveystieteiden keskuskirjastosta, Virpi Kallio-Kuusta Tekniikan Sanastokeskuksesta, Riitta Grahnia Stakesista ja Liisa Salmea Kuopion yliopistollisen sairaalan tieteellisestä kirjastosta. TtMopiskelijat Paula Harju, Pia Laitio ja Sirpa Tiensuu ovat tehneet työryhmän toimeksiannosta erillisiä selvityksiä. Hankkeen työvaiheiden aikana on myös konsultoitu kansainvälisiä hoitotieteen sanastojen asiantuntijoita, joita ovat professori Suzanne Bakken Columbian yliopistosta New Yorkista, professori Susan Grobe Texasin yliopistosta, Hoidokki SHKS
4 Austinista ja professori Virginia Saba Georgetownin yliopistosta Washingtonista. Kirjastonjohtaja Jarmo Saarti Itä-Suomen yliopiston kirjastosta työryhmineen on testannut sanastoa hoitotieteellisten väitöskirjojen indeksoinnissa. Jarmo Saarti on osallistunut sanaston käytön ohjeistuksen laadintaan (luku 3.3). Asiantuntijaryhmä on työskennellyt aktiivisesti Sairaanhoitajien koulutussäätiön tuella. Sanastoa päivitetään kansainvälisen ja kansallisen kehityksen sekä käyttäjäpalautteiden perusteella. Asiantuntijaryhmä on analysoinut hoitotieteellisten julkaisujen asiasanojen käyttöä ja arvioinnin perusteella uusia termejä on lisätty uuteen versioon. Termiehdotuslomakkeella voi tehdä asiasanastoon lisäys- ja muutosesityksiä. Sanaston saama palaute on ollut erittäin positiivista. Hoitotiede- ja Tutkiva hoitotyö -lehtien toimituskunnat ovat päättäneet käyttää Hoidokin termejä asiasanoina. Hoidokki -asiasanasto on myös liitetty osaksi Metatesaurus Rexhakuohjelmaa, joka on Kustannus Oy Duodecimin kehittämä ja ylläpitämä terveystieteellinen sanastojärjestelmä ( 2. ASIASANASTON TAUSTAA USA:ssa toimiva National Library of Medicine (NLM) on ylläpitänyt lääketieteellistä asiasanastoa, Medlars Indexiä, luvulta lähtien. Tietojenkäsittelyn kehityksen myötä syntyi luvulla tesaurus, Medical Subject Headings (MeSH), jonka asiasanoja vuonna 2004 on noin Vuosikymmen sitten useissa maissa heräsi kiinnostus asiasanaston kääntämiseen omalle kielelle. Myös terveystieteiden keskuskirjaston (Terkko) informaatikot tutustuivat tekeillä oleviin MeSHin käännöksiin mm. puolan, saksan, tsekin ja unkarin kielille vuonna Tuohon aikaan Karolinska biblioteket oli juuri aloittamassa käännöstyötä ruotsiksi ja samana vuonna Terkkon asiantuntijat totesivat MeSHin suomentamisen tärkeäksi. Tätä aikaisemmin vuonna 1989 Lääkäriseura Duodecim oli aloittanut MeSHin yleisimpien lääketieteellisten termien kääntämisen tavoitteenaan koko MeSHin suomentaminen. Perustettiin työryhmä nimeltään Sanastorinki, jonka yhteistyöhön tulivat Terkko, Duodecim, Turun ja Kuopion yliopistojen lääketieteelliset kirjastot, Stakes, STM:n, Työterveyslaitoksen ja Kansanterveyslaitoksen kirjastot sekä vuonna 1996 Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS). Vuonna 1996 Sanastoringillä oli vireillä Suomalainen lääketieteellinen sanastoprojekti, jota Terkko lupautui koordinoimaan. Sanastorinki haki sitä varten apurahaa kansalliskirjaston projektista Suomalainen asiasanasto kotimaisten kirjasto- arkisto- ja museoluettelojen sisällönkuvailuun ja tiedonhakuun, mutta apurahaa ei kuitenkaan myönnetty. Sanastorinki kokoontui edelleen ja oli myös yhteydessä Karolinska biblioteketin asiantuntijoihin. Vuosina 1997 ja 1998 Suomen sairaanhoitajaliitto vastasi hoitotyön osuudesta sanastoringissä. Sanastoringin kesken jäänyt työ jatkui, kun Sairaanhoitajien Koulutussäätiö käynnisti syksyllä 1999 hankkeen, jonka tarkoituksena on ollut kehittää asiasanasto hoitotieteellisen tutkimuksen sisällön kuvailuun ja tiedonhakuun. Medical Subject Headings (MeSH) on Medline- tietokannan asiasanasto (tesaurus, joka on osa Unified Medical Language Systemiä. National Library of Medicine (NLM) käynnisti Hoidokki SHKS
5 1980- luvulla kehittämistyön, jolla pyritään harmonisoimaan globaalisella tasolla terveydenhuollon luokituksia ja sanastoja. UMLS sisältää satakunta erikoissanastoa ja luokitusta. MeSH muodostuu kolmesta tiedostosta: perustiedostosta (ns. tree), synonyymija määritelmätiedostosta. Hoidokin alkuperäisenä aineistona oli MeSH, josta ensin valittiin hoitotyön käytäntöä, koulutusta, hallintoa ja tutkimusta koskevat termit (hakusanoina nursing ja health care). Näistä valittiin relevantit termit asiantuntijoiden yksimielisyydellä Delphi- menetelmällä. Tavoiteltu yksimielisyysaste on ollut vähintään 75 %. Termit testattiin indeksoimalla Hoitotiede- lehden artikkeleita. Tuloksen perusteella sanastoa päätettiin täydentää kliinistä hoitotyötä kuvaavilla termeillä, jotka poimittiin International Classification for Nursing Practice (ICNP) luokituksesta. Nämä termit poimittiin systemaattisesti luokituksen 1- ja 2- tasoilta. Terminologiatyön asiantuntijoiden kehotuksesta termit ryhmiteltiin teemoittain MeSHin pääluokkia noudatellen, jotka nimettiin hoitotyön tietoperustasta käsin. Teemojen kattavuuden varmistamiseksi asiantuntijaryhmä täydensi MeSHin mukaisia aihealueita. Lisäksi sanastoon lisättiin hoitotyön johtamista, koulutusta ja tutkimusta kuvaavia termejä. Sanaston laatiminen on edellyttänyt käännöstyötä englannista suomeksi ja ruotsiksi, koska termit haluttiin molemmilla kotimaisilla kielillä. Englannin- ja ruotsinkielisissä käännöksissä lähtökohtana on ollut suomenkielinen, Suomen terveydenhuoltoon soveltuva, termi. Tämä seikka korostuu erityisesti terveydenhuollon hallinnon, koulutuksen ja henkilöstön termeissä. Käännöstyö ei ole helppo eikä yksinkertainen tehtävä. Jo kielten erilaiset rakenteet rajoittavat käännöksiä. MeSHissä käytetään yleensä termien monikkoa. Kuitenkin esimerkiksi termistä lapset, joka on luonteva suomeksikin, englanninkielisessä versiossa on yksikkömuoto "child". Myös terveydenhuollon palvelujärjestelmässä, henkilöstön tehtävissä ja työnjaossa eri ammattiryhmien välillä on eroja, jotka ovat edellyttäneet kulttuurista validointia. Suomen ja Ruotsin välillä on paitsi eroja terveydenhuoltojärjestelmissä, myös eräitä kielellisiä eroavaisuuksia ruotsin-ruotsin ja suomen-ruotsin välillä. Ruotsin-ruotsissa ei mm. ole termiä terveydenhoitaja/hälsovårdare, vaan distriktsköterska, joka on kotisairaanhoitajan ja terveydenhoitajan "välimuoto". Ruotsiksi käännettäessä on pyritty suomenruotsalaiseen muotoon/ termiin, mutta on myös mainittu Karolinska Institutenin kirjaston ruotsinkielinen käännös. Hoidokki SHKS
6 3. ASIASANASTON SISÄLTÖ JA KÄYTTÖ TERMIEN MUOTO Asiasanat ovat aina substantiiveja. Yksittäistermit, sanaliitot, yhdyssanat Asiasanat ovat joko yksittäistermejä tai sanaliittoja tai sanaliittoja vastaavia yhdyssanoja. yksittäistermit näkö potilaat sanaliitot, yhdyssanat näkövammaisuus potilaan osallistuminen Yksittäistermit ovat sanaston vallitsevana termimuotona. Vaikka sanaliittoja ja niitä vastaavia yhdyssanoja on pyritty välttämään, on niitä sisällytetty sanastoon erikoisalasta johtuen. Periaatteena on, että sanaliittoja ja yhdyssanoja käytetään, jos ne muodostavat yleisesti käytetyn käsitteen tai jos niiden hajottaminen osiinsa voisi muuttaa käsitteen merkityksen. Yksikkö, monikko Asiasanat ovat joko yksikkö- tai monikkomuodoissa. Yksikkömuodossa ovat esim. ainesanat, abstrakteja käsitteitä ja toimintaa kuvailevat sanat. Monikkomuodossa ovat yleensä konkreettisia, laskettavissa olevia käsitteitä kuvailevat sanat. Sanaston yksikkö- ja monikkomuodoissa noudatetaan MeSHin linjaa. yksikkö muisti hoitotyön kirjaaminen ammattitaito monikko muistihäiriöt hoitomerkinnät koulutusammatit 3.2. ASIASANASTON RAKENNE Sanastossa on kolme osaa: aiheenmukainen, temaattinen ja aakkosellinen osa sekä aiheenmukainen taulukko. Hoidokki SHKS
7 A. Aiheenmukainen osa Aiheenmukainen osa muodostaa sanaston pääosan. Se sisältää kaikki sanastoon kuuluvat varsinaiset asiasanat ja ohjaustermit. Lisäksi temaattiseen osaan sisältyy asiasanojen välisiä suhteita eli viittauksia laajempiin, suppeampiin ja rinnakkaisiin sekä korvattuihin termeihin. Temaattinen osa on jaettu kymmeneen aihepiiriin. Ne ovat: terveydentilaa ja terveysongelmia kuvailevat asiasanat hoitamisen filosofisia perusteita kuvailevat asiasanat hoitotyön toimintoja kuvailevat asiasanat hoitotyön vaikutuksia kuvailevat asiasanat hoitotyön toimintaympäristöä kuvailevat asiasanat hoitotyön koulutusta kuvailevat asiasanat hoitotyön hallintoa kuvailevat asiasanat hoitotyön tutkimusta, teorioita ja malleja kuvailevat asiasanat terveydenhuollon tietotekniikkaa ja terveysteknologiaa kuvailevat asiasanat toimijoita kuvailevat asiasanat. Asiasanojen väliset suhteet osoitetaan seuraavilla lyhenteillä: KÄYTÄ KT LT ST RT = viittaus ohjaustermistä asiasanaan = korvattu termi = laajempi termi = suppeampi termi = rinnakkaistermi, vierustermi liikehoito... asiasana KT liikuttaminen... korvattu termi LT hoitotoimien suorittaminen...laajempi termi ST vuodelepo... suppeampi termi RT mobilisointi... rinnakkaistermi liikuttaminen... KÄYTÄ liikehoito... ohjaustermi asiasana Ekvivalenssisuhde (KÄYTÄ-KT) Ekvivalenssisuhde osoitetaan lyhenteillä KÄYTÄ ja KT (korvattu termi). KÄYTÄlyhenne ohjaa käyttämään hyväksytyksi valittua asiasanaa eikä ohjaustermiä saa käyttää asiasanana. KÄYTÄ-viittaus karsii synonyymejä sekä yhdistää merkitykseltään läheisiä termejä Hoidokki SHKS
8 liikuttaminen KÄYTÄ liikehoito liikehoito KT liikuttaminen Hierarkkinen suhde (LT-ST) Hierarkkinen suhde osoitetaan lyhenteillä LT (laajempi termi) ja ST (suppeampi termi). Samaan hierarkiaan voi kuulua eri näkökohtien mukaan valittuja asiasanoja. Yleensä kunkin asiasanan kohdalla näkyy vain yksi hierarkiataso ylös- ja yksi alaspäin, joskin joissain tapauksissa on sanaston käytön helpottamiseksi ilmoitettu samassa hierarkiassa eri hierarkiatasoille kuuluvia termejä. hoitomenetelmät LT huolehtiminen ST kivunhoito kuntoutus lievittäminen lääkehoito saattohoito terminaalihoito Assosiaatiosuhde (RT) Assosiaatiosuhde osoitetaan lyhenteellä RT (rinnakkaistermi, vierustermi). RT-suhde ohjaa sanaston käyttäjää huomaamaan tiettyyn asiaan liittyvät muut asiasanat. Assosiaatiosuhde tarkoittaa käsitteiden välistä asiasuhdetta, joka on hierarkiasuhdetta löyhempi. Hoidokkiin on assosiaatiosuhteita sisällytetty vähän. hoitoketjut LT potilashallinto RT hoitopolku palveluketjut B. Aakkosellinen osa Aakkosellinen osa sisältää sanaston termit ja sitä käytetään hakemistona. Termien jäljessä olevat numerot viittaavat termien paikkaan sanaston temaattisessa osassa. Kustakin termistä ilmoitetaan sen hierarkkiset suhteet. Hoidokki SHKS
9 C. Aiheenmukainen taulukko Aiheenmukainen taulukko -osa sisältää termit rinnakkain englanninkielisen ja ruotsinkielisen vastineen kera. Tämän osan avulla on mahdollista verrata kielellisiä eroja ja helpottaa kulttuuristen käsitteiden indeksointia eri kielialueilla. Taulukossa näkyvät myös termien ekvivalenssi-, hierarkia- ja assosiaatiosuhteet. Ruotsinkielisten asiasanojen väliset suhteet osoitetaan seuraavilla lyhenteillä: ANVÄND = Använd följande term (KÄYTÄ) ET = Ersatt term - korvattu termi (KT) VT = Vidare term - laajempi termi (LT) ST = Snävare term - suppeampi termi (ST) RT = Relaterad term rinnakkaistermi (RT) 3.3. KÄYTTÖ INDEKSOINNISSA Hoidokin avulla indeksoitaessa käytetään vain siihen ja Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon (YSA) sisältyviä asiasanoja sekä sellaisia asiasanoja, joiden käytöstä sanastoissa on annettu ohjeet (ns. vapaan indeksoinnin sanaryhmät). Yleisen suomalaisen asiasanaston sisältämät asiasanat löytyvät sanaston verkkoversiosta, VESAsta osoitteesta Asiasanaa voi käyttää tarpeen vaatiessa myös muissa kuin alanmukaisen osan osoittamissa yhteyksissä. Indeksoinnin tarkoitus on teoksen sisällönanalyysin avulla löytää sen ydinsisältö ja kääntää se asiasanoitukseksi tiedon tallennusta ja hakua varten. Teoksen sisällön analyysissä tukena voi käyttää Hoidokin temaattisia osa-alueita ja pyrkiä löytämään niitä parhaiten kuvaavat asiasanat: terveydentilaa ja terveysongelmia kuvailevat asiasanat hoitamisen filosofisia perusteita kuvailevat asiasanat hoitotyön toimintoja kuvailevat asiasanat hoitotyön vaikutuksia kuvailevat asiasanat hoitotyön toimintaympäristöä kuvailevat asiasanat hoitotyön koulutusta kuvailevat asiasanat hoitotyön johtamista kuvailevat asiasanat hoitotyön tutkimusta, teorioita ja malleja kuvailevat asiasanat terveydenhuollon tietotekniikkaa ja terveysteknologiaa kuvailevat asiasanat toimijoita kuvailevat asiasanat. Hoidokki SHKS
10 Indeksoitava käsite pyritään kuvailemaan tarkimmalla mahdollisella asiasanalla, mutta tiedonhaun helpottamiseksi on usein syytä käyttää myös aihetta yleisemmin kuvailevaa termiä. Korkean tason yleisiä termejä (esim. hoitotiede) tulee käyttää harkitusti. Asiasanoja voidaan antaa joko erillisinä tai niitä voidaan yhdistää asiasanaketjuiksi. Tarkemmat ohjeet asiasanoituksesta löytyy esim. YSAn verkkoversiosta. Lisäksi indeksoijan tulee tuntea käyttämänsä tietojärjestelmän logiikka ja tiedonhakijoiden tapa etsiä tietoa. Sanastoon sisältymättömien termien käyttö indeksoinnissa eli ns. vapaa indeksointi Hoidokin avulla indeksoitaessa voidaan käyttää seuraavanlaisia sanastoihin sisältymättömiä termejä asiasanoina: termejä, joiden muodostamisesta sanastossa on 1. annettu erillinen ohje, 2. kaikkia erisnimiä, 3. numeerisia ajanmääreitä. 1. Asiasanat, joiden muodostamisesta on annettu ohje Sanastoissa on joitakin sellaisia sanaryhmiä (esim. taudit, kansat), jotka ovat niin laajoja, ettei kaikki ko. ryhmiin kuuluvia sanoja ole voitu luetella sanastossa. Näihin ryhmiin sisältyviä sanoja voi kuitenkin käyttää indeksoitaessa. Niiden muodosta ja käytöstä on annettu ohje sanastoon sisältyvän laajemman termin yhteydessä. Sanastoon kuulumattomien termien muodot on yleensä tarkistettava hakuteoksista. Kattava luettelo ko. sanaryhmistä löytyy YSAn verkkoversiosta. 2. Erisnimet Mitä tahansa erisnimiä, kuten henkilönnimiä, paikannimiä, laitosten ja järjestöjen nimiä ja tuotenimiä voi käyttää asiasanoina. Erisnimien ohjeellisia muotoja löytyy Helsingin yliopiston Fennica-tietokannasta. Erisnimen lisäksi ko. asia on tarvittaessa indeksoitava myös sanastoon liittyvillä yleistermeillä. Henkilönnimet Asiasanana käytettävän henkilönnimen muodoksi valitaan se nimi, jolla henkilö yleisesti tunnetaan. Tämä nimi voi olla todellinen nimi, salanimi, nimimerkki tai muu nimitys. Nimimuodot valitaan Suomalaisten luettelointisääntöjen periaatteiden mukaisesti (Suomalaiset luettelointisäännöt. Hakutiedot. 22). Hoidokki SHKS
11 Mannerheim, Sophie Nightingale, Florence Snellman, Venny Myös kuvitteellisten henkilöiden nimiä voi käyttää asiasanoina. Jos kuvitteellinen henkilö on satuolento, nimitys viedään sellaisenaan suorassa järjestyksessä. Kipusisko Mato Alli Sisar Hento Valkoinen Yhteisönnimet Yhteisönnimistä suositellaan käytettäväksi yhteisön virallista nimimuotoa. Lyhenteiden käyttämistä ei suositella. Nimimuodot valitaan Suomalaisten luettelointisääntöjen periaatteiden mukaisesti (Suomalaiset luettelointisäännöt. Hakutiedot. 24). Kansainvälisten yhteisöjen nimimuodon valinnassa noudatetaan luettelointisääntöjen vaihtoehtoista sääntöä eli jos yhteisöllä on vakiintunut suomenkielinen nimi, käytetään sitä. Tehy Stakes Vakiintuneita nimiksi muotoutuneita lyhennesanoja voi käyttää: Ssl ICN STM Maantieteelliset nimet Maantieteellisiä nimiä voivat olla esim.: maanosat maat, valtiot alueiden yhteisnimet, esim. Lähi-itä, Pohjoiskalotti vesistöt, meret, järvet, joet vuoristot, tunturit, vaarat läänit, maakunnat, kunnat jne. historialliset paikannimet, esim. Itävalta-Unkari, Böömi kuvitteellisten paikkojen nimet, esim. Keski-maa, Tuonela. Suomen paikkakunnista käytetään kielisuhteista riippumatta suomenkielistä muotoa, mikäli paikkakunnalla sellainen on. Hoidokki SHKS
12 Maarianhamina (El Mariehamn) Ulkomaisista paikkakunnista käytetään Suomessa vakiintunutta nimimuotoa: Lontoo (El London) Tukholma (El Stockholm) 3. Ajanmääreet Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon sisältyy joitakin ajanjaksoja kuvailevia sanoja kuten antiikki, keskiaika, valistuksen aika. Näitä käytetään muiden asiasanojen tapaan joko itsenäisinä asiasanoina tai ajanjaksoja kuvailevina termeinä. kivunhoito : keskiaika Myös numeerisia ajanmääreitä voi käyttää asiasanoina. Ne tulee kuitenkin aina liittää varsinaisen asiasanan yhteyteen lisämääreiksi. Aikaa ilmaisevista määreistä voi käyttää seuraavia muotoja: Ajanjakso Indeksointi luku hoitotyö : luku 1600-luku tapakulttuuri : 1600-luku sairaanhoitajat : ja 1970-luku maaseutu : 1950-luku : 1970-luku 1992 saattohoito : 1992 Vapaan indeksoinnin sanaryhmät Yleisen suomalaisen asiasanaston ns. vapaan indeksoinnin sanaryhmiin kuuluvia asiasanoja voi käyttää tarvittaessa annettujen ohjeiden mukaan. Sanastoihin kuulumattomien termien muodot on pyrittävä tarkistamaan hakuteoksista. Sanastoissa olevien termien suosiminen takaa varmimmin löytyvyyden. Kansallisbibliografian käyttämiä ns. vapaan indeksoinnin termejä löytyy ohjeellistettuina Fennica-tietokannasta sekä YSAn verkkoversiosta VESAsta. Lisäksi kaikkia erisnimiä voi käyttää asiasanoina. Hoidokki SHKS
13 LÄHTEET Brazier H & Begley CM Selecting a database for literature searches in nursing: MEDLINE or CINAHL? Journal of Advanced Nursing 24, Flor P, Jakobsson A, Mogset I, Taylor S & Espelien Aasen S A Controlled Vocabulary for nursing and allied health in Norway. Health Information and Libraries Journal 18, Haarala R & Wilskman K Ammattikielen kehittelystä ja tutkimuksesta. Teoksessa Sonninen, A-L., Grönlund, E., Haarala, R., Holopainen, A., Kiikkala, I. & Wilskman, K. (toim.) Hoitotyön ulottuvuuksia. Näkökulmia ammattikieleen. Suomen sairaanhoitajaliitto. Tummavuoren kirjapaino, Vantaa. s Halttunen A Hoitotyön perussanastoa 1991 hoitotyön dokumentointiin. Suomen sairaanhoitajaliiton julkaisuja 1/1992. ICN International Classification for Nursing Practice: A Unifying Framework. The Alpha version. Geneva. ICN International Classification for Nursing Practice: A Unifying Framework. The Beta version. Geneva. Leminen A Käsitteistä ja niiden määrittelemisestä. Sairaanhoidon vuosikirja XII. SHKS, Helsinki, Lääkärin CD-ROM Duodecim Oy, Helsinki. MeSH Mölsä A., Krogerus-Therman I., Raatikainen R. & Tolvanen S Hoitotyön (nursing) ammattisanasto. Vårdterminologi. Sairaanhoitajien koulutussäätiö. Arvi A. Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna. Saranto, K., Pekkala, E., Tallberg, M Hoitotiedelehden asiasanojen määrä ja laatu vuosina Hoitotiede 2: Sonninen A-L., Grönlund E., Haarala R., Holopainen A., Kiikkala I. & Wilskman K. (toim.) Hoitotyön ulottuvuuksia. Näkökulmia ammattikieleen. Suomen sairaanhoitajaliitto. Tummavuoren kirjapaino, Vantaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastot Stakes. Ohjeita ja luokituksia 1997:2. Stakes, Helsinki. Hoidokki SHKS
14 Suomen Standardoimisliitto Suomenkielisen tesauruksen laatimis- ja ylläpito-ohjeet. Standardi SFS Suomen Standardoimisliitto, Helsinki. Tekniikan Sanastokeskus Sanastotyön käsikirja. Soveltavan terminologian periaatteet ja työmenetelmät. Suomen Standardoimisliitto, Helsinki. Tuovinen, K., Turunen, T., Saranto, K. & Saarti, J Hoitotieteen asiasanasto käyttöön Kuopion yliopiston kirjastossa. Signum 1, Wilskman K Hoitotyön ammattikielen tutkimuksesta ja kehittämisestä. Suomen sairaanhoitajaliitto ry, Helsinki. von Ungern-Sternberg S Löytyykö verkossa yhteinen kieli? Indeksoinnin ja monikielisten indeksien tarpeesta. Signum 36, Yleinen Suomalainen Asiasanasto (YSA) Hoidokki SHKS
HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS
HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS Hoidokin tarkoitus ja tavoitteet Näyttöön perustuva toiminta vaatii järjestelmällistä tiedon
LisätiedotSisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO?
Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO? Eeva Kärki Kansalliskirjasto 22.1.2009 YSA YSO YSA YSO: eroja Selvitettävää Osoitteita Agenda 1 Tesaurukset ja ontologiat molemmat ovat käsitejärjestelmän kuvauksia
LisätiedotMedical Subject Headings
Medical Subject Headings Ulla Neuvonen Terveystieteiden keskuskirjasto MeSH 2006 / National Library of Medicine 22,997 MeSH asiasanaa (Main Headings) järjestetty hierarkkisesti (Tree structures) 151,000
LisätiedotYSA ja lääke- ja hoitotieteen termit. Eeva Kärki Kansalliskirjasto 18.5.2011
YSA ja lääke- ja hoitotieteen termit Eeva Kärki Kansalliskirjasto 18.5.2011 Lääketieteen ja hoitotieteen termit YSAssa 48 Lääketiede. Anatomia. Fysiologia. Patologia. Tautioppi. Psykiatria. Hammaslääketiede.
LisätiedotStakesin selvitys: Strukturoidun tiedon tarve hoitotyössä, terveydenhuollon tarkastaja Ansa Sonninen, Itä-Suomen lääninhallitus
SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali - ja terveysyksikkö Stakesin selvitys: Strukturoidun tiedon tarve hoitotyössä, terveydenhuollon tarkastaja Ansa Sonninen, Itä-Suomen lääninhallitus Stakesin selvitys: Strukturoidun
LisätiedotMeSH-asiasanoitus ja NLM-luokitus
MeSH-asiasanoitus ja NLM-luokitus Lääke- ja hoitotieteen sisällönkuvailukoulutus 18.5.2011 Terhi Sandgren Helsingin yliopiston kirjasto, Meilahden kampuskirjasto Terkko Teoksen sisällön analyysi Säännöt
LisätiedotFinto-projektin tilannekatsaus
Finto-projektin tilannekatsaus Matias Frosterus Missä Mennään -webinaari 26.9.2017 YSO-paikat YSAssa ja Allärsissa paikkoja n. 6000 Suomalaisia ja ulkomaisia paikkoja Nykyisiä ja historiallisia paikkoja
LisätiedotTaloustieteet ja YSA. Eeva Kärki Kansalliskirjasto 23.5.2012
Taloustieteet ja YSA Eeva Kärki Kansalliskirjasto 23.5.2012 Taloustieteen termit YSAssa (1) 75 Taloustieteet. Kansantalous. Liiketalous. Kauppa n. 1800 termiä (YSAn toiseksi suurin ryhmä, YSAssa yhteensä
LisätiedotYleisen suomalaisen ontologian kehitystyö
Yleisen suomalaisen ontologian kehitystyö Tuomas Palonen ja Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos http://www.seco.tkk.fi/ 1 Mihin ontologioita
LisätiedotKohti Yleistä suomalaista ontologiaa (YSO)
Kohti Yleistä suomalaista ontologiaa (YSO) Katri Seppälä, TKK Viestintätekniikan laboratorio Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Sanastokeskus TSK 1 Sisältö Yleinen suomalainen asiasanasto
LisätiedotAsteri-auktoriteettitietokannan esittely. Minttu Hurme / KVP, tietojärjestelmät Kuvailun tiedotuspäivät 20. - 21.3.2013
Asteri-auktoriteettitietokannan esittely Minttu Hurme / KVP, tietojärjestelmät Kuvailun tiedotuspäivät 20. - 21.3.2013 Yleistä auktoriteeteista Asterin vaiheet: nyt, kohta ja tulevaisuudessa Asteri käytännössä
LisätiedotPysyvä ja muuttuva A:sta O:hon sisällönkuvailussa. Mirja Anttila Kansalliskirjasto
Pysyvä ja muuttuva A:sta O:hon sisällönkuvailussa Mirja Anttila Kansalliskirjasto 21.5.2018 YSO rynnisti jatkoon O on uusi A! Monikielisyys: suomi, ruotsi, englanti Pysyvät tunnisteet Päätermien ja ohjaustermien
LisätiedotYSAn auktorisointi - Helka-tietokanta. Ville Huhtala, Helsingin yliopiston kirjasto Sisällönkuvailupäivä 18.11.2015
YSAn auktorisointi - Helka-tietokanta Ville Huhtala, Helsingin yliopiston kirjasto Sisällönkuvailupäivä 18.11.2015 Kontrolloitua sisällönkuvailua? Monia sanastoja - mitä haittaa? Jokaista sanastoa pitäisi
LisätiedotMiten ja miksi asiasanastoista kehitetään ontologioita
Miten ja miksi asiasanastoista kehitetään ontologioita Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos; Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotTieto matkaa maailmalle
Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet
LisätiedotTiedonhaku korkeakouluopinnoissa
Kun Google ei riitä Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Googlesta tiedon ja julkaisujen saatavuus parantunut hyvä paikantamaan jo tiedettyä lähdettä tulosten relevanssilajittelu tiedon laatu ja taso vaihtelevat
LisätiedotARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN
ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN 1 Etäkäyttö Käyttöoikeudet ja -rajoitukset PSK ITU-T IEEE Tali Helsingin Sanomien tekstiarkisto TALENTUM Suomen laki INTERNET hakukoneet aihehakemistot
LisätiedotCINAHL(EBSCO) käyttöohjeita (10/2010)
CINAHL(EBSCO) käyttöohjeita (10/2010) Sisältö 1. Katkaisumerkki, sanojen yhdistely, fraasihaku... - 1-2. Advanced Search haku vapailla hakusanoilla... - 1-3. Haku asiasanoilla (CINAHL Headings)... - 2-4.
LisätiedotHakuohjeet Haku Tiedonhaun tulokset
06/2010 Hakuohjeet 1. Haku 1.1. Hakutermien yhdistely Boolen operaattorit 1.2. Haun rajaus 1.3. Haun kohdistaminen tiettyyn kenttään 1.4 Hakuhistoria 1.5. Asiasanat -toiminto 1.6 Lehdet -toiminto 2. Tiedonhaun
LisätiedotNimiauktoriteetit Nimien tunnisteet. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen
Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet Kuvailun tiedotuspäivä 26.3.2014 Maarit Huttunen 1 Nimiauktoriteetit Auktoriteettivalvonnan avulla luodaan yhdenmukaiset ohjeelliset muodot tietokantaan ja käytetään
LisätiedotSuositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa
Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Sisältö Johdanto... 3 Suosituksen keskeiset käsitteet... 4 Asiasanastot... 4 Kansallisen digitaalisen
LisätiedotTietokanta löytyy kirjaston sähköisistä aineistoista ja NELLI-portaalin kautta.
CINAHL (OVID) hoitotieteen ja hoitotyön kansainvälinen viitetietokanta Cinahl sisältää hoitotyön ja sen lähialojen, esimerkiksi terveydenhuollon hallinnon ja koulutuksen aineistoviitteitä. Joidenkin lehtien
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotRDA liitteet A, B, C, F, G ja H
RDA liitteet A, B, C, F, G ja H RDA-koulutus 2015 Martin Engberg Kansalliskirjasto Käsiteltävät liitteet A isot alkukirjaimet B lyhenteet ja symbolit C artikkelit F lisäohjeita henkilönnimien merkitsemisestä
LisätiedotOntologioiden huomioiminen uuden kirjastojärjestelmän suunnittelussa. Tommi Jauhiainen Helsinki
Ontologioiden huomioiminen uuden kirjastojärjestelmän suunnittelussa Tommi Jauhiainen 25.11.2011 Helsinki Uusi kirjastojärjestelmä? Kaikkien kirjastosektorien yhteinen hanke, jota tekee Uuden kirjastojärjestelmän
LisätiedotAkustiikan sanasto Yleiskäsitteet Koneet ja laitteet Rakentaminen Työympäristö ja ympäristö
Akustiikan sanasto Yleiskäsitteet Koneet ja laitteet Rakentaminen Työympäristö ja ympäristö suomi englanti ruotsi Vocabulary for Acoustics Finnish English Swedish Ordlista för akustik finska engelska svenska
LisätiedotYSAsta YSOon. Mikko Lappalainen Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous,
YSAsta YSOon Mikko Lappalainen mikko.lappalainen@helsinki.fi Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous, 1.12.2016 1 Sisällys 1. Miksi 2. Miten 3. Milloin 2 YSAsta YSOon eli Asiasanastosta ontologiaan?
LisätiedotNäin sisällönkuvailen. Sisällönkuvailupäivä 20.11.2014 Liisa Virtanen Kansalliskirjasto liisa.virtanen@helsinki.fi
Näin sisällönkuvailen Sisällönkuvailupäivä 20.11.2014 Liisa Virtanen Kansalliskirjasto liisa.virtanen@helsinki.fi Ennakointia kansien pohjalta - lastenkirja - keittokirjojen luokka - muototermi keittokirjat
LisätiedotTiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius
Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen
LisätiedotHoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.
Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen
LisätiedotItä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke
1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:
LisätiedotIlmiöprojektin tiedonhankinta
Ilmiöprojektin tiedonhankinta Aiheena suomalaiset kirjailijat Lyseon 9d ja 9e Joulukuu 2017 Mikkelin kaupunginkirjasto s. 1 Tervetuloa kirjastotunnille! Avaa sivu https://oppilaidenkirjastopolku.wordpress.com/
LisätiedotIlmiöprojektin tiedonhankinta
Ilmiöprojektin tiedonhankinta Aiheena Euroopan unioni Urheilupuiston 9b 10.5.2017 Mikkelin kaupunginkirjasto s. 1 Tervetuloa kirjastotunnille! Avaa sivu https://oppilaidenkirjastopolku.wordpress.com/ Viimeisimmät
LisätiedotSairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille
Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä
LisätiedotAsiasanastosta ontologiaksi
Asiasanastosta ontologiaksi Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo), http://www.seco.tkk.fi/ Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, mediatekniikan laitos Sanastokeskus TSK, http://www.tsk.fi/
LisätiedotLataa Suomen lintujen nimet - Jukka Hintikka. Lataa
Lataa Suomen lintujen nimet - Jukka Hintikka Lataa Kirjailija: Jukka Hintikka ISBN: 9789525688092 Sivumäärä: 244 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.48 Mb Suomen lintujen nimet - merkitys ja alkuperä on
LisätiedotSuomi.fi palvelutietovaranto
Suomi.fi palvelutietovaranto Metatiedot: luokitus ja ontologiakäsitteet (asiasanat) 13.12.2016 Metatiedot Metatieto on tietoa tiedosta eli kuvailevaa ja määrittävää tietoa jostain sisällöstä. Metatietojen
LisätiedotOntologioiden yhdistäminen YSO:oon
Ontologioiden yhdistäminen YSO:oon Katri Seppälä, Päivi Lipsanen ja Reetta Sinkkilä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos; Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotPäällekkäisyys ja AFO-ontologia Tulevaisuus? YSO + AFO KOKO?
Päällekkäisyys ja AFO-ontologia Tulevaisuus? YSO + AFO KOKO? Jarmo Saarikko, Luke Päivi Lipsanen, HULib https://wiki.metla.fi/display/afo/ 1 Jarmo Saarikko (Luke) ja Päivi Lipsanen (HULib) 22.9.2016 Ongelmia
LisätiedotSELVITYS ERIKOISKIRJASTOJEN KÄYTTÄMISTÄ ASIASANASTOISTA JA LUOKITUKSISTA. Anne Holappa, STKS:n Erikoiskirjastojen työryhmä 14.5. 2014 Tieteiden talo
SELVITYS ERIKOISKIRJASTOJEN KÄYTTÄMISTÄ ASIASANASTOISTA JA LUOKITUKSISTA Anne Holappa, STKS:n Erikoiskirjastojen työryhmä 14.5. 2014 Tieteiden talo Kysely Tarpeet: tämän koulutuspäivän suunnittelu Samalla
LisätiedotSisällönkuvailun asiantuntijaverkoston kokous
Sisällönkuvailun asiantuntijaverkoston kokous MUISTIO 2/2009 Aika perjantai 18.9.2009, klo 10:30-14:40 Paikka Tampereen yliopiston kirjasto, Linna, kokoushuone 4029 Läsnä Green, Irma (TKK) Hedman, Arne
LisätiedotVaikuttava terveydenhuolto
Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten
Lisätiedot(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)
HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,
LisätiedotIlmiöprojektin tiedonhankinta
Ilmiöprojektin tiedonhankinta Kaunokirjallisuuden genret ja kirjailijat Lyseon 8C 23.3.2017 Mikkelin kaupunginkirjasto s. 1 Tervetuloa kirjastotunnille! Avaa sivu https://oppilaidenkirjastopolku.wordpress.com/
LisätiedotMitä on sisällönkuvailu
Mitä on sisällönkuvailu Esko Siirala Helsingin yliopiston kirjasto HELKA-kirjastojen sisällönkuvailuiltapäivä 09.09.201 Helsingin yliopiston kirjasto / Esko Siirala / Mitä sisällönkuvailu on. 1 Sisällönkuvailu
LisätiedotLiikkujan polku tiedonlähteille. Tutkimustietoa liikunnasta kun Google ei riitä Informaatikko Birgitta Järvinen, UKK-instituutti
Liikkujan polku tiedonlähteille Tutkimustietoa liikunnasta kun Google ei riitä Informaatikko Birgitta Järvinen, UKK-instituutti Liikkujan polku tiedonlähteille Miten haen artikkeleita, raportteja, kirjallisuutta
LisätiedotNäyttöön perustuva hoitotyö eläväksi KYSissä -koulutuksen
Kirjasto sairaalassa terapiaa, tietoa, tutkimusta Sairaalakirjastopäivät Porissa 15.-16.4.2010 Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi KYSissä -koulutuksen tiedonhaun opetuksen toteutus Tavoitteet Näyttöön
LisätiedotOvid Medline käyttöohjeita (10/2010)
Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Sisältö 1. Pikahaku - Basic Search:... - 1-2. Tarkennettu haku asiasanoilla - Advanced Ovid Search... - 1-3. Tulosjoukkojen yhdistely... - 5-4. Vapaasanahaku yksittäisellä
LisätiedotLataa Hoitotyön vuosikirja Lataa
Lataa Hoitotyön vuosikirja 2006 Lataa ISBN: 9789518944235 Sivumäärä: 247 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 19.77 Mb Inhimillisten voimavarojen johtamisesta on tullut todellinen haaste. Hoitotyön vuosikirjaan
LisätiedotSuomen yliopistokirjastojen kokoelmakartta Terveystieteiden keskuskirjaston Terkon - kokoelmakarttaprojekti
Suomen yliopistokirjastojen kokoelmakartta Terveystieteiden keskuskirjaston Terkon - kokoelmakarttaprojekti Päivi Pekkarinen 29.11.2005 International Seminar on Collection Mapping Yliopistokirjastojen
LisätiedotPorin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot
Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780 Sisältö: Porin tiedekirjaston kotisivu Porin tiedekirjaston aineiston haku Tutcattietokannasta (ja
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä
NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma
LisätiedotKirjastojen kansallinen metatietovaranto -hanke Yleisten kirjastojen projekti
Kokkolan kaupunginkirjasto maakuntakirjasto aloittaa pilotoinnin keväällä ja kesällä 2012 Pilotoinnin 1. vaihe Kokkolassa asennetaan Auroraan Linda poiminnan kohdetietokannaksi Kokkolassa asennetaan Aleph-luettelointiklientti
LisätiedotTutkijan informaatiolukutaito
Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-
LisätiedotSisällönkuvailu Fennicassa. Mirja Anttila Sisällönkuvailupäivä
Sisällönkuvailu Fennicassa Mirja Anttila Sisällönkuvailupäivä 20.11.2014 Kestävyysvaje BTJ n. 2 htv + KK 3,5 2,5 htv painetut kirjat n. 12000/vuosi kaupalliset e-kirjat 1000/7000 (takautuvasti 2013-2014)
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotAineistoentiteettien ensisijaiset suhteet. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi
Aineistoentiteettien ensisijaiset suhteet RDA-koulutus 27.10.2015 Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi Aineiston kuvailu aineiston attribuuttien ja suhteiden merkitseminen Teokset Ekspressiot
LisätiedotLataa Lääketieteen termit 1-2. Lataa
Lataa Lääketieteen termit 1-2 Lataa ISBN: 9789516562950 Sivumäärä: 1684 sivua Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.39 Mb Lääketieteen termit on lääketieteen suomen kielen korvaamaton perusteos, selittävä
LisätiedotHoitotietojen systemaattinen kirjaaminen
Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Kaija Saranto, professori Kuopion yliopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma ainoa laatuaan Suomessa, vuodesta 2000 monitieteinen, sosiaali-
LisätiedotYleinen suomalainen ontologia YSO
Yleinen suomalainen ontologia YSO Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos; Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos; Sanastokeskus
Lisätiedot-tesaurus. Nide 2. Aihekohtainen esittely. Versio 4.2 / suomen kieli. Euroopan unionin virallisen lehden taulukkojen liite
OA-AJ-07-003-FI-S Eurovoc-tesaurus Nide 2 Aihekohtainen esittely -tesaurus Nide 2 Aihekohtainen esittely Hinta Luxemburgissa (ei sis. alv:a): EUR 50 FI Versio 4.2 / suomen kieli Euroopan unionin virallisen
LisätiedotPubMed lääketieteellinen kokoteksti- ja viitetietokanta
PubMed lääketieteellinen kokoteksti- ja viitetietokanta Linkki: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez PubMed-tietokanta on internetissä vapaasti käytettävissä. Tietokanta sisältää yli 16 miljoonaa viitettä
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotONKI kansallinen ontologiapalvelu: kohti yhtenäistä sisällönkuvailua
ONKI kansallinen ontologiapalvelu: kohti yhtenäistä sisällönkuvailua Matias Frosterus (Osma Suominen) Kirjastoverkkopäivät 24.10.2013 Matiaksen saatesanat Olo on kuin olisi mennyt saunaan, heittänyt hirveästi
LisätiedotRDA:n ydinelementit Mitä ne ovat?
RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat? RDA-koulutus 2015 Martin Engberg Kansalliskirjasto Manifestaatio Teos Henkilö Ekspressio Ydinelementit Attribuutit ja suhteet jotka tukevat käyttäjän tarpeita: tunnistaa
LisätiedotFinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki
Anneli Ensio FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari 28.2.2012 THL, Helsinki Kansallinen hoitotyön kirjaamismalli 1. Päätöksenteon prosessimalli (WHOn hoitotyön malli, Suomeen 1970 luvulla)
LisätiedotSuomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM
Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon
LisätiedotKilda-projektin tilannekatsaus: tulokset ja tavoitteet 2015. Kilda-projektin ohjausryhmän kokous 8.9.2015 Marja-Liisa Seppälä
Kilda-projektin tilannekatsaus: tulokset ja tavoitteet 2015 Kilda-projektin ohjausryhmän kokous 8.9.2015 Marja-Liisa Seppälä RDA-käyttöönotto Käännös kopioitu RDA toolkitin julkaisualustalle -> julkaiseminen
LisätiedotKOKEMUKSIA KOKOELMAKARTASTA. International Seminar on Collection Mapping 29.11.2005 Harri Ahonen Kansalliskirjasto/Kokoelmapalvelut
KOKEMUKSIA KOKOELMAKARTASTA International Seminar on Collection Mapping 29.11.2005 Harri Ahonen Kansalliskirjasto/Kokoelmapalvelut Aikataulu ja tilannekatsaus Kokoelmien kartoitus ja kuvailu aloitettu
LisätiedotTerveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen
Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,
LisätiedotHoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin
Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin Terveydenhuollon atk-päivät 27.-28.5.2002 Anneli Ensio Projektipäällikkö Kuopion yliopistollinen sairaala Käytännön tieto tietojärjestelmiin
LisätiedotHilkka Alila & Riitta Juutistenaho
Samanlaisia vai erilaisia? kokoelmat kartoitettiin Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjastoissa Hilkka Alila & Riitta Juutistenaho Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun
LisätiedotHoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö
Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla
LisätiedotPorin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot
Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780 Sisältö: Porin tiedekirjaston kotisivu Porin tiedekirjaston aineiston haku Tutcattietokannasta (ja
LisätiedotPubMed-opas. Itä-Suomen yliopiston kirjasto KYSin tieteellinen kirjasto helmikuu 2011. tuulevi.ovaska@uef.fi
PubMed-opas Itä-Suomen yliopiston kirjasto KYSin tieteellinen kirjasto helmikuu 2011 Aloitus Osoitteesta http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez?otool=ifikuplib Nelli-portaalista (Tietokannat) UEF:n kirjaston
LisätiedotSuomi.fi-palvelutietovaranto
Suomi.fi-palvelutietovaranto Kaikki oleellinen julkishallinnon palveluista yhdessä paikassa PTV-metatietokoulutus Luokitukset ja asiasanat (ontologiakäsitteet) 30.5.2017 Metatiedot Metatieto on tietoa
LisätiedotLataa Kulttuurinen hoitotiede ja tutkimus. Lataa
Lataa Kulttuurinen hoitotiede ja tutkimus Lataa ISBN: 9789526102962 Sivumäärä: 231 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.20 Mb Kulttuurin, terveyden ja hoitotyön yhteyttä on tutkittu etenevässä määrin viime
LisätiedotHoitotyön dokumentointi atk:n avulla
Suomen Kuntaliitto Sairaalapalvelut Hoitotyön dokumentointi atk:n avulla yliopettaja Kaija Saranto, Espoon - Vantaan ammatti korkeakoulu, Porvoo Instituutti Pori 29.05.2000 Kaija Saranto, TtT, Yliopettaja
LisätiedotYSA- AUKTORITEETTITIE- TUEET HELKASSA VILLE HUHTALA HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTO, SAATAVUUSPALVELUT
YSA- AUKTORITEETTITIE- TUEET HELKASSA VILLE HUHTALA HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTO, SAATAVUUSPALVELUT 9.9.2015 AUKTORISOITUJEN YSA- TERMIEN SAAMINEN HELKAAN ALKUTILANNE HELKASSA MONIA SANASTOJA - MITÄ HAITTAA?
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotTIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014)
TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014) Tärkeimmät kotimaiset hakupalvelut Porin tiedekirjaston kotisivut (kerrataan pikaisesti) Porin tiedekirjaston painettu aineisto Tutcatista:
LisätiedotMiksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita?
Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita? Prof. Eero Hyvönen TKK Viestintätekniikka ja Helsingin yliopisto Semantic Computing Research Group (SeCo) Lähde: E. Hyvönen: Miksi asiasanastot
LisätiedotSISÄLLÖNKUVAILUOHJE MARC 21-FORMAATTIA VARTEN
kommentit Sisällönkuvailun asiantuntijaverkostolle http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/neuvosto/verkostot/sisallonkuvailuverkostot.html laadittu 22.11.2012, päivitetty 16.1.2013 SISÄLLÖNKUVAILUOHJE
LisätiedotFinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö
FinCC; luokituskokonaisuus Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö anneli.ensio@uku.fi FinCC: Suomalainen hoidon tarveluokitus (SHTaL) v. 2.0 -- 2.01 Suomalainen hoitotyön toimintoluokitus
LisätiedotOhje: Miten haen artikkeleita Ratu Net verkkopalvelusta
Ohje: Miten haen artikkeleita Ratu Net verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Ratu-korttien hakeminen...3 c) Ratu-korttien lukeminen...5 Siirry Ratu Net verkkopalveluun klikkaamalla linkkiä
LisätiedotHyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Cochrane Suomessa suomalaisille COSH-ryhmän avajaiset, Helsinki 15.4.2011 Jani Ruotsalainen Miten hyödynnän cochrane-katsauksia? Miten pääsen tekemään cochrane katsauksia? Mitä hyötyä
LisätiedotKohti suomalaista semanttista webiä
Kohti suomalaista semanttista webiä 16.11.2005 Museoalan ontologia MAO Paikka- ja toimijaontologiat MuseoSuomi-portaalissa MAO Museoalan asiasanaston (MASA) termit n. 6000 Tekstiilialan termit (esineet,
LisätiedotTerveysportti ammattilaisen apuna
Terveysportti ammattilaisen apuna Tietokannat päivittäisen työsi tueksi Terveysportti-verkkopalvelu helpottaa ja nopeuttaa terveydenhuollon ammattilaisten päivittäistä työtä tarjoamalla työssä tarvittavan
LisätiedotJohanna Eerola KÄSITTEIDEN ILMAISUJEN VÄLISET SEMANTTISET SUHTEET SYDÄN- JA VERISUONITAUTEJA KOSKEVISSA VERKKOKLINIKAN KYSYMYKSISSÄ JA VASTAUKSISSA
Johanna Eerola KÄSITTEIDEN ILMAISUJEN VÄLISET SEMANTTISET SUHTEET SYDÄN- JA VERISUONITAUTEJA KOSKEVISSA VERKKOKLINIKAN KYSYMYKSISSÄ JA VASTAUKSISSA Tampereen yliopisto Informaatiotutkimuksen laitos Pro
LisätiedotHistorialliset paikat ja kartat
Historialliset paikat ja kartat Esko Ikkala 27.11.2015 Sisällys 1. Motivaatio ja tavoitteet 2. Sotasammon paikkaontologian kokoaminen 3. Historiallisten karttojen käyttöönotto 4. Sotasammon paikkanäkymän
LisätiedotFinton jatko vuosina
Finton jatko vuosina 2016-2018 Finto-projektin laajennettu projektiryhmä 31.5.2016 Uusi hanke Yhteiset tiedon hallinnan sanastopalvelut -tutkimus- ja kehittämishanke Osana YTI-kokonaisuutta Yhteinen tiedon
LisätiedotKIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti
KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen
LisätiedotSuomenkieliset ulkomaiden paikannimet eli eksonyymit uusi digitaalinen tietokanta
Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet eli eksonyymit uusi digitaalinen tietokanta Sirkka Paikkala ruotsinsuomalainen kielineuvosto, Tukholma 27.4.2018 Eksonyymit ja endonyymit endonyymit: paikallisia,
Lisätiedotaloita kirjautumalla Nelliin Diakin verkkotunnuksilla Diak kirjasto MF/2010 DIAKIN NELLI-PORTAALIN KÄYTTÖOHJE
1 Diak kirjasto MF/2010 DIAKIN NELLI-PORTAALIN KÄYTTÖOHJE Nelli-portaali on Suomessa käytössä oleva sähköisten aineistojen hallintaväline, yhteinen tietokantojen käyttöliittymä, jota käyttävät erityisesti
Lisätiedot