Hoidokki - Hoitotieteellinen asiasanasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoidokki - Hoitotieteellinen asiasanasto"

Transkriptio

1 Hoidokki - Hoitotieteellinen asiasanasto Kaija Saranto, Kristiina Junttila, Eila Pekkala ja Marianne Tallberg (toim.) Hoidokki SHKS

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. ASIASANASTON TAUSTAA 3. ASIASANASTON SISÄLTÖ JA KÄYTTÖ 3.1. TERMIEN MUOTO 3.2. ASIASANASTON RAKENNE 3.3. KÄYTTÖ INDEKSOINNOISSA LÄHTEET Hoidokki SHKS

3 1 JOHDANTO Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS) käynnisti vuonna 1999 sanastohankkeen Suomalainen hoitotyön asiasanasto tietovarantojen hallintaan, sisällön kuvailuun ja tiedonhakuun. Sen tarkoituksena on ollut tuottaa suomalainen hoitotieteellinen asiasanasto sähköisten tietovarantojen (esim. opinnäytteiden ja tutkimusartikkelien) hallintaan. Sanastosta on hyötyä erityisesti hoitotieteellisen tiedon systemaattiseen hakuun, jonka seurauksena myös tiedon välittyminen tietoverkkoihin helpottuu. Tieteellisen tiedon käyttö mahdollistuu hoitotyön käytännössä, hallinnossa, koulutuksessa ja tutkimuksessa yhdenmukaisen terminologian eli asiasanojen avulla. Hoitotieteellinen asiasanasto Hoidokki on Medical Subject Headings -asiasanastoon (MeSH) perustuva hoitotieteellisen tiedon indeksoinnin erikoissanasto. Hoidokin laadinnassa on noudatettu Yleisen Suomalaisen Asiasanaston (YSA) periaatteita, Suomen Standardoimisliiton ja tekniikan Sanastokeskuksen ohjeita. Pääosa termeistä kuuluu MeSHiin ja kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (ICN) laatimaan Hoitotyön käytännön kansainväliseen luokitukseen (ICNP International Classification for Nursing Practice). Lisäksi asiasanastoon sisältyy asiantuntijaryhmän Delphi- menetelmällä valikoimia termejä. Apuna työssä on ollut myös MeSHin suomennos FinMeSH, jota Kustannus Oy Duodecim käyttää indeksoinnissa. Sanasto on tarkoitettu hoitotieteellisen tutkimuksen tiedonhakuun ja julkaisujen indeksointiin. Sanasto perustuu 10 teemaan, jotka on nimetty hoitotyön tietoperustasta käsin: 1) Terveys 2) Hoitamisen filosofiset perusteet, 3) Hoitotoiminnot, 4) Hoitotyön vaikutukset, 5) Hoitotyön toimintaympäristö, 6) Hoitotyön koulutus, 7) Hoitotyön johtaminen, 8) Hoitotyön tutkimus 9) Terveydenhuollon tietotekniikka ja 10) Toimijat. Nämä teemat sisältyvät MeSHin 15 pääluokkaan (taudit, organismit, biologiset tieteet, terveydenhuolto, antropologia, koulutus, sosiologia, humanistiset tieteet, menetelmät, välineet, teollisuus, maantiede, informatiikka, nimetyt ryhmät). Hoidokissa on käyttöohje sekä kirjaimittain aakkostettu ja teemoitettu osa. Molemmat jälkimmäiset osat ovat rakenteeltaan tesaurustyyppisiä eli niissä näkyvät asiasanojen yleisimmät semanttiset suhteet, yleensä hierarkkisesti lähimmät suppeammat ja laajemmat termit. Lisäksi sanastosta on aakkostettu termit taulukkoon suomen, englannin ja ruotsinkielisinä. Sanaston vastaavana toimittajana on ollut Professori Kaija Saranto. Sanaston käsillä olevan version toimitustyöhön ovat osallistuneet: TtT Anneli Ensio ( ), TtT Kristiina Junttila, TtL Eila Pekkala ja dosentti Marianne Tallberg, joka on myös kääntänyt termit ruotsiksi. TtM Ulla-Mari Kinnunen on osallistunut MI Tietorakenteet Oy:n kehittämän Hoidokki- ylläpitosovelluksen käyttöönottoon. Asiantuntijaryhmä on kuullut asiantuntijoinaan Päivi Pekkarista Terveystieteiden keskuskirjastosta, Virpi Kallio-Kuusta Tekniikan Sanastokeskuksesta, Riitta Grahnia Stakesista ja Liisa Salmea Kuopion yliopistollisen sairaalan tieteellisestä kirjastosta. TtMopiskelijat Paula Harju, Pia Laitio ja Sirpa Tiensuu ovat tehneet työryhmän toimeksiannosta erillisiä selvityksiä. Hankkeen työvaiheiden aikana on myös konsultoitu kansainvälisiä hoitotieteen sanastojen asiantuntijoita, joita ovat professori Suzanne Bakken Columbian yliopistosta New Yorkista, professori Susan Grobe Texasin yliopistosta, Hoidokki SHKS

4 Austinista ja professori Virginia Saba Georgetownin yliopistosta Washingtonista. Kirjastonjohtaja Jarmo Saarti Itä-Suomen yliopiston kirjastosta työryhmineen on testannut sanastoa hoitotieteellisten väitöskirjojen indeksoinnissa. Jarmo Saarti on osallistunut sanaston käytön ohjeistuksen laadintaan (luku 3.3). Asiantuntijaryhmä on työskennellyt aktiivisesti Sairaanhoitajien koulutussäätiön tuella. Sanastoa päivitetään kansainvälisen ja kansallisen kehityksen sekä käyttäjäpalautteiden perusteella. Asiantuntijaryhmä on analysoinut hoitotieteellisten julkaisujen asiasanojen käyttöä ja arvioinnin perusteella uusia termejä on lisätty uuteen versioon. Termiehdotuslomakkeella voi tehdä asiasanastoon lisäys- ja muutosesityksiä. Sanaston saama palaute on ollut erittäin positiivista. Hoitotiede- ja Tutkiva hoitotyö -lehtien toimituskunnat ovat päättäneet käyttää Hoidokin termejä asiasanoina. Hoidokki -asiasanasto on myös liitetty osaksi Metatesaurus Rexhakuohjelmaa, joka on Kustannus Oy Duodecimin kehittämä ja ylläpitämä terveystieteellinen sanastojärjestelmä (http://www.terveysportti.fi). 2. ASIASANASTON TAUSTAA USA:ssa toimiva National Library of Medicine (NLM) on ylläpitänyt lääketieteellistä asiasanastoa, Medlars Indexiä, luvulta lähtien. Tietojenkäsittelyn kehityksen myötä syntyi luvulla tesaurus, Medical Subject Headings (MeSH), jonka asiasanoja vuonna 2004 on noin Vuosikymmen sitten useissa maissa heräsi kiinnostus asiasanaston kääntämiseen omalle kielelle. Myös terveystieteiden keskuskirjaston (Terkko) informaatikot tutustuivat tekeillä oleviin MeSHin käännöksiin mm. puolan, saksan, tsekin ja unkarin kielille vuonna Tuohon aikaan Karolinska biblioteket oli juuri aloittamassa käännöstyötä ruotsiksi ja samana vuonna Terkkon asiantuntijat totesivat MeSHin suomentamisen tärkeäksi. Tätä aikaisemmin vuonna 1989 Lääkäriseura Duodecim oli aloittanut MeSHin yleisimpien lääketieteellisten termien kääntämisen tavoitteenaan koko MeSHin suomentaminen. Perustettiin työryhmä nimeltään Sanastorinki, jonka yhteistyöhön tulivat Terkko, Duodecim, Turun ja Kuopion yliopistojen lääketieteelliset kirjastot, Stakes, STM:n, Työterveyslaitoksen ja Kansanterveyslaitoksen kirjastot sekä vuonna 1996 Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS). Vuonna 1996 Sanastoringillä oli vireillä Suomalainen lääketieteellinen sanastoprojekti, jota Terkko lupautui koordinoimaan. Sanastorinki haki sitä varten apurahaa kansalliskirjaston projektista Suomalainen asiasanasto kotimaisten kirjasto- arkisto- ja museoluettelojen sisällönkuvailuun ja tiedonhakuun, mutta apurahaa ei kuitenkaan myönnetty. Sanastorinki kokoontui edelleen ja oli myös yhteydessä Karolinska biblioteketin asiantuntijoihin. Vuosina 1997 ja 1998 Suomen sairaanhoitajaliitto vastasi hoitotyön osuudesta sanastoringissä. Sanastoringin kesken jäänyt työ jatkui, kun Sairaanhoitajien Koulutussäätiö käynnisti syksyllä 1999 hankkeen, jonka tarkoituksena on ollut kehittää asiasanasto hoitotieteellisen tutkimuksen sisällön kuvailuun ja tiedonhakuun. Medical Subject Headings (MeSH) on Medline- tietokannan asiasanasto (tesaurus, joka on osa Unified Medical Language Systemiä. National Library of Medicine (NLM) käynnisti Hoidokki SHKS

5 1980- luvulla kehittämistyön, jolla pyritään harmonisoimaan globaalisella tasolla terveydenhuollon luokituksia ja sanastoja. UMLS sisältää satakunta erikoissanastoa ja luokitusta. MeSH muodostuu kolmesta tiedostosta: perustiedostosta (ns. tree), synonyymija määritelmätiedostosta. Hoidokin alkuperäisenä aineistona oli MeSH, josta ensin valittiin hoitotyön käytäntöä, koulutusta, hallintoa ja tutkimusta koskevat termit (hakusanoina nursing ja health care). Näistä valittiin relevantit termit asiantuntijoiden yksimielisyydellä Delphi- menetelmällä. Tavoiteltu yksimielisyysaste on ollut vähintään 75 %. Termit testattiin indeksoimalla Hoitotiede- lehden artikkeleita. Tuloksen perusteella sanastoa päätettiin täydentää kliinistä hoitotyötä kuvaavilla termeillä, jotka poimittiin International Classification for Nursing Practice (ICNP) luokituksesta. Nämä termit poimittiin systemaattisesti luokituksen 1- ja 2- tasoilta. Terminologiatyön asiantuntijoiden kehotuksesta termit ryhmiteltiin teemoittain MeSHin pääluokkia noudatellen, jotka nimettiin hoitotyön tietoperustasta käsin. Teemojen kattavuuden varmistamiseksi asiantuntijaryhmä täydensi MeSHin mukaisia aihealueita. Lisäksi sanastoon lisättiin hoitotyön johtamista, koulutusta ja tutkimusta kuvaavia termejä. Sanaston laatiminen on edellyttänyt käännöstyötä englannista suomeksi ja ruotsiksi, koska termit haluttiin molemmilla kotimaisilla kielillä. Englannin- ja ruotsinkielisissä käännöksissä lähtökohtana on ollut suomenkielinen, Suomen terveydenhuoltoon soveltuva, termi. Tämä seikka korostuu erityisesti terveydenhuollon hallinnon, koulutuksen ja henkilöstön termeissä. Käännöstyö ei ole helppo eikä yksinkertainen tehtävä. Jo kielten erilaiset rakenteet rajoittavat käännöksiä. MeSHissä käytetään yleensä termien monikkoa. Kuitenkin esimerkiksi termistä lapset, joka on luonteva suomeksikin, englanninkielisessä versiossa on yksikkömuoto "child". Myös terveydenhuollon palvelujärjestelmässä, henkilöstön tehtävissä ja työnjaossa eri ammattiryhmien välillä on eroja, jotka ovat edellyttäneet kulttuurista validointia. Suomen ja Ruotsin välillä on paitsi eroja terveydenhuoltojärjestelmissä, myös eräitä kielellisiä eroavaisuuksia ruotsin-ruotsin ja suomen-ruotsin välillä. Ruotsin-ruotsissa ei mm. ole termiä terveydenhoitaja/hälsovårdare, vaan distriktsköterska, joka on kotisairaanhoitajan ja terveydenhoitajan "välimuoto". Ruotsiksi käännettäessä on pyritty suomenruotsalaiseen muotoon/ termiin, mutta on myös mainittu Karolinska Institutenin kirjaston ruotsinkielinen käännös. Hoidokki SHKS

6 3. ASIASANASTON SISÄLTÖ JA KÄYTTÖ TERMIEN MUOTO Asiasanat ovat aina substantiiveja. Yksittäistermit, sanaliitot, yhdyssanat Asiasanat ovat joko yksittäistermejä tai sanaliittoja tai sanaliittoja vastaavia yhdyssanoja. yksittäistermit näkö potilaat sanaliitot, yhdyssanat näkövammaisuus potilaan osallistuminen Yksittäistermit ovat sanaston vallitsevana termimuotona. Vaikka sanaliittoja ja niitä vastaavia yhdyssanoja on pyritty välttämään, on niitä sisällytetty sanastoon erikoisalasta johtuen. Periaatteena on, että sanaliittoja ja yhdyssanoja käytetään, jos ne muodostavat yleisesti käytetyn käsitteen tai jos niiden hajottaminen osiinsa voisi muuttaa käsitteen merkityksen. Yksikkö, monikko Asiasanat ovat joko yksikkö- tai monikkomuodoissa. Yksikkömuodossa ovat esim. ainesanat, abstrakteja käsitteitä ja toimintaa kuvailevat sanat. Monikkomuodossa ovat yleensä konkreettisia, laskettavissa olevia käsitteitä kuvailevat sanat. Sanaston yksikkö- ja monikkomuodoissa noudatetaan MeSHin linjaa. yksikkö muisti hoitotyön kirjaaminen ammattitaito monikko muistihäiriöt hoitomerkinnät koulutusammatit 3.2. ASIASANASTON RAKENNE Sanastossa on kolme osaa: aiheenmukainen, temaattinen ja aakkosellinen osa sekä aiheenmukainen taulukko. Hoidokki SHKS

7 A. Aiheenmukainen osa Aiheenmukainen osa muodostaa sanaston pääosan. Se sisältää kaikki sanastoon kuuluvat varsinaiset asiasanat ja ohjaustermit. Lisäksi temaattiseen osaan sisältyy asiasanojen välisiä suhteita eli viittauksia laajempiin, suppeampiin ja rinnakkaisiin sekä korvattuihin termeihin. Temaattinen osa on jaettu kymmeneen aihepiiriin. Ne ovat: terveydentilaa ja terveysongelmia kuvailevat asiasanat hoitamisen filosofisia perusteita kuvailevat asiasanat hoitotyön toimintoja kuvailevat asiasanat hoitotyön vaikutuksia kuvailevat asiasanat hoitotyön toimintaympäristöä kuvailevat asiasanat hoitotyön koulutusta kuvailevat asiasanat hoitotyön hallintoa kuvailevat asiasanat hoitotyön tutkimusta, teorioita ja malleja kuvailevat asiasanat terveydenhuollon tietotekniikkaa ja terveysteknologiaa kuvailevat asiasanat toimijoita kuvailevat asiasanat. Asiasanojen väliset suhteet osoitetaan seuraavilla lyhenteillä: KÄYTÄ KT LT ST RT = viittaus ohjaustermistä asiasanaan = korvattu termi = laajempi termi = suppeampi termi = rinnakkaistermi, vierustermi liikehoito... asiasana KT liikuttaminen... korvattu termi LT hoitotoimien suorittaminen...laajempi termi ST vuodelepo... suppeampi termi RT mobilisointi... rinnakkaistermi liikuttaminen... KÄYTÄ liikehoito... ohjaustermi asiasana Ekvivalenssisuhde (KÄYTÄ-KT) Ekvivalenssisuhde osoitetaan lyhenteillä KÄYTÄ ja KT (korvattu termi). KÄYTÄlyhenne ohjaa käyttämään hyväksytyksi valittua asiasanaa eikä ohjaustermiä saa käyttää asiasanana. KÄYTÄ-viittaus karsii synonyymejä sekä yhdistää merkitykseltään läheisiä termejä Hoidokki SHKS

8 liikuttaminen KÄYTÄ liikehoito liikehoito KT liikuttaminen Hierarkkinen suhde (LT-ST) Hierarkkinen suhde osoitetaan lyhenteillä LT (laajempi termi) ja ST (suppeampi termi). Samaan hierarkiaan voi kuulua eri näkökohtien mukaan valittuja asiasanoja. Yleensä kunkin asiasanan kohdalla näkyy vain yksi hierarkiataso ylös- ja yksi alaspäin, joskin joissain tapauksissa on sanaston käytön helpottamiseksi ilmoitettu samassa hierarkiassa eri hierarkiatasoille kuuluvia termejä. hoitomenetelmät LT huolehtiminen ST kivunhoito kuntoutus lievittäminen lääkehoito saattohoito terminaalihoito Assosiaatiosuhde (RT) Assosiaatiosuhde osoitetaan lyhenteellä RT (rinnakkaistermi, vierustermi). RT-suhde ohjaa sanaston käyttäjää huomaamaan tiettyyn asiaan liittyvät muut asiasanat. Assosiaatiosuhde tarkoittaa käsitteiden välistä asiasuhdetta, joka on hierarkiasuhdetta löyhempi. Hoidokkiin on assosiaatiosuhteita sisällytetty vähän. hoitoketjut LT potilashallinto RT hoitopolku palveluketjut B. Aakkosellinen osa Aakkosellinen osa sisältää sanaston termit ja sitä käytetään hakemistona. Termien jäljessä olevat numerot viittaavat termien paikkaan sanaston temaattisessa osassa. Kustakin termistä ilmoitetaan sen hierarkkiset suhteet. Hoidokki SHKS

9 C. Aiheenmukainen taulukko Aiheenmukainen taulukko -osa sisältää termit rinnakkain englanninkielisen ja ruotsinkielisen vastineen kera. Tämän osan avulla on mahdollista verrata kielellisiä eroja ja helpottaa kulttuuristen käsitteiden indeksointia eri kielialueilla. Taulukossa näkyvät myös termien ekvivalenssi-, hierarkia- ja assosiaatiosuhteet. Ruotsinkielisten asiasanojen väliset suhteet osoitetaan seuraavilla lyhenteillä: ANVÄND = Använd följande term (KÄYTÄ) ET = Ersatt term - korvattu termi (KT) VT = Vidare term - laajempi termi (LT) ST = Snävare term - suppeampi termi (ST) RT = Relaterad term rinnakkaistermi (RT) 3.3. KÄYTTÖ INDEKSOINNISSA Hoidokin avulla indeksoitaessa käytetään vain siihen ja Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon (YSA) sisältyviä asiasanoja sekä sellaisia asiasanoja, joiden käytöstä sanastoissa on annettu ohjeet (ns. vapaan indeksoinnin sanaryhmät). Yleisen suomalaisen asiasanaston sisältämät asiasanat löytyvät sanaston verkkoversiosta, VESAsta osoitteesta Asiasanaa voi käyttää tarpeen vaatiessa myös muissa kuin alanmukaisen osan osoittamissa yhteyksissä. Indeksoinnin tarkoitus on teoksen sisällönanalyysin avulla löytää sen ydinsisältö ja kääntää se asiasanoitukseksi tiedon tallennusta ja hakua varten. Teoksen sisällön analyysissä tukena voi käyttää Hoidokin temaattisia osa-alueita ja pyrkiä löytämään niitä parhaiten kuvaavat asiasanat: terveydentilaa ja terveysongelmia kuvailevat asiasanat hoitamisen filosofisia perusteita kuvailevat asiasanat hoitotyön toimintoja kuvailevat asiasanat hoitotyön vaikutuksia kuvailevat asiasanat hoitotyön toimintaympäristöä kuvailevat asiasanat hoitotyön koulutusta kuvailevat asiasanat hoitotyön johtamista kuvailevat asiasanat hoitotyön tutkimusta, teorioita ja malleja kuvailevat asiasanat terveydenhuollon tietotekniikkaa ja terveysteknologiaa kuvailevat asiasanat toimijoita kuvailevat asiasanat. Hoidokki SHKS

10 Indeksoitava käsite pyritään kuvailemaan tarkimmalla mahdollisella asiasanalla, mutta tiedonhaun helpottamiseksi on usein syytä käyttää myös aihetta yleisemmin kuvailevaa termiä. Korkean tason yleisiä termejä (esim. hoitotiede) tulee käyttää harkitusti. Asiasanoja voidaan antaa joko erillisinä tai niitä voidaan yhdistää asiasanaketjuiksi. Tarkemmat ohjeet asiasanoituksesta löytyy esim. YSAn verkkoversiosta. Lisäksi indeksoijan tulee tuntea käyttämänsä tietojärjestelmän logiikka ja tiedonhakijoiden tapa etsiä tietoa. Sanastoon sisältymättömien termien käyttö indeksoinnissa eli ns. vapaa indeksointi Hoidokin avulla indeksoitaessa voidaan käyttää seuraavanlaisia sanastoihin sisältymättömiä termejä asiasanoina: termejä, joiden muodostamisesta sanastossa on 1. annettu erillinen ohje, 2. kaikkia erisnimiä, 3. numeerisia ajanmääreitä. 1. Asiasanat, joiden muodostamisesta on annettu ohje Sanastoissa on joitakin sellaisia sanaryhmiä (esim. taudit, kansat), jotka ovat niin laajoja, ettei kaikki ko. ryhmiin kuuluvia sanoja ole voitu luetella sanastossa. Näihin ryhmiin sisältyviä sanoja voi kuitenkin käyttää indeksoitaessa. Niiden muodosta ja käytöstä on annettu ohje sanastoon sisältyvän laajemman termin yhteydessä. Sanastoon kuulumattomien termien muodot on yleensä tarkistettava hakuteoksista. Kattava luettelo ko. sanaryhmistä löytyy YSAn verkkoversiosta. 2. Erisnimet Mitä tahansa erisnimiä, kuten henkilönnimiä, paikannimiä, laitosten ja järjestöjen nimiä ja tuotenimiä voi käyttää asiasanoina. Erisnimien ohjeellisia muotoja löytyy Helsingin yliopiston Fennica-tietokannasta. Erisnimen lisäksi ko. asia on tarvittaessa indeksoitava myös sanastoon liittyvillä yleistermeillä. Henkilönnimet Asiasanana käytettävän henkilönnimen muodoksi valitaan se nimi, jolla henkilö yleisesti tunnetaan. Tämä nimi voi olla todellinen nimi, salanimi, nimimerkki tai muu nimitys. Nimimuodot valitaan Suomalaisten luettelointisääntöjen periaatteiden mukaisesti (Suomalaiset luettelointisäännöt. Hakutiedot. 22). Hoidokki SHKS

11 Mannerheim, Sophie Nightingale, Florence Snellman, Venny Myös kuvitteellisten henkilöiden nimiä voi käyttää asiasanoina. Jos kuvitteellinen henkilö on satuolento, nimitys viedään sellaisenaan suorassa järjestyksessä. Kipusisko Mato Alli Sisar Hento Valkoinen Yhteisönnimet Yhteisönnimistä suositellaan käytettäväksi yhteisön virallista nimimuotoa. Lyhenteiden käyttämistä ei suositella. Nimimuodot valitaan Suomalaisten luettelointisääntöjen periaatteiden mukaisesti (Suomalaiset luettelointisäännöt. Hakutiedot. 24). Kansainvälisten yhteisöjen nimimuodon valinnassa noudatetaan luettelointisääntöjen vaihtoehtoista sääntöä eli jos yhteisöllä on vakiintunut suomenkielinen nimi, käytetään sitä. Tehy Stakes Vakiintuneita nimiksi muotoutuneita lyhennesanoja voi käyttää: Ssl ICN STM Maantieteelliset nimet Maantieteellisiä nimiä voivat olla esim.: maanosat maat, valtiot alueiden yhteisnimet, esim. Lähi-itä, Pohjoiskalotti vesistöt, meret, järvet, joet vuoristot, tunturit, vaarat läänit, maakunnat, kunnat jne. historialliset paikannimet, esim. Itävalta-Unkari, Böömi kuvitteellisten paikkojen nimet, esim. Keski-maa, Tuonela. Suomen paikkakunnista käytetään kielisuhteista riippumatta suomenkielistä muotoa, mikäli paikkakunnalla sellainen on. Hoidokki SHKS

12 Maarianhamina (El Mariehamn) Ulkomaisista paikkakunnista käytetään Suomessa vakiintunutta nimimuotoa: Lontoo (El London) Tukholma (El Stockholm) 3. Ajanmääreet Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon sisältyy joitakin ajanjaksoja kuvailevia sanoja kuten antiikki, keskiaika, valistuksen aika. Näitä käytetään muiden asiasanojen tapaan joko itsenäisinä asiasanoina tai ajanjaksoja kuvailevina termeinä. kivunhoito : keskiaika Myös numeerisia ajanmääreitä voi käyttää asiasanoina. Ne tulee kuitenkin aina liittää varsinaisen asiasanan yhteyteen lisämääreiksi. Aikaa ilmaisevista määreistä voi käyttää seuraavia muotoja: Ajanjakso Indeksointi luku hoitotyö : luku 1600-luku tapakulttuuri : 1600-luku sairaanhoitajat : ja 1970-luku maaseutu : 1950-luku : 1970-luku 1992 saattohoito : 1992 Vapaan indeksoinnin sanaryhmät Yleisen suomalaisen asiasanaston ns. vapaan indeksoinnin sanaryhmiin kuuluvia asiasanoja voi käyttää tarvittaessa annettujen ohjeiden mukaan. Sanastoihin kuulumattomien termien muodot on pyrittävä tarkistamaan hakuteoksista. Sanastoissa olevien termien suosiminen takaa varmimmin löytyvyyden. Kansallisbibliografian käyttämiä ns. vapaan indeksoinnin termejä löytyy ohjeellistettuina Fennica-tietokannasta sekä YSAn verkkoversiosta VESAsta. Lisäksi kaikkia erisnimiä voi käyttää asiasanoina. Hoidokki SHKS

13 LÄHTEET Brazier H & Begley CM Selecting a database for literature searches in nursing: MEDLINE or CINAHL? Journal of Advanced Nursing 24, Flor P, Jakobsson A, Mogset I, Taylor S & Espelien Aasen S A Controlled Vocabulary for nursing and allied health in Norway. Health Information and Libraries Journal 18, Haarala R & Wilskman K Ammattikielen kehittelystä ja tutkimuksesta. Teoksessa Sonninen, A-L., Grönlund, E., Haarala, R., Holopainen, A., Kiikkala, I. & Wilskman, K. (toim.) Hoitotyön ulottuvuuksia. Näkökulmia ammattikieleen. Suomen sairaanhoitajaliitto. Tummavuoren kirjapaino, Vantaa. s Halttunen A Hoitotyön perussanastoa 1991 hoitotyön dokumentointiin. Suomen sairaanhoitajaliiton julkaisuja 1/1992. ICN International Classification for Nursing Practice: A Unifying Framework. The Alpha version. Geneva. ICN International Classification for Nursing Practice: A Unifying Framework. The Beta version. Geneva. Leminen A Käsitteistä ja niiden määrittelemisestä. Sairaanhoidon vuosikirja XII. SHKS, Helsinki, Lääkärin CD-ROM Duodecim Oy, Helsinki. MeSH Mölsä A., Krogerus-Therman I., Raatikainen R. & Tolvanen S Hoitotyön (nursing) ammattisanasto. Vårdterminologi. Sairaanhoitajien koulutussäätiö. Arvi A. Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna. Saranto, K., Pekkala, E., Tallberg, M Hoitotiedelehden asiasanojen määrä ja laatu vuosina Hoitotiede 2: Sonninen A-L., Grönlund E., Haarala R., Holopainen A., Kiikkala I. & Wilskman K. (toim.) Hoitotyön ulottuvuuksia. Näkökulmia ammattikieleen. Suomen sairaanhoitajaliitto. Tummavuoren kirjapaino, Vantaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastot Stakes. Ohjeita ja luokituksia 1997:2. Stakes, Helsinki. Hoidokki SHKS

14 Suomen Standardoimisliitto Suomenkielisen tesauruksen laatimis- ja ylläpito-ohjeet. Standardi SFS Suomen Standardoimisliitto, Helsinki. Tekniikan Sanastokeskus Sanastotyön käsikirja. Soveltavan terminologian periaatteet ja työmenetelmät. Suomen Standardoimisliitto, Helsinki. Tuovinen, K., Turunen, T., Saranto, K. & Saarti, J Hoitotieteen asiasanasto käyttöön Kuopion yliopiston kirjastossa. Signum 1, Wilskman K Hoitotyön ammattikielen tutkimuksesta ja kehittämisestä. Suomen sairaanhoitajaliitto ry, Helsinki. von Ungern-Sternberg S Löytyykö verkossa yhteinen kieli? Indeksoinnin ja monikielisten indeksien tarpeesta. Signum 36, Yleinen Suomalainen Asiasanasto (YSA) Hoidokki SHKS

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS Hoidokin tarkoitus ja tavoitteet Näyttöön perustuva toiminta vaatii järjestelmällistä tiedon

Lisätiedot

Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO?

Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO? Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO? Eeva Kärki Kansalliskirjasto 22.1.2009 YSA YSO YSA YSO: eroja Selvitettävää Osoitteita Agenda 1 Tesaurukset ja ontologiat molemmat ovat käsitejärjestelmän kuvauksia

Lisätiedot

MeSH-asiasanoitus ja NLM-luokitus

MeSH-asiasanoitus ja NLM-luokitus MeSH-asiasanoitus ja NLM-luokitus Lääke- ja hoitotieteen sisällönkuvailukoulutus 18.5.2011 Terhi Sandgren Helsingin yliopiston kirjasto, Meilahden kampuskirjasto Terkko Teoksen sisällön analyysi Säännöt

Lisätiedot

Tieto matkaa maailmalle

Tieto matkaa maailmalle Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet

Lisätiedot

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Kun Google ei riitä Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Googlesta tiedon ja julkaisujen saatavuus parantunut hyvä paikantamaan jo tiedettyä lähdettä tulosten relevanssilajittelu tiedon laatu ja taso vaihtelevat

Lisätiedot

CINAHL(EBSCO) käyttöohjeita (10/2010)

CINAHL(EBSCO) käyttöohjeita (10/2010) CINAHL(EBSCO) käyttöohjeita (10/2010) Sisältö 1. Katkaisumerkki, sanojen yhdistely, fraasihaku... - 1-2. Advanced Search haku vapailla hakusanoilla... - 1-3. Haku asiasanoilla (CINAHL Headings)... - 2-4.

Lisätiedot

Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen

Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet. Kuvailun tiedotuspäivä Maarit Huttunen Nimiauktoriteetit Nimien tunnisteet Kuvailun tiedotuspäivä 26.3.2014 Maarit Huttunen 1 Nimiauktoriteetit Auktoriteettivalvonnan avulla luodaan yhdenmukaiset ohjeelliset muodot tietokantaan ja käytetään

Lisätiedot

Tietokanta löytyy kirjaston sähköisistä aineistoista ja NELLI-portaalin kautta.

Tietokanta löytyy kirjaston sähköisistä aineistoista ja NELLI-portaalin kautta. CINAHL (OVID) hoitotieteen ja hoitotyön kansainvälinen viitetietokanta Cinahl sisältää hoitotyön ja sen lähialojen, esimerkiksi terveydenhuollon hallinnon ja koulutuksen aineistoviitteitä. Joidenkin lehtien

Lisätiedot

Ontologioiden huomioiminen uuden kirjastojärjestelmän suunnittelussa. Tommi Jauhiainen Helsinki

Ontologioiden huomioiminen uuden kirjastojärjestelmän suunnittelussa. Tommi Jauhiainen Helsinki Ontologioiden huomioiminen uuden kirjastojärjestelmän suunnittelussa Tommi Jauhiainen 25.11.2011 Helsinki Uusi kirjastojärjestelmä? Kaikkien kirjastosektorien yhteinen hanke, jota tekee Uuden kirjastojärjestelmän

Lisätiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon

Lisätiedot

YSAsta YSOon. Mikko Lappalainen Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous,

YSAsta YSOon. Mikko Lappalainen Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous, YSAsta YSOon Mikko Lappalainen mikko.lappalainen@helsinki.fi Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous, 1.12.2016 1 Sisällys 1. Miksi 2. Miten 3. Milloin 2 YSAsta YSOon eli Asiasanastosta ontologiaan?

Lisätiedot

Suomi.fi palvelutietovaranto

Suomi.fi palvelutietovaranto Suomi.fi palvelutietovaranto Metatiedot: luokitus ja ontologiakäsitteet (asiasanat) 13.12.2016 Metatiedot Metatieto on tietoa tiedosta eli kuvailevaa ja määrittävää tietoa jostain sisällöstä. Metatietojen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

Mitä on sisällönkuvailu

Mitä on sisällönkuvailu Mitä on sisällönkuvailu Esko Siirala Helsingin yliopiston kirjasto HELKA-kirjastojen sisällönkuvailuiltapäivä 09.09.201 Helsingin yliopiston kirjasto / Esko Siirala / Mitä sisällönkuvailu on. 1 Sisällönkuvailu

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Aineistoentiteettien ensisijaiset suhteet. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

Aineistoentiteettien ensisijaiset suhteet. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi Aineistoentiteettien ensisijaiset suhteet RDA-koulutus 27.10.2015 Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi Aineiston kuvailu aineiston attribuuttien ja suhteiden merkitseminen Teokset Ekspressiot

Lisätiedot

Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi KYSissä -koulutuksen

Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi KYSissä -koulutuksen Kirjasto sairaalassa terapiaa, tietoa, tutkimusta Sairaalakirjastopäivät Porissa 15.-16.4.2010 Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi KYSissä -koulutuksen tiedonhaun opetuksen toteutus Tavoitteet Näyttöön

Lisätiedot

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010)

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Sisältö 1. Pikahaku - Basic Search:... - 1-2. Tarkennettu haku asiasanoilla - Advanced Ovid Search... - 1-3. Tulosjoukkojen yhdistely... - 5-4. Vapaasanahaku yksittäisellä

Lisätiedot

Liikkujan polku tiedonlähteille. Tutkimustietoa liikunnasta kun Google ei riitä Informaatikko Birgitta Järvinen, UKK-instituutti

Liikkujan polku tiedonlähteille. Tutkimustietoa liikunnasta kun Google ei riitä Informaatikko Birgitta Järvinen, UKK-instituutti Liikkujan polku tiedonlähteille Tutkimustietoa liikunnasta kun Google ei riitä Informaatikko Birgitta Järvinen, UKK-instituutti Liikkujan polku tiedonlähteille Miten haen artikkeleita, raportteja, kirjallisuutta

Lisätiedot

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Kaija Saranto, professori Kuopion yliopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma ainoa laatuaan Suomessa, vuodesta 2000 monitieteinen, sosiaali-

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki Anneli Ensio FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari 28.2.2012 THL, Helsinki Kansallinen hoitotyön kirjaamismalli 1. Päätöksenteon prosessimalli (WHOn hoitotyön malli, Suomeen 1970 luvulla)

Lisätiedot

Yleinen suomalainen ontologia YSO

Yleinen suomalainen ontologia YSO Yleinen suomalainen ontologia YSO Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos; Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos; Sanastokeskus

Lisätiedot

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen

Lisätiedot

Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa

Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa Mikko Lappalainen mikko.lappalainen@helsinki.fi Helka-kirjastojen sisällönkuvailun iltapäivä, 09.09.2015 1 Finto-projektin kuulumisia Henkilöstömuutoksia:

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö

FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö FinCC; luokituskokonaisuus Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö anneli.ensio@uku.fi FinCC: Suomalainen hoidon tarveluokitus (SHTaL) v. 2.0 -- 2.01 Suomalainen hoitotyön toimintoluokitus

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Hilkka Alila & Riitta Juutistenaho

Hilkka Alila & Riitta Juutistenaho Samanlaisia vai erilaisia? kokoelmat kartoitettiin Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjastoissa Hilkka Alila & Riitta Juutistenaho Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Uusi kuvailustandardi RDA. Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto

Uusi kuvailustandardi RDA. Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto Uusi kuvailustandardi RDA Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto 1 Esityksen sisältö RDA kuvailusääntönä ja tietomallina RDA-kuvailun osa-alueet ja RDAsääntötekstin rakenne RDA MARCin kielellä Aikataulut

Lisätiedot

Kohti suomalaista semanttista webiä

Kohti suomalaista semanttista webiä Kohti suomalaista semanttista webiä 16.11.2005 Museoalan ontologia MAO Paikka- ja toimijaontologiat MuseoSuomi-portaalissa MAO Museoalan asiasanaston (MASA) termit n. 6000 Tekstiilialan termit (esineet,

Lisätiedot

-tesaurus. Nide 2. Aihekohtainen esittely. Versio 4.2 / suomen kieli. Euroopan unionin virallisen lehden taulukkojen liite

-tesaurus. Nide 2. Aihekohtainen esittely. Versio 4.2 / suomen kieli. Euroopan unionin virallisen lehden taulukkojen liite OA-AJ-07-003-FI-S Eurovoc-tesaurus Nide 2 Aihekohtainen esittely -tesaurus Nide 2 Aihekohtainen esittely Hinta Luxemburgissa (ei sis. alv:a): EUR 50 FI Versio 4.2 / suomen kieli Euroopan unionin virallisen

Lisätiedot

Lääketieteen tietokannat ja OVID

Lääketieteen tietokannat ja OVID Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se

Lisätiedot

Tietojärjestelmäprojekti - haaste hoitajalle

Tietojärjestelmäprojekti - haaste hoitajalle Tietojärjestelmäprojekti - haaste hoitajalle Liisa Klemola Esh, TtM, tutkija Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja - talouden laitos Shiftec tutkimusyksikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO Paikkatietoyhteistyö Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 Tausta Paikkatiedon hyödyntäminen kuvailussa vähäistä Sektoreiden sisällä sekä sektoreiden välillä epäyhtenäisiä

Lisätiedot

SKOS. Osma Suominen ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä

SKOS. Osma Suominen ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä SKOS Osma Suominen 10.9.2013 ONKI-hankkeen laajennettu projektiryhmä Sisällys 1. Mikä SKOS? 2. Miksi SKOS eikä OWL? 3. Haasteita SKOSin käytössä Mikä SKOS? Simple Knowledge Organization System W3C:n standardi

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen

Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen 14.2.2013 elina.melkko@etnoteam.fi Sisältö! Yleistä käyttöohjeiden laatimisesta Hyvä käyttöohje Käyttöohjeen kieli! Virkailijan käyttöliittymän ohjeiden

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Mikä RDA on RDA = Resource Description and Access RDA on kuvailusäännöt, jotka kertovat: mitä valitaan

Lisätiedot

Taustamuistio 1 (6) Yhteinen tiedon hallinta -hanke. Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun

Taustamuistio 1 (6) Yhteinen tiedon hallinta -hanke. Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun Taustamuistio 1 (6) 2.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun Sanastotyötä tehdään paljon. Tuotettavan sanaston käyttötarve ja -kohde

Lisätiedot

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) 12.11.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä käytettävien menetelmien ja käytäntöjen on perustuttava parhaaseen mahdolliseen näyttöön 13.11.2013

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely julkaisujen tuelle Theseuksessa

Vaatimusmäärittely julkaisujen tuelle Theseuksessa Vaatimusmäärittely julkaisujen tuelle Theseuksessa Johdanto Theseus suunniteltiin pilottivaiheessa opinnäytteitä varten. Julkaisuille oli varattu aikaisemmassa suunnitelmassa yksi kokoelma per ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tiedonhallinta Verkkoinfossa - aineiston sisäll. llönkuvailu ja haku

Tiedonhallinta Verkkoinfossa - aineiston sisäll. llönkuvailu ja haku Tiedonhallinta Verkkoinfossa - aineiston sisäll llönkuvailu ja haku Tuulevi Ovaska & Liisa Salmi Kuopion yliopiston kirjasto / KYSin tieteellinen kirjasto Sairaalakirjastopäiv ivät Joensuu 9.-10.9.2004

Lisätiedot

Fennica Melindassa. Melinda-tietoisku 27.4. 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto

Fennica Melindassa. Melinda-tietoisku 27.4. 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto Fennica Melindassa Melinda-tietoisku 27.4. 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto Sisältö Mikä on Fennica Fennica-tietokanta ja Fennica-kokoelma Fennican lakisääteiset ja kansainväliset velvoitteet

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Sanastotyö THL:SSÄ 18.5.2011 9.11.2014 Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Miksi THL:ssä tehdään sanastotyötä? Sanastotyö on THL:ssä lakisääteistä: Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 688/2008

Lisätiedot

keskus Euro TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Yliopistonkatu 38 PL Tampere

keskus Euro TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Yliopistonkatu 38 PL Tampere TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Euro keskus Yliopistonkatu 38 PL 617 33101 Tampere www.uta.fi/laitokset/kirjasto/eu EU-informaatikko puh. (03) 215 7867 fax (03) 215 7493 e-mail: kileto@uta.fi 1 Tampereen

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 1 5. Luokittamispalvelu 5.1. Palveluinformaatio Palvelun nimi Luokittamispalvelu Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M14.4.42) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 5.2 Avainkäsitteet 5.2.1

Lisätiedot

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot Linnea2-konsortion yleiskokous, 22.11.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Yliopistojen uusi rahoitusmalli ja julkaisutiedot Yliopistojen uutta

Lisätiedot

Ohje: Miten haen artikkeleita KH Net verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen artikkeleita KH Net verkkopalvelusta Ohje: Miten haen artikkeleita KH Net verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu... 1 b) KH-korttien hakeminen... 3 c) KH-korttien lukeminen... 5 Siirry KH Net verkkopalveluun klikkaamalla linkkiä KH Net

Lisätiedot

Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmästä. Tommi Jauhiainen Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous

Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmästä. Tommi Jauhiainen Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmästä Tommi Jauhiainen 9.12.2011. Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmä Ryhmä piti järjestäytymiskokouksensa 15.6.2011.

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin

Lisätiedot

Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma

Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma Jarmo Saarti Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailupäivä 22.5.2013 Helsinki Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma Sisältö Kirjallisuuden hakustrategiat

Lisätiedot

ENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE YLEISET SUOSITUKSET

ENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE YLEISET SUOSITUKSET LINJAUKSET LUKUUN 2 MANIFESTAATIOIDEN JA KAPPALEIDEN IDENTIFIOINTI LINJAUKSET KOHTAAN 2.2.2 ENSISIJAINEN TIEDONLÄHDE Sarja-aineiston kuvailu Ensisijaisen tiedonlähteen valinnassa tehtävät poikkeukset:

Lisätiedot

Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005

Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005 Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005 Helena Tähtinen Risto-Pekka Happonen BMF ry Syysseminaari 11.11.2009 Tertio, Tampere STM Selvityksiä 2/2009 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-2756-8

Lisätiedot

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto ISNI-järjestelmä Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014 Maarit Huttunen Mihin tunnisteita tarvitaan? ISBN, ISSN, ISMN Kirja, sarja tai lehti, nuottijulkaisu / manifestaatio l. ilmentymä ISTC (International

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 LIITE 3 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunta 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. ORGANISAATIO... 3 3. VUODEN 2013 TAVOITTEET JA TOTEUTUNUT TOIMINTA...

Lisätiedot

OIKEAT SANAT KUVAILEMAAN KIRJOJA

OIKEAT SANAT KUVAILEMAAN KIRJOJA Opinnäytetyö (AMK) Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma 2015 Elina Meriö OIKEAT SANAT KUVAILEMAAN KIRJOJA Turun kaupunginkirjaston vanhojen digitoitujen kirjojen asiasanoittamisprojekti OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Kansalliskirjasto ja Finto-palvelu kuvailun infrastruktuurin rakentajana

Kansalliskirjasto ja Finto-palvelu kuvailun infrastruktuurin rakentajana Kansalliskirjasto ja Finto-palvelu kuvailun infrastruktuurin rakentajana Linkity! Kohti yhteentoimivaa metatietoa 3.9.2014 Kuvaileva metadata Sanasto Kuvaileva metadata Sanasto Sanasto Sanasto Kuvaileva

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Finto-tilannekatsaus. Osma Suominen 25.11.2014 Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari

Finto-tilannekatsaus. Osma Suominen 25.11.2014 Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari Finto-tilannekatsaus Osma Suominen 25.11.2014 Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari Uutta Skosmoksessa ja Fintossa Nopeusparannukset Samalla myös palvelininfraan parannuksia, mm. uusi HY:n levyjärjestelmä

Lisätiedot

Valmistuvan kätilön ammatillinen osaaminen

Valmistuvan kätilön ammatillinen osaaminen Valmistuvan kätilön ammatillinen osaaminen Anna-Kaisa Pienimaa, Kätilöpäivät 2014 1700-luvun kätilökoulutuksessa oli nykyaikaisen profession piirteitä (Vainio-Korhonen 2012, 28) Opintoja ja työtä säätelivät

Lisätiedot

Yhteenvetoa RDA-koulutuspäivistä. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

Yhteenvetoa RDA-koulutuspäivistä. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi Yhteenvetoa RDA-koulutuspäivistä RDA-koulutus 1.12.2015 Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi RDA-koulutus kolmen RDA-koulutuspäivän esitysdiat ja videot koulutuspäivien sivulla: https://wiki.helsinki.fi/display/rda/rda-koulutukset

Lisätiedot

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN Artikkelit Konferenssijulkaisut Kirjat 15.5.2014 Marja Leena Harjuniemi Informaatikko / JYK Kirjasto TUTKA 1.4.2013 Huhtikuusta 2014 alkaen kirjasto syöttää julkaisutiedot

Lisätiedot

Viestintä ja tiedonhankinta MA, (Vo 3)

Viestintä ja tiedonhankinta MA, (Vo 3) Viestintä ja tiedonhankinta MA, (Vo 3) Risto Hotulainen Ti 1.11. (klo 9.15 12.45), muut ryhmäkerrat verkossa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Erityispedagogiikka Kurssin tavoitteet: Perehdytään tieteelliseen

Lisätiedot

EUROVOC. -tesaurus. Nide 1 Muunnosten aakkosellinen esittely. A osa. Versio 4.1

EUROVOC. -tesaurus. Nide 1 Muunnosten aakkosellinen esittely. A osa. Versio 4.1 EUROVOC -tesaurus Nide 1 Muunnosten aakkosellinen esittely A osa Versio 4.1 Internet: http://europa.eu.int/celex/eurovoc Luettelointitiedot julkaisun lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat

Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä 4.11.2014 Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat Sisältö Data-yhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskunnaksi Datanlouhinta

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YHTEISHAKU JA SÄHKÖINEN HAKUJÄRJESTELMÄ asiasanasto / täydentävien tietojen keruu / opiskelukieli

YLIOPISTOJEN YHTEISHAKU JA SÄHKÖINEN HAKUJÄRJESTELMÄ asiasanasto / täydentävien tietojen keruu / opiskelukieli YLIOPISTOJEN YHTEISHAKU JA SÄHKÖINEN HAKUJÄRJESTELMÄ asiasanasto / täydentävien tietojen keruu / opiskelukieli Antti Ilolakso Yliopistojen hakuseminaari, Helsingin yliopisto, 7.1.2008 Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

RDA-käyttöönoton tuomat muutokset. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

RDA-käyttöönoton tuomat muutokset. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi RDA-käyttöönoton tuomat muutokset RDA-koulutus 2.10.2015 Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi RDA-käyttöönotot Suomessa Kansalliskirjasto ja AMK-kirjastot ottavat RDA-säännön käyttöönsä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Suomen Telelääketieteen ja e-health seura

Suomen Telelääketieteen ja e-health seura Suomen Telelääketieteen ja e-health seura Finnish Society of Telemedicine and ehealth Suomen Telelääketieteen ja e-health seura toimii vaikuttajana ja suunnan-näyttäjänä telemedisiinan ja e-healthin alueella

Lisätiedot

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset

Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Jarmo Rusanen 1 Terveysmaantiede Geography of health and wellbeing Sairaudet Ympäristö Terveyskäyttäytyminen

Lisätiedot

Finna ja ontologiat tms.

Finna ja ontologiat tms. Finna ja ontologiat tms. Erkki Tolonen 3.9.2014 Finna.fi - taustaa FINNA on osa Kansallinen digitaalinen kirjasto hanketta, sen asiakasliittymä, joka on toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmistojen päälle.

Lisätiedot

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy Terveydenhuollon ATK-päivät 24. 25.5.2016, Lahti 20.5.2016 Page 1 Optimaalinen resurssi Tila, jossa potilaiden

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

S2 Digitaalisen kulttuurin opintopiiri

S2 Digitaalisen kulttuurin opintopiiri S2 Digitaalisen kulttuurin opintopiiri Riikka Turtiainen 24.9. 2008 2. TIEDONHAKU ja omaksuminen 1. Miten löytää oman aiheen kannalta välttämätön ja relevantein? Lukeminen yleistasolla omaksuminen 2. Täysin

Lisätiedot