Hoidokki - Hoitotieteellinen asiasanasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoidokki - Hoitotieteellinen asiasanasto"

Transkriptio

1 Hoidokki - Hoitotieteellinen asiasanasto Kaija Saranto, Kristiina Junttila, Eila Pekkala ja Marianne Tallberg (toim.) Hoidokki SHKS

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. ASIASANASTON TAUSTAA 3. ASIASANASTON SISÄLTÖ JA KÄYTTÖ 3.1. TERMIEN MUOTO 3.2. ASIASANASTON RAKENNE 3.3. KÄYTTÖ INDEKSOINNOISSA LÄHTEET Hoidokki SHKS

3 1 JOHDANTO Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS) käynnisti vuonna 1999 sanastohankkeen Suomalainen hoitotyön asiasanasto tietovarantojen hallintaan, sisällön kuvailuun ja tiedonhakuun. Sen tarkoituksena on ollut tuottaa suomalainen hoitotieteellinen asiasanasto sähköisten tietovarantojen (esim. opinnäytteiden ja tutkimusartikkelien) hallintaan. Sanastosta on hyötyä erityisesti hoitotieteellisen tiedon systemaattiseen hakuun, jonka seurauksena myös tiedon välittyminen tietoverkkoihin helpottuu. Tieteellisen tiedon käyttö mahdollistuu hoitotyön käytännössä, hallinnossa, koulutuksessa ja tutkimuksessa yhdenmukaisen terminologian eli asiasanojen avulla. Hoitotieteellinen asiasanasto Hoidokki on Medical Subject Headings -asiasanastoon (MeSH) perustuva hoitotieteellisen tiedon indeksoinnin erikoissanasto. Hoidokin laadinnassa on noudatettu Yleisen Suomalaisen Asiasanaston (YSA) periaatteita, Suomen Standardoimisliiton ja tekniikan Sanastokeskuksen ohjeita. Pääosa termeistä kuuluu MeSHiin ja kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (ICN) laatimaan Hoitotyön käytännön kansainväliseen luokitukseen (ICNP International Classification for Nursing Practice). Lisäksi asiasanastoon sisältyy asiantuntijaryhmän Delphi- menetelmällä valikoimia termejä. Apuna työssä on ollut myös MeSHin suomennos FinMeSH, jota Kustannus Oy Duodecim käyttää indeksoinnissa. Sanasto on tarkoitettu hoitotieteellisen tutkimuksen tiedonhakuun ja julkaisujen indeksointiin. Sanasto perustuu 10 teemaan, jotka on nimetty hoitotyön tietoperustasta käsin: 1) Terveys 2) Hoitamisen filosofiset perusteet, 3) Hoitotoiminnot, 4) Hoitotyön vaikutukset, 5) Hoitotyön toimintaympäristö, 6) Hoitotyön koulutus, 7) Hoitotyön johtaminen, 8) Hoitotyön tutkimus 9) Terveydenhuollon tietotekniikka ja 10) Toimijat. Nämä teemat sisältyvät MeSHin 15 pääluokkaan (taudit, organismit, biologiset tieteet, terveydenhuolto, antropologia, koulutus, sosiologia, humanistiset tieteet, menetelmät, välineet, teollisuus, maantiede, informatiikka, nimetyt ryhmät). Hoidokissa on käyttöohje sekä kirjaimittain aakkostettu ja teemoitettu osa. Molemmat jälkimmäiset osat ovat rakenteeltaan tesaurustyyppisiä eli niissä näkyvät asiasanojen yleisimmät semanttiset suhteet, yleensä hierarkkisesti lähimmät suppeammat ja laajemmat termit. Lisäksi sanastosta on aakkostettu termit taulukkoon suomen, englannin ja ruotsinkielisinä. Sanaston vastaavana toimittajana on ollut Professori Kaija Saranto. Sanaston käsillä olevan version toimitustyöhön ovat osallistuneet: TtT Anneli Ensio ( ), TtT Kristiina Junttila, TtL Eila Pekkala ja dosentti Marianne Tallberg, joka on myös kääntänyt termit ruotsiksi. TtM Ulla-Mari Kinnunen on osallistunut MI Tietorakenteet Oy:n kehittämän Hoidokki- ylläpitosovelluksen käyttöönottoon. Asiantuntijaryhmä on kuullut asiantuntijoinaan Päivi Pekkarista Terveystieteiden keskuskirjastosta, Virpi Kallio-Kuusta Tekniikan Sanastokeskuksesta, Riitta Grahnia Stakesista ja Liisa Salmea Kuopion yliopistollisen sairaalan tieteellisestä kirjastosta. TtMopiskelijat Paula Harju, Pia Laitio ja Sirpa Tiensuu ovat tehneet työryhmän toimeksiannosta erillisiä selvityksiä. Hankkeen työvaiheiden aikana on myös konsultoitu kansainvälisiä hoitotieteen sanastojen asiantuntijoita, joita ovat professori Suzanne Bakken Columbian yliopistosta New Yorkista, professori Susan Grobe Texasin yliopistosta, Hoidokki SHKS

4 Austinista ja professori Virginia Saba Georgetownin yliopistosta Washingtonista. Kirjastonjohtaja Jarmo Saarti Itä-Suomen yliopiston kirjastosta työryhmineen on testannut sanastoa hoitotieteellisten väitöskirjojen indeksoinnissa. Jarmo Saarti on osallistunut sanaston käytön ohjeistuksen laadintaan (luku 3.3). Asiantuntijaryhmä on työskennellyt aktiivisesti Sairaanhoitajien koulutussäätiön tuella. Sanastoa päivitetään kansainvälisen ja kansallisen kehityksen sekä käyttäjäpalautteiden perusteella. Asiantuntijaryhmä on analysoinut hoitotieteellisten julkaisujen asiasanojen käyttöä ja arvioinnin perusteella uusia termejä on lisätty uuteen versioon. Termiehdotuslomakkeella voi tehdä asiasanastoon lisäys- ja muutosesityksiä. Sanaston saama palaute on ollut erittäin positiivista. Hoitotiede- ja Tutkiva hoitotyö -lehtien toimituskunnat ovat päättäneet käyttää Hoidokin termejä asiasanoina. Hoidokki -asiasanasto on myös liitetty osaksi Metatesaurus Rexhakuohjelmaa, joka on Kustannus Oy Duodecimin kehittämä ja ylläpitämä terveystieteellinen sanastojärjestelmä (http://www.terveysportti.fi). 2. ASIASANASTON TAUSTAA USA:ssa toimiva National Library of Medicine (NLM) on ylläpitänyt lääketieteellistä asiasanastoa, Medlars Indexiä, luvulta lähtien. Tietojenkäsittelyn kehityksen myötä syntyi luvulla tesaurus, Medical Subject Headings (MeSH), jonka asiasanoja vuonna 2004 on noin Vuosikymmen sitten useissa maissa heräsi kiinnostus asiasanaston kääntämiseen omalle kielelle. Myös terveystieteiden keskuskirjaston (Terkko) informaatikot tutustuivat tekeillä oleviin MeSHin käännöksiin mm. puolan, saksan, tsekin ja unkarin kielille vuonna Tuohon aikaan Karolinska biblioteket oli juuri aloittamassa käännöstyötä ruotsiksi ja samana vuonna Terkkon asiantuntijat totesivat MeSHin suomentamisen tärkeäksi. Tätä aikaisemmin vuonna 1989 Lääkäriseura Duodecim oli aloittanut MeSHin yleisimpien lääketieteellisten termien kääntämisen tavoitteenaan koko MeSHin suomentaminen. Perustettiin työryhmä nimeltään Sanastorinki, jonka yhteistyöhön tulivat Terkko, Duodecim, Turun ja Kuopion yliopistojen lääketieteelliset kirjastot, Stakes, STM:n, Työterveyslaitoksen ja Kansanterveyslaitoksen kirjastot sekä vuonna 1996 Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS). Vuonna 1996 Sanastoringillä oli vireillä Suomalainen lääketieteellinen sanastoprojekti, jota Terkko lupautui koordinoimaan. Sanastorinki haki sitä varten apurahaa kansalliskirjaston projektista Suomalainen asiasanasto kotimaisten kirjasto- arkisto- ja museoluettelojen sisällönkuvailuun ja tiedonhakuun, mutta apurahaa ei kuitenkaan myönnetty. Sanastorinki kokoontui edelleen ja oli myös yhteydessä Karolinska biblioteketin asiantuntijoihin. Vuosina 1997 ja 1998 Suomen sairaanhoitajaliitto vastasi hoitotyön osuudesta sanastoringissä. Sanastoringin kesken jäänyt työ jatkui, kun Sairaanhoitajien Koulutussäätiö käynnisti syksyllä 1999 hankkeen, jonka tarkoituksena on ollut kehittää asiasanasto hoitotieteellisen tutkimuksen sisällön kuvailuun ja tiedonhakuun. Medical Subject Headings (MeSH) on Medline- tietokannan asiasanasto (tesaurus, joka on osa Unified Medical Language Systemiä. National Library of Medicine (NLM) käynnisti Hoidokki SHKS

5 1980- luvulla kehittämistyön, jolla pyritään harmonisoimaan globaalisella tasolla terveydenhuollon luokituksia ja sanastoja. UMLS sisältää satakunta erikoissanastoa ja luokitusta. MeSH muodostuu kolmesta tiedostosta: perustiedostosta (ns. tree), synonyymija määritelmätiedostosta. Hoidokin alkuperäisenä aineistona oli MeSH, josta ensin valittiin hoitotyön käytäntöä, koulutusta, hallintoa ja tutkimusta koskevat termit (hakusanoina nursing ja health care). Näistä valittiin relevantit termit asiantuntijoiden yksimielisyydellä Delphi- menetelmällä. Tavoiteltu yksimielisyysaste on ollut vähintään 75 %. Termit testattiin indeksoimalla Hoitotiede- lehden artikkeleita. Tuloksen perusteella sanastoa päätettiin täydentää kliinistä hoitotyötä kuvaavilla termeillä, jotka poimittiin International Classification for Nursing Practice (ICNP) luokituksesta. Nämä termit poimittiin systemaattisesti luokituksen 1- ja 2- tasoilta. Terminologiatyön asiantuntijoiden kehotuksesta termit ryhmiteltiin teemoittain MeSHin pääluokkia noudatellen, jotka nimettiin hoitotyön tietoperustasta käsin. Teemojen kattavuuden varmistamiseksi asiantuntijaryhmä täydensi MeSHin mukaisia aihealueita. Lisäksi sanastoon lisättiin hoitotyön johtamista, koulutusta ja tutkimusta kuvaavia termejä. Sanaston laatiminen on edellyttänyt käännöstyötä englannista suomeksi ja ruotsiksi, koska termit haluttiin molemmilla kotimaisilla kielillä. Englannin- ja ruotsinkielisissä käännöksissä lähtökohtana on ollut suomenkielinen, Suomen terveydenhuoltoon soveltuva, termi. Tämä seikka korostuu erityisesti terveydenhuollon hallinnon, koulutuksen ja henkilöstön termeissä. Käännöstyö ei ole helppo eikä yksinkertainen tehtävä. Jo kielten erilaiset rakenteet rajoittavat käännöksiä. MeSHissä käytetään yleensä termien monikkoa. Kuitenkin esimerkiksi termistä lapset, joka on luonteva suomeksikin, englanninkielisessä versiossa on yksikkömuoto "child". Myös terveydenhuollon palvelujärjestelmässä, henkilöstön tehtävissä ja työnjaossa eri ammattiryhmien välillä on eroja, jotka ovat edellyttäneet kulttuurista validointia. Suomen ja Ruotsin välillä on paitsi eroja terveydenhuoltojärjestelmissä, myös eräitä kielellisiä eroavaisuuksia ruotsin-ruotsin ja suomen-ruotsin välillä. Ruotsin-ruotsissa ei mm. ole termiä terveydenhoitaja/hälsovårdare, vaan distriktsköterska, joka on kotisairaanhoitajan ja terveydenhoitajan "välimuoto". Ruotsiksi käännettäessä on pyritty suomenruotsalaiseen muotoon/ termiin, mutta on myös mainittu Karolinska Institutenin kirjaston ruotsinkielinen käännös. Hoidokki SHKS

6 3. ASIASANASTON SISÄLTÖ JA KÄYTTÖ TERMIEN MUOTO Asiasanat ovat aina substantiiveja. Yksittäistermit, sanaliitot, yhdyssanat Asiasanat ovat joko yksittäistermejä tai sanaliittoja tai sanaliittoja vastaavia yhdyssanoja. yksittäistermit näkö potilaat sanaliitot, yhdyssanat näkövammaisuus potilaan osallistuminen Yksittäistermit ovat sanaston vallitsevana termimuotona. Vaikka sanaliittoja ja niitä vastaavia yhdyssanoja on pyritty välttämään, on niitä sisällytetty sanastoon erikoisalasta johtuen. Periaatteena on, että sanaliittoja ja yhdyssanoja käytetään, jos ne muodostavat yleisesti käytetyn käsitteen tai jos niiden hajottaminen osiinsa voisi muuttaa käsitteen merkityksen. Yksikkö, monikko Asiasanat ovat joko yksikkö- tai monikkomuodoissa. Yksikkömuodossa ovat esim. ainesanat, abstrakteja käsitteitä ja toimintaa kuvailevat sanat. Monikkomuodossa ovat yleensä konkreettisia, laskettavissa olevia käsitteitä kuvailevat sanat. Sanaston yksikkö- ja monikkomuodoissa noudatetaan MeSHin linjaa. yksikkö muisti hoitotyön kirjaaminen ammattitaito monikko muistihäiriöt hoitomerkinnät koulutusammatit 3.2. ASIASANASTON RAKENNE Sanastossa on kolme osaa: aiheenmukainen, temaattinen ja aakkosellinen osa sekä aiheenmukainen taulukko. Hoidokki SHKS

7 A. Aiheenmukainen osa Aiheenmukainen osa muodostaa sanaston pääosan. Se sisältää kaikki sanastoon kuuluvat varsinaiset asiasanat ja ohjaustermit. Lisäksi temaattiseen osaan sisältyy asiasanojen välisiä suhteita eli viittauksia laajempiin, suppeampiin ja rinnakkaisiin sekä korvattuihin termeihin. Temaattinen osa on jaettu kymmeneen aihepiiriin. Ne ovat: terveydentilaa ja terveysongelmia kuvailevat asiasanat hoitamisen filosofisia perusteita kuvailevat asiasanat hoitotyön toimintoja kuvailevat asiasanat hoitotyön vaikutuksia kuvailevat asiasanat hoitotyön toimintaympäristöä kuvailevat asiasanat hoitotyön koulutusta kuvailevat asiasanat hoitotyön hallintoa kuvailevat asiasanat hoitotyön tutkimusta, teorioita ja malleja kuvailevat asiasanat terveydenhuollon tietotekniikkaa ja terveysteknologiaa kuvailevat asiasanat toimijoita kuvailevat asiasanat. Asiasanojen väliset suhteet osoitetaan seuraavilla lyhenteillä: KÄYTÄ KT LT ST RT = viittaus ohjaustermistä asiasanaan = korvattu termi = laajempi termi = suppeampi termi = rinnakkaistermi, vierustermi liikehoito... asiasana KT liikuttaminen... korvattu termi LT hoitotoimien suorittaminen...laajempi termi ST vuodelepo... suppeampi termi RT mobilisointi... rinnakkaistermi liikuttaminen... KÄYTÄ liikehoito... ohjaustermi asiasana Ekvivalenssisuhde (KÄYTÄ-KT) Ekvivalenssisuhde osoitetaan lyhenteillä KÄYTÄ ja KT (korvattu termi). KÄYTÄlyhenne ohjaa käyttämään hyväksytyksi valittua asiasanaa eikä ohjaustermiä saa käyttää asiasanana. KÄYTÄ-viittaus karsii synonyymejä sekä yhdistää merkitykseltään läheisiä termejä Hoidokki SHKS

8 liikuttaminen KÄYTÄ liikehoito liikehoito KT liikuttaminen Hierarkkinen suhde (LT-ST) Hierarkkinen suhde osoitetaan lyhenteillä LT (laajempi termi) ja ST (suppeampi termi). Samaan hierarkiaan voi kuulua eri näkökohtien mukaan valittuja asiasanoja. Yleensä kunkin asiasanan kohdalla näkyy vain yksi hierarkiataso ylös- ja yksi alaspäin, joskin joissain tapauksissa on sanaston käytön helpottamiseksi ilmoitettu samassa hierarkiassa eri hierarkiatasoille kuuluvia termejä. hoitomenetelmät LT huolehtiminen ST kivunhoito kuntoutus lievittäminen lääkehoito saattohoito terminaalihoito Assosiaatiosuhde (RT) Assosiaatiosuhde osoitetaan lyhenteellä RT (rinnakkaistermi, vierustermi). RT-suhde ohjaa sanaston käyttäjää huomaamaan tiettyyn asiaan liittyvät muut asiasanat. Assosiaatiosuhde tarkoittaa käsitteiden välistä asiasuhdetta, joka on hierarkiasuhdetta löyhempi. Hoidokkiin on assosiaatiosuhteita sisällytetty vähän. hoitoketjut LT potilashallinto RT hoitopolku palveluketjut B. Aakkosellinen osa Aakkosellinen osa sisältää sanaston termit ja sitä käytetään hakemistona. Termien jäljessä olevat numerot viittaavat termien paikkaan sanaston temaattisessa osassa. Kustakin termistä ilmoitetaan sen hierarkkiset suhteet. Hoidokki SHKS

9 C. Aiheenmukainen taulukko Aiheenmukainen taulukko -osa sisältää termit rinnakkain englanninkielisen ja ruotsinkielisen vastineen kera. Tämän osan avulla on mahdollista verrata kielellisiä eroja ja helpottaa kulttuuristen käsitteiden indeksointia eri kielialueilla. Taulukossa näkyvät myös termien ekvivalenssi-, hierarkia- ja assosiaatiosuhteet. Ruotsinkielisten asiasanojen väliset suhteet osoitetaan seuraavilla lyhenteillä: ANVÄND = Använd följande term (KÄYTÄ) ET = Ersatt term - korvattu termi (KT) VT = Vidare term - laajempi termi (LT) ST = Snävare term - suppeampi termi (ST) RT = Relaterad term rinnakkaistermi (RT) 3.3. KÄYTTÖ INDEKSOINNISSA Hoidokin avulla indeksoitaessa käytetään vain siihen ja Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon (YSA) sisältyviä asiasanoja sekä sellaisia asiasanoja, joiden käytöstä sanastoissa on annettu ohjeet (ns. vapaan indeksoinnin sanaryhmät). Yleisen suomalaisen asiasanaston sisältämät asiasanat löytyvät sanaston verkkoversiosta, VESAsta osoitteesta Asiasanaa voi käyttää tarpeen vaatiessa myös muissa kuin alanmukaisen osan osoittamissa yhteyksissä. Indeksoinnin tarkoitus on teoksen sisällönanalyysin avulla löytää sen ydinsisältö ja kääntää se asiasanoitukseksi tiedon tallennusta ja hakua varten. Teoksen sisällön analyysissä tukena voi käyttää Hoidokin temaattisia osa-alueita ja pyrkiä löytämään niitä parhaiten kuvaavat asiasanat: terveydentilaa ja terveysongelmia kuvailevat asiasanat hoitamisen filosofisia perusteita kuvailevat asiasanat hoitotyön toimintoja kuvailevat asiasanat hoitotyön vaikutuksia kuvailevat asiasanat hoitotyön toimintaympäristöä kuvailevat asiasanat hoitotyön koulutusta kuvailevat asiasanat hoitotyön johtamista kuvailevat asiasanat hoitotyön tutkimusta, teorioita ja malleja kuvailevat asiasanat terveydenhuollon tietotekniikkaa ja terveysteknologiaa kuvailevat asiasanat toimijoita kuvailevat asiasanat. Hoidokki SHKS

10 Indeksoitava käsite pyritään kuvailemaan tarkimmalla mahdollisella asiasanalla, mutta tiedonhaun helpottamiseksi on usein syytä käyttää myös aihetta yleisemmin kuvailevaa termiä. Korkean tason yleisiä termejä (esim. hoitotiede) tulee käyttää harkitusti. Asiasanoja voidaan antaa joko erillisinä tai niitä voidaan yhdistää asiasanaketjuiksi. Tarkemmat ohjeet asiasanoituksesta löytyy esim. YSAn verkkoversiosta. Lisäksi indeksoijan tulee tuntea käyttämänsä tietojärjestelmän logiikka ja tiedonhakijoiden tapa etsiä tietoa. Sanastoon sisältymättömien termien käyttö indeksoinnissa eli ns. vapaa indeksointi Hoidokin avulla indeksoitaessa voidaan käyttää seuraavanlaisia sanastoihin sisältymättömiä termejä asiasanoina: termejä, joiden muodostamisesta sanastossa on 1. annettu erillinen ohje, 2. kaikkia erisnimiä, 3. numeerisia ajanmääreitä. 1. Asiasanat, joiden muodostamisesta on annettu ohje Sanastoissa on joitakin sellaisia sanaryhmiä (esim. taudit, kansat), jotka ovat niin laajoja, ettei kaikki ko. ryhmiin kuuluvia sanoja ole voitu luetella sanastossa. Näihin ryhmiin sisältyviä sanoja voi kuitenkin käyttää indeksoitaessa. Niiden muodosta ja käytöstä on annettu ohje sanastoon sisältyvän laajemman termin yhteydessä. Sanastoon kuulumattomien termien muodot on yleensä tarkistettava hakuteoksista. Kattava luettelo ko. sanaryhmistä löytyy YSAn verkkoversiosta. 2. Erisnimet Mitä tahansa erisnimiä, kuten henkilönnimiä, paikannimiä, laitosten ja järjestöjen nimiä ja tuotenimiä voi käyttää asiasanoina. Erisnimien ohjeellisia muotoja löytyy Helsingin yliopiston Fennica-tietokannasta. Erisnimen lisäksi ko. asia on tarvittaessa indeksoitava myös sanastoon liittyvillä yleistermeillä. Henkilönnimet Asiasanana käytettävän henkilönnimen muodoksi valitaan se nimi, jolla henkilö yleisesti tunnetaan. Tämä nimi voi olla todellinen nimi, salanimi, nimimerkki tai muu nimitys. Nimimuodot valitaan Suomalaisten luettelointisääntöjen periaatteiden mukaisesti (Suomalaiset luettelointisäännöt. Hakutiedot. 22). Hoidokki SHKS

11 Mannerheim, Sophie Nightingale, Florence Snellman, Venny Myös kuvitteellisten henkilöiden nimiä voi käyttää asiasanoina. Jos kuvitteellinen henkilö on satuolento, nimitys viedään sellaisenaan suorassa järjestyksessä. Kipusisko Mato Alli Sisar Hento Valkoinen Yhteisönnimet Yhteisönnimistä suositellaan käytettäväksi yhteisön virallista nimimuotoa. Lyhenteiden käyttämistä ei suositella. Nimimuodot valitaan Suomalaisten luettelointisääntöjen periaatteiden mukaisesti (Suomalaiset luettelointisäännöt. Hakutiedot. 24). Kansainvälisten yhteisöjen nimimuodon valinnassa noudatetaan luettelointisääntöjen vaihtoehtoista sääntöä eli jos yhteisöllä on vakiintunut suomenkielinen nimi, käytetään sitä. Tehy Stakes Vakiintuneita nimiksi muotoutuneita lyhennesanoja voi käyttää: Ssl ICN STM Maantieteelliset nimet Maantieteellisiä nimiä voivat olla esim.: maanosat maat, valtiot alueiden yhteisnimet, esim. Lähi-itä, Pohjoiskalotti vesistöt, meret, järvet, joet vuoristot, tunturit, vaarat läänit, maakunnat, kunnat jne. historialliset paikannimet, esim. Itävalta-Unkari, Böömi kuvitteellisten paikkojen nimet, esim. Keski-maa, Tuonela. Suomen paikkakunnista käytetään kielisuhteista riippumatta suomenkielistä muotoa, mikäli paikkakunnalla sellainen on. Hoidokki SHKS

12 Maarianhamina (El Mariehamn) Ulkomaisista paikkakunnista käytetään Suomessa vakiintunutta nimimuotoa: Lontoo (El London) Tukholma (El Stockholm) 3. Ajanmääreet Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon sisältyy joitakin ajanjaksoja kuvailevia sanoja kuten antiikki, keskiaika, valistuksen aika. Näitä käytetään muiden asiasanojen tapaan joko itsenäisinä asiasanoina tai ajanjaksoja kuvailevina termeinä. kivunhoito : keskiaika Myös numeerisia ajanmääreitä voi käyttää asiasanoina. Ne tulee kuitenkin aina liittää varsinaisen asiasanan yhteyteen lisämääreiksi. Aikaa ilmaisevista määreistä voi käyttää seuraavia muotoja: Ajanjakso Indeksointi luku hoitotyö : luku 1600-luku tapakulttuuri : 1600-luku sairaanhoitajat : ja 1970-luku maaseutu : 1950-luku : 1970-luku 1992 saattohoito : 1992 Vapaan indeksoinnin sanaryhmät Yleisen suomalaisen asiasanaston ns. vapaan indeksoinnin sanaryhmiin kuuluvia asiasanoja voi käyttää tarvittaessa annettujen ohjeiden mukaan. Sanastoihin kuulumattomien termien muodot on pyrittävä tarkistamaan hakuteoksista. Sanastoissa olevien termien suosiminen takaa varmimmin löytyvyyden. Kansallisbibliografian käyttämiä ns. vapaan indeksoinnin termejä löytyy ohjeellistettuina Fennica-tietokannasta sekä YSAn verkkoversiosta VESAsta. Lisäksi kaikkia erisnimiä voi käyttää asiasanoina. Hoidokki SHKS

13 LÄHTEET Brazier H & Begley CM Selecting a database for literature searches in nursing: MEDLINE or CINAHL? Journal of Advanced Nursing 24, Flor P, Jakobsson A, Mogset I, Taylor S & Espelien Aasen S A Controlled Vocabulary for nursing and allied health in Norway. Health Information and Libraries Journal 18, Haarala R & Wilskman K Ammattikielen kehittelystä ja tutkimuksesta. Teoksessa Sonninen, A-L., Grönlund, E., Haarala, R., Holopainen, A., Kiikkala, I. & Wilskman, K. (toim.) Hoitotyön ulottuvuuksia. Näkökulmia ammattikieleen. Suomen sairaanhoitajaliitto. Tummavuoren kirjapaino, Vantaa. s Halttunen A Hoitotyön perussanastoa 1991 hoitotyön dokumentointiin. Suomen sairaanhoitajaliiton julkaisuja 1/1992. ICN International Classification for Nursing Practice: A Unifying Framework. The Alpha version. Geneva. ICN International Classification for Nursing Practice: A Unifying Framework. The Beta version. Geneva. Leminen A Käsitteistä ja niiden määrittelemisestä. Sairaanhoidon vuosikirja XII. SHKS, Helsinki, Lääkärin CD-ROM Duodecim Oy, Helsinki. MeSH Mölsä A., Krogerus-Therman I., Raatikainen R. & Tolvanen S Hoitotyön (nursing) ammattisanasto. Vårdterminologi. Sairaanhoitajien koulutussäätiö. Arvi A. Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna. Saranto, K., Pekkala, E., Tallberg, M Hoitotiedelehden asiasanojen määrä ja laatu vuosina Hoitotiede 2: Sonninen A-L., Grönlund E., Haarala R., Holopainen A., Kiikkala I. & Wilskman K. (toim.) Hoitotyön ulottuvuuksia. Näkökulmia ammattikieleen. Suomen sairaanhoitajaliitto. Tummavuoren kirjapaino, Vantaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastot Stakes. Ohjeita ja luokituksia 1997:2. Stakes, Helsinki. Hoidokki SHKS

14 Suomen Standardoimisliitto Suomenkielisen tesauruksen laatimis- ja ylläpito-ohjeet. Standardi SFS Suomen Standardoimisliitto, Helsinki. Tekniikan Sanastokeskus Sanastotyön käsikirja. Soveltavan terminologian periaatteet ja työmenetelmät. Suomen Standardoimisliitto, Helsinki. Tuovinen, K., Turunen, T., Saranto, K. & Saarti, J Hoitotieteen asiasanasto käyttöön Kuopion yliopiston kirjastossa. Signum 1, Wilskman K Hoitotyön ammattikielen tutkimuksesta ja kehittämisestä. Suomen sairaanhoitajaliitto ry, Helsinki. von Ungern-Sternberg S Löytyykö verkossa yhteinen kieli? Indeksoinnin ja monikielisten indeksien tarpeesta. Signum 36, Yleinen Suomalainen Asiasanasto (YSA) Hoidokki SHKS

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS Hoidokin tarkoitus ja tavoitteet Näyttöön perustuva toiminta vaatii järjestelmällistä tiedon

Lisätiedot

Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO?

Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO? Sisällönkuvailun tulevaisuus: YSA vai YSO? Eeva Kärki Kansalliskirjasto 22.1.2009 YSA YSO YSA YSO: eroja Selvitettävää Osoitteita Agenda 1 Tesaurukset ja ontologiat molemmat ovat käsitejärjestelmän kuvauksia

Lisätiedot

Medical Subject Headings

Medical Subject Headings Medical Subject Headings Ulla Neuvonen Terveystieteiden keskuskirjasto MeSH 2006 / National Library of Medicine 22,997 MeSH asiasanaa (Main Headings) järjestetty hierarkkisesti (Tree structures) 151,000

Lisätiedot

YSA ja lääke- ja hoitotieteen termit. Eeva Kärki Kansalliskirjasto 18.5.2011

YSA ja lääke- ja hoitotieteen termit. Eeva Kärki Kansalliskirjasto 18.5.2011 YSA ja lääke- ja hoitotieteen termit Eeva Kärki Kansalliskirjasto 18.5.2011 Lääketieteen ja hoitotieteen termit YSAssa 48 Lääketiede. Anatomia. Fysiologia. Patologia. Tautioppi. Psykiatria. Hammaslääketiede.

Lisätiedot

Stakesin selvitys: Strukturoidun tiedon tarve hoitotyössä, terveydenhuollon tarkastaja Ansa Sonninen, Itä-Suomen lääninhallitus

Stakesin selvitys: Strukturoidun tiedon tarve hoitotyössä, terveydenhuollon tarkastaja Ansa Sonninen, Itä-Suomen lääninhallitus SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali - ja terveysyksikkö Stakesin selvitys: Strukturoidun tiedon tarve hoitotyössä, terveydenhuollon tarkastaja Ansa Sonninen, Itä-Suomen lääninhallitus Stakesin selvitys: Strukturoidun

Lisätiedot

Taloustieteet ja YSA. Eeva Kärki Kansalliskirjasto 23.5.2012

Taloustieteet ja YSA. Eeva Kärki Kansalliskirjasto 23.5.2012 Taloustieteet ja YSA Eeva Kärki Kansalliskirjasto 23.5.2012 Taloustieteen termit YSAssa (1) 75 Taloustieteet. Kansantalous. Liiketalous. Kauppa n. 1800 termiä (YSAn toiseksi suurin ryhmä, YSAssa yhteensä

Lisätiedot

Yleisen suomalaisen ontologian kehitystyö

Yleisen suomalaisen ontologian kehitystyö Yleisen suomalaisen ontologian kehitystyö Tuomas Palonen ja Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos http://www.seco.tkk.fi/ 1 Mihin ontologioita

Lisätiedot

Asteri-auktoriteettitietokannan esittely. Minttu Hurme / KVP, tietojärjestelmät Kuvailun tiedotuspäivät 20. - 21.3.2013

Asteri-auktoriteettitietokannan esittely. Minttu Hurme / KVP, tietojärjestelmät Kuvailun tiedotuspäivät 20. - 21.3.2013 Asteri-auktoriteettitietokannan esittely Minttu Hurme / KVP, tietojärjestelmät Kuvailun tiedotuspäivät 20. - 21.3.2013 Yleistä auktoriteeteista Asterin vaiheet: nyt, kohta ja tulevaisuudessa Asteri käytännössä

Lisätiedot

Kohti Yleistä suomalaista ontologiaa (YSO)

Kohti Yleistä suomalaista ontologiaa (YSO) Kohti Yleistä suomalaista ontologiaa (YSO) Katri Seppälä, TKK Viestintätekniikan laboratorio Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Sanastokeskus TSK 1 Sisältö Yleinen suomalainen asiasanasto

Lisätiedot

YSAn auktorisointi - Helka-tietokanta. Ville Huhtala, Helsingin yliopiston kirjasto Sisällönkuvailupäivä 18.11.2015

YSAn auktorisointi - Helka-tietokanta. Ville Huhtala, Helsingin yliopiston kirjasto Sisällönkuvailupäivä 18.11.2015 YSAn auktorisointi - Helka-tietokanta Ville Huhtala, Helsingin yliopiston kirjasto Sisällönkuvailupäivä 18.11.2015 Kontrolloitua sisällönkuvailua? Monia sanastoja - mitä haittaa? Jokaista sanastoa pitäisi

Lisätiedot

Miten ja miksi asiasanastoista kehitetään ontologioita

Miten ja miksi asiasanastoista kehitetään ontologioita Miten ja miksi asiasanastoista kehitetään ontologioita Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos; Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Kun Google ei riitä Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Googlesta tiedon ja julkaisujen saatavuus parantunut hyvä paikantamaan jo tiedettyä lähdettä tulosten relevanssilajittelu tiedon laatu ja taso vaihtelevat

Lisätiedot

ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN

ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN ARTIKKELITIETOKANNAT JA OMANELLI PIRJO POHJOLAINEN 1 Etäkäyttö Käyttöoikeudet ja -rajoitukset PSK ITU-T IEEE Tali Helsingin Sanomien tekstiarkisto TALENTUM Suomen laki INTERNET hakukoneet aihehakemistot

Lisätiedot

Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa

Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Sisältö Johdanto... 3 Suosituksen keskeiset käsitteet... 4 Asiasanastot... 4 Kansallisen digitaalisen

Lisätiedot

Hakuohjeet Haku Tiedonhaun tulokset

Hakuohjeet  Haku Tiedonhaun tulokset 06/2010 Hakuohjeet 1. Haku 1.1. Hakutermien yhdistely Boolen operaattorit 1.2. Haun rajaus 1.3. Haun kohdistaminen tiettyyn kenttään 1.4 Hakuhistoria 1.5. Asiasanat -toiminto 1.6 Lehdet -toiminto 2. Tiedonhaun

Lisätiedot

Tietokanta löytyy kirjaston sähköisistä aineistoista ja NELLI-portaalin kautta.

Tietokanta löytyy kirjaston sähköisistä aineistoista ja NELLI-portaalin kautta. CINAHL (OVID) hoitotieteen ja hoitotyön kansainvälinen viitetietokanta Cinahl sisältää hoitotyön ja sen lähialojen, esimerkiksi terveydenhuollon hallinnon ja koulutuksen aineistoviitteitä. Joidenkin lehtien

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Näin sisällönkuvailen. Sisällönkuvailupäivä 20.11.2014 Liisa Virtanen Kansalliskirjasto liisa.virtanen@helsinki.fi

Näin sisällönkuvailen. Sisällönkuvailupäivä 20.11.2014 Liisa Virtanen Kansalliskirjasto liisa.virtanen@helsinki.fi Näin sisällönkuvailen Sisällönkuvailupäivä 20.11.2014 Liisa Virtanen Kansalliskirjasto liisa.virtanen@helsinki.fi Ennakointia kansien pohjalta - lastenkirja - keittokirjojen luokka - muototermi keittokirjat

Lisätiedot

RDA liitteet A, B, C, F, G ja H

RDA liitteet A, B, C, F, G ja H RDA liitteet A, B, C, F, G ja H RDA-koulutus 2015 Martin Engberg Kansalliskirjasto Käsiteltävät liitteet A isot alkukirjaimet B lyhenteet ja symbolit C artikkelit F lisäohjeita henkilönnimien merkitsemisestä

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

Ontologioiden yhdistäminen YSO:oon

Ontologioiden yhdistäminen YSO:oon Ontologioiden yhdistäminen YSO:oon Katri Seppälä, Päivi Lipsanen ja Reetta Sinkkilä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos; Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

SELVITYS ERIKOISKIRJASTOJEN KÄYTTÄMISTÄ ASIASANASTOISTA JA LUOKITUKSISTA. Anne Holappa, STKS:n Erikoiskirjastojen työryhmä 14.5. 2014 Tieteiden talo

SELVITYS ERIKOISKIRJASTOJEN KÄYTTÄMISTÄ ASIASANASTOISTA JA LUOKITUKSISTA. Anne Holappa, STKS:n Erikoiskirjastojen työryhmä 14.5. 2014 Tieteiden talo SELVITYS ERIKOISKIRJASTOJEN KÄYTTÄMISTÄ ASIASANASTOISTA JA LUOKITUKSISTA Anne Holappa, STKS:n Erikoiskirjastojen työryhmä 14.5. 2014 Tieteiden talo Kysely Tarpeet: tämän koulutuspäivän suunnittelu Samalla

Lisätiedot

Akustiikan sanasto Yleiskäsitteet Koneet ja laitteet Rakentaminen Työympäristö ja ympäristö

Akustiikan sanasto Yleiskäsitteet Koneet ja laitteet Rakentaminen Työympäristö ja ympäristö Akustiikan sanasto Yleiskäsitteet Koneet ja laitteet Rakentaminen Työympäristö ja ympäristö suomi englanti ruotsi Vocabulary for Acoustics Finnish English Swedish Ordlista för akustik finska engelska svenska

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Asiasanastosta ontologiaksi

Asiasanastosta ontologiaksi Asiasanastosta ontologiaksi Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo), http://www.seco.tkk.fi/ Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, mediatekniikan laitos Sanastokeskus TSK, http://www.tsk.fi/

Lisätiedot

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010)

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Sisältö 1. Pikahaku - Basic Search:... - 1-2. Tarkennettu haku asiasanoilla - Advanced Ovid Search... - 1-3. Tulosjoukkojen yhdistely... - 5-4. Vapaasanahaku yksittäisellä

Lisätiedot

-tesaurus. Nide 2. Aihekohtainen esittely. Versio 4.2 / suomen kieli. Euroopan unionin virallisen lehden taulukkojen liite

-tesaurus. Nide 2. Aihekohtainen esittely. Versio 4.2 / suomen kieli. Euroopan unionin virallisen lehden taulukkojen liite OA-AJ-07-003-FI-S Eurovoc-tesaurus Nide 2 Aihekohtainen esittely -tesaurus Nide 2 Aihekohtainen esittely Hinta Luxemburgissa (ei sis. alv:a): EUR 50 FI Versio 4.2 / suomen kieli Euroopan unionin virallisen

Lisätiedot

PubMed lääketieteellinen kokoteksti- ja viitetietokanta

PubMed lääketieteellinen kokoteksti- ja viitetietokanta PubMed lääketieteellinen kokoteksti- ja viitetietokanta Linkki: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez PubMed-tietokanta on internetissä vapaasti käytettävissä. Tietokanta sisältää yli 16 miljoonaa viitettä

Lisätiedot

Suomen yliopistokirjastojen kokoelmakartta Terveystieteiden keskuskirjaston Terkon - kokoelmakarttaprojekti

Suomen yliopistokirjastojen kokoelmakartta Terveystieteiden keskuskirjaston Terkon - kokoelmakarttaprojekti Suomen yliopistokirjastojen kokoelmakartta Terveystieteiden keskuskirjaston Terkon - kokoelmakarttaprojekti Päivi Pekkarinen 29.11.2005 International Seminar on Collection Mapping Yliopistokirjastojen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto -hanke Yleisten kirjastojen projekti

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto -hanke Yleisten kirjastojen projekti Kokkolan kaupunginkirjasto maakuntakirjasto aloittaa pilotoinnin keväällä ja kesällä 2012 Pilotoinnin 1. vaihe Kokkolassa asennetaan Auroraan Linda poiminnan kohdetietokannaksi Kokkolassa asennetaan Aleph-luettelointiklientti

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780 Sisältö: Porin tiedekirjaston kotisivu Porin tiedekirjaston aineiston haku Tutcattietokannasta (ja

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KOKOELMAKARTASTA. International Seminar on Collection Mapping 29.11.2005 Harri Ahonen Kansalliskirjasto/Kokoelmapalvelut

KOKEMUKSIA KOKOELMAKARTASTA. International Seminar on Collection Mapping 29.11.2005 Harri Ahonen Kansalliskirjasto/Kokoelmapalvelut KOKEMUKSIA KOKOELMAKARTASTA International Seminar on Collection Mapping 29.11.2005 Harri Ahonen Kansalliskirjasto/Kokoelmapalvelut Aikataulu ja tilannekatsaus Kokoelmien kartoitus ja kuvailu aloitettu

Lisätiedot

Hilkka Alila & Riitta Juutistenaho

Hilkka Alila & Riitta Juutistenaho Samanlaisia vai erilaisia? kokoelmat kartoitettiin Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjastoissa Hilkka Alila & Riitta Juutistenaho Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kilda-projektin tilannekatsaus: tulokset ja tavoitteet 2015. Kilda-projektin ohjausryhmän kokous 8.9.2015 Marja-Liisa Seppälä

Kilda-projektin tilannekatsaus: tulokset ja tavoitteet 2015. Kilda-projektin ohjausryhmän kokous 8.9.2015 Marja-Liisa Seppälä Kilda-projektin tilannekatsaus: tulokset ja tavoitteet 2015 Kilda-projektin ohjausryhmän kokous 8.9.2015 Marja-Liisa Seppälä RDA-käyttöönotto Käännös kopioitu RDA toolkitin julkaisualustalle -> julkaiseminen

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat?

RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat? RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat? RDA-koulutus 2015 Martin Engberg Kansalliskirjasto Manifestaatio Teos Henkilö Ekspressio Ydinelementit Attribuutit ja suhteet jotka tukevat käyttäjän tarpeita: tunnistaa

Lisätiedot

SISÄLLÖNKUVAILUOHJE MARC 21-FORMAATTIA VARTEN

SISÄLLÖNKUVAILUOHJE MARC 21-FORMAATTIA VARTEN kommentit Sisällönkuvailun asiantuntijaverkostolle http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/neuvosto/verkostot/sisallonkuvailuverkostot.html laadittu 22.11.2012, päivitetty 16.1.2013 SISÄLLÖNKUVAILUOHJE

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Johanna Eerola KÄSITTEIDEN ILMAISUJEN VÄLISET SEMANTTISET SUHTEET SYDÄN- JA VERISUONITAUTEJA KOSKEVISSA VERKKOKLINIKAN KYSYMYKSISSÄ JA VASTAUKSISSA

Johanna Eerola KÄSITTEIDEN ILMAISUJEN VÄLISET SEMANTTISET SUHTEET SYDÄN- JA VERISUONITAUTEJA KOSKEVISSA VERKKOKLINIKAN KYSYMYKSISSÄ JA VASTAUKSISSA Johanna Eerola KÄSITTEIDEN ILMAISUJEN VÄLISET SEMANTTISET SUHTEET SYDÄN- JA VERISUONITAUTEJA KOSKEVISSA VERKKOKLINIKAN KYSYMYKSISSÄ JA VASTAUKSISSA Tampereen yliopisto Informaatiotutkimuksen laitos Pro

Lisätiedot

Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin

Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin Terveydenhuollon atk-päivät 27.-28.5.2002 Anneli Ensio Projektipäällikkö Kuopion yliopistollinen sairaala Käytännön tieto tietojärjestelmiin

Lisätiedot

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum).

Suomen Laki I,II ja III -teoksia (Talentum). 1 Lakikirjan käyttö Lakikirjatentti Tentti, johon saat ottaa lakikirjan mukaan. Kirjanpito, kauppaoikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, työoikeus, ympäristöoikeus, kv. yksityisoikeus, rikosoikeus,

Lisätiedot

PubMed-opas. Itä-Suomen yliopiston kirjasto KYSin tieteellinen kirjasto helmikuu 2011. tuulevi.ovaska@uef.fi

PubMed-opas. Itä-Suomen yliopiston kirjasto KYSin tieteellinen kirjasto helmikuu 2011. tuulevi.ovaska@uef.fi PubMed-opas Itä-Suomen yliopiston kirjasto KYSin tieteellinen kirjasto helmikuu 2011 Aloitus Osoitteesta http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez?otool=ifikuplib Nelli-portaalista (Tietokannat) UEF:n kirjaston

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Cochrane Suomessa suomalaisille COSH-ryhmän avajaiset, Helsinki 15.4.2011 Jani Ruotsalainen Miten hyödynnän cochrane-katsauksia? Miten pääsen tekemään cochrane katsauksia? Mitä hyötyä

Lisätiedot

aloita kirjautumalla Nelliin Diakin verkkotunnuksilla Diak kirjasto MF/2010 DIAKIN NELLI-PORTAALIN KÄYTTÖOHJE

aloita kirjautumalla Nelliin Diakin verkkotunnuksilla Diak kirjasto MF/2010 DIAKIN NELLI-PORTAALIN KÄYTTÖOHJE 1 Diak kirjasto MF/2010 DIAKIN NELLI-PORTAALIN KÄYTTÖOHJE Nelli-portaali on Suomessa käytössä oleva sähköisten aineistojen hallintaväline, yhteinen tietokantojen käyttöliittymä, jota käyttävät erityisesti

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot

Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780 Sisältö: Porin tiedekirjaston kotisivu Porin tiedekirjaston aineiston haku Tutcattietokannasta (ja

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

LAADUKAS SISÄLLÖNKUVAILU -SUOSITUS

LAADUKAS SISÄLLÖNKUVAILU -SUOSITUS LAADUKAS SISÄLLÖNKUVAILU -SUOSITUS ESKO SIIRALA HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTO, VIIKIN KAMPUSKIRJASTO 14.5.2014 MIKSI SISÄLLÖKUVAILLAAN Sisällönkuvailussa pyritään mahdollistamaan sisällöllisesti tietynkaltaisten

Lisätiedot

Historialliset paikat ja kartat

Historialliset paikat ja kartat Historialliset paikat ja kartat Esko Ikkala 27.11.2015 Sisällys 1. Motivaatio ja tavoitteet 2. Sotasammon paikkaontologian kokoaminen 3. Historiallisten karttojen käyttöönotto 4. Sotasammon paikkanäkymän

Lisätiedot

ONKI kansallinen ontologiapalvelu: kohti yhtenäistä sisällönkuvailua

ONKI kansallinen ontologiapalvelu: kohti yhtenäistä sisällönkuvailua ONKI kansallinen ontologiapalvelu: kohti yhtenäistä sisällönkuvailua Matias Frosterus (Osma Suominen) Kirjastoverkkopäivät 24.10.2013 Matiaksen saatesanat Olo on kuin olisi mennyt saunaan, heittänyt hirveästi

Lisätiedot

Kuvailutyöryhmät, koulutus ja viestintä. Maria Kovero Kuvailun tiedotuspäivät 21.3.2013

Kuvailutyöryhmät, koulutus ja viestintä. Maria Kovero Kuvailun tiedotuspäivät 21.3.2013 Kuvailutyöryhmät, koulutus ja viestintä Maria Kovero Kuvailun tiedotuspäivät 21.3.2013 22.3.2013 1 Kuvailun kansallisten yhteistyöryhmien roolit esimerkkinä RDAn käyttöönotto RDA-projekti - käännös - tiedotus

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka PROFESSORILUENTO Professori Heini-Marja Järvinen Vieraiden kielten didaktiikka Kasvatustieteiden tiedekunta 30.9.2015 Professori Heini-Marja Järvinen pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

OIKEAT SANAT KUVAILEMAAN KIRJOJA

OIKEAT SANAT KUVAILEMAAN KIRJOJA Opinnäytetyö (AMK) Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma 2015 Elina Meriö OIKEAT SANAT KUVAILEMAAN KIRJOJA Turun kaupunginkirjaston vanhojen digitoitujen kirjojen asiasanoittamisprojekti OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

EUROVOC. -tesaurus. Nide 1 Muunnosten aakkosellinen esittely. A osa. Versio 4.1

EUROVOC. -tesaurus. Nide 1 Muunnosten aakkosellinen esittely. A osa. Versio 4.1 EUROVOC -tesaurus Nide 1 Muunnosten aakkosellinen esittely A osa Versio 4.1 Internet: http://europa.eu.int/celex/eurovoc Luettelointitiedot julkaisun lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Fennica Melindassa. Melinda-tietoisku 27.4. 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto

Fennica Melindassa. Melinda-tietoisku 27.4. 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto Fennica Melindassa Melinda-tietoisku 27.4. 2015 Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto Sisältö Mikä on Fennica Fennica-tietokanta ja Fennica-kokoelma Fennican lakisääteiset ja kansainväliset velvoitteet

Lisätiedot

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO

Paikkatietoyhteistyö. Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 KANSALLISKIRJASTO Paikkatietoyhteistyö Mikko Lappalainen Finto-projektin laajennetun projektiryhmän kokous, 31.5.2016 Tausta Paikkatiedon hyödyntäminen kuvailussa vähäistä Sektoreiden sisällä sekä sektoreiden välillä epäyhtenäisiä

Lisätiedot

Näkökulmia elokuvien sisällönkuvailuun

Näkökulmia elokuvien sisällönkuvailuun Näkökulmia elokuvien sisällönkuvailuun 22.11.2013 Minna Kantanen / BTJ Finland Esityksen sisältö Fakta- ja fiktioelokuvien sisällönkuvailu BTJ Finlandilla - yleistä - käytäntöjä ja kokemuksia elokuvatallenteiden

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014)

TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014) TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014) Tärkeimmät kotimaiset hakupalvelut Porin tiedekirjaston kotisivut (kerrataan pikaisesti) Porin tiedekirjaston painettu aineisto Tutcatista:

Lisätiedot

Asiasanastoista ontologioita: Yleinen suomalainen ontologia YSO ja sen laajennukset

Asiasanastoista ontologioita: Yleinen suomalainen ontologia YSO ja sen laajennukset Asiasanastoista ontologioita: Yleinen suomalainen ontologia YSO ja sen laajennukset Katri Seppälä, TKK, mediatekniikan laitos Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Sanastokeskus TSK 1 Sisältö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan koulutus ja tutkimus 15 v

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan koulutus ja tutkimus 15 v Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan koulutus ja tutkimus 15 v - mistä olemme tulleet ja mihin olemme menossa Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos UEF // University

Lisätiedot

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa

ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa Sisällönkuvailun koulutuspäivä erikoiskirjastoille 14.5.2014 Ontologiat Ontologia Tunnisteet Koneluettavat suhteet Termeistä käsitteisiin Monikielisyys

Lisätiedot

KAARINA NAZARENKO Arkistoluettelo

KAARINA NAZARENKO Arkistoluettelo KAARINA NAZARENKO Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Koulutus 1 B Työohjeet 2 C Esitysaineisto 3 D Tutkimukset ja selvitykset 4 E Järjestelmäkuvausasiakirjat 5 F Kehityshankkeisiin liittyvät ja sisällön

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Kielistrategiasta toiminnasta

Kielistrategiasta toiminnasta Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa BMF, Osaamisen ytimessä -kevätseminaari 13.4.2011 Maarit Putous, informaatikko Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa CINAHL Cumulative index to nursing and allied health literature 1981- viitteitä yli 3000

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

Kokoelmakartan lyhyt historia

Kokoelmakartan lyhyt historia Kokoelmakartan lyhyt historia Collection Mapping seminaari Helsinki 28.-29.11.2005 Merja Hyödynmaa, informaatikko Tampereen yliopiston kirjasto Kokoelmakartta-hanke http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/neuvosto/tietokartta_hankesuunnittelu.htm

Lisätiedot

Poliisihallitus Seulontaesitys ID- 1 (3) 1545574631 Hallintoyksikkö. 16.11.2011 2020/2011/561 Kansallisarkisto

Poliisihallitus Seulontaesitys ID- 1 (3) 1545574631 Hallintoyksikkö. 16.11.2011 2020/2011/561 Kansallisarkisto Poliisihallitus Seulontaesitys ID- 1 (3) 1545574631 16.11.2011 2020/2011/561 Kansallisarkisto POLIISIN HALLINTOASIOIDEN TIEDONOHJAUSSUUNNITELMA; SEULONTAESITYS Poliisihallitus lähettää poliisin hallintoasioiden

Lisätiedot

XVI VALTAKUNNALLISET ATK-PAIVAT 29. - 30.5.1990, Lappenranta, hotelli Lappee LAAKARITYUASEMA EUROOPASSA. Tutki ja Matti Koskivirta VlT/SAI

XVI VALTAKUNNALLISET ATK-PAIVAT 29. - 30.5.1990, Lappenranta, hotelli Lappee LAAKARITYUASEMA EUROOPASSA. Tutki ja Matti Koskivirta VlT/SAI XVI VALTAKUNNALLISET ATK-PAIVAT 29. - 30.5.1990, Lappenranta, hotelli Lappee LAAKARITYUASEMA EUROOPASSA Tutki ja Matti Koskivirta VlT/SAI TERVEYDENHUOLLON ATK-PAIVAT M Koskivirta VTT/Sairaalatekniikka

Lisätiedot

Terveystieteiden. kokoelmat ja palvelut

Terveystieteiden. kokoelmat ja palvelut Terveystieteiden osastokirjasto Tertion tilat, kokoelmat ja palvelut 18.8.20118 Terveystieteiden osastokirjasto Tertio Lääkärinkatu 1 Arvo-rakennusrakennus Avoinna: ma-to 9-17 pe 9-16 Oppimiskeskus: 24/7

Lisätiedot

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi Julkistustilaisuus Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Kirjastojen

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Mikä RDA on RDA = Resource Description and Access RDA on kuvailusäännöt, jotka kertovat: mitä valitaan

Lisätiedot

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä

Lisätiedot

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present)

Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Tampereen yliopiston kirjasto 2014 Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Science Citation Index Expanded (1987-present): Monitieteinen tietokanta, joka sisältää 8,500 tieteellistä lehteä luonnontieteiden,

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto

Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi facebook.com/porintiedekirjasto 040 826 2780 Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto Kalvot myös netissä: Porin tiedekirjasto > Koulutus Porin tiedekirjaston

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

FINMARC AUKTORITEETTIFORMAATTI

FINMARC AUKTORITEETTIFORMAATTI FINMARC AUKTORITEETTIFORMAATTI Versio 14.9.2000 (Korjauksia 14.3.2001) Toimittanut Liisa Sten Työryhmä: Ulla Ikäheimo Eeva Kärki Eeva Murtomaa Liisa Sten Kirsti Tainio Asiantuntijat: Arne Hedman Merja

Lisätiedot

PIKAOHJE Web of Science tietokantojen käyttöön

PIKAOHJE Web of Science tietokantojen käyttöön PIKAOHJE Web of Science tietokantojen käyttöön SCIENCE CITATION INDEX Monitieteinen tietokanta, joka sisältää biologian, lääketieteen ja psykiatrian alalta n. 7100 lehteä SOCIAL SCIENCES CITATION INDEX

Lisätiedot

Ohje: Miten haen artikkeleita KH Net verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen artikkeleita KH Net verkkopalvelusta Ohje: Miten haen artikkeleita KH Net verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu... 1 b) KH-korttien hakeminen... 3 c) KH-korttien lukeminen... 5 Siirry KH Net verkkopalveluun klikkaamalla linkkiä KH Net

Lisätiedot

Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma

Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma Jarmo Saarti Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailupäivä 22.5.2013 Helsinki Kirjoja vai kirjallisuutta etsimässä? Kaunokirjallisuuden haku Melindasta käyttäjän näkökulma Sisältö Kirjallisuuden hakustrategiat

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005

Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005 Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005 Helena Tähtinen Risto-Pekka Happonen BMF ry Syysseminaari 11.11.2009 Tertio, Tampere STM Selvityksiä 2/2009 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-2756-8

Lisätiedot

Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset

Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite N: Kielivaatimukset VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 JÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

TERVEYS 2006 -TUTKIMUS

TERVEYS 2006 -TUTKIMUS TAUSTAA TERVEYS 2006 -TUTKIMUS Kirjekysely Valittujen Palojen tilaajille kesäkuussa 2006 Suomessa vastaajia 1 522 Näytteet kiintiöity iän (18+ v.) ja sukupuolen mukaan valtakunnallisesti edustaviksi Aineiston

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot