LÄHILIIKUNTAPAIKAN SUUNNITTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHILIIKUNTAPAIKAN SUUNNITTELU"

Transkriptio

1 LÄHILIIKUNTAPAIKAN SUUNNITTELU Case: Lauttasaaren Nuori-Suomi -puisto Opinnäytetyö Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Lepaan yksikkö Anne Huttunen

2 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Lepaa Lepaa OPINNÄYTETYÖ Työn nimi Lähiliikuntapaikan suunnittelu. Case: Lauttasaaren Nuori-Suomi puisto Tekijä Anne Huttunen Peltotie Nousiainen Ohjaaja Marketta Nummijärvi Hyväksytty..20 arvosanalla Hyväksyjä Arvosana-asteikko 5 = kiitettävä, 4-3 = hyvä, 2-1 = tyydyttävä

3 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU LEPAA TIIVISTELMÄ Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Tekijä Anne Huttunen Vuosi 2005 Työn nimi Työn säilytyspaikka Lähiliikuntapaikan suunnittelu Case: Lauttasaaren Nuori-Suomi puisto HAMK, Lepaan yksikkö TIIVISTELMÄ Lähiliikuntapaikat ovat Suomessa vielä suhteellisen uusi asia. Tämä opinnäytetyö pyrkii osaltaan lisäämään tietämystä lähiliikuntapaikkojen suunnittelusta. Työn aluksi käsitellään liikuntatapojen muuttumista yhteiskunnallisten muutosten myötä ja esitellään liikunnan merkitystä elämänkaaressa. Työn keskeisin osa esittelee liikuntaan liittyviä säädöksiä, lähiliikuntapaikka käsitettä ja sen taustaa. Työssä tutkiskellaan myös lähiliikuntapaikoille tyypillisiä piirteitä, lähiliikuntapaikoille ominaisia toimintoja sekä lajeja. Lisäksi käydään läpi lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa huomioitavia seikkoja. Työn lopuksi käsitellään Lauttasaaren Nuori-Suomi puiston suunnitteluprosessia. Suunnittelukohde on Lauttasaaressa sijaitseva kahdesta eri puistoalueesta koostuva kokonaisuus, joka yleissuunnittelun myötä suunnataan lähiliikuntapaikaksi. Suunnitelmaliitteisiin sisältyvät sekä luonnokset että lopullinen yleissuunnitelma. Opinnäytetyö on lähiliikuntapaikkojen suunnitteluun liittyvä paketti ja on lähiliikuntapaikkoja suunnittelevien hyödynnettävissä. Työ rajautuu ulkotiloissa sijaitseviin lähiliikuntapaikkoihin ja niiden suunnitteluun. Asiasanat liikunta, lähiliikunta, lähiliikuntapaikka, yleissuunnittelu Sivut 85 s. + liitteet (10)

4 HÄME POLYTECHNIC LEPAA ABSTRACT The Degree Programme of Landscape Desing Author Anne Huttunen Year 2005 Subject of thesis Archives The planning of the neighbourhood sport facility parks Case: Nuori-Suomi park in Lauttasaari Hame Polytechnic, Lepaa unit ABSTRACT Neighbourhood sport facility is still quite a new thing in Finland. The aim of this thesis is to add the knowledge in planning of the neighbourhood sport facility parks. The beginning of the thesis considers how sport facility has changed because of the social changes and also the importance of the sport in the circle of life. The regulations in sport are presented in the second part of the thesis. Also the neighbourhood sport facility and the background of it are introduced. In this part explores the typical features, sport functions and sport types of the neighbourhood sport facility park. In addition what should be taken under consideration in planning of this kind of sport parks is also introduced. In the end of the thesis there is an example of planning of the neighbourhood sport facility park. The subject is called Nuori-Suomi park and it is located in Lauttasaari, Helsinki. It consists of two parks. The plans are included to the appendices. This thesis is a bundle of planning the neighbourhood sport facility. It can be used in planning prosess. The thesis is restricted to the neighbourhood sport facility in outside. Keywords sport, neighbourhood sport facility, neighbourhood sport facility park, general planning Pages 85p. + appendices 10p.

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LIIKUNNALLISEN VIRKISTÄYTYMISEN KEHITYS SUOMESSA Liikunnallinen virkistyminen ennen järjestäytynyttä urheilutoimintaa Liikunta 1800-luvun alusta nykypäivään LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ LIIKUNNAN MERKITYS ELÄMÄNKAARESSA Miksi liikutaan liikuntaan intoutuminen Biologiset merkitykset Psyykkiset merkitykset Yhteiskunnalliset merkitykset Kasvatukselliset merkitykset Lapsuus Nuoruus Aikuisuus ja ikääntyminen Vanhuus Erityisryhmät MIKÄ ON LÄHILIIKUNTAPAIKKA? Liikunta ja lait Muut lait ja normit Liikuntapaikkarakentamisen suunta strategia Lähiliikuntapaikka käsitteen synty ja määritelmä Lähiliikuntapaikalle tyypillisiä suorituspaikkoja tai niiden yhdistelmiä Lähiliikuntapaikalle soveltuvia lajeja Nuori Suomi ry järjestö lähiliikunnan asialla Lähiliikuntapaikka-avustukset Valtionapu Hat Trick avustus LÄHILIIKUNTAPAIKKOJA MEILLÄ JA MAAILMALLA Esimerkkejä lähiliikuntapaikoista muualla Euroopassa Esimerkkejä lähiliikuntapaikoista Suomessa Lähiliikuntapaikkakysely LÄHILIIKUNTAPAIKAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVIA SEIKKOJA Lähiliikuntapaikkoja koskevat säädökset Vuorovaikutteinen suunnittelu Vastuu Suunnittelun lähtökohtia Tilantarve ja mitoitus Valaistus Maastonmuotoilu... 47

6 7.4.4 Turvallisuus Ympäristöystävällisyys Materiaalit ja rakenteet Esteettömyys Kasvillisuus Hoito ja käyttö Lähiliikuntapaikan käytön tehostaminen LÄHILIIKUNTAPAIKAN SUUNNITTELUPROSESSI Case: Lauttasaaren Nuori-Suomi puisto Sijainti Tausta Nykytila Yleissuunnittelun lähtökohdat Esisuunnitelma Yleissuunnitteluprosessin käynnistyminen Tavoitteet ja odotukset Lähdeaineisto Tutkimukset Suunnittelutyöskentely Yleissuunnitelmavaiheet ja suunnittelutyö ryhmässä Vuorovaikutteisuuden toteutuminen ja tiedotus Suunnitteluratkaisut Toiminnot Maastonmuotoilu Rakenteet ja rakennukset Valaistus ja turvallisuus Jätehuolto Leikki- ja liikuntavälineet Kasvillisuus Havainnollistaminen Aikataulu Hankkeen rahoitus ja kustannukset POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 85

7 1 JOHDANTO Liikuntatavat ovat vuosien kuluessa muuttuneet yhteiskunnallisten ja yksilöllisten muutosten seurauksena. Länsimaisen ihmisen hyötyliikunnan määrä on vähentynyt. Enää liikuntaa ei välttämättä saada riittävästi työn yhteydessä, vaan liikkuminen on ennen kaikkea vapaa-ajan viettoon liittyvä asia. Liikunnan positiiviset vaikutukset tiedostetaan yhä paremmin ja liikunnan merkitys koko elämänkaaren aikana on kasvanut. Erityisesti liikunnan terveysvaikutukset ovat tänä päivänä yhä tärkeämmässä roolissa, kun halutaan liikkua. Tutkimusten mukaan liikuntapaikkojen etäisyys on liikunnan harrastamisen esteenä kolmanneksella suomalaisista. Rakennettujen liikuntapaikkojen sijainti yhdyskuntarakenteessa onkin tärkeä liikunta-aktiivisuuteen vaikuttava tekijä; olosuhteet ovat liikkumisen perusedellytys. Lähiympäristön liikkumisen paikat, luonto sekä turvallinen ja toimiva kevyen liikenteen väylästö mahdollistavat päivittäisen liikunnan. Lähiliikuntapaikat ovat esimerkkejä uudenlaisesta liikuntapaikkojen suunnittelusta. Niissä keskeisiä eivät ole liikunnan suorituspaikkoja koskevat normit, vaan suunnittelu on vapaamuotoisempaa. Lähiliikuntapaikan suunnittelussa yhdistyy poikkihallinnollisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitys. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää kirjallisuuspohjaisen lähtöaineiston avulla liikunnan merkitystä ihmiselle sekä lähiliikuntapaikkakäsitettä ja lähiliikuntapaikan suunnittelussa huomioitavia seikkoja. Varsinaisen teoriaosuuden lisäksi tavoitteena on esimerkki lähiliikuntapaikan suunnitteluprosessin etenemisestä Lauttasaaren Nuori-Suomi puiston esimerkkitapauksen avulla. Tämän opinnäytetyön taustalla on erikoistumisharjoitteluni Maisema ja Ympäristö Oy:ssä Hämeenlinnassa (kesä 2004). Sen myötä tutustuin lähiliikuntapaikka-aiheeseen ja totesin tarpeen koota siihen liittyvää tietoa yksiin kansiin. Lauttasaaren Nuori-Suomi puiston yleissuunnitelma on tehty kolmen hengen suunnittelutyöryhmässä, jossa olin jäsenenä avustavana suunnittelijana. Työtä on tehty suunnittelutoimistossa, jolle työ on tullut toimeksiantona. 1

8 2 LIIKUNNALLISEN VIRKISTÄYTYMISEN KEHITYS SUOMESSA Suomalaisen liikuntakulttuurin historia voidaan jakaa ajallisesti kahteen päävaiheeseen. Ennen 1800-lukua edeltäneeseen aikaan ja sen jälkeiseen aikaan luvun kuluessa Suomen liikuntakulttuurissa tapahtui oleellinen muutos, kun kansanomaisen liikunnan spontaanin kisailutoiminnan syrjäytti niin sanottu uudenaikainen, organisoitu urheilu. 2.1 Liikunnallinen virkistyminen ennen järjestäytynyttä urheilutoimintaa Suomen liikuntahistorian ajallisena lähtökohtana voidaan pitää suomalaisten siirtymistä Baltiasta Suomeen kansanvaelluksen merkeissä Kristuksen syntymän jälkeisinä vuosisatoina. (Wuolio 1982) Suomalaisten perinteisiä vuosisatojen takaisia liikkumisen muotoja metsäisessä ja järvisessä maassa olivat vaeltaminen, soutaminen, hiihtäminen, ratsastaminen. Niitä ei harrastettu niiden hauskuuden takia, vaan olosuhteiden pakosta mm. hankittaessa lisäravintoa tai tehtäessä kaupankäyntiä. Käytettävissä ei ollut koneita, eikä edes kulkukelpoisia teitä varsinkaan talvella. (Vuolle & Telama & Laakso 1986) Suomalaisten kansanomainen liikunta oli luonteeltaan sekä elinkeinojen harjoittamiseen liittyvää spontaania liikuntaa että vapaa-aikana harjoitettua, spontaanin liikunnan olemuksen säilyttänyttä leikki- ja kisailutoimintaa. Voimainkoitosten, pelien ja leikkien myötä opittiin käyttämään myös sääntöjä. Pohjoisen ilmaston takia suuri osa suomalaisten vapaa-aikana tapahtuneesta urheilusta oli sisätiloissa tapahtuvaa, niin sanottua tupaurheilua. (Wuolio 1982; Itkonen & Nevala 1991) Vanhamuotoinen liikuntakulttuuri koostui monenlaisista usein paikallisen perinteen mukaisista peleistä ja leikeistä sekä muun muassa kansantansseista. Erityisesti miesten harrastamat voimainkoetukset ja temput olivat vahvasti sidoksissa agraarikulttuuriin. Suomalaisten elinkeinopohjainen liikunta liittyi oleellisesti työn tekemiseen ja oli yleisesti siirtymistä paikasta toiseen. Liikunta liittyi näin oleellisena osana arkipäivään, eikä vanhassa maaseutuyhteisössä ollut erityistä liikuntaharrastusta kuntoilu- tai terveysmielessä. Herrasväen liikuntaan kuuluivat puolestaan heille säädyn mukaiset promenadit ja vesiterapia. (Wuolio 1982; Itkonen & Nevala 1991) Osa elinkeino- ja liikennepohjaisista toiminnoista irtosi myöhemmin elinkeinoyhteydestään, ja niitä ruvettiin harjoittamaan niihin sisältyvän alun perin sekundaarisen liikunnan vuoksi. Näin esimerkiksi metsästyksestä, kalastuksesta, soudusta, hiihdosta ja ratsastuksesta tuli urheilumuotoja sen jälkeen, kun niitä ei enää tarvittu alkuperäisessä tarkoituksessa. Edelleen- 2

9 kin on kuitenkin tilanteita, jolloin samaa liikuntamuotoa harjoitetaan sekä elinkeinona että urheiluna (esimerkiksi kalastus). (Wuolio 1982) 1800-luvulle tultaessa alkoi kehittyä uudenaikainen, organisoitu urheilu, joka vuosien kuluessa korvasi voimainkoetukset, kivennostot ja tupaleikit. 2.2 Liikunta 1800-luvun alusta nykypäivään Nykyaikaisen liikuntakulttuurin ensimmäiset vaikutteet Suomeen tulivat 1830-luvulla Ruotsista ja myöhemmin Saksasta. Nämä aatteet painottivat terveyttä ja liikuntaa suosivaa elämäntapaa sekä erityisesti voimistelun merkitystä. Niiden myötä Suomeen syntyi muun muassa koulu- ja seuravoimistelua. (Itkonen & Nevala 1991) 1800-luvun puolivälin jälkeen liikunta alkoi vähitellen nykyaikaistua ja viimeistään maailmansotien välisenä aikana perinteinen liikuntakulttuuri oli kadonnut. Sen tilalle tulleen, anglo-saksisia vaikutteita saaneen, modernin urheilun keskeisiä tuntomerkkejä ovat yhteiset säännöt ja mitattavat suoritukset. (Vuolle 1986; Itkonen & Nevala 1991) Kristillisten arvojen ja normien mukaan urheilua pidettiin pitkään syntinä tai vähintäänkin turhanaikaisena vouhotuksena, josta ei ollut kenellekään mitään hyötyä. Papit, opettajat ja muuta kansanvalistajat onnistuivat kuitenkin tehtävässään: he kykenivät tekemään urheilusta hyväksytyn, hyvän elämänarvon ja kohottamaan sen raittius- ja sivistysuskon rinnalle. (Itkonen & Nevala 1991) 1800-luvun viimeisellä neljänneksellä urheilusta tuli Suomessa aate, jota oli levitettävä. Urheiluaatteen levittämiseksi perustettiin seuroja, jotka järjestivät näytöksiä ja kilpailuja esitelläkseen siten urheilua sen eri muodoissa. (Wuolio 1982) 1800-luvulla kaupunkien sosiaalista elämää vilkastuttivat kylpylät, uimalaitokset ja luistinseurat sekä voimisteluseurat. Vuosisadan loppuun mennessä urheiluseurassa tai alayhdistyksessä oli jo yli 300. (Heikkala & Honkanen & Laine 2003) Tuona aikana syntyi myös sotilasvoimistelua. (Wuolio 1982) 3

10 KUVA 1 Koululaisvoimistelua. (Heikkinen 1992) Urheilu aloitti Suomessa voittokulkunsa juuri siinä vaiheessa, kun kansakunta oli muotoutumassa ja eli poliittisesti vaikeita aikoja. Liikunnalla oli selkeä merkitys kansallisen identiteetin vahvistajana. Raittius, urheilu ja sivistys olivat 1900-luvun vaihteesta lähtien kaikkien kansalaisliikkeiden aatteellisia kulmakiviä. Suomessa urheiltiin isänmaan, kielen, luokan ja puolueen puolesta, vapaapalokunnan, raittiusseuran, työväenyhdistyksen, nuorisoseuran, punakaartin ja suojeluskunnan urheiluseurassa. Suurin muutos tapahtui kansanopetuksen alalla, kun 1921 säädettiin oppivelvollisuus. Kansakoulujen opetusohjelmaan kuului 2 viikkotuntia laulua ja leikkiä alakoulussa ja voimistelua ja urheilua vastaavasti yläkoulussa. (Vuolle & Telama & Laakso 1986; Wuolio 1982) Urheilun kansallinen ja poliittinen merkitys korostui 1900-luvun alkupuoliskolla. Urheiluliike hajosi kahtia kansalaissodan jälkiselvittelyissä ja järjestöriidat leimasivat koko urheiluelämää. Urheilumenestysten myötä urheiluseuratoiminta kuitenkin levisi ja urheilu sai uusia muotoja ja harrastajia. Kilpa- ja terveysliikunnan rinnalle alkoi kehittyä elämyksiä ja iloisia kokemuksia korostavaa liikuntaa. (Itkonen 1991) 1960-luvulla hahmottui ensimmäisen kerran ohjelma, jossa eroteltiin liikuntakulttuurin sisällä erilaisia osa-alueita: huippu-urheilu, muu kilpaurheilu, liikuntakasvatus ja kuntoliikunta. (Wuolio 1082) Työajan lyhenemisen myötä vapaa-aika lisääntyi. Lenkkeilyn yhteydessä syntyi käsite tuulipukukansa. (Heikkala & Honkanen & Laine 2003) 1950-luvulla Suomen liikuntapaikkaverkosto laajeni huomattavasti, kun valtiovalta ryhtyi tukemaan huomattavassa määrin liikuntapaikkarakentamista väestön tarpeiden vaatiessa. Liikuntapaikkarakentaminen oli huipussaan 1980-luvulla, jolloin rakennettiin yli 9400 uutta liikuntapaikkaa. Maastoliikuntapaikkojen kuten ulkoilupuistojen ja laskettelukeskusten rakentaminen lisääntyi nopeasti 1970-luvun jälkeen. (Heikkinen & Hentilä 1992) 4

11 1980-luvulla entinen pääosin kilpa- ja kuntourheiluun pohjautunut kulttuuri alkoi saada elämyksellisempiä piirteitä ja vaikutteita. Tänä aikana Suomeen tulikin lukuisa määrä uudenlaisia lajeja, joiden harrastamiseen kilpaileminen ja tulokset eivät enää liittyneet keskeisesti. Liikunta myös tuotteistettiin: liikuntaelämyksiä alettiin myydä erilaisilla mielikuvilla ja sankariurheilijoiden imagolla. Muoti ja liikunta tulivat entistä läheisemmiksi. Eri lajit olivat vuoron perään suosiossa ja harrastuksia alettiin vaihtaa yhä kiihtyvässä tahdissa muodin mukaan. (Tiihonen 1991) Kilpaurheilun koventuessa esiin nousivat myös doping-ongelmat luvun alkuun mennessä liikunnan terveyttä edistävistä vaikutuksista ja niiden saavuttamiseksi tarvittavan liikunnan ominaisuuksista oli saatu siinä määrin tieteellistä näyttöä, että voitiin ottaa käyttöön termi terveysliikunta. Terveysliikunnalla tarkoitettiin ja tarkoitetaan edelleen kaikkea sellaista liikuntaa, jonka on osoitettu vaikuttavan edullisesti terveyteen ja joka ei tuota terveydellisiä haittoja tai vaaroja. Käytännössä sen on toistuttava riittävän. (Vuori 1996) 1990-luvulla liikuntaan liitettiin yhä enemmän mediaa ja kaupallisuutta. Uusia lajeja ja liikuntamuotoja syntyi, muun muassa nuorten oma liikuntakulttuuri, rullalautailu. Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen ja iltapäivätoiminta nousivat tuolloin keskusteluun. Vähän liikkuvat yritettiin saada innostumaan liikunnasta. Todettiin, että koululiikunnan tunnit eivät riitä täyttämään jokapäiväistä liikunnan tarvetta. (Heikkala & Honkanen & Laine 2003) 2000-luvun liikunnalle on ominaista monipuolisuus: liikunnalla on monia erilaisia merkityksiä. Tuloerojen kasvaessa myös eriarvoisuus kasvaa ja yhteiskunta on yhä aiempaa sirpaleisempi. Kulttuurinen moniarvoisuus lisääntyy ja kasvatuksen ja yhteisöllisyyden kysymykset korostuvat. Ihmisten jaksaminen ja terveys on nykyään yhä tärkeämpää kansantaloudelle. Oman terveyden tärkeydestä herännyt huoli ja kiihkeän työrytmin edellyttämä hyvä fyysinen suorituskyky ovat yhdessä luoneet kuntoilutarpeen. (Heikkala & Honkanen & Laine 2003) Liikunta on viime vuosikymmeninä tullut entistä erottamattomammaksi osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää ja sekä sen sosiaaliset että terveydellisetkin arvot ovat korostuneet. Samalla on kuitenkin nähtävissä jakoa kahteen ryhmään: osa ihmisistä liikkuu paljon, osa ei lähes ollenkaan. Tämä luo haasteen liikunnan lisäämisestä tulevaisuudessa. 5

12 3 LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Liikuntaan ja liikkumiseen liittyy muutamia keskeisiä käsitteitä, joiden merkitykset on hyvä tietää. Seuraavassa on esitetty muutamia niistä. Käsitteet on kerätty kolmesta eri lähteestä. Liikunta Kaikella liikunnalla on merkitystä ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen sekä terveydellistä merkitystä yksilöille, ryhmille, yhteisöille ja yhteiskunnalle. (Vuori 1996) Liikuntailmiötä voidaan tarkastella kolmella tasolla: 1. Liikunta biologis-fysikaalisena ilmiönä Biologis-fysikaalisena ilmiönä liikuntaa tarkastellaan näkyvinä liikkeinä ja elintoimintojen muutoksina. Biologisesti liikunta on lihasten toimintaa ja sen tuottamaa liikettä. (Vuori 1996) 2. Liikunta yksilötason ilmiönä Liikunnan merkitystä tarkastellaan yksilön tietoisuudessa hänen toiminnoissaan ja tavoitteissaan ja miten hän ne kokee. Keskeinen käsite on tällöin liikuntaharrastus, jolla tarkoitetaan lähinnä vapaa-aikana tapahtuvaa henkilökohtaiseen kiinnostukseen perustuvaa fyysistä aktiivisuutta tai aktiivisen liikkumisen valitsemista vapaaehtoisesti muissa elämän toiminnoissa, esim. liikenteessä. Liikunta on yhteydessä myös muun muassa kotitöihin, työntekoon ja liikkumiseen paikasta toiseen, tällöin puhutaan kotityöliikunnasta, työliikunnasta ja työmatkaliikunnasta. Liikunta on tällöin väline tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. (Vuolle & Telama & Laakso 1986) 3. Liikunta yhteisötason ilmiönä Yhteiskuntakehityksen eri vaiheissa on syntynyt harrastuksenomaista vapaa-ajan liikuntaa ja sen muotoja säätelemään tapa- ja normijärjestelmiä, jotka kunkin kulttuurin heijastamalla tavalla vastaavat yksilön liikuntakäyttäytymisen tavoitteita, tarpeita ja motiiveja. Nykyaikainen kilpaurheilu on tällaisista organisoituneista toimintamuodoista näkyvin. (Vuolle & Telama & Laakso 1986) Liikuntakäyttäytyminen Liikuntakäyttäytymisen käsite viittaa sekä itse toimintaan että liikunnan heijastumiseen yksilön tajunnassa. Liikuntakäyttäytymisellä tarkoitetaan liikuntaa sekä siihen kohdistuvien ja sitä säätelevien tarpeiden, tavoitteiden, motiivien ja intressien kokonaisuutta. Liikuntakäyttäytyminen on 6

13 opittua ja sen sisäistäminen osaksi omaa elämäntapaa on helpointa lapsuus- ja nuoruusiässä. Tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen liikunnan harrastamisen määrään voidaan jakaa esimerkiksi Greenin Precede mallin mukaisesti altistaviin, mahdollisiin ja vahvistaviin tekijöihin. (Kuva 2) Näiden tekijöiden vaikutukset ovat joko negatiivisia tai positiivisia. (Vuori 2003) Yhdessä nämä tekijät vaikuttavat siihen, harrastaako yksilö liikuntaa ja missä määrin. Esimerkiksi vaikka liikunnalle löytyisi yksilön arjesta riittävästi aikaa, mutta perheen asenteet ovat liikuntaa vastaan, saattaa yksilö käyttää vapaa-aikaansa johonkin muuhun kuin liikuntaan. Jos taas omat myönteiset kokemukset, suorituspaikan läheisyys ja kaverit kannustavat liikkumiseen, voi yksilö olla erittäin aktiivinen liikkuja. KUVA 2 Liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. (Vuori 2003) Terveys Terveydellä tarkoitetaan kykyä kestää sisäisiä ja ulkoisia kuormituksia. Terveys ilmenee vahvoina ja tarkoitustaan palvelevina rakenteina ja elintoimintoina. (Vuori 1996) 7

14 Terveysliikunta Terveysliikunta on liikuntaa, joka on kaikille suositeltavaa ja mahdollista ja joka edistää fyysistä, psyykkistä ja/tai sosiaalista terveyttä toiminnan syistä ja toteuttamistavoitteista riippumatta. (Vuori 1996) Urheilu Urheilun käsite tarkoittaa normien ja sääntöjen säätelemää organisoitua liikuntatoimintaa, jossa keskeistä on suorituserojen palkitseminen ja kilpailumotiivi. Penkkiurheilu eli sekundaarinen osallistuminen urheiluun on sekin urheiluun osallistumista. (Vuolle 1986) Liikuntapolitiikka Liikuntapolitiikalla tarkoitetaan suunnitelmallisia toimenpiteitä, joilla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan liikunnan harjoittamiseen. Suomessa liikuntapolitiikkaa harjoittavat lähinnä valtio, kunnat ja urheilujärjestöt. Vaikka liikuntapolitiikka on käsitteenä suhteellisen nuori, käytännössä valtiovalta on harjoittanut sitä 1800-luvun lopulta lähtien sekä suoraan erilaisin kielloin ja luvin että välillisesti myöntämällä apurahoja toimintoihin. (Wuolio 1982) 4 LIIKUNNAN MERKITYS ELÄMÄNKAARESSA Liikunta on yksi inhimillisen elämän perusilmiö, josta ihminen on olennaisesti riippuvainen. Liikunnallinen kehitys alkaa jo äidin kohdussa, ja vasta ihmisen kuoltua kaikki liikkuminen lakkaa. Liikkumaan kykenevillä on ollut historian aikana suuremmat mahdollisuudet selviytyä ja jatkaa sukua kuin siihen kykenemättömillä. Perinnöllinen valikoituminen on siten suosinut ominaisuuksia, jotka ovat olleet edullisia liikuntakyvyn kannalta. Nykyinen perimämme on näin liikkuvan ihmisen perimä. Jotta geenimme ohjaisivat päivästä toiseen elimistömme rakenteiden ja toimintojen ja niiden säätelyn kehittymistä ja säilymistä parhaalla mahdollisella tavalla, elimistömme tarvitsee säännöllisesti liikunnan antamia ärsykkeitä. (Zimmer 2001; Vuori.1996) Liikunnalla on ihmisille erilaisia merkityksiä. Monet liikunnan terveydelliset edut on tiedetty kauan. Mutta vasta viime vuosina on liikunta nostettu merkittäväksi kansanterveydelliseksi tekijäksi. Tähän on syynä kaksi asiaa: tutkimustieto liikunnan monista vaikutuksista yksilölle ja kansanterveydelle on viime vuosina olennaisesti vahvistunut. Toisaalta maailma on muuttunut: päivittäinen liikunta on vähentynyt ja ylipaino lisääntymässä. Kehitys näkyy maailmanlaajuisesti: liikunta vähenee, ruokavalio muuttuu ja krooniset taudit ovat nousseet yhdeksi suurimmaksi terveysongelmaksi. Maailman Terveysjärjestön WHO:n vuoden 2002 terveysraportti arvioi, että liikunnan vähäisyys aiheuttaa maailmanlaajuisesti noin 1,9 miljoonaa 8

15 kuolemaa vuodessa. Tämä voidaan rinnastaa tupakan aiheuttamaan 4,9 miljoonaan kuolemaan. Liikunnan vähyys näkyy ennen kaikkea sydän- ja verisuonitautien, eräiden syöpien ja diabeteksen luvuissa. Liikuntaa lisäämällä voitaisiin tehokkaasti ehkäistä kuolemantapauksia, muuta sairastuvuutta ja työkyvyttömyyttä, pienentää terveydenhuollon kuluja, saada muuta taloudellista hyötyä ja ennen kaikkea terveyttä ja hyvinvointia. (Vuori 1996) Vaikka suomalaiset arvostavat vapaa-ajan liikuntaa harrastuksena ja osallistuvat siihen aktiivisesti, se ei kuitenkaan kata kuin osalla terveydelle tarpeellisen liikunnan määrän. Liikuntaa ja muita terveitä elintapoja lisäämällä voidaan suuresti lisätä suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Tähän on hyvät edellytykset, sillä kansalaiset ovat entistäkin kiinnostuneempia terveydestään, tautien ehkäisystä ja terveyden edistämisestä. (Vuori 1996) 4.1 Miksi liikutaan liikuntaan intoutuminen Liikunnallisuus on osa yksilön piirteiden kokonaisuutta, jossa toiminnan sisältönä on liikunta ja joka liittyy hänen kykyihinsä ja ajallisiin, määrällisiin ja laadullisiin valintoihinsa arkielämässä. (Nupponen 1997) Liikunnalla on monia merkityksiä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että liikunta voi olla väline jonkin tehtävän suorittamiseksi, tehtävä itse tai tehtävään liittyvä teko. Liikunnan parista haetaan sosiaalisia kontakteja tai omaa rauhaa, virkistäytymistä, kokemuksia ja onnistumista. Myös liikunnan suotuisat vaikutukset terveyteen ovat yksi liikkumista lisäävä tekijä. Liikuntaharrastus voi olla kahdenlaista. Se voi olla joko passiivista (penkkiurheilu, kannustaminen ja seuraaminen) tai aktiivista (fyysinen aktiivisuus, hyötyliikunta, omat liikuntasuoritukset). Liikunnan harrastaminen ja yksilön suhde liikuntaan ja urheiluun on riippuvainen siitä, miten yksilö on sisäistänyt liikunnan osaksi omaa arvomaailmaansa. Harrastamisen motiivit syntyvät ja kehittyvät yksilön omassa toiminnassa ja toiminnan kautta. Niihin voidaan tehokkaasti vaikuttaa liikuntaympäristöä koskevilla ratkaisuilla. Se, osallistuuko yksilö erilaisiin liikuntatoimintoihin, riippuu hänen valinnoistaan. Valintoihin puolestaan vaikuttavat yhteisön luomat mahdollisuudet ja odotukset sekä vastaavasti rajoitukset ja yksilön henkilökohtaiset kokemukset ja ominaisuudet. Negatiiviset kokemukset liikunnasta vähentävät liikunnan harrastamista ja myös estävät motivoitumista ja uusien taitojen oppimista. ( Vuolle 1994; Telama 1972; Holopainen 1990) Liikunnan harrastamisella on erilainen asema ja merkitys ihmisen eri ikäja kehitysvaiheissa ja siihen vaikuttavat myös eri ikävaiheisiin liittyvät muuttuvat tekijät, kuten yksilöä lähellä olevat ystävät ja ympäristö. Lapsen 9

16 liikunnallista harrastuneisuutta ohjaa paljon myös spontaanisuus. (Ruoppila 1989; Vuolle & Telama & Laakso 1986; Holopainen 1990) Biologiset merkitykset Liikunnan biologiset vaikutukset ovat lähinnä positiivisia, lukuun ottamatta tapaturmien ja rasitusvammojen riskiä. Säännöllisellä liikunnalla on muun muassa seuraavanlaisia vaikutuksia: tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ennaltaehkäisy ja hyvän ryhdin ylläpito lihasten joustavuuden ja nivelten liikkuvuuden lisääntyminen sekä rentoutuminen venyttelyn myötä sydänlihaksen toimintavalmiuden ja kunnon paraneminen: sydän pystyy kuljettamaan enemmän verta kehon ääreisosiin ja sen tarvitsee sykkiä harvemmin keuhkojen parempi hapenotto- ja hiilidioksidin poistokyky verinesteen määrän lisääntyminen, jolloin hapen kuljetus lihaksiin paranee luumassan vahvistuminen sairastuvuuden väheneminen verenkierron tehostuminen lihasten liikkeen myötä tuki- ja liikuntaelimistön vahvistuminen hormonitoiminnan tasaantuminen ikääntymisen aiheuttamien rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten väheneminen ja niiden etenemisen hidastuminen suomalaisten yleisimpien terveysongelmien, kuten osteoporoosin, lihavuuden, aikuisiän sokeritaudin, kohonneen verenpaineen, sepelvaltimotaudin, jne. ehkäisy (Vuori 1996) Psyykkiset merkitykset Ihmisen psyykkinen ja fyysinen kunto vaikuttavat toisiinsa. Hyvässä fyysisessä kunnossa oleva ihminen tuntee myös henkisten voimavarojensa olevan kunnossa ja päinvastoin: henkisesti hyvässä kunnossa oleva ihminen hoitaa hyvin myös fyysistä kuntoaan. Liikunnan psyykkisiä vaikutuksia ovat: parempi jaksaminen, parempi työpaineiden sietokyky mielihyvän kokemukset, rentoutuminen, elämänilon lisääntyminen masentuneisuuden ja ahdistuksen väheneminen mielihyväsävytteisten minäkokemusten saanti; vaikutukset minäkäsitykseen, itseluottamuksen lisääntyminen aggressioiden purkaminen; hormonitoiminnan ja tunne-elämän tasaantuminen välillisesti 10

17 virkistyminen; yksinolo ja ajattelu sosiaaliset kontaktien lisääntyminen; ystävyyssuhteiden merkitys, yhteenkuuluvaisuuden tunne persoonallisuuden kehittyminen terveellisten elämäntapojen omaksuminen yöunen parantuminen elämykset kokeminen (Hiltunen & Laakko 1995; Vuori 1996) Positiiviset kokemukset lisäävät liikkumista ja liikuntaa. Toisaalta negatiiviset kokemukset taas vähentävät motivaatiota liikkumiseen Yhteiskunnalliset merkitykset Liikunnan määrällä on yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka liittyvät yksilöön yhteiskunnan jäsenenä. Yhteiskunnallisia vaikutuksia ovat esimerkiksi: sopeutuminen yhteiskuntaan työssä jaksaminen (Hyväkuntoinen työntekijä suoriutuu töistään paremmin ja sairastaa vähemmän. Tämän vuoksi monissa organisaatioissa on työkykyä ylläpitäviä Tyky -ohjelmia.) kansantautien ennaltaehkäisy (kansanterveys) (Vuolle & Telama & Laakso 1986) Kasvatukselliset merkitykset Liikuntaa voidaan käyttää osana kasvatus- ja sosialisaatiojärjestelmää. Muun muassa koulujen liikuntakasvatus ja yleinen terveyskasvatus ovat tällaisia kasvatuksellisia merkityksiä. (Vuolle & Telama & Laakso 1986) 4.2 Lapsuus Lastenlääkäri Arvo Ylppö oli Suomessa ensimmäisiä henkilöitä, jotka kiinnittivät huomiota vauvojen liikkumisen aktivoimiseen. Imeväisikäisten voimistelu tuli Suomeen 1920-luvulla Saksasta, jossa korostettiin vauvaliikunnan muotoina mm. voimistelua ja vauvauintia. Suomessa vauvaliikunnan keskeisenä ideana oli, että lasten tuli saada vapaasti ryömiä ja kontata. Erilaisia vauvavoimisteluohjelmia on kehitelty eri puolilla maailmaa. Tutkimustulokset ovat muun muassa osoittaneet, että liikunnallisilla virikkeillä on myönteinen vaikutus lapsen myöhempään kehitykseen. Sekä liikun- 11

18 tatoiminnot, että puheen ja leikin kehitys parani vauvaliikuntaa harrastaneilla vauvoilla. Nykypäivän vauvaliikunnassa korostetaan koskettamisen ja hieromisen merkitystä, sillä tuntoaisti on vauvalla merkittävä ja iho suurin tuntoelin. Koskettaminen ja hierominen antavat vauvalle runsaasti ihotuntemuksia, jolla luodaan perusta fyysisen minäkuvan rakentumiselle ja näin myös itsetunnon vahvistumiselle. Liikkumisen ja esineiden käsittelyn taitoja oppiessaan vauva oppii samalla syvyyden ja korkeuserojen havaitsemista sekä erilaisia pintoja. (Karvonen & Siren-Tiusanen & Vuorinen 2003) KUVA 3 Liikkumisen lisääntyminen laajentaa lapsen kokemuspiiriä. (Karvonen 2003) Lapsi liikkuu ja tutkii ympäristöään luonnostaan. Liikkuminen on osa lapsen toimintaa, kuten erilaisia leikkejä. Leikki ei välttämättä edellytä erityisiä leikkivälineitä. Lapsen kannalta tärkein vaatimus on turvallisuus. Eri ikäryhmien kohtaaminen ja toiminta samoilla alueilla on leikkiä aktivoivaa ja rikastuttavaa. Lapsi on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Virikkeet, sosiaaliset suhteet sekä mallit muokkaavat lapset kehitystä. Lapsen kehitys on kokonaisvaltaista. Kehityksen eri puolet, kuten fyysinen kasvu, motorinen ja tiedollinen sekä sosiaalis-emotionaalinen kehitys kietoutuvat yhteen ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Mitä nuorempi lapsi on, sitä voimakkaampi on liikunnallisen ja muun kehityksen suhde. (Ruoppila 1989) Liikunta on väline lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa, sillä jopa 80% ihmisen aivosolujen koko määrästä palvelee liikkumista ja ympäristötiedon hankintaa. Liikkumalla ja liikunnasta saatavat kokemukset muokkaavat lapsen minäkuvaa, sosiaalisuutta, keskittymiskykyä ja lukuisten eri taitojen oppimista. Ruoppilan (1989) mukaan liikunnallisuuteen vaikuttavat yksilön perinnölliset kyvyt sekä harjoittelun ja toiminnan avulla kehittyvät taidot. Varhaislapsuudessa liikuntaharrastusta ohjaavat vanhempien harrastukset ja motiivit sekä lähiympäristön liikunnallinen monimuotoisuus. Lapsena luotu asenne liikuntaan heijastuu läpi elämän. Kynnys liikunnan aloittamiseen saadaan poistettua jokaiselta, esimerkiksi kattavan, monipuolisen ja 12

19 liikkumisesteettömän lähiliikuntapaikkaverkoston avulla. Liikkuva lapsi liikkuu aikuisenakin. Kansainvälisten suositusten mukaan lasten tulisi liikkua tuntia viikossa, siis useita tunteja päivittäin. Lasten luontainen liikkuminen on kuitenkin viime aikoina vähentynyt. (Liiku ja leiki lähiympäristössä 2001) Zimmerin (2001) mukaan missään muussa elämän vaiheessa liikkumisella ei ole yhtä suurta roolia kuin lapsuudessa. Varsinkin 2-6 vuoden ikää voidaan sanoa suunnattoman toiminta- ja liikkumistarpeen, jatkuvan löytämisen, tutkimisen ja kokeilun ajaksi. Lapsi löytää itsensä ja maailman liikkumisen kautta, hän omaksuu ympäristöä kehollaan ja aisteillaan. Lasten liikunnassa on keskeistä se, että liikunta on lapsen itsensä säätelemää. Samanaikaisesti kehitetään tasapaino-, liikkumis- ja käsitteellisiä taitoja, mikä auttaa lasta hahmottamaan tilaa ympärillään ja arvioimaan avaruudellisia suhteita. Kun lapset tutkivat kehoaan, tilaa ja ympäristöä, syntyy samalla uusia liikkeen muotoja. Liikunnallisten taitojen oppimisen kannalta on paras aika ensimmäiset kymmenen vuotta, jolloin hermosto pääosin kehittyy. Mitä monipuolisempaa liikunta lapsuudessa on, sitä paremmaksi liikemuisti kehittyy. Liikemuisti luo mahdollisuuksia ennakointiin esimerkiksi pallopeleissä ja ehkäisee vaaratilanteita ja tapaturmia jokapäiväisessä elämässä. Myös tuki- ja liikuntaelimistön kehityksen käynnistämisessä liikunnalla on tärkeä merkitys (Karvonen & Siren-Tiusanen & Vuorinen 2003; Zimmer 2001) Liikunnallisten kokemusten myötä motoriset kyvyt ja taidot kohentuvat ja lapsesta tulee etevämpi ja ketterämpi, että hän kokee liikunnallisissa leikeissä enemmän onnistumisia ja saa sitä kautta enemmän itseluottamusta. Leikki ja liikkuminen kuuluvat lapsen toiminnan ja ilmaisun perusmuotoihin. Lapset oppivat varhaisvuosina herkästi ja nopeasti. Tärkeä osa oppimista on vertaisilta eli toisilta lapsilta omaksuminen. Toistaminen on pienten lasten ehkä keskeisin oppimisen tapa. Varhaisen kasvatuksen ja ohjauksen laatu on tärkeä asia, sillä monet myöhemmän elinikäisen oppimisen kannalta tärkeät muutokset tapahtuvat jo ensimmäisinä ikävuosina. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan lukioikäisten nuorten taitojen eroista peräti kahdeksankymmentä prosenttia on syntynyt alle kahdeksanvuotiaina ja viisikymmentä prosenttia jo alle nelivuotiaina. (Karvonen & Siren-Tiusanen & Vuorinen 2003) 13

20 KUVA 4 Lasten oma tutkiva aktiivisuus kehittyy iän myötä. (Karvonen 2003.) KUVA 5 Liikunnallisten kokemusten myötä liikemuisti kehittyy. (Karvonen 2003) KUVA 6 Toisilta lapilta oppiminen on tärkeää lapsuudessa. (Sassi,) KUVA 7 Liikunnallinen kehitys 0-18-vuotiaana. (Karvinen 2001) 14

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja terveydenhitajapiskelijat Milja Kiviharju & Outi Latva-Kkk Seinäjen ammattikrkeakulu Liikunnan hyödyt fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle n tiedetty j pitkään. Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi Lähtökohta Käsitys liikunnasta Perustelut, merkitykset, ideologiat Käytännön toiminta Rakenteet

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille henkilöille N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 VAMMAINEN - Vammainen on henkilö, jolla on

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT - arkiliikuntaa päivittäin esim. kävelyä portaissa, juoksua sekä kävelyä pihalla ulkoilujen aikana

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa:

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa: 3.19 Liikunta Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin

Lisätiedot

Harjoittelu ja liikunta

Harjoittelu ja liikunta Harjoittelu ja liikunta Paljonko tulee harjoitella ja liikkua? Kilpaurheilusta innostuneen nuoren urheilijan tulisi liikkua ja harjoitella vähintään 20 tuntia viikossa. Viime vuosina on selvitetty huippu-urheilijoiden

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot